Ataasinngorneq 7. maj 2001, nal. 16:14.

Oqaluuserisassani immikkoortoq 68 aamma 85.

Timmisartunut suluusalinnut mittarfinnik sanaartornissamut pilersaarutit ingerlateqqinneqarnissaat pillugu apeqquteqaat.

(Inatsisartunut ilaasortaq Tommy Marø)

aamma

Qeqertarsuup Tunuani timmisartunut suluusalinnut mittarfiit tallineqarnissaannut tunngatillugu Namminersornerullutik Oqartussat pilersaarutaat pillugu apeqquteqaat aallaavigalugu oqallinnissamik soiunnersuut.

(Inatsisartunut ilaasortaq Mads Peter Grønvold)

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, Lars Karl Jensen.

 

Lars Karl Jensen, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq:

Aap tassa oqaluuserisassat tulleriinneri malillugit ingerlaqqissaagut, tullinnguuppoq immikkoortoq 68 taavalu aamma 85 oqaatigineqartut taakkua ataatsimoortinneqassapput, tamanna akerlerineqannginnerluni? Akuerineqarpoq.

 

Taavalu siullermik 68-imut siunnersuuteqartoq, tassaavoq Tommy Marø taannalu peqanngimmat parteeqataaninngaanniit Pâviâraq Heilmann saqqummiissaaq, takanna.

 

Paaviaraq Heilmann, Siumut:

Siulittaasup oqarneratut Tommy Marø sinnerlugu apeqquteqaataa saqqummiutissavara imaattoq:

 

Kalaallit Nunaannut timmisartunut mittarfinnik nunap immikkoortuini ineriartortitsinerup nangeqqinnissaa apeqquteqaat aallaavigalugu oqaluuserisassanngortitsivunga, taamaaliornikkut sumiiffinni ulluinnarni inuit atuisut najukkaminnik toqqaannartumik ornitaminnut apuussinnaanerat qulakkeerneqassammat, aningaasarsiornikkullu ineriartortuaannarsinnaaneq, tamatumalu aalajangiusimanissaa anguneqarsinnaaqqullugu.

 

Nunami maani najukkatsinni uagut qinikkat qulakkiigassaraarput illoqarfiit nunaqarfiillu assigiimmik ineriartortinnissaat. Taamaattoqarnersorli apeqquserneqartarpoq aamma uagut politikerit akornatsinni.

 

Nunatsinni suluusalinnut mittarfiliortarnerit pilersaarusiorneqalermatali Nunarput ataatsimut aaqqiivigineqarnissaa siunniunneqarsimavoq, taamaasilluni imaatigut silaannakkullu angallannerup ataatsimik siunnerfeqartumik aaqqiivigineqarnissaa anguneqarsinnaammat.

 

Ullumikkut mittarfiliortiternerit naammassiartulersutut oqaatigineqarsinnaasut eqqarsartoqarsinnaavoq, tassami Nunatta avannaa tamarmi aaqqiivigineqarsimalersutut isigineqartariaqarmat. Taavami Nunatta kujataa qanoq pineqassava? Nalunngitsatsitut Paamiuni mittarfik ukiuni tulliuttuni naammassisussatut qulakkiigaareerpoq.

 

Kujataani kommunit pingasut aaqqissuussaannik januarip qaammat ulluni marlunnik sivisussusilimmik kujataani angallannerup aaqissuussaanera pillugu isumasioqatigiititsisimavoq Inatsisartunit aammalu Angallannermut Naalakkersuisumit peqataaffigineqartumit.

 

Kujataani kommunit isumasioqatigiisitsinerat pissarsiuffiulluarsimasutut oqaatigisariaqarpoq, tassanimi ersarilluinnartumik isumaqatigiissutigineqarmat kujataani suluusalinnut inuit najugaanni sanasoqarnissaa pisariaqarluinnartoq aammalu aningaasarsiornikkut periarfissat pitsanngorsartariaqartut. Mittarfiliorfissatut siunniunneqarlutik tikkuarneqarput Qaqortoq ullumikkut aallartartut tikittartullu 80%-iinit atuiffiusoq aammalu Nanortalik.

 

Ullumikkut avannaata suluusalinnut ataqatigiissaaraluni mittarfiliorfigineqarsimaneri aningaasarsiornikkut annertuumik periarfissinneqarsimasutut taasariaqarput, naak tamakkiisumik ullumikkut suli atorluarneqalersimanngikkaluartut.

 

Tassa Tommy Marø Inatsisartunut ilaasortaq sinnerlugu taamatut apeqquteqaataa saqqummiuppara.

 

Mads Peter Grønvold, Kattusseqatigiit:

Ulluni kingullerni tusagassiutitigut tusarpara avannaani sikusartumi Royal Greenland A/S-ip siunissami naatsorsuutiginngikkaa ukiuunerani raajanik tunisassiorneq ingerlanneqartassasoq, tassagooq tunisassiat qaammatini sisamani imaluunniit tallimani uningatiinarneqartarmata tunisassiorneq imminut ilaatigut akilersinnaaneq ajormat.

 

Isumaqarpunga illoqarfiit mittarfeqarfillit Ilulissat aamma Aasiaat sikusartumiittut ukiuunerani raajanik tunisassiorneq ingerlanneqartassappat pisariaqarluinnartoq mittarfiit tallineqarnissaat, soorlu illoqarfiit pineqartut siusinnerusukkut nammineq piumasarisimagaat mittarfiit tallineqarnissaat.

 

Isumaqarpunga eqqarsarluarnerusoq ukiuunerani tunisassiorneq ingerlanneqartassappat illoqarfiit pineqartut mittarfiisa tallineqarnissaat, assersuutigalugu avammut niuernermi aalisakkat raajallu eqqarsaatigalugit pisariaqarluinnarpoq siunissami silaannakkut timmisartut assartuutit atorlugit niuernerup ingerlanneqarnissaa.

 

Soorlu Islandimi immaqalu Canadami silaannakkut timmisartut assartuutit atorlugit avammut niuerneq ingerlanneqartoq, isumaqarpunga umiarsuit assartuutit unammillerluarneqarsinnaasut avammut silaannakkut timmisartut assartuutit atorlugit niuerneq ingerlanneqarpat soorlu aamma ataasiarnanga Naalakkersuisunut taamatut siunnersuuteqartarsimasunga.

 

Avannaaniit niuerneq eqqarsaatigalugu pisariaqarluinnarpoq avannaani sikusartumi avammut attaveqarnerup pitsanngorsarnissaa soorlu takornariaqarneq, niuerneq, sanaartorneq allallu eqqarsaatigalugit, isumaqarpunga inuit avannaani najugaqartut ukiuunerani sikusarnera pissutigalugu tunisassiorsinnaanerat aqqutissiuunneqartariaqartoq aningaasat amerlanerusut Landskarsimut siunissami isertinneqartassappata.

 

Tunisassiat piareernerullugit avammut tunisassiarineqartariaqarput, ukiuni kingullerni Nunatsinni tunisassiorneq eqqarsaatigalugu tunisassiat amerlasuut avammut annissuunneqarput aammalu soorlu Qallunaat Nunaannut Tysklandimut suliareqqitassanngorlugit, tassagooq tunisassiaq nutaajutillugu pisiniarfinnut tunineqartariaqarmat.

 

Inuup eqqarsarluarsinnaasup kialluunniit isumaqarpunga takorloorsinnaagaa Nunatsinni sunaluunniit tunisassiarineqarsinnaasoq piareerluni Nunatsinni tunisassiarineqarpat aningaasat amerlanerusut Landskarsimut isetinneqarsinnaasut, soorunami tunisassiat tamarmik piareerlugit avammut tunisassiarineqarsinnaanngillat %-illu aalajangersimasut avammut piareerlugit tunisassiarineqartariaqartut anguniarneqartariaqarpoq.

 

Kommunit pineqartut nammineq oqaatigereerpaat aningaasanik atorniarnikkut nammineq aningaasalersorsinnaallugu Landskarsi atunngikkaluarlugu, immaqa aamma Namminersornerullutik Oqartussat piginneqataasinnaapput, isumaqarpunga siunissamut eqqarsarluarnerusoq siunnersuut piviusunngortinneqassappat, qujanaq.

 

Steffen Ulrich-Lynge, Ineqarnermut, Attaveqarnermut Pilersuinermullu Naalakkersuisoq:

Tassa akissutissat massakkut marlunngornikuugamik ataatsimoortillugit taamaattumik allaalaarsinnaapput massakkut ilaatigut saqqummiussassakka. Kisiannili oqariartuutaat assigiipput.

 

Tassa 1998-imi 1999-imilu angallannikkut ingerlatsineq pillugu nassuiaateqartoqarnera tunngavigalugu Inatsisartut 1999-imi ukiakkut ataatsimiinnerminni aalajangerput 2 mio. kr.-it immikkoortinniarlugit, tassa ilaatigut mittarfiit amerlanerusut pilersinneqarnerisa inuiaqatigiit aningaasaqarnerannut qanoq sunniuteqarnissaat nalilersuiffigeqarniassammat.

 

Naatsorsuutigineqarpoq 2001-imi Inatsisartut ukiakkut ataatsimiinneranni misissuinerit aallartinneqarsimasut pillugit nassuiaateqartoqarumaartoq apeqqutinut pingaarutilinnut tulliuttunut pingasunut akissuteqartussanik:

 

Qaqortumi mittarfiliortoqassava, Narsarsuarlu attatiinnarneqassava?

Ilulissani aamma/imaluunniit Aasianni mittarfiit tallineqassappat?

Illoqqortoormiut eqqannguani mittarfiliortoqassava Nerlerit Inaanni mittarfiup taartissaanik?

 

Apeqqutit taakku immikkut tamarmik nalunaarusiorfigineqassapput, nassuiaallu suliarineqarumaarpoq nalunaarusiat ataasiakkaat eqikkaalluni inerniliussaat tunngavigalugit. Kujataanut tunngatillugu nalunaarusiamut missingiut maanna siullermeerummik suliarineqarsimalerpoq, sumiiffiillu allat marluk pillugit nalunaarusiat maanna suli suliarineqarlutik.

 

”Nunaluttuni mittarfiliorneq pillugu suleqatigiissitat” paasisaat saqqummerumaartussat kujataa Illoqqortoormiullu pillugit inerniliussanut aalajangiisumik sunniuteqarnissaat naatsorsuutigineqartariaqarpoq.

 

Taamaammat nalunaarusiaq kujataanut tunngasoq inaarlugu suliarineqassaaq suleqatigiissitat paasisaat saqqummiunneqareerpata. Inerniliussaagallartut angallanneq pillugu Narsarsuarmi januar 2001-imi isumasioqatigiittoqarmat saqqummiunneqarput.

 

Misissueqqissaarnertigut paasisat ilisimaneqaleriarpata inuiaqatigiit aningaasaqarnerat eqqarsaatigalugu pitsaanerpaajusussaq anguniarlugu oqimaaqatigiissaarissaagut naalakkersuinikkullu pingaarnersiuilluta tulleriiaaraluta. Tamatumani suliassarput annertussaqaaq. Angalanerit akulikissusii, aalajangersimasumik ingerlaarfeqarluni angallaviit nutaat, pisinnaasaqassuseq annerusoq, aalaakkaassuseq pitsaanerusoq, sivikinnerusumik timmisarnerit aammalu inuussutissarsiutit ineriartorneranni takornariartitsinermilu pisussatut naatsorsuutigineqartut ilaatigut tassaapput angallannerup aningaasaqarneranut kiisalu aningaasanut inatsisikkut atugassarititaasunut sanilliullugit oqimaalutarneqartariaqartut.

 

Naalakkersuisut sulissutigissavaat nuna tamaat ataatsimut isigalugu pitsaanerusussap anguniarneqarnissaa.

 

Taava Ilulissani Aasiannilu tunngasunik saqqummiilaassaanga.

 

Erseqqinnerusumik nalunaarutigissagukku Ilulissani Aasiannilu mittarfiit tallineqarnerisa angallannikkut aningaasaqarnermut sunniutissaat misissoqqissarneqassapput. Misissueqqissaarneq ingerlanneqassaaq angallannikkut attaveqaatit aalisarnermi takornariaqartitsinermilu inuussutissarsiornikkut pitsaanerusumik atorneqarsinnaanerannik kissaatigisaq aallaavigalugu.

 

Tassalu illoqarfiit taakku marluk angallannikkut pitsaanerusumik periarfissaqalesinneqarnissaat siunertaralugu misissuinerit ingerlanneqassanngillat, tassami illoqarfiit taakku tamarmik kitaanut Qeqertarsuullu tunuanut angallannikkut attaveqarlualereersimammata.

 

Ilulissanit kissaatigineqarpoq qalerallit aalisakkanillu tunisassiat allat Europamut Amerikamullu Avannarlermut tuniniarneqarnerini angallassinerup sivikillineqarnissaa angallassinnaasallu amerlineqarnissaat. Aammattaarlu angallassineq sivikillisarniarlugu aningaasartuutillu ikilisarniarlugit takornariat Islandimiit Amerika Avannarlermiillu toqqaannartumik Ilulissanut angalasinnaanngornissaannik neqeroorfigineqarnissaat kissaatigineqarsimavoq.

 

Aasianniit Canadamut attavigissaarnerulernissaq kissaatigineqarpoq Aasiaat canadamiut tunisassiaannik eqqussuinermut ingerlatitseqqittarfinngornissaat aammalu tamaani canadamiut aningaasaliinissaminnik soqutiginninnerulernissaat siunertaralugu.

 

Oqaatigineqareersutut Inatsisartut 2001-imi ukiakkut ataatsimiinneranni misissuinerit ingerlareersut pillugit nassuiaat saqqummiunneqarsinnaajumaartoq taannalu Inatsisartut oqallinnerannut aallaaviusinnaajumaartoq naatsorsuutigineqarpoq, qujanaq.

 

Per Rosing-Petersen, Siumup oqaaseqartua:

Ullumi ulloq maajip arfineq aappaat tassa ukiut 22-t qaangiupput Naalakkersuisut siulliit namminersorneruleratta ivertinneqarmata, tamanna iluatsillugu uanga taamanikkut Naalakkersuisunngorsimasut pilluaqqorusuppakka, taamatut oqariarlunga ukua immikkoortut 68 aamma 85 imannak oqaaseqarfigissavakka.

 

Apeqquteqaatit uku immikkoortut marluk toqqammavigalugit ima Siumumiit naatsumik oqaaseqassaagut. Tamannalu pilersinnagu oqaatigissavarput Inatsisartut Naalakkersuisut siorna Inatsisartut peqqusinerat toqqammavigalugu ukiamut angallannermut tunngasumik nassuiaammik saqqummiussisussaammata. Taannalu toqqammavigalugu annertunerusumik ukiamut oqallinnissaq aamma uku apeqquteqaatit marluk toqqammavigalugit naatsorsuutigineqartariaqassammat.

 

Tunngaviusumik Siumut isumaqarpoq angallanneq mittarfiliortitsinerit ilusigalugit marloqiusamik ingerlatitsineq qimallugu ataasiinnarmik tassalu silaannakkut ingerlassinerup siuarsarneqarnissaa siunniunneqartariaqarmat. Imatut paasinagu tapiissutaasartut immakkut angallassinerminngaanniit silaannakkut angallassinermut nuunneqassasut. Taamaasillutami aningaasartuutitigut ileqqaaruteqarnaviannginnatta nutaamilli angallannermi aaqqissuussinikkut tapisiat ikilisillugit soorlu Naalakkersuisut tamanna anguniagassamittut aalajangiunnikuugaat. Tamanna pisariaqarpoq nutaamik eqaannerusumik angallannermi aaqqissuussinikkut inuiaqatigiit pisariaqartitsinerat aallaavigilluinnarlugu.

 

Tassungalu atatillugu nassuerutigisariaqarparput taamani aalajangiiniarnermi neriorsuutaasarsimasut manna tikillugu naammassineqarsimannginneri toqqammavigalugit Paamiuni mittarfiup naammassineqarnera killigingallarlugu maannamut ingerlatseriaatsimik nalileeqqinnissaq pisariaqarluinnalersimammat Siumumiit oqaatigissagatsigu.

 

Tassanilu toqqammaviulluinnartariaqartoq inuiaqatigiit taakkuulluta akissaqarnersugut taamak aningaasat tungaatigut inuiaqatigiinnut annertutigisumik nammakkiinissatsinnut suli akissaqarnersugut. Tunngavigisariaqarluinnarparpummi inuiaqatigiit sillimaniarneq ajornerulersinngilluinnarlugu akikinnerusumik akulikinnerusumillu kiffartuussiniarnerup anguneqarnissaa tassuuna SIK-mit isumaqatigiissut toqqammavigalugu akissarsialik aamma akissaqalersinniarlugu timmisartumik piffimmiit piffimmut Nunatta iluani angalasinnaanissaminut, nassuerutigisariaqarparpummi manna tikillugu taakkununnga sinnattuinnartut isigineqartariaqarmat tamannalu akuerineqarsinnaanngilaq.

 

Tassanilu aaqqiiniarnermi taamaallaat akissutaasariaqannginnami amerlanerusunik mittarfiliortiternermik imaluunniit mittarfiit pioreersut tallineqarneratigut aaqqiineq. Timmisartummi ineriartortuarput tassanilu ineriartornermi aamma ilaalluinnarput timmisartut qulimiguunngortartut. Aaqqiiniarnermilu periarfissat tamarmik ilaasariaqarput nutaamik ammasumik nalilersuinissatsinni.

 

Taamatut oqaaseqarluta ukiamut oqallinnissaq innersuussutigalugu Siumumiit apeqquteqaatinut taamak oqaaseqassaagut.

 

Godmand Rasmussen, Atassutip oqaaseqartua:

Siullermik Tommy Marøp siunnersuutigisaanut imaattumik oqaaseqalaassaagut.

Siunnersuuteqartup oqaatigisaa ilumoorpoq, tassami qinikkat uagut suliassaraarput Nunatsinni angallannikkut ineriartortitsinissaq, imaatiguuppat silaannakuuppalluunniit.

 

Nalunngilarpummi mittarfinnik sanaartornerup annertoqisup akisoqisullu anersaavata naammassineqalernera Nunatsinni angulersimavarput. Naluneqanngitsutulli apeqquteqartup kujataani ineriartortitsinissaq ujartugaa, siunissami pilersaarutinut aammattaaq ilaareerpoq.

 

Naluneqanngitsutut mittarfinnik sanaartornerit aningaasarparujussuarnik naleqartarmata, Atassummiit tamakkua peqqissaartumik nalilersorluarlugit aalajangiiffigineqartarnissaat pingaarluinnartutut isigaarput, siunissarmi ungasinnerusoq isigissagaanni, peqqissaartumik inuiaqatigiinnullu akikinnerpaamik aalajangiisarnissap pingaaruteqarnera Atassutip pingaartitarilluinnagaasa ilagimmassuk.

 

Taamaattumik Naalakkersuisut akissuteqaataat Atassummiit iluarisimaarparput. Kujataanimi mittarfimmik pilersitsiniarnermi naliliilluarnissaq avaqqunneqarsinnaanngilaq. Nalilersuilluanngikkunimmi kukkuluttuutit kingusinnerusukkut saqqummertarnerisa pisariaqarsorinanngitsunik aningaasanik naleqaleqqittarneri pinaveersinneqarmata.

 

Taama naatsumik oqaaseqarluta Naalakkersuisup akissuteqaataa isumaqatigalugu oqaaseqarfigaarput.

 

Taavalu immikkoortoq 85-imut.

 

Qeqertarsuup Tunuani suluusalinnut mittarfiit tallineqarsinnaanerinut tunngatillugu Inatsisartunut ilaasortap Mads Peter Grønvoldip apeqquteqaataanut Atassummiit imatut oqaaseqaateqassaagut.

 

Apeqquteqartup tupinnanngitsumik ujartugaasa ilagaat, ukiuunerani tunisassiat assartorneqartalernissaat, pitsaasuunngilaq tassami suliffissuit ukiuunerani matuneqartuaannartarneri, naak pineqartut ilaasa ukioq apeqqutaatippallaarnagu, suliffissuisa tunitsivittut ingerlaannarsinnaaneri periarfissaasaraluartut.

 

Inuiaqatigiimmi uagut ilisimatinneqarsimannginnerluta suluusalinnunngooq mittarfiit atulernerisigut Nunatta tunisassiai avammut annissuunneqalissapput. Tassami sukkanerusumik tunisassiarineqartarnerisigut, tamannalumi inuiaqatigiit tamatta qilanaarluta isumalluarlutalu utaqqisimasarput maanngaannartitaasimavoq.

 

Immaqalumi kukkuneruallaassanngilaq oqaatigissagaanni, keermiaasiit eqqunngitsunik paasitinneqarsimavugut.

 

Nunap matuma ineriartornissaa siunnerfigalutigu tamatta suliniuteqartuarpugut. Nunatsinnilu aalisakkat nutaanerini avammut tunisassiaalerpata, Nunatta aningaasarsiorneranut mikinngitsumik sunniuteqarnissaa ilimanarluinnartuusoq qularinagu Atassummiit oqaatigissavarput.

 

Inuiaqatigiinnili politikikkut sanngiiffeqarpugut, sunaluunniimmi Nunatsinni pilersinniarneqalersillugu Nunatta ataatsimut aningaasarsiornerata pitsaanerpaartassaa politikerit ilaannit puiorneqartarpoq.

 

Tassami nunap nammineq najugarisap salliutinneqarpallaalersarnera qaffatsitaasarmat. Soorlulimi puiorneqartartoq pilersinneqartup toqqavia aalajaatsumik toqqavilerneqaraangat, tassami Nunatta inuinut tamanut pitsaasumik kinguneqartarmat.

 

Ukiunimi qaangiussortuni politikikkut assortuussutaajuartoq, imarpik qulaallugu mittarfiup sumiinnissaa, ilaatigullu pineqartunut tujorminartumik kinguneqartartoq, tamatta nalunagulu tusaajuartuarparput.

 

Atassummiit avannaani mittarfimmik tallilerinissaq eqqartorneqaleraangat pitsaanerpaatut Ilulissat nalilertuarpagut. Atassummiilli makkua peqqutigaavut, tassami Ilulissat mittarfiat angisuumik illutaqareerpoq, aammalu Ilulissat takornariaqarnikkut avatitsinniit soqutigineqartuartuupput.

 

Ilulissammi ukioq kaajallallugu aalisarfiupput, tassami ataatsimut isigissagutsigu pitsaaqqutit amerlanerpaat Ilulissaneereerput.

 

Taamaattumik Atassummiit qulaani oqaatigereerparput pitsaanerpaamik toqqaviliinissaq patajaannerpaamik tummartitsisartoq. Atassummiillu Naalakkersuisunut oqaaserisagut innersuussutigisavut eqqarsaatigilluaqqullugit.

 

Taamatut oqaaseqarluta Atassummiit Naalakkersuisut ukiamut saqqummiussassaat qilanaaralugu utaqqissavarput.

 

Saqqummiunneqartumut tunngatillugu Atassummiit oqalliseqqinnissatsinnut nalilersueqqinnissatsinnullu qilanaalereerluta taamatut oqaaseqaateqarpugut.

 

Lars Rasmussen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Tassa Inatsisartunut ilaasortaq Tommy Marø timmisartunut suluusalinnut mittarfinnik sanaartornissamut pilersaarutit ingerlateqqinneqarnissaat pillugit apeqquteqaat aallaavigalugu oqallinnissamik siunnersuuteqarpoq.

 

Inatsisartunit ilisimaneqartutut angallannikkut ingerlatsineq pillugu Naalakkersuisut nassuiaateqarnerat tunngavigalugu, Inatsisartut 1999-imi ukiakkut Inatsisartut aningaasanut inatsisaat aqqutigalugu aalajangerput 2 mio. kr.-it immikkoortitsiniarlutik, taamanikkut Inatsisartunit kissaatigineqarmat misissorneqartariaqartoq inuiaqatigiit aningaasaqarnerannut qanoq sunniuteqarsinnaanersoq timmisartunut suluusalinnut mittarfinnik arfineq marlunnik sanaartornerup saniatigut amerlanerusunik sanaartorsinnaaneq.

 

Inuit Ataqatigiit Naalakkersuisut Inatsisartut ukiamut ataatsimiinnissaannut misissuinerit pillugit saqqummiussaqarnissaat pissangalluta utaqqissavarput. Soorlu oqallinnissamik siunnersuuteqartup arajutsisimanngikkaa timmisartunut suluusalinnut mittarfinnik amerlanerusunik sanaartorsinnaanissamut aammalu mittarfiit maanna atuutereersut tallineqarsinnaanissaat pillugit Inatsisartunit oqallittarnerit annertuut ingerlanneqareermata.

 

Inuit Ataqatigiit aamma naatsorsuutigaarput Naalakkersuisut ilanngullugit misissussagaat, Nunatta kujataani kommunit pingasut isumaqatigiillutik kujataani silaannakkut angallannerup nutaamik aaqqissuussiffigineqarnissaanut inassutigineqartut, tassaasut Qaqortumi Nanortalimmilu suluusalinnik mittarfiliornissamik aammalu Narsamiit Qaqortup tungaanut aqquserniorsinnaanermik kommunit pineqartut kissaatigisaat.

 

Taamatut oqaaseqarluta Naalakkersuisut oqallinnissamik siunnersuuteqartumut akissuteqaataat Inuit Ataqatigiit taperserparput.

 

Taavalu aappaattut tassalu Mads Peter Grøvoldip Qeqertarsuup Tunuani timmisartunut suluusalinnut mittarfiit tallineqarnissaannut tunngatillugu Namminersornerullutik Oqartussat pilersaarutaat pillugit apeqquteqaat aamma aallaavigalugu oqallinnissamik siunnersuuteqarpoq.

 

Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni minnerunngitsumillu Inatsisartut Angallannermut Ataatsimiititaliami suleqatigiinnermi aammalu suleqataanitsinni ilisimavarput Ilulissat Aasiaallu mittarfiisa tallineqarsinnaanissaannut tunngasut kommunit taakkununnga qinigaasut ukiuni arlaqalesuni tamanna kissaatigigaat.

 

Kommuninit pineqartunit mittarfiit tallineqarnissaannut tunngavilersuutit Inatsisartunit tamanit ilisimaneqareerput. Inatsisartuni oqallinnerit aamma annertuut ingerlanneqareermata. Inuit Ataqatigiit Inatsisartut 2001-imi ukiakkut ataatsimiinneranni misissuinerit ingerlanneqareersut pillugit nassuiaat Naalakkersuisunit saqqummiunneqartussaq tunngavigalugu oqallinnissaq qilanaaraarput.

 

Naggataatigut Inuit Ataqatigiit Naalakkersuisunut kaammattuutigissavarput suluusalinnut mittarfiit maannakkut atuutereersut 1299 meterinut tallineqarnissaannut kommunit ataasiakkaat nammineq aningaasalersueqataarusussinnaanerannut periarfissanik suleqataaqqullugit. Soorlu Ilulissat Aasiaallu kommuniisa namminneq aningaasaleeqataasinnaanissartik allanik suleqateqarlutik siusinnerusukkut piareersimaffigalugu oqaatigisareeraat.

 

Ilanngullugu aamma Inuit Ataqatigiinninngaanniit Naalakkersuisunut kaammattuutigissavarput timmisartunut suluusalinnut mittarfiit arfineq marluusut aalajangerneqareersimasut, mittarfiit ingerlanneqarnerannut aningaasartuutit eqqarsaatigalugit kommunit ataasiakkaat qanimut suleqatigineqarsinnaanissaat pillugit maannangaaq misissueqqullugit. Tamatta kissaatigaarput Nunatta iluani silaannakkut angallanneq akikinnerusoq.

 

Taamatut oqaaseqarluta Naalakkersuisut oqallinnissamik siunnersuuteqartumut akissuteqaataa aamma taperserparput.

 

Tom Ostermann, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:

Inatsisartunut ilaasortap hr. Tommy Marøp timmisartunut suluusalinnut mittarfinnik sanaartornissamut ingerlatitseqqinnissaq pillugu apeqquteqaat aallaavigalugu oqallinnermi imatut Kattusseqatigiinniit oqaaseqaateqassaagut.

 

Siullermik naluneqanngitsutut kujataani suluusalinnut angallannikkut annertuumik ukiuni kingullerni oqallittoqarsimaqaaq, aammalu malunnarpoq apeqquteqartup siulimi annertuumik anguniarsimasaa nanginniaraa tamannalu tupinnanngilaq.

 

Matumani aamma eqqaaneqartut ilagaat kujataani kommunit pingasut aaqqissuussaanik januarip qaammataani ullunik  marlunnik sivisussusilimmik ingerlanneqarsimasoq kujataani angallannerup aaqqissuunneqarnera pillugu isumasioqatigiittoqarsimammat, tamannalu Inatsisartunit aammalu Angallannermut Naalakkersuisumit peqataaffigineqartumit. Aammattaaq tusagassiuutitigut eqqaaneqarsimasut ilagaat, kujataani kommunit pineqartut, tassalu Narsap, Qaqortup kiisalu Nanortallip kommunii peqatigiillutik pilersaaruteqartut Qaqortumiit Narsarsuup tungaanut aqquserniornialersaanermik nipilimmik. Oqaluuserisassanngortitsisoq apererusunnarpoq tamanna eqqarsaat sumut killinnersoq?

 

Aammattaaq taakkartorneqartut ilagaat kujataani suluusalinnik angallannerit aammalu avannaani pissutsit assigiinnginneri eqqarsaatigalugit. Taamatut toqqammavilersuutigineqartut assigiinngeqimmata ugguunatigut tassa Sisimiut avannaaniit Qaanaaq angullugu ukiukkut qaammaterpassuarni sikuusarnera, naak kujataani sikorsuit nalaanni ajornartorsiutit avannaanut assigusaraluartut, taamaattoq umiarsuakkut angalasinnaanerit ukioq kaajallallugu periarfissaammata, soorlu aamma imaatigut assartuineq eqqarsaatigalugu siuliini taaneqartut killeqareermata aammalu sikusartukkormiut ukiukkut pilersorneqarnikkut atugarisaat kujataatalu pilersorneqarneranut naleqqiunneqarsinnaanngimmataluunniit, tassani allaanerussut angereeqimmat.

 

Makku aamma taaneqarput, tassalu avannaata suluusalinnut mittarfiliorneqarsimanera aningaasarsiornikkut periarfissinneqarsimasut. Tamanna ugguuna ilumoortortaqarpoq, tassalu takornariartitsinikkut annertuumik siuariartornerup pilersimanera kialluunniit assortorsinnaanngilaa, allaat Ilulissat ullumikkut takornariartitsineq eqqarsaatigalugu siuttuulluni. Kisiannili tamanna pisimanngilaq ukiualunnguit ingerlaneranni, ilami avannaani Ilulissat mittarfittaarput 1984-imi tassa ukiut 17-it matuma siornatigut atulerimavarput. Taamaattorli ullumikkut aningaasarsiornikkut aammalu illoqarfiup pineqartup takornariartitsinerup pikkoriffigilersimaneranut peqqutaasut ilagilluinnarpaat illoqarfik takornariaqartitsinerup nalimmassarneqarsimanera, soorlu unnuisarfiit aamma takornarissanik sullissisut pikkorissut pigineqarmata. Kiisalu innuttaasut periarfissanik atorluaaneratigut takornariaqarnikkut niuerniallaqqissutsimikkut tuniniaasarnerat minnerunngitsumillu avatangiisit pinngortitap tunniussinnaasai peqqutaaqataalluinnarmata taamatut iluatsitsisoqarneranut.

 

Takornariaqarneq ullumikkut imatut taasarparput, siunissami inuussutissarsiutitigut ineriartortitsinermi tunngavissat pingajuattut. Kisiannili pinngitsoorsinnaanngilagut Nunatta inuttaqassusia qiviassallugu, tassa Kalaallit Nunaata Naatsorsueqqissaartarfiata kisitsisaaniittut 1. januar 2001-imi innuttaasut inoqutigiinnut immikkoortiterlugit imaammata kujataani 14,6%-it, qeqqani 48,0%-it kiisalu avannaani 19,3%-it. Aammalu avannaarsuani Nunattalu kangiani 18,1%-it.

 

Tassani silaannakkut angallanneq qiviaraanni ukioq 2000 eqqarsaatigalugu assersuutitut takuneqarsinnaavoq Ilulissat mittarfianut sinerissamiit Danmarkimiillu inuit amerlassusillit katillutik 16.023-usimasut, tassanilu kujataani Qaqortoq eqqarsaatigalugu takuneqarsinnaalluni Qaqortumut sinerissamiit Danmarkimiillu inuit angalasut katillutik 6.452-iusimallutik, tassa nikingassut imaalluni: inuit 9.571-it Ilulissanut tikissimallutik. Tassani peqqutaaqataasut ilanginnguatsiarpaat avannaani angallanneq ukiukkut periarfissakinnerummat aammalu takornarissat amerlasuut aasaanerani tikittarmassuk.

 

Aningaasarsiornerup tungaa qivialaarutsigu.

 

Kisitsisit makku Kalallit Nunaata Naatsorsueqqissaartarfiup 2000-imi nalunaarsutaani takuneqarsinnaapput uani assersuutinngorlugit takussutissatut ilanngutissavakka, agguaqatigiissillugit illoqarfiit pingasuni aningaasarsiornikkut inissisimanerat nalunaarsukkat kingulliit 1998-imi kisitsisaammata aammalu taassumap saniatigut illoqarfiit pineqartut innuttaqassusianut sanilliullugit assigiinngissutsit agguaqatigiissillugu isertitat akileraaruteqaataasussat inummut ataatsimut kommuninut agguarlugit imaammata:

 

Qaqortup kommuniani innuttaqassuseq 3.052, tassa ukioq 2000-imi nalunaarsorneqarsimasut najoqqutaralugit. Qaqortumi isertitat agguaqatigiissillugu inuk ataaseq 123.727 kr.-it.

 

Sisimiut kommunianni innuttaqassuseq 4.825, tassa ukioq 2000-imi Sisimiuni isertitat agguaqatigiissillugit inuk ataaseq 133.308 kr.-iusimallutik.

 

Ilulissat kommunianni innuttaqassuseq 4.236, tassa ukioq 2000-mi Ilulissani isertitat agguaqatigiissillugit inuk ataaseq 120.445 kr.-iusimallutik.

 

Tassani takuneqarsinnaavoq Ilulissat Qaqortup kommunianut sanilliullutik nikingassut 500 kr.-iummat, imatut paasillugu Qaqortormiut isertitaqarnerusimapput Iluliarmiunut sanilliullugit, naak innuttaqassutsimikkut 1.184-inik inukinnerugaluarluni, kiisalu Ilulissat Sisimiullu kommuniannut sanilliullugit 16.719 kr.-inik agguaqatigiissitsinermi Sisimiormiut isertitaqarlutik, taakkualu 589-inik innuttaassuseqarnerullutik.

 

Tassani sillimaffigineqassaaq kisitsisit nalunaarsorneqarsimanngitsut, tassalu 1999-imi aammalu 2000-imi takussaanngimmata, taamaalillutik nikingassutit allannguuteqarsimasinnaallutik.

Taassuma saniatigut avannaani aalisartoqarfissuarni tunisatigut atorluaasinnaanerit tamakkiisumik atorluarneqannginnerat, ukiuni taakkunani 17-nini iluatsissimanngimmat oqarsinnaanngilagut periarfissat tamarmik atorneqartut.

 

Naalakkersuisut akissummi oqarput isummanut qularnanngivissumik saqqummiunneqartussaasunut tusaaniarumaarlutik. Taamaammat Kattusseqatigiinniit oqariartuutigut ersarissut nalilersuinermi tusaaniarneqarnissaat qilanaaralugu utaqqissavarput, aammalu Inatsisartut ukiakkut ataatsimiinneranni misissuinerit aallartinneqarsimasut pillugit nassuiaateqartoqarnissaa, siuliani taakkartukkagut tunngavigalugit tusaaniarneqarnissaat innersuussutigissallugu.

 

Taamatut oqaaseqarluta Kattusseqatigiinniit siusinnerusukkut aningaasartuutit, aammalu minnerunngitsumik mittarfiliortiternerit pillugit oqariartuutigisimasagut innersuussutigissavagut.

 

Taava pkt. 85-imut tunngatillugu imatut oqaaseqassaagut:

 

Inatsisartunut ilaasortap Hr. Mads Peter Grønvoldip Qeqertarsuup tunuani timmisartunut suluusalinnut mittarfiit tallineqarnissaanut tunngatillugu apeqquteqaat aallaavigalugu siunnersuutaanut imatut Kattuseqatigiinniit oqaaseqaateqarniarpugut.

 

Siullermik siunnersuutigineqartoq paasisinnaalluarlugu Kattusseqatigiinniit nalunaarutigissavarput, makku tunngavigalugit:

 

Maannakkummi ingerlaaserput qiviarutsigu makku apeqqutigisariaqarpagut:

Nunatsinni suluusalinnik mittarfiit atorneqalermata oqaatigineqartarsimavoq tunisassiat avammut niuernermi mittarfiit atorneqarumaarut, tamanna naammassineqarsimava? Naamik.

 

Mittarfiit atulernerisigut silaannakkut angallannerit akii appassapput, tamanna naammassineqarsimava? Naamik.

 

Royal Greenland avannaani sikusartumi aalisakkanik avammut niuernermi ukiuni arlaqalersuni ajornartorsiutinik ukiut tamarluinnaasa takkuttartunik ersarissunik aqqutsissaasinnaasunik nassaarsimappat?  Naamik.

 

Kattusseqatigiit isumaqarpugut tamakku neriorsuutigineqarsimasut anguneqarsimanngitsut, aammalu Nunatsinni periarfissanik atorluaasinnaanerugaluit tamakkiisumik atorneqanngitsut suleqataaffiginissaanut piareersimalluta nalunaarutigissagatsigu. Aammalu nalilersorneqarnissaanik kujataani suluusalinnik angallanneq pillugu oqallinnermi oqaaserisagut ilanngullugit innersuussutigeqqissavagut.

 

Ulluni makkunani pisut qiviaraanni aalisartut atukkaminnik naammaginnikkunnaarsimanerat paasisinnaavarput aammalu ajornartorsiutit aaqqiivigineqassappata makku aqqutissatut takorloorsinnaagatsigit.

 

Namminersornerullutik Oqartussat suliffeqarfik pigisaa, tassa Royal Greenland siunissami suluusalinnik assartuutigineqarsinnaasunik aningaasaliissuteqartoqassasoq, tassa mittarfiit pilersinneqareersut tamakkiisumik atorluarneqalissagaluarmata. Taamaalilluta qangali neriorsuutigineqartartut angusinnaagaluaratsigit. Suliffeqarfissuaq inuiaqatigiit pigisaat ukiumut 3,5 milliardit sinnerlugit kaaviiaartitalik Nunattalu avataani annertuumik suliffeqarfiutilik, Nunatta iluani pissutsit aaqqiiniaqaataanissaminnik piumassuseqarfigineqartariaqarput.

 

Taamatut tunngavilersuuteqarnerput toqqammaveqarnerpullu pisariaqarpoq aamma, aammalu mittarfiit tallineqarnissaat taakkartukkagut innersuussutigalugit, tassami niuernikkut pitsaanerusumik aammalu siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu patajaatsumik aaqqiisoqassappat suliassat aallartittariaqalerpagut.

 

Naalakkersuisup akissummini eqqaavaa Qeqertarsuup tunuani attaveqaateqalereeraluarsimammata, tamannalu Nunatta iluani angallannermut soorunami taamaappoq, kisianni siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu iluatinnaatillit arlaqartut, soorlu Islandimiit toqqaannartumik aqquteqaraluarpat, Islandimi takornariartitsisartunik oqaatigineqarsimavoq takornarissat amerlasuut, ilaatigut Canadamiit aammalu Amerikamiit kiisalu Europamiit amerlanerujussuit tikittalissagaluartut. Aammalu imarpik ikaarlugu angallassinerit unammilleqatigiinnermi ammaassinermi, tassa monopol peerneqarpat ukioq 2005-imi angallannerup allannguutissaanut naleqqussarneq aallartisarneqartariaqarpoq. Aammalu niuernermi periarfissat nutaat sillimataarfigisariaqarpagut.

 

Talliliiniarnerilli siammasissut aamma nalilersussallugit pisariaqarpoq, matumani qivianngitsoorsinnaanngilagut niuernikkut, takornariaqarnikkut aammalu angallannikkut periarfissat, soorlu aamma nalunngikkipput ukiukkut aallarfiit arlallit silap allanngorarneranik kinguartooruteqartarmata, taamaattumik unnuisarfiit pinngitsoorsinnaanngilagut aamma qiviassallugit.

 

Taamaattumik eqqarsarluaqqaarluta taamatut iliussagutta pinngitsoorsinnaangilagut periarfissat pioreersut avannani qiviassallugit, naliliiffigissallugillu, tassalu ullumikkut periarfissaareersut piffiit, Aasiaat aammalu Ilulissat eqqarsaatigalugit. Tamakku ilaginngitsoorsinnaanngilaat aningaasat Nunatsinni kaaviaartut pitsanngoriaateqarnissaat, tamannalu kialluunniit takoreersinnaavaa. Uani anguniarneqanngilaq noqqoruunnerit, kisiannili periarfissat pioreersut aammalu tamatsinnut akikinnerusut.

 

Taamaatut oqaaseqarluta Kattusseqatigiinniit siunnersuuteqartut tamakkiisumik isumaqataaffigalugu nalunaarutigissavarput.

 

Otto Steenholdt, attaviitsoq:

Naalakkersuisup siunnersuuteqaatinut marlunnut akissutai tunuleriissillugit, tassa isumaqarluinnaraluarama imannarujussuaq oqallisissamik aallarniinavianngitsoq. Ersarissumik tamarmik innersuunneqarmata, misissuilluarnerit aallartitassat aallaavigalugit ukiamut tamakkua oqallisigineqarlutillu nalilersuiffigineqassasut, kisianni tassa talliartuaaginnarmat uangattaaq ilanngutillaartariaqassaanga.

 

Siullermik 85-imut tunngasoq, tassa Diskobugtimut taanna tunnganeruvoq. Tassani maluginiarpakka misissugassat silamut tunngasuusut. Tassa uagut sunniivigisinnaanngilluinnakkagut naliliiniarnermi misissorneqassasut, tassa taakku misissugassat ilaasunut, tassa turistinut imaluunniit tunisat assartoneqarnissaannut attuumassuteqanngitsut, pingaaruteqarluinnartulli.

 

Atassutip oqaaseqartuanut oqaaseqalaarlanga oqarmat, Atassutip Ilulissani mittarfissaq siunniussimajuartuaraa, isumaqarpunga Atassutip sivikippallaamik Atassummiissimasoq, Atassutip qangali Aasiaat sakkortuumik illersugarisimamammagu. Tassunga tunngatillugu eqqaassutigissavara naak ukiamut piukkuussamaaraluarlugu, tassa kommunalbestyrelsi Aasianni 1997-mili timmisartumik mittarfitsik 1.299 meterinut tallerusussimagaluarmagu, sanasut Island Prime Contractors aamma tassani ilaalluarpoq oqaraluarmat ingerlatiinnartigu takisuunngorlugu, taavalu 34 mio. kr.-inik taanna akeqassagaluarpoq, manna tikillugu naliliisarnermi aki minnerpaaq. Tamatumunnga  aamma qalliuttariaqassaaq Aasiaat kommuniata nammineerluni 70% akilerumallugu allaat nammineq neqeroorutigisimagaluarmagu. Tamakkua ukiamut toqqortariaqassavagut oqallinnisami, taakkua pisariaqarmata.

 

Kisianni Kattusseqatigiinnut aamma oqaaseqarusuppunga, oqaasiat soorunami pisariaqartunik Ilulissanut illersuisoq, isumaqarpunga taanna ukiamut oqaaseqarnissaminut aamma toqquinnartariaqassagaat.

 

Kujataani mittarfeqarneq pillugu tassa 68-si oqaloqatigiissutissatsinnut 68 aamma taanna oqareernittuut oqaatigissavara, nalilersorluarneqartussaammat ilaatigut allaat apeqqut eqqarsarnartoq qinigassinneqaratarsinnaasut Narsarsuaq siunissami ataannassava? Soorlu tamakkua ukiamut nalilersuinermi toqqammavissat tikkuarneqartut imaannaanngitsut, tassa innersuullugit qujassuteqarfigissavara piareersarfigileriissallugulu ukiamut saqqummiussassaq. Kisiannili aamma taamak oqareerlunga pisariaqarluinnartissimasarput timmisartunut mittarfiliornermi tassa kitaani. Timmisartunut anginerusunut mittarfik ataaserluunniit innersuussimannginnatsigu, tassa Kangerlussuaq Narsarsuarlu, taakku qiviallattaannguarlugit. Taamaattumik pisariaqartinneqartut qiviallaallugit oqartariaqarpunga timmisartunik mittarfeqarlersimasugut naatsoralaannguanik, ilaatigut allaat massakkut oqaatigisariaqartunik timmisartunut mittarfiliorsimavugut ilaasussai eqqarsaatiginagit, assartugassai eqqarsaatiginagit, taamaattumik timmisartunut mittarfiit massakkut ilaqarput oqaatigisariaqartumik atorsinnaangitsunik. Taamak akisutigisorsuit tamakkua immaqa ukiamut oqallinnissami itinerusumik eqqartuiffigisariaqassavagut.

 

Mads Peter Grønvold, Kattusseqatigiit:

Ilumut nalusimanngikkaluaraanni ukiamut silaannakkut angallannermi pissutsit eqqartorneqarniartut, taava kinguartikkallarumaarnarsimaffissaralua una oqaluuserisassaq. Kisianni soorunami pissutsit assigiinngitsut iluarsisariaqakkatut isigisat iluarsineqassappata utaqqinani eqqartorneqarnissaat kingusinaarfiunngilaq, ukiamut oqaluuserinninnisami immersuutaasinnaammata.

 

Siullermik Qeqertarsuup tunuanut timmisartunut suluusalinnut mittarfiit tallineqarnissaannut ujartuininnut tunngavigaara, Nunatsinni aningaasarsiornerup pitsaanerusumik siunertaqarlunga apeqquteqaat aallaavigalugu, oqallisissiamut siunnersuuteqarama. Ineqarnermut, Attaveqarnermut Pilersuinermullu Naalakkersuisup akissuteqaataa pitsaanerusinnaasariaqaraluartoq isumaqarpunga, taamatut oqaaseqarninnut tunngavigaara pineqartuni inuussutissarsiornikkut pitsanngorsaasoqartariaqartoq isumaqarama, ukiuni kingullerni avannaani tunisassiorneq qiviaraanni tunisassiat ilaatigut qaammatini arlalinni tunineqarsinnaanerminnut uninngatiinnarneqartarput.

 

Taamaattumik tunisassianik uninngatitsiinnarneq suliffeqarfimmut aningaasarsiornikkut annertuumik pineqartumut kinguneqarnerluttitsisarpoq, aammalumi tunisassianik pitsaassusermut eqquinerluttarluni, piffissaaq sivisuallaartoq atorlugu aalisakkat nunani allani tuniniaavinnut assartuineq maannakkut eqarpallaartumik Nunatsinni aqqutsissiuunneqarmat. Suluusalinnut mittarfiit maannakkut atorluarneqartut Naalakkersuisumiit oqaatigineqarpoq. Nammineq uanga Inatsisartuni ilaasortatut mittarfiit suli pitsaanerusumik siunissami atorneqarnissaat anguniarniartariaqartoq isumaqarpunga. Tassami mittarfiit ilaasunuinnaq siunissami atorneqassappata, Nunatta aningaasarsiornera pitsaanerusumik kinguneqarnissaa takorloorsinnaanngilara. Naalakkersuisumiit illoqarfiit taakkua marluk angallannikkut pitsaanerusumik periarfissaqalernissaat siunertaralugu misissuinerit ingerlanneqassanngitsut, tassagooq illoqarfiit taakku pitsaasumik kitaanut angallannikkut attaveqalereersimammata. Taamatut Naalakkersuisut eqqarsaateqarsimappata, paasisinnaanngilluinnarpakka pineqartumi tunisassiat, tunisassianik assartuineq eqqarsaatigalugu Nunatsinni aningaasarsiornerup pitsaanerusumik aqqutissiuunneqarnissaa anguneqassappat, aalisakkanik raajanillu saattussanillu avammut niuernermi tunisassiat suluusalinnik mittarfiit atorlugit assartuineq ingerlanneqarsinnaasariaqartoq isumaqarama, soorlu aamma Islandimi, Alaskami nunanilu allani taamatut niuerneq ingerlanneqartoq.

 

Naalakkersuisut kukkussapput oqaaseqarniarunik silaannakkut assartuineq timmisartut atorneqassappata niuerneq namminitut akilersinnaanngitsoq, maannakkut Nunatsinni niuerneq qiviaraanni KNI, Brugseni niuertut namminersortut, sulisitsisut namminersortut, nioqqutissanik atortussanik imaatigut assartuineq annertooq atorlugu ingerlanneqartarmat, sooq taava silaannakkut assartuutit atorlugit ilaatigut assartuineq siunissami ingerlanneqarnianngila?

 

Sooq piffiit ilaanni angallanneq pitsaanerusumik ingerlanneqartarpa? Assersuutigalugu nunanut allanut Nunattalu iluanut timmisartornermi. Avannaani tunisassiorneq pitsanngorsaavigineqassappat mittarfiit tallineqartariaqarput, taamatut iliornermi Nunatsinni aningaasarsiorneq pitsanngorsaavigineqarsinnaavoq.

 

Naggataatigut Naalakkersuisut Nunatta aningaasarsiorneranut pitsanngorsaataasinnaasunik, Nunatta atorfissaqartitsimmat, Inatsisartut ukiakkut ataatsimiinneranni mittarfiit pineqartut tallineqarnissaat anguniarlugu aningaasalersuisinnaasut maannangaaq misissuisoqartariaqartoq kaammattuutigaara.

 

Aammalu uani Siumukkunniit oqaatigineqartoq, tassa mittarfiit massakkut sanaartorneqartut naappallaartut siunissami timmisartunut atuligassatsinnut naleqqutinnitsut oqaatigineqartoq taanna tupigusuutiginngilara, tassa siunissaq ungasinnerusoq misissuilluaqqaarluni ingerlatsisimannginnerup takussutissaa, tassa tamakku ilaat.

 

Aamma uani Atassutip oqaaseqartuani pitsaalluinnartumik tunngavisuilluni oqariartuuteqarnera, pitsaasutut tiguara aamma isumaqarpunga oqariartuutigineqartut eqqortortaliusut assigiinngitsut, taamaattumik nalilersorluarneqartariaqartut ukiamut saqqummiinissami. Uani ukiuunerani tunisassiornerup unitsinneqartarnera avannaani sikusarnera pissutigalugu illuatungilerneqassappat timmisartut assartuutit atorneqartariaqartut, aammalu Inuit Ataqatigiit oqaatigisaa, mittarfiit pineqartut tallineqarsinnaanerat ujartorneqartariaqartoq aamma ilumoorpoq, taamatut oqariartuuteqarneq pissutsinik piviusunik isiginiarneruvoq, asuli pissutsinik piviusunik tunutsiinnarnertut isikkoqanngilaq, paasinnilluinnarsimapput pineqartumut taamaattumik tallineqarsinnaanerisa periarsiffiuunneqarnissaat tunuinnarnagu oqariartuuteqarnerat qujassutigaara, aammalu Kattusseqatigiinniit oqariartuutigineqartut aammalu ujartorneqartut ilumoortortallit isumaqarpunga Naalakkersuisup aamma akisariaqarai. Qujanaq.

 

Steffen Ulrich-Lynge, Ineqarnermut, Attaveqarnermut Pilersuinermullu Naalakkersuisoq:

Tassa siunnersuuteqartumut kingullermut innersuussutigissavara atuarlualaaqqullugu taanna akissutiga, tassaniikkami oqariartuut una angallannikkut attaveqaatit, aalisarnermi, takornariaqarnermilu inuussutissarsiornikkut pitsaanerusumik atorneqarsinnaanerannik kissaatigisat aallaavigalugu, taanna misissueqqissaarneq tassanngaanniit aallaaveqartumik pisussaammat, taamaattumik isumaqarpunga arlaatigut akerleriittoqanngitsoq tassani. Innersuutigiinnassallugulu ukiamut oqallinnissarput, taamaalillunga qujanaq.

 

Godmann Rasmussen, Atassutip oqaaseqartua:

Uangaana utoqqatsissuteqalaarniartunga tassa oqaatigissuara siulleq suliara gruppip akuerinngisaa agguaattoorneqarsimammat. Taava una agguagassaq ilissinniittoq titarnerit oqaaseqatigiit quleriit marluk, tassa taakku piissapput, aana eqqortoq uanga tunniutissavara, kopeereerpaat aaqqikkumaarpaat utoqqatserpunga, allaffimmi kukkusoqarsimagami.

 

Lars Karl Jensen, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq:

Taava takusinnaanginnakku allamik oqaaseqartoqarnianngitsoq ukua oqaluuserisassat tulleriinneri malillugit 68, 85-ilu amerlanerusunik, tassa partiit oqaaseqartuinik, Kattusseqatigiinniit aammalu attaviitsumiit ukiamut Naalakkersuisut saqqummiussassaannut taakkua ersarinnerusumik sammineqartussaammata oqaluuserineqarnerat taamaalillutik naammassipput.