Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 58		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Marlunngorneq 19. Maj 1998 nal. 20.00

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 58

 

Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa.

(Ataatsimiititaliap siulittaasua)

 

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Hans Enoksen, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq aamma Inatsisar­tut Siulittaasuat Anders Andreassen.

 

Otto Steenholdt, Ataatsimiititaliap siulittaasua, Atassut:

Ataatsimiititaliap ilaasortarai Inatsisartunut ilaasortaq Otto Steenholdt (A), Inatsisartunut ilaa­sortaq Laannguaq Lynge (S), Inatsisartunut ilaasortaq Anders Nilsson (A), Inatsisartunut ilaa­sortaq Niels Mattaaq (S) aammalu Inatsisartunut ilaasortaq Johan Lund Olsen (IA).

 

Inatsisartut  1995-imi ukiakkut katersuunnermi aalajangiipput Inatsisartut Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliaat Inatsisartut Ombudsmandiannut suliassaqartuulluni ataatsimiititaliatut  atuutissasoq. Taamaammat Inatsisartut Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliap Inatsisartut sinner­lugit aalajangiisimaneri kiisalu suliat pingaarutillit Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliamut ilisimatitsissutigineqarsimasut pillugit Inatsisartut ilisimatitsissuteqarfigissavai.

 

Inatsisartut Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliaata Inatsisartunut ilisimatitsissutigissavaa Inatsi­seqarnermut Ataatsimiititaliaq Inatsisartut Ombudsmandineqarfiannut suleqatigiinnissamik isumaqatigiissuteqarsimammat suliassaqarfiit taakku marluk akornanni suleqatigiinnermut erseqqinnerusumik malittarisassaqartussatut.

 

Inatsisartut Ombudsmandiat pillugu inatsisartut inatsisaanni ' 12, imm. 2 naapertorlugu Inatsi­sartut Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliaata ulloq 12. Marts 1998 Inatsisartut Ombudsmandiata INUTEK-p siulersuisuinut ilaasortaalernissaa akuersissutigaa. Tassa Inatsisartut Inatsiseqarner­mut Ataatsimiititaliaata aalajangiinermini pingaartippaa Inatsisartut Ombudsmandiat 1993-imiillu peqatigiiffimmut ilaasortaasimammat aamma INUTEK inuiaqatigiinnut tunngatillugu apeqqutinut tamatigoortumik suliaqartoq peqatigiiffiummat tamatigoortoq kikkunnilluunniit ilaasortaaffigineqarsinnaasoq.

 

Inatsisartut Ombudsmandiata suliassaminik ingerlatsisinnaanngikkallarnerani Ombudsmandiu­gallartussaq, Folketingip Ombudsmandia, ulloq 12. Marts 1998 Inatsisartut Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliaannut saaffiginnippoq, tassa Naalakkersuisut Ooooombudsmandiugallartup siullermik saaffiginninneraniit qaammatit arfineq pingasut qaangiuttut suli Ombudsmandiugal­lartup naammagittaalliuummik suliap aalajangersimasup suliarinissaanut atugassanik paasissu­tissarsiniarnera malissimanngimmassuk.

 

Tamanna tunngavigalugu Inatsisartut Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliaata naalakkersuisoq suliamut akisussaasoq Hr. Peter G. Samuelsen taamatullu naalakkersuisut siulittaasuat Hr. Jonathan Motzfeldt isumasioqatiginiarlugit ataatsimiigiaqquai. Tamatumuuna erserpoq suliamut akisussaasuulluni naalakkersuisunut ilaasortaq kinguarsaanani Naalakkersuisut Allattoqarfian­nut suliami pissutsit pillugit oqaaseqaammik nassiussaqarsimavoq, taanna Naalakkersuisut Inatsisartut Ombudsmanderiugallartittagaannut attaveqaataasarmat saaffiginnissutaa malissi­manngimmagu erseqqissarlugulu Ombudsmandiugallartup saaffiginnissutai tamarmik maannak­kumiit ingerlaannartumik akineqartalissasut.

 

Inatsisartut Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliaata tamanna tusaatissatut tiguaa.

 

Inatsisartut Ombudsmandiat pillugu Inatsisartut inatsisaanni ' 11-imi allassimavoq Ombuds­mandi, tassa inatsisartut inatsisaanni, inatsisartut peqqussutaanni imaluunniit allaffissornikkut aalajangersakkani atuuttuni amigaataasunik malugisaqaruni tamanna pillugu Inatsisartunut Naalakkersuisunullu nalunaaruteqartassasoq.

 

Aalajangersagaq taanna tunngavigalugu Inatsisartut Ombudsmandiat ulloq 18. December 1997 Inatsisartut Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliaannut saaffiginnippoq A/S Inissiaatileqatigiiffik Ini-mi suliassat suliarineqartarnerat paasitinneqarsinnaatitaanerlu pillugit Namminersornerullu­tik Oqartussat nalunaarutaat nr. 37, 19. December 1996-imeersoq pillugu.

 

Nalunaarutip taassuma atuutilersinneqarneratigut Ombudsmandip piginnaatitaaffii siullermeer­sumik annertusineqarput aammattaaq suliffeqarnermut pisortat ingerlatsinerannut ilaatinneqar­sinnaanngitsumut atuuttussanngorlugit. Tamanna eqqarsaatigalugu ajuusaarutigisariaqarpoq Ombudsmandeqarfik kiisalu inissiaatileqatigiiffik nalunaarutip siuliani taaneqartup siuliani taaneqartup atuutilersinneqarnera pillugu toqqaannartumik ilisimatinneqarsimanngimmata.

 

Ombudsmandip oqaatigaa ombudsmandeqarfiup tamatuma kingornatigut nalunaarummik suliaqarnera qanoq paasinninnissamik ajornarsiuuteqartoqarneranik pilersitsisimasoq, tassami nalunaarummi erseqqissumik isummerfigineqarsimanngimmata ombudsmandip suliassaqarfinni amerlaqisuni piginnaatitaaffii. Siunissami ajornartorsiutit taamatut pinngitsoortinniarlugit Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliap taamaattumik inassutigisimavaa Ombudsmandeqarfik allaffissornikkut aalajangersakkanik ombudsmandeqarfiup sulineranut sunniuteqartussanik atuutsitsilersoqarneranut atatillugu tusarniaavigineqartassasoq taamaalilluni malittarisassatigut tunngavissani erseqqissumik Ombudsmandip piginnaatitaaffiisa annertussusii ersersinneqartas­sammata.

 

Taamatuttaaq Inatsisartut Ombudsmandiata Inatsisartut Ombudsmandiat pillugi Inatsisartut inatsisaanni ' 11 naapertorlugu isornartorsiunni nalunaarutigaa tassa Inuutissarsiornermut, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfiup tuttut eqqissisimatitaa­nerat piniagaanerallu pillugit nalunaarur nr. 15, 27. Juni 1996-imeersumi maleruagassaliorsi­mammat atuutilersissallugu inatsisitigut tunngavissaqanngitsumik. Tamatuma kingornatigut naalakkersuisut Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliamut oqaatigaat naalakkersuisut Ombuds­mandip isornartorsiuinera tussaatissatut tigugaat.

 

Nunanut allanut isumaqatigiissuteqartarnermut atatillugu Inatsisartut oqartussaaqataaffeqarnerat Inatsisartut Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliaata oqallisigaa.

 

Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliap oqallisiginninneranut pissutaavoq naalakkersuisut arlaleri­arlutik suliaq Inatsisartunut saqqummiuteqqaarnagu inatsisartut nunanut allanut isumaqatigiis­suteqarnikkut pisussaaffilertarsimammagit.

 

Namminersornerulerneq pillugu inatsimmi ' 13-imi piumasaqaataavoq nunanut allanut isuma­qatigiissutit folketingip akuersisimanissaanik piumasaqaatitaqartut immikkullu nunatta soquti­gisaanik attuisut namminersornerullutik oqartussanut isumaqatigiissuteqartinnagit saqqummiun­neqartassasut.

 

Inatsimmi tassani '1, imm. 2-mi Namminersornerullutik Oqartussat tassaanerarneqarput Kalaal­lit nunaanni qinikkat Landstinnimik taaneqartut qullersaqarfiullu landstyrimit qullersaaffigine­qartoq.

 

Inatsisartut Inatsiseqarnermut Ataatsimititaliaat isumaqarpoq namminersornerulerneq pillugu inatsit taamaallaat imatut paasineqarsinnaasoq Kalaallit Nunaata nunanut allanut isumaqatissuti­tigut pisussaaffinnik allanngortitsinerit Inatsisartunut tamarmiusunut oqaaseqarfigisassanngor­lugit saqqummiunneqartassallutik.

 

Paasinneriaatsit allat suulluunniit tamarmik Inatsisartut Naalakkersuisullu avissaartinneqarnerat sioqqullugu periaatsinik atuuttunik tunngaveqarsimassapput.

Taamaammat Inatsisartut Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliaata inassutigissavaa Kalaallit Nunaata nunanut allanut isumaqatigiissutitigut pisussaaffinnik allanngortitsisoqartassanngitsoq suliaq Inatsisartunut tamarmiusunut saqqummiunneqaqqaartinnagu.

 

Taamatut oqaaseqarlunga Inatsisartut Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliaata isumaliuutissiissu­taa maanna Inatsisartunut suliassanngortippara.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Naalakkersuisut sinnerlugit Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliaq isumaliutissiissutaanut taama­tullu aamma pissutsit Ombudsmandip suliaanut tunngasut pillugit nalunaaruteqarneranut qutsa­vigerusuppara.

 

Aallarniutigalugu oqaatigissavara naalakkersuisut ukiup ingerlanerani Inatsisartut Ombuds­mandiannit arlaleriarlutik saaffigineqartarsimammata. Ombudsmandi allaffissornikkut kukku­nernik ersarivissunik imaluunniit suliassat sivisuallaamik suliarineqarnerinik uparuaagaangat, naalakkersuisut tamanna tusaatissatut tigusarpaat pissutsillu iluarsisarlugit.

 

Inissiaatileqatigiiffik INI pillugu nalunaarummut ataatsimiititaliap oqaaseqaatai pissutigalugit allaffeqarfiga qinnuigivara suliassaq misissoqqullugu, tamatumanilu Inissiaatileqatigiiffik INI Ombudsmandilu peqataatinneqaqqullugit.

 

Allaffissornikkut aalajangersakkanik aalajangersaasarnermut atatillugu Ombudsmandeqarfiup tusarniaavigineqartarnissaanik ataatsimiititaliap inassuteqaataanut tunngatillugu, nalunaarutigis­savara taamatut tusarniaasarnissaq qularnaarniarneqarmat Inatsisitigut maleruaqqusaliornermut Ilitsersuummi, ukiap ingerlanerani saqqummersinneqartussami, pinngitsoorani tusarniaasarnis­samik Inatsisileriffiup ilanngussineratigut.

 

Nunat assigiinngitsut akornanni isumaqatigiissutit, konventionit traktatilllu, pillugit ataatsimiiti­taliap oqaaseqaataanut tunngatillugu, oqaatigissavara ataatsimiitaliaq ilumoormat, suleriaaseq taamatut isumaqatigiissuteqarnerni ilaatigut atorneqartarsimasoq aallaaveqarmat Inatsisartut Naalakkersuisullu avissaartinneqanngikkallarmatali periaatsinik, taamaattumillu oqaluttuarisaa­nermik pissuteqarluni.

 

Erseqqissassavarali qaqutigorsuaannaq Naalakkersuisut Inatsisartut oqaaseqaqqaartinnagit nunarput isumaqatigiissummut ilaatinneqassanersoq saaffiginnissutinut akissuteqartarmata. Saaffiginnissutit nunatsinnut tunngasut tamarluinnangajammik Inatsisartunut saqqummiunne­qartarput.

Piffissaq manna iluatsillugu suliassanik ataasiakkaanik, naalakkersuisunit Inatsisartunut saq­qummiuteqqaarnagit akineqarsimasunik, taasaqalaassaanga.

 

Isumaqatigiissut suliassamut, sorsunneq nunalluunnit tamalaat akornanni aaqqiagiinngissuteqar­toqarnera pissutigalugit tuaviortumik suliarineqartariaqartumut, tunngagaangat, nunarsuarmio­qatigiillu aalajangersimagaangata nunamut pineqartumut arlaatigut akornusersuuteqarniarlutik, naalakkersuisut danskit naalakkersuisuisa saaffiginnissutaannut akissutigisarpaat nunarput immikkut oqaaseqaatissaqanngitsoq isumaqatigiissut aamma nunatsinnut atuutissappat.

 

Tamatumani suliassat makku pineqarput: 1992-imi Libeamut Liberiamullu, 1993-imi Serbiamut Montenegromullu, kiisalu 1994-imi Rwandamut Irakkimullu akornusersuutit.

 

Taakkunani tamani isumaqatigiissutit nunatsinnut toqqannartumik sunniuteqarsimanngillat.

 

Pisuni allani, soorlu isumaqatigiissummut ilanngussami allannguisoqartillugu, naalakkersuisut saaffiginnissutit akisarsimavaat, tamatumalu kingorna inatsisartut ataatsimiititaliaat susassaqar­toq ilisimatillugu.

 

Suleriaaseq tamanna atoqqinniarneqanngilaq.

 

Naalakkersuisut soorunami ataatsimiititaliaq isumaqatigaat Namminersornerulerneq pillugu inatsimmi ' 13-imi allassimasup, tassa Anaalagaaffiit akunnerminni isumaqatigiissutaat folketin­gip akuersinissaannik piumasaqarfiusut kalaallillu soqutigisaannut attuumalluinnartut isumaqataaf­figineqannginnerini namminersornerullutik oqartussanut oqaaseqarfigeqqullugit saqqummiun­neqartassapput@ ima paasineqartariaqarneranik, taakku aamma Inatsisartunut oqaaseqarfigisas­sanngorlugit saqqummiunneqassasut.

 

Taamatut oqaaseqarlunga naalakkersuisut sinnerlugit Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa tusaatissatut tiguara.

 

Niels MátâK, Siumup oqaaseqartua:

Inatsisartut Inatsiseqarnermut ataatsimiititaliaata isumaliutissiissutaa Siumumiit misissuataar­parput, imatullu oqaaseqarfiginiarparparput.

 

Inatsiseqarnermut ataatsimiititaliap inatsisartut Ombudsmandiannut suleqatigiinnissamik isuma­qatigiissuteqarmat, suliassaqarfiit taakku marluk akornanni erseqqinnerusumik malittarineqar­tussamik Siumumiit iluarisimaarparput.

 

Inatsisartut Inatsiseqarnermut ataatsimiititaliaata isumaliutissiissummini ilanngullugu saqqum­miuppaa, inatsisartut ombudsmandiata suliassaminik ingerlatsisinnaanngikkallarnerani Om­budsmandiugallartussaq, Folketingip ombudsmandia, ukioq ataatsimiititaliamut saaffiginittoq, suliakkerneqarnerminut tunngatillugu ajornartorsiutip suussusianik paasiniaanerminut tunnga­sunik Allakkatigut saaffiginnissuteqarsimavoq. Suliassap aalajangersimasup suliarinissaanut Ombudsmandiugallartup paasissutissanik atugassaminik pissarsiniarnera malinneqarsimanngit­soq.

 

Tamakku tunngavigalugit Naalakkersuisoq suliaminut akisussaasoq kiisalu Naalakkersuisut siulittaasuat, Inatsiseqarnermut ataatsimiititaliap isumasioqatigisimavai. Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaani oqaatigineqarpoq naalakkersuisut siulittaasuat pineqartunut suliassanik paamaarussisimanernut utoqqatsissuteqartoq erseqqissarsimallugulu Ombudsmandiugallartup saaffiginnissutai tamarmik maannakkumiit ingerlaannartumik akineqartassasut.

 

Siumumiit Inatsiseqarnermut ataatsimiititaliaq isumaqatigaarput oqarmat inatsisartut Ombuds­mandiat pillugu inatsisartut inatsisaanni ' 11-mi allassimasoq malillugu Inatsisartunut Naalak­kersuisunullu nalunaaruteqartassasoq.

 

Inatsiseqarnermut ataatsimiititaliap isumaliutissiissummini oqaatigivaa aalajangersagaq taanna tunngavigalugu inatsisartut Ombudsmandiat inatsisartut inatsiseqarnermut ataatsimiititaliaannut saaffiginnissuteqarsimasoq A/S Inissiaatileqatigiiffik, paasitinneqarsinnaatitaanerlu pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 37, 19. December 1996-meersoq pillugu. Inatsiseqarnermut ataatsimiititaliap erseqqissumik taava nalunaarut taanna tunngavigalugu Inatsisartut Ombudsmandiata piginnaatitaaffiisa annertusineqarnerat, suliffeqarfinnilu pisortat ingerlatsinerannut ilaatinneqarsinnaanngitsut atuuttussanngortillugit.

 

Siumumiit Inatsiseqarnermut ataatsimiititaliaq isumaqatigaarput ajuusaarutigimmagu Ombuds­mandeqarfik kiisalu inissiaatileqatigiiffik nalunaarutip siuliani taaneqartup atuutilerneranik toqqaannartumik ilisimatinneqarsimanngimmata.

 

Inatsiseqarnermut ataatsimiititaliaq isumaqatigaarput inassuteqarmat Ombudsmandeqarfik allaffissornikkut aalajangersakkanik tusarniaavigineqartassasoq taamaalilluni piginnaatitaaffiisa annertussusii ersersinneqartassammata.

 

Siumumiit Inatsisartut Inatsiseqarnermut ataatsimiititaliaata naammagisimaarinninnera isuma­qatigaarput.

Kiisalu Inatsiseqarnermut ataatsimiititaliap isumaliutissiissummini ilanngullugu taavaa nunanut allanut isumaqatigiissuteqartarnermut atatillugu Inatsisartut oqartussaaqataaffeqarnerat.

 

Inatsisartut Inatsiseqarnermut ataatsimiititaliaata oqallinnerannut pissutaasimasoq Naalakkersui­sut arlaleriarlutik suliaq inatsisartunut saqqummiuteqqaarnagu Inatsisartut nunanut allanut isumaqatigiissuteqarnikkut pisussaafilertarsimammatigit.

 

Inatsiseqarnermut ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaani aamma oqaatigineqartoq inatsisit malillugit ingerlaaseqarnissaq Siumumiit isumaqatigaarput. Tassami namminersornerulerneq pillugu inatsimmi ' 13-mi piumasaqaataavoq nunanut allanut isumaqatigiissut Folketingip akuersisimanissaanik piumasaqaatitaqarmat.

 

Siumumiit taama oqaaseqarluta Inatsiseqarnermut ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa tusaa­tissatut tiguarput.

 

Anders Nilsson, Atassutip oqaaseqartua:

Tassa Atassumminngaaniit isumaliutissiissut tusaatissatut tiguarput. Aammalu Naalakkersuisut siulittaasuata akissutaa naammagisimaarlugu tusaatissatut tigullugu.

 

Johan Lund Olsen, IA-p oqaaseqartua:

IA Inatsiseqarnermut ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa ersarissoq ataatsimut isigalugu iluarisimaarparput taamaattumillu imaattunik pingaartitatsinnik aamma oqaaseqarfigitsiarniarlu­tigu.

 

Sulianut Ombudsmandimut suliassanngortinneqarsimasunut atattillugu Naalakkersuisut pisaria­qanngitsumik paamaarussivallaaleraangamik pissusissamisoorpoq Inatsiseqarnermut Ataatsi­miititaliaq pissutsit isorinartut iluarsineqaqqullugit Naalakkersuisunut uparuaateqaraangamik. Tamanna isumaliutissiissut aqqutigalugu maanna pisariaqalersimavoq, ukiup ingerlanerani Ombudsmanditta taartigisartagaaniit, tassalu Folketingip Ombudsmandianit ilisimatinneqaratta, allaat Naalakkersuisunut saaffiginnissutaasarsimasut akineqartarsimanngitsulluunniit, aatsaalli Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliaq akulerutitinneqarmat Naalakkersuisunit qisuariarfigineqar­mata.

 

Innuttaasunut pisortanit eqqunngitsumik pineqarsorisunut Ombudsmandeqarfiup tutsuiginartu­mik tatiginartumillu sulisariaqarnissaa pingaaruteqarluinnartuummat taamaattunik IA neriutigil­luinnarparput matuma kingorna taamatut pisoqaqqissanngitsoq. Maluginiarparpullu Naalakker­suisut tamanna eqqortinniassallugu maanna aamma neriorsuuteqarmata.

Nunat assigiinngitsut akornanni isumaqatigiissutit, konventionit traktat-illu nunatsinnut attuu­massuteqassagaangata imaluunniit sunniuteqassangatinneqaraangata soorunalumi Inatsisartunut tamarmiusunut isummersorfigisassanngorlugit saqqummiunneqaqqaartassammata IA isumaqar­pugut. Naammaginngilarput nunatta nunanut allanut isumaqatigiissutikkut pituttorneqaatigisas­saminik inatsisartut ataatsimiititaliaat susassaqartoq arlaat aqqutigiinnarlugu Inatsisartut Naa­lakkersuisunit ilisimatinneqaannartassappata, maluginiarparpullu periaaseq tamanna qimannias­sallugu Naalakkersuisunit maanna ammaffigineqarluinnarmat.

 

Soorunami Naalakkersuisut siulittaasuata assersuuteqarluni taasaattut pisoqartillugu, tassalu sorsuttoqaleriataartillugu tuaviortumik Naalakkersuisut qanoq iliuuseqarsinnaatitaasariaqassap­put. Taamatulli pisoqassatillugu suna ajornarami Inatsisartut Nunanut Allanut Sillimaniarner­mullu Ataatsimiititaliaat aamma isumasiorneqaqqaartuuppat ukiuni makkunani teknik-ikkut aamma stotorissaarfioreeqisuni avatangiiseqartilluta?

 

Suliassalli allat eqqarsaatigalugit aalajangiusimalluinnartariaqarparput Inatsisartut tamarmiusut isumasiorneqaqqaartassammata. Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutimini uparuagaat nunat assigiinngitsut sorsuleqqajaanerannut allatigulluunniit aaqqiagiinngissuteqar­nerannut attuumassuteqanngivippoq, Inatsisartulli tamarmiusut susassaqarfigisaannut tunnga­suulluni. Kingusiinnakkummi paasitinneqarpugut Naalakkersuisut Inatsissartut tamarmiusut sinnerlugit Londonkonvention-imut peqataaffigeriikkatsinnut- tassalu imaani eqqakkanik kiversaasarnermut, akuutissanik ulorianartunik eqqaasarnermut imaanilu ikuallaasarnermut nunat tamalaat isumaqatigiissutigisaannut- sukaterneqartussamili immikkut piumasaqaatita­qanngitsumik ilaaginnassasugut, taamaalillunilu eqqaasarneq eqqarsaatigalugu imartatsinni sukatiterinngitsoortoqalissalluni.

 

Ninatta imartaani kilisaassuarnit umiarsuarniillu allanit eqqaasoqartarnera isumaqatiginanngeqi­soq eqqarsaatigiinnaraanni kialuunniit takusinnaareerpaa Inatsisartut apeqqutit tamakkorpiaat aamma susassaqarfigilluinnarmatigit isummersorfigisariaqarlugillu- asuli Naalakkersuisunit ilisimatinneqapalaaginnaratik.

 

Isumaliutissiissummi Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliap erseqqissarpaa Namminersorneruler­simanerput pillugu Inatsit aamma Naalakkersuisunit malinneqartassasoq. IA tamanna eqqaasit­sissutigiutigalugu taamaattumik uteqqissavarput Nunarput nunanut allanut isumaqatigiissutiti­gut pisussaaffilersorneqarsinnaanngimmat Inatsisartut tamarmiusut saqqummiussivigeqqaartin­nagit aammalu isummersorteqqaartinnagit.

 

AMeeqqanik nuna ineriartortinneqassaaq@ ataatsimiinnermi matumani eqqartorneqartut ilagivaat. Nunani demokrati toqqammavigalugu ingerlatsiviusuni ANuna inatsisinik toqqammavilerneqas­sasoq@ tamanit akuerisaalluni aamma siunnerfiuvoq. Maani Nunatsinni imaaleqqunanngeqaaq: AInatsisit inatsisaapput inatsisillu unioqqutinneqassaapput@ !

 

Taamatullu oqaaseqarluta IA Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa iluarisi­maarparput.

 

Bjarne Kreutzmann, AP:

Inatsisartut Inatsiseqarnermut Ataatsimitiitaliaata isumaliutissiissutaa misissuataareerlugu paasisinnaavara, Namminersorneruneq pillugu inatsit taamaallaat imatut paasineqarsinnaasoq, tassa Kalaallit Nunaata nunanut allanut isumaqatigiissutitigut pisussaaffiinik allanngortitisoqar­tassanngitsoq suliaq Inatsisartunut tamarmiusunut saqqummiunneqaqqaartinnagu.

 

Taamaalillunga sulaiq Inatsisartunut tamarmiusunut saqqummiunneqaqqaartinnagu Kalaallit Nunaata nunanut allanut isumaqatigiissutitigut pisussaaffiinik allanngortitsisoqartannginnissaa­nik Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliap inassutaa tamakkiisumik taperserpara.

 

Taama naatsumik oqaaseqarlunga Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa, taamatullu aamma pissutsit allat isumaliutissiissummi eqqartorneqartut tusaatissatut tiguakka.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa soqutigalugu Kattusseqatigiit sinnerlu­git misissorsimavara, imatullu oqaaseqarfigissallugu.

 

Kattusseqatigiinniik pakatsissutigaara Inatsisartut Ombudsmandiat suliassaminik ingerlatsisin­naanngikkarlarnerani Ombudsmandiugallartussap, tassalu Folketingip Ombudsmandiata Naa­lakkersuisunut qaammatit arfineq pingasulli 12. Marts 1998 sioqqullugu saaffiginnissutaa suli akineqarsimanngimmat.

 

Suliat patsiseqanngiusattumik taamatut kinguarsarneqarsinnaanerisa siunissami pinngitsoortin­neqarnissaat  siunertaralugu Kattusseqatigiinniit kaammattuutigissavarput, suliat ingerlareersut kinguarsannginneqarnissaat Naalakkersuisut eqqumaffiginerusariaqaraat.

 

Kattusseqatigiinniillu nuannaarutigaara Inatsissartut Ombudsmandiata A/S Inissiaatileqatigiif­fimmi INI-imi suliarineqartut pillugit, Ombudsmandip piginnaatitaaffiisa annertusineqarsima­nerat. Kisiannili Ombudsmandip nammineerluni Inatsisartut Inatsiseqarnermut Ataatsimiititalia­mut tamanna pillugu saaffiginneqqaartariaqarsimanera iluarinartinngilarput, tassami naatsorsuu­tigisariaqaraluarmat Naalakkersuisut nalunaarusiornermikkut suliami susassaqartut tamaasa ilisimatittariaqaraluaraat.

 

Aammalu nalunaarusiap pineqartup Ombudsmandip suliassaqarfinni amerlaqisuni piginnaati­taaffiisa ersarissarneqarsimannginnerat suliamik suusupaginninnertut Kattusseqatigiinniit nalilertariaqarsoraara. Tassami nunatsinni Inatsisartut Ombudsmandiat atulersinneqarmat, iInatsisartuni tamakkerluta aamma Naalakkersuisuniit sulilluarnissaanik kissaassimavarput, taamaattumik sulinermini inatsisitigut malittarisassatigullu pitsaasunik tunngaveqarluni sulinis­saa Naalakkersuisuniit aamma eqqumaffigineqarnerusariaqarpoq.

 

Kiisalu Kattusseqatigiinniit apeqqutigerusuppara 1996-imi junip 27-ani Aalisarnermut, Piniar­nermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfiup tuttut eqqissisimatitaasarnerat piniagaanerallu pillugit inatsisitigut tunngavissaqanngitsumik nalunaarusiorsimanera, ilaatigut atuisunik aamma annertuumik qisuariaateqarfiusoq, qanoq nalilertariaqarnersoq?

 

Naalakkersuisummi tamarmik immikkut suliaminnut akisussaassuseqarput, tamannalu pillugu aamma Inatsisartut inatsiseqarlutik.

 

Naggataatigullu nuannaarutigaara Inatsisartut Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliaata, Naalakker­suisunut piumasarimmagu Kalaallit Nunaata nunanut allanut isumaqatigiissutitigut pisussaaffii pillugit suliassat tamarmik inatsisartunut saqqummiunneqaqqaartarnissaat.

 

Taamatut oqaaseqarlunga isumaliutissiissut akuersaarlugu tiguara.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Partiinit oqaaserineqartut qujassutigaakka, aammalu paasigakku maannamut ataatsimiititaliap innersuussutigisimasagut suliarisimasagullu aamma paasilluarlugit aamma tigugai.

 

Taavalu aamma oqaatigissavara Ombudsmandimut allakkat, soorunami taakkua kinguartoorute­qarsimanerat nassuiaatissaqarpoq kisiannili taanna uanga paasigakku piaartumik suliassaq aamma ingerlatissimavara. Tamannalu aamma pissusisamisut maannakkut suliarineqarpoq.

 

Taavalu oqaatigissavara Kattusseqatigiinnut tuttut pillugit iliuusaasoq. Taanna oqaatigineqarpoq taamatut assuarlerneq angingaartoq tunngavigalugu, taava aaqqinniarneqarsimasoq naleqqussar­neqarlunilu naammagittaalliutit taakkua najoqqutaralugit aaqqiissutissanik bekendtgørelse-kkut taanna aaqqinniarneqarluni.

 

Taama oqaaseqarlunga qujassutigaara maani oqaaserineqartut tamaasa.

 

Otto Steenholdt, Ataatsimiititaliap siulittaasua:.

Inatsisartut Inatsiseqarnermut ataatsimiititaliaat sinnerlugu Inatsiseqarnermut ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaanut partiit Naalakkersuisullu oqaaseqaataat pillugit qutsaviginiarpakka.

 

Nuannaarutigaara marloqiusamik piginnaatitsinermut atatillugu Kalaallit Nunaata nunanut allanut isumaqatigiissutitigut piginnaatitaanera pillugu Inatsiseqarnermut ataatsimiititaliap paasinninnera Naalakkersuisunit isumaqatigineqarmat. Taamaalilluni Kalaallit Nunaata isuma­qatigiissutitigut pisussaaffii siunissami Inatsisartunut saqqummiunneqartalissapput oqaaseqarfi­gisassanngorlugit.

 

Ingerlatsinikkut aalajangersakkani atortuulersitsinermi pinngitsoorani Ombudsmandip tusarni­arneqartarnissaa pillugu Naalakkersuisut oqaaseqaataasa apeqqut taanna pillugu Inatsiseqarner­mut ataatsimiititaliap paasinninnera pillugu erseqqissaateqarnissara pisariaqalersippaa.

 

Inatsiseqarnermut ataatsimiititaliap pisariaqartuusorinngilaa Ombudsmandip ingerlatsinikkut malittarisassanik aalajangersaanermi pinngitsoorani tusarniaavigineqartarnissaa. Tamanna Ombudsmandip inatsisinik atortitsisunut, tassa Naalakkersuisunut qilersorsimanani, ingerlanis­saanut naapertuutinngimmat.

 

Illuatungaatigulli Namminersornerullutik Oqartussanik pigineqartunut A/S-inut allanullu atuut­tussanik allaffissornikkut ingerlatsinermi inatsisissap atortuulersinneqarnissaanut tunngatillugu Ombudsmandeqarfiup tusarniarneqartarnissaa tulluartuuvoq. Taamatut tusarniaaneq allaffissor­nikkut suliassat pillugit inatsisip aammalu pisortat ingerlatsinerat pillugu inatsisip qanoq ator­tuulersinneqartussat erseqqitsigisumik nassuiarneqarsimanerannut tunngassuteqartariaqarpoq. Taamaalilluni suliffeqarfimmik Ombudsmandip nakkutilliisussaanera ingerlanneqarsinnaanias­sammat. Illuatungaatigulli Inatsiseqarnermut ataatsimiititaliaq isumaqarpoq Ombudsmandip piginnaatinneqarnerata qanoq annertuginissaa pillugu Ombudsmandi tusarniaavigisariaqanngit­soq. Tassa A/S-it allallu suliarineqarnerannik pisortat ingerlatsinerat pillugu inatsiseqarneq naapertorlugu sulissuteqarnermi.

 

Ataatsimiititaliap saqqummiussaanut partiit Kattusseqatigiillu tapersersuillutik ersarissumik oqarnerat ataatsimiititaliaq sinnerlugu qutsavigiumavakka.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Ombudsmandip sulinera Naalakkersuisuninngaaniit aatsaat akuleruffigineqarsinnaavoq sulias­saq Naalakkersuisunut annguttoq Ombudsmandimut attuumassuteqarpat. Taamaattumik taa­maalillugu aatsaat saaffigineqarsinnaavoq, kisianni Ombudsmandi sukkulluunniit qanoq ilisuk­kulluunniit aamma sulinera Naalakkersuisuninngaaniit akuleruffigisassarinngilarput. Aatsaat suliani uagutsinnut tunngasuni attuumassuteqaraangat, taava saafigineqarsinnaavoq. Taamaattu­mik  tassuuna aamma immikkut ataqqinninneq atorfianut aammalu suliassaanut killiliisimaneq najoqqutaralugu maanaannakkut sukkulluunniit akuleruffigisinnaanngilarput.

 

Anders Andreassen, Ataatsimiinnermik aqutsisoq:

Taamaallilluni imm. 58, Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa oqaluuserine­qarnera tamaanga killeqarpoq, aammalu akuerineqarluni.

 

Oqaluuserisaq naammassivoq.