Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 102-1		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Ullut ataatsimiiffiusut arfineq pingajuat, sisamanngorneq 13. marts 2003, nal. 16:27

 

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 102

 

 

Aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermullu tapersiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaanni nr. 10-mi, 12. november 2001-imeersumi allannguutissanik suliaqarnissamik Naalakkersuisut peqquneqarnissaannik Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuut. Taamaaliornikkut Upernaviup eqqaani aalisartut umiatsiaaqqanik snescooterinillu ESU aqqutigalugu aningaasaliiffigineqartunik pissarsinissamut periarfissinneqarsinnaaqqullugit.

(Ole Thorleifsen)

(Siullermeernera)

 

Ole Thorleifsen, siunnersuuteqartoq, Siumut.

Aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermullu tapersiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaanni nr. 10-mi, 12. november 2001-imeersumi allannguutissanik suliaqarnissamik Naalakkersuisut peqquneqarnissaannik Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuut. Taamaaliornikkut Upernaviup eqqaani aalisartut umiatsiaaqqanik snescooterinillu ESU aqqutigalugu aningaasaliiffigineqartunik pissarsinissamut periarfissinneqarsinnaaqqullugit.

 

Namminersornerullutik Oqartussat Peqqussutaanni nr. 10 12. november 2001-imeersumi aalisartut inuusuttut inuussutissarsiutiminnik inerisaanissaannik mattunneqarput, tassami maannakkut isikkoqartillugu aalisartut umiatsiaararsortut imaluunniit aalisariummi inuttatut inuussutissarsiuteqarnermi aalisariummik anginermik pisaarniarsinnaaneq killeqartorujussuuvoq. Isumaqarpunga inuusuttoq aalisarto qalerallit taama akikitsigitillugit ileqqaarnissamut periarfissaqanngitsoq, taamaalillunilj inuussutissarsiumminik inerisaanissaminik periarfissaqanngitsoq.

 

Tunitsiviit ukiuni kingullermi maalaarutigaat qaleralinnik tunisineq naammaginanngitsoq, ilaatigullu naammagittaalliuutigineqarluni aalisartut aalisarumannginnissaat. Aalisartut akit taamaattillugit soorunami inuttut allatut ilaquttaminni pilersuiniarlutik aningaasarsiffiusinnaanerusoq ujartussavaat. Taamaammat aalaakkaasumik aalisartarnerat akigititanik peqquteqartumik killilersorneqarpoq. Eqqarsaatigisariaqarpoq qaleralinnut akit minnerpaaffilersinnaanissaat, tamanna aalisartunut iluaqutaasinnaammat.

 

Maannakkut naleqqussaanerit ingerlapput, suna tamarmi imminut akilersinnaasumik ingerlanneqalernissaa anguniarneqarpoq, soorunami tamanna kikkulluunniit assortorsinnaanngilaat. Kisianni apeqquserusuppara kikkut anginermik siunissami angallatitaartussatut naatsorsuutigineqarnersut? Inuusuttut qaammaasaqarluartut inuussutissarsiumminnik ineriartortitsinissaminnik kiffaanngissuseqarluarlutik periarfissinneqassannginnerpat ?

 

Siunnersuutigerusuppara Upernaviup eqqaani aaliartut ESU-mit umiatsiaaqqanik minnerusunik Q-17, Q-19, Nuummit 19-nik snescooterinillu taarsigassarsisinnaanissaat aammaanneqassasoq, soorunami aamma savaatillit snescooterinik taarsigassarsisinnaasarmata ESU aqqutigalugu.

 

Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.

Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoq oqaaseqassaaq.

 

Simon Olsen, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoq oqaaseqassaaq, Siumut.

Inuussutissarsiutinut Tapersiisarfimmik aaqqiineq aqqutigalugu Qeqertaruup Tunuani avannamut aalisartut piniartullu umiatsiaaqqanik angallatinillu allanik pissrsinissamik periarfissinneqarnissaannik inatsisartunut ilaasortap, siunnersuuteqarneratigut Inatsisartut 2002-mi upernaakkut ataatsimiinneranni kingullermik oqallisigineqarpoq.

 

Aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermullu tapersiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaanni piumasaqaatit Inatsisartut ukiakkut 2001-mi ataatsimiinneranni aalajangersakkat tunngavii taamanikkut Naalakkersuisuusut nassuiatigaat. Taassumunnga atatillugu nunap immikkoortuisa ilaanni siunertat ilaannut Inuutissarsiutinut Tapersiisarfimmit attartorsinnaanermi killilersuinerit maannakkut atuuttut siunertaat sukumiisumik nassuiaatigineqarput.

 

Killilersuinermi taakkunanai siunertat marloqiusaapput, ilaatigut qalerallit aalisapilunneqarsinnaanerinik illersuinissaq ilaatigullu umiatsiaaqqanit piukkunnarnerusunik angallatinik atuinikkut, aalisarnerup ineriartortinneqarnissaa. Siunertamut kingullermut pissutaapput aalisarnermi aalisakkanillu tunisassiornermi eqqiluisaarnissamut il.il. piumasaqaatit sakkortusiartuinnartut pissutaasut. Taamaammat angallatinik anginerusunik pisinermi aningaasaliisoqarnissaa periarfissaqarpoq.

 

Siunnersuut Inatsisartut siullermeerinninneranni itigartinneqarpoq, kisiannili siunnersuut Inatsisartut Inuussutissarsiornermut Ataatsimiititaliaanni suliareqqitasanngorlugu ingerlateqqinneqarpoq. Siunnersuut Inuussutissrsiornermut Ataatsimiititaliap 23. september 2002 suliaraa, amerlanerussuteqartullu tassalu Siumut, Atassut aamma Inuit Ataqatigiit siunnersuutip itigartinneqarnissaa innersuussutigaat.

 

Inatsisartut aammalu Inatsisartut Inuussutissarsiornermut Ataatsimiititaliaata itigartitsinerminni tunngavigisaat allanngornikuunngillat, taamaammat Inatsisartunut Ilaasortap Ole Thorleifsen-ip siunnersuutaa Upernaviup eqqaani aalisakkanik atuinermik siuarsaasussatut isigineqarsinnaanani.

 

Taassuma saniatigut Inatsisartut Peqqussutaata allanngortinneqarneratigut aalisarnermik killersuinerup immikkoortuinik aqutsinissaq pissusissamisoortutut isigineqanngilaq, akulikitsuaqqamik sivikitsumillu piffissaliilluni inatsisit allanngortinneqartarnissaannik taamatut aqutsineq kinguneqartussaammat.

 

Taamaammat immikkoortuni aalajangersimasuni aalisariaatsinilu aalajangersimasuni aningaasanik attartortitsisinnaanermik aalajangersaaneq nalunaarusiornikkut pisariaqarpoq, taannalu inatsisiliornermiit eqaannerungaartumik allangortinneqarsinnaavoq.

 

Naggataatigut Naalakkersuisut ilisimatitsissutigissavaat arlalinnik suliniuteqartoqarmat, siunnersuutigineqartup kingunissaanik sukumiinerusumik takutitsisussanik. Tamatumani eqqarsaatigineqarput qaleralinniarneq pillugu ataatsimiititaliortoqarnissaanik pilersitsilerneq, ataatsimiititaliallu misissussavaa qaleralinniarnerup ineriartortinneqarnissaanut suut periarfissaanersut kiisalu suleqatigiissitaliaq aalisariutitaarniartunut tapiisarnermi siunissami sinaakkutissanik suliaqassaaq, aammattaaq eqqarsaatigineqarpoq inuussutissarsiutinut tapiisarnerit misissornissaannik nalilersornissaannillu suliniutit aallartinneqartussaasut.

 

Tamanna tunngavigalugu Naalakkersuisut isumaqarput Inatsisartunut ilaasortap Ole Thorleifsenip siunnersuutaata maannakkut akuerineqarnissaa piffissaanngitsoq.

 

Taamatullu oqaaseqarlunga innersuussutigissavara siunnersuut saqqummiunneqarnermisut isikkoqartilugu itigartinneqassasoq.

 

Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.

Partiit oqaaseqartuinut, Jens Napaattooq, Siumut.

 

Jens Napaattooq, Siumup oqaaseqartua.

Qujanaq. Upernaviup eqqaani aalisartut umiatsiaaqqanik snescooterinillu ESU aqqutigalugu aningaasaliiffigineqartunik pissarsinissamut periarfissinneqarsinnaaleqqullugit Inatsisartunut ilaasortap hr. Ole Thorleifsen Inatsisartut peqqussutaannut allannguutissamik aalajangiiffigisassatut siunnersuutaa Siumumiit naatsumik imatut oqaaseqarfiginiarparput.

 

Siumumiit Naalakkersuisut saqqummiinerminni toqqammavilersuutai paasilluarlugit aammalu 2001-imi Inatsisartut ukiakkut ataatsimiinneranni saqqummiunneqarsimasut kingornalu siorna 23.september 2002 Ataatsimiititaliami suliarineqarnermini amerlanerussuteqartut, tassalu Siumut, Atassut aammalu Inuit Ataqatigiit siunnersuutip taamatut isikkoqarluni itigartinneqarnissaa innersuussutigisimagaat maluginiarparput.

 

Naalakkersuisut saqqummiinerminni peqqussullu toqqammavigalugu toqqammavilersuutigineqartut umiatsiaararsorluni aalisarnerup ullutsinnut naleqqukkunnariartornera piumasaqaatit annertusiartornerat ilutigalugu Siumumiit paasilluarparput tusaatissatullu tigullugu.

 

Siumumiit maluginiarlugu nuannaarutigaarput aalisarneq nungusaataanngitsumik ingerlanneqarnissaanik Naalakkersuisut iliuusissanik pitsanngorsaajuarmata. Taamaattumik Naalakkersuisut saqqummiussinerminni qaleralinniarneq pillugu ataatsimiititaliortoqarnissaanik eqqarsaat ineriartortinneqarnissamut suut periarfissaanersut susassaqartut qanimut suleqatigalugit qulaajaaffigineqarsinnaammat, kiisalu Naalakkersuisut aalisariutitaarniartunut tapersiisarnermi siunissami sinaakkutissanik aammalu inuussutissarsiuutinut tapiisarnerit misissornissaanik nalilersornissaanillu suliniutit aallartinneqarnikuusut oqaatigaat. Tamatumalu suliap naammassinisaanut suleqataanissarput qilanaaralugu Siumumiit oqaatigissarput.

 

 Mannalu iluatsillugu Siumumiit kaammattuutigissavarput misissoqqullugu anginerusunik  qaleralinniutitaarniarnissamut ataatsimut aalisartut kattullutik Qeqertarsuup tunuaniit Upernavik tikillugu suna aporfigisarsimaneraat.

 

Siumumiit taamatut naatsumik oqaaseqarluta Inatsisartunut ilaasortap hr. Ole Thorleifsen siunnersuutaa maannakkut akuerineqarnissaa piffissanngitsoq Naalakkersuisut isumaqatigaagut, Siumumiillu innersuussutigalutigu siunnersuut saqqummiunneqarnermisut isikkoqartillugu itigartinneqassasoq.

 

Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.

Tulliuppoq Agathe Fontain, Inuit Ataqatigiit.

 

Agathe Fontain, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.

Inuit Ataqatigiinniit maluginiarparput siunnersuutip assinga Inatsisartut upernaakkut 2002-mi ataatsimiinneranni saqqummiunneqarnikuusoq oqaluuserineqarlunilu.

 

Umiatsiaaqqanik nutaanik tapersiisarnermut piumasaqaatinut nutaanut tunngaviusoq inuutissarsiutigalugu aalisarnermi ilaatigut eqqiluisaarnissamut nunanit aalisakkanik pisatsinnik niueqatigisartakkatsinnit piumasaqaatit annertusiartuinnarnerat. Aalisarneq pingagaarnertut avammut niuernermut inuutissarsiutigigatsigu pingaaruteqarpoq pisisartut piumasaqaataat aallaavigalugit aalisarnermik inuutissarsiuteqarnerup naleqqussartuarneqarnissaanut suliniuteqartuarnissarput. Taamatuttaaq pingaartigaaq aalisarnermik inuutissarsiuteqarnerup inuutissarsiortumut peqqissutsip isumannaallisaanerullu tungaasigut atugassarititaasunut pitsanngorsaajuarnissaat.

 

Aamma Inuit Ataqatigiinni isumaqarpugut inuiaqatigiit ineriartornitsinni killiffipput nalilersortuartariaqaripput, pingaartumik isumalluutigut iluaqutigisavut mianeralugit piujuaannartitsinermik tunngaveqarluni aningaasarsiutiginissaannut atorluarneqartuarnissaat eqqarsaatigalugit.

 

Avannaanimi umiatsiaararsorluni ullumikkut aalisartut ima amerlatigilersimapput tamanna angallatinik umiatsiaaqqanillu pisaarsimasut akilersinnaasumik aalisarnissaasa qulakkeernissaannut suliniutit pisariaqarlutik. Inuit Ataqatigiit pingaartilluinnarparput aalisariuteqassutsip pisassanut naammassisinnaasanullu ineriartornermi tamatigut salliutinneqartuartarnissaa. Taamaattoqanngippat aalisartunut ilaqutaannullu tamanna inuuniarnikkut artukkiisussaammat.

 

Inuit Ataqatigiit aamma isumaqarpugut qaleralinnik pisassat amerlinngikkaluarlugit aalisartut kattussuullutik angallatitaarsinnaanissamut periarfissat ullumikkumit atorluarnerusariaqartut. Naatsorsuutigisariaqarparput ukiut arlaqanngitsut qaangiuppata aalisarnermik inuutissarsiuteqaarnikkut umiatsiaaqqaat ullumikkut atorneqartut nunanit allanit piumasaqaatit sakkortusiartuinnartut pissutigalugit atorneqarsinnaajunnaarnissaat.

 

Naalakkersuisup siunnersuuteqartumut akissuteqaataanut isumaqataavugut tunngavilersuutigimmagu ilaatigut qalerallit aalisapilunneqarsinnaanerinik illersuinissaq, ilaatigullu umiatsiaaqqanik piukkunnarnerusunik angallatinik atuinikkut aalisarnerup ineriartortinneqarnissaa tunngavilersuutigimmagu.

 

Inuit Ataqatigiit qaleralinniarneq pillugu ataatsimiititaliornissamik siunertaqarneq isumaqatigaarput. Taamaalilluni Aalisarnermik Ataatsimiititaliaq qaleralinniarnermi pissutsinik atugassarititaasunillu erseqqinnerusumik nalilersuilluni misissuisinnaassammat, tassuunakkullu siunissami aquuteralaat angallatinut anginerusunut nuukkiartuaarnissaat ilanngullugu ataatsimiititaliaqarnikkut isummersuutigineqarniassammat.

 

Taamatut oqaaseqarluta Naalakkersuisut siunnersuuteqartumut akissuteqaataat siunnersuummullu itigartitsinissamut tunngavilersuutaat Inuit Ataqatigiinniit taperserparput.

 

Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.

Tulliuppoq Jensine Berthelsen, Atassut.

 

Jensine Berthelsen, Atassutip oqaaseqartua.

Qujanaq. Siumut sinnerlugu Inatsisartuni ilaasortap Ole Thorleifsenip siunnersuutigaa Upernaviup eqqaani aalisartut umiatsiaaqqannik snescooterinillu ESU aqqutigalugu pissarsinissamut periarfissinneqaqqullugit. Taamatut siunnersuuteqarnermini Upernaviup eqqaani aalisartut Q-17-inik, Q-19-inik, Nuummit 19-inik snescooterinillu pissarsiniarnerminni taarsigassarsisinnaanissaat ammaanneqaqqullugu.

 

Nunap immikkoortuisa ilaani siunertat ilaannut Inuussutissarsiutinut Tapersiisarfimmit attartorsinnaanermi killiliussinerit maannakkut atuuttut tunngavigalugit Upernaviup eqqaani aalisartut aalisariutitaarniarnerminni ESU aqqutigalugu taarsigassarsisinnaanngillat, tamatumunnga pissutaalluni qalerallit nungusaataanngitsumik aalisarneqarnissaat anguniarlugu aammalu umiatsiaaqqanik piukkunnarnerusunik angallatinik atuinikkut aalisarnerup ineriartortinneqarnissaa siunertaammat.

 

Aalisariutikillisaaneq aalisariutigissaanerlu ingerlaleruttorput. Aalisarnerup imminut akilersinnaasunngortinneqarnissaa aqqutissiuunneqaleruttorpoq, taamatullu aqqutissiuussiniarnermi suliassaq angisooq tullinnguuttoq tassaavoq qaleralinniarneq pillugu suleqatigiissitanik pilersitsinissaq. Taakkulu qaleralinniarnerup ineriartortinneqarnissaanut aalisarnermullu tassunga tapersiisarnermut tunngassuteqartut eqqarsaatigalugit suut periarfissaanersut ilaatigut qulaajarniartussaavaat. Taamaammat Naalakkersuisut siunnersuutip maannakkut akuerineqarnissaa innersuussutiginngilaat, tamannalu paasilluarlugu Atassummit siunnersuut taamatut isikkoqartillugu itigartinneqarnissaa inassutigaarput.

 

Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.

Tullinnguuppoq Palle Christiansen, Demokratit.

 

Palle Christiansen, Demokratit oqaaseqartuat.

Qaleralinnut akit minnerpaaffilerneqarnissaannut tunngasut pillugit nalunaarutigissavarput Demokratit siunnersuut tapersersinnaanngikkipput. Qaleralinnut akit minnerpaaffilerneqarnerata tamanna tapiissutinut naleqartussaavoq. Inuussutissarsiut sunaluunniit tapiissutinik pissarsiffik inuussutissarsiutaa imminut akilersinnaanngitsoq. Nangeqattaartumik tapiissutinik inuussutissarsiutinut imminut akilersinnaanngitsunik tunniussisarutta pissusiviusut tunngavigalugit naleqqussaanermi maanna aallartinneqartumi siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu inuussutissarsiummik imminut akilersinnaasumik iliuuserineqartunik kinguarsaassaagut.

 

Siunnersuut akuerineqarpat inuiqatigiit tapiissutit atorlugit napatinneqartut pilersikkiartuaassavagut. Demokratit isumaqarput tamanna alloriarnerusoq kukkusumik ingerlalernissamut.

 

Umiatsiaaqqaniit aalisarneq naluneqanngilaq imminut akilersinnaanngitsuusoq, pissutaaqataasorlu naleqqussaanerup aallartinneqarneranut. Tamanna Naalakkersuisunit siunnersuutigineqartumut akissuteqaataannut naapertuuppoq.

 

Demokratinit isumaqarpugut naleqqussaaneq ingerlanneqareersoq siunniunneqareersimanissaminullu periarfissaqartoq. Inuusuttunut aalisarnermik inuussutissarsiuteqartunut oqaluuserineqartoq soqutiginartuuvoq, isumaqarpugullu tamanna Inuussutissarsiornermut Ataatsimiititaliami suliarineqarsinnaasoq.

 

ESU-mik taasigassarsiniarneq pillugu siunnersuut Demokratiniit tapersersorsinnaanngilarput.

 

Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.

Siullermik oqaatigilara Naalakkersuisut akissuteqaatiminni qalerallit nungusaataanngitsumik aalisarneqarnissaat anguniarlugu umiatsiaaqqanik pisaqarsinnaajunnaarsimaneq Diskobugtiminngaanniit Upernavik ilanngullugu siunertarisaat ullumikkut pissutsinut piviusunut naapertuutinngilluinnarmat. Tassa nalunngisavut, uagut takusinnaasavut naapertorlugit ullumikkut qaleralinniat qaleralinniarpassuit umiatsiaarartaarnissaminnik mattussimaneqarput, kisiannili taamaakkaluartoq angallaterpassuit ilaatigut nutaggariit qaleraleqarfinnut takkussuuttuarput qaleralinnillu aalisarneq annertuumik ulorianartorsiortillugu. Taamaammat Naalakkersuisut akissuteqaataat uani pissutsinut piviusunut naapertuutinngilluinnarpoq.

 

Aalisarnermullu Naalakkersuisoq kaammattorusuppara aalisartut Diskobugtiminngaanniit Upernavik ilanngullugu qaleralinniat matumani eqqarsaatigalugit, taakkua piaarnerpaamik isumasioqatigalugillu ataatsimeeqatigisariaqarai, tassami pissutsit piviusut tassani paasineqarlutillu qaqilerneqassammata.

 

Inatsisartunut ilaasortap Ole Thorleifsenip siunnersuutaa ilisarnarpoq, tassami Kattusseqatigiit sinnerlugit siunnersuummut tassunga assingusumik marloriarlunga 1998-ip kingorna siunnersuuteqartarsimagaluarama. Kisianni ajoraluartumik inatsisartunit amerlanerussuteqartunit akuerineqarsimanngitsunik.

 

Siunnersuut tunngaviatigut paasilluarsinnaavara, tassami naluneqanngitsutut siullermik 1998-imi Naalakkersuisut aalajangerpaat Diskobugtimiit Uummannaq ilanngullugu umiatsiaarartaarnissamut ESU-miit tapersiisarneq ukiup affaa unitsikkallarneqassasoq. Tamatuma kingorna taamanikkut Inatsisartuni ilaasortaq Hans Enoksen assigiingajalluinnartunik siunnersuuteqarpugut, tassa Diskobugtimiit Upernavik ilanngullugu umiatsiaaqqanut tapiisarneq ESU-miit atuutilerseqqinneqartariaqartoq. Taamanikkut Hans Enoksen Inatsisartuni ilaasortaannaavoq, aammalu siunnersuutigut ajoraluaqisumik taamanikkut itigartinneqarput.

 

Taamaammat maannakkut neriuutigilluinnarpara siunnersuut Upernavimmuinnaanngitsoq tunngatillugu, kisiannili aamma Diskobugtimiit avannamut Upernavik ilanngullugu akuersaarneqassasoq.

 

Taamatullu oqaaseqarlunga siunnersuutip aappassaaneerneqannginnerani ataatsimiititaliami susassaqarfiusumi suliarineqarnissaa inassutigaara.

 

Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.

Siunnersuuteqartoq Ole Thorleifsen.

 

Ole Thorleifsen, siunnersuuteqartoq, Siumut.

Qujanaq. Naalakkersuisut akissutaannut qujavunga. Taavalu aamma partiit tapersiinerannut qaleralinniarnerup qanoq aaqqiiviginiarneqarnissaanut siunnersuuteqarnerannut qujavunga.

 

Kisianni suli akuerisinnaanngilara Upernaviup eqqaani allanilu angallatinut minnerusunut ESU aqqutigalugu pisisinnaaneq mattunneqarmat. Tamatuma malunnarsitippaa Inatsisartuni ilaasortat aalisartunik qaleralinnianik oqaloqateqanngisaannartut, malinnaanngisaannartut upperiuaannaraat Naalakkersuisut suliniutaat. Naalakkersuisuusartut aalisarnermut Upernaviup kommuneanukartarput aalisarnermullu ataatsimiititaliat oqaloqatigisinnarlugit, neriorsorsinnarlugit utertarput ataatsimilluunniit kinguneqanngitsumik

 

Ukiut marluk ataatsimiititaliatigut qalerallit suliarineqarnissaat utaqqivugut. Maannamullu ataatsimilluunniit kinguneqanngilaq suli. Maanna raajat ingerlanneqarput, taakkua ingerlanneqareerpata taava saattuarniat ingerlanneqassapput, aatsaallu qalerallit kingulliunneqaassallutik. Tamanna akuerisinnaanngilluinnarpara.

 

Nalunngilarput tunisassiorfiit qaleralinnik amigaateqartuartut. Aasat tamaasa aalisartut suaartaatigineqartarpoq nutaarsiassatigut aalisartunngooq eqiasuppallaarput. Kisianniuna eqqarsaatigineqanngisaannartoq Upernaviup eqqaa qanoq isorartutiginersoq. Eqqarsaatigineqanngisaannaavippoq. 10 knob-imik ingerlaarlutik pujortuleeqqat taama isorartutigisumik uteqattaarlutik piffissamut anngussinnaanngillat. Tamanna eqqarsaatigineqanngisaannarpoq.

 

Eqqarsaatigalugu EU-p piumasaqaatai nunatsinni maani malinniarneqartut malitsigaat umiatsiaararsortut unitsinneqariartorneri. Uppernarsineqanngisaannarpoq eqqiluisaarnerup tungaatigut qanoq uninngatitsisarnersut. Tassami iluarnerpaamik taakkua aalisarneri ingerlanneqartarput. Aalisariarlutik 2 tiimit ingerlaneranni tunisereertarput. Tamakkua eqqarsaatigineqanngisaannarput.

 

EU-p malittarisassai malillugit ingerlatsineq nunatsinni akueriinnassanerparput? Maannamut qalerallit akii imatut appasitsigaat aalisartut inuttaat aamma angallatitaarnissamut nutaamik periarfissaqanngillat, aamma periarfissaqalerunanngillat aasaq manna. Ajornartorsiorput. Siornaakkunni Upernaviup eqqaani oqaatigineqartarpoq ilaqutariit perlilersut aalisarnermik inuussutissarsiuteqaramik. Maannaasiit aamma tamanna atuutilissaaq akunnassiffiani upernaaq manna.

 

Naalakkersuisunit oqaatigineqarpoq ataatsimiititaliami sammineqassasut, kisiannili utaqqiinnartoqarsinnaajunnaarpoq. Aalisartut qaleralinniat periarfissaat annertusisariaqarput. Enoksenip Ataatsimiititaliaata piaarnerpaamik qaleralinniat atugaat qaqilertariaqarpaat, ilanngullugulu tunitsiviit matoqqasut ammarneqartariaqarput, taakku inuiaqatigiinnut iluaqutaaniassammata. Matoqqaannartissinnaanngilagut inuiaqatigiit akiligaat. Tasiusami tunisassiorfimmut Royal Greenland 40 mio.-eernikuuvoq. Ukiut marluk qaangiummata matuaat inuiaqatigiit akiligaat. Maanna aamma Kangersuatsiaani tunisassiorfik matoqqasoq piginneqatigiinnguit ukiut marluk sorsuutigaat ammarusullugu. Ataatsimilluunniit suli taperserneqanngillat.

Qujanaq.

 

Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.

Taava massakkut oqaaseqassaaq Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoq.

 

Simon Olsen, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoq, Siumut.

Siullermik Naalakkersuisut sinnerlugit qujassutigissavara partiinit isumaqatigiiffiusumik Naalakkersuisut siunnersuutaannik piumasaqaataannik paasinnilluartumik pisoqarfiummat.

 

Siullermik Siumumit misissorneqaqquneqartoq anginerusunik angallatitaarniarnermut sunik akornusersuisoqarnersoq imaluunniit suut kanngiffiusarnersut, aporfiusarnersut misissorneqarnissaat. Taanna akuersaarnarpoq aamma saneqqussinnaassanngilarput.

 

Inuit Ataqatigiinnit peqqissutsip aamma isumannaallisaanerup atugassarititaasullu pitsanngorsartuarneqarnissaat il.il. eqqartugaat aamma oqartariaqarpoq paasinninnermik pitsaasumik ersersitsinerupput.

 

Aammattaaq Atassummiit erseqqilluinnartumik oqariartuutigineqarpoq mianerisariaqartut aamma pisaqarsinnaassuseq, piujuaannartitsinissaq isigalugu ingerlatsinissaq. Oqariartuutigineqartoq nuannaarutigaarput.

 

Taamatuttaaq Demokratinit oqaatigineqartut erseqqilluinnarput assigiinngitsunik toqqammavilersorluakkanik oqaaseqartoqarmat. Tassa tapiissutit Naalakkersuisut anguniagaattut aamma pisut tassani oqaatigineqarput, taannalu oqaatigisariaqarpoq aamma ilumut aningaasarsiornerup aalisartuninngaanniit qummut aamma pitsaasumik ingerlattariaqarneranik.

 

Kattusseqatigiinnit oqaatigineqarpoq ullumikkut pisunut naleqqutinngilluinnartumik ingerlatsisoqartoq, piaarnerpaamillu isumasioqatigiissitsinissamik aamma kissaateqartoqartoq. Taanna paasinarluarpoq immini, tassa piffinni pingasuni, Uummannami, Upernavimmi aammalu Ilulissani nalunngilluarparput assigiingaatsiartorujussuarmik inissisimasoqarnera, tassa pilersuinerup tungaatigut aalisartut inissisimanermikkut, periaatsimikkut aammattaarlu pisinnaassutsikkut, tassa sulisinnaassuseq, naammassisaqarsinnaassuseq aamma isigalugu. Taamaammat miserratigissanngilara kingullermik Ilulissaniikkama aalisartut qaleralinniartut siulersuisuinik oqaloqateqarninni malugilluinnarakku piginneqatigiilluni angallatitaarsinnaanermik eqqartuineq aammalu Naalakkersuisut siunniutaat qanoq paasilluarneqarsimatiginersoq. Taannalu isumalluarfigisorujussuuara, tassami qularutiginngilara taamatut saaffiginnittoqarnissaa ilaatigut qanittuarannguanngortoq, aamma Ilulissaninngaanniit.

 

Siunnersuuteqartup oqaasii soorunami sakkortulaarput, pingaartumik oqaaseq atormagu: Aalisartut oqaloqatiginngisaannaraat Naalakkersuisuusimasut, pingaartumik aalisarnermut. Tassa kingulliusut taakkua. Paasisimasaqanngissuseq tassani eqqartorneqarpoq, paasisakissuseq aammattaarlu utaqqeqqissinnaajunnaarneq aamma eqqartorneqarpoq.

 

Siullermik erseqqissaatigissavara ukioq 2000 sioqqullugu Upernavimmi ilumoormat annertuumik nioqqutissiorfitsigut piorsaasoqarsimanera, tassami ukiumut Ilulissanilu Uummannamilu aammalu Upernavimmi qaqinneqarsinnaatitaasut, tassa TAC 18.200 tonsiusoq qulaateqalugu Upernaviup kommuniinnaani fabrikkiliortoqarsimammat, taamaalillunilu kiap takorluunngitsoorsinnaavaa imminut akilersinnaassuseq tassani taamaaliornikkut anguneqarsinnaasimanngisaannarmat, naatsumik oqaatigalugu. Tassami aningaasartuutit akilersuisariaqarnermut tunngasut ima annertutigipput, tassa akinut soorunami aalisartut akigititaannut pinngitsooratik aamma sunniuteqartussaallutik. Taanna isertuunneqarsinnaanngilaq.

 

Taamaammat Naalakkersuisut siunnerfiat manaannaq tigusaanngilaq, imaluunniit silaannarmit tigusaanngilaq. Ullumikkut ukiuni kingullerni nunarsuatsinni piumasarineqartut sakkortusiartorput, allaammi Europami, oqarluta Danmarkimi aamma angallatit 30 fodsinik mikinerusut nioqqutissiorfinnut tuniniaasinnaatitaanngillat. Aammattaaq 30 fodsimik angissuseqaraluaruniluunniit eqqiarnermut aammalu uffarfinnut uffarfiusinnaasumik soqanngikkunik aamma nioqqutissiorfinnut tunisisinnaatitaanngillat.

 

Uagut ullumikkumut taakkua suli angunngilagut, Naalakkersuisunilu soorunami aarleqqutigijuarparput, taanna nassuerutigisariaqarparput, ullut arlaanni kaataq kaanneqarsinnaasutut immat, soorlu akitsorterussilluni: Nå, tassa angallatit ukua inuutissarsiornermi avammut nioqqutissiornermut atorneqaqqissappata, taava uagut pisisartutut nioqqutissiasi pisiarisinnaanngilagut.

 

Taanna aarlerigaarput, taamaammallu naapertuilluartumik aammattaarlu siunissaq ungasinnerusoq isigalugu piuinnartitsinissaq taassumalu saniatigut nioqqutissiassatut pisarineqartut tamarluinnaasa kilomilluunniit ajornanngippat igitaqartoqarani nioqqutissiarineqarsinnaanerannik pisariaqartitsilluinnarnerput tamatta takusinnaasariaqarparput aammalu nassuerutigisinnaasariaqarparput. Taamaammat nuannaarutigaara, Naalakkersuisuni nuannaarutigaarput partiit tamarmik paasinneqqissaarlutik siunnerfimmut isumaqataammata, uanilu siunnersuuteqartoq Kattusseqatigiillu aamma soorunami misissoqqusaat misissussallugit neriorsuutigissavara.

Qujanaq.

 

Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.

Tullinnguuppoq Naalakkersuisut siulittaasuat.

 

Hans Enoksen, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut.

Qujanaq. Uani siunnersuuteqartup oqaaseqarnermini ilaatigut sakkortungaatsiartumik upissummatigut neriorsuisarsimasugut aammalu oqaloqatiginnikkaluaraangatta kinguneqartarsimanngitsut. Uani eqqaamaneqassaaq qanorluunniit naalakkersuisuutigigaluaraanni tunisassiorfiit taavaniittut selskabit nammineq Upernavik Seafood-ip pigisarai, taakkulu aalajangiisussaapput qanoq atorneqarnissaannut, taamaallaat Naalakkersuisut uagut kajumissaarisinnaavugut sapinngisamik taakku tunisassiorfiit atorluarniarneqarnissaat siunnerfigalugu ingerlasoqaqqullugu. Kisianni selskabit pinngitsaalisinnaanngilluinnaqqissaarpagut piumasaqaatigut naammassineqassappata soorunami aamma qularnanngilaq akileqquneqassapput, aammalu taanna inuiaqatigiinnut aningaasarpassuarnik naleqaratarsinnaavoq. Ilungersuullugu uagut suliat ingerlappagut, kisianni selskabit pinngitsaalisinnaanngikkigut taanna ersarissaatigissavara.

 

Uanilu aamma tunisassiorfiit matoqqasut tikinneqarmata tassani kukkuneq annertuumik inuiaqatigiinnut aamma nammakkiivoq. Suliarisinnaasat sipporujussuarlugit naammassisaqarsinnaasunik sanaartortoqarsimavoq, taakkulu ammatinneqassappata aamma qularnanngilluinnaqqissaartumik imminut akilersinnaanngitsumik ingerlanera pissutigalugu aamma akileeqqittariaqassalluta.

 

Uani aamma oqaatigineqartut nunaqarfimmiut piginneqatigiiffiliorsimasut. Ilumoorpoq tassuuna nammineq kajumissuseqarnerat aamma nersugassaavoq, naak atukkatik imaannaanngikkaluaqisut, kisiannili oqaatigereerpara selskabit namminneq aalajangiisinnaanerat uagut Naalakkersuisuni, pingaartumik Upernavik Seafood-ip nammineq piginnittuunera susinnaanngikkipput, piginnittut namminneq aalajangertussaammatigit tunisassiorfiit qanoq atorneqassanersut. Kisianni oqaatigereerpara sapinngisamik kaammattuutigaarput aamma kaammattuutigisarnikuuarput periarfissat taakku ammarneqartariaqaraluartut, kisiannili oqaatigereerpara taamaattoqassappat aamma aningaasanik akileqqittoqartariaqassaaq.

 

Taavalu Kattusseqatigiinnit umiatsiaararsortunut tunngasut eqqartorneqarmata aamma uani oqaluuserisap siuliani ullormut eqqartorneqartuni pingaartinnerarlugu oqalummat tusarniarneqartartut isumaat malinneqartariaqartut. Umiatsiaararsorneq pillugu Kangerlussuarmi ataatsimeersuartitsisoqarmat umiatsiaararsortut ataatsimoorlutik oqariartuutigimmassuk umiatsiaaqqat sapinngisamik atorunnaartariaqartut, angallatillu imminut akilersinnaanerusut kattussuunnermikkut pissarsiarisinnaagunikkit assut imminerminut iluassagaluartut.

 

Neriuppunga tusarniaanermi isummanik malinnikkumalluni maani oqariartuuteqartarnerit aamma pimoorunneqartariaqartut, taannalu Kattusseqatigiit ilaasortaannut apuukkusuppara, tassa umiatsiaararsortut namminneq kissaatigimmassuk umiatsiaaqqat atorunnarlugit kattussuunnissaminnut aqqutissat pitsaasut periarfissarsiuunneqassasut.

 

Qaleralinniarnermut pissutsit ilungersunartut ukiuni arlalinni eqqartorneqarput. Kisiannili aamma aalisarnikkut pissutsit allat pissutaallutik sulisullu killeqarnerat pissutigalugu kinguaattooqqanerput qangalili oqaatigisareernikuuarput, kisiannili neriuutigaara kiisami immaqa ungasippallaanngitsukkut qaleralinniarneq pillugu isumasioqatigiittussat taakkua aaqqissuunneqarsinnaanngussasut. Aamma taanna siunnerfigineqareerpoq. Puigorneqanngillat, kisiannili suliassat allat naammassineqalersut aamma tassani annertuumik apeqqutaanikuusut oqaatigissavarput.

Qujanaq.

 

Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.

Tullinnguuppoq Agathe Fontain, Inuit Ataqatigiit.

 

Agathe Fontain, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.

Siullermik Demokratinut paatsuungavunga suna eqqartoraat akit minnerpaaffissaannik eqqartuimmat, tassami inatsit malillugu, peqqussut malillugu umiatsiaaqqanik tapiiffigineqarlutik pisisinnaaneq tassani eqqartorneqarmat.

 

Taava Ole Thorleifsenimununa, EU-p piumasaqaatai tusaanngitsuusaaginnarsinnaanngikkigut, allatut ajornartumik qanorluunniit qinngaritigigaluarutsigit. Tassani piumasaqaatini aamma piumasaqaatiginiagaat malunnarami uaniikkami umiatsiaararsorluni aalisarnermi soorlu orsussanut atortut ungasissuseqarnissaat taakkulu pisat imminnut qanoq ungasissuseqarnissaannut piumasaqaatiginiagaat umiatsiaararsornikkut naammassisinnaajunnaassagatsigit, taamaakkami allakkoqqussinnaanngitsutut isikkoqarpoq. Allatut ajornartumik EU-p piumasaqaatai malittussaassagunarpagut avammut tunisassiornerput unitsinnianngikkutsigu.

 

EU-p piumasaqaataanik misigisaqarnikuupput Sisimiut Food-iugallarmat umiatsiaararsorlutik puisinik tunioraaffik pitsassuaq aallarteruttortoq umiatsiaararsorluni puisinniarneq imminut akilersinnaalluni pisaqarluartartunut EU-p piumasaqaataata tunisassiorneq unitsimmagu. Taamaakkami isiginngitsuusaarsinnaanngilarput taanna, aalisartortagut iluamik piniarutsigit malinnaatittariaqarpagut aamma piumasaqaatinut.

 

Taavalu Hans Enoksenip oqarneratuut qaleralinniarneq pillugu isumasioqatigiinnissaq piaarnerpaamik pilernissaa soorunami kissaatigissavarput.

 

Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.

Tulliulluni oqaaseqassaaq Jensine Berthelsen, Atassut.

 

Jensine Berthelsen, Atassutip oqaaseqartua.

Ole Thorleifsen oqaaseqaatitsinnut akissutinnut qujanaq, ilikkagaqangaatsiarpugut. Paasivarput misissugassat aamma tuaviuunneqartariaqartut. Taamatuttaaq aamma tulaassivissat aalisarnerlu imminnut naapertuuttut nassaarineqarniarneqartariaqartut assagiarsunniarneq, saattuarniarneq pillugu ataatsimiititaliap suliaa naammasseqqunaqaaq qaleralinniartut amerlasoorpassuit inuit utaqqimmata. Taamaattumik siunnersuutigineqartoq taamatut isikkoqarluni itigartinneqassasoq innersuussutigigaluarlutigu kisianni paasisinnaavarput Atassutip tungaaninngaanniit aalisartut utaqqisut aammalu inuussutissarsiutiminnik ingerlatsiniaraluarlutik utaqqiinnartut amerlammata, taamaattumik Naalakkersuisunut kaammattuutigerusunnarpoq qaleralinniarneq pillugu ataatsimiititaliaq pilersikkasuarneqassasoq aammalu qulaajaasoqarasuassasoq tulaassivissat aammalu tunitsivissat aalisarnerlu qaleralinniarneq imminut naapertuuttut nassaariniarnissai sulissutigineqarnissaa tuaviuunneqartariaqarmat.

 

Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.

Tullinnguuppoq Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.

Siunnersuuteqartup soorunami ilungersuuteqarnera uanga paatsuunngilluinnarpara paasilluarlugulu aamma allaat ilaatigut oqaatsit sakkortuut atortariaqarmagit. Tupinnanngilaq, tupiginngilluinnarpara. Kisianni Naalakkersuisut marluk, aappaa siulittaasua, aappaa Aalisarnermut Naalakkersuisoq, akissuteqarneri malissagaanni isumalluarnarpoq qaleralinniarneq pillugu qangali, qangalinngulerpormi massakkut isumasiuisoqarnissaanik oqalunnerup piaartumik piviusunngortinneqarnissaa neriuutigissavarput.

 

Ilumoorpoq Kangerlussuarmi umiatsiaararsortut pillugit isumasioqatigiisinneqarsimapput, aammalu tassani arlaleriarlugu maani tusartarparput tassani isumasioqatigiittut kissaatigisimagaat umiatsiaararsorlutik inuutissarsiuteqartut anginerusunik angallatitaarnissaminnik siunniussaqarlutik eqqarsaasersuuteqarnerat. Kisianni aamma tassani puiortariaqanngilaq umiatsiaararsorluni inuuniuteqarneq Kalaallit Nunatsinni piffimmiit piffimmut assigiinngitsorujussuummat. Uanilu ilaatigut umiatsiaararsortut qaleraleqarfinneersut taakkua atugaat aamma allaanerujussuuvoq Kalaallit Nunaata sinnerani umiatsiaararsortut atugaaninngaanniit.

 

Ilaatigut oqaatiginiarneqartarpoq qaleraleqarfinni umiatsiaararsortut pitsaasorujussuarnik atugaqartut aammalu ajunngitsorujussuarnik atugaqartut. Kisianni aamma taamaavinnginnami. Soorunami EU-p piumasaqaatai avaqqukkuminaattussaassapput siunissami. Aamma umiatsiaaraq taamaatinneqavissussappat pinngitsoorani massakkut qanoq iliuuseqartoqartariaqarnera pisariaqarluinnassaaq.

 

Raajarniarneq pillugu isumasioqatigiinneq Ilulissani ingerlanneqarpoq ungasinngitsukkut. Tassanilu raajarniarnerinnaq qiviarutsigu oqaatigineqarpoq angallatik minnerpaamik 200 mio.-t taarsersuinissamut pisariaqartikkaat. Taava umiatsiaararsortut maani Inatsisartuni kisitsisit kingulliit uatsinnut takutinneqartut tunngavigalugit oqaatigineqarpoq 1.250-t missaanniittut, taakkualu pilersuinerat ilaqutariinnut assigiinngitsunut qassiuppat? Ilaqutariit qassiuppat umiatsiaaraannarmik tunngaveqarlutik pilersuisut? Aqagu oqartoqassappat: Ilissi pisasi fabrikkinut tunineqarsinnaanngillat pissutigalugu Europami, assimmiaasiiat Europami piumasaqaatit ima sakkortutigimmata.

 

Naalakkersuisoq aamma Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq isumaqarpunga maani oqaluttoqartillugu taamannak pissusilersortarnerat akuersaarneqarsinnaanngitsoq, oqaluttoq saallugu iliuuseqartarnera akissuteqartarneralu issiavimminngaanniit. Akissuteqassaguni una oqaluttarfik atorlugu akissuteqartariaqarpoq. Qinngarsuerpalaartumik oqaluttumut saalluni iliuuseqartarnera ajorpoq. Tamatta pisinnaatitaaffeqarpugut maanngaanniit oqalunnissamik. Taanna assortorneqassanngilaq.

 

Soorunami tusarniaasarnerit pinngitsooratik tusarniaasarnermi aalajangiunneqartartut isumalluarfigineqartarput. Soorlu siunnersuuteqartoq oqartoq ilumut tusarniaasarnerit ingerlanneqartaraluarput, kisiannili annerusumik kinguneqartarsimanngitsut. Taanna ilumoorpoq, siunnersuuteqartup eqqorluinnartumik oqaatigaa. Taamaattumik suliassat massakkut kingusinaalerput aammalu piujuaannartitsinissamik oqalunnermut naapertuutinngillat, taamaattumik neriulluarpunga isumalluarlungalu aalisarnermik, pingaartumik qaleralinniarnermut tunngatillugu kommuneqarfiit taakku pingasut, Upernavik, Uummannaq Ilulissallu ataatsimoortillugit tamaasa tusarniaaffigineqartariaqartut. Taamaattumik Aalisarnermut Ataatsimiititaliap siulittaasuata piaartumik misissuinissamik oqarnera assut paasinarpoq isumalluarnarlunilu, qularnanngilarmi massakkut Aalisarnermut Ataatsimiititaliap atuuttup nutaap aamma paasisassai nutaarpassuit tassuuna pissarsiarineqarsinnaasut.

Qujanaq.

 

Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.

Tulliulluni oqaaseqeassaaq Ole Thorleifsen, Siumut.

 

Ole Thorleifsen, siunnersuuteqartoq, Siumut.

Naalakkersuisunit oqaatigineqartunut qujavunga paasinnillunga, tassami annertunerusumik oqaaseqarnianngilanga aalisarnermut tunngatillugu qaleralinniarnermut tunngatillugu, neriukkama maani oqaatsit annitakka Iluliarmiunit, Ummannarmiunit Upernavimmiunillu ataatsimiititaliami suleqatiginninneranni taakkunannga aninneqarumaarmata.

Qujanarujussuaq.

 

Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.

Tulliulluni oqaaseqassaaq Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoq.

 

Simon Olsen, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoq, Siumut.

Oqaaserineqartut paasinaqqissaarput. Oqaatigissavara saattuarniarnermut ataatsimiititaliap naammasilluinnalernerata massakkut ersereernera pissutigalugu pisortaqarfimmi ukiorli kingulleq ukiariartornerani piareersimatitaq, tassa aallaasip eqittaataatut eqeriaannannguaq aallarteriaannaammat, tassalu qaleralinniarnermut tunngasut. Siumoortumik pilersaarutaareerpoq Ilulissani, Uummannami aamma Upernavimmiunik peqataatitaqartumik maanga aggertoqassasoq, KNAPK aamma aalajangeeqataalluni. Taamaaliornikkut minnerpaamik, minnerpaamik sivikinnerpaamik sapaatip akunnera maani taakkua oqaluusereqqissaarneqassasut, taamaalilluni Naalakkersuisunut toqqammavissanik sunik tamanik ajornanngippat naammassisaqarnissaat siunertaammat.

 

Aammattaaq ilisimatitsissutigeqqissavara tassalu naalakkersuisooqatigiit tamakkiilluinnartumik isumaqatigiissutigereermassuk aamma isumaqatigiissummi atsiukkamiittoq, tassalu piffissaq sivisunngitsoq qaangiuppat naatsorsuutigaarput ukioq tulleq aallartisimalerpat aalisarneq tamaaviat isigalugu isumasioqatigiissitsinissaq silinnerpaaffigisinnaasaanut suliarissagipput, tassalu ippassigaminnguaq aamma oqaaseqarnitsinni taanna oqaatigaarput neriulluta aningaasartuutissat aamma 4-mut tunngatillugu eqeersimaarfigilluarneqarumaartut.

Qujanaq.

 

Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.

Aningaasarsiornermut Naalakkersuisoq oqaaseqassaaq.

 

Augusta Salling, Aningaasarsiornermut Naalakkersuisoq, Atassut.

Qujanaq. Pisariaqarpoq Kattusseqatigiit oqaaseqartuat Anthon Frederiksen oqarfigissallugu immaqa uagut issiavipput qanippoq, saniligut oqarfigigaangatsigit oqaluttup oqaasiinut tunngatillugu, taava immaqa akornutigisarsimasinnaassavat. Aamma uanga siusinnerusukkut akornutigisarnikuuara, taanna eqqaamavara. Soorunami mianersuutiginiassavarput taanna, kisianni aamma illit massakkut takanani issiavinninngaanniit naaggaartortorsuuvutit, taamaattumik pissusilersortarnerit assigiinngitsut tamakkua aamma eqqarsaatigilaartassavatit. Issiavimminngaanniit pissusilersuutit assigiinngitsut tamatta atortarunarpagut, kisianni uanga aatsaannguaq Hansi oqarfigigakku namminerluunniit tusaarpianngilara, kisianni illit maluginiarsimagit paasivara.

 

Kisianniuna una uanga pigiga Hansimut oqaatigalugu, aamma maanngaanniit oqaatigerusuppara. Illit uparuarpat EU-minngaanniit piumasaqaatit maliinnassanerigut imannak isumaqarlutit isumaqarpasillutit uanga paasinninnera najoqqutaralugu tamakku tusaasariaqanngilagut, uagut nammineq piumasaqaatinik aalajangersaasariaqarpugut. Kisianni qalerallit tamaasa uagut nunatsinni nerisinnaanngilagut qaqittakkagut. Avammut tunisariaqarpagut. Taamaattumik aamma avammut tuniniaavissatta piumasaqaataat tusaaniarluartariaqarpagut. Taannaana pingaartillugu uanga Hansimut isussussutigigiga immaqa nipituaallaartumik.

Qujanaq.

 

Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.

Nalunaarutigissavara oqaluuserisaq uniorlugu ingerlaleratta taamatut ingerlassannginnatta. Oqaluuserisarput oqaluuserissavarput.

 

Anthon Frederiksen, 2 minutsit.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.

Tassa soorunami oqaluttaffimmiit maanngaanniit sallu aamma atortariaqanngilaq.

 

Uanga Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq appiuppara pissutigalugu aatsaat siullermiilinngimmat, uaniitillunga taamaaliortarnera toqqaannarluni uannut qanoq iliortarnera akuerisinnaannginnakku. Akuerisinnaanngilluinnarakku.

 

Eqqortoq tassa taamaappoq.

 

Aatsaat siullermiilinngikkaluarpat appiutissanngikkaluarpara. Uaniinnaanngilaq aamma ataatsimiinnerup uumap ingerlanerani arlaleriarluni taamannak pisarpaanga.

 

Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.

Tassa taamaalilluta oqaluuserisaq una immikkoortoq 102 naammassivarput. Taamatullu isikkoqarluni aappassaaneerneqarnissaminut ingerlaqqissaaq.