Oqaluuserisassani immikkoortoq 128-1 |
|
||
| Siullermeerneqarnera | Aappassaanneerneqarnera | Pingajussaaneerneqarnera | |
Ullut
ataatsimiiffiusut aqqarnat, sisamannngorneq 20. marts 2003, nal. 15:36.
Hans Enoksen, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut.
Qujanaq. Nunatta aalisakkanik taakkunanngalu nioqqutissianik EU-mut nioqquteqarnera annertoorujussuuvoq, nunattalu aningaasarsiorneranut pingaarutilerujussuulluni. Nunatta EU eqqarsaatigalugu nunatut ilaasortaanngitsutut inissisimanerata nassataraa nunatsinniit avammut nioqqutigineqartut nunanut EU-mut ilaasortaasut killeqarfiinik qaangiiniarnerinut atatillugu periaatsimik akisuumik piffissaajarnartumillu aqqusaagaqartarnerat.
Taamaaliornikkut Kalaallit Nunaata EU-mut nioqqutigisai Islandimi, Norgemi Savalimmiunilu unammillertit eqqarsaatigalugit equngasumik unammillerfigineqarput. Aalisakkanik taakkunanngalu nioqqutissianik nunanit taakkunannga EU-mut nioqqutigineqartut killilersugaanngitsumik akornuteqanngitsumillu ingerlatinneqartarput, nersutit nappaataannut tunngasuni EU-mut isumaqatigiissutit pisariaqartut isumaqatigiissutigineqarsimammata.
Nunatta nersutit nappaataannut tunngasuni inissisimanerata iluani EU-mut nioqquteqarneq eqqarsaatigalugu pitsaanerusumik isumaqatigiissuteqarnissaq anguneqarsinnaanngilaq. Tamatumunnga uiggiullugu nersutit nappaataannut tunngasuni EU-mut isumaqatigiissuteqartoqarnissaanik Naalakkersuisut tunngaviusumik aalajangiipput.
Nersutit nappaataannut tunngasut pillugit isumaqatigiissuteqarnissamik qinnuteqaatip taamaattup EU-mut nassiunneqarsinnaalinnginnerani ilaatigut nunatsinni nersutit nappaataannut tunngasut piorsagaanerat inatsisiliornerlu pillugit, ilaatigullu aalisarnermut tunngasuni eqqiluisaarneq pillugu inatsisiliorneq pillugu teknikimut tunngasutigut sukumiisumik allaaserinnittoqaqqaartariaqarpoq. Nersutit nappaataannut tunngasut nunatta kingusinnerusukkut oqartussaaffigilerniarpagit tamatuma alloriarnikkuutaartumik isumaliutigilluagaasumillu pinissaa pingaartuuvoq, nunatta nioqqutissiaasa tatigineqarnerat innarlinngilluinnarlugu.
EU-mut isumaqatigiissuteqarneq piartuaartitsinermi tassani alloriarnerussaaq pingaarutilik.
Tamanna tunngavigalugu Naalakkersuisut Ministeriuneqarfimmut 2002-mi novembarip
qaammataani saaffiginnipput, danskit naalakkersuisuisa immikkut ilisimasatigut ikiuunnissaat qinnutigalugu.
Saaffiginnissut Ministeriuneqarfiup tapersersorpaa, Inuussutissalerinermut Pisortaqarfimmi Kalaallit Nunaat pillugu suleqatigiinnik, Namminersornerullutik Oqartussat aamma peqataaffigisaannik sulilersitsinermigut, suliarlu taanna nunatta tunngavissiaanik aallaaveqarpoq, nersutillu nappaataannut tunngasut pillugit isumaqatigiissutissatut siunnersuummik EU-Kommissionimut nassiunneqarsinnaasumik inernilerneqarsinnaalluni.
Peqqussutini ukunani inatsisiliornermut tunngasuni Inuussutissalerinermut Pisortaqarfiup oqartussaaffiata ataanniittuni tunngavissaq pisariaqartoq suliarineqarpoq.
Nunatta nersutit nappaataannut tunngasuni EU-mut isumaqatigiissuteqarnissamik kissaataa eqqarsaatigalugu inatsisitigut tunngavissap pigineqarnissaa qulakkeerniarlugu, nioqqutissianillu uumasunik aallaaveqartunik EU-mut nioqquteqarnissamut periarfissaq ataatsimut pigiinnarniarlugu Inuussutissalerinermut Pisortaqarfimmi Kalaallit Nunaat pillugu suleqatigiit Inuussutissalerinermut Pisortaqarfiup Kalaallit Nunaanni akisussaaffeqarfiata iluani inatsisit nutarterneqarnissaannut missingiut nassiunneqartoq suliarisimavaat, nunatsinni pissutsit immikkut ittut pisariaqartitsinerat malillugu allaassuteqartoq.
Inuussutissat, uumasuni nappaatit tunillannartullu kiisalu uumasut nakorsaattut suliaqarneq il.iI. pillugit kunngip peqqussutai pingasut suleqatigiissitaliamit assigiinngisitaarluartunik ilaasortaqartumit suliarineqarsimapput, ilaasortallu tassaapput Nunanut allanut Allaffimmi, Inuussutissarsiornermut Pisortaqarfimmi, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Pisortaqarfimmi, Peqqissutsimut Pisortaqarfimmi, Akileraartarnermi Pisortaqarfimmi kiisalu APK-mi, Royal Greenlandimi aamma Royal Arctic Line-imi atorfilittat.
Peqqussutit taakku tassaapput nersutit nappaataat pillugit isumaqatigiissutip suliarineqarnerani nunattalu avammut niuernerani pissutsit iluarsiniarneqarneranni ingerlariaqqinnissamut tunngaviit.
Naalakkersuisut pingaarnerusutigut naliliinerat tassaavoq peqqussutit tassaasut pissusiviusut pisortatigoortumik aaqqiissutaat, una pitsanngoriaatigalugu, suliffeqarfiit nunami namminermi inuussutissanik nioqqutissiornissanik kissaateqartut Namminersornerullutik Oqartussanit akuerineqartalernissaat, Namminersornerullutik Oqartussat malittarisassaat malillugit, imaanngitsoq Inuussutissalerinermut Pisortaqarfiup malittarisassai BU-mit akuerineqarsima sut malillugit.
Tamanna tunngavigalugu kaammattuutigineqarpoq peqqussutit taakku nassuiaatitaat ilanngullugit Inatsisartut akuerissagaat, inassuteqaatigalugulu peqqussutit taakku Inatsisartut Inuussutissarsiornermut Ataatsimiititaliaannit suliarineqassasut.
(Inuussutissat i1.i1. pillugit inatsisip Kalaallit Nunaannut atuutilersinneqarnissaanik peqqussut) Nerisassianut tunngasut siusinnerusukkut immikkut inatsisitigut aalajangersaavigineqarsimapput, assersuutigalugu neqit pillugit inatsisikkut, manniit pillugit inatsisikkut, immuit pillugit inatsisikkut il.il.
Taakku maanna nerisassiat pillugit danskit inatsisaanni
katersorneqarsimapput. Peqqussutilli Kalaallit Nunaannut atuuttut tassaapput
immikkut inatsisit pisoqaasut. Peqqussutitut
missingiutikkut matumuuna tamanna nutarteriffigineqarpoq.
(Uumasuni
nappaatit tunillannartullu pillugit inatsisip Kalaallit Nunaannut
atuutilersinneqarnissaanik peqqussut) Nioqqutissiat uumasunik aallaaveqartut
avammut nioqqutigisinnaajumallugit uumasuni nioqqutissiarineqartuni nappaatit
tunillannartullu akiorneqarsinnaasussaapput. Inatsit maanna atuuttoq
nutarterneqassaaq, suliassaqarfimmi tassani ineriartortitsisimanermut
naapertuuttuusinnaaqqullugu.
(Uumasut
nakorsaattut suliaqarneq il.il. pillugit inatsimmik nalunaarutip Kalaallit
Nunaannut atuutilersinneqarnissaanik peqqussut)
Uumasut
nakorsaattut suliaqarneq pillugu peqqussutitut missingiut nutaaq uumasuutit
illumiutat nappaataannik tunillaassuuttoqalersillugu uumasut nakorsaasa
Namminersornerullutik Oqartussani atorfeqartitaasut atorneqarnissaannut
pitsaasumik periarfissiivoq.
Danskit
malittarisassaanni periarfissaq taanna uumasut nakorsaasa nakorsiartitsisartut
kisimik atorneqarnissaannut killiliivoq.
Missingiummi
matumani nakorsaatit pillugit inatsit innersuussutigineqarpoq. Tassani
nunatsinni nakorsaatit pillugit inatsisip innersuussutigineqarnerata
erseqqissarneqarnissaa kissaatigineqarpoq, suliassaqarfimmi taanna
peqqinnissaqarfiup tiguneqarneranut atatillugu 1992-imi nuunneqarsimammat.
Taamaattumik
Naalakkersuisut kaammattuutigaat peqqussut akuerineqassasoq, oqaatigalugulu
tamatuma erseqqissarneqarnissaa peqqussummullu ilanngunneqarnissaa kissaatigineqartoq.
Tamatumunnga
atatillugu Naalagaaffimmi oqartussaasut aamma Namminersornerullutik Oqartussani
oqartussaasut akornanni oqartussaassut simik agguataarinerup atuuttup
allanngortinneqannginnissaa qulakkeerneqassaaq.
Kunngip
peqqussutaasa pingasut taakku atuutilersinneqarnerat missingersuutitigut
sunniuteqassanngitsoq naatsorsuutigineqarpoq.
Pissutsit
ullumikkutut itsillugit Kalaallit Nunaata aalisakkanik avammut
nioqquteqarnerani ullut tamaasa aningaasanik annaasaqartoqartarmat allannguutip
sapinngisamik piaarnerpaamik naammassineqarnissaa pingaartuuvoq. Taamaattumik
oqaluuserisassani immikkoortoq taanna oqaluuserisassanik
nalunaarutiginninnissamut malittarisassat malinnagit ilanngunneqarnissaa
immikkut akuersissutigineqarsimavoq.
Taamatut
oqaaseqarlunga peqqussutit Inatsisartunit akuersaartumik oqaluuserissanngortip
pakka. Qujanaq.
Aqqaluk
Lynge,
ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussat pingajuat, Inuit Ataqatigiit.
Taava
partiit oqaaseqartuinut siullermik Siumup oqaaseqartua Ole Dorph. Tullinnguukkumaarpoq
Ane Hansen Inuit Ataqatigiit.
Ole
Dorph, Siumup
oqaaseqartua.
Qujanaq.
siumumiit inuussutissat il.il. pillugit inatsisip, uumasuni nappaatit
tunillannartullu pillugit inatsisip kiisalu uumasut narkorsaattut suliaqarneq, il.
il. pillugit inatsimmik nalunaarutip Kalaallit Nunaannut
atuutilersinneqarnissaat pillugit Namminersornerullutik Oqartussat
oqaaseqaateqarnissaat pillugu Inatsisartut aalajagiiffigisassaattut siunnersuut
pillugu imatut oqaaseqaateqassaagut:
Siumumiit iluasarisimaarparput
oqaluuserisassaq una pineqartoq maannakkut Inatsisartunut
oqaluuserisassanngorlugu Naalakkersuisunit saqqummiunneqarmat,
oqaluuserineqarnissaalu Inatsisatunit akuersissutigineqarmat. Eqaatsumik
suleriaaseqarnissaq pisariaqartarpoq, soorlu oqaluuserisami matumani.
Nunatta
aalisakkanik il. il. avammut niuernera aningaasarsiornitsinnut
pingaaruteqartorujussuuvoq, niuernermullu tamatumunnga
unammillerterpassuaqarpugut sakkortoqisunik. Maannakkullu inatsisitigut
tunuliaquteqannginnerput pissutaalluni
unammillerniarnitsinni ajornartorsiuteqalersimavugut minnerunngitsumik
EU-mut niueqateqarnitsinnik aningaasarsiornitsinnullu annertuumik
akornutaalersimasumik, sapinngisamik piaarnerpaamik aaqqiiviginiarneqartariaqartumik.
Suliaq una inatsisitigut pissutsinik ullutsinnut siunissamullu
naleqqussaaneruvoq pisariaqartoq.
Siumumiillu
maluginiarparput inatsisissat pineqartut suleqatigiissitaliamit
assigiinngisitaarluartunik ilaasortaqartumik suliarineqarsimasoq.
Taamatut
oqaaseqarluta suliaq Inuusutissarsiornermut Ataatsimiititaliami
suliarineqassasoq inassutigissavarput. Qujanaq.
Aqqaluk
Lynge,
ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussat pingajuat, Inuit Ataqatigiit.
Taava Ane Hansen, Inuit Ataqatigiit tulliutissaaq Jensine Berthelsen Atassut.
Ane Hansen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.
Qujanaq. Naalakkersuisut kingusikkaluartumik aammalu misissuilluarnissatsinnut periarfissinngikkaluarluta peqqussutissanik pingasunik akuerseqqulluta aalajangeqqullutalu ullumikkut qinnuigaatigut.
Inuit Ataqatigiinni Naalakkersuisut suliassat nukinginnartuunerannik tunngavilersuutaat nalilersoreerlugit nalunaarutigissavarput peqqussutit taakkua pingasut pineqartut nassuiaataat ilanngullugit akuersaassagitsigit. Inassutigalugu peqqussutit pineqartut aappassaaneerneqannginnerani Inatsisartut Inuussutissarsiornermut ataatsimiititaliaaniit peqqissaartumik nalilersorneqarlutik suliarineqassasut. Ilaatigut nunatsinni kalaaliminernik nioqquteqartarnermut akornutaannginnissaat qulakkeertariaqarmat. Qujanaq.
Aqqaluk Lynge, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussat pingajuat, Inuit Ataqatigiit.
Taavalu Jensine Berthelsen, Atassut.
Jensine Berthelsen, Atassutip oqaaseqartua.
Nerisassianut tunngasut pillugit Inuussutissat il.il. pillugit inatsisip Kalaallit Nunaannut atuutilersinneqarnissaannik peqqussutissatut siunnersuut aqqutigalugu immikkut inatsisitigut arlalitsigut nunatsinni atugassarititaasut pillugit immikkut aaqqissuussisimaneq pisoqalisoorsimasoq iluarsiiviginiarlugu Danskit inuussutissalerineq pillugu ataatsimoortumik inatsiseqalernikkut iluarsiniarneqarnerat ATASSUT-mit tamakkiisumik taperserparput.
Uumasut nappaataat tunillannartut pillugit inatsisip Kalaallit Nunaannut atuutilersinneqarnissaannik peqqussutissatut siunnersuut aqqutigalugu inatsimmik pioreersumik nutarteriniartoqarpoq, taamaalilluni nioqqutissiat uumasunik aallaaveqartut avammut nioqqutigisinnaajumallugit uumasuni nioqqutissiarineqartuni nappaatit tunillannartullu akiorniarneqarnerannut inatsisitigut toqqammavissat ullutsinnut naleqqussarniarneqarlutik.
Kiisalu uumasut nakorsaattut suliaqarneq il.il. pillugit inatsimmik nalunaarutip Kalaallit Nunaannut atuutilersinneqarnissaannik peqqussusiornissamut siunnersuut suliassaqarfiup taassuma ullutsinnut naleqqussarneqarnissaanik aqqutissiuussiniarnerummat ATASSUT-mit ilalerumavarput.
Nioqqutissiat uumasunik aallaavillit avammut nioqqutiginiarneqartarnerini inatsisitigut akimmisaarutaasinnaasut qulaajarneqarnissaannik suliniuteqarnermi peqqussutisatut siunnersuutit taakku aallaavigalugit nunatta avammut niuernerani pissutsit iluarsaassiffiginiarneqarnerani ingerlariaqqinnissamut tunngaviupput, taamaammat ataatsimut isigalugit ATASSUT-mit ilalernartippavut.
Naalakkersuisut saqqummiussinerminni oqaatigaat Kunngip peqqussutaasa pingasut eqqartorneqartut nunatsinni atuutilersinneqarnerat missingersuutitigut sunniuteqassanngitsoq naatsorsuutigineqartoq, taamaattorli ATASSUT-mit kissaatigissavarput nunatta peqqussutinut taakkununnga ilanngunneqarneratigut uumasut nappaataannik pinaveersaartitsinermut nappaateqalersimasullu katsorsarneqarnissaannut, nappaalanerlu pissutigalugu toqoraasariaqalernissamut inuttaqarnikkut aningaasaqarnikkullu sillimaniarneq illersorneqarsinnaasumik inissisimanersoq Inatsisartut inuussutissarsiornermut ataatsimiititaliaanit aappassaaneerneqannginnerani misissussagaat ATASSUT-mit kissaatigaarput.
Aqqaluk Lynge, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussat pingajuat, Inuit Ataqatigiit.
Taava Marie Fleischer Demokratit, tullinnguutissaaq Anthon Frederiksen Kattusseqatigiit.
Marie Fleischer, Demokratit oqaaseqartuat.
Inuussutissat pillugit inatsisip uumasuni nappaatit tunillannartullu pillugit inatsisit kiisalu uumasut nakorsaattut suliaqarneq ilaalu ilanngullugit sulinerat pillugu nalunaarutip Kalaallit Nunaannut atortinneqalernissaannut Namminersornerullutik Oqartussat oqaaseqaatissaattut Naalakkersuisut siunnersuutigisaat Demokratinit akuersaarparput.
Kalaallit EU-mut tunisaqartarnerat Islandimit Norgemit Savalimmiunillu unammillertinut naleqqiullugu unammillernikkut nikittoortinneqartarmat Demokratinit nuannaarutigaarput tamatuma naligiissaariffiginiarneqarnera.
Soorlu Naalakkersuisunit aamma tikkuaaffigineqartoq ullumikkutut ingerlasoqarallartillugu kalaallit aalisakkatigut avammut tunisassiaat aningaasanik annaasaqarfiusarmata siunnersuut taamatut isikkoqartillugu Demokratiniit tamakkiisumik akuersaarparput.
Oqaaseqaatittali matuma naannginnerani oqaatiginngitsoorusunngilarput assorsuaq isornartoqartikkipput oqaaseqaatissatut siunnersuutip matuma piffissamut killissaliussap aatsaat naareernerani Inatsisartunut saqqummiunneqarnera. Inatsisartut tamatuminnga ilimasaaqqaarnagit. Taamatut oqaaseqarluta siunnersuutip ataatsimiititaliami tassunga suliarinnissinnaasumik suliarineqarnissaa inassutigaarput.
Aqqaluk Lynge, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussat pingajuat, Inuit Ataqatigiit.
Qujanaq. taava Anthon Frederiksen Kattusseqatigiit.
Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.
Inuussutissat il.il. pillugit inatsisip uumasuni nappaatit tunillannartullu pillugit inatsisip kiisalu uumasut nakorsaattut suliaqarneq ilaalu ilanngullugit pillugit nalunaarutip Kalaallit Nunatsinnut atuutilersinneqarnissaat pillugit Namminersornerullutik Oqartussat oqaaseqaateqarnissaat pillugu Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuut Kattusseqatigiit sinnerlugit imaattumik oqaaseqarfigissavara.
Siullermik eqqaasitsissutigissavara Kattusseqatigiinni anguniakkatta pingaartut ilagimmassuk inatsisip inatsisit malittarisassallu allat sapinngisamik nunatsinnut piviusunut naapertuuttumik Inatsisartuni maani tamakkiisumik oqartussaaffigineqalerlutillu tamakkiisumik aalajangersaaffigineqartalernissaat anguniarneqartariaqarmat.
Minnerunngitsumik namminiilivinnissamut sulianut nukittorsaataallutillu kalaallit nunatta inuiasalu namminiilivinnissatsinnut aamma annertuumik toqqammavileeqataasussaammata.
Taamaammat inatsisit nunatsinnut atuuttussat tamaasa tamakkiisumik oqartussaaffigilernissaasa pimoorullugu Naalakkersuisut sulissutigissagaat Kattusseqatigiit sinnerlugit kaammattuutigeqqinniarpara.
Taamatut oqareerlunga inatsisit nunatsinnut atuutilersinneqartussat amerlanerpaatigut inuussutissanut nunalerinermut aalisarnermullu ministerip assigiinngitsutigut nunatsinnut tunngassunik malittarisassiorsinnaaneranik imaqartut eqqarsarnartoqaraluartut taamaattoq EU-mut niuernermi pitsaanerusunik angusaqarsinaanerulernissamik ingerlariaqqinnissamut tunngaviliisussaammata Naalakkersuisut inassuteqaataat pissutsit taamaakkallartillugit akuerisariaqarput.
Minnerunngitsumik aamma Naalakkersuisut saqqummiussinerminni EU-mut niuernermi nunanut allanut unammillersinnaanerulernissamik kinguneqartussaasut oqaatigineqarmat. Inatsisit Danmarkimi atuuttut nunatsinnut annerusumik naleqqussarneqarsimanngitsut takuneqarsinnaapput. Aammalu kalaallisuuisa arlalitsigut naqinnerlunnernik kukkuneqartut iluarsineqarnissaat piumasaqaatigeriarlugu Naalakkersuisut, Naalakkersuisunut apeqqutiginiarpara inatsisit nunatsinnut atuutilersinneqarpata taakkua savaatilinnut allanullu inuutissarsiutinik ingerlataqartunut qanoq sunniuteqassanersut Naalakkersuisunit ilisimaqqissaarneqarnersut.
Tassami inatsisit taakkua aamma assigiinngitsutigut inuutissarsiornermik ingerlataqartunut assigiinngitsunut pisussaaffiliisussaammata.
Naggataatigut aamma paaserusuppara inatsisit taakku tamarmik Kalaallit Nunatsinnut atuuttussanngunnginnerini imaluunniit atuuttussaanngineri pillugit aalajangersakkat siunnersuutini saqqummiunneqartuni inatsisit paragraffii suli allaqqasut peerneqarsimanngimmata Naalakkersuisut taakku pillugit qanoq iliulersaarnersut ilanngullugu nassuiaateqarfigineqarnissaa piumasaraara. Tassa paragraffit Kalaallit Nunaannut inatsisit atuuttussaannginnera pillugu suli saqqummiussani allaqqammata.
Taamatut oqaaseqareerlunga inatsisit qulaani pineqartut nunatsinnut atuutilersinneqarnissaannik Naalakkersuisut inassuteqaataat pissutsit taamaakkallartillugit akuersaarumavakka. Naatsorsuutigalugulu nunatsinni inuussutissarsiutinik ingerlataqartunut minnerunngitsumik aamma savaatilinnut arlaatigut sunniuteqapilunnginnissaat Naalakkersuisuniit qulakkeerneqarsimassasut. Qujanaq.
Aqqaluk Lynge, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussat pingajuat, Inuit Ataqatigiit.
Inatsisartuni partiit oqaaseqartui tamarmik inassuteqarput inuussutissarsiornermi ataatsimiititaliami suliarineqaqqinnissaanik. Taavalu naggataamik oqaaseqaqqissooq Naalakkersuisut Siulittaasuat. Takanna.
Hans Enoksen, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut.
Qujanaq. Aap uani oqariartuutigineqartut inuussutissat ilaalu pillugit inatsisip Kalaallit Nunaannut atutilersinneqarnissaa pillugit Namminersornerullutik Oqartussat oqaaseqaateqarnissaat nuannaarutigaara Inatsisartuni ilaasilluarneqarmat.
Taamaalilluni nunatsinni inuussutissatigut atuineq aammalu nunatta iluani atuineq minnerunngitsumik nioqqutissianik tuniniaasinnaanermut periarfissat annertuumik pitsanngoriartinneqartussammata. Aammalu minnerunngitsumik nunatsinninngaaniit nioqqutissiarineqartut EU eqqarsaatigalugu periarfissat sukkanerusumik ingerlasalernissaanut aammalu akileraarusersuinerit akimmiffissallu ikilisarneqarnissaannut annertuumik alloriartoqartussaammat.
Assut nuannaarutigaara Naalakkersuisut sinnerlugit partiit oqariartortuisa tapersiinerat. Soorunami assigiinngitsut uani eqqartorneqartut ilaatigut Kattusseqatigiinninngaaniit oqariartuutigineqartut tassalu nunatsinni kalaaliminernik atuinitsinnut aammalu Inuit Ataqatigiinninngaaniit akornutaannginnissaa qulakkeerniarneqarnissaa taanna soorunami uani sulisinneqartut aamma taakkua ilanngullugit qulakkeerniarlugit sulipput.
Neriuutigaaralu aamma ersarissunik paasiumasaqarpata ataatsimiititaliani piareersimammata atorfillit isumasiorneqarnissaminnut. Uanilu aamma soorunami Naalakkersuisut uagut peqataarusuppugut pitsaasumik peqqussutip naammassineqarnissaanut.
Tassami inuussutissanik nioqqutissiornermi nunatsinni ingerlatsiniarnerit annertuumik aporfissaqartuaannarput EU-mi malittarisassat annertoorujussuarmik aallaavigineqartarmata.
Uanili nunap iluani niuerniarnermi EU aallavigiunnaarlugu nammineerluta aalajangersaasalersinnaanerput periarfissinniarneqartoq assut iluarisimaarnarpoq. Neriuppungalu aamma tassuuna alloriarneq pitsaasoq inuiaqatigiinni malugineqarluarumaartoq.
Kattusseqatigiinninngaaniit Inatsisinut tunngasut uparuarneqartut taakkua sukumiisumik aammalu kukkunerusinnaasut taakku misissoqqissaarneqassapput. Qularinngilaralu aamma ataatsimiititaliami suliarineqalerpat ataatsimiititaliaq pitsaasumik isummersorluarumaartoq. Soorunami uparuagassat taakkua Naalakkersuisunut annguppata aamma uagut annertuumik suleqataanissarput naatsorsuutigineqassaaq.
Uanili aamma arlalinnit oqaatigineqartoq saqqummiussinermi periarfissap killeqarnera pissutigalugu tassa taanna allatut ajornartumik piaartumik naammassineqarnissaa pingaartissimavarput aporfiusartut sapinngisamik piffissamik sivikinnerpaamik qaangerniarnissaat pissutigalugu.
Taannalu neriuppunga siunissami naammattooqqissanngikkipput tassa siusissumik aammalu paasissutissanik sukumiisumik Inatsisartut tunineqartarnissaat aamma uagut Naalakkersuisuni pingaartilluinnaqqissaaratsigu.
Tassa taamatut oqaaseqarlunga ataatsimiititaliami suliarineqarnissaa innersuussutigaara. Taavalu neriuutigalugu pitsaasumik aammalu malunnarmat maani oqariartuutigineqartut annertuumik isumaqatigiinnermik aallaveqartut taakkua tunngavigalugu sulinertik ingerlakkumaaraat. Aamma Naalakkersuisuni uagut peqataanissarput annertuumik piareersimaffigalugulu peqataaffigissavarput. Qujanaq.
Aqqaluk Lynge, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussat pingajuat, Inuit Ataqatigiit.
Qujanaq. taamaalilluni immikkoortoq 128. Inuussutissat il.il. pillugit inatsisip uumasuni nappaatit tunillannartullu pillugit inatsisit kiisalu uumasut nakorsaattut suliaqarneq ilaalu ilanngullugit pillugit inatsimmik nalunaarutip Kalaallit Nunaannut atortuulersinneqarnissaat pillugu Namminersornerullutik Oqartussat oqaaseqaateqarnissaat pillugu Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuut taamaalilluni ataatsimiititaliamut ingerlaqqereerpat uterifigineqassooq. Taannalu immikkoortutut 128 naammassigatsigu ullormut oqaluuserisassat aamma tamakkerpagut ullumikkut qujanaq aqagu takoqqissaagut.