Oqaluuserisassani immikkoortoq 05-2 |
|
||
| Siullermeerneqarnera | Aappassaanneerneqarnera | Pingajussaaneerneqarnera | |
Marlunngorneq 25. maj 1999
Ataatsimiinnermi aqutsisoq: Johan Lund Olsen, Inatsisartut Siulittaasuat:
Maannalu immikkoortoq 5, tassa Pisortat ingerlatsinerat pillugu paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarnerani, Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut aappassaaneertussanngorparput. Tassanilu Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliaq isumaliutissiissutiminik saqqummiussisussaavoq, Siulittaasoq aqqutigalugu Anders Andreassen, takanna.
Oqaluuserisani immikkoortoq 5:
Anders Andreassen, Siumut, inatsiseqarnermut ataatsimiititaliami Siulittaasoq:
Qujanaq, suliami suliarinninnermi Inatsisartut Inatsisit Atortinneqarnerannut Ataatsimiititaliaaniit makku peqataapput: Inatisartuni ilaasortaq, Anders Andreassen, Siumut, Siulittaasoq, Inatsisartuni ilaasortaq, Hans Enoksen, Siumut, Inatsisartuni ilaasortaq, Olga Poulsen, Inuit Ataqatigiit, Siulittaasup tullia, Inatsisartuni ilaasortaq, Otto Steenholdt, Atassut, Inatsisartuni ilaasortaq, Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.
Inatsisartut inatsisissatut siunnersuummik siullermeeralutik suliarinninnerisa kingorna, Inatsisartut inatsisit atortinneqarnerannut ataatsimiititaliaata siunnersuut aammalu oqaaseqaatit ilanngullugit misissuataarsimavai.
Inatsisissatut siunnersuummik suliarineqarnerminut atasumik inatsisit atortinneqarnerannut ataatsimiititaliattaaq tusarniaanermi akissuteqaatigineqartut unitsinneqarnerani aamma pissarsisimavoq. Inatsisit Atortinneqarnerannut Ataatsimiititaliap tamatumunnga atasumik ajuusaarutigalugu paasivaa, inatsisissatut siunnersuutip oqaasertaliivigineqarneratigut ilisimatitsissutigineqarsimanngitsoq, inatsisissatut siunnersuutip saqqummiunneqarnissaa sioqqullugu pisortat kattuffiillu sorliit tusarniaavigineqarsimanersut.
Tamatuma kingorna ataatsimiititaliaq imatut inassuteqassaaq. Ataatsimiititaliami amerlanerussuteqartut, tassa Anders Andreassen, Siumut, Hans Enoksen, Siumut, Otto Steenholdt, Atassut, aamma Olga Poulsen, Inuit Ataqatigiit, inatsisissatut siunnersuummik ilusiligaanera naapertorlugu akuersissutiginnittutut imaluunniit akuersissutiginnittut, ataatsimiititaliamilli inassutigineqartoq kalaallisuuani ' 2, imm. 2 oqaaseqatigiinni siullerni naqinnerliugaq, Naalakkersuisunit, siunnersuut pingajussaaneerlugu suliarineqannginnerani iluarsitinneqassasoq.
Ataatsimiititaliami amerlanerussuteqartut iluarisimaarlugu oqaatigaat, inatsisissatut siunnersuutikkut atorfilik illersorneqartoq, inuullu inuttut ataqqineqarnissaa innimigineqartoq, siunnersuutikkullu anguniagaasut isumaqatigigitik unnerlugit.
Ataatsimiititalialli isumaqatigiittup ajuusaarutigaa sulisorisat kattuffiisa tusarniaavigineqarsimannginnerat. Naalakkersunillu piffissaq tusarniaanermut atugassanngortitaq sivikitsuusoq pissutigalugu kommunalbestyrelsit siunnersuummut isummernissaannut periarfissiisoqarsimanngitsoq, allaammi kommunit tamakkerlutik allaffeqarfikkoortumik isummerfiginninnissamut periarfissaqarsimanngitsut.
Immikkut ajuusaarutigisarialittut ataatsimiititaliap isumaqarfigaa, KANUKOKA 1998-imi ukiakkut Naalakkersuisunut KANUKOKA-mut tunngatillugu tusarniaasarnerit piffissaq sivikitsuararsuaq atorlugu pisarnerat pissutigalugu ajornartorsiuteqartoqartarneranik erseqqissaasimammat. Taamanikkullu tassunga tunngasumik Naalakkersuisut Siulittaasuata neriorsuutigaa siunissami tusarniaasoqartillugu tusarniaanermut atortussat piffissaqartitsilluarluni nassiunneqartartussaasut.
Inatsisissatulli siunnersuutip pisariusorsuunnginnera pissutigalugu ataatsimiititaliami amerlanerussuteqartut pissutissaqartinngilaat, Inatsisartunut inassutigissallugu aappassaaneerlugu pingajussaaneerlugulu suliarinninnerup tusarniaasoqaqqinnissaa siunertaralugu Inatsisartut ukiakkut ataatsimiinnissaannut kinguartinneqaqqinnissaa.
Ataatsimiititaliami ikinnerussuteqartup, tassaasup Anthon Frederiksenip ataatsimiititaliami amerlanerussuteqartut assigalugit akueraa, inatsisissatut siunnersuutip anguniagaasa pingaartinneqarnissaat, eqqarsarnartoqartilluguli danskit periusaat malillugit Kalallit Nunaanni inatsisiliortoqartarnissaa, tassa pisortat kattuffiillu tusarniaavigeqqaarnagit inatsisiliornerup pissusissamisoortuunerata qulakkeerniarneqarnissaa. Taamaammat ikinnerussuteqartup ernummatigalugu maluginiarpaa, tusarniaanissamut naammattumik piffissaliinnginnikkut kommunit siunnersuummut oqaaseqarfiginnissinnaanerat mattunneqarmat.
Ikinnerussuteqartuttaaq eqqarsarnartoqartippaat sulisorisat kattuffiisa minnerunngitsumik inatsisissatut siunnersuummi ' 2, imm. 3 oqaaseqatigiit aappaanni nutaamik oqaasertaliivigineqartoq naapertorlugu, pineqartut tassaasut atorfiit pisortatut atorfeqartut, tassa qullersaasut, sulisoqartut kattuffii tusarniaavigineqarsimanngimmata.
Tassunga tunngasumik maannakkut periuserineqartumut sanilliullugu mianersoqqussutit iliuuserisallu taakkunannga sakkortunerusut pillugit paasitinniarneqarsinnaanerup annertusineqarnissaanik kinguneqarsinnaasoq.
Tamanna tunuliaqutaralugu ikinnerussuteqartut Inatsisartunut inassuteqaatigaa, inatsisissatut siunnersuutip aappassaaneerulugu pingajussaaneerlugulu suliarineqarnissaa Inatsisartut ukiakkut ataatsimiinnissaanut tunuartinneqassasoq.
Taamaaliornikkut pisoq kattuffiillu inatsisiliorniarnermik suliaqarnermi Naalakkersuisuni peqataatinneqarsimanngitsut tusarniaavigineqarnissaat ingerlanneqarsinnaaqqullugu.
Anders Andreassen, Siumut, Ataatsimiititaliami Siulittaasoq.
Olga Poulsen, Inuit Ataqatigiit, Ataatsimiititaliap Siulittaasuata tullia.
Hans Enoksen, Siumut.
Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.
Otto Steenholdt, Atassut.
Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:
Naalakkersuisut inatsisissatut siunnersuut taama isikkoqarluni pingajussaaniigassanngortinnissaanut Inatsisartut Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliaanni isumaqataanerat nuannaarutigalugu maluginiarpaat, Inatsiseqarnermut Ataatsimiititalimi ilaasortat isumaqatigiissut tusarniaanagu isornartorsiorpaat, Naalakkersuisut isornartorsiuisut tusaatissatut tiguniarpaat.
Naak ullumikkut suleriaatsimut sanilliullugu inatsisissatut siunnersuutip kingunerisaanik sulisut qanoq iliuuseqarfigineqartarnerannut tunngassuteqartut paasiniarneqarsinnaanerat annertusingaluartoq, sulisut kattuffiisa, pingaartumik pisortatut atorfillit kattuffiisa, tusarniarneqarsimannginnerat Inatsiseqarnermi Ataatsimiititaliami ikinnerussuteqartut isumaliornartoqartippaat.
Naalakkersuisut tamanna pillugu oqaatigissavaat, sulisorisat pillugit paasissutissanik aamma pisortatut atorfillit pillugit paasitinneqarsinnaatitaaneq inatsisissatut siunnersuutikkut killilerneqarmat. Pisortat ingerlatsinerat pillugu paasitinneqarsinnaatitaaneq Inatsisartut inatsisaata atuuttup kingunerisaanik sulisunik qanoq iliuuseqarfiginnittarneq pillugu paasissutissat aamma paasissutissiissutigineqarsinnaapput. Tamannalu pisortatut pisortatuunngitsorlu atorfilinnut aamma atuuppoq.
Siunnersuutip matuma kingulerisaanik, sulisunut qanoq iliuuseqarfiginninnerit pillugit paasissutissat suli, killilimmilli paasissutissiissutigineqarsinnaapput. Tassa sulisut pisortatut atorfillit aamma mianersoqquneqarlutik, sakkortunerusumilluunniit qanoq iliuuseqarfigineqarneri pineqarpata.
Sulisut pisortatut atorfillit qanoq iliuuseqarfigineqarneri pillugit, paasitinneqarsinnaanerup suli killeqartinneqarneranut pissutaavoq, pisortat aqutsisutut pisinnaatitaaffeqarnitik pissutigalugit, pisortat suliaannut annertuumik sunniuteqartarmata. Aammalu sulisut qanoq iliuuseqarfigineqarneri pillugit paasissutissat ingerlatsinerup tamanit nakkutigineqarnerata qiterpiaanut tunngasuummata.
Siunnersuutip taamatut isikkoqarluni pingajussaaniingassanngortinneqarnissaanik, kiisalu inatsisip kalaallisuuani ' 2, imm. 2-mi oqaaseqatigiinni siullerni naqinnerliukkap iluarsineqarnissaanik ataatsimiititaliap kaammattuutaa Naalakkersuisut isumaqatigaat.
Hans Enoksen, Siumup oqaaseqartua:
Inatsisissatut siunersuutigineqartoq pillugu ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa Siumumit imatut oqaaseqarfigissavarput:
Ataatsimiitaliap isumaqatigiissut inassuteqaataa tunngaviatigut Siumumit isumaqatigaarput uparuarneqarneqartullu tusarniaasarnermut tunngasut isumaqatigalugit, tassami inatsisissat inuiaqatigiit ingerlatitaanerannut tunngasut pingaaruteqarluinnarmata, ersarissumik tusarniaassutigineqartarnissaat innuttaasunut eqqortumik atuutsinneqartassappata.
Sulisut illersorneqarnerulernissaat anguniarlugu matumuuna inatsisissamik aaqqiissuteqarnissaq tunngaviatigut Siumumit isumaqatigilluinnarparput.
Taamatut oqaaseqarluta siullermeernerani oqaaseqaativut innersuussutigalugit, taamatut isikkoqarluni pingajussaaneerneqarnissaanut isumaqataalluta Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliamut ingerlateqqinneqarnissaa taperserparput.
Otto Steenholdt, Atassutip oqaaseqartua:
Atassummiit maluginiarparput Naalakkersuisut ataatsimiititaliamit appisaluunneqalaarnertik naalallutik tusaatissatut tigujumagaat. Tamatumunnga tunngatillugu Atassummiit kissaatigissavarput siunissami inatsisissat suliarineqarnerinut tunngatillugit tusarniaasariaqartarnerit Naalakkersuisunit pimoorunneqarnerullutik ingerlanneqartalissasut.
Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqaatissai, siunnersuut siullermeerneqarmat Atassummiit ilalersorluarsimasavut aamma aallaavigalugit inatsisissap matuma pingajussaaneerneqarnissaminut ingerlaqqinnissaa akornutissaqanngitsutuut Atassummiit nalunaarutigaarput.
Olga Poulsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:
Pisortat ingerlatsinerat pillugu paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarneranut Inatsisartut inatsisaattut siunnersuut, tassani pineqarluni sulisorineqartut pillugit paasissutissanik paasitinneqarsinnaaneq, aappassaaneerneqarnerani Inuit Ataqatigiit imatut oqaaseqarfigissavarput:
Inuit Ataqatigiinniit nuannaarutigaarput Inatsisartut inatsisit atuutsinneqarneranut Ataatsimiisitaliaani inatsisissatut siunnersuut siullermeerneqareerluni Ataatsimiitsaliami amerlanerussuteqartunit pingajussaaneerneqarnissaminut ingerlateqqinneqarmat.
Ataatsimiititaliami inatsisissatut allannguutissap sivikippallaartumik tusarniaassutigineqartarsimaneranut atatillugu naammagittaalliuut aamma uagut naammagittaalliutigisimavarput.
Qujassutigaarput isumaliutissiissummi Naalakkersuisut annertuumik piumaffigineqarmata, inatsisissatut siunnersuutini suugaluartuniluunniit piffissaqartitsilluarlutik tusarniaasarnissaat, taamaalilluni kikkut tamarmik inatsisissanut nutaanut attuumassuteqartut peqqissaartumik suleqataaffiusumillu naammassisaqartarsinnaaniassammata.
Inatsisissamut siunnersuummut akuersaarnitsinnut annertunerpaamik tunngavigivarput, inatsisip aaqqissuuteqqinneqarnermigut sulisut ataasiakkaat illersorneqarsinnaanerinut ammaassimmat. Taamaalilluni sulisut, tassalu inuit ataasiakkaat ataqqineqarnerunissaanik oqariartuuteqarluni.
Taamatut oqaaseqarluta inatsisissap pingajussaaneerneqarnissaminut ingerlateqqinneqarnissaa innersuussutigissavarput.
Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:
Pisortat ingerlatsinerat pillugu paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarnissaanut siunnersuutip aappassaaneerneqarneranut atatillugu Kattusseqatigiinniit suliap siullermeerneqarnerani oqaaseqaatigut innersuussutigalugit imatut oqaaseqaateqarniarpugut.
Kattusseqatigiinniit pingaartipparput inatsisit suulluunniit atuutilersinneqannginneranni atuisussat sapinngisamik piffissamik naammattumik tunineqarlutik tusarniaaffigineqartarnissaat. Taamaattumik suliap aappassaaneerneqarnissaa Inatsisartut ukiamut ataatisimiinnissaannut kinguartinneqarnissaa kissaatigisimagaluarparput, suliap peqqissaartumik susassaqartullu tamaasa tusarniaaffigereerlugit naammassineqarnissaa siunertaralugu.
Taamaammat suulluunniit suliat tuaviupilulluni suliarineqartut imaasiallaannaq akuersissutigineqartarnerat Kattusseqatigiiniit apeqquserumavarput.
Namminersornerullutik Oqartussat Inatsisinut Allaffianni akisussaasuulluni pisortap, Atuagagdliutinut ilaatigut oqarsimanera Kattuseqatigiinniit isumaqatigilluinnartitarput isuuaaffigilaarniarpara Siulittaasup akuersineratigut, imatullu oqarsimavoq:
Pisortat suliaannik qimerluuisinnaatitaanermut inatsisip sakkortusineqarnera annertunerusumik sunniuteqassanngitsoq, sulisunut tunngasut suulluunniit misissorneqarsinnaanerat akuerisimanngisaannarsimavarput Kalaallit inuiaqatigiit ikitsigisut, sulisunut, soorlu mianersoqqussutit qimerloorneqarsinnaassanngitsut. Sulisut ilaat illersorneqaraluartut, taamaattoq allannguinerup kingunerissavaa, pisortatut atorfilinnut tunngasut qimerloorneqarsinnaanerat killilerneqarani aamma Namminersornerusuni, taamaalilluni Pisortat Naalakkersuisullu allatut ajornartumik akuersisariaqalissapput.@
Taamaattumik siuliani pissutsit aamma siullermeerinninnermi pissutsit taagoriikkavut tunngavigalugit inatsisip allanngortinneqarnissaanut siunnersuutip akuersissutigineqarnissaa apeqquserparput.
Kisianni pingajussaanut ingerlaqqissinnaavoq.
Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:
Oqaaserineqartut qujassutigaakka aammalu Anthon Frederiksenip naggataatigut oqaaserisaa imatut paasivara maannakkut Kattusseqatigiinnit aamma akuerineqartoq pingajussaaneerneqarluni naammassiniarneqarsinnaanera.
Oqaaserineqartut tamaasa oqaaseqarfiginagit naggataatigut oqaatigiinnarlara, ilumoormat pisortat aamma Naalakkersuisut soorunami tamakkunatigut paasissutissanik uani pineqartunik eqqorneqarnertik atugassaraat aamma atortassallugu, tamanna qularutigineqassanngilaq. Kisiannili aamma erseqqissaatigineqartut inunnut ataasiakkaanut tunngasut, pingaartumik inuiaqatigiinni ikeqisuni Kalaallit Nunaattut ittumi, kikkut tamarmik imminnut ilisarisimaffiini aamma immikkut paasissutissanik pisariaqavissunik naligiilluni iliuuseqarnissami nakkutigisassanut aamma tamakkua ilaapput. Inunnut ataasiakkaanut tunngasut ilaatigut killissaqartumik avammut apuuttariaqarneri misigisimanartarmata, aamma tamanna innimigisariaqarmat.
Taama oqaaseqarlunga qujajumavunga.
Johan Lund Olsen, Inatsisartut Siulittaasuat:
Allanik oqaaseqartoqarnianngimmat maannakkut taasisussanngorpugut, tassa:
Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaani ikinnerussuteqarluni oqaaseqaateqartoqarmat, taanna siullermik taasissutigisussaassavarput.
Ikinerussuteqartut oqaaseqaataa imaattoq taasissutigissavarput:
Ataatsimiititaliami ikinnerussuteqartut tassaasut Anthon Frederiksenip, ataatsimiititaliami amerlanerussuteqartut assigalugit akueraa inatsissatut siunnersuutip anguniagaasa pingaartinneqarnissaat, eqqarsarnartoqartilluguli danskit periusaat malillugit Kalaallit Nunaanni inatsisiliortoqartarnissaa, tassa pisortat kattuffiillu tusarniaavigeqqaarnagit inatsisiliornerup pissusissamisoortuunerata qulakkeerniarneqarnissaa.
Taamaammat ikinnerussuteqartup ernummatigalugu maluginiarpaa tusarniaanissamut naammattumik piffissaliinnginnikkut kommunit siunnersuummut oqaaseqarfiginnissinnaanerat mattunneqarmat.
Ikinnerussuteqartutaaq eqqarsarnartoqartippaa sulisorisat kattuffiisa, minnerunngitsumik inatsisissatut siunnersuummi ' 2, imm. 3-mi oqaaseqatigiit aappaanni, nutaamik oqaasertaliivigineqartoq naapertorlugu, pineqartut sulisorisat kattuffii tusarniaavigineqarsimanngimmata, massa tassunga tunngasumik maannakkut periuserineqartumut sanilliullugu mianersoqqussutit iliuuserisallu taakkununnga sakkortunerusut pillugit paasitinneqarsinnaanerup annertusineqarnissaanik kinguneqarsinnaasoq.
Tamanna tunuliaqutaralugu ikinnerussuteqartup Inatsisartunut inassuteqaatigaa, inatsisissap siunnersuutip aappassaaneerlugu pingajussaaneerlugulu suliarineqarnissaa Inatsisartut ukiakkut ataatsimiinnissaannut kinguartinneqassasoq, taamaaliornikkut pisortat kattuffiillu inatsisiliorniarnermik suliaqarnermik Naalakkersuisunit peqataatinneqarsimanngitsut tusarniaavigineqarnissaat ingerlanneqarsinnaaqqullugu.
Ikinnerussuteqartut taamatut oqaaseqaateqarnerannut isumaqataasut qinnuigissavakka nikueqqullugit.
4
Taavalu maannakkut qinnuigissavakka akerliusut tassunga oqaaseqaammut nikueqqullugit.
26
Taavalu apeqqutigissavara taaseqataanngitsoqarnersoq.
1
Taavalu naggataatigut taasissutigissavarput taamatut isikkoqarluni pingajussaaneerneqarnissaminut ingerlatinneqassanersoq taamatullu isumaqartut qinnuigissavakka nikueqqullugit.
27
Kikkut akerliuppat.
0
Kikkut taaseqataanngillat.
5
Qujanaq, tassalu taamaalilluta Pisortat ingerlatsinerat pillugu paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut aappassaaneerlugu naammassivarput.