Oqaluuserisassani immikkoortoq 100-1

Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 100-1		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Ullut ataatsimiiffiusut aqqaneq pingajuat, ataasinngorneq 24. marts 2003, nal. 17:12.

Oqaluuserisassani immikkoortoq 100

Namminersornerullutik Oqartussat qitiusumik allaffeqarfianni utoqqarnut siunnersortimik atorfinitsitsinissamik Naalakkersuisut peqquneqarnissaat pillugu Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuut.

Enos Lyberth, siunnersuuteqartoq, Siumut. Utoqqaat Kattuffeqarneranni ukiorpaa1ussuarni siulittaasutuut maqaasiuartarsimavarput qitiusumik Utoqqarnut siunnersorteqannginneq Namm. Oqartussat allaffeqarfianni, taannalu assorsuaq kattuffimmi amigaatigisarsimavarput, taamaattumik matumuuna Landstingip ataatsimeeqqaarnera iluatsillugu saqqummiunniarpara neriuutigalugu partiinik paasineqar1uni arlaatigut taperserneqarumaartoq.

Maannamut kommunet arlaqartut siunnersortinik namminneq atorfeqartitaqarput, taakkuali tamakkiisumik Namminersornerullutik Oqartussat sinnerlugit paasissutissiisinnaasarsimanngillat.

Namminersornerullutik Oqartussani maleruaqqusat, kaajallaasitat Landstingillu inatsisiliaat maleruagassaallu, minnerunngitsumillu Utoqqaat Kattuffianiit Utoqqaat Nipaanniit attaveqarfeqarniartarneq assorsuaq ilungersunartuartarsimavoq saaffigineqartussat, Naalakkersuisut, pisortat i1.i1. suliartik pissutigalugu naapikkuminnattarsimapput, taamaalillunilu aa1ajangersimasumik toqqaannartumil1u atassuteqarfigiuminaattarsimallutik.

Namminersornerullutik Oqartussat pisortaqarfiani qitiusumi utoqqarnut siunnersorteqalertariaqarpoq, kommunenut, inunnut ataasiakkaanut minnerunngitsumillu utoqqaat kattuffiannut Utoqqaat Nipaannut tamanna iluaqutaassammat.

Qujanaq.

Per Berthelsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinnisussat sisamaat, Demokratit.

Siulliulluni oqaaseqassaaq Ilaqutariinnermut Naalakkersuisoq, takanna.

Ruth Heilmann, Ilaqutariinnut Peqqissutsimullu Naalakkersuisoq, Siumut.

Qujanaq. Utoqqarnut siunnersorteqarnissaq siusinnerusukkut saqqummiunneqartareersimavoq. Naalakkersuisunit isumaqarpugut qitiusumik allaffeqarfimmi inissisimasumik utoqqarnut siunnersorteqalernikkut ajornartorsiutit siunnersuuteqartup saqqummiussai aaqqinneqarsinnaanngitsut.

Utoqqaat atugaarisaat assigiinngisitaartorujussuupput, tamatumanili pissutaavoq utoqqarnut tunngasut kommunet namminersortuunerisa iluanni annertuumik aqunneqarmat. aamaattumik siunnersortip qitiusumik allaffeqarfimmi inissinneqartup naammattoortuassavai ajornartorsiutit kommuneni ataasiakkaani siunnersortit naapittuagaat, tassalu kommunet utoqqarnik sullissinerminni periuuserisartagaat assigiinngisitaarmata, taamaattumillu kommuneni piumasaasut allanngorartillugit assigiimmik siunnersuinissaq ilitsersuinissarlu ajornakusoorluni.

Utoqqarnik kiffartuussineq, siunnersuineq ilitsersuinerlu kommunit suliassaqarfiisa oqartussaaffiisalu iluaniippoq, taamaattumik kommunet pisariaqartitsinertik naapertorlugu immikkut utoqqarnut siunnersortimik atorfinitsitsisimanerat pisusissamisoorpoq.

Utoqqaat innuttaasutut allatuulli piginnaatitaaffeqarput, soorlu ineqarnermut tapiissutit, meqqanut tapiissutit, suliassaqartitsinerit, sunngiffimmi sammisassat allallu innuttaasunut neqeroorutigineqartut eqqarsaatigalugit.

Utoqqaat Nipaat kattuffinnut Nunatta Karsiat tapiiffigineqartartunut ilaavoq, tapiissutit taakku paasititsiniaanernut siunnersuinernullu siunertaqartuullutik. Utoqqaat Nipaat eqeersimaartuuvoq, minnerpaamillu ukiut tamaasa naalakkersuisunik ataatsimeeqateqartartuulluni. Ataatsimeeqatigiinnerni erseqqissaateqartarput utoqqaat atugarisaasa pitsanngorsaavigineqarnissaat sutigut pisariaqartinneqarnersoq, aammalu paasitinneqartarlutik utoqqarnut tunngasutigut suut Naalakkersuisunit suliniutigineqarnersut aammalu suliniutigineqarniarnersut.

Taamaattumik oqartoqarsinnaavoq utoqqaat peqatiiffiit kattuffiillu utoqqaat ikiorserneqarnissaminnik periarfissaat pillugit aamma utoqqarnit aammalumi kommunini ataasiakkaani utoqqarnut siunnersortinit atorneqarluarsinnaalluartoq.

Naalakkersuisoqarfiit pisussaaffeqarnertik naapertorlugu kommunini sulisunik ilitsersuisarput aammalu siunnersuisarlutik, taamatullu pisariaqarfiisigut pikkorissaasarlutik aammalu innuttaasunik paasititsiniaanernik ingerlatsisarlutik, pingaartumik inatsisit nutaat aallaavigalugit.

Naalakkersuisut maannakkorpiaq utoqqarnut siunnersortimik atorfinitsitsinissamik tunngaissaqarsorinngillat, taamaattumik utoqqarnut siunnersortimik nuna tamakkerlugu atuuttussamik atorfinitsitsinissamik pilersaaruteqaratik.

Taamatut oqaaseqarluta Naalakkersuinit inassutigaarput Inatsisartunut ilaasortarp Enos Lyberth-ip siunnersuutaa akuerineqassanngitsoq.

Per Berthelsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussat sisamaat, Demokraatit.

Qujanaq. Taavalu maanna partiinit oqaaseqartussanut ikaarsaassaagut, tassani siulliulluni oqaaseqassaaq Doris Jakobsen, Siumut takanna.

Doris Jakobsen, Siumup oqaaseqartua.

Namminersornerullutik Oqartussat qitiusumik allaffeqarfiani utoqqarnut siunnesortimik atorfinitsitsinissamik Inatsisartunut aalajangiiffigisassatut siunnersuut Siumumiit imatut oqaaseqarfigissavarput.

Inatsisartuni ilaasortap Enos Lyberth-ip saqqummiussaa Siumup soqutigalugu oqallisigisimavaa. Siumumiit Naalakkersuisut akissutaat akuersaarpalunngitsutut niperaluartoq, taamaattoq tapersersornartutut oqaatigineqartut kaammattuutiginiarpavut. Siumumi ilisimaarivarput siunnersuut taamaattoq aatsaat saqqummiunneqalinngimmat, paasilluarsinnaallugili Inatsisartunut ilaasortap Enos Lyberth-ip taamatut siunnersuuteqarnera.

Oqariartuutaani erseqqimmat kommunini utoqqarnut siunnersortit pitsaanerusumik siunnersuisinnaanerat amigaatigineqartoq. Nuna tamakkerlugu ilisimasaasa killiqarnerat tunngavigalugu. Tassanittaaq pineqarpoq susassaqartut iluanni attaveqatigiinniarneq ajornartorsiutaasoq, pisortat il.il. suliaminnik suliaqartuarnerat tunngavigalugu.

Oqaatigineqartariaqarporli kommunini utoqqarnut siunnersuisarneq pitsaanerulissappat, Naalakkersuisoqarfiit suli maannamiit annertunerusumik kommunini sulisunik ilitsersuisarnerat siunnersuisarnerallu akulikinnerusariaqartoq pitsaanerusariaqartorlu, ajornanngippat ukiut tamaasa pisarnissaa kissaatiginarluni.

Siullermik oqaatigineqartutut siunnersuutigineqartumi Naalakkersuisunullu utoqqarnik sullissineq pitsaanerpaaq tassaavoq utoqqaat namminneq peqatigiillutik atukkaminnik oqilisaaniarnerat tamanna Siumut pingaarteqaa.

Kommunit utoqqarnik suleqatiginnillutik suliarisaat nukittorsarneqartariaqarput utoqqaat peqatigiiffii suleqatigalugit. Siumup Naalakkersuisunut innersuussutigaa Ilaqutariinnermut, Peqqinnissaqarfimmullu Naalakkersuisoq utoqqaat peqatigiifiata, kommunillu suleqatigiinnerat erseqqissumik Inatsisartunut nalunaarusioqqullugu.

Siumumiit siunnersuummut taamatut oqaaseqarluta siunnersuut paasilluaraluarlugu kommuni akisussaaffiisa ataaniittutut isigalugu, kommunillu ataanni atorfinitsitsisimaneq pissusissamisoortutut isigalugu qulaani taaneqartut innersuussutigalugit siunnersuut ilalernartinngilarput.

Per Berthelsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussat sisamaat, Demokraatit.

Tullilluni oqaaseqassaaq Asii Chemnitz Narup, Inuit Ataqatigiit.

Asii Chemnitz Narup, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.

Qujanaq. Inatsisartunut ilaasortap Enos Lyberth-ip Siumumeersup, Namminersornerullutik Oqartussat qitiusumik allaffeqarfianni inissisimasumik utoqqarnut siunnersortimik atorfinitsitsinissamik siunnersuutaa, Inuit Ataqatigiinnit tamakkiisumik tapersersorparput.

Kommunit arlaqaqisut maanna immikkut utoqqarnut siunnersortinik atorfinitsitsisarput. Tamanna kommunit utoqqarnik kiffartuussinissamik sullissinissamillu pisussaaffeqarnermik kommunit pimoorullugu naammassinninniaanerannut takussutissaasoq Inuit Ataqatigiinni isumaqarpugut.

Qanorluunniit utoqqarnik sullissineq kommuninit akisussaaffigineqartigigaluarpat, tamanna tunngavilersuutaasinnaanngilaq Namminersornerullutik Oqartussani qitiusumik utoqqarnut siunnersortimik atorfinititsinissamik siunnersuummut itigartitsinissamut.

Enos Lyberth-ip siunnersuutaa Inuit Ataqatigiinni akuersaarnartuutipparput makku tunngavialugit:

Ukiuni makkunani utoqqaat pisortanit pilersorneqarnissamut isumassorneqarnissamullu pisariaqartitsisut amerliartorput, taamaalillunilu inoqarfinni ataasiakkaani utoqqarnik sullissinermi misilittakkat annertusiartorlutik. Utoqqarnik qanimut sullissisut taakkuuput ukiuni makkunanerpiaq utoqqartatta kissaataannik, takorluugaannik, pingaartitaannik, ajornartorsiutaannillu annertuumik ilisimasaqartut.

Tamakkunuunatigut ilisimasat tamarmik iluatinnarput, qitiusumillu tamakkiisumik malinnaaffigineqartariaqarlutillu katersorneqartariaqartut, Inuit Ataqatigiinni isumaqarpugut. Ilisimasat qitiusumik katersuuffeqarnissaat pingaaruteqarluinnarpoq. Namminersornerullutik Oqartussat Ilaqutariinnut Pisortaqarfianni utoqqarnut siunnersorteqalernikkut tamanna qulakkeerneqarsinnaavoq, tassuunakkullu utoqqaat silarsuaannut naapertuuttumik Inatsisartut peqqussusiortarnissaat qitiusumillu malittarisassiorneqartarnissaat qularnaarneqarsinnaalluni.

Maanna Ilaqutariinnut Peqqissutsimullu Naalakkersuisuusoq Ruth Heilmann, Enos Lyberth-ip siunnersuutaanut itigartitsimmat Inuit Ataqatigiit tupigusuutiginngitsuunngilarput, pissutigalugu:

1. Ruth Heilmann Isumaginninnermik Iluarsaaqqinnermut Ataatsimiititaliarsuarmi siulittaasuusimasutut Enos Lyberth-ip siunnersuutaanut assingusumik imaqartumik piviusunngortitsisoqartariaqartoq qasseeriarluni oqaaseqartarmat, Naalakkersuisup itigartitsinera ippigivarput peqqutigalugu,

2. Qinigaaffiup siuliani Ruth Heilmann Inatsisartunut Isumaginninnermut Ataatsimiititaliaanni ilaasortatut ? ataatsimiititaliami ilaasortat allat tamatta peqatigaluta apeqqut taannarpiaq pingaartillugu oqaluuserisassanngortittarsimammagu.

Siunnersuummik piviusunngortitsinissamut periarfissaqalerami Ruth Heilmann-ip akuereqqunagu Inatsiartunut inassuteqarnera tupinnarluinnarpoq.

Siuliani oqaatigeriikkagut tunngavigalugit Inuit Ataqatigiinni siunnersuut tapersersornartuutikkipput nalunaarutigeqqissavarput. Siunnersuutillu aappassaaneerneqannginnerani Ilaqutariinnut Peqqissutsimullu ataatsimiititaliami suliarineqassasoq kissaatigaarput. Naggasiutigalugu oqaatigissavarput aamma siunnersuutip ukiamut aappassaaneerneqarnissaa ilanngullugu akuersaaratsigu.

Per Berthelsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussat sisamaat, Demokraatit.

Qujanaq. Tulliupporlu Ellen Christoffersen, Atassut.

Ellen Christoffersen, Atassutip oqaaseqartua.

Qujanaq. Matumuuna Enos Lyberthip Siumut sinnerlugu Namminersornerullutik Oqartussat qitiusumik allaffeqarfianni utoqqarnut siunnersorteqalernissamik siunnersuutaa ATASSUT-miit misissoreerlugu paasilluarparput.

ATASSUT-mili utoqqarnut ulluinnarni kiffartuussinissamik akisussaaffiit pisussaaffiillu annertuut kommuneniittut ilisimavarput, tamatumanilu aamma kiffartuusseriaatsit kommuneni pissutsit assigiinnginneri aallaavigalugit assigiinngittarsinnaaneri aamma ilisimaarilluarparput.

Oqartussaaffiit siammarterneqarnerunissaat ATASSUT-mit pingaartilluinnarparput, tassuunakkut eqaannerusumik pitsaanerusumillu innuttaasunut qanimut kiffartuussineq anguneqarsinnaammat, taamaattumik Namminersornerullutik Oqartussat qitiusumik allaffeqarfiup avataatigut utoqqarnut paasisitsiniaasarnissamut siunnersuisarnissamulluunniit suliniartoqarnissaa ATASSUT-mit orniginartinneruarput.

Ilaqutariinnermut Naalakkersuisup akissuteqarnermini ilanngullugu erseqqissaatigaa Utoqqaat Nipaata Nunatta Karsianiit tapiiffigineqartarnera, tapiissutit taakku paasititsiniaanernut siunnersuinernullu siunertaqartuullutik.

Taamaattumik ATASSUT-mmi Ilaqutariinnermut Naalakkersuisup akissuteqaataa taperserlugu Inatsisartuni ilaasortap Enos Lyberthip aalajangiiffigisassatut siunnersuutaa akuerisinnaanngilarput. Taamaattorli assut kaammattuutigerusupparput Utoqqaat Nipaata kommuneni utoqqaat siunnersortaasa qanimut suleqatiseriniarneqarnissaat ? tassuunakkut ilisimatitseqatigiittarneq immaqa annerusoq pissarsiarineqarsinnaassagaluarmat.

Qujanaq.

Per Berthelsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussat sisamaat, Demokraatit.

Qujanaq. Tulliupporlu Astrid Fleischer Rex, Demokraatit, takanna.

Astrid Fleischer Rex, Demokraatit oqaaseqartuat.

Qujanaq. Demokraatininngaanniit siunnersuuteqartoq misiginneqatigingajapparpulluunniit, tassami utoqqartatta Namminersornerullutik Oqartussani attavigineqarnerisa utoqqarnut siunnersortimik, taakkununnga immikkut atorfinitsitsinikkut nakussassaavigineqarnissaa kissatigimmagu.

Kisiannili takusinnaavarput Naalakkersuisut akissuteqattaannni allakkaat tassuunakkut kiffartuussinerit allarpassuartigut ingerlanneqarmata, taamaattumik nuna tamakkerlugu utoqqarnut siunnersortimik atorfinitsitsinissaq naleqquttuusorinngilaat.

Demokraatiniilli isumaqarpugut siunnersortimik, qitiusumik allaffeqarfimmi atorfinitsitsinissaq naleqqulluinnartuusoq, taannaassammammi (taanna atorfinitsitaq) kommunini utoqqarnik siunnersortinik katersuuffiusussaq, nunarput tamakkerlugu utoqqaat pillugit arlaannik nikeriartoqaraangat malinnaatitsisussaq.

Demokraatinit taamatut oqaaseqarluta siunnersuutip ataatsimiititaliamut ingerlateqqinneqarnissaa siunnersuutiginiaraluaratsigu, maannamut paasisat naapertorlugit oqaluuserineqartareersimaqimmat ukiamut aappassaaneerneqarnissaanut ingerlateqqinneqarnissaa inassutigaarput.

Per Berthelsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussat sisamaat, Demokraatit.

Qujanaq. Tulliupporlu Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit takanna.

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.

Qujanaq. Inatsisartunut ilaasortap Enos Lyberth-ip sinnersuutaa Kattusseqatigiit sinnerlugit imaattumik oqaaseqarfigissavara.

Siunnersuut tunngaviatigut isumaqatiginarluinnartoq Inatsisartunut ilaasortamit Enos Lyberth-imit aamma utoqqaat kattuffianni siulittaasuusumit saqqummiunneqartoq soqutigalugu misissorpara, aammalu Naalakkersuisut akissuteqaataat arajutsisaqarfiginaveersaarlugit atuareerlugit, maluginiarpara Utoqqaat Nipaat minnerpaamik ukiut tamaasa Naalakkersuisunit ataatsimeeqatigineqartartoq aammalu erseqqissaavigineqartarluni utoqqaat atugarisaasa pitsanngorsaavigineqarnissaat sutigut pisariaqartinneqarnersoq pillugu. Minnerunngitsumillu aamma Utoqqaat Nipaat Naalakkersuisuniit paasissutissinneqartartoq utoqqarnut tunngasutigut suut Naalakkersuisuniit suliniutiginiarneqarsut, suliniutiginiarneqarnersullu pillugit.

Taamaattumi apeqqutaalluinnarpoq Utoqqaat Nipaata, Naalakkersuisunit ataatsimeeqatigiinnittarnerni pilersaarutit il.il. Naalakkersuisunit suliniutigineqartut suliniutiginiarneqartullu aamma paasissutissat tamakkerlugit utoqqaat peqatiiffiinut naammaginartumik apuunneqartarsimanersut.

Tassami Naalakkersuisut nassuiaateqarnerat naapertorlugu, Naalakkersuisut Utoqqaat Nipaannut paasissutissiisarsimanerat amigaateqarpasinngimmat.

Taamattumik Naalakkersuisunut kaammattuutitigissavara Naalakkersuisut Utoqqaat Nipaannik ataatsimeeqateqarsimatillutik ataatsimiinnerni paasissutissat tunniunneqartartut Naalakkersuisoqarfimmiit utoqqaat peqatigiiffiinnut tamanut saqqummiuttaqqullugit, taamaaliornikkut utoqqaat peqatigiiffii tamarmik assigiimmik paasissutissinneqartaqqullugit susoqarneranik ilisimatinneqartarniassammata.

Naggataatigut oqaatigissavara Kattusseqatigiit tungitsinniit orniginartinnerugatsigu Utoqqaat allallu sulisinnaajunnaarsimasut tikillugit pissutsit piviusut aallaavigalugit siunnersorneqartarnissaat ingerlanneqarpat pissusissamisoornerussasoq. Soorlumi aamma kommunit ilaanni tamanna ingerlanneqartoq, taamaattumik Naalakkersuisunut kaammattuutigorusuppara utoqqarnut siunnersortinik kommunini tamani atorfinitsitsisoqarsinnaaneranut KANUKOKA suleqatigalugu aaqqiiniartoqarnissaa sulissutigeqqullugu.

Taamatut oqaaseqarlunga Naalakkersuisut akissuteqaataat tusaatissatut tiguara.

Per Berthelsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussat sisamaat, Demokraatit.

Qujanaq. Maannalu oqaaseqassaaq siunnesuuteqartoq Enos Lyberth, Siumut, takanna.

Enos Lyberth, siunnersuuteqartoq, Siumut.

Qujanaq. Siullermik siunnersuutima ilaatigut akissuteqarfigineqarnerani nuannaarutigaakka ilaatigut tamakkiisumik taperserneqarmat, aammalu ilaatigut isumaa paasilluaraluarlugu immaqa affaannarmik taperserneqarluni.

Kisianni tassa Naalakkersuisut akissutaannut paasilluarsinnaavara, taanna suliaq aamma soqutigineqarmat aammalu ilaatigut kommunit, kommuninut taamatut immaqa atorfinitsitsisinnaaneq suli Naalakkersuisutigoortumik immaqa pitsaanerusumik inassutigineqarsinnaanera aamma pisariaqartinneqarmat, tamatumani aamma nuannaarutigaara.

Kisianni tassa ilaatigut Atassutip aamma taasaa, tassalu Kattuffik Utoqqaat Nipaat ukiumut tapiiffigineqartartoq, tassa taakkualu aningaasat paasititsiniaanernut utoqqaat peqatigiiffeqarnerannut aamma inatsisitigut ilaalu ilanngullugit immaqa atorneqartariaqartut, imaqanngikkaluartoq. Soorunami taanna ajornartorsiutiginngilarput, kisianni una pivara siunnersuuteqarninni kattuffik imaalereersoq, tamatta utoqqaagatta aamma ilisimasagut killeqarmata siunnersuisinnaanerput killilerujussuuvoq, taanna miserratiginagu oqaatigissavara, imaanngilaq pikkorlunnermik taamaattugut, kisianni utoqqat peqatigiiffii allatuulli sunngiffimmi peqatigiiffiuvoq, taamaattumik taamatut pisussaaffilerniarlugulusooq iliorneq isumaqarpunga tulluanngitsoq. Kisianni suleqatigiilluarpugut, aamma utoqqaat taanna kattuffiat suleqaaq ? taamak oqarsinnaavugut, maannakkut nunatsinni utoqqaqarunnaarluni uanga oqartarpunga, utoqqaqarunnaarnikuuvoq, utoqqaat qiimmannikuupput, nuannaalernikuupput aammalu siumut isigalutik neriuuteqalernikuupput.

Taamaattumik tamakku tunngavigalugit utoqqaat peqatigiiffiat allartissimasarput, kattuffillu aallartissimasarput ulloq manna tikillugu sulinera tassani eqqaalaaginnarpara.

Kisianni tassa aamma Kattusseqatigiit aamma assinganik utoqqaat kattuffia aamma maanngaanniit qitiusuminngaanniit tapiiffigineqartartoq taanna eqqaavat, taanna ilumoorpoq. Kisianni taakku aningaasat soorunami ilaatigut atorniartarpagut aamma højskolertinnerannut, tassani annertoorujussuarmik ilaatigut angallannermut soorlu Qaanaaminngaanniit Tunu ilanngullugu peqataasut inuit 50 eqqaani, taakkununnga aningaasat atorneqartarput. Allaffeqarniaraluarpugut kisianni tassa taakku aningaasat aamma allaffisornermut atugassatut tapiiffigineqartarput, kisianni soorlu oqartunga amerlanerpaat højskolernermut akisoqisumut atorneqartarlutik.

Taamaattumik taakku aamma immaqa aningaasat qanorsuaq eqqartorneqarsinnaagaluartut tuppallersaatiginiaannarlugillusooq eqqaaneqarsinnanngillat.

Kisianni tassa kommunini maannakkut aamma immikkoortortaqarfippassuarni paasiniaanerni erseqqivissumik aana paasinartoq, allaat malittarisassat, peqqussutit kommunimiit kommunimut allaallumi ilaanni kommunit iluani, pingaartumik kommunini nunaqarfiit qassiugaangata allaat allatut paasineqarlutik atortinneqartarnerat. Tassaana tassani erseqqilluinartumik paasinarpoq siunnersorteqarnikkut qanoq kommunit amigaateqartigisut.

Taamaattumik taanna apeqqut arlaatigut aamma tikeqqikkumaarakku maannakkut taamatut tusaatissatut tiguara, kisianni tassa soorlu oqartunga taanna apeqqut arlaatigut aamma qinigaaffiup iluani uteqqikkumaarakku naatsorsuutigaara. Aammalu naatsorsuutigigakku aasaq manna ajunngeriarutta sineriak angallavigigutsigu, tassani aamma paasiniagassat utoqqaat peqatigiiffianni paasiniagassat tassani aamma tikikkumaarakkit.

Taamaalillunga tusaatissatut tigussavar, kisianni aamma Inuit Ataqatigiit qujassuteqarfigissavakka aamma minissinnaanngilakka qutsavigissallugit, taamak kusanartigisumik apeqqummut soqutiginninnerat, taamaattumik taakkua immikkut Inuit Ataqatigiit aamma qutsavigissagakkit tupigineqarsinnaanngilaq.

Qujanaq.

Per Berthelsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussat sisamaat, Demokraatit.

Qujanaq. Tulliupporlu Ilaqutariinnermut Naalakkersuisoq, takanna.

Ruth Heilmann, Ilaqutariinnut Peqqissutsimullu Naalakkersuisoq, Siumut.

Qujanaq. Tassa siullermik qujassutigaara siunnersuuteqartoq taamatut aamma paasinnilluni nassuiaateqarnera pingaartumik nammineq Utoqqaat Nipaanni ukiorpassuarni soorunami siulittaasutut misigisimasani aamma uani oqaatigimmagit, utoqqarnut suliniarnini qanoq angusaqarfigisimallugu, allaat utoqqaat imminnut utoqqartut isigiunnaarsimanerat taanna aamma Enosip nammineerluni angusarimmagu, taamaattumik tassuunakkut aamma nersualaartariaqartutut isumaqarfigaara uanga.

Aamma qujavunga Naalakkersuisut akissuteqaataat Siumumit, Atassummit aamma Kattusseqatigiinnit isumaqatigineqarmat. Ilumoorpoq aamma Inuit Ataqatigiit oqaaseqarnerminni uanga Isumaginninnermi Iluarsaaqqinnermi Ataatsimiititaliarsuarmi siulittaasutut aamma taanna ilungersuutigisarlugu oqaatigisarakku, pingaartumik aamma ataatsimiititaliamiinninni. Kisiannilu massakkut soorunami killiffiusoq eqqarsaatigalugu aammalu kommunini siammarterineq, kiisalu ullumikkut aamma suleqatigisagut Atassut aamma Siumullu uani suleqatiginissaminnut isumaqatigiissutaanni ersarilluinnartumik aamma oqaatigineqarmat, utoqqarnut siunnersuisoqarnerup kommunini tamani nukittorsarneqarluni ingerlanneqarluarnissaa Utoqqaat Nipaat peqatigalugu Naalakkersuisooqatigiit sulissutiginiarpaat.

Soorunami taanna aallaavigalugu aammalu massakkut paasisat kingulliit eqqarsaatigalugit qitiusumik utoqqarnik siunnersorteqarnerup qimakkiartuaarnissaa taanna siunnerfigineqarsimavoq. Nalunngilara Naalakkersuisut assigiinngitsut sisamat immaqa ingerlaneranni taanna Utoqqaat Nipaata qaqittarsimagaa, Naalakkersuisunik oqaloqatiginnittarnerminni ilaatigullu neriorsorneqapajaartutut aamma taamatut Utoqqaat Nipaata oqaaseqartarnermini aamma taassumap piviusunngortinnissaa isumalluarfigalugu aamma inissittarsimasoq.

Kisianni allaffeqarfimmi aamma pisortaqarfimmi, kommunillu oqaloqatigisarnerini una massakkut siunnerfiusoq, uanga aamma akissuteqarninni unaavoq kommunini utoqqaat siunnersorteqarnissaat taanna orniginartinneqarnerusoq. Aamma Nanortalimmi misilittagaasut tassani aamma takutippaat, pitsaasumik qanimut utoqqaat tassani siunnersorneqarnerat ingerlanneqartoq, taassumallu maligassiuinera aamma kommuninut allanut eqqarsaatigalugu nuannaarutigaara. Aamma uani Siumut oqaaseqarnermini, taamatut siunnersuisut nukittorsarneqarnissaat aammalu pikkorissartinneqarnissaannut aamma siunnerfilimmik. Aamma Naalakkersuisunut oqariartuuteqarmat, tassani siunnersuuteqarlutik kommunini utoqqarnut siunnersortit immaqa ataatsimut katillutik aamma pikkorissaqatigiillutik nukittorsarneqartarnissaat taanna inatsisit tunngaviusut aamma pikkorissarfigalugit ingerlasoqalernissaat, taanna isumaqarpunga naleqqunnerpaasoq aamma uanga nammineq taanna maannakut isumagaara.

Taamaattumik qitiusumik siunnersorteqalernissamik oqalunneq taanna aamma uanga nammineq oqaatigisarsimasara qimassimavara, aammalu paasinnillunga kommunit nammineq aamma pisussaaffeqarmata utoqqarnik annertuumik aammalu qitiusumik taamatut siunnersortimik siusinnerusukkut atorfeqartitsisoqarnikuuvoq, tassanilu aamma misilittagaasut aallaavigalugit qimanniarneqarnikuulluni utoqqarnik qitiusumik siunnersorteqarnermik. Taamaattumik tassuunakkut isumaqarpunga paaseqatigiissuteqarsinnaasugut soorlu uani Atassut, Siumut, Kattusseqatigiillu oqaaseqarnerminni taanna aamma taamatut isumaqatigiissutigigaat uani aamma oqaaseqarnerminni.

Utoqqaat Nipaat qanimut qanittukkut aamma ataatsimeeqatigivakka, soorlu Kattusseqatigiit oqaaseqarnerminni aamma maannakkut Utoqqaat Nipaat allamik siulittaasortaarnikuuvoq, naak uani oqaraluartoq, massakkut Enos siulittaasuusutit, kisianni massakkut Jens Larsen siulittaasunngornikuuvoq aamalu qanittukku Utoqqat Nipaat oqaloqatigineranni, aamma assigiinngitsut tamakku eqqartorpavut aammalu paasilluarsorivara uagutsinninningaanniit aamma oqaatigineqartut massakkut oqaatigineqartut assingi, tassa kommunini siunnersortit pilersikkiartuaarneqassasut aamma peqarfiunngitsuni, tassuunakkullu aamma pikkorissartitsinerit, siunnersuinerillu ingerlanneqarsinnaasut. Kommunini, kommunit KANUKOKA-lu aamma suleqatigalugit taakkua nukittorsarneqarsinnaasut.

Taamaattumik isumaqarpunga Utoqqaat Nipaat peqatigiiffiup aamma nammineq tassani peqatigiiffeqarnermikkut soorunami kattuffiullunilu pimmat aamma nammineq qanoq maani oqaloqateqarsimanertik Naalakkersuisumut aamma siammartertussaavaat, qularnanngilaq siulersuisut aqqutigalugit.

Aammalu qanittukkut Pilutaq-imi utoqqaat højskolertinneqarmata Nuummi, Nuummi najugaqartut, Nuup Kommuniani najugaqartut aamma annertuumik tamakku pillugit eqqartuinerat rapportiliaminni massakkut nassiussaminni aamma siammarneqartussami aamma atuarneqarsinnaapput. Taamaatumik isumaqarpunga uani akissuteqarnerput taamatut amerlanerussuteqartunik paasineqarluni aamma tusaatissatut tiguneqartoq uanga Naalakkersuisut sinnerlugit nuannaarutigaara, taamatut naaperiarfeqarnerput.

Qujanaq.

Per Berthelsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussat sisamaat, Demokraatit.

Tulliullunilu oqaaseqarumavoq Inuit Ataqatigiinni oqaaseqartuusoq Asii Chemnitz Narup, aappassaaneerluni.

Asii Chemnitz Narup, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.

Qujanaq. Killuulluta Inuit Ataqatigiinninngaanniit siunnersuuteqartoq sinnerlugu aliasungaarpugut itigartinneqarmat, uanga tupiginngilara Naalakkersuisoq oqaaseqaqqikkami siunnersuuteqartumut qujammut, tassami siunnersuuteqartup aappassaanik oqaaseqarami maniguuppaluttorujussuarmik nipeqarpoq Naalakkersuisunut. Tupigilluinnarparput unaana siunnersuut pitsarujussuaq ilungersuussassaq parteeqatigigaluaraanniluunniit Naalakkersuisut, utoqqaat sinnerlugit pakatsivunga, utoqqaat sinnerlugit ajuusaarpunga, utoqqartagut sinnerlugit aliasuppunga. Isumaqarpunga tunngavilersuutit ikkappallaarujorujussuartut Naalakkersuisup tungaaninngaanniit, aamma Naalakkersooqatigiit partiivisa oqaaseqartuisa tunngavilersuutaat atorsinnaanngillat.

Tunngavilersuinissinni kaputartuuppasi susassaqarfiit assingiingitsut pingasut, Utoqqaat Nipaat kattuffiuvoq ? aap ? taamaattumik kattuffittut Landskarsikkut tapiiffigineqarnissaat pissusissamisoorluinnarpoq, soorlu kattuffippassuit allat aamma tapiiffigineqartartut, tassani kattuffittut suliassanut tapiissutit atorneqatussaapput, imaanngilaq kattuffiit pisortat suliaannik oqilisaassillutillusooq suliakkerneqartartussanngormata. Kattuffeqarneq immikkut isumaqarpoq kattuffiit peqatigiiffimminni assigiinngitsunik suliassaqartinneqarlutik taakkunanngalu naammassinninnissaminnut tapiiffigineqartarput.

Aap, taava kommunit ataasiakkaat qujanartumik utoqqarnut siunnersorteqalersimapput, tamanna qujarutissaavoq, aamma paasisassarsiorluni angalanermi naapikkaangatsigit paasinarpoq, paasivarput suliassaat ukiuni makkunanerpiaq annertusiartuinnartut.

Aamma nuannaarlutik sulisut malunnartarpoq, kisiannili ujartuisarput taanna aamma paatsuugassaanngiivissumik apuuttarpaat oqaloqatigisarnerini. Qitiusumi inummik aalajangersimasumik misilittakkatsinnik aporfiusartakkatsinnik apuussiffigisinnaasatsinnik amigaateqarpugut, tassaavoq qitiusumik allaffeqarfiit Namminersornerullutik Oqartussat allaffeqarfiisa pisussaaffiat, taanna qimarratigineqarsinnaanngilaq Inuit Ataqatigiit isumarput malillugu.

Aamma qaammatit amerlasoorsuunngillat matuma siornagut qineqqusaaratta, partiit qalleraatiinnarlutillusooq utoqqaat atugaannik pitsanngorsaaniarlutik eqqartuipput, piffissanngormat naak timitaleerusuttut? Tamanna utoqqarnik ataqqinninneruva?

Taava Naalakkersuisup aamma Naalakkersuisooqatigiit partiit taakkua marluk oqaaseqartuisa tunngavilersuutiminni tassa uterfigivaat, kommunit ataasiakkaat utoqqarnik sullissineq isumassuinissaq akisussaaffigimmatigit, taava pisariaqanngitsoq qitiusuminngaanniit siunnersorteqalernissaq. Taava meeqqanik sullissineq aamma kommunit akisussaaffigivaat, taava aamma pisariaarutissava katsornannguaq qitiusuminngaanniit meeqqat pillugit immikkut sullississunik atorfinitsitsinissaq? sumununa ingerlasugut?

Nunarput angeqaaq inoqarfiit isorartoqaat, siammaseqaat taamaattumik aamma inuuniarnikkut atukkat assigiinngitsorujussuupput, sumiiiffimmiit sumiiffimmut. Tamanna pisuussutitut isigivarput uagut Inuit Ataqatigiinni. Kisianni aamma pisussaaffiuvoq immikkut ittumik misilittakkat, ilisimasat tamakkua ajornartorsiutaappata imaluunniit ajunngitsuuppata. Arlaanni qitiusumut apuunneqartariaqartarput, aatsaat tassuunakkut qitiusumik malittarisassiornermi taava tunngavissarissaartoqarsinnaalissammat.

Taamaattumik akisussaaffiit siammasissuunissaat suliassallu siammasissuunissaat tunngaviatigut tapersersortuarparput, kisianni aamma pingaartittarparput qitiusumik tamakkua apuunneqartarnissaat. Taamaattumik isumaqartuarsinnarpugut Inuit Ataqatigiinni Enos Lyberth-ip siunnersuutaa kikkunnit tamanit tapersersorneqartariaqaraluartoq.

Nalunngilara Naalakkersuisooqatigiit oqartarput allaffisornikkut sipaarniarnissaq taanna pisariaqartorujussuusoq, taanna peqqutaasimappat taava taanna tunngavilersuut unneqqarissumik saqqummiunniarsiuk, oqarnasi kommunit ataasiakkaat akisussaaffigimmatigik utoqqartami sullinnerat taava qitiusumiit susoqassanngilaq.

Siumuminngaanniit Doris Jakobsen oqaatigivaa utoqqaat namminneq peqatigalugit suliniutit assigiinngitsut ingerlanneqartariaqartut. Aap, taanna Utoqqaat Nipaat aqqutigalugu ingerlanneqassooq, qanorluunniit utoqqaat qanimut peqatigitigigaluarutsigilluunniit aamma peqatigiiffiit kattuffeqarnerallu aqqutigalugu suleqatigiittoqartigigaluarpat, taava pisortat tungaaninngaanniit aamma pisussaaffeqarpugut. Utoqqaallu atorfissaqartitsisut isumalluuteqarput pisortanit amerliartortillugit, taava pisussaaffiliivoq aamma pisortanit ingerlatsisunut taanna avaqqunneqarsinnaanngilaq.

Allaat oqarusunnarpoq utoqqaqanngippallaaqaasi Inatsisartuni. Ullumikkut ulloq quarsaarnarpoq allatut oqartoqarsinnaanngilaq.

Aamma ilisimaaraarput pingaarnersiuilluni tulleriissaarisaq sumiluunniit pisariaqartuarmat aamma Naalakkersuinikkut sulinermi. Una siunnersuummik itigartitsineq imatutut paasisariaqarparput uagut Inuit Ataqatigiit tungaaninngaanniit, Naalakkersuisooqatigiit pingaarnersiuillutik tulleriissaarinermi utoqqartagut pingaarnerunngitsutut massakkut inississimagaat, tamanna aamma ajuusaarnarpoq.

Per Berthelsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussat sisamaat, Demokraatit.

Suli tallimat nappaareernikuupput, tulliupporlu Ellen Christoffersen, Atassut.

Ellen Christoffersen, Atassutip oqaaseqartua.

Qujanaq. Tassa Atassumminngaanniit isumaqarpugut pingaaruteqarluinnartoq aamma erseqqissaatigissalugu kingumut, aap soorunami pisariaqarpoq utoqqaat atugarisaasa pitsanngorsartuarneqarnissaat aammalu eqqumaffigiuarnissaat qanoq pisariaqartitsisoqartiginersoq. Taamaattumik qanimut utoqqaat ikiorsiiffigineqarnissaat pisariaqarluinnarpoq tassuunakkut ? aap ? Ilaqutariinnermut Naalakkersuisup eqqaareerpaa KANUKOKA-mi qanimut suleqateqarnissaq, taanna aamma Atasumminngaanniit pingaartilluinnaqqissaarlugu aamma kingumut kajumissaarutigeqqissavarput, taamatut utoqqaat atugarisaasa KANUKOKA-mi utoqqaat siunnersorteqarnera atorluarlugu aamma suliassat ingerlatseqqinneqarsinnaaneri.

Qaleriiaartumik sullissineq pissanngippat, qanigisamiit siunnersorneqarnissaq ingerlanneqartariaqarsorivarput Atassummiit. Imatut aamma pisarissersuisariaqanngilagut utoqqarnut, utoqqarnut ataqqinniluta Atassummi aamma isumaqarpugut, taamaattumik pisarissersuerusunngilagut taamak utoqqarnnut, naak immaqa Enos oqaraluartoq ullummikkunngooq utoqqaqanngitsoq, utoqqaat qiimmallutik eqeersimaaleruttortut.

Kisianni taamaakkaluartorluunniit sapinngisamik inuiaqatigiinni kiffartuussineq annertooq eqaannerusorlu anguniarumalugu pisariinnerpaaq innuttaasunut anguniarumavarput, utoqqaappata, inuusuttuuppata, inersimasuuppata, arnaappata angutaappataluunniit.

Aamma taamatut marloqiusamik saaffiginnittarfinnik pilersitsissagutta taava qanoq aamma pisoqariataarsinnaava, tassa paatsiveerunnermik allat aamma pilersitsisoqarsinnaavoq. Tamakkua aamma pinngitsoorniarneqartariaqarput paatsiveerussaarisariaqanngilaq inuiaqatigiit akornanni saaffiginniffissat arlaqartunngortinneratigut.

Utoqqaat Nipaat aningaasaliiffigineqartarneranut tunngatillugu, aap immaqa aningaasat naammannerpaasarsimanngitsutut nalilerneqarsinnaapput Utoqqaat Nipaata tungaaninngaanniit, aamma taanna maalaarutigineqarsimappat paasilluarsinnaavara, soorunami peqatigiiffilerineq imaluunniit kattuffilerineq oqitsuaannartuunngilaq. Kisianni taamaakkaluarpalluunniit Naalakkersuisut nassuiaateqarnerminut ilaatigut aamma erseqqissaatigivaa taamatut tapiissuteqarnermi ilaatigut siunertarineqartoq paasititsiniaaneq, siunnersuinerlu suliarineqassasoq taava kattuffimminngaanniit aningaasat taakku atorlugit.

Taakku naammassimassanngippata taava kaammattuutigiinnassavara Utoqqaat Nipaannut, aamma Naalakkersuisut naapeqatigisarnerani tamakkua erseqqissumik aamma oqaatigineqartarnissaat, minnerunngitsumillu aamma tusaaniarneqartarnissaat.

Minnerunngitsumik aamma takusinnaavarput pingaaruteqarluinnaqqissaartoq Atassumminngaannit taamatut Utoqqaat Nipaata Naalakkersuisunit naapeqateqartarnermigut pilersaarusiorsinnaanerit immaqa aamma qanimut ingerlaqatigiinniarsinneqarsinnaasut. Kisianni tassa kingumut Atassumminngaanniit oqaatigissavarput pingaaruteqarsorivarput, tassa sinerissamut agguataarlugit taamatut siunersuisoqartarsinnaaneq utoqqarnut pisariaqarnasorivarput, pisariillisaaneq taavalu minnerunngitsumik aamma paatsiveerutinnginnissaq qulakkeerneqartariaqarmat.

Tassunga aamma ilanngullugu ilaatigut Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuata oqaatigivaa, utoqqaat sinnerlugit ajuusaarluni, tamatut itigartitsisoqarnera peqqutigalugu.

Utoqqaat tamaasa taamatut sinnerlugit ajuusaarsimassappat oqaatigiinnassavara, utoqqaat ilaanik uanga nammineq oqaloqateqartarninni erseqqissaatigineqartarmat sinerissami utoqqaat siunnersorteqarunik pitsaanerpaasoq, imatut qitiusuminngaanniit paatsiveerussaarisutut inornartutullu allaat inissittoqannginnissaa kissaatiginarnerutittarmassuk.

Per Berthelsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussat sisamaat, Demokraatit.

Tulliupporlu Doris Jakobsen, Siumut aappassaaneerluni. Taassumalu kingorna siunnersuuteqartoq Enos Lyberth.

Doris Jakobsen, Siumup oqaaseqartua.

Siullermik Siumuminngaanniit oqaatigissavara, uagut aamma Siumumi utoqqaat pingaartilluinnarlugit sullinniaratsigit, apeqquserneqartariaqanngilaq una siunnersuut tunngavigalugu tunngavilersuinerput, taanna tunngavigiinnarlugu utoqqarnik sumiginnaasugut ? taamaattoqanngilluinnarpoq. Sapinngisarput tamaat utoqqaat pitsaanerpaamik atugaqarnissaat Siumuminngaaanniit sulissutigivarput.

Uani siunnersuummi tunngavilersuutigut paasineqartariaqarput aamma. Utoqqaat Kattuffiat oqaatigineqarpoq Utoqqaat Kattuffiat ukiumut minnerpaamik Naalakkersuisunik naapeqate-qartartoq, ataatsimeeqateqartartoq Naalakkersuisut naalakkersuisoqarfiit pisussaaffeqarnertik naapertorlugu kommuneni sulisuni ilitsersuisartut. Aammalu pisariaqarfiisigut pikkorissaasar-lutik, innuttaasunik paasititsiniaasarlutik aamma inatsisit nutaat aallaavigalugit.

Taamaattumik aamma taakkua eqqummaariffigisariaqarpagut, uagullu Siumuminngaanniit oqaatigivarput, taamatut paasititsiniaasarneq qitiusuminngaanniit amigarsimappat taava pitsaanerusariaqarpoq.

Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuata eqqaavaa, ilisimasat nutaat katersorneqartariaqartut. Aamma qularinngilluinnarpara Ilaqutariinnermut Peqqissutsimullu naalakkersuisoqarfimminngaanniit ilisimasat nutaat eqqummaariffigineqarluinnartut.

Taamaattumik immikkut Siumuminngaanniit uagut taamatut siunnersuisartussamik pilersitsi-nissaq isumaqatiginngilarput isumaqatiginngilarput, isumaqaratta maannakkut kommunet ingerlataat taakkua naammareersut. Taakkualu aamma pitsanngorsaqqinneqartariaqartut.

Taamatut oqaaseqarlunga oqaatigeqqissavara Siumuminngaanniit uagut utoqqaat ajattunngil-luinnaratsigit.

Ja, qujanaq.

Per Berthelsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussat sisamaat, Demokraatit.

Maannalu siunnersuuteqartoq Enos Lyberth, Siumut, aappassaaneerluni tulliutissaarlu Ilaquta-riinnermut Naalakkersuisoq.

Enos Lyberth, siunnersuuteqartoq, Siumut

Qujanaq.

Naatsorsuutiginngilara Inuit Ataqatigiit sinnerlugit qiassasut.

Uanga naamik qianissannik aamma narrujuumminissannik eqqarsaateqanngilanga, tassami qinigaaffik aatsaat siulleq qaammatialunnguit qaangiupput.

Taamaattumik nuannaarutigilluinnarpara aamma Ilaqutariinnermut Naalakkersuisup ilaatigut kommunet immaqa annerusumik pisussaaffilerneqarsinnaanerannik, tassa pisussaaffiliinerup aamma nassatarisartagai nalunngilagut aningaasat ilaalu ilanngullugit. Taanna aamma periarfik isigimmagu aammalu tassa taanna uagut immikkoortoqarfinni sulinitsinni peqatigiif-feqarnitsinni aamma kattuffeqarnitsinni assorujussuaq maqaasisarparput.

Taamaattumik taassuma Ilaqutariinnermut Naalakkersuisup aamma eqqaammagu uanga nuannaraara, tassa taamaalilluni periarfissaq aamma annerusumik isigineqarsinnaammat.

Taavalu aamma tapiisarneq ilaatigut Atassumminngaanniit eqqaaneqartoq, ilaatigut imaattoq oqaaseq atormagu immaqa paatsiverusaanermik, taanna isumaqarpunga aamma ingasappal-laartoq oqaatigissallugu.

Tassa qitiusumik siunnersorteqarneq aammalu kommunemi siunnersorteqarneq ukiorpassuar-ni misilittagaqarfigaarput. Taannalu ajornartorsiutaanngilaq. Taamaattorpassuaqarpoq soorlu qiviaannaraanni ilaqutariinnermik pisortaqarfimmi siunnersorterpassuit. Taanna neriuutigaara aamma paatsiveerusaarinermik oqalunneq aamma ingasappallaalaartoq.

Kisianni aamma Ilaqutariinnermut Naalakkersuisup taasaa ilaatigut sulisunik pikkorissaasar-neq, aamma taanna kattuffimminngaaniit ukiorpassuit pimoorullugu suliniutigisarsimasarput aamma taanna eqqaammagu assorujussuaq aamma nuannaarutigaara.

Naatsumik oqaatigalugu naatsorsuutigaara taanna suliassaq maannamut unissanngitsoq aamma taamaatissanngitsoq. Soorlu aamma oqartunga aasamut angalaartussaavugut, angalaartussaavunga ilaatigut. Taannalu aamma apeqqut tikeqqinneqanngitsoornavianngilaq. Taamaalillunga aamma ajunngeriarutta qinigaaffiup iluani aamma qaqeqqinneqarsinnaanera naatsorsuutigissavarsi.

Qujanaq.

Per Berthelsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussat sisamaat, Demokraatit.

Ja, ilisimatitsissutigilaassavara tassa nalinnginnaasumik ataatsimiinnermut unittarfipput maanna arfineq tikikkatsigu, kisianni tassa suli tallimat nappaanikuupput. Tulliupporlu Ilaqutariinnermut Naalakkersuisoq. Takanna.

Tulliutissaarlu Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.

Ruth Heilmann, Ilaqutariinnut Peqqissutsimullu Naalakkersuisoq, Siumut.

Qujanaq.

Tassa isumaqatigilluinnarpara Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat Asii oqarmat, nunarput aningi-suuvoq aamma siammasissuulluni. Taamaattumillu qitiusumik taamatut siunnersorteqassa-gaanni angujuminaatsorujussuussaaq soorunami aamma siunnersortaasunut. Taamaattumik Naalakkersuisut pingaartippaat kommuneni siunnersuisut nukittorsarneqarnissaat, aammalu pikkorissartinneqarnissaat taanna aamma aallartissallugu suliniutigissallugulu.

Taamaattumik tassuunakkut aamma nukittorsaanitsigut pikkorissaasarnertigullu ilaatigut Siumut oqaaseqarnermini allaat, ukiut tamaasa taamatut pikkorissaasarnerit nukittorsaasarne-rillu ingerlanneqarnissaannik siunertaqartumik.

Taanna ilassilluarusunnarpoq aamma pisorta-qarfimminngaaniit massakkut Ilaqutariissutsi-mut Pisortaqarfimminngaanniit, aamma tassani utoqqarnut assigiinngitsutigut, aamma utoq-qaat nammineq apeqqutissaqaraangamik aamma periarfissaqarput arlaatigut ikiorserneqartar-nissaminnik.

Taamaattumik isumaqarpunga uani taamatorujussuaq aliasuutissaanngitsoq, massakkut uagut Naalakkersuisuni siunnerfipput allaat immaqa nuannaarutigiinnarneqarsinnaasariaqartoq tassa massakkut utoqqarnut siunnersorteqarnerup, immaqa kommuneni arlalinni ingerlanneqartup suli annertusarlugu aammalu pikkorissuseqarnerusumik ullumikkornit soorlu Utoqqaat Nipaa-ta kissaatigaat taanna. Ingerlanneqarnissaa massakkut pikkorissaanerit aqqutigalugit ingerlan-neqarsinnaanngussammat.

Uani utoqqaqanngippallaarasimik oqalunneq isumaqarpunga partiit tamarmik utoqqaat ajunngtsumik atugaqarnissaat aamma ukiorpassuarni maani tamanna anguniarneqarmat. Aammalu massakkut killiffiusoq eqqarsaatigalugit siunissarlu aamma eqqarsaatigalugu, suli annertunerusumik utoqqaat pitsaasumik atugaqarnissaat tamarmik partiit aamma Kattusseqati-giit taanna kissaatigivaat.

Taamaattumik taamatut Inuit Ataqatigiit Asii oqaaseqartoralugu taamatut utoqqaqanngippal-laarneragaanerput uanga akuerisinnaanngilara.

Qitiusumik uagut suliassaraarput kommunet nukittorsassallugit tassuunakkut. Taamaattumillu taanna isumaqarpunga KANUKOKA peqatigalugu suliarissaqqaarparput, aammalu pilerinar-poq suliassat taamaattut ingerlatissallugit.

Qujanaq.

Per Berthelsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussat sisamaat, Demokraatit.

Oqareernittut tulliuppoq Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.

Taassumap kingorna Jens Napaattooq, Siumut. Siumup oqaaseqartuata avataatigut.

Takanna.

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.

Tassa Kattusseqatigiit sinnerlugit saqqummiussinermi oqarpunga siunnersuut tunngaviatigut isumaqatigilluinnartillugu.

Kisiannili soorunami Naalakkersuisut akissuteqataat aamma isumaqarpunga paasilluarlugu. Naalakkersuisut akissuteqaataat tusaatissatut tigullugu.

Minnerunngitsumik suliassat agguataarneqartarnerat soorunami tamatta aamma qularnanngit-sumik ilisimasaqarfigilaarunarparput. Suliassat suut kommunenit suliarineqassanersut, aammalu suut Namminersornerullutik Oqartussani suliarineqassanersut.

Uani Naalakkersuisut akissuteqaataat uanga oqaaseqarninni ilaatigut tunngavigisimavara kaammattuutigalugu Naalakkersuisunut siunnersuisarneq kommuneniippat taanna utoqqaat qanimut tikillugit tassani pitsaanerutillugu.

Ilaatigut Naalakkersuisut akissuteqarnermini imatut allammata, issuaalaarpunga,

Utoqqarnik kiffaartuussineq, siunnersuineq, ilitsersuinerlu kommunet susassaqarfiisa oqartus-saaffiisalu iluaniippoq.

Tassa taakkua saqqummiussaqarniarninni ilaatigut tunngavigisimavakka naatsorsuutigigakku susassaqartut assigiinngitsut tamarmik paaseqatigiillutik, taakkua oqartussaaffiit taamaatut aaqqinneqarsimaneri Naalakkersuisuniit saqqummiunneqarmat.

Taamaammat Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuata oqarnera, tassa utoqqaqannginnera qanormaa utoqqatserpunga, utoqqaqanngippallaartugut inatsisartuni. Uanga taanna illuatungilerusuppara ilumuunngimmat.

Utoqqaqannginnermik isumaqarpunga patsisigissallugu taamatut oqarneq tunngavissaqarpian-ngitsoq.

Tassami naatsorsuutigisariaqarpara uanga Naalakkersuisut akissuteqaamminni sallunatik eqqortumik oqarsimassasut. Suliassat agguataarneqartarnerat eqqarsaatigalugu.

Taanna susassaqarfik kommuneniinnerarneqarmat. Taamaattumik-una saqqummiussininni oqartunga Naalakkersuisut, utoqqarnik siunnersuisarneq kommuneni KANUKOKA peqatiga-lugu aaqqissuussisariaqartut. Taamaalilluni kommunet akissaqanngitsut akissaqannginnerusut aamma eqqarsaatigalugit taperserneqarsinnaanerat tassuuna anguneqarsinnaappat, utoqqaat tikillugit kiffartuunneqarsinnaanerat qitiusuminngaanniit kiffartuussinermik isumaqarama pitsaanerusoq.

Tassami utoqqaat aamma uagut, aamma uanga oqaloqatigisaqaakka imaanngitsoq utoqqaqan-nginnama soqutiginngilluinnarikka, aamma utoqqaat qujanartumik uannut saaffiginnittartut arlalissuusarput.

Taamaammat utoqqaqannginnermik oqalunneq taanna pakatsissutigilaarpara, kisianni neriup-punga aamma tamatta utoqqaqarluta ingerlaqqissasugut.

Per Berthelsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussat sisamaat, Demokraatit.

Maannalu oqaaseqassaaq Jens Napaattooq, Siumut. Tassa Siumup oqaaseqartuata avataatigut siullermeerluni.

Tulliutissaarlu Asii Chemnitz Narup pingajussaarluni.

Jens Napaattooq, Siumut.

Ajuusaarpunga pakatseqalungalu taama ajortigisumik nalilersuinnaratta.

Suna tamarmi ajortoq.

Kisianni pissutsit taamaavinngillat. Inuiaqatigiit akornitsinni aamma utoqqartaqarpugut inger-lalluartunik. Inuiaqatigiinnilu allaat aamma suleqataasunik.

Uani utoqqaqannginnitsinnik oqariatortoqarneq partiit allanut adresselerlugu isumaqarpunga pissusissamisuunngitsoq. Unami Inuit Ataqatigiit oqariartornermini immaqa eqqarsaatigin-ngitsoorsimannguatsiarpaat naluara. Uagut siunnersuuteqartortarput Siumut sinnerlugu nammineq Siumuummat.

Taamaattumik ilaatigut aamma tassuunatigut ersiinnarpoq utoqqartaqarnitsinnut utoqqaat atugaat pillugit illersuisortaqartugut. Kisiannilu uani politikkikkut killiffik eqqarsaatigalugu qitiusuminngaanniit aqutsinerujussuaq qimakkiartornissaanut oqaluutigalugu, kisianni qitiusu-mik allaffissornikkut annertunerusumik alloriaqqinnissamik illuatungaatigut meerujulluta vavavaarutigissagutsigit imminnut ataqatigiinngilluinnaqqissaarput taakkua.

Aamma kommunet bloktilskudit agguaasseqqittarneranut tunngasumik isumaqatigiinniartar-nerminni tunngatillugu, utoqqaat amerlassusaat qanoq amerlatiginersut utoqqaat kommuneni kisinneqartarput.

Taannalu aallaavigalugu utoqqarnut tapiissutigineqartartut aamma inissinneqartarlutik. Assersuutigiinnarlugu utoqqalinersiutit tunniunneqartarneranni aamma qitiusuminngaaniit 90%-imik akiliisoqartarpoq, kommunet taamaallaat 10 %-i akilertarpaat.

Taamaattumik qitiusuminngaannit politikkikkut asuli utoqqaqanngitsutut inissisimasoqaan-nanngilaq. Aamma 2001-imi utoqqaat atugaat aningaasatigut misissuiffigineqarsimapput qitiusuminngaaniit. Tassuunatigut ersersinneqarpoq inuiaqatiinni Kalaallit Nunatsinni isorar-toqisumik kommuneqarfimminngaaniit kommuneqarfimmut, utoqqaat atugaat assigiinngeqi-sutigut assigiinngissuteqartut.

Taamaattumik aamma politikkikkut qitiusuminngaannit suusupagineqanngitsut tassuunatigut takuneqarsinnaavoq, qulaajarneqarsimammat siunissamut politikkikkut alloriaqqinnissamut qitiusuminngaanniit qanoq inissisimasoqarnera paasineqarluni maannakkut sakkussaqalersi-natsinnik killiffeqaratta.

Taamaattumik qitiusuminngaanniit aqutsisoqarunnaarluni uani kommunet nukittorsaqqittaria-qarnerannik ersarilluinnartumik paatsoorneqarsinnaanngitsumik naalakkersuisooqatigiit partii sinnerlugit oqariartuuteqarput. Taanna akisussaaffik kommuneqarfimmiittoq Naalakkersuisut taanna aamma oqariartuutaat taperserlutigut.

Aamma ilaatigut Siumuminngaanniit uagut saqqummiisutta ersarissarpaa, tamanna nukittor-sarneqaqqittariaqartoq. Pisariaqassappat ukiumoortumik aallaat siunnersorneqarnerat annertuumik tikinneqarsinnaalluni.

Taamaattumik puupassaarutigaluni paatsoorsarneqassanngilaq utoqqaqannginnerarluta oqari-artuutigineqarluni.

Uanga nammineq aanakkunni aatakkunni utoqqarni peroriartorsimavunga, taamaattumik aamma utoqqaat atugaat nammineq qanimut misigisaqarfiginikuusimavakka. Kisianni aamma nalunngilluinnaqqeqqissaarpara maannakkut utoqqaat pisinnaatitaaffitsik ilikkariartorpaat, inuiaqatigiinni ineriartornitsinni allatuulli.

Aamma ilisimalersimavarput maannakkut kattuffik ingerlanerminni annertuumik ilisimasaqa-lersimasoq. Tamannalu ilaatigut aamma qitiusumik oqariartornermik kingunerisaanik tamatu-ma peqalersimaneranik aqqutissiuisimalluni.

Taamaattumik utoqqaat tamarmik ajortuinnaanngillat. Ajunngitsumik ingerlasortaqarput. Utoqqaat tamarmik suusupagiinnanngilagut, soorunami utoqqaat ilungersortut ilaat nalunngi-larput avatangiiserarlugit.

Aamma taakku saqqummiinermi siuliani eqqartorneqartut siunnerfigineqartut ersarilluinnartu-mik oqariartuutigineqarput partiininnganniit.

Suusupagineqanngilluinnaqqissaarput naamerluinnaq.

Per Berthelsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussat sisamaat, Demokraatit.

Tulliupporlu Asii Chemnitz Narup, pingajussaaneerami Inuit Ataqatigiit pingajussaanerami minutsit marlut killigalugit.

Tulliutissaarlu Ane Hansen, Inuit Ataqatigiit.

Asii Chemnitz Narup, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.

Taamaappat akulikitsuararsuarmik oqaluttariaqassaanga.

Uani qitiusuminngaannit aqutsineq pineqanngilluinnarpoq. Uani pineqarami qitiusumin-ngaanniit siunnersorneqarnissaq, taanna allarujorujussuuvoq.

Taamaattumik kommuneni atorfillit pisariaqartittarpaat utoqqarnik sullissinerminni aamma qitiusuminngaanniit siunnersorneqarnissartik. Taanna allarujussuuvoq aqutsinerminngaanniit.

Taanna paasillaqquvara.

Aamma Inuit Ataqatigiit isumaat malillugu utoqqarnik sullissineq pitsaasoq pingasoqiusanik niuloqarpoq. Utoqqaat Nipaat aap kattuffittut sullissivoq, kommunet ataasiakkaat kommunet oqartussaaffitsik naapertorlugu atorfinitsitsisarput, aap qanimut sullissipput. Pingajuattut qitiusumik Namminersornerullutik Oqartussat aamma peqataasariaqarput, oqareernitsituut pitsaasut ilisimasat katersorsinnaanissaannut toqqaannartumik aqqutissiuussinissaq taanna pingaaruteqarmat.

Assorujussuaq piuminarpoq massakkut inissisimaffipput. Inuit Ataqatigiinninngaanniit siunnersuut pitsageruttoratsigu siunnersuuteqartoq sinnerlugulusooq ilungersuutigalugu taper-sersungaarparput. Aappaatigut eqqarsarnartorujussuuvoq apererusunnarlunilu, soormitaavaa-na Enos Lyberthip taanna siunnersuutigivaa killissaa tikillugu illersornianngikkuniuk, taanna uanga tupigisorujussuuvara.

Aamma isumalluarsinnaavoq soorunami Enos Lyberthi qinigaaffiup ingerlanerani qaqeqqin-neqarsinnaasoq ilaalu ilanngullugit. Kisianni itigartinneqareerpoq taava paasivarput 95-imilu 97-imut ataatsimiititaliarsuup sulinerani inassutit assigiinngitsut timitalerneqartussanngoraa-ngata, itigartinneqartussanngortut.

Immaqa siunnersuuteqartoq parteeqatiminilluunniit Naalakkersuisunilluunniit tapersersorne-qarnani oqallitsitsivoq, immaqaluunniit piffissaajaatigiinnarparput.

Per Berthelsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussat sisamaat, Demokraatit.

Qujanaq, tulliupporlu Ane Hansen, Inuit Ataqatigiit. Inuit Ataqatigiit sinnerlugit saqqummius-sisup pingajussaareersup avataatigut.

Ane Hansen, Inuit Ataqatigiit.

Tassa kommuneni aamma uagut utoqqaat sinnerlugit pakatsivunga soorunami una periarfis-sarsuaq qangali amigaatisartagarput akuerineqassanngippat, imaluunniit soqutiginartutut isigineqarluni sulissutigineqaqqissanngippat.

Tassami Naalakkersuisuni immaqa oqitsuararsuup pisariinnerujussuullunilu kommunet susassaqarfiisa taanna illuartillugu, kommuneni aningaasartuutissatut inissillugu tikkuutiin-nassagaanni.

Tassa uagut Aasiaat kommuneat assersuutigilaarusuppara, utoqqarnut ataqqinnittutut politik-kikkut anguniagassaliorsimasutut tunaartassiorsimasutut misilittagaqarfigigatsigu, kommune-mi utoqqarnik siunnersorteqarneq ukiut arlallit massakkut atorfik piusoq piutillugu. Aammalu massakkut utoqqarnut siunnersortitta misilittagai aallaavigalugit assorujorujussuaq amigaati-gineqartarpoq qitiusuminngaanniit siunnersortimik saaffissaaleqineq.

Aamma qanittumi imaluunniit Utoqqaat Kattuffiata suliaritissimasaa utoqqaat atugaanik aningaasatigut inissisimanerup takutippaa, qanoq kommunemiit kommunemut utoqqaat atuk-kaminnik qanoq annertutigisumik nikingasut, assigiinngitsumik inissisimaffeqartut.

Taamaattumik tassa una periarfissaq siunnersuuteqartuminnganniit tunuarterfigineqassappat assut uggorissavara, pissutigalugu taanna siunnersortitut siunnersuutigisavit aamma ilaatigut suliassarissagaluarmagu, sapinngisamik kommunemi utoqqaat atugaanni assigiissaarinissamik siunnersuillunilu suliaqarnissaq.

Tassa Enosi uani siunnersuutigisat illersortuugukku tusaasinnaasakka malillugit amerlanerus-suteqaraluarput ilinnut illersuisut, illit ilanngullutit. Tassa Inuit Ataqatigiit, Demokraatit Kattusseqatigiillu.

Per Berthelsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussat sisamaat, Demokraatit.

Tassa oqaatigilaassavara amerlanerussuteqartut siunnersuutip itigartinneqarnissaa nalunaaruti-gimmassuk.

Kisianni tassa suli marluk nappaanikuupput. Tulliuppoq Ilaqutariinnermut Naalakkersuisoq.

Maannamullu nappaasut kingullersaat naggataariniartussaassalluni, tassalu Agathe Fontain naggataarisussaajunnaareerpoq.

Ilaqutariinnermut Naalakkersuisoq takanna.

Ruth Heilmann, Ilaqutariinnermut Peqqissutsimullu Naalakkersuisoq, Siumut.

Ja, qujanaq.

Tassa soorunami utoqqaat susassaqarfigiuartussaavagut aamma kommuneniluunniit utoqqar-nik siunnersorteqaraluarpat. Tassa susassaqarfipput uaniippoq kommuneni siunnersortit pik-korissartinneqartassammata qitiusuminngaanniit.

Taanna isumaqarpunga pingaaruteqartoq uninngannginnatta inatsisiliortuartaratta allanngorar-tuartunik, taamaattumik aamma pingaaruteqarpoq inatsisiliatta aamma tassuunakkut malittari-neqarnissaat sinerissami siunnersortit kommuneniittut eqqarsaatigalugit.

Aamma Aasiaat ilumoorpoq aamma tassuunakkut utoqqarnut qanoq politikkeqarnermigut aamma maligassiuisuuvoq. Tassani aamma utoqqarni siunnersuisoqatigiinnit nammineq imminermi kommuneni peqarmat. Taamaattumik aamma malitassaqqippoq kommuneni allani aamma taamatut iliornissaq.

Taamaattumik oqartussaaffik kommuneniippoq uanilu isumaqarpunga qitiusumik taamatut konsulentimik pilersitsisoqaraluarpat angalanerparujorujussuit allallu immaqa suliassarpassuit angunngitsuugassarpassuit eqqarsaatigalugit, pingaarnerpaavoq aamma partiit Kattusseqatiillu amerlanerussuteqartut oqarnerat naapertorlugu, pingaarnerpaavoq qanimut utoqqaat tikissin-naallugit ulluinnarni najorlugit aamma siunnersorneqartarnissaat nakussussarneqarnissaa. Taanna pingaarnerpaatut isigisariaqarpoq.

Per Berthelsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussat sisamaat, Demokraatit.

Tulliupporlu Agathe Fontain, Inuit Ataqatigiit, oqaaseqartup avataatigut siullermeerluni, tulliutissaarlu Jens Napaattooq, Siumut .

Agathe Fontain, Inuit Ataqatigiit.

Ja, utoqqaat illersorlugit oqaloriarluni taava oqaasiinnakkut illersoraanni, qanorlu ilioriarfis-samik saqqummiiffigineqarluni itigartillugulu. Tassa oqaluinnarneq.

Massakkut-una oqaluinnarata qanoq iliuuseqarnissamik siunnersuuteqartoq illersorlugu taper-sersoripput, siunnersuutaa ilumoorluni ullumikkut utoqqaat amerligaluttuinnartut atugarisaat allanngoraluttuinnartut, utoqqarni nappaatit eqqarsaatigiinnarlugu puiguttortornerit soorlu eqqaaginnarlugit qanoq annertusiartortigisut, taakkulu paarinissaat aamma ilisimasalinnin-ngaanniit malinnaaffigilluarneqarnissaat aamma imaattorneqarnikuupput, eqqaamaqquneqar-nikuupput.

Naluara sorliit siunnersortit paatsiveerussaasuunersut ilinni. Uanga siunnersortinik ilisimasa-qanngilanga Namminersornerullutik Oqartussat iluanni atorfeqartunik paatsiveerussaajartorlu-tik kommunenukartartunik.

Taamaakkami suliap suunissaanik nalunngikkaanni, sunalu siunnersorlugit suliarineqartus-saalluni taava soorunami paatsiveerussaasoqarnavianngilaq. Aamma kommunet tamarmik utoqqarnut siunnersorteqanngillat. Kommunet qassit peqarpat? Maannganniit kommunet naalakkerniarpaguut, pinngitsoorasi tamassi utoqqarnik siunnersortinik atorfinitsitsigitsi, uagut qeqqaninngaanniit atorfinitsitsiniannginnatta.

Massakkut taamatut nipeqarpoq. Taavalu utoqqalinersiutuit 90%-ii kommunet 10%-iinnaa akilertaraa, inuussutissaanukua taakkua. Utoqqaat siunnersortaanut kaputartuunneqartariaqan-ngitsut.

Siumup iluani Siumukkormiortaqaramik siunnersuuteqartoqarpoq utoqqarnut siunnersortimik atorfinitsitseqqullugu, ataaseq tapersersuimmat Siumukkut tanngassimaarutigissavaat? Sinnerisalu itigartillugu.

Taamaakkami ilumut oqaasiinnarnik oqaasiinnaanngitsunik piviusunillu aalajangiiffissanik siunnersuuteqartoqaraangat, taava tapersersornissaa pingaaruteqartorujussuuvoq.

Qaammatialuinnannguit atareeraluarluta kisianni massakkut itigartikkaanni ukioq ataaseq qaqeqqinneqarpat, massakkullu oqalullutik kommunenut tunniunneqarniarami taamanikkor-nissaanut taava suna tunngavilersuutigissavaa, mimillugu isummerniarunik?

Per Berthelsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussat sisamaat, Demokraatit.

Tulliupporlu Jens Napaattooq, Siumut. Siumup oqaaseqartup avataatigut aappassaaneerluni.

Taavalu maannamut nappasoq kingulleq tassa tulliutissaaq Doris Jakobsen, Siumut, oqaase-qartuusoq pingajussaarami minutsit marluinnaat periarfissarissallugit.

Takanna Jens Napaattooq.

Jens Napaattooq, Siumut.

Qujanaq.

Uani illersuilluni Inuit Ataqatigiinninngaaniit oqariartuutigineqarmat, piffissaajaatigiinnarpar-put eqqartorneqartariaqanngikkaluarporluunniit.

Kisianni taamatut oqariartussalluni ajuusaarnassaaq. Annertuumik illersorsinnarlugu politik-kikkut siunnerfeqarsinnaaneq. Uagut amerlanerussuteqarluta ersarilluinnartumik innersuussu-teqareeraluartuta tusarnaarpatsigit ikinnerussuteqartusi. Ilaatigut oqariartuutigineqarumaartut toqqammavilersorluakkamik uani oqaluttarfiup pingaarnersaaninngaanniit ilaatigut ersarissu-mik toqqammavilersorlugit akissuteqarfigisarlugit.

Uani 90/10-mut ilumoorpoq aningaasartuutissanik tassani tunniunneqartartut assersuutigaakka peqqutigalugu qitiusuminngaanniit sumiginnagaanermik ilaatigut nipeqartumik oqariartorto-qarmat, taamaattoqanngilluaasartoq uani ersersinniarlugu.

Uani erseqqissaatigilaarlara qitiusuminngaanniit aqutsineq qimakkiartorusupparput, kommu-net nammineq aamma suaarutigivaat. Nammineq ataasiaratik erseqqissaavissuuvoq paatsoor-neqarsinnaanngitsumik oqariartuutaat akisussaaffimmik annertunerusumik tigusiartorusullu-tik, aamma regionikkaartumik tigusiartornissaq maannakkut aamma oqaluuserineqarluni ingerlanneqarpoq.

Taamaattumik suliassat tassunga tunngasuteqartut utoqqarnut qularnanngitsumik aamma ilaapput. Oqareernitsituut utoqqaat namminneq pisinnaatitaaffitsik kattuffik aqqutigalugu ili-imaarinninnerat annertusiartorpoq. Taannalu aqqutigalug aamma ingerlanneqarluni.

Kommunemut immikkut imatut siunnersortinik atorfinitsitsiortornissaq uani eqqartorneqan-ngilaq, kisianni kommunet nammineq peqataallutik ineriartornissaanut aamma utoqqartanik kiffartuussinissaannut oqariartuut ersarilluinnartoq paatsoorniarneqassanngilaq.

Per Berthelsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussat sisamaat, Demokraatit.

Tulliupporlu Doris Jakobsen, tassa Siumut sinnerlugu oqaaseqartuusoq, pingajussaaneerami tassa minutsit marluk piffissarivai.

Tulliutissaarlu Aqqaluk Lynge, Inuit Ataqatigiit, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuata avataatigut oqaaseqarniartoq siullermeerluni.

Takanna.

Doris Jakobsen, Siumup oqaaseqartua.

Qujanaq.

Tassa siullermik oqaatigineqarpoq, oqaatigineqarnikuummat kattuffilerinermut tunngatillugu, isumaqarpunga kattuffilerisarsimagaanni aamma ilisimasariaqartoq kattuffiup iluani malin-naatitsiuarnissaq, taavalu aamma paasissutissanik tunniussiuarnissaq kattuffiup aamma pisus-saaffigigaa.

Taamaattumik tamanna aamma eqqaamaneqartariaqarpoq. Uani allaffissornermi taavalu aamma højskoleni aningaasarpassuit atorneqartarsimappata, taava aamma taakku allaffissor-nernut aningaasat atorneqartartut taavalu aamma højskoleni katerisitsisarnerit taakkua aamma paasititsiniaanermut atorluarneqarsinnaapput.

Tassa uani kialluunniit kattuffilerisartup nalussanngilaa, suni tamani katersuutsitsinerni paa-sissutissat nutaat pinngitsoorani saqqummiutissallugit. Taamaattumik taakkua ja, aamma eqqaamassavarput utoqqaat kommuneninngaanniit ilarpassui taperneqartarmata. Aningaasat aamma taakkua kommuneninngaanniit tapiisoqartarpoq. Qitiusuminngaanniit siunnersuineq tassa kommuneni utoqqarnut siunnersuisartut qitiusuminngaanniit amigaatigineqarsimappata, taava kommunalbestyrelse nammineerluni aamma akisussaaffigivaa, taakkununnga nammi-neq iluminni iluarsiissuteqassallutik.

Tassa imaappoq uanga nammineq siunnersuutigiinnassagaluarpara kommunalbestyrelsemi taakkua pioreersut siunnersuisartut atorluarneqaqqullugit.

Ja.

Per Berthelsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussat sisamaat, Demokraatit.

Tulliupporlu Aqqaluk Lynge, Inuit Ataqatigiit.

Aqqaluk Lynge, Inuit Ataqatigiit.

Inuit Ataqatigiinniit oqaatigisariaqarparput maani suleqatigiinneq pingaartikkatsigut assut partiit akornanni. Naalakkersuisooqatigiikkaanni naalakkersuisooqatigiinngikkaanniluunniit aammalu pingaartittorujussuusimavarput uani ataatsimiinnissamut tunngatillugut, inatsisartut ataasiakkaat saqqummiussaasa pimoorullugit suliarineqarnissaat.

Tamanna ajoraluartumik uatsinnut pakatsinartumik kinguneqarsimavoq.

Uagut pakatsissutiginngilarput imatut annertunerusumik uagut siunnersuutitta illuatungiliut-tuugatta naaggaanneqartarnera.

Kisianni takusinnaasarput misissukkagullu malillugit Naalakkersuisut partiiutitaqartut ilaasor-taasa ataasiakkaat saqqummiussai, manna tikillugu tamavimmik partiivinik illersorneqaratik naaggaartorneqartarsimapput.

Per Rosing Petersernip manna tikillugu saqqummiussai sisamat tamarmik naaggaarneqarput, partiivisa naaggaarmatigit.

Jørgen Wæver Johansenip saqqummiussaa ataaseq tullissaalu tamarmik naaggaarneqarput partiianik Naalakkersuisunit.

Otto Jeremiassenip saqqummiussai sisamat partiiainik Naalakkersuisunillu naaggaarneqarput.

Isak Davidsenip saqqummiussai marluk partiianik Naalakkersuisunillu naaggaarneqarput.

Aamma Enos Lyberthip Siumut sinnerlugu saqqummiussai, Siumuminngaanniit naaggaarne-qarput marluk utoqqarnut tunngassuteqartut.

Taamaattumik maani suleriarnermi kaammattutigissavara Siulittaasoqarfimmi iluamik misis-sorneqartariaqartoq maani asuli uagut piffissaajannginnersugut. Makkua suliassat taamak pingaaruteqartigisut pimoorullugit suliarissagaanni, taava allaffissornerminngaanniik iluamik piffissaqarluni suliarineqarsimasariaqaraluarput. Aammalu allaffissornermi pisortarqarfinnilu suliat naammanngippata Naalakkersuisut oqarsinnaatitaapput oqarlutillu, una suli isummerfi-ginnginnatsigu taamaattumik kinguartikkallarparput imaluunniit suliarinissaa allatut aaqqik-kusupparput.

Inatsisartut ataasiakkaat taamarsuaq partiillu taamarsuaq sulisut ulloq naallugu, isumaqarpu-nga pineqartarnerat uani kusanarpallaanngitsoq. Ajuusaarpunga piffissaq taamaattoq oqaatigi-sinnaagatsigut ilaatigut ajoraluartumik piffissaajaatitut.

Kisianni kaammattuutigissavara sule-riaatsimi una massakkut Naalakkersuisut aamma qinnu-igissavakka suliamik politikkikkut isummerfigiumanngisaminnik taava oqartaqqullugu unneq-qarissumik, politikkikkut isummerfiginngikkallarparput, aamma aappassaanik allaffissornik-kut direktorati iluamik misissuiseq-qaarlu aatsaat uterfigeqqikkumaarparput.

Taamaattumik matuma sulinerup pitsaassusaa eqqarsaatigalugu Inuit Ataqatigiinniit kaam-mattuivugut partiit ataasiakkaat ilaasortat, ataasiakkaat aamma pineqarnerat manna maannak-kut takusinnaagatsigut uaguinnaanngitsoq kisiannili ilaasortat ataasiakkaat tamarmik saqqum-miussaat taama suliarineqarsimanera assorujussuaq uagut avoqqaarliuutigerusupparput matu-muuna.

Per Berthelsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussat sisamaat, Demokraatit.

Ja tassa oqaaseqarnisi ingerlateqqitsinnagu tassa nalunaarutigilaassavara, oqaluuserisaq una amerlanerussuteqartut itigartinneqassasoq nalunaarutiginikuummassuk.

Aammalu Hr. Aqqaluk Lyngep saqqummiussaanut atatillugu tassa eqqaamassavarput uani oqallisaasoq qimannaveersaartariaqassagatsigu. Kisianni soorunami oqaatigineqartut ukua naalaarneqarlutik qularnanngitsumik aamma nalilersorneqarumaarput.

Tulliulluni oqaaseqassaaq imatut paasigaluarakku Ilaqutariinnermut Naalakkersuisoq kingulli-ulluni oqaaseqarusussimasoq. Suli tassa pingasut nappaanikuupput. Taamaattumillu utaqqi-gallassavigit taakkua?

Aaa, massakkut Ilaqutariinnermut Naalakkersuisoq takanna.

Ruth Heilmann, Ilaqutariinnut Peqqissutsimullu Naalakkersuisoq, Siumut.

Tassa siulittaasup oqarneratuut soorunami amerlanerussuteqartut isumaat najoqqutaralugu maani ingerlavugut.

Aamma Enos Lyberthip siunnersuutaa taamatut maannakkut aamma tiguneqarpoq. Amerlane-russuteqartut itigartippaat, taannalu aamma isumaqarpunga Inuit Ataqatigiit ataqqisariaqaraat.

Tassa isumaqarpugut pitsaanerpaaq anguniarlugu utoqqarnut pitsaanerusussaq anguniarlugu taamatut aamma akissuteqaatitsinni aamma oqaaseqarpugut. Utoqqaat qanimut siunnersorne-qarnissaat taanna nukittorsarniarparput. Isumaqarpunga aamma taanna pingaaruteqartorujus-suusoq, naak aamma Agathe Fontainip oqaaseqarnermini oqaraluartoq kommunet tamarmik siunnersorteqanngillat. Aap kommunet tamarmik siunnersorteqanngillat, kisianni kommuneni utoqqarnut aamma sullissineq ingerlanneqarpoq.

Taamaattumillu siunnersorteqarsimannginnera eqqarsaatigalugu pikkorissarnermikkut kom-munet tassani utoqqarnut sullissisut, aamma pitsaanerusumik utoqqarnut sullissilernissaat aamma anguneqartussaavoq. ?

Tassalu uani siunnersuummik Enos Lyberthip siunnersuutaanut itigartitaagaluarluni angusaa pitsaasoq aamma Inuit Atatigiit taanna isumaqarpunga paasisariaqaraat.

Per Berthelsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussat sisamaat, Demokraatit.

Tulliupporlu Astrid Fleischer Rex, Demokraatit, aappassaaneerluni. Taavalu Astridip kingor-na Naalakkersuisut Siulittaasuat.

Astrid Fleischer Rex, Demokraatit oqaaseqartuat.

Qujanaq.

Siullermik oqaaseqarama oqarpunga Demokraatininngaanniit siunnersuuteqartoq misiginne-qatigingajalluguluunniit.

Maannakkut taamatut oqallinneq tusarnaareerlugu misiginneqatigeqaatsigit, tupinnaannartu-mik taama kusanartigisumik utoqqaat sinnerlugit siunnersuuteqarnerit nakuingaarmat, uanga Inuit Ataqatigiit taperserusuppakka oqarlunga, tupigusuppunga siunnersuutigineqarsimammat taama nakuitsigisumik. Taamalu pingaartigisoq.

Maani inimi utoqqarnik nalunnginninnerpaartaaq tassa illit. Taamaammat tusaallutit siunner-suutit oqaluuserilluareerlugu taperserparput Demokraatininngaannniit. Illit oqaravit malittari-sassat nutaat utoqqarnut tunngasut, peqqussutit nutaat utoqqarnut tunngasut, nalusarpasi ilaanni paasisinnaasanngilasi, kina taava saaffigissavisiuk. Tusareerparput kommunet ikittua-raarannguit kisimik utoqqarnut siunnersorteqartut.

Taamaattumik utoqqaat naligiittumik pissagutsigit qitiusuminngaanniit aamma aperisassaqar-tariaqaraluarpusi. Eqqaatigullu taanna qitiusumik atorfinitsitaq aamma atorsinnaagaluarparput kommunenit siunnersortit taakkua, naluara qassiunersut immaqa tallimat, sisamat tallimat immaqa naluara. Taakkua misigisimasatik misilittakkatik tassunga qitiusumik nalunaarutigi-sarsinnaagaluarpaat, suli sulissunneqarnissarsi kusanarneroqqullugu.

Arlaannit aamma eqqaaneqarpoq marloqiusaminngooq sulissussineq taanna paatsiveerussaa-ginnassammat. Uanga imatut paasivara marloqiusaanngilaq, nammaqatigiinneq kommunet assigiinngitsut qitiusumut nalunaartarlutik uagut uku uku ukualu misilittagaraavut, taava ingerlateqqinneqartassapput.

Ingerlateqqinneqartassappatalu qitiusuminngaanniit ingerlateqqinneqartariaqarput kommune-nut assigiinngitsunut soorunami siunnersuisarfilinnut.

Kisianni siunnersuisarfeqanngikkunik taava utoqqaat immikkut saaffigineqartariaqartassapput qitiusuminngaanniit sumut allamut saaffiginnissagamik?

Tupigeqaara uanga taanna aamma tapersersorneqanngimmat, qitiusumik siunnersorti utoqqar-nut.

Taamalu maangali iseratta illersorneqartigisut utoqqaat ataqqineqartigisullu, aap tamatta ataq-qivagut taava aamma takutinniartigu ataqqillugit ikiorusullugillu.

Qujanaq.

Per Berthelsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussat sisamaat, Demokraatit.

Tulliupporlu Naalakkersuisut Siulittaasuat. Naalakkersuisut Siulittaasuata kingorna Jensine Berthelsen, Atassut, siullermeerluni.

Hans Enoksen, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut.

Aap naatsunnguamik.

Tassa uani annertuumik akerleriissutigineqartoq siunnersorteqalernissamut tunngasoq, ilaati-gullu oqariartuutigineqarluni Naalakkersuisooqatigiit tapersersuinngilluinnaqqissaartut.

Taamatut oqariartorusuttut oqariartorniarlik aamma namminneq maani oqalussinnaatitaanerat ataqqivarput.

Kisianni pissutsit piviusut taamaanngillat.

Sapinngisamik utoqqaat pitsaasumik atugaqarnissaat siunnerfigalugu tamatta maani suliniar-sarivugut, aammalu qitiusumik ingerlatsinerup akitsoriartuinnartup qimakkiartornissaa aallaa-vigalugu uani aallarteqqaaratta ullormut oqaluuserisarput, tassalu immikkoortoq 81-i, pisortat ingerlatsineranni pisussaaffinnik akisussaaffinnillu Namminersornerullutik Oqartussat, kom-munet nunaqarfinnilu aqutsisut akornanni agguaasseqqinnissamut pisariinnerusumillu akikin-nerusumillu ingerlatsilernissamik anguniagaqarnissaq, taanna isumaqatigiissutigaarput aallaa-vigalugu sulisoqassasoq.

Uanilu qitiusuminngaanniit qineqqusaarnermi tamatta oqariartuutigaarput qimakkiartorneqas-sasoq aammalu sumiiffimmi kommunet aqutsinerulertariaqartut. Aamma kommunet nammin-neq arlaleriarlutik oqariartuutigisareerpaat qitiusuminngaanniit aqutsineq imminerminnut ilu-ngersunartoq, taanna qimanneqartariaqartoq.

Soorunami utoqqaat siunnersorneqarnissaat taanna isertugaatsumik oqaatigineqartoq tamatta tapersersorparput, aamma imaanngilaq kommunemukarunik utoqqaat siunnersorteqanngippa-ta tassa siunnersorneqarnavianngitsut. Innuttaasutulli allatut aamma piginnaatitaaffeqarput utoqqaagaluarunilluunniit siunnersortinik atuinissaminnut.

Soorunami una qitiusumik saaffigisaqartarnissaq pingaartinneqartoq malugisinnaavara, aamma qularinngilara qitiusumik saaffiginnittoqarpat, pingaartumik kommunet siunnersortai pisariaqartitsippata saaffiginnippata aamma ikiorneqassasut, aamma ikiorneqartareerput.

Uanilu isumaqarpunga assortuussutiginagu aningaasartuutikillisaanissaq aamma oqariartuuti-gigatsigu kommunet peqatigalugit pitsaasumik aaqqinniarniartigu, uani ajugaaniutigiinnaralu-arutsigu ataasiakkaarluta angusaqarnavianngilagut.

Taamaammat inassutigerusunnarpoq pitsaasumik aaqqiisoqassappat kommunet paaseqatigalu-git aamma kommunet namminneq kissaatigereermassuk, qitiusumik aqutsinermik namminneq oqartussaanerulernissartik aammalu uani ataatsimiinnerup aallartinnerani taanna oqariartuuti-gineqarpoq. Kommunet agguaassiffigineqartariaqartut isumaqarpungalu aamma kommunet piumassuseqartut suleqataanissaminnut pingaartumik aamma utoqqaat eqqarsaatigalugit.

Qujanaq.

Per Berthelsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussat sisamaat, Demokraatit.

Qujanaq. Tulliupporlu Jensine Berthelsen, Atassut, oqaaseqartuusup avataatigut siullermeer-luni.

Tulliutissaarlu Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit, aamma siullermeerluni.

Jensine Berthelsen, Atassut

Qujanaq.

Utoqqaat Ilaqutariinnut Naalakkersuisoqarfik killeqanngitsumik atorsinnaagaat tusareerpar-put. Utoqqaat Nipaata Ilaqutariinnermut Naalakkersuisoqarfik atorluaqigaat allaat ukiumoor-tumik ataatsimeeqatigiittartut utoqqaat atugarisaat pillugit tassani paasissutisseeqatigiittarlutik aamma tusareerparput.

Sunaana pigipput aperisariaqalerpugut.

Tassuuna Utoqqaat Nipaata nammineerluni aamma suliniuteqarnermigut Ilaqutariinnermut Naalakkersuisoqarfimmik siunissami aamma atorluaanissaa qularutissaanngilaq.

Sunaana pigipput?

Oqaatigineqarpoq aamma siunnersuuteqartup tunngavilersuutigisaani ilaatigut oqaatigineqar-poq, inatsisiliortoqartillugu peqqussutit allallu allanngorneqartillugit, utoqqaat malinnaanissa-minnut periarfissaat annikitsuinnaasoq.

Tassani aamma Namminersornerullutik Oqartussat paasissutissiiviat aamma atorluarneqakut-soorsinnaasoq qularutiginngilara, aammalu qularutiginngilara Naalakkersuisut atussagaat innuttaasut pineqartut inatsisitigut atugassarisaat pillugit paasissutissiinissat pingaartinneqar-put Namminersornerullutik Oqartussaninngaanniit.

Kommunet siunnersorteqanngitsut pillugit Namminersornerullutik Oqartussat KANUKOKA-llu aaqqissuusseqatigiinnermikkut naalakkersuisooqatigiinnermi isumaqatigiissut tunngaviga-lugu, aaqqiissutissarsiornissaat aamma qularutigineqassanngilaq. Assortuunniarsariinnarsin-naanngilagut aaqqissutissanik Naalakkersuisut erseqqissumik siunniussamik oqaaseqareersut.

Taamaattumik malartaaserluta taamatut pissusilersorluta allaat utoqqaqanngitsutut pasisaaner-put minnerpaamilluunniit akuersaarneqarsinnaanngilaq. Suliniutit amerlasuut pitsaasut inger-lapput, taamaattumik utoqqarnik sullissisoqannginneranik oqalunneq taamatut Inuit Ataqati-giit tungaaninngaanniit sakkortunerpaamik inuttaanut utertinneqartariaqarpoq partiimut tassu-nga.

Taamatuttaaq aamma pinngitsoorusunngilanga Aqqaluk Lyngep Inuit Ataqatigiinneersoq generaliusumik tassa tamakkiisumik oqaatigimmagu, partiip naalakkersuisooqatigiikkaluarlu-tinngooq partiimik inatsisartunut ilaasortat ataasiakkat siunnersuutaat itigartinneqaqattaartar-tut. Itigartinniaanngarlugit itigartinneqarneq ajortut nalunngilarsi aamma ilissi. Suliat ingerla-reersut pissutigalugit siunnersuuteqartut siunnersuutaat taamatut iluseqarlutik itigartinneqarta-riaqartartut aamma nalunngilarsi.

Taassumap aamma takutiinnarpaa ullumi siusinnerusukkut oqaaluuserisarput, tassalu inatsi-sartuni sulinerup pitsaanerulernissaanik ujartuinerput qanoq tunngavissaqartiginersoq.

Per Berthelsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussat sisamaat, Demokraatit.

Taavalu tulliuppoq Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit.

Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit.

Siullermik siunnersuuteqartoq ilaasortaq Enos Lyberth. Inuit Ataqatigiinninngaanniit Utoqqaat Nipaanni sullissisimanerani maluginiarluakkatsinnik sunniuteqarsimasoq siulittaa-sutut kattuffiup siulittaasuatut tunuarnissami tungaanut asuliinnaq siunnersuuteqanngitsutut matuminnga saqqummiimmat qutsavigerusupparput.

Taamaakkaluartorlu oqaatigineqareersutut oqaluuserisap ingerlanerani aliikkutassiaannanga-jattut ilaatigut isikkoqalersillugu nalilermagu, taanna ajuusaarutigaarput. Sullissilluarsimane-rata kingorna massakkut Utoqqaat Nipaat taama ersaritsigisumik nipaqarunnaarpoq. Taamaat-tumik pisariaqarpasissutut uagut isigisimagaluarparput, siunnersuuteqartup siunnersuutaata timitaliivigineqarnissaa.

Oqartoqarsinnaanngilaq sapinngisamik sapinngisarput tamaat utoqqaat kiffartuulluarniarpagut una saperlugu isigineqarpat, ilaatigut oqalulluni qitiusumik aqutsineq qimakkiartorneqarpoq aqutsiniartoqanngilaq.

Allaffissorneq annikillileriffiginiarneqarpoq una allaffissornermik annikillileriniutaassaaq ilaatigut oqartoqarneratut kommunet ataasiakkaat tamarmik siunnersorteqalernissaannin-ngaanniit, qitiusumik ataatsimut siunnersorteqarneq isumatusaarnerummat.

Ullumi oqaluuserisaq siulleq Naalakkersuisut Siulittaasuata innersuussutigaa. Tassani siun-nersuutigineqartoq tassaavoq suliassat ilaat qitiusumik ingerlanneqarlik, suliassat ilaat sineris-samut kommuneqarfinnilu immikkoortuinullu nuunneqarlik.

Paatsuuisuusaarnerit taamaattut qatsunnarput assut.

Ukiumoortumik ataatsimiinnissamut saaffiginnissutit ukiup ingerlanerani takkuttartut, ukiu-moortumik ataatsimiinnissamut utaqqissunneqartassappata, sumut iluaqutaassava?

Taava aamma oqaaseqartup kingullioqqooqaaq oqarneratut pasitsaatiinnarlugit immaqa aaq-qinniassaqqaarpaat Naalakkersuisooqatigiit kommunet kattuffiat peqatigalugu.

Pasitsaatiinnarlugit ilimagisat ilimagisinnaasat maani inimi oqalunnermi tunngaviusinnaan-ngillat. Pilersaarutinik takusaqartariaqarpugut oqaluussaqassagutta.

Taavalu naggaterpiaatigut, suut tamarmik saqqummiunneqarsinnaappunngooq oqaluuserisas-sanngortinneqarsinnaapput.

Isumaqarpunga inatsisartuni sulineq isumatuumik ingerlanneqassappat, partiillu tunuliaquta-ralugit siunnersuuteqarniaraanni saqqummiussisoqartariaqartoq. Inuttut ataasiakkaarluta maa-niinngilagut, partiinik tunuliaqutaqarpugut. Oqartoqartarpoq oqarniartarpugut maani inimi innuttaasut tunuliaqutaralugit sulissaagut innuttaasut peqatigalugit. Kisianni ilaasortat ataasi-akkaat parteertilluunniit tunuliaqutarinagu oqaluuserisassanngortitsisassappata, taannaana tassa apeqquserneqarujussuartariaqartoq.

Per Berthelsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussat sisamaat, Demokraatit.

Tassalu taamaalilluta nappaanikut naammassivagut.

Eqikkaallunga nalunaarutigissavara tassa immikkoortoq 100, Namminersornerullutik Oqartussat qitiusumik allaffeqarfianni utoqqarnut siunnersortimik atorfinitsitsinissamik Naalakkersuisut peqquneqarnissaat pillugu inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuut. Annertuumik oqallisigineqareerluni amerlanerussuteqartunik aalajangerneqarpoq itigartinne-qassasoq.

Nalunngikkaluarpara siunnersuuteqartup immikkoortup tullia aamma ullumikkut naammasse-rusukkaluaraa. Kisianni Siulittaasoqarfik sinnerlugu nalilerpara aamma taanna taanna oqallis-sutaarujorujussuarsinnaasoq. Taamaattumik isumaqarpunga pissusissamisoortoq aamma pivi-usorsiornerussasoq taanna ulluni aggersuni ullormut oqaluuserisassanut ilanngullugu oqaluu-serisassanngortikkutsigu.

Kalaallit Nunaanni Inatsisartut