Oqaluuserisassani immikkoortoq 129 |
|
||
| Siullermeerneqarnera | Aappassaanneerneqarnera | Pingajussaaneerneqarnera | |
Ullut ataatsimiiffiusut qulingat,
pingasunngorneq 19. marts 2003, nal.
Aqqaluk Lynge, siunnersuuteqartoq, Inuit
Ataqatigiit.
Qujanaq. Inatsisartut
Suleriaasianni § 41 aamma § 32 naapertorlugit Danmarkip sakkulersorluni
sorsoqataannginnissaanut Inatsisartut pisortatigoortumik piumasaqarnissaannut
aalajangiiffigisassaattut siunnersuut matumuunakkut saqqummiunneqassaaq.
Tunngavilersuutaa
aajuna:
Kalaallit
Nunaanni Inatsisartut sutigut tamatigut sakkulersorluni pissaaneqarniunneq
sorsunnerillu akerlerivaat, FN-ip taassumalu Sillimaniarnermi
Ataatsimiititaliaata ersarissumik paatsuugassaanngitsumillu siumoortumik
FN-imiik pisinnaatitsisoqarsimanngippat.
Sorsunneq
inuunermut suusupaginninneruvoq. Sorsunneq inuinnarnik amerlasuunik
toqoraanermik kinguneqartussaavoq, tamatuma pinngitsoortinneqarnissaa
iluatsinngitsuussagaluarpat.
FN-imi
tunngaviusumik Isumaqatigiissut tunngavigalugu naalagaaffiit akornanni
nalinginnaasumik angutaaserniarneq inerteqqutigineqarpoq.
Inassuteqaat
pingaarneq tamanna marlutigut sanioqqunneqarsinnaavoq: Immikkut
pisinnaatitaaffiliinikkut ammaanneqarsinnaalluni imminut illersorniarluni
pissaanermik atuiniarnikkut, kiisalu aamma immikkut FN-ip Sillimaniarnikkut
Ataatsimiititaliaata pisinnaassusiinera tunulequtaralugu pissaanermik
atuiniarnermut immikkut akuersisoqarsinnaalluni.
Immikkoortut
taakku marluk USA-p siuttuuffigisaanik sorsunniarnermut tunngaviusinnaanngillat
illersuutaasinnaanatillu. Tamanna tunulequtaralugu Kalaallit Nunaanni
Inatsisartut imatut oqaaseqaateqarnissaannik Inuit Ataqatigiit
siunnersuuteqarput:
?Kalaallit Nunaanni Inatsisartut
ajuusaarutigilluinnakkaminnik paasitinneqarput danskit Naalakkersuisuisa
aalajangersimagaat sakkulersorluni Irakimut iliuuseqarniarnermut
peqataaniarluni, naak tamanna FN-mit immikkut pisinnaatitsissummik
tunulequtaqanngikkalaluartoq.?
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut
Siulittaasuat, Siumut.
Inatsisartut
tamatumunnga akissutissaat uninngareerutta partiininngaanniit
oqaaseqarfigineqassapput. Ataatsimiinneq tassunga kipigallarpoq, taavalu
minutsit 15-it taamaalilluta uninngagallassaagut.
Ullut
ataatsimiiffiusut qulingat, pingasunngorneq 19. marts 2003, nal.
(Ataatsimiiinerup
ammaqqinneqarnera)
Ataatsimiinnermi
aqutsisoq: Jonathan Motzfeldt, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq,
Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.
Taava
maannakkut oqaluuserineqassaaq unillatsiarnerup siuninnguatigut Inuit
Ataqatigiit saqqummiussaat Naalagaaffiup ataatsip arlallilluunniit Irakimut
sakkulersorlutik sorsunniarnerannut Kalaallit Nunaanni Inatsisartut
pisortatigoortumik akerliliinissaanut Danmarkillu sakkulersorluni
sorsoqataannginnissaanut Inatsisartut pisortatigoortumik piumasaqarnissaannut
aalajangiiffigisassatut siunnersuut. Taanna saqqummiunneqareerpoq, taavalu
maannakkut partiininngaanniit oqaaseqarfiginissaa tullinnguuppoq. Taava
apeqqutigissavarput kina partiininngaanniit ? Jakob Sivertsen, Atassut.
Jakob
Sivertsen,
Atassutip oqaaseqartua.
Qujanaq.
Irakimut sakkutooqarnikkut saassussinissamut Inatsisartut pisortatigoortumik
isumaqataannginnerat pillugu Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut Inuit
Ataqatigiit siunnersuutaat pillugu Naalakkersuisooqatigiit partiivinik
imaattumik allannguutissamik siunnersuuteqassaagut.
Martsip
ulluisa aqqarnanni Naalakkersuisut nunanut allanut tunngasutigut naalakkersuinikkut
ingerlatsineq pillugu nassuiaataannit Inatsisartut oqallinnerat aallaavigalugu
Inatsisartullu piumasaqaataat tunngavigalugu nunatsinni Naalakkersuisut
siulittaasuata Hans Enoksenip statsminister Anders Fogh Rasmussenimut aammalu
nunanut allanut ministerimut Per Stig Møllerimut allagai nunatsinni innuttaasut
Inatsisartullu sinnerlugit Kalaallit Nunaata sorsunnermut akerliunera
uppernarsarlugu oqariartuutaasut innersuussutigalugit Inuit Ataqatigiit
oqariartuutaat aamma tamatumani naammassineqarsimasutut isumaqarfigaarput.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq,
Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.
Taanna
agguaanneqarsimasumi naqqiineq, tassa Kalaallit Nunaata sorsunnermut
peqataarusunnginnera allanngortinneqarsimavoq akerliunera. Tassalu maannakkut
allannguutissatut siunnersuummi saqqummiunneqarpoq.
Taavalu
tulliulluni oqaaseqassaaq Marie Fleischer.
Marie
Fleischer, Demokratit
oqaaseqartuat.
Allannguutissatut
siunnersuut imatut ittoq Inuit Ataqatigiit, Demokratit hr. Anthon Frederiksenilu sinnerlugit
saqqummiutissavara.
Kalaallit
Nunaanni Inatsisartut pakatsissutigalugulu ajuusaarutigaat paasitinneqaratta
danskit Naalakkersuisui aalajangersimasut sakkulersorluni Irakimut
iliuuseqarniarnermut peqataaniarlutik, naak tamanna FN-imiit pisinnaatitsissummik
tunuliaqutaqanngikkaluartoq.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut
Siulittaasuat, Siumut.
Taava
oqallinnissaq aallarnerlugu oqaaseqartussaq siulleq Josef Motzfeldt, Inuit
Ataqatigiit.
Josef
Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit
oqaaseqartuat.
Inuit
Ataqatigiit ullaaq siunnersuut ataatsimiinnerup uninngillatsiarnerani
agguaanneqartoq Siulitttaasoqarfimmut ingerlatipparput isumaqaratta
pingaaruteqartoq Inatsisartuni siulittaasoqarfik qitiulluni isummernissami
matumani aallaaviusariaqartoq.
Massakkut
allannguutissatut siunnersuut malillugu imatut nipeqarpoq Inatsisartut
oqaaseqaateqassanngitsut, Inatsisartut akerliunerminnik oqassanngitsut.
Ajuusaarutigalugu
oqaatigisariaqarpoq Naalakkersuisut siulittaasuata ministeriunermut allagai
martsip 13-annik ullulerneqarsimasut toqqammaviussappata Inatsisartut Nunanut
allanullu sillimaniarnermut Ataatsimiititaliaanut akueritillugu
ilisimatitsissutitulluunniit saqqummiuteqqaarneqarsimanngimmata. Eqqunngitsunik
allakkat ilaatigut imaqarput. Assersuutigalugu naangajalernerani
Naalakkersuisut siulittaasuata allagaani naangajalernerini Naalakkersuisut
siulittaasuat ima allappoq: ?Taamaattoq nalornissutigineqassanngilaq NATO-p
iliuusai Naalakkersuisunit tapersersorneqarmata.? Inuit Ataqatigiinninngaanniit
erseqqissaatigissavarput Irakimut iliuuseqarniarnermi NATO nunanut ilaasortami
amerlaqatingajaatut immaqa avissaartorsimammat, taamaammat Naalakkersuisut
allagaat toqqammaviussappata Inatsisartut tapersersugaat tassaasussaavoq NATO
avissaartuulluni isummertoq Kalaallit Nunaanni Inatsisartut tapersersoraat.
Taamaattumik
ataatsimoorluta oqaaseqaateqarnissamik aatsaannguaq Demokratinit Marie
Fleischerip saqqummiutaa Inuit Ataqatigiit aalajangiusimaneqassasoq soorunami
matumuuna nalunaarutigaarput, allannguutissatullu siunnersuut
oqaatigeqqissallugu taanna isumaqarmat Inatsisartut matumani isummissanngitsut.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut
Siulittaasuat, Siumut.
Tulliulluni oqaaseqassaaq
Anthon Frederiksen, taannalu pereerpat Per Berthelsen.
Anthon
Frederiksen,
Kattusseqatigiit.
Inuit
Ataqatigiit sinnerlugit Aqqaluk Lyngep Josef Motzfeldtillu siunnersuutaat
Inatsisartut suleriaasianni § 41 aamma § 42 naapertorlugit Danmarkip
sakkulersorluni sorsoqataannginnissaanut Inatsisartut pisortatigoortumik
piumasaqarnissaannut aalajangiiffigisassatut siunnersuut Kattusseqatigiit
sinnerlugit imaattumik oqaaseqarfigissavara.
Siullermilli
erseqqissaatigissavara Kattusseqatigiinni tunuliaqutannik
tusarniaaqqaarnissamut piffissaq annikippallaarnera pissutigalugu
periarfissaqarsimannginnama, taamaattumik uani uanga nammineq isumaga
anissavara.
Isumaqarpunga
siunnersuut tunngaviatigut tamakkiisumik taperserneqartariaqartoq, kisianni
taama oqareerlunga aamma isumaqarpunga Kalaallit Nunatta tungaaniit
nassuerutigalugulu oqaatigisariaqaripput pisortatigoortumik danskit
Naalakkersuisuinut saaffiginninneq siusinnerujussuakkulli pisariaqaraluarmat,
tassa taamani danskit Naalakkersuisuisa siulittaasuat Anders Fogh Rasmussen
nalunaaruteqarmat taamani Amerikami Naalakkersuisut siulittaasuat
sorsunnissamik nalunaaruteqarnera taperserlugu oqaaseqaqqaarmalli.
Taamaattumik
oqaaseqaatissatut siunnersuut tunngaviatigut akuersaarpara, kisianni
oqaaseqatigiinni oqaaseq ?ajuusaarutigilluinnagaannik? atussallugu
pissutissaqanngitsugut isumaqarpunga. Tassa suna uagut ajuusaarutigissagatsigu?
Taamaammat isumaqarpunga oqaaseq taanna oqaatsimik
?pakatsillutigilluinnagaannik?-mik taarserneqartariaqartoq.
Taakkualu allareerlugit
oqaatigissavara illua-tungiliuttut peqatigalugit, Inuit Ataqatigiit aammalu
Demokratit isumaqatigiissimagatta, soorlu Marie Fleischerip saqqummiussaa
allanngutissatut siunnersuutigitinniarlugu. Uani uanga oqaaseqarninni
tunngavigaara Naalakkersuisooqatigiit allamik isumaqarmata, tassa
naatsorsuutigisimagaluarakku naaperiarfigisinnaassagipput allanngutissatut
siunnersuutigineqartoq illua-tungiliuttuninngaanniit saqqummiunneqartoq.
Kisianni taamaattoqarpasinngimmat tassa allareersimagakkulu una minutsit qulit
qaangiuttut piffissarititaasut iluanni, soorunami saqqummiuttariaqarmat
saqqummiuppara taamatut isikkoqartillugu.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut
Siulittaasuat, Siumut.
Tulliuppoq Per Berthelsen, Demokratit. Tulliuppoq Naalakkersuisut siulittaasuat.
Per Berthelsen, Demokratit oqaaseqartuat.
Qujanaq. Siullermik ajuusaarutigalugu uparualaassavara minutsit 15-it atorlugit naapeqqinnissamut tungavissiineq taanna malinneqanngilluinnarmat ilisimatitsisoqaranilu. Taamaattumik taamatut aalajangiussereerluni isumaqatigeereerlunilu suleriaaseqarneq tungitsinninngaanniit sakkortuumik aamma uparuarumavarput periarfissiinngimmat. Uagut minutsit 15-it ingerlanerini tunngavissiiniaratta siunnersuutissamik, kisiannili utaqqilussinnarluta akunnerup affaa sinningaatsiarlugu.
Uanga oqaatigiinnassavara Demokratit sinnerlugit, Inuit Ataqatigiinni aamma Demokratiniit aammalu Anthon Frederikseniminngaanniit allannguutissatut siunnersuut ilaleratsigu, tassanilu taamatut oqariartuutigaara isumaqarama pingaaruteqartoq aammalu sunniuteqarsinnaasoq Qallunaat Nunaanni Inatsisartut ilumut Qallunaat Nunaata sorsunnermut toqqaannartumik peqataanissaminut aallartitsinissaanut aalajangiinissaat pitinnagu inatsisartoqatigut avammut ataatsimoorluta suaaruteqarsinnaanerput. Taamaattumik Demokratit tungaaninngaanniit matumuuna kaammattuutigissavara eqqarsaqqinnissaq, eqqarsaatigalugu aamma qularnanngitsumik Qallunaat Nunaanni inatsisartoqatitta soqutigissammassuk Inatsisartutut namminneq aalajangiitinnatik inatsisartoqatimi naalagaaffeqatigiiffiup iluani qanoq isummernerat tusassallugu.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.
Naalakkersuisut siulittaasuat.
Hans Enoksen, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut.
Qujanaq. Uani Josef Motzfeldtip saqqummiussinermini oqaatigaa eqqunngitsumik tunngaveqarlunga uanga allagaqarsimasunga. Ajuusaarutigissavara taamaattoqarsimassappat aamma taanna siunertarinngilluinnaqqissaarakku. Uanili issuaanera nangillugu issuaalaarnissannut qinnuteqarpunga. Tassa ilaatigut Inuit Ataqatigiit oqaluttuata Josef Motzfeldtip oqariartuutigaa NATO isumaqatigiinngitsoq. Ilumoorpoq, uanilu issuarneqartut naallugit issuassavakka: ?Taamaattoq nalornissutigineqassanngilaq NATO-p iliuusai Naalakkersuisunit tapersersorneqarmata. Peqatigisaanik Naalakkersuisut erseqqissumik isummiussimavaat sorsunnerup pinngitsoortinneqarnissaanut naalagaaffiit peqatigiit anguniagaqarnerat tapersersortariaqarlunilu tapersersorneqassasoq. Naalagaaffiit peqatigiit Isumannaallisaanermut Siunnersuisooqatigiivisa kaammattuutaat malinneqartariaqarput, takuuk ilaatigut Isumannaallisaanermut Siunnersuisooqatigiit aalajangiineri naapertorlugit Iraki sakkussaataajarneqartariaqarpoq. Allatut oqaatigalugu naalagaaffiit peqatigiit periarfissinneqartariaqarput Irakimut iliuusissat tamaasa akuersissutiginissaannut.? Tassani ersarilluinnaqqissaarpoq iliuuserineqartut sorsunniarnermut tunngasut Naalakkersuisunit akerlerineqartut, aammalu uani oqariartuutigaarput NATO-p isummiussai ataqqineqarlutik ingerlanneqartariaqartut. Taamaammat eqqortumik issuaasarnissarput paatsoortitsiniaasoqaqqunagu maani kissaatigissavara.
Uanilu oqaaseqarnermi aamma taamanikkut oqariartuutigaarput nunanut allanut tunngasutigut saqqummiussinermi Naalakkersuisut isumaat Inatsisartunit kissaatigineqarmata apuunneqassasut, taakkulu martsip 13-anni apuunneqarput. Siunertarineqanngilluinnaqqissaarpoq Inatsisartut isumaat uniorlugit maani, pingaartumik uanga nammineerlunga saaffiginnissuteqarnissara, kisianni oqallinnermi oqariartuutigisagut taperserneqarmata taakku aallaavigalugit oqariartorpugut.
Qujanaq.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.
Tulliuppoq Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit.
Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.
Qujanaq. Naalakkersuisut siulittaasuata allagarisimasani
uteqattaarsinnaavai. Kisianni Naalakkersuisut siulittaasuata aamma
ilisimasariaqarpaa Inatsisartunit ilisimaneqartoq manna: Naalagaaffiit
peqatigiit Sillimaniarnermut isumannaallisaanermullu Siunnersuisooqatigiivisa
taasissutigeqqullugu inassuteqaataat taasissutigineqanngilarluunniit. Taava suna massakkut
tunuliaqutarissavarput? Ukua allakkat pisoqanngoreerput, taamaammat kalaallit
Inatsisartui pissutsit ullumikkut killiffiat najoqqutaralugu
oqaaseqaateqassasut. Kanngunarpallaassaqaaq oqaaseqaateqarata una
tusarnaaginnarutsigu, taamaattumillu Folketingimi suliluunniit
isummertoqanngilaq. Anders Fogh Rasmussen Dansk Folkepartiit
tunuliaqutsiullugit Naalakkersuisut amerlanerussuteqarnerarlugit ippassaq
unnukkut isummerpoq, kisiannili Danmarki toqqaannartumik sakkutuuliinikkut
peqataassappat isummertussaq tassaavoq danskit inatsisiliortui, tassalu
Folketingi. Taanna suli isumminngilaq.
Taamaattumik
Inuit Ataqaatigiinninngaanniit siunnersuutigerusupparput oqaluuserisaq una
aqagumut kinguartinneqassasoq, taamaalilluni partiit siulittaasui aqagu ullup
qeqqata siornaluunniit naapinnissaminnut periarfissaqarsinnaaqqullugit.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq,
Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.
Naalakkersuisut
siulittaasuat.
Hans
Enoksen,
Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut.
Nalornissutigineqassanngilaq
sorsunnissaq pillugu Kalaallit Nunaata isumaa arlaleriarlugu
tusagassiorfitsigut oqariartuutigisaqattaarparput, inuiaqatigiit sinnerlugit
Naalakkersuisut siulittaasuat arlaleriarlugu apersorneqaqattaarpoq,
tamatigorluinnarlu oqariartuutigisarparput sorsunnissamut aammalu Danmarkip
peqataaniarnera Kalaallit Nunaata akuersaanngikkaa. Aamma taakku
ilisimalluarneqarput. Taamaammat uani tunngavissaqaqqissaanngitsumik
pisuutitsiniarnerit unitsinneqartariarqarput. Isummakka ersarissumik
oqaatigisarpakka, aamma partiinit allaniit ullumikkumut suli
akerlilerneqanngilanga.
Qujanaq.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq,
Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.
Josef
Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit.
Josef
Motzfeldt, Inuit
Ataqatigiit oqaaseqartuat.
Qujanaq.
Naalakkersuisut Inatsisartullu immikkoorput. Naalakkersuisut siulittaasuata
allagarisimasai allagaareerput, taakkulu martsip 13-annik ulloqarput.
Ullumikkut martsip 19-iat, tassa ullut arfinillit qaangiutereerput.
Taamaattumik uani Naalakkersuisut siulittaasuata allagarereersimasai
allagaareerput massakkullu uagut Inuit Ataqatigiinnit, Kattusseqatigiinnit
Demokratininngaanniillu siunnersuutigisarput tassaavoq Inatsisartut ullumikkut
killiffik tunuliaqutaralugu oqaaseqaateqassasut.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq,
Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.
Naalakkersuisut
siulittaasuat.
Hans
Enoksen, Naalakkersuisut
Siulittaasuat, Siumut.
Uani oqaaseqarnissami tupigissagaluarpara pissutsit allanngorujussuarsimasuuppata. Ersarissumik oqaatigisaqattaarparput Kalaallit Nunaat sorsunnermut akerliusoq, qallunaat naalagaaffiata peqataanissaa akuerisinnaanngilluinnaqqissaaripput. Taava suna massakkut allaanerusumik oqariartuutiginiarneqarpa? Taanna aallaavigalugu arlaleriarlunga aamma oqaaseqartareerpunga, aamma Sillimaniarnermut Ataatsimiititaliap siulittaasua ersarissumik oqariartuuteqartareerpoq. Tapersersoqatigiilluta tassani ingerlavugut. Taanna isumaqarpunga apeqquserneqarsinnaanngitsoq.
Qujanaq.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.
Tulliuppoq Per Berthelsen, Demokratit. Taavalu tulliulluni Johan Lund Olsen, Inuit Ataqatigiit.
Per Berthelsen, Demokratit oqaaseqartuat.
Nunatsinni nunarsuatsinnilu pisartut ilaatigut sukkasoorujussuarmik allanngorartarput. Aamma Inuit Ataqatigiit sinnerlugit oqaaseqaateqartoq Josef Motzfeldt ilalerluinnarumavara, aallaammi oqarsinnaagatta Naalakkersuisut allagaat 13. martsimeersoq nutaanngilereersoq. Aatsaammi ippassaani, tassa 17-ani USA-mi præsidentip taama erseqqitsigisumik sorsunnissap USA-p tungaaninngaanniit aallartinniarneqarnera nalunaarutigaa akunnernik 48-nik piffissaliisitsinikkut. Maannakkullu suli periarfissaavoq naalagaaffeqatigiiffiup iluani inatsisartoqatigiit akornanni isummamik saqqummiussinissaq. Imaassinnaavoq allannguisuunngitsoq. Kisianni uani aamma erseqqissumik taasariaqarparput Naalakkersuisut siulittaasuat qanorluunniit oqaraluarpat, Inatsisartut avammut oqaaseqarsinnaatitaanerat naqisimaniarneqassanngimmat.
Taamaattumik ataqqeqatigiilluta piffissamut uunga pisunullu naleqqussagaasumik qisuariaateqarnissarput. Demokratit tungaaninngaanniit isumaqartuarsinnarpugut naleqquttuusoq, taamaattumillu suli uani kaammattuutigeqqissavarput qisuariaateqarnissarput Inatsisartutut.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.
Tulliuppoq Johan Lund Olsen. Taanna pereerpat Aqqaluk Lynge.
Johan Lund Olsen, Inuit Ataqatigiit.
Qujanaq. Tassaana ukua Naalakkersuisut siulittaasuata Irakimi sorsunnialersaarneq pillug statsministerimut allagarisimasai eqqartorneqarmata taakkua aamma uangattaaq oqaaseqarfigilaarusukkikka. Issuaassagaanni taava tamakkiisumik aamma issuaasoqartariaqarpoq.
Allakkat taakkua pineqartut iluamik issuaraanni taava taakkua imarisai ima ersernerlungaarmata paatsuungalersitsisussaapput danskit Folketingiannut danskillu Naalakkersuisuinut. Imatummi Naalakkersuisut siulittaasuat 13. marts Anders Fogh Rasmussenimut, tassa statsministerimut allappoq: ?Naalagaaffiup ataatsimoorussamik nunanut allanut sillimaniarnermullu tunngasutigut naalakkersuinikkut ingerlatsinera suli susassaqarfiuvoq Danmarkimit ingerlanneqartoq, taamaattoq suliassat nunatsinnut attuumassuteqartut danskit uagullu Naalakkersuisutta Inatsisartuttalu akornanni ataqatigiissaaffiginiarneqartarput.? Kisianni taava nangippoq, tassalu Irakimut sorsunnialersaarnermi imatut allappoq: ?Taamaattumik apeqqummi matumani nunatta qanoq immikkut isummernerata nalunaarutiginissaa Naalakkersuisut pissutissaqartissimanngilaat.? Taavalu nangeqqilluni aatsaannguaq Naalakkersuisut siulittaasuata eqqortumik issuagaattut. Kisianni isummat marluupput imminnut aporaattut, ersernerlutsitsilersut marlunnik oqaqarluni oqalunnertut nalilertariaqartut. Taamaammanuna pingaaruteqartorujussuusoq paatsuugassaanngitsumik, aammami pissutsit ippassaq allanngorluinnarmata martsip 13-ianinngaanniit maanna allanngorujussuarnikuullutik. Taamaammat paatsuungasoqaqqunagu aammalu periarfissaqaratta, Folketingi aatsaat tallimanngorpat aalajangivilluni aalajangertussaavoq inatsisit tunngaviusut malillugit Danmarki sorsunnermut sumulluunniit peqataanialissagaluaruni taava Folketingi tamarmiusoq aatsaat katersorteqqaarlugu aalajangertussaavoq.
Ullumikkut aalajangiiffissatut siunnersuut Folketingimi siullermeerneqarpoq, aqaguagulu tallimanngorpat aappassaaneerneqartussaavoq. Taamaammat suli piffissaqarpugut, taamaammat aamma paatsuungasoqaqqunagu una allannguutissatut siuinnersuut Inuit Ataqatigiit, Demokratit kiisalu Anthon Frederiksenip taanna saqqummiussaa pitsaanerussagaluarpoq aqagu aappassaaneersinnaasugutsigu isumaqatigiissutigalugulu taanna. Taannami paatsoorneqarsinnaanngilluinnarpoq.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.
Tulliuppoq Aqqaluk Lynge, oqaaseqarnissani taamaatippaa. Taavalu Jensine Berthelsen, Atassut.
Jensine Berthelsen, Atassut.
FN-imi avissaartuuttoqartoq aamma uagut maani taamaaliorniarsarilerpugut massakkut. Naalakkersuisut siulittaasuat nalunaaruteqareernera tamakkiisumik tapersersortariaqarparput. Inuit Ataqatigiikkut oqariartuutigaat 13-ianili pissutsit allanngoreersut. Qularutiginngilara aamma aqagu allanngoqqissasut, aamma aqaguagu. Taava pinerit tamaasa allagaqaqattaarluta erseqqissaateqaqattaassaagut? Naamik. Ataasiusumik nipeqassagutta taamatut qalleraalluta immitsinnut allagaqaqattaarnerit minnerpaamilluunniit atorsinnaanngilagut, taamaattumik aalajangiusimasariaqarparput, erseqqissumik nalunaaruteqareerpugut Kalaallit Nunaat FN-i sillimaniarnermut ataatsimiittartoqatigiivi avaqqullugit sorsunniartoqarneranut akuersaanngilluinnarpoq, taavalu taaanna oqariartuut paatsoorneqarsinnaanngilaq apuunneqareerporlu. Taamaattumik aamma maani ullormiit ullormut pisut allanngorarneri tunngavigalugit naassaanngitsumik oqaaseqaqattaarnerit oqariartuutitsinnut ersernerlutsitsissapput aatsaat iluamik.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.
Tulliuppoq Jens Napaattooq, Siumut.
Jens
Napaattooq, Siumut.
Qujanaq. Uani
minnerpaannguamilluunniit qularutigineqassanngilaq maannakkut
avissaartuutinnginnatta sorsunnermut akerliunermut tunngasumi. Uani
isersimasugut tamavitta sorsunneq akerleraarput akerlerilluinnarlugulu. Aammalu
ersarilluinnaqqeqqissaartumik tamatumuuna avammut kalaallit inuiaqatigiit
sinnerlugillusooq Naalakkersuisut siulittaasuat suaaruteqareernikuuvoq.
Kattusseqatigiit
oqariartuuteqarnerminni maannakkut saqqummeeqqinnermi ersarilluinnaqqeqqissaartumik
oqariartuutigaat nammineq pisortatigoortumik danskinut, danskit
Naalakkersuisuinut siusinnerusukkut taamatut suaaruteqarnissarput
pisariaqarsimagaluarmat. Kisiannili ilaatigut uani oqallinnitsinni
ersersilerpaa martsip 11-ani nunanut allanut tunngasunik uani inimi
oqallittoqarnera ilutigalugu killiffik imatut ersaritsigimmat Inatsisartunut
ilaasortat tamakkiisut oqariartuuteqartut sorsunnermut akerliullutik,
tassuunatigullu FN NATO ataatsimoorlutik
iliuusissamik isumaqatigiinngippata sorsunnermut
tapersersuinngilluinnaqqissaarnerput ersarissarneqarpoq. Taamaattumik
puullaaqissutigalugu paatsuungasitsiniutigineqassanngilluinnarpoq ilaatigut
imatut nipilerniarneqarluni sorsunnermut ilaatigut tapersersuisumik
nipeqarsinnaasumik.
13-ani
ilumoorpoq allagaqartoqarsimavoq aqagumunngooq kinguartitsigu. 48 tiimit
periarfissiissutigineqarnikuuvoq Amerikaminngaanniit. Unnuarumut
sorsuttoqalersimassappat aqagu sorsunneq aallartereersimasoq
oqaluuserissavarput? Taamaattumik nalilersuinissat assigiinngitsuusinnaapput,
kisianni maanangaaq siunnersuutigineqartoq saqqummiunneqartoq malillugu
siunnerfeqassagaluarutta Inatsisartut oqariartuuteqaqqinnissaannik aammaarluta,
taava kina allagaqaqqissava? Tassuunatigut allagaqaqqittussaavoq inuiaqatigiit
kalaallit sinnerlugit Naalakkersuisut siulittaasuat. Aammaarluta
oqariartuuterput takkuteqqittussaavarput. Taamaattumik uani Inatsisartut
isummersorsinnaanerannik mattussiniartoqanngilaq, kisianniliuna
ersarilluinnartumik paatsoorneqarsinnaanngitsumik Inatsisartut oqallinneri
aallaavigalugit ataatsimoorneq aallaavigalugu nersualaartariaqartoq
Naalakkersuisut siulittaasorput iliuuseqarsimammat,
paatsoorneqarsinnaanngitsumillu Inatsisartut sinnerlugit avammut tassuunatigut
oqariatuuteqarluni.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut
Siulittaasuat, Siumut.
Naalakkersuisut
siulittaasuat. Taanna pereerpat Aqqaluk Lynge.
Hans Enoksen, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut.
Qujanaq. Siullermik Per Berthelsenip oqaaseqarneranut. Minnerpaarpaamilluunniit siunertarineqanngimmat Naalakkersuisuninngaanniit Inatsisartut isummernissaannut killiliiniarnissaq. Kisiannili uani oqallinnermut uanga akuliuppunga eqqunngitsumik allagaqarsimasutut, eqqunngitsumik nalunaaruteqarsimasutut oqariartuutigineqarama.
Inatsisartut namminneq isummernissaat ataqqilluinnaqqissaarparput aamma qaquguluunniit Naalakkersuisut killiliinngisaannartussaasut taanna uppernarsassavarput.
Uanilu Johan Lund Olsenip issuaanermini aallaavigisai aamma uanga issuaaffigilaarlugit nassuiaateqarfigilaarniarpakka. Imalu aallartippoq: ?Naalagaaffiup ataatsimoorussamik nunanut allanut sillimaniarnermullu tunngasutigut naalakkersuinikkut ingerlatsinera suli susassaqarfiuvoq Danmarkimik ingerlanneqartoq. Taamattoq suliassat nunatsinnut attuumassuteqartut danskit uagullu Naalakkersuisutta Inatsisartuttalu akornanni ataqatigiissaariffiginiarneqartarput.? Tassani pineqarpoq ataqatigiissaarineq. Oqaloqatigiinnerit ingerlanneqartarput nalunnginnatsigu Danmarkip naalagaaffiata illersornissamut tunngasut nunanullu allanut tunngasut suliassarigai, taamatullu ingerlanerput ajorinngilluinnaqqissaaratsigut massakkut taamatut inatsisit inissisimanerat tunngavigalugu, taamaattumik tassani uani oqaasertai ilannguppagut: ?Taamaattumik apeqqummi matumani nunatta qanoq immikkut isummernerata nalunaarutiginissaa Naalakkersuisut pissutissaqartissimanngilaat.? Tassa oqaloqatigiinnerit pitsaasumik ingerlanneqartarmata massakkumut aammalu naqisimanninniarnermik misigisaqanngisaannaratta uanga siulittaasuunerma nalaani. Tassani taanna oqariartuutigineqarpoq. Minnerpaarpaamilluunniit sorsunnermut isumaqataanermik oqariartornerunngilaq, aammalu isummanik nalornilersitsiniarnermut sangutinneqassanngilaq. Taanna neriuppunga Johan Lund Olsenip ersarissumik paasigaa massakkut.
Qujanaq.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.
Oqallinneq ingerlateqqitsinnagu oqaatigissavara aamma oqaatigineqarmat ilaasortat ilaanninngaanniit isummerfissatut oqallinneq maannakkut kipigallarlugu aqagu nanginneqarsinnaanera aamma periarfissaq tikkuarneqarmat.
Taava tulliulluni oqaaseqassaaq Aqqaluk Lynge, Inuit Ataqatigiit.
Aqqaluk Lynge, siunnersuuteqartoq, Inuit Ataqatigiit.
Isumaqarpunga tupinnangaartorsuarmik pisoqartoq Inatsisartuni. Uumap saqqummiunneqarnera oqaluttuarilaassagukku tassaavoq ullaaq Inatsisartoqatigiit Inuit Ataqatigiikkormiut katersuunneranni taanna siunnersuutigineqarmat. Taavalu ullup qeqqanut Inatsisartut siulittaasoqarfianut tunniunneqarpoq. Inatsisartut siulittaasuat kaammattorneqarpoq nammineerluni Inatsisartut oqallisinngikkaluarlugit sivisoorsuarmik, soorlu massakkut pisugut, taava nammineq nalunaarutigisinnaassagaa oqaasimininnguaq massakkut taakkua saqqummersut toqqammavigalugit.
Massakkut saqqummersut assigiinngitsut assorsuaq tupaallaatigaakka. Aamma qallunaat Naalakkersuisuinut pakatsinera annertugaluartoq uani apeqqummi, sualummik aqagu amerlanerussutillit ikinnerussuteqartunut pinngitsaaliilerpata, taava taanna imaannaanngitsumik pisussaq assut aarleqquteqarfigaara.
Kisianni pakatsinerpaavunga maani Inatsisartunut. Tassalu Inatsisartut ataqqinassusaat isumaqarpunga uani innarlerneqarujussuartoq, oqaaseqaammi taamak soqutaanngitsigisumi partiilersuunneqarmat, naak naggataatigut illua-tungiliuttut ataatsimoorlutik uani saqqummiussaqaraluartut, taava Naalakkersuisut partiivi immikkoorniarnertik suli attatiinnarpaat.
Sualummik aamma pakatsissutigaara Nunanut allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliap siulittaasuata uatsinnut uparuaatai taamaammata. Tassami aqaguagunnguaq tallimanngorpat oqaluuserisussaavagut makkua aamma ilaatigut Naalakkersuisut siulittaasuata Jensine Berthelsenimut allagai qanoq paasineqassanersut. Aamma nunatta qanoq ililluni uani sorsunnermi kalluarneqarnissaa imaannaanngitsoq aamma oqaluuserisussaavarput, ilaatigullu tamanna sakkutooqarfitsigut qanoq kinguneqarsinnaanera aamma eqqartorneqarsimalluni.
Kusanaassagaluaqaaq Inatsisartoqatikka maani ataqqinartut paasisinnaasuuppassuk Inatsisartut namminneerlutik oqaaseqarsinnaatitaanerat massakkut Naalakkersuisooqatigiit partiivisa unitsinniarmassuk, taavalu oqaaseqaat qanganitsersimasoq atorlugu aalajangiisitsiniarsaralutik.
Soorunami uatsinnut paasiuminaappoq suna
aarlerinartinneqarnersoq. 1940-mili Landsrådi siullerpaamik ataqqinartup
ilaasortap Hans Lyngep ilaatigut siunnersuuteqarneratigut Roseveltimut
allapput. Taamaattumik ullumikkut 2003-mi oqartoqassappat uagut tamakkua
oqartussaaffiginnginnatsigit isummerusunnata, taava
kinguariarujussuarsimassaagut. Taamaattumik oqaatigisariaqarpoq
ataatsimoorsinnaasimasuugutta Qallunaat Nunaanni aamma Inatsisartunut
ataatsimiikkunik tallimanngorpat aalajangiinissaannut aqagu taava
saqqummiunneqarpat qanoq tulluusimaarnartigissagaluarpa kalaallit
ataatsimoorlutik Inatsisartui uani oqaaseqaateqarsimasut. Kisianni
taamaalisinnaannginnera assorsuaq pakatsinarpoq. Uagutsinnut sivisuumik maani
Inatsisartuni akuusimanngitsunut pissusilersornerit taamaattut eqqumiipput,
sualummillu Inatsisartut imminnut killilersornerat, Inatsisartunut ilaasortat
ataasiakkaat akuersisinnaassappata namminneq oqaaseqarsinnaajunnaarlutik. Taanna tupigissavarput
pissagaluarpat.
Taamaattumik
suli periarfissaqarpugut, neriuppungalu Naalakkersuisuutitaqartut partiit
eqqarsarluaqqilaassasut una apeqqut eqqarsaatigalugu. Aammalu
naatsorsuutigaarput taava taanna aqagu ataatsinut ataatsimiinnermi ullup
qeqqata siorna oqaloqatigiissutigineqareersimalluni aaqqinneqarsimassasoq.
Naalakkersuisut
siulittaasuat matumuuna ataqqillugu qinnuigaara pisussaaffeqarmat uani partiit
tamaasa tunulequtaralugit sorsunnissamut akerliujumalluni. Taamaattumillu
eqqarsaatigeqquara una saqqummiussaq kingumut eqqarsaatigeqqeqqullugu
piffissaqartikkumallutigulu qinnutigissavarput siulittaasoqarfimmut aqagu
ataatsinut uuma qanoq iliuuseqarfiginissaanut.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq,
Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.
Oqallinneq ingerlaqqitsinnagu nalunaarutigissavara maannakkut tusagassiuutit aqqutigalugit nalunaarutigineqarmat timmisartut sorsuutit Irak saassussimagaa kujataa, tamannalu Pentagoniminngaanniit aamma oqaatigineqarluni. Pissutsit sukkaqisutut maannakkut ingerlasutut ipput. Taamaattumik aamma pisariaqassaaq qularnanngilaq una ataatsimiinneq unitsikkallalaarumaarlugu qanoq ililluta ingerlaqqinnissarput eqqartussallugu, kisianni oqallinneq ingerlaqqissaaq. Tulliuppoq Anthon Frederiksen.
Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.
Uanga Nalakkersuisooqatigiinnut sorsunnianngilluaasarpunga. Jens Napaattuumuna oqaaseqarnermini pisariaqalersikkaa aamma maani nassuiaateqarnissara.
Erseqqissaatigeqqillara una saqqummiussara uanga nammineerlunga kisima suliarereerlugu, aammalu soorlu oqareersunga Kattusseqatigiit tuliaquttakka tusarniaqqaarnagit nammineq kisima isumaga tunngavigalugu saqqummiussaqarama, tamatumalu kingorna illua-tungiliuttut aatssaat peqatigalugit eqqartueqqinnikuulluta, pisariaqarsimassanngikkaluarmat uumap saqqummiunnissaa allamik kingusinnerulaartukkut tusarsimanngitsuugutta.
Kisianni tassa soorunami pisariaqarpoq, aamma uanga aalajangiusimavara suli pisortatigoortumik qisuariaateqarsimaneq 13. martsimeersoq taanna siusinnerujussuakkulli pisimasariaqaraluarmat. Taamannak oqarninnut imatut paasineqassanngilaq tassa siusinnerusukkulli qisuariaateqarsimagaanni taava kingorna qisuariaqqittoqartariaqanngitsoq, pissutigalugu pisut ullormiit ullormut allanngorartuarmata. Aamma illua-tungiliuttoqatikka peqatigalugit oqallinnermi ersarilluinnartumik paasivara aammalu oqaatigineqarpoq maani ullumikkut Folketingimi aatsaat siullermeerlugu taanna suliassaq suliarineqartoq, taavalu tallimanngorpat aappassaaneerneqartussaasoq.
Taamaattumik nunarsuarmi pisut, aamma malinnaaffigisagut tamatta, aammalu qanoq allanngorartigisut allaat nunat ilaanni sorsunnermut tapersersuisut namminneq partiimi iluini isumaqatigineqanngitsut, malugalugu isumaqatigineqanngitsut namminneq partiimi iluini tutsiuttuarput maannamut. Taamaattumik aamma oqartoqarneratuut uangattaaq tupigusuutigilluinnarpara sooq maani Inatsisartuni saaffiginninneq naqissuserlugu saaffiginneqqinnissaq akerleriissutigissaneripput. Isumaqarpunga pisariaqanngitsoq akerleriinnissatsinnut. Aamma manngertitaannarneq asuli pissaanermik takutitsiniarnerinnaavoq.
Oqaluttarpugut tamatta, aamma ilissi oqaluttarpusi. Aamma ikinnerussuteqartut tusaaneqartariaqarput. Naak tamaakku ikinnerussuteqartunik oqaluttunik tusaaniarniartut, sumiippat? Pissaaneq, pissaaneqarneq, amerlanerussuteqarneq. Aap, amerlanerussuteqarneq soorunami ataqqivara aamma uanga, kisianni apeqqummi imannak pingaartigisumi nunarput sinnerlugu saaffiginninnissamik kissaateqarneq naaggaarsinnaagaanni, taava qanoq nalilerneqartariaqassava? Naaggaartut qanoq nalilerneqartariaqassappat? Uagut sapaatip akunnera qaangiuttorli nalunaaruteqareeratta tassa sussa. Uffalu tiimimiit tiimimut pisut allanngorartuartut. Ilungersunartumik inissisimavugut. Taamaammat aamma uanga taperseeqqillunga kaammattuutigerusuppara Naalakkersuisooqatigiinnut, tamualluaqqilaarniarsiuk. Tamatta, Inatsisartut tamarmik isumaqatigiit taakkua tunuliaqutaralugit saaffiginnissut ingerlanneqassammat.
Pingaaruteqartorujussuusoq uanga isumaqarpunga, aamma ilaatigut Naalakkersuisut siulittaasuata martsip 13-anni saaffiginnissutaani issuaasoqallatsiarnerani tusaasinnaasakka malillugit saaffiginnissut taanna marloqiusaammat. Ilumoorpoq. Isumaqarpunga erseqqissaasoqarnissaanut manngertitaannartoqartariaqanngitsoq. Erseqqissumik, ersarissumik danskit Naalakkersuisui saaffigeqqinneqartariaqarput.
Qujanaq.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.
Maannakkut tulliuppoq Per Berthelsen. Pingajussaaniilerami naatsumik.
Per Berthelsen, Demokratit oqaaseqartuat.
Qujanaq. Siullermik Atassummiit Jensine Berthelsen taalaassavara. Una mitallerpaluttumik allannguutitut taaneqartoq allannguutaanngilaq. Aalajangiineruvoq eqqissineq anersaaralugu ingerlanissamik mattussisoq. Taamaattuminguna pisariaqartoq nutaamik nalilersueqqinnissaq. Uani sumilluunniit Naalakkersuisut nalunaarutaat allakkiaallu akerlilersorneqanngilaq. Allaallu oqartariaqarpunga Inatsisartuninguna ikorfartorneqartoq, kisianni pissutsit maanna pisut malillugit naleqqussagaasumik, tamannalu Inatsisartut, minnerunngitsumillu immaqa Jensine Berthelsenip soqutigisariaqarpaa, oqariartuutiginiarneqartormi Naalakkersuisut oqariartuutaannut ilapertuutaavoq, naqissusiilluni, nutartigaalluni. Taamaattumik isumaqarpunga Naalakkersuisut siulittaasuata ilumut taamatut allannguutissatut siunnersuut ataqqillugu avammut suaarutigisariaqaraa paatsuunganartuerullugu inissisimaneq, taamaalillunilu aamma ilumut nunarsuarmi innuttaaqataanermik takutitsineq malunnartillugu.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.
Tulliulluni oqaaseqassaaq Enos Lyberth, Siumut.
Enos
Lyberth, Siumut.
Uani
oqallinneq eqqoriarsinnaavara avataaninngaanniit tusarnaartunut assorujussuaq
paatsuungatitsissasoq. Ukiorpassuit soqutigalusi tusarnaartarpassi. Aamma
nalunngilakka tusarnaartorpassuit ilaat oqarumassasut: Sunaana
assortuutigigaat? Sorsunneq tamattta akerleraarput aamma akerleriuassavarput.
Ukiorpaat inuusimagatta ajunngitsorpassuillu ajortorpassuillu
naammattoortarsimallugit suna tamaat soorunami ilisimavarput, aamma suna tamaat
nalunngilarput suut avaqquttariaqarlugit suullu timaattariaqarlugit.
Taamaattumik isumaqarpunga assortuunnata Naalakkersuisut siulittaasuata 13.
martsip Naalakkersuisut Danmarkimi siulittaasuannut allaaserisimasaa taanna
ataatsimoortumik katersuuffigisariaqaripput.
Taamaattumik
aamma oqaatigissavara nunani allani Naalakkersuisut oqaaseqaraangata soorunami
amerlanerussuteqartut oqaasii isumaallu saqqummiunniartarpaat. Kisianni aamma
nalunngilarput akerliusoqartarpoq arlaannik, partiit arlaannik. Imaappoq,
tamatta qanorluunniit ilumoorniartigigaluaruttaluunniit tamarmik iluarisaannik
oqaaseqarneq ajornartaqaaq, pingaartumik nuna tamaat isigalugu
oqaaseqassagaanni. Taamaattumik oqaatsit taakkua qanoq
atorneqarsimagaluarunilluunniit Naalakkersuisut siulittaasuannit taakku
apeqqutiginagit isumaqarpunga Naalakkersuisut siulittaasuata oqaaseqarsimanera
ataatsimoorullugu tamatta akuersaartariaqaripput.
Kalaallit
Nunaat pinngitsoorani aamma avammut ataatsimoortumik kiinnerluni
sassartariaqarpoq. Taamaattumik uanga isoriffissaqartinngilara, aammalu
nuannaarutigaara Naalakkersuisut siulittaasuata partiinit peqquneqarluni
pisinnaatitaaffini naammassisimammagu. Taanna ataqqilluinnartariaqarparput
ataatsimoorfigalugulu. Allakkut aqqutissaqanngilagut.
Qujanaq.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq,
Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.
Tulliulluni
oqaaseqassaaq Jakob Sivertsen, Atassut.
Jakob
Sivertsen,
Atassutip oqaaseqartua.
Erseqqissaatigilaarniarlugu
Danmarkimi nunanut allanut ministeri maanga qaaqquneqarsimavoq Inatsisartuni
maani nunanut allannut nassuiaat eqqartorneqassammat. Aamma ima Inatsisartunit
pingaartinneqarsimatigivoq silarluk peqqutaalluni tikinnissaa
utaqqineqarsimalluni.
Uanga
ukiorpanni maani nunanut allanut tunngasunik nassuiaatini peqataasarsimallunga
isumaqarpunga aatsaat taamak ersarilluinnartigisumik Inatsisartut aammalu
partiit tamarmik nunanut allanut tunngasunik illersornissamullu tunngasunik
maanngaanniit tunniussaqartut Danmarkimi nunanut allanut ministerimut.
Pappialarpassuarnik paasissutissarpassuarnik nassarluni uterpoq. Ullumikkut
uani oqaluuserisagut tassunga attuumasut tamaasa qulaarlugit, naak sorsunneq
ilaanngikkaluartoq. Kisianni ilanngunneqarsimavoq aamma taamani. Taamaattumik
uagut uani allannguutissamik siunnersuuteqarnitsinni toqqammavigisimavarput
oqaaserpassuit atoreerlugit aammalu Naalakkersuisut siulittaasuata
nammineerluni aamma Danmarkip Naalakkersuisuinut saaffiginnissutigisartagai
aallaavigalugit naammagisutut isumaqarfigisimagaluarparput, tassami
ataatsimiinneq maani taamanikkut nunanut allanut tunngasunik oqallinnerup
kingornatigut Danmarkimi nunanut allanut ministeri aamma
ataatsimeeqatigineqarsimavoq, taakkulu saniatigut aamma Nunanut allanut
Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliami aamma oqaloqatigineqarsimalluni.
Qulaagassat taamanikkut tamakkiivillutik qulaarneqarsimapput. Taamaattumik
uagut taakkua naammagisimagaluarpagut maannakkut, kisianni maannakkut soorunami
partiit allat allatut nipilerlugit saqqummiunniarpatigit aamma taakku
ajoriffissaqartinngilagut. Kisianni uanga maannakkut oqallinneq allarluinnarmut
soorlu sangujartuinnalernera malunnartoq, taamaattumik isumaqarpugut
sapinngisamik qulequtaq tunngavigalugu ingerlanneqartariaqartoq allanut
sanguteqattaarnagu.
Qujanaq.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq,
Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.
Tulliulluni
oqaaseqassaaq Josef Motzfeldt. Pingajussaaniilerami naatsumik.
Josef
Motzfeldt, Inuit
Ataqatigiit oqaaseqartuat.
Inatsisartunut
ilaasortaq Enos Lyberth isumaqatigaarput assorujussuaq paatsuunganassasoq
ilumulli tusarnaartoqarsimagaluaruni.
Kisianni
erseqqissaatigeqqiinnarniarparput NATO-mut tunngasumik Naalakkersuisut
siulittaasuata allakkanut ilanngutaa eqqortuunngilaq, Sikkerhedsrådip
aalajangernera malinneqartariaqartoq. Sikkerhedsrådi aalajanginngilaq.
Massakkut sorsunnissamik præsident George Bush nalunaareerpoq.
Taavalu
aatsaanngooq taamak pappialanik amerlatigisunik nassarluni angerlarpoq nunanut
allanut ministeri. Kisianni pappialat taakkua imaat
tunuliaqutsersorsinnaanngikkutigilluunniit maani.
Allannguutissatut
Siumup Atassutillu siunnersuutaanni allassimavoq massakkut Naalakkersuisut
siulittaasuata allagarisimasaasagooq imaat Kalaallit Nunaata sorsunnermut
peqataarusunnginnera uppernarsarlugu oqariartuutaasut Inuit Ataatigiinniit
massakkullu Demokratit Kattusseqatigiillu aalajangiiffigisassatut
siunnersuutigisassatsinni imarineqartut taakkugooq isumannaarneqareerput
Naalakkersuisut siulitttaasuata allagaasigut. Uani Kalaallit Nunaata
sorsunnermut akerliunera qangali inimi maani oqaatigineqareersutut ilumoorpoq.
Massakkut siunnersuutigineqartoq tassaavoq Danmarkip sorsoqataarusulernerata
statsministerip oqaaseqarnera taanna ajuusaarutigalugu Inatsisartut
akerleralugu oqaaseqassasut siunnersuutigigatsigu. Taamaattumik massakkut
killiffeqanngitsumik nikeriarsinnaanata oqallinneq isumaarummat Inuit
Ataqatigiinninngaanniit siunnersuuterput uteqqissavarput, piumassuseqartoqarpat
aqagumut oqaluuserisassaq kinguartinneqarniarli. Eqqarsaatigisassat
Naalakkersuisut siulittaasuata ilaatigut allagarisimasai eqqunngitsortaqarneri
partiininngaanniit tamanna nalilersorneqartariaqarpoq.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq,
Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.
Tulliuppoq Jensine Berthelsen. Aamma pingajussaaniilerami naatsumik.
Jensine Berthelsen, Atassut.
Qujanaq. Aappassaaniilerpunga. Issuaalaarlanga
illua-tungiliuttut siunnersuutaannik: ?Kalaallit Nunaanni Inatsisartut
pakatsissutigalugulu ajuusaarutigaat paasitinneqaratta danskit Naalakkersuisui
aalajangersimasut sakkulersorluni Irakimut iliuuseqarniarnermut peqataaniarlutik,
naak tamanna FN-imit pisinnaatitsissummik tunuliaqutaqanngikkaluartoq.? Aallareerput. Danskit
peqataatinniagaat aallareerput, Golfimukareerput. Taamaattumik
minnerpaamilluunniit taamak isikkulimmik allagaqaraluarutta sumut
iluaqutaassagami? Naamik, eqqarsaqqittariaqarpugut. Sorsunneq aallartereerpoq,
paasereerparput. Pisut taamak sukkatigisumik nikerartarput, taamaattumik aamma
taanna isummerfigisariaqarparput nutaanik allagaqaasioqattaanngikkaluarluta.
Taamaattumik oqaluttoqaraluarpalluunniit tallimanngorpat
aappassaaneerneqartussaasoq, sumut iluaqutaassava aallareersut?
Uterteqqinneqarnissaat piumasaqaatigissavarput? Imaluunniit sunaana
siunertaralugu taamaaliorniartugut? Eqqarsaatigeqqittariaqarparput qanoq
iliornerluta aammalu ataatsimoortumik nipeqarluta oqariartuutigisarput
isumaqarpunga Naalakkersuisut siulittaasuata naammassereeraa, issuaalaarpunga,
oqarami: ?Peqatigisaanik Naalakkersuisut erseqqissumik isummiussimavaat
sorsunnerup pinngitsoortinneqarnissaanut Naalagaaffiit Peqatigiit anguniagaqarnerat
tapersersortariaqarlunilu tapersersorneqassasoq.? Sunaana
ajornartorsiutigigipput? Sorsunneq aallartereerpoq. Nunatsinni akisussaaffimmik
imaannaanngitsumik tigummiaqarpugut kalluarneqarnissarput eqqarsaatigalugu.
Qanoq oqaaseqatigiit formulereqattaarlugit qanoq paasineqartariaqarneri
assortuussutigisaqattaarlugit maani immitsinnut piffissaajassaagut. Suliassagut
suliariniartigit. Naalakkersuisut siulittaasuata isumagisassani isumagereerpai.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut
Siulittaasuat, Siumut.
Tulliulluni
oqaaseqassaaq Jørgen Wæver Johansen, Siumut.
Jørgen Wæver Johansen, Siumut.
Siumup gruppeformandiatut Siumut Inatsisartuni gruppea sinnerlugu matumuuna § 49 najoqqutaralugu siunnersuutigerusuppara manna: USA iligisanilu Irakimut saassussisimammata Inatsisartut periarfissaqarumapput pisoq qisuariarfigitinnagu nalilersuissallutik, taamaammat Inatsisartut aalajangerput oqaluuserisassaq manna aqagu aappassaaneerlugu suliarissallugu, taamaalillutillu Inatsisartut aalajangerput oqaluuserisassamut tullermut ingerlaqqissallutik.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.
Siunnersuutigineqartoq naapertorlugu apeqqutigissavara aamma innersuussutigineqarmat suleriaasitsinnut Inatsisartut akuerisinnaaneraat oqallinneq aqagu nalunaaqutaq ataatsinut nanginneqassasoq. Tamanna isumaqatigineqanngila? Apeqqutigaara, isumaqatigineqanngila tamanna aqagumut nanginnissarput? Akuersaarneqartoq tamanna paasivara. Taava aqagu oqallinneq taanna nanginneqassaaq.
Taamaalilluni ullumikkut tassunga ataatsimiinneq killeqarpoq.
Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Jonathan Motzfeldt, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.
Ataatsimiinneq ammarpoq.
Ippassaq oqallisigisarput nangissavarput, tassalu naalagaaffiup ataatsip arlallilluunniit Irak-imut sakkulersorlutik sorsunniarnerannut Kalaallit Nunaanni Inatsisartut pisortatigoortumik akerliinissaannut Danmarkillu sakkulersorluni sorsoqataannginnissaanut, Inatsisartut pisortatigoortumik piumasaqarnissaannut aalajangiiffigisassatut siunnersuut.
Tamanna tunngavigalugu allannguutissamik siunnersuummik ullormut oqaluuserisassanut Inatsisartut Siulittaasoqarfiat saqqummiussiniarpoq, taannalu maannakkut agguaanneqassaaq.
Allannguutissamut siunnersuut taanna atuassavara, ima imaqartoq. Tassa ullormut oqaluuserisassamut siunnersuut.
Kalaallit Nunaanni Inatsisartut ataatsimoorlutik oqaaseqaataat USA-p tapersersuisuisalu, ilua tungaanilu Irak-imut aporaannerisa sakkortusineranni.
Kalaallit Nunaanni Inatsisartut USA-p tapersersuisuisalu illua tungaanut Irak-ip aporaannerat oqallisigisimavaat.
Inatsisartut ernumatigaat aporaannerup sorsunnerusup illugiinnut kingunerisinnaasaat. Ilami Kalaallit Nunatsinnut tassami naalakkersuinikkut akuleruttunut nassataqartussaammata.
Nalunngilarput Kalaallit Nunarput eqqissisimasuusoq patajaatsumik silarsuarmi naqisimaneqanngitsumi. Aporaannerilli taamaattut takutittuarpaat silarsuarmi sumiluunniit pigaluarunik, tamatta sunnertaraatigut.
Pisariaqartipparpummi naalakkersuinikkut aningaasarsiornikkullu patajaatsumik silarsuup sinneranut attaveqartuarnissaq.
Kalaallit Nunaanni Inatsisartut ajuusaarutigaat FN-ip Sikkerhedsråd-iata angusimanngimmagu silarsuarmiut peqatigiiffiata suliniarnermini sakkussakillisaaneq toqqissisimanissarlu Irak-imi Golf-illu eqqaani pilersissallugit.
Nunani taakkunani ajornartorsiornermik eqqorneqartuni naalakkersuinikkut ajornartorsiorneq pilersimavoq, aamma EU-p NATO-llu akornerminni pisariaqartumik ajunngitsumik suleqatigiinniarnerminnut sunniuteqartumik.
Tamakku immitsinnut susassaqatigiittugut aamma nunatta atorfissaqartitai.
Inatsisartut neriuutigaat aporaannerit sapinngisamik annikinnerpaamik Irak-imi inuinnaat, atugarisaat, allallu inuit pisuussuteqanngitsut aporaaffiup eqqaaniittut attorneqaatigissagaat.
Kalaallit inuiaat eqqissinermik pingaartitsisuupput, eqqissisimasumik inuinnaallu oqartussaaqataanerat ataqqillugu ingerlaniarlutik, qanorluunnit ajornartorsiutit angitigigaluarpata.
Taamaattumik
Inatsisartut kaammattuutigaat aporaannerit sukkanerpaamik
qaangerniarneqassasut, innuttaasunut ajunaarnersuarmik kinguneqanngitsumik.
Taamaalilluni oqaloqatigiinnikkut inuinnaallu naalakkersueqataanerisigut
Irak-imiut inuiaat nunallu aporaannermi attorneqartut akornanni siunissaq
aaqqissuunneqaqqullugu. Ilami
silarsuarmi suleqatigiiffiup FN-itup ittup sulineratigut.
Naalakkersuisut Siulittaasua
siusinnerusukkulli danskit statsministeriannut apeqqummik matumani
saaffiginnereerpoq, issaannaq Inatsisartut Naalakkersuisunit
saqqummiussivigineqarneranni nunanut allanut politikkit nassuiaatiginera
aallaavigalugu.
Tamatuma Inatsisartut
saqqumiussaminni ersersitaat tunngavigalugit
Kalaallit Nunaanni Inatsisartut
pakatsissutigaat Danmark-ip Naalakkersuisuisa Irak-imut sorsunnermut
peqataaniarnerat, naak tamanna FN-imut piginnaatitsissummik
tunuliaqutaqanngikkaluartoq.
Taava apeqqutigissavara tamanna
taperserneqarsinnaassanersoq?
Josef Motzfeldt Inuit Ataqatigiit.
Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit.
Nuannaarutigaarput Inuit
Ataqatigiinninngaanniit illua?tungiliuttunut oqaaseqatigisissatut ippassaq
aalajangiiffigisassatut siunnersuutip Siulittasoqarfimmit taamatut
naaperiarneqarsimanera.
Erseqqissaatigineqartoq
oqaaseqaatissatut siunnersuummi ilaatigut NATO-p ilaasortaasa akornanni,
EU-milu nunap ilaasortat akornanni avissaartuunnermik matumani
pilersitsisimaneq aammalu naalagaaffiit peqatigiit sillimaniarnermut
siunnersuisoqatigiivini avissaartuunermik pilersitsisimasoq, akerleralugu
nunatsinni Inatsisartut taamatut avammut nalunaaruteqartariaqarneranik
pisariaqartitsineq matumuuna timitalerneqartariaqartutut kusanartumik Inuit
Ataqatigiit nalilerpaat.
Ippassaq unnukkut oqallinnermi ilaatigut
Naalakkersuisut Inatsisartullu akornanni qalliuniarnikkut
isikkoqartinneqaleraluarnera, taamaalilluni qaangerneqartoq Siulittaasoqarfiup
naammassisimagaattut oqarfigaarput.
Aammalu minnerunngitsumik
Naalakkersuisut Siulittaasuata Minister-iunermut allakkamini ilaatigut
oqarsimanera nunatta qanoq immikkut isummernerat nalunaarutiginissaa
Naalakkersuisut pissutissaqartissimanngikkaanni oqarsimaneq matumuuna
Inatsisartuninngaanniit kusanartumik qaangereerneqarnera. Naammagisimaarlugu
oqaatigalugu oqaaseqaatitut siunnersuut Siulittaasoqarfiup siunnersuutaa Inuit
Ataqatigiit akuersaarpaat.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq,
Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.
Anthon Frederiksen Kattusseqatigiit.
Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.
Tassa illu?tungiliuttut sinnerlugit
naatsorsuutigigaluarakku Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuata tamatta
illua?tungiliuttuusugut, sinnerluta oqaaseqassasoq. Kisianni ajunngilaq, aamma
uanga Kattusseqatigiit sinnerlugit nuannaarutigivara Inatsisartut ataatsimoorlutik
oqaaseqaatissaat massakkut isumaqatigiissutigineqarsinnaappat. Tassami
isumaqarpunga avissaartuuttariaqanngitsugut, avammut nalunaaruteqarnitsinni.
Taamaattumik Siulittasoqarfiup taamatut naapitseriarnera assorujussuaq
nuannaraara, aammalu neriuutigalugu taamatut Inatsisartut ataatsimoorlutik
avissaartugatillu avammut saqqummertarnissaat pingaaruteqaqimmat. Pingaartumik
massakkut aamma pisuni imaannaanngitsuni ataatsimoorluta avammut
kiinnernissarput pingaaruteqaqimmat una siunnersuut taamaalillugu taperserpara.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq,
Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.
Naalakkersuisut Siulittaasuat.
Hans Enoksen, Naalakkersuisut Siulittaasuat,
Siumut.
Qujanaq.
Ippassaq oqallinneq sakkortuumik
ingerlanneqarpoq, aamma ilaatigut aporaannerit tikinneqaqqajaallutik. Kisianni
taanna Naalakkersuisuni aamma siunertarineqanngitsoq erseqqissaassutigissavara.
Uanilu massakkut oqariartorniarnermi sorsunneq aallartinneqarpoq, taanna
tamatta nunarsuarmiunut apuunneqarmat. Ataatsimooqqissaarluta aamma
oqariartornissarput assut uagut pingaartipparput, Naalakkersuisuninngaanniit.
Uanilu oqariartuutigineqartussaq tamakkiisumik tapersersorparput, taanna
ersarissumik oqaatigilaassavara.
Uanilu Josef Motzfeldt oqarnermini
tikitaani, tassani pineqarmat allakkanni illersornissamut tunngasut qallunaat
naalagaaffiata tigummimmagit, taanna massakkut annerusumik uagut
oqartussaaffiginngikkipput, tassani ersarissaannarneqarpoq. Aammalu
oqaloqatigiittarnerit Naalakkersuisut akunnerminni ingerlassaat taakkua
taamatut ingerlanerat ataqqigipput.
Tassani tanna taamaallaat
pineqarpoq.
Qujanaq.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq,
Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.
Tulliulluni oqaaseqassaaq Per
Berthelsen Demokraatit.
Per Berthelsen, Demokraatit.
Qujanaq.
Demokraatit tungaaninngaanniit ippassaq aamma oqallinnermi annertuumik peqataavugut, tassanilu inuiattut peqatigiit Demokraatit Hr. Anthon Frederiksenilu erseqqissumik oqariartuuteqartut aamma uani tassa naqissuserlugu uppernassassavara. Kisianni aamma tassa Demokraatit tungaaninngaanniit isumaqarpugut Siulittaasoqarfiup naapeqatigiiffissatut saqqummiussaa pitsaasuusoq, iluarisimaarlugulu akuersaarparput, annertunerusumik oqaaseqaqqinnata.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.
Taamaalilluni inimi partiit siulittaasuisa Kattusseqatigiillu siulittaasuata, taama oqaaseqaateqarnissaq taperserlugu oqaaseqarmata, apeqqutigissavara tamaanilu aamma kissaatigissallugu tamanna taasissutigissagipput, manna Siulittasoqarfiup saqqummiussaa taama isikkoqarluni Folketing-imut Danmark-imi nassiunneqarnissaa.
Tamatumunnga isumaqataasut qinnuvigissavakka nikueqqullugit.
30
30-it
tamatumunnga isumaqataapput
Akerliusoqarpa?
Naamik
Taasinngitsoortoqarpa?
Naamik
Taamaalilluni
Siulittaasoqarfiup siunnersuutaa akuersissutigineqarpoq, ullumikkullu danskit
Folketing-iannut ingerlatinneqassaaq.
Taamaalilluni
oqaluuserisassaq taanna naammassivoq.