Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 117		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Ullut ataatsimiiffiusut aqqaneq tallimaat, sisamanngorneq 27. marts 2003 nal. 15:00.

 

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 117

 

 

Nunatsinni ilageeqarnermi pissutsit ilaatigut naammaginanngilluinnartut pillugit apeqquteqaat allaavigalugu oqallinnissamik siunnersuut.

(Anthon Frederiksen)

 

Athon Frederiksen, siunnersuuteqartoq, Kattusseqatigiit.

Taamatut siunnersuuteqarninnut ilaatigut tunngavigaakka sinerissap ilaani palasissaaleqineq aammaluajoqissaaleqineq   annertuumik ajornartorsiutaammata. Nalunngilarpummi ilaatigut palasissaaleqineq ilaatigut ima   ajornartorsiutaalersimatigisoq, allaat  palasit  soraarninngoreeraluartut sulitinneqaqqittariaqartartut. Soorunami sulerusuttut sulisinnaasullu sulisinnaanerat isornartorsiornianngilara, kisianni ajornartorsiut ima annertutigilersillugu, allaat nunaqarfiit   illoqarfiillumi  ilaanni  palasissaaleqineq  ajoqissaaleqinerlu  pissutigalugit  sapaatit ilaanni ilagiit  naalagianngitsoortariaqartalersimappata, tassa naalakkersuinikkut  aaqqiissuteqarnissaq avaqqunneqarsinnaanngilaq.

 

Oqaatigineqartarpoq uagut kalaallit siulitsinnut naleqqiulluta  ilaatigut  anersaakkut  sanngiinnerulersimasugut, qularnanngilaq tamanna immaqa ilumoortortaqarsinnaavoq, taamaalinitsinnilu avatitsinniik allanik immaqa sunneruminarninngorsinnaalluta. Tamannalumi aamma nunaqarfiit ilaanni uppernarsineqarpoq, ilagiinni sulisussaaleqiffiusut  ilaanni.

 

Maanna ilaatigut anersaapilussiornerit allaat allaffeqarfissuup matuma ilaani   eqqartorneqartalerput, soorunami inuit upperisarsiornerup tungaatigut aamma  kiffaanngissuseqarnerat nalunngilara, kisianni ilagiinni upperisamik ajunngitsumik  qangaaniilli ingerlatsinerup nakussassaqqinnissaa isumaqarpunga uatsinnut  aamma  pisariaqarlunilu pingaaruteqarluinnartoq.

 

Tassa soorunami siunnersuutip una ukiorli allanneqarsimanerani aamma ilaatigut anersaapilussiornerit uani ilanngunneqarsimapput.

 

Neriuppunga oqallilluassasusi.

 

Per Berthelsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussat sisamaat, Demokraatit.

Tulliupporlu Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq, takanna.

 

Arkalo Abelsen, Akissuteqassaaq Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq, Atassut.

Qujanaq.

 

Inatsisartunut ilaasortap Anthon Frederiksenip nunatsinni ilageeqarnermut pissutsinut tunngasunik, ilaatigut oqaluffimmi sulisussanik ilinniarsimasunik amigaateqartoqarnera inuiaqatigiillu iluanni anersaakkut piitsunngoriartorneq annertusiartuinnartoq pillugu uparuartuuteqarsimavoq. Anthon Frederiksenip oqallissaarummini pissutsit assigiinngitsut naammaginanngilluinnartutut taakkartor­pai. Naalakkersuisut naammaginanngilluinnartumik oqarluni nalilersuineq isumaqatiginngilaat.

 

Taamaammat Naalakkersuisut oqallinneq pissusiviusut tunngavigalugit ingerlanneqaqqullugu pissut­sit piviusut nassuiaateqarfigissavaat.

 

Palaseqarniarneq:

 

Ilagiinni kalaallini atorfiit 32‑iupput, kiisalu biskoppitut atorfik ataaseq. Atorfinnit 32‑usunit taak­kunannga atorfik ataaseq domprovstitut, atorfiit marluk provstitut atorfiillu pingasut ilagiinnut danskisut oqaluttunut provsteqarfinni pingasuusuni najugaqartunut palasitut atorfiupput, taakku­nanngalu palasitut atorfiit 26‑t ilagiinni kalaallini kalaallisut oqaluttunut provsteqarfinni tamani najugalinnut agguataagaallutik.

 

Ullumikkut palasitut atorfiit tallimat inuttaqanngillat tamannalu soorunami palaseqarfinnut palase­qanngitsunut akornutaavoq. Palaseqarfiit pingasut palaseqanngillat kisianni palaseqarfinni marlunni palasitut atorfiit soraarninngorsimasunik taartaagallartunik inuttaqartinneqarput.

 

Ilisimatusarfimmi upperisalerinermi bachelorinik ilinniartitsiviusumi ilinniartut ilinniarnerminnik ingerlatsisut tallimaapput. Ataatsip ilinniarnini ukioq manna naammassilerpaa. Ilinniagaqartut marluk ilinniarnertik 2004‑mi naammassissavaat. Ilinniagaqartup ataatsip cand. theol.-itut ilinniar­nini ukioq manna Danmarkimi naammassissavaa. Ilinniagaqartunit taakkunannga pingasut kingu­sinner­paamik 2004‑ip naanerani atorfissarsiornissaat ilimanartutut isigineqarpoq.

 

Naalakkersuisut teologi-mi allagartartaarniarluni ilinniartitsineq Ilisimatusarfimmi pisussaq suliniu­tigalugu aallartisarsimavaat taannalu septemberimi 2003-mi aallartissaaq. Tamanna 2003-mut ani­ngaasanut inatsimmut aamma ikkunneqarsimavoq. Ilinniagaqartussat arfineq pingasut aqqaneq mar­lullu akornanniissasut naatsorsuutigineqarpoq, ilinniartitsinerlu immikkoortunut agguataagaasoq palasinngorniartut seminariamiinnertaa ilanngullugu ukiunik marlunnik sivisussusilerneqarsimavoq.

 

Tamatuma saniatigut periarfissaavoq pilersaarutaagallartumik teolog-inik palasinillu nunatta ava­taani ilinniarsimasunik atorfininnissamut kajumissaarisoqarnissaa. Taakku atorfinitsinneqarneri atorfimminnillu ingerlatsineri pilersaarutaagallartutut ima aaqqinneqarsinnaapput, palasitut ilinniar­simasut kalaallisut oqaasillit teologimik ilinniarnermik kingorna atorfininnissaannut akornuser­suinngitsumik atorfinitsittarlugit.

 

Ajoqeqarniarneq:

 

Ajoqit eqqarsaatigalugit qassiusariaqarnerat pillugu najoqqutassianik erseqqivissunik peqanngilaq.

2003‑ip aallartinnerani sinerissami ilagiinni ajoqitut sulisut 80‑iupput. Taakkunannga 45‑t ajoqin­ngorniarluni tunngaviusunik ilinniartitaaneq naammassisimavaat, 35‑llu atuaasutut sulisinneqarlu­tik. Nunaqarfiit sisamat tallimallu akornanniittut ajoqeqanngillat atuaasoqaratillu. Najukkani atuaa­soqarfiunngitsuni, ajoqeqanngitsuni palaseqanngitsuniluunniit sapaammi naalagiarnerit ilagiit sin­niisaannut ilaasortamit imaluunniit ilagiit sinniisaannit taamatut sulinissamut toqqagaasumit inger­lanneqartarput.

 

Ajoqinngornianik ilinniartitsineq pikkorissartitsinikkut ingerlasarpoq. Septemberimi 2001-imi ajo­qitut kursus-ertut 21-iullutik aallartipput. Ajoqit kursusimik tamatuminnga oktober 2003-mi naam­massisussatut naatsorsuutigineqartut maanna martsip 15-iani 2003-mi katillutik 15-inngorsimapput.  2003-mi ukiakkut pikkoris­sartussat nutaat 15‑20‑nik amerlassusillit pikkorissarlutik aallartinnissaat naatsorsuutigineqarpoq taakkulu 2005‑imi naammassissangatinneqarput. Tassani nunaqarfinni ila­giit tamarmik ajoqitut ilinniarsimasunik sulisoqalernissaat pingaarnertut anguniagaavoq sooru­nami aamma illoqarfinni taamatut pisariaqartitsiviusut eqqarsaatigineqarput.

 

Pattattartut ? organistit:

 

Aningaasartuutissat pisariaqartitat nassaarineqarsinnaassappata, aggustusimi 2003-mi pattattun­ngorniat arfineq marluk arfineq pingasullu akornanniittut aallartittussaapput. Ilinniartitaanissamut pilersaarut nutarteqqammisoq naapertorlugu taakku januarip 31-iani 2004-mi naammassisussatut naatsorsuutigineqarput.

 

Ilagiit:

Maannakkut pissusiusut eqqarsaatigalugit, piffinni ataasiakkaani naalagiarneq aqqutigalugu ilagiil­luunniit ilimagisaat naapertorlugit pisus­saagaluit pilersaarutaasut naapertorlugit pinngitsooratarsin­naasarput. Ta­makku ilaannikkut pissuteqartarput naalagiarnissamut atatillugu kissaateqartarnerit, soorlu katik­kumanerit, ajoqimut palasimulluunniit kingusippallaartumik nalunaarutigineqartarmata.

 

Naalakkersuisut ilisimasaat naapertorlugit, nunatsinni inoqarfinni 30‑t sinnerlugit inoqarfiusuni, taamaallaat pingasuni akulikitsumik naalagiartoqartanngilaq. Taakku iluanni marluk innuttaasa namminneq takutissimanngilaat sapaatit tamaasa naalagiartoqartassasoq soqutigalugu.

 

Ulluinnarni upperisarsiornikkut inuuneq, inuiaqatigiinnit kalaallinit oqaluuserineqarlunilu ingerlan­neqartoq eqqarsaatigalugu, innuttaasut inuiaqatigiillu akornanni anersaakkut piitsuunerulersimane­qarnera Naalakkersuisut naliliinerat naapertorlugu eqqortuusorineqanngilaq.  Nunatsinniliuna al­lanngortoqarsimasoq, siusinnerusumut sanilliutissagaanni nalitsinni inuit uppertut ujaasisullu an­nertunerujussuarmik upperisassaminnik namminneq inuttut toqqaaniartalersimapput.

Tassa Nunatsinni 1953-imi tunngaviusumik inatsisip eqqunneqarneranut atatillugu qanorluunniit upperisaqarnissamut kiffaanngissuseqartoqassasoq eqqunneqassasoq nalunaarutigineqarmalli, na­lerput tikillugu malunnartumik allanngortoqarsimavoq.

 

Kalaallit Nunaani ajoqersuiniarnerit ilaasortassassiornerillu inunnut ataasiakkaanut innimiilliorninnguunnginnissaat, inuiaqatigiinniluunniit salloqittaasunngunnginnissaat qanoq ilillugu qulakkeersinnaaneripput Naalakkersuisuni isumaliutersuutigisinnaavarput. Kisiannili taama sakkortutigisumik alloriarneq inuiaqatigiit sukumiisumik oqallisereernerisigut aatsaat pisinnaavoq.

 

Matumani upperisarsiornikkut assigiinngisitsiniarneq pineqanngilaq pineqartorli tassaalluni inoqatinik ataqqinninneq tunngavigalugu annertunerujussuarmik paasinnissinnaassuseqarneq.

 

Inuiaqatigiit arlalinnik upperisarsiorfiusut.

 

Kiffaanngissuseqartumik upperisarsiorsinnaatitaaneq innuttaasut tamarmik tunngaviusumik inatsisikkut qulakkeerneqartumik pisinnaatitaaffigaat. Pisinnaatitaaffillu taanna maanna nalagaaffeqatigiinnitsinni siunissamilu Kalaallit Nunaata namminersoq atornerullugu aqunneqarnerani aalajangiusimassavarput.

 

Taamaalillutik Naalakkersuisut matumuuna nunatsinni uppersisarsiornermut tunngatillugu tunngaviusumik isumaasoq erseqqissassavaat. Ilagiit kalaallit atermikkut sunniuteqarnermikkullu ilagiiussapput, ilagiit inuiaqatigiinnit aallaaveqartut, taaamaattoq tamanna allanut upperisarsiornikkut aalajangiussimasartik pillugu ataatsimoorfiliorniartunut periarfissaannik mattussisuussanngilaq.

 

Uagut qinikkatut upperisarsiornermii ilagiinnilu susassaqarfinnut akuliuttussaanngilagut, killiliussalli aningaasaqarnikkut inatsiseqarnikkullu qulakkiigaasut pissarsiarineqarnerinut peqataasussaavugut. Inuit upperisarsiornerminnik, anersaakkutinuunerminnik upperisaqarnerminnillu imminnut nuannaarutaasumik peqatigiillutik ataqatigiillutillu allatullu upperisaqartunik akuerinnillutik ingerlatsisinnaaqqullugit.

 

Soorlu akissuteqaatip ersersikkaa Naalakkersuisut palasissaaleqineq allatigullu oqaluffimmut tunngassutilinni atorfeqartussanik amigaateqarneq, nalinginnartigullu oqaluffiup iluani iluarsartuussinissaq tunngaviusumik iliuuseqarfiginiarlugu suliniuteqarpoq.

 

Suliap tamatuma Naalakkersuisut ukiuni aggersuni ingerlatiinnarnissaa pilersaarutigaat. Naalakkersuisut tamakkiisumik ilagiinnut tunngassutillit tamaasa oqaluffimmilu atorfillit atugaat pillugit qulaagaanissaq immikkut pingaartillugu qanimut malinnaaffiginiarpaat.

 

Suliniutit qulaani taaneqartut innersuussutigalugit Naalakkersuisut isumaqarput ajornartorsiutaasut aaqqinneqarnissaannut iliuusissat aallartisarneqarsimasut.

 

Alisinnerusoq isigalugu aamma ilinniarneq tamanna qanoq annerusumik kajumernarsarneqarsinnaanersoq Naalakkersuisut misissorniarpaat. Tassami ingammik aamma eqqarsaatigalugit. Oqaatsit taakku anillugit atorlugit Naalakkersuisuniit ataasimiittarfimmi maani oqallinnissaq soqutiginartoq peqataaffigissallugu qilanaaraarput.

 

Qujanaq.

 

 

Per Berthelsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussat sisamaat, Demokraatit.

Qujanaq.

 

Taavalu partiinit oqaaseqartussaq siulleq Siumuminngaanniit Doris Jakobsen, takanna.

 

Doris Jakobsen, Siumup oqaaseqartua.

Inatsisartuni ilaasortap Anthon Frederiksenip Kattusseqatigiit sinnerlugit nunatsinni ilageeqarnermi pissutsit aallaavigalugit apeqquteqaataa aallaavigalugu oqallinnissamik siunnersuut Siumumiit imatut oqaaseqarfigissavarput.

 

Siumumi nuannaarutigaarput Naalakkersuisuni ilaasortap akissuteqaataani nassuiaatigineqarmat, ullumikkut palasit ajoqillu amerliartortut, taamatullu suli ilinniartitsineq aqqutigalugu amerlisaaneq suliniutigineqartoq.

 

Uani oqallissaarummi pattattut eqqaaneqanngikkaluartut nuannaarutigaarput Naalakkersuisuni ilaasortap ilanngullugu eqqaammagu, pattattut ilinniartitaanerat ukioq manna aamma aallarteqqissasoq aningaasat pisariaqartitat nassaarineqassappata.

 

Siumumi isumaqarpugt soorunami ilagiinni sullissineq sullissisullu atugarisaat pitsanngorsarneqartuartariaqartut soqutinarsarneqartuartariaqartullu.

 

Ullumikkut ilagiinni sullissineq nukuttuujuvoq siuariartortutullu oqaatigisariaqarluni. Illoqarfiit ilaanni ilagiinnik nukorrotsaalluni immikkut suliniuteqartoqarpoq, allaat qaammatit tamaasa radiokkut oqallitsitsisoqartalersimalluni.

 

Siornatigut inuusuttunik ilageeqarneq pillugu oqallitsitsisarneq soqutigineqarluaraluartoq inuusuttunut soqutiginartumik aaqqissuunneqaqqissinnaavoq, soorunami ilagiit sinniisaat ilagiinnillu qullersaasut suleqatigilluinnarlugit.

 

Siumumiit Naalakkersuisup akissuteqaatai naammagisimaarlugit, isumaqarpugut ilagiinnik sullissinerput maannakkut siuariartorluni ingerlareersoq nukittorsarneqartuartariaqartoq soqutiginarsarneqartuartariaqarlunilu, tassaniimmat uagut kalaallit nukittuffigalugulu aggulunnata ataatsimoorfipput.

 

Siumumiit taamatut oqaaseqarluta oqallissaarutip oqallisiginissaa ilqanaaralugu nalunaartutigissavarput.

 

Qujan.

 

Per Berthelsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussat sisamaat, Demokraatit.

Tulliupporlu Atassumminngaanniit oqaaseqartussaq Isak Davidsen.

 

Takanna.

 

Isak Davidsen, Atassutip oqaaseqartua.

Qujanaq.

 

Inatsisartunut ilaasortap Anthon Frederiksenp oqallisissisiaanut Atassummiit imaattumik oqaaseqassaagut.

 

Oqallinnissamik kissaateqarnermi ilaatigut taakkartorneqarsimavoq sinerissap ilaani palasissaaleqineq, Anthon Frederiksenilu Atassummiit ilumoornerassavarput ilaatigut sinerissap ilaani palasissaaleqineq pissutigalugu, palasit soraarninngorsimasut aamma atugaammata.

 

Oqallisissiami eqqorluinnartumik taakkartorneqarsimapput ilagiinni sulisussaaleqineq ajornartorsiutaasoq, tamannalu Atassummit ilumoornerassavarput. Pissutsit ilungersunarsilluinnarsimapput aaqqiiniarnerlu assut ajornartorsiorfiulersimavoq.

 

Naalakkersuisut akissuteqaataanni palasissanik ilinniartitsinissaq eqqaaneqarsimavoq, tamannalu Atassummit nuannaarutigaarput, eqqaanngitsuussanngilarpullu ilagiinni suleqataasussat ajoqinngorniarlutik maannamut pikkorissartut 15-iusut, ukioq manna naammassissasut oqaatigineqarmata. Tamanna ilageeqarnermi pisuunnguallannermik kinguneqartussaavoq.

 

Atassummit ilaatigut  eqqaanngitsoorumanngilarput palasinik amigaateqarnermi ilaatigut misissugassaqqimmat palasit illoqarfimmi ataatsimi qassiunissaannik agguaassisarneq. Isumaqarattami palasinik amigaateqarnermi palaseqarfiit ilaasa palasissaaleqineranni aaqqiisoqarsinnaagaluartoq, ilaatigut marlunnik palaseqarfiusuni ataasiinnarmik palaseqartitsigallarnikkut, palasissanik atuartitsereernermi aaqqiisoqarsinnaammat.

 

Atassummit  isumaqarluinnarpugut nunatsinni illoqarfinni nunaqarfinnilu pattattoqarniarnermi ajornartorsiortoqartoq anigoruminaatsitatsinnik. Naalakkersuisunut inassutigiumavarput pattattut ilinniartsinneqartarneranni provsteqarfikkaartumik aaqqissuussisinnaaneq misissorneqarsinnaanersoq. Isumaqaratta pattattunik ilinniartsitinermi nunarput tamakkerlugu ilinniartitsinermik aaqqissussinermit provsteqarfikkaartumik ilinniartitsineq imminut akilersinnaanerusoq.

 

Atassummiilli aamma eqqaanngitsoorumanngilarput pattattutut ilinniarsimasut atugassarititaat misissorneqartariaqartut, ilaatigummi pattattut ataasiinnaanngitsut illoqarfimmi ataatsimi pigineqartarput.

 

Pissutilli atugassarititaasullu pattattunut pitsaannginnerisigut nuutsitsisinnaaneq ajornarluinnartutut isikkoqarpoq, ingammik inissamik pissarsiuunneqarsinnaanerat tamatumani ajornartorsiutit ilagaat, kiisalu nuunnermut akiliunneqarsinnaannginnerat aamma ajornartorsiutaasarluni.

 

Atassummit oqaatigissavarput Anthon Frederiksenip oqallisissiamini annertuumik ilagiinni sulisunut pitsanngorsaanissamik ujartuinera isumaqatigigatsigu, Atassummiillu isumaqartuaratta nunatsinni ilageeqarnermi sulisunut pitsaasumik aaqqissuussinissat ujartortariaqartut, atugassaritaasullu sukumiisumik misissuiffigineqartariaqartut.

 

Atassummit naggataagut oqaatigiumavarput Ilagiinni suleqataalersussanik ilinniartitsinerit ingerlanneqarmata, ilinniartitsinissallu piareersarneqarlutik. Taamaakkaluartorli palasinut tunngatillugu misissuisoqarnissaanik, oqaatigisarput isumaqarpugut qaangiinnaruminaatsut, palaseqarfiimmi ilaanni palasissaaleqiffiusuni eqaatsumik aaqqiipallatoqarsinnaanera Atassummiit upperigatsigu. Palaseqarfiilli palasissaaleqiffiusut tamarmik palasilerneqarnissaat soorunami ajornakusuussaaq.

 

Naggataagut Atassummit Naalakkersuisut akissuteqaataat tusaatissatut tiguarput misissuippallannissamullu kissaateqarluta.

 

Neriuutigaarput oqallisissiaq manna uummaarissumik oqalliffiujumaartoq. Atassummit peqataassaagut ilageeqarnerup siuarsarnissaanut aaqqiiniaqataanermut.

 

Utoqqaterpunga nipangersamaleraluarama.

 

Per Berthelsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussat sisamaat, Demokraatit.

Tulliuppoq Demokraatinit oqaaseqartussaq. Marie Fleischer, takanna.

 

Takanna.

 

Marie Fleischer, Demokraatit oqaaseqartuat.

Qujanaq.

 

Aallaqqaammut inatsisit tunngaviusut issuaavigerusuppakka, kapitali 7, inatsit tunngavoiusoq 1953-imeersoq § 67.

 

Issuaalaarlara?

 

Qujanaq.

 

Issuaaneq aallartippoq.

 

Innuttaasut akornusersorneqaratik ilagiittut peqatigiissitersinnaapput, pingaartitsinertik najoqqutaralugu Guutisioqatigiinniarlutik. Kisiannili assuarnaatsumik inuunermut eqqissisimallunilu inooqatigiinnissamut akerliusumik ajoqersuisoqaranilu ilinniartoqassanngilaq.

 

Issuaaneq naavoq.

 

? issuaaffigisara naapertorlugu qanorluunniit upperisaqarsinnaatitaaneq innuttaasunut tamanut inatsisitigut tunngaviusutigut aalajaallisaavigineqarsimavoq.

 

Demokraatit tungaaniit inuit ataasiakkaat kiffaanngissuseqarnissaat sakkortuumik tapersersugarigatsigu, nuannaarutigaarput Naalakkersuisut akissuteqaamminni erseqqissarsimammassuk piginnaatitaaffiup taassuma, massakkut naalagaaffeqatigiinnitsinni siunissamilu aalajangiusimaannarneqarnissaa.

 

Oqallissaarisup Anthon Frederiksenip tusarsimammagu siulitsinnut naleqqiulluta anersaakkut piitsuunerulersimasugut, Demokraatinit tamanna isumaqatiginngilarput.

 

Tassami allarpassuit peqatigalugit ilisimaarivarput anersaakkut inuuneq ukiorpassuit ingerlaneranni inuiaqatigiillu ineriartorneranni assigiinngiiaarnerulersimasoq. Tamanna aallaaveqarpoq inuit upperisaqaqatigiinnik assigiinngitsunik qaammaassinerulersimanerannik.

 

Aammalu sorlerni ingeerlasserusunnerminni namminneq paasisimalluarlugu toqqaasalersimanerannik. Soorunami uggornartuuvoq sinerissami sumiiffiit ilaanni palasissaaleqineqarlunilu ajoqissaaleqineqartarnera.

 

Kisiannili Naalakkersuisut akissuteqaataanni aamma takusinnaagatsigu suliniutinik aallartitsisoqareersimasoq, tamanna Demokraatiniit itinerusumik iserfiginianngilarput.

 

Taamatut oqaaseqarluta tamakkerluta oqallilluarnissarput neriuutigaarput.

 

Per Berthelsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussat sisamaat, Demokraatit.

Qujanaq.

 

Tulliupporlu siunnersuuteqartoq Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.

 

Takanna.

 

Anthon Frederiksen, siunnersuuteqartoq, Kattusseqatigiit.

Siullermik qujaniarpunga akissuteqaatinut tamanut aamma minnerunngitsumik Naalakkersuisut akissuteqaataannut.

 

Tassa ersarippoq aamma soorunami maani inatsisartuni oqaaseqartunit tamanit upperisarsiornermut tunngasut pingaartinneqartut.

 

Naalakkersuisut siullermik akissuteqaataat annikitsunnguamik oqaaseqarfigilaassavara, tassa Naalakkersuisut ilaatigut oqallisissiama ilaanik isumaqatiginninnginnerinut tunnganerutillugu, tassani uanga oqaannassaanga taamatut isumaqatiginnginninneq ilaatigut Naalakkersuisut akissuteqaatiminni, imminnut akerlilerlutik nassuiaatini assigiinngitsuni oqaatigimmassuk taanna isumaqarpunga nassuerutigiinnartariaqartoq ilumoornera.

 

Aamma minnerunngitsumik Atassutip oqaaseqarnermini ersersitaa tassalu ilumut palaseqarniarnerup tungaatigut aammalu ajoqeqarniarnerup tungaatigut ullumikkut ajornartorsiuteqarpugut. Taanna assortuussutiginagu isumaqarpunga nassuerutigiinnartariaqaripput tamatta.

 

Tassami Naalakkersuisut uppernarsareerpaat illoqarfiit ilaanni kommuneqarfiit ilaanni ilaatigut palaseqanngivissortoq. Aamma nunaqarfiit ilaanni nunaqarfiit pingasut sisamat imaluunniit ajoqit sisamat tallimat aamma amigaatigineqartut aamma uppernarsarneqarpoq.

 

Isumaqarpunga oqallinneq manna paaseqatigiiffigalugu aamma minnerunngitsumik Naalakkersuisut aallartissimasaat palasissanik ilinniartitsineq aammalu ajoqissanik ilinniartitsineq ingerlasasut taakkua isumalluarnarput soorunami.

 

Aamma Demokraatit oqaaseqarnerminni ersersinniarpaat ilaatigut oqallissaarutinni oqartunga anersaakkut siulitsinnut naleqqiulluta sanngiinnerulersimasugut. Demokraatinut malugeqquinnassavara taamatut oqariarlunga oqaatsit uku ilaliullugit atorakkit, qularnanngilaq tamanna immaqa ilumoortortaqarsinnaavoq. Tassa aalajangivillugu oqaatigineqanngilaq siulitsinnut naleqqiulluta anersaakkut sanngiinnerulersimasugut.

 

Taamaammat aamma oqaaseqartarnerni oqaaseqatigiit tamakkiisumik paasinissaat tassani isumaqarpunga pingaaruteqartoq, aalajangersimavissumik oqariartunnginnermi.

 

Soorunami Kattusseqatigiinni uagut pingaartilluinnarparput aamma inatsisini tunngaviusuni inuup kialluunniit kiffaanngissuseqarluni inissisimanera. Upperisarsiornerinnaanngitsumi kisiannili sutigut tamatigut inuit tamat oqartussaaqataanerat tunngavigalugu, inatsisit tunngaviusut 1953-imeersut taakkua naalagaaffeqatigiinnerup iluani inuit tamatta sukkulluunniit qanoq isummersinnaanerput, taanna killilersorneqanngimmat aamma upperisarsiornerup tungaatigut.

 

Una oqallissaarininni ersersinniaannarpara aamma paasivara oqaluttut tamarmik paasilluarsimagaat, minnerunngitsumik Atassutip oqaluttuata assorujussuaq ajornartorsiutit takuneqarsinnaasut sukumiisumik eqqartormagit, taanna assut nuannaarutigivara aammami qularnanngilaq nammineq atugaralugit nalunannginnerpaajusarmata suut pissutsit qanoq ittuunersut.

 

Kisianni taamaakkaluartoq aamma, aamma Siumup oqalunnermini naak oqallissaarutiga annerusumik tikinngikkaluarlugu Naalakkersuisut akissuteqaataa annerusumik taanna oqaaseqarfigimmagu soorunami paasivara aamma Siumut upperisarsiornermut tunngasut taakku aamma pingaartikkaat. Aammalu iluarisimaarlugu suliaq Naalakkersuisuninngaanniit suliniutigineqartut maannakkut aamma ilumoorpoq pattattut aamma, aamma taakkua uanga oqallissaarininni tikinngikkaluakkakka Naalakkersuisut aamma akissuteqarnerminni oqaatigimmatigit ilaatigut aamma iluarsisariaqartoqarpoq tassani.

 

Kisianni tassa soorunami ajornartorsiut sunaluunniit tamakkiisumik aaqqiiviginiassagaanni aamma tunngaviusutut aallaaviusut paasilluarnissaat tassani pisariaqartoq qularnanngilaq tamatta ilisimavarput. Tassalu aamma aningaasanut inatsit eqqartorneqartillugu ilagiinnut aningaasaliuunneqartartut assigiinngitsutigut aamma ilageeqarnermi ingerlatsinermi assorujussuaq pingaaruteqartarmata.

 

Tassami nalunngisatsitut aningaasanut inatsit qiviarutsigu ilagiinnut aningaasaliunneqartartut ukiuni arlalissuarni ajoraluartumik annertunerusumik qaffariaateqartarsimanngillat. Taannalu isumaqarpunga aamma ajornartorsiutaasunut qaangiiniarnermi maluginiartariaqartoq.

 

Nuannaarutigivara Naalakkersuisup pissutsit piviusut nassuiaaffigimmagit, nassuiaateqarfigimmagit nassuiaateqarfigimmagit. Aammalu suliniutit maannakkut ingerlanneqartut aammalu ukiamut ilaatigut ajoqit ilinniarnerminni naammassisussat aamma qilanaarluta utaqqissavagut. Neriuppungalu aamma palaseqarnermut tunngasut aamma pitsaanerulerumaartut, tassami ullumikkut pissutsit piviusut qiviassagutsigit aamma siutigut isigullu ammammata arajutsineq ajorpagut sumik sunilu ajornartorsiutit ilaatigut taakkartorneqartut.

 

Qujavunga akissuteqaatinut tamanut.

 

Per Berthelsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussat sisamaat, Demokraatit.

 

Taavalu

 

Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermullu aammalu Ilageeqarnermut Naalakkersuisoq.

 

Takanna.

 

Arkalo Abelsen, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq, Atassut.

 

Qujanaq.

 

Qujanaq partiininngaanniik aammalu siunnersuuteqartuminngaanniit Kattusseqatigiinninngaannit oqaatigineqartunut.

 

Uani akissutigisannut ilassuteqalaarniarpunga. Isumaqarpunga tamatta isumaqatigisinnaagipput, inuk timimigut peqqissoq aammalu anersaakkut peqqissoq, tassa ilivitsuusoq.

 

Soorunami taannartaa ukiup ingerlanerani allanngoriartorsimavoq. Anersaakkut piitsunngorsimanersugut imaluunniit pisuunngorsimanersugut taanna eqqartorneqarsinnaavoq. Kisianni aana qularnaatsoq allanngortoqarsimavoq taassuma tungaatigut.

Kisianni soorunami uniinnarluta tamakku isiginnaassanngilagut. Assigiinngitsutigut isumagissavarput meerartatta aammalu innuttaasut tamarmik anersaakkut aamma nakussassarnissaat.

 

Tassami inuk anersaakkut piitsuulluni ingerlaguni timikkuinnaq peqqilluni, taava tusiattumik ingerlassaaq.

 

Taava ataasiakkaannguit eqqaalaassavakka erseqqissaateqarfigalugit. Tassa Anthon Frederiksenip oqarnera una naliliisimanera ajuissutut pissutsit ajuinnerarlugit, uagut taanna Naalakkersuisunit imannak taavarput piffinni assigiinngitsuni ilaatigut naammaginanngitsunik atugassaqartoqarmat. Taakkua atorfiit inuttaqanngitsut eqqarsaatigalugit.

 

Isumaqarpunga tassani oqaatsit assigiinngitsut atorneqartut kisiisa eqqartuinnarigut.

 

Kisianni nalunngilluinnarparput ilagiinni sulisut ilaat tassani eqqarsaatigalugit ajoqit, pattattut aammalu oqaluffimmi sianertartut imaluunniit kiffatut taaneqarsinnaasut aammalu asaasut. Taakkua piffinni assigiinngitsuni tiiminik ikittunnguani sapaatip akunnerani suliffissaqartarput inuussutaasinnaanngitsunik.

 

Taamaattumikuna aamma oqaluffimmi ilagiinniluunniit sulinissaq immaqa inuppassuarni soqutigisinnaagaluarlugu tunuarsimaarfigineqartartoq. Tamatumalu kinguneramik aamma inuttaasartut taarsigaattorujussuullutik.

 

Kisianni aana aamma aana eqqortoq piffinni ataasiakkaani, pissutsit assigiinngitsorujussuupput. Imaassinnaavoq piffiit ilaanni inuussutaasinnaasumik tiimeqarluni suliffissatut peqartoq. Kisianni piffippassuaqarpoq ilagiinni sulineq imannak annikitsigisoq, sapaatip akunneranut 40 tiimit suliffissatut inuttalerneqarsinnaanani. Taamaattumik piffinni assigiinngitsuni eqaatsumik aaqqiiniarnissaq ujartortariaqarpoq.

 

Kommuneqarfinni assigiinngitsuni eqqarsaatigineqalaartariaqarpoq napparsimaveqarfinni, atuarfinni kommunemi allamiluunniit sulisut tiimissatik ulikkaanngikkaangamikkit katitigaalaartunnguanilluunniit sulisinnaasassasut sapaatip akunneranut uumassutaasinnaasunik inuussutaasinnaasunik aningaasarsiaqarlutik.

 

Aamma eqqaalaarusuppara ukua akissuteqaatinni taaneqareersut saniatigut ataatsimiititaliarsuaqarpoq pisortaqarfitsinninngaanniit aammalu biskoppeqarfimminngaanniit kirkeministerieqarfimminngaanniillu katitigaasunik. Taakkulu suliassat ingerlappaat tassa aamma ilagiinni pissutsit qulaajarlugit paasiniaqqissaarnissaat. Pisariaqarnerluni immikkut allatut aaqqissuussinissaq.

 

Taakkununnga ilaalluinnarpoq oqaaseqartut ilaatigut tikitaat, tassa atorfiit aalajangersimasut qassit atorfiit piffinni assigiinngitsuni ullumikkut piusut. Taakkua naleqqunnersut ilaatigut aamma nalilersorneqassaaq. Kisianni aamma taakkua saniatigut oqaatigissavara aprilip aallartilaarnerani provstit pingasuusut maani Nuummi ataatsimeeqatigineqartussaapput pisortaqarfinninngaanniik. Tassani aamma ilaatigut eqqartorneqassaaq ullumikkut inissisimanitsinni provsteqarfiit allat erliguunnagit, aamma naligiinnerusumik ilagiinnut sullissisussat agguataarneqarsinnaanissaat, immaqa utaqqiisaagallartumik.

 

Nalunngilluinnarpara palasitut atorfiit ataasiakkaat inuttassarsiuinikkut inuttalerneqartussaasut, kisianni eqaatsumik aaqqiisoqarsinnaasariaqarpoq nunarput ataatsimut isigalugu.

 

Aatsaaginnannguaq oqarpunga pattattartunik ilinniartitsinissaq aningaasassarsissussimallutigu. Kisiannili aatsaat taanna pivoq ilinniartitaanermik allaninngaanniit ikililerilluta aningaasassarsiorsimavarput, aallartinnissaa pisariaqartikkatsigu pisortaqarfitsinninngaanniit.

 

Kisianni 2004 aammalu ukiut aggersut eqqarsaatigalugit ilagiinni sulineq, uanga aamma isumaga malillugu kinguaattooqqasoq aningaasalersorneqarnermigut. Taanna aaqqiiffigineqartariaqarpoq, taannalu tassa inatsisartuni ilaasortat akisussaaffigivaat annertooq.

 

Neriuppunga oqaasigineqartut ullumikkut aallaavigalugit partiinit assiginngitsuninngaak Kattusseqatigiinninngaanniillu tigussaasunik saqqummertoqarpat, pissusiviusut aallaavigalugit assiliaq taanna saqqummersinneqartussaassammat ilaa, ukua misissuinerit eqqaasakka naammassippata.

 

Taava taakkununnga tulluuttunik aningaasaliinissaq inatsisartut piumassuseqarfigalugu akuersaarumaaraat.

 

Tassa qujanaq.

 

Per Berthelsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussat sisamaat, Demokraatit.

Qujanaq.

 

Marluk nappaanikuupput, siulliuvoq Siumuminngaanniit oqaaseqartuusoq aappassaaneerluni Doris Jakobsen. Tulliutissaarlu Jakob Sivertsen, Atassut, oqaaseqartut avataatigut, minutsit tallimat killigalugit oqaaseqarsinnaatitaalluni.

 

Doris Jakobsen, Siumup oqaaseqartua.

Siullermik Siumut sinnerlugu nuannaarutigaara ilageeqarnerup iluani ajornartorsiutaannaat eqqartorneqaratik aamma ilageeqarnerup iluani pitsanngorsaataasinnaasunik nutaanik taakkartuisoqarmat.

 

Soorunami Naalakkersuisup akissuteqaataani siuariartorneq aamma nuannaarutigisariaqarpoq.

 

Isumaqarpunga partiit pitsanngorsaatissatut maannakkut ilaattut saqqummiussaat aamma soqutiginaateqartorujussuusut, soorlu uagut aamma Siumuminngaanniit eqqaagipput inuusuttut taakkua oqallitsinneqartarnissaat aamma pisariaqartoq ilageeqarneq pillugu. Tassani ilageeqarnermut qullersai suleqatigilluinnarlugit.

 

Aamma uani soqutiginaateqartippara Atassutikkut saqqummiussaani eqqaaneqarmat palasit aamma taakkua illoqarfimmi ataatsimi palasit arlaqartartut, taakkua aggulunneqarnerusinnaanerat atorluarneqarnerusinnaanerat sinerissami allami, taavalu aamma pattattartut allallu taakkua eqqaasai. Isumaqarpunga taakkua soqutiginaateqartut taavalu aamma misissuiffigineqartariaqartut.

 

Taamaatut naggataatigut oqaaseqarluta naggataatigut oqaatigissavara, nuannaarutigalugu Naalakkersuisut maannakkut oqaatigimmagu pattattartut ilinniartitaanissaat aallartinneqarniartoq, naak ilinniarfiit ilaanninngaannit aningaasanik millilerilluni imaa taamatut ilinniartitsineq aallartissasut. Kisianni tassa nuannaarutiginarpoq assorsuaq taama pattattartut amerlisarneqarniarmata.

 

Qujanaq.

 

Per Berthelsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussat sisamaat, Demokraatit.

Ja nappaasunilu kingulleq tassa Jakob Sivertsen, Atassut.

 

Jakob Sivertsen, Atassut.

Qujanaq, naatsunnguamik. Tassaana nunatsinni upperisarsioqatigiit assigiinngitsut aamma uagut upperisarput Lutherikkuussuseq ataatsimut, taakkua immikkoortinnagit maani oqaatigineqarmata erseqqissaateqalaarniarlunga.

 

Tassa inatsisinik tunngaviusuni § 4-mi aalajangersarneqarpoq inuiaqatigiit upperisarsiorneranni Lutherikkuussuseq, tassa nunatsinni tunngavigineqassasoq. Naalagaaffimmilu tapersersorneqarluni. Taamaalilluni Lutherikkuussuseq immikkut isigineqarpoq upperisarsioqatigiinnut allanut sanilliullugu.

 

Tassa imaappoq uagut immikut Lutherikkuussusermik upperisaqarnerput allanut upperisarsioqatigiinnut immikkooruteqarpoq naalagaaffimmit, tassa kunngeqarfimmit tapersersorneqarami. Tassa taanna pingaartua.

 

Taavalu aamma isumaqarpunga nunatsinni ilagiit sinniisoqarnerat assut aamma pingaaruteqartoq. Taakku sapinngisamik annertunerpaamik ilagiit sulinerannut annertuumik ikorfartuisarput. Taamaattumik aamma taakkua sulilluarnerat aammalu ullumikkut ajoqinik amigaateqarnermik ilaatigut aamma misilittagaqanngikkaluarlutik, atuaasutut ingerlassisarnerat nersortariaqartoq.

 

Aammalu tassunga ilanngullugu oqaatigissavara ajoqinik amigaateqarneq nunatsinni soorunami ajornartorsiutaavoq, kisianni pattattoqarniarneq ajornartorsiutip annertunerpaartarivaa. Ajuusaarnaqisumik. Tassa Lutherikkuussusermik upperisaqartugut tussiaraangatta pattagiaq sapinngisamik aamma atorneqarnissaa assut pingaartumik utoqqaanerusunit pingaartinneqarmat.

 

Taamaattumik Naalakkersuisup akissuteqarnermini pattattussanik aamma ilinniartitsinermik ilanngussisimanera assut aamma taanna Atassummit qujarullugu tigugatsigu.

 

Qujanaq.

 

Per Berthelsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussat sisamaat, Demokraatit.

Tulliullunilu oqaaseqarumavoq Isak Davidsen, Atassut.

 

Takanna.

 

Isak Davidsen, Atassutip oqaaseqartua.

Tassa una oqallinneq soorunami aalajangiiffigisassatut aalajangiisoqarnavianngilaq uani oqallinnermi, kisianni uani organistit ilinniartitaasarneranni uanga nuannarivallaanngilara inuit arfineq pingasuinnaat aallartisinneqassappata organistitut ilinniartillugit.

 

Kisianni assersuutigeriarutsigu Qaqortumi suni tamanit peqarpugut organistinik illoqarfinni, taava nunaqarfimmiunaasiit minitaassapput.

 

Isumaqarpunga Kalaallit Nunaanni organistinik ilinniartitsinermi pigisagut organistit atortariaqarigut taamaattumikuna oqartugut provsteqarfikkaartumik pikkorissartitsinerit ingerlanneqarniarlik.

 

Aamma organistivissuartut naammassitillugit ilinniartinneqartariaqanngillat nunaqarfinni aamma pattattuusussat. Piginnaanilinnik peqarpugut kisianni ilinniaqqilaarunik annikitsuarannguamik ikorfartorneqarunik, ilinniakkamik pitsaalluinnartumik ilagiinni aamma sullisseqataasinnaasut.

 

Una oqaatigilaassavara organistit imaluunniit pattattut ilagiinni aamma sulisuupput, ajoqitulli pingaartigisut palasitullu, taakkumi erinarsornermik oqaluffimmi tussiarnernik ingerlassisuupput. Tassaapput aamma ilagiinni suleqatigut.

 

Kisianni aamma una aamma oqaatigilaarusuppata anersaakkut piitsuunerulersimanermik oqarniartoqartarnera uanga nammineq palasitut upperinngilluaasarpara. Kisianni tassuunga piitsuunerulerata kisianni maannakkut naalagiartarneq inuusuttorparpassuarnik akoqalernikuuvoq.

 

Taamaattumik anersaakkut kristumiuussutsimi piitsuunerulersimanngilagut, naak allanik healerisartunik allatullu upperisalinnik akuugaalersimagaluaqaluta. Kisianni suliniarneq sukaterneqartariaqarpoq upperisarsiornerup Lutherikkuussutsip iluani.

 

Aamma assut pinngitsoornanga qujarusuppunga Anthonimut siunnersuuteqartumut oqallisissiarinnittumut. Assut nuannaraara taamatut ilageeqarneq aamma Lutherikkuussuseq maani suliniarneq sakkortusarumallugu oqallisissamik taamattumik pilersitsigavit qujanaq.

 

Per Berthelsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussat sisamaat, Demokraatit.

Ja, maannalu oqaaseqaqqikkumanikuuvoq Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq, Arkalo Abelsen.

 

Takanna.

 

 

Arkalo Abelsen, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq, Atassut.

 

Qujanaq.

 

Tassa siullermik oqaaseqaqqaarama partiit aammalu Kattusseqatigiit oqaasiinut qujagama partiit ataasiakkaat siunnersuutaat pullaviginngilakka. Kisianni tassa aamma massakkut taamaaliussanngilanga mikisuarsuttai tamaasa ilanngussuullugit. Tamassi pitsaasunik siunnersuuteqarpusi nakussassaataasinnaasunik.

 

Unali taalaarusuppara oqaaseqarninni siusinnerusukkut oqaatigivara, organistitut pattattartutut arfineq pingasut missaaniipput taakku ilinniarnerat aallartinneqassasoq. Tassani eqqarsaatigalugit tassa pattagiarsuarsornissamut.

 

Tassalu taakkua qitiusumi ingerlanneqassapput, kisianni harmonorgelit tassa pattagiannguit nalunngisat nunaqarfinni atorneqartut, taakkunannga ilinniartitsinerit taakkua piffinni assigiinngitsuni ingerlanneqakutsoorsinnaapput. Soorlu provsteqarfikkaartuni. Taakkua tasiorlutik ingerlaassaapput sanileriillutik tassami aamma ilumoorpoq Isak Davidseni aatsaannguaq oqarami, piginnaanillit pattagiarsuarsornermik ilinniartinngikkaluarlugit kisianni pattagiannguanik pattagiaqarlutik pattattuusinnaasut, aamma taakkua eqqarsaatigineqarluinnarput uani.

 

Taava aamma ilanngutilaarusuppara aatsaannguaq qimattuulaagara, soorunami ilagiinni sulisut eqqartortillugit aamma eqqaaneqanngitsoorsinnaanngilaq ilagiit sinniisaattut qinerneqarsimasut. Taakkua piffinni assigiinngitsuni aamma suliniarnerminni assigiinngitsunik aporfeqartarput.

 

Isumaqarluinnarpunga ataatsimiititaliarsuup siuliani taasama aammalu uanga pisortaqarfinni qulaajaanermi, aamma taakku ilagiit sinniisaattut sulinerit aamma ilanngullugit misissuiffigeqqissaartariaqarput nalilersuiffigalugillu.

 

Tassami tupinnanngitsumik ilaatigut ilagiinni suliniaraluartut misigisimasarput allanut qinikkanut sanilliullutik pitsaavallaanngitsumik atugassaqartinneqarlutik. Isumaqarpunga ilagiinni sinniisut sulisut suliamik annertuumik ingerlataqartut aammalu nersortariaqartorujussuusut, kisiannili pisariaqartippaat aamma immikkut qanoq iliuuseqarfigineqarnissartik. Taanna uanga pisortaqarfinninngaanniit eqqummaariffigaarput aammalu qulaajagassanut ilaatilluinnarlugu.

 

Qujanaq.

 

Per Berthelsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussat sisamaat, Demokraatit.

Ja, nappaanikullu kingullersaat maanna Athno Frederiksen, siunnersuuteqartoq.

 

Aappassaaneerluni takanna.

 

Anthon Frederiksen, siunnersuuteqartoq, Kattusseqatigiit.

Tassa nuannaarutigivara oqallisissiaq soqutigineqarluarluni oqallisigineqarmat, aammalu ilaatigut arajutsisimaneqanngitsut assigiinngitsut eqqaaneqarmata aamma Naalakkersuisup sulinitissatut siunniussimasai aamma nuannaarutigingaarpakka. Qularutiginngilara taamatut siunniussaqarsimaneq ilagiinni sullissinermi pitsanngoriaatinik kinguneqarumaartoq.

 

Qujavunga.

 

Per Berthelsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussat sisamaat, Demokraatit.

Qujanaq.

 

Allanillu nappaasoqarnikuunngilaq, taamallu ililluta oqaluuserisassaq 117 naammassivarput.