Oqaluuserisassani immikkoortoq 16-1 |
|
||
| Siullermeerneqarnera | Aappassaanneerneqarnera | Pingajussaaneerneqarnera | |
Ullut
ataatsimiiffiusut 23-at, sisamanngorneq 10. april 2002 nal. 14:55.
Augusta
Salling, Aningaasaqarnermut
Naalakkersuisoq, Atassut.
Qujanaq.
Matumuuna Nunatta karsiata ukiumut Aningaasanut Inatsiseqarfiusup 2002-mut
naatsorsuutai Naalakkersuisut sinnerlugit saqqummiutissavakka.
2002-mi Nunatta
karsia 203 mio.kr.-inik sinneqartoorpoq. Sinneqartoorutissat ilassutitut
aningaasaliissutit ilanngullugit 54 mio.kr.-inut
missingersuusiorneqarsimagaluartut, taamaalilluni angusat
missingersuusiarineqartuniit 149 mio.kr.-inik pitsaanerupput.
2002-mili
sinneqartoorutit ataavartumik pitsanngoriaateqarnermik ersersitsisuunngillat,
tassami 2002-imi 109 mio.kr.-inik ataasiaannarluni isertitassamik
isertitaqartoqarmat, tassa TELE Greenland A/S?p taarsigassarsianut
akilersuutaanit kiisalu Naalagaaffiup avatangiisinik pitsanngorsaalluni
iluarsaannermut tapiissutaanit, soorluttaaq aamma Isumaginninnermi aningaasartuutini
inatsisitigut pisussaaffigisanit atukkat ikinnerusimasut.
Angusat
pitsanngornerannut pissutaasoq pingaarutilik tassaavoq akileraarutinik
akitsuutinillu isertitat missingersuutigisanik 26 mio.kr.-inik amerlanernik
isertitaqarfiunerat. Angusat pitsanngornerannut pissutaasoq pingaarutilik alla
tassaavoq, sanaartornermut suliassaqarfimmi aningaasanik piigaqarneq.
Tamatumunnga pissutaavoq 2002-ip naanerani 10.40.50 atorlugu sanaartornermut
iluarsagassanullu taarsigassarsianut BSU-llu atorlugit illuliat immikkut
ittumik aserfallatsaalineqarnissaannut maannakkut neriorsuutaasut
katersorneqarnerat. Sanaartornermut kontot taakku marluk naatsorsorneqarnerisa
takutippat Aningaasaateqarfik 27 mio.kr.-inik atugassanngortinneqanngitsunik
aningaasaateqartoq.
Angusat
pitsanngoriaataanut pissutaasut pingajuat tassaavoq, Isumaginninnermut
aningaasartuutini inatsisitigut pisussaaffigisani qajassuullugu
missingersuusiorneqarsimasuni ataatsimut 68 mio.kr.-inik atuinikinnerusimaneq.
Tamatuma saniatigut suliffissaqarluarsimaneq ilaqutariillu isertitaasa suli
qaffakkiartornerat Namminersornerullutik Oqartussat soraarnerussutisiaannut
aningaasartuutaannik aammalu ineqarnermut tapiissutinut aningaasartuutinik
apparsimaartitseqataapput.
Ineqarnermut
tapiissutinut aaqqissuussineq nutaaq pingaartumik ukiup aallartinnerani
ineqarnermut tapiiffigineqarsinnaatitaasut tamakkiisumik
atorluarneqarsimanngilaq. Suliffissaaleqineq 2002-imi annikitsuuginnarpoq,
inuiaqatigiinni annertuumik tunisassiortoqarpoq, kisiannili pingaartumik aalisartut
raajat nunarsuarmi niuerfinni akiisa 2001-imi appasissumik inissisimasimasut
2002-ip ingerlanerani appariaqqinnerannik nalaataqarput.
Tamatuma
akerlianik raajat pisarineqartut amerleriarput,
suliffissaqartitsilluaqutaasumik. Saattuarniarnermut atatillugu pisarineqartut
annertussusiat akiilu appariaateqarput. Atuisartunut akigititat 1. januar
2002-imiit 1. januar 2003-imut 1,4% qaffapput, atuisartunullu akigititat
qaffannerat taamaalillutik Naalakkersuisut kissaatigisaattut
appartinneqaqqillutik.
Naalakkersuisut
ukiut ingerlanerini Inatsisartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaanut
sulianik saqqummiussisarput. Naalakkersuisut 2002-imi 2001-imernit sulianik
45%-imik amerlanerusumik Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut
saqqummiussaqarput, tassami Naalakkersuisut aningaasaqarnermik
sukannernerulersitsisimammata.
Tamanna aamma
kontot aningaasaliissutit naatsorsuutillu akornanni nikinngasoorfiusorujussuit
ikittuinnaanerisigut ersersinneqarpoq. Aningaasaliissutit naatsorsuutillu
akornanni assigiinngissuteqarfiunerpaaq tassaavoq BSU illuutaanni
isumakkeerinninnerit 104 mio.kr.-inik missingersuuteqarfiullutik 87
mio.kr.-inik aningaasartuuteqarfiusut imaluunniit missingersuutigisanit 17
mio.kr.-nik ikineruffiusut.
Isumakkeerinninnerit
taakku 2002-imi ingerlatsinermut, sanaartornermut,
taarsigassarsisitsisarnermullu missingersuutinut sunniuteqanngillat.
Isertitassanut kontonut taamatullu aningaasanik ilanngussaqarnera
pissutigalugu.
Nunatta karsiata
naatsorsuutaannut sunniutit ukiuni aningaasat pineqartut akilerneqarfissaanni
akilerneqanngiffiinili malunniupput. Tamatuma saniatigut Kalaallit Nunaanni
innarlutilinnik isumaginninnermut aningaasartuutini tamarmiusuni
atuinerusoqarsimavoq, tamatumani 86 mio.kr.-init missingersuutigineqarsimallutik
94 mio.kr.-inilli aningaasartuuteqartoqarsimalluni.
Pineqartuni
allani aningaasaliissutit naatsorsuutillu akornanni annertuunik
nikingassuteqanngilaq. 2002-imi 566 mio.kr.-inut sanaartortoqarsimavoq,
tamannalu 2001-imiit 100 mio.kr.-init missaanni appasinneruvoq.
Iluarsaanermut
tunngasuni 297 mio.kr.-init Sanaartugassanullu Iluarsagassanullu
Aningaasaateqarfimmut nuussisoqarsimavoq. Tamannalu Danskit Naalagaaffiata 50
mio.kr.-inik tapiissuteqartarnissaanik Danskit Naalagaaffiannik isumaqatigiissummut
naapertuuppoq.
Attaveqaqatigiinnermut
Ineqarnermullu Naalakkersuisoq Snaartugassanut Iluarsagassanullu tunngasuni
nassuiaassissaaq, tassani pineqartuni ingerlatat erseqqissumik
nassuiarneqassallutik. Sanaartorneq
pillugu nassuiaat Inatsisartut upernaakkut ataatsimiinneranni immikkoortutut
29-itut oqaluuserineqassaaq. Sanaartorneq pillugu nassuiaat taanna
innersuussutigerusuppara.
Ukiup
naatsorsuusiorfiusup 2002-ip naanerani sanaartugassanut iluarsagassanullu
aningaasaateqarfimmi uninngasut 543 mio.kr.-ipput. 2002-imut naatsorsuutit
Namminersornerullutik Oqartussat avataaniit kukkunersiuisuannit
uparuarnertaqanngitsumik oqaaseqarfigineqarput, ilassutitut
paasissutissartaqanngitsumik. Tassa isornartoqanngitsutut isigineqarlutik.
Tassa imaappoq kukkunermik uparuarneqarsinnaasumik amigaatinillu
nassaartoqarsimanngitsoq kiisalu naatsorsuutit eqqortutut isigineqartut.
Kukkunersiuinermut
Ataatsimiititaliaq avataaniit kukkunersiuisunit, kukkunersiuinermi
nalunaarusiamik tigusaqarpoq. Kukkunersiuinermut ataatsimiititaliap
nalunaarusiami kaammattuutinik oqaaseqaatinillu allakkatigut
akissuteqarnissamik Naalakkersuisunut qinnuiginninnissaa
naatsorsuutigineqarpoq, tamatumalu kingorna Naalakkersuisut oqaaseqaatiminnik
Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliamut nassiussissapput.
Maanna
Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliap 2002-mut naatsorsuutinik kiisalu
kukkunersiuinermi nalunaarusiamik Naalakkersuisullu tassunga akissutaanik
suliarinnissaaq. Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliaq isumaliutissiissaaq
Inatsisartut ukiakkut ataatsimiinneranni oqaluuserineqartussamik.
Tamanna pillugu
Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliap oqaloqatigiilluarnissaa Naalakkersuisut
qilanaaraat.
Taamatut
oqaaseqarlunga Naalakkersuisut sinnerlugit Nunatta karsiata 2002-imut
naatsorsuutai Inatsisartunut Kukkunersiuinermullu Ataatsimiititaliamut
suliassanngorlugit tunniunniarpakka.
Qujanaq.
Isak
Davidsen, ataatsimiinnermi
aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.
Taava massakkut
partiit oqaaseqartuinut Kalistat Lund, Siumut.
Kalistat Lund,
Siumup oqaaseqartua.
Landskassip 2002-mi naatsorsuutai pillugit
aalajangiiffigisassatut siunnersuutip siullermeerneqarnerani, Siumumiit ima
oqaaseqassaagut.
2002-mi naatsorsuutit tamakkiisumik naliliivigissagaanni,
naammaginartutut oqaatigisariaqarput. Ajorinngisavut sammivallaarnagit,
isornartut aammalu siunissami pitsannguallatsinneqarsinnaasutut isigisavut
annertunerusumik sammissavagut.
Kisianni taangitsuusanngilarput
nuannaarutigigatsigu, inuiaqatigiit
suliassaqarluarnerusimanermikkut, akileraarutitigut akitsuutitigullu, 26
mio.kr.-inik missingersuutigisamit annerusumik isertitsinerusimanerat. Tamanna
siuariartortoqarsimaneranik aamma takussutissiivoq.
Ukioq 2002, 203 mio. kr.-inik sinneqartoorfiusimavoq,
taakkunannga 54 mio. kr.-nit sinneqartoorutissatut siunniussaallutik sinnerilu
149 mio. kr.-nit, isertitaqarnerunermit atuinngitsoorsimanerniilluunniit
pisuullutik.
Aningaasartuutini inatsisitigut
pisussaaffeqarfiusuni, ataatsimut, 68 mio. kr.-nit atunngitsoorneqarsimapput,
ilaatigut ineqarnermikkut tapiiffigitissinnaasimasuugaluit
tapiiffigineqarsinnaanerminnik arajutsisimanerisigut, aningaasat
atunngitsoorneqarsimammata. Kommunit suleqatigalugit, pisinnaatitaaffiit
allannguuteqarneranni, atuisut periarfissaasa
paasissutissiissutigineqarluarnerusarnissaat pisariaqarsimasoq paasinarpoq.
Atuinngitsoorfiusut ilagaat, meeqqanut
inuusuttunullu ikiorsiisarneq meeqqallu piginnaatitaaffii pillugit
pikkorissartitsinerit. Taakku annikinnerusuinnarmik atuifiusimapput naak
pikkorissarnissamik pisariaqartitsineq annertugaluartoq. Tamannali inatsisit
maanna akuersissutigineqareerneranni aallartinneqarsinnaanngormat
neriulluarnarpoq.
Kiisalu piginnaanngorsaqqinnermut
aningaasaliissutaasimagaluartut tamangajammik atorneqarsimanngillat
piareersimasoqarsimannginnera patsisigalugu.
Periarfissiissutit pitsaasut,
piareersimasoqarsimannginneranik assigisaannilluunniit patsiseqartumik
qatangiinnartinneqartarnerat uggornarpoq, aningaasammi siunniussamut atorneqanngiinnaratik
aamma allanut aningaasaliissuteqarsinnaagaluarnernut unitsitsisarmata.
Sanaartugassat sananngitsoorneqarlutik
kinguartinneqartarnerat, piffinni assigiinngitsuni, inuiaqatigiinnut tamanut
sunniuteqartartoq, sivitsortumik ajornartorsiutaasimavoq, 2002-milu aamma
tamanna misigineqarsimalluni. Maannali Naalakkersuisut aaqqiissuteqarniarlutik
sulissutiginninnerat, pissutsinik, siunissami pitsaanerulersitsissasoq
qularnanngimmat neriulluarfigaarput.
2002-mi missingersuusiornermi
siunniunneqarsimavoq, katillugit 54 mio. kr.-inik sinneqartoortoqassasoq,
soorlumi ukioq manna 2003-p missingersuussiorfiginerani,
29 mio. kr.-it missaat siunniunneqartut. Aningaasat nalaatsortumik angissusilerlugit, ukiut tamaasa sinneqartoorutilaassanik siunniussisoqartarpoq. Ukiorlu naagaangat atunngitsuukkat ilanngunneqarneranni, aningaasarpaaluit sinneqartoorutigineqartarlutik.
Nalilersorneqartariaqarsoraarput sinneqartoorutissatut siunniussaasartut, nalaatsortumik angissuseqartartut, uninngajuartinneqarnerat pitsaanerpaajunersoq. Imaluunniit inuussutissarsiutit siuarsarneqarnerannut atorneqarunik pitsaanerussannginnersoq?
Tamannami sinneqartoorutitut
?kusassaataanerannit? tamanut
iluaqutaanerussagaluarmat.
Naalakkersuisut, aningaasaqarnermut
ataatsimiitsitaliamut saqqummiussillattaarnerulersimanerat, aningaassaliissutit
aningaasallu atukkat imminnut naapertuunerulersimanerannik kinguneqarsimammat
qujanarpoq.
Uteqqiaffigineqartuartariaqarporli
aningaasaliissutaassimasut atorneqanngitsoortarnerannut pissutaasut.
Ikiorsiissutiniikkaluarpata sanaartugassaniikkaluarpataluunniit,
aningaassaliissutigineqartarput inuiaqatigiinnut pisariaqartinneqarmata,
atunngitsoorneqaraanngatalu Inatsisartut siunniussaat naamassineqarneq ajorput.
Taamaammat atuinngitsoorsimanerit aallaavigisaat tamakkiisumik
paasineqartariaqarput, siunissami pitsaanerusumik suleriaaseqarnissamut
aallaaviussammata.
Taamaappoq aamma
atuivallaartoqarsimaneranut tunngasuni. Konto-ni aalajangersimasuni qaangiisariaqartarnerit
immikkullu aningaassaliissuteqartarnerit ukiut tamaasa
uteqqiaffigineqartuartut, aalajangersimasumik
aaqqiissuteqarfigineqartariaqarput.
Siumumiilli aningaasatigut ingerlatsinerup
pitsanngoriartornera malugisarput iluaraarput tamannalu ingerlaqqittariaqarpoq.
Nunatta karsiata 2002-mut naatsorsuutaasa,
kukkunersiuinermi ataatsimiititaliami misissorneqareerlutik, ukiamut
aappassaaneerneqarnissaanut, sukumiisumik oqalliseqataanissatsinnut
qilanaalereerpugut.
Siumumiit taama oqaaseqarluta Landskassep
naatsorsuutai ukioq 2002-meersut naammagisimaarlugit oqaaseqarfigaavut
aappassaaneerneqanngineranilu Kukkunersiuinermi Ataatsimiititaliami
suliarineqarnissaat innersuussutigaarput.
Isak
Davidsen, ataatsimiinnermi
aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.
Tulliuppoq
Johan Lund-Olsen, Inuit Ataqatigiit.
Johan
Lund-Olsen, Inuit
Ataqatigiit oqaaseqartuat.
Ja
qujanaq.
Landskarsip
2002-imut naatsorsuutai ullumikkut Inatsisartuni siullermiigassanngorlugit
Naalakkersuisunut saqqummiunneqartut Inuit Ataqatigiit ukiut siuliini
pisarnitsitut soqutigalugit misissuataarsimavagut. Ullumikkullu naatsorsuutini
annikitsualuttortai tikinngikkaluarlugit tamakkiinerusumik imaattunik
oqaaseqarfigissallutigit. Taamaaliorniarnitsinni pissutaavoq Inatsisartut Kukkunersiuinermut
ataatsimiititaliaata naatsorsuutit immikkuualuttortai tamakku ilanngullugit
ukiap tungaanut aamma qimerluuataartussaareermatigit, taamanikkornissaanut
naatsorsuutit immikkut aamma isumaliutissiissuteqarfigisussaallugit.
2001-imut
saqqummiunneqartunut ullumikkut saqqummiunneqartut sanilliukkaanni
maluginiagassaavoq pisortaqarfinni arlalinni sukatiterisoqarsimanera,
taamaalillunilu ingerlatsinermut aningaasartuutit eqqarsaatigalugit aqutsineq
arlalitsigut aamma pitsanngoriaateqarfiusimammat.
Ingerlatsinermut
aningaasartuutit ataatsimut qiviassagaanni taamaattumik 2002-imi
akuersissutitaqanngitsumik sippuisimanerit 2001-imut sanilliullugit
killeqarnerupput, eqqaamaneqartutuummi taamani pingaartumik pisortaqarfiit
marluk, tassalu Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut,
Ilageeqarnermullu Pisortaqarfik kiisalu Isumaginninnermi Pisortaqarfik 59
mio.kr.-inik sippuiffiusimapput ? qaangiisimanerit imak ingasatsigalutik allaat
piffissaq sioqqullugu 2002-ip ukiaagaa aamma qinersititsisoqalertariaqarsimalluni.
Tamanna
2002-mi aningaasatigut atuinermi ilinniutigineqalersimasutut illuni
pinaveersimatinneqarsinnaasimavoq piffissaagallartillugumi
sippuisoqaqqinngirinissaa anguniarlugu immikkut aningaasaleeqqinnissamik
Inatsisartunut imaluunniit Inatsisartut Aningaasaqarnermut
Ataatsimiititaliaannut qinnuteqartoqarsinnaasoqarsimavoq naatsorsuutit
maannakkut pitsaanerulernerannik aamma kinguneqartumik. Naatsorsuutit
suliarineqarneranni tamanna eqqaamaneqartariaqarpoq.
Tamanna
erseqqissareerlugu 2002-mi angusani ingerlanerliorfiusimasut annerusumik
oqaaseqarfigissavagut Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliamit sukumiisumik
sammineqarnissaat aamma kissaatigalutigu.
Isumaginninnermi
Pisortaqarfimmi sippuisoqaqqippoq maannali 4 mio. kr.-it missaanniittunik.
Pisortaqarfiup taassuma ataani innarluutilinnik kiffartuussineq suli
ajornartorsiorfiuvoq, suliassaqarfimmimi tassani 9 mio. kr-mik
atuisoqarnerusimavoq, naak 2002-p naalernerani Aningaasaqamermut
Ataatsimiititaliamit 6,9 mio. kr-mik aamma
aningaasaliisoqaqqittoqarsimagaluartoq.
Inuit
Ataqatigiit kissaatigivarput suliassaqarfimmi tassani aningaasanik aqutsineq
immikkut Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliamit qimerluuataameqassasoq.
Kultureqarnermut,
Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermut Ilisimatusarnermullu Pisortaqarfik
eqqarsaatigalugu 2002 7,7 mio. kr-mik atuinikinneruffiusimagaluarpoq. Tamannali
Inatsisartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaata ukiup ingerlanerani
immikkut 20 mio. kr-it angullugit aningaasaliissuteqaqqinneratigut pisinnaanngorsimammat
suli sukumiisumik tamanna misissorneqaqqittariaqarpoq.
Immikkut
aningaasaliissuteqartoqarnissaanik ima imatullu amerlatigisunik
akuersissuteqartoqaraluartoq taamaattoq ukiup naanerani suli ima imatullu
atuisukinnerusoqarsimavoq, tassalu nikingasoorut taamak annertutigimmat
pissutissaqarnarpoq tamatumunnga suna patsisaanersoq pillugu immikkut
misissuisoqamissaa.
Pisortaqarfiup
taassuma ataani ilinniartunut ineqartitsineq aamma sippuiffiusimavoq, aamma
naak immikkut ukiup ingerlanerani pingasoriarluni
aningaasaliisoqartarsimagaluartoq. Ukiup naanerani taamaalilluni tassunga
aningaasaliissutit 24,9 mio. kr-iusimapput aningaasaliissutigineqaqqaartut
ukiup aallartinnerani 14,2 mio.kr-iusimagaluarlutik. Tamanna
qimerluuataameqartussanut aamma ilaatinneqartariaqarpoq.
Taamatuttaaq
AEB-nut aningaasaliissutit 2002-mi atorneqarsimanerat misissortariaqarput,
tassanimi ilinniartitseqqinnernut pikkorsissartitsisarnernullu
atorneqarsinnaasut aamma sipporneqarsimapput. Inuit Ataqatigiit
kissaatigivarput Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliap tamanna
allisitsiuserlutik sukumiisumik misissuiffigissagaat.
Sanaartugassanut
Iluarsartuussinermilu Aningaasaateqarfimmi aningaasaliissutit aqunneqarnerat
immikkut sammineqamissaat aamma pisariaqarluinnarpoq. Tamatumap pisariaqarnera
oqaluuserisassani immikkoortumi tullermi uppernarsarneqarumaarmat annerusumik
maanna oqaaseqarfigissanngilarput, maannamummi kikkunnit tamanit
ilisimaneqalereerpoq tassani tukalluinnaqqinnaartumik pisoqarfiusoq
sanartugassanummi aningaasaliissutaasartut atuinermut
naapertuutinngilluinnarmata.
Sinerissap
qanittuani aalisarnermi naleqqussaanissamut aningaasaliissutaaqqaarsimasut
atuinikinneruffiusimanerat aamma misissugassanut ilaasariaqarpoq, tassami
tassani 1,5 mio. kr-nik atuisoqarnerusimavoq uffa Naalakkersuisoqarfiup
aningaasaliissutit 2 mio. kr-mik
ilanngaaffigineqarnissaat
nammineq aamma ukiup naanerani Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut
akuersissutigitereersimagaat.
Peqqinnissaqarfik qiviaraanni aamma tamanna eqqumaffiginiagassartaqarpoq. Suliassaqarfik tamanna ataatsimut misissoraanni ukiup naanerani 2 mio. kr-mik amigartoorfiuvoq. Taassumali iluani konto 60.11.08, tassalu ?Peqqinnissaqarfiit, nakorsanit sullinneqarneq? (Sundhedsdistrikter, lægebetjening) tassa taanna konto qiviaraanni, tamanna 5,7 mio. kr-nik amigartoorfiuvoq. Suna tamani pissutaarpiarnersoq Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliap aamma qimerluuataartariaqarpaa.
Taamatuttaaq konto 60.11.05 aamma misissugassaqqippoq, tassasoq: ?Ataatsimut aningaasartuutit, napparsimasunik angallassinerit il.il? pillugit konto, (Fællesudgifter, evakueringer m.v.). Tassani 2,5 mio. kr-mik amigartoortoqarpoq, naak 20. december 2002 1,4 mio. kr-mik immikkut aamma aningaasaliisoqareeraluartoq.
Allatut oqaatigalugu, aningaasanik aqutsineq aningaasaliisartunillu akuersissutaareersut najoqqutaralugit aningaasat aqunneqarnerat (økonomistyring) suli sammeqqissallugit pissutissaqarluarsorinarpoq, naak aamma naatsorsuutit ataatsimut isigalugit taamak annertutigisumik sinneqartoorfiugaluartut.
Landskarsip naatsorsuutai suliarigaanni soorunami atuivallaartoorsimanerit kisimik sammineqartussaanngillat. Susassaqarfinni arlalinni siunertat uniorlugit aningaasanik atuiffiunngitsoorsimasut aamma ilanngunneqassapput, tassami naatsorsuutigisariaqarparput tamakku Inatsisartut tulleriissaarereerlutik akuersissutigisareersimasaat malillugit aamma atuiffiusarsimassasut.
Isumaginniimerup iluani tamatigut taamaattoqartarsimanngilaq, assersuutigiinnarlugumi ?Meeqqanut inuusuttunullu ikiorsiisarneq meeqqallu pisinnaatitaaffii pillugit pikkorsissartitsinissaagaluit? (kurser om hjælp til børn og unge samt barnets rettigheder) siunertarineqaqqaartutut annertusimanngillat tassa tassani pineqarpoq kont (30.14.19).
Tamanna aamma takussaavoq konto 30.14.23-imi tassaasoq ?Isumaginninnermi siunnersuinermik kiisalu atornerlunneqarsimasunik katsorsaanermik nukittorsaanissaq? pillugu suliniuteqarnissaraluani iliuusissat (Opkvalificering af socialrådgivning samt behandling afmisbrugte).
Aamma ukiup ingerlanerani Aningaasanut Inatsit aqqutigalugu siunertanut aningaasartaqarsimanngitsunut immikkut maanaannaq aningaasaliissuteqarniartarneq tikinneqanngitsoorneqarsinnaanngilaq. Tamatumani soorunami juulli sioqqutitsiarlugu piniartukkormiunut immikkut ikiorsiissuteqartariaqarsimaneq eqqarsaatigivarput.
Taamatorpiaq 2001 .-ip naalernerani aamma aningaasaliisoqarpoq, isumaqamavipporlu taamatut aningaasaliisariaqartarneq maanna taamak akulikitsigilermata, sillimmartaareemiarluta taava Aningaasanut Inatsimmi siunertanut taamatut ittunut aalajangersimasumik aningaasaliisariaqartugut. Inuit Ataqatigiit tamanna siunertaralugu taamaattumik 2003-mi Aningaasanut Inatsisissamut ukiunilu missingersuisiorfiusunut immikkut aningaasaateqarfeqalernissamik siunnersuuteqaraluarpugut, tupigeqisatsinnik
Naalakkersuisuutitaqartut partiivinit Demokrat-inillu ajoraluartumik itigartinneqartumik.
Tamanna uggornarluinnarpoq piniartukkormiullu eqqarsaatigalugit ajuusaarnarluinnarluni.
Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliamit sammisassaqqissoq alla naggataarutigissavara unaasoq; tassalu Namminersornerullutik Oqartussat allafissuup avataani konsulenterpassuarnut aningaasartuutigisartagaat qineqqusaarnermi kingullermi partiit ilaannit annertuumik aamma sammineqaqisoq.
Aningaasartuuteqarfimmi tassani konsulentit arlariaat akornanni neqeroortitsisoqartanngitsoq paasinarpoq, tassami tamatumani erseqqissumik Naalakkersuisut maannamut malittarisassaqartitsisimanngimmata. Tamanna Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliap
Immikkut eqqumaffigilluinnarlugu aamma sammeqqissaartariaqarpaa malittarisassaqartitsisoqannginnerata kingeisaanik annertuumik konto taanna atorlugu imaluunniit isaasalerlugu atornerlullugu kammalaatersortoqarsinnaavoq soorlumi tamanna Sila Groupip Danmarkskontorimi misissuisuusarsimanerani aamma uppernarsigipput.
Taamatullu oqaaseqareerluta Inuit Ataqatigiit qilanaarpugut ukiap tungaanut kukkunersiuinermik ataatsimiititaliami naatsorsuutit 2002-mut tunngasut pillugit suleqataanissatsinnut.
Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.
Tullinnguupoq Jakob Sivertsen Atassut,
Jakob Sivertsen, Atassutip oqaaseqartua.
Landskarsip 2002-mi naatsorsuutaasa saqqummiunneqarnerinut tunngatillugu ATASSUT-mit naatsumik imaattumik oqaaseqassaagut.
ATASSUT-mit tulluusimaarutigaarput Nunatta Karsiata 2002-mi 203 mio.-nik sinneqartooruteqarnera. Tamanna takussutissaavoq aningaasatigut sukannersumik ingerlatsilernermik, nunattalu aqunneqarnerani aningaasatigut suli pitsanngoriartortumik aqutsisoqalernera ATASSUT-mit takusinnaagatsigu kusanartutut taajumavarput.
Nunatta Karsiata kukkunersiorneqarnerani sullissisuusut Delloitte & Toushe-ikkut oqaaseqaataat ATASSUT-mit kusanartutut tiguarput. Kukkunersiuisut oqaaseqaataanni immikkut mianersoqqussutissaqaranilu uparuartarialinnik tikkuaasoqannginnera takussutissaavoq 2002-mi Naalakkersuisut aningassatigut aqutsilluarsimanerat kukkunersiuisut aamma malugilluarsimagaat.
ATASSUT-miilli maluginiarparput sanaartugassanut aningaasaateqarfik 2002-p naaneranut 543 mio. kr.-nik imaqarsimammat. Taamaattorli Naalakkersuisut oqaaseqaataanni ATASSUT-mit paasivarput Attaveqaqatigiinnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq sanaartugassanut iluarsagassanullu aamma nassuiaaniartoq.
ATASSUT-mit neriulluinnarpugut aningaasat sanaartugassanut iluarsagassanullu atugassat 543 mio. kr-niusut nunatsinni suliassaqartitsinikkut atorluarneqarumaartut qularutiginnginnatsigu.
Naalakkersuisut saqqummiussinerminni ilaatigut eqqaavaat suliffissaaleqineq 2002-mi naatsorsuutigisamit annikinnerussimasoq, tamanna ATASSUT-mit assut nuannaarutigaarput. Aammattaaq nunatsinni raajarniarnermi pisarineqartut amerleriarsimasut oqaatigineqarput, taamaattorli akit avammut tunisinermi appasinnerulernerat nunatta Karsiata isertitaqarnerunissaralua killilersimaarsimagaa malunnarpoq.
Saattuarniarnermi 2002-mi pisarineqartut annertussusiat akillu appariaateqarsimasut Naalakkersuisut nalunaarumminni aamma oqaatigaat.
ATASSUT-mit ukiamut 2002-mut nunatta naatsorsuutaannut tunngatillugu kukkunersiunermut ataatsimiitsitaliap nalunaarusiornissaa pissangalluta utaqqissavarput, saqqummiussereerpatalu ukiamut oqalliseqataanissatsinnut piareersimavugut qilanaarlutalu
ATASSUT-mit taamatut naatsumik oqaaseqarluta Naalakkersuisut nunatta Karsiata 2002-mut naatsorsuutaanut saqqummiussaat akueraagut, Inatsisartullu Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliaa sulilluaarnissaanik kissaallugu peqataanissatsinnut qilanaalereerpugut. Qujanaq.
Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.
Per Skaaning, Demokratit oqaaseqartuat.
Qujanaq. landskarsip naatsorsuutaata siullermeerneqarnerani siunertaavoq partiit tamarmik immikkoortunik tunniussinissaat immikkut tamarmik itilerusutaminnik imaluunniit immikkut malunnaateqarsorisaminnik. Tassalu Palle Christiansenip maanna najuussinnaanngitsup saqqummiussaa maanna uanga saqqummiuppara.
Tassa taamaattumik uagut Demokratini nunatsinni partiiuvugut nutaaq suliassagullu pimoorulluinnarlugit ingerlanniarlugit. Kissaatigaarpullu sunik tamanik qaammassarneqarnissarput, tassa sutigut tamatigut qaammarsaaffigineqarsinnaasunik.
Taamaattumik uagut Demokratit tungaaninngaaniit uagut kissaatigaarput itisiliiffigeqqulluta landskarsip naatsorsuutaasa tamarluinnaanik. Tamannalu isumaqarpoq pisortaqarfiit tamarmik taakkualu ataaniittut atorfeqarfiit tamarmik naatsumik oqaatigalugu kissaatigaarput nassuiaanneqaqqulluta koruunit ataasiakkaat tamarluinnarmik sumut atorneqarsimanerannut ukioq 2002-mi naatsorsuusiarineqarsimasuni.
Tamanna kissaat itisiliiffigeqqusaq tunngavigaat Demokratit siusinnerusukkut periarfissaqarsimanngimmata tamakkiisumik pineqartumut tunuliaqutaasunut paasiniaasinnaatitaanermut. Siunissamilu sapinngisamik paasinnilluta isummertarnissat perusuppagut. Isumarput ajoqersuisinnaasoq pitsaasoq pingaartuusoq. Taamaattumik ullumikkut naatsorsuuserisumit immikkoortut taamaallaat taatinnagit naatsorsuutit naammassivinnissaat tunngaveqartumik paasineqarnissaq utaqqigallarniarparput.
Eqeersimaarfigaarpullu ulloq manna tikillugu naatsorsuusiat kusanaatsumik assiliartaliorneqareersimammata tassa naammaginanngitsumik aningaasartuuteqareersimanikkut naatsorsuuserinikkut toqqissisimananngitsumik sulisoqarneratigit.
Tamakku tamaasa pinngitsoorata ukiamut ataatsimiinnissami iserfigiumaarpagut. Demokratini suleqataanissarput naatsorsuutigaarput.
Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.
Tullinnguuppoq Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.
Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.
Namminersornerullutik Oqartussat naatsorsuuseriveqarnerat il.il. pillugit Inatsisartut inatsisaat nr. 23, novemberip pingajuanni 1994-imeersoq tunngavigalugu nunatta karsiata ukiumut aningaasanut inatsiseqarfiusumut qaangiuttumut naatsorsuutai saqqummiunneqartussaapput. Tamannalu pisarnertut Kattusseqatigiit sinnerlugit imaattumik oqaaseqarfigissavara.
Soorunami nunatta karsiata 2002-mi naatsorsuutaasa 203 mio.-nik sinneqartoorfiusumik inerneqarnerat ajunngitsutut nalilerneqarsinnaavoq. Kisianni pissutsit piviusut qiviaraanni tamanna innuttaasunut ulluinnarni atugassarititaasut eqqarsaatigalugit qanoq sunniuteqarsimanersoq erseqqissumik paasissallugu assut soqutiginassagaluarpoq.
Tassami assersuutigalugu tapiissutit inatsisitigut pisussaaffigisat ilaat soorlu ineqarnermut tapiissutit 2002-p aallartinneraniit allanngortinneqartut ilaqutariinnut ineqarnermut tapiiffigineqarsinnaatitaasunit tamakkiisumik atorneqarsimannginerat ilaatigut peqqutaalluni ilaqutariit qanoq amerlatigisunut, ilaqutariinnut qanoq amerlatigisunut ukiup naatsorsuuteqarfiusup ingerlanerani inigisaminniit anisitaanerannit kinguneqarsimanera ilanngullugu takutinneqarsinnaasariaqaraluarpoq.
Tassami ineqarnermut tapiissutit naatsorsuutigineqartumiit
36 mio. kr-nik annikinneruffiusumik atuiffiusimapput. Tamanna aamma
tusaannarlugu qujanaraluarpoq. Tassa isumaqarnarsinnaammat inuit ilaat
tapiissutinik pisariaqartitsiunnaarsimasut. Soorunami tamanna anguniagassaavoq. Kisiannili pissutsit piviusut
aallaavigineqarnissaat tunngavigineqarnissaallu avaqqukkuminaassagunarpoq.
Tassami ajoraluartumik aamma tusagassiuutitigut tusartarparput ilaqutariit ima
imalu amerlatigisut inigisaminniit anisitaasimasut. Imaluunniit
anisitaasussanngorsimasut.
Tamanna
ima paasineqassanngilaq inuit kikkut tamarmik tapiissutaannarmik
isumalluuteqarnissaannik ujartuineq. Kisianni eqqaamasariaqarpoq
inuppassuaqarmat ilungersorlutik angummanniapilooraluarlutik aamma
inigisaminnut akiliisinnaassuseeruttartunik. Pissutsit assigiinngitsorpassuit
pissutigalugit.
Tassami
inuiaqatigiit aaqqissugaanerat pillugu pilersaarutit inimi maani aamma
eqqartortarpagut. Taamaammat aamma Inatsisartuni assigiinngitsutigut
aalajangersaagaangatta inuiaqatigiinnut aalajangersakkatta qanoq
sunniuteqartarnerat inimi maani paasissallugu aamma annerusumik
paasisaqarfigissallugu isuamaqarpunga pingaaruteqarlunilu pisariaqartoq.
Tassami
ineqarnermut tunngasuinnaanngillat. Kisianni aamma inatsisitigut
pisussaaffigisat allat aamma inunnik isumaginninnerup iluani eqqartorneqartut
eqqarsaatigalugit siuliani
piumasaqaatinut ilanngullugit annerusumik
paasissutissiissutigineqartarnissaat Kattusseqatigiit sinnerlugit
piumasaqaatigaara. Isumaqarama taamaaliornikkut aamma aningaasanut inatsisip suliarineqarnerani
pisariaqartitsineq pissutsinut piviusunut naapertuunnerusoq tunngavigalugu
sulineq ingerlanneqarsinnaaqqullugu.
Soorlu
aamma meeqqanut inuusuttunullu inissiisarfinnut akiliutit 2001-mi 29
millioniusinnarlutik 2002-mi 40 millioninut qaffassimanerat
eqqarsaatigilluaraanni tamanna meeqqanut inuusuttunullu pisariaqartitseqisunut
qanoq sunniuteqarsinnaanera aamma ilanngullugu
eqqarsaatigineqartariaqarsorinarmat.
Tassami
2002-mi angusat 203 mio. kr-nik sinneqartoorfiunera oqareernittut tusaannarlugu
ajunngikkaluaqaat taamaattoq isertitat ataatsimut tamaasa isigalugit
maluginiartariaqartut ilagaat isertitat ataatsimut tamarmik katinneranni
2001-mut naleqqiullugit 2002-mi isertitat 66 millioninik ikileriarsimanerat.
Sanaartornermi
ingerlatat 2001-mut naleqqiullugit 153 mio. kr-nik annikilleriarsimanerat
taamaammallu aamma 2002-mi sanaartugassaagaluit 119 mio. kr-nik nalillit
ingerlatinneqanngitsoorsimallutik.
Minnerunngitsumik
inuutissarsiornermut tunngasuni 10 millioninik atuinikinnerusoqarsimanera
eqqarsaatigalugu tamanna inuutissarsiornermut aamma ungasinnerusoq
eqqarsaatigalugu minnerunngitsumillu sinerissamut qanittumi aalisarneq
eqqarsaatigalugit ilumut apeqquserneqartariaqarpoq ingerlatanik assiinngitsunik
annikinnerulersitsinerit inuiaqatigiinnut ataatsimut tamaat isigalugu qanoq
nunatta karsianut tamanna ungasinnerusoq isigalugu sunniuteqarnerlussinnaanera
isumaqarpunga Naalakkersuinikkut isumatuumik eqqarsaatigeqqinneqartariaqartoq.
Tassami
aamma sanaartornermut iluarsaassinermullu aningaasaateqarfik qiviaraanni
aningaasat 543 millionit atorneqaratik uninngaannartut amerligaluttuinnartullu
inuiaqatigiinni sulisinneqarlutik atorluarneqartariaqarnerat Kattusseqatigiit
sinnerlugit Naalakkersuisunut Inatsisartuniit piumasaqaatigineqartariaqartoq
isumaqarpunga.
Tassami
aningaasarpassuit inuiaqatigiinni pisariaqartinneqartut
mattusimaannarneqartariaqanngillat. Minnerunngitsumik aamma inissaaleqineq
inoqarfiit ilaanni taamak annertutigisoq eqqarsaatigalugu. Minnerunngitsumillu
aamma iluarsaatassarpassuit eqqarsaatigalugit.
Aningaasatigut
aqutsilluarneq sinneqartooruteqarluarnerlu ingerlatsineq,
sinneqartooruteqarlunilu ingerlatsineq minnerunngitsumillu aamma
sillimmateqarnissaq Kattusseqatigiinniit isumaqatigilluinnarpagut. Kisianni
aamma isumaqarpugut Namminersornerullutik Oqartussat inuiaqatigiinni
aningaasatigut ingerlatsinerat sapinngisamik inuiaqatigiinnut naapertuuttumik
naligiinnerusumillu ingerlanneqartariaqartoq.
Tassa
imaattariaqanngimmat nunatta karsia pisuunngoraluttuinnartoq innuttaasut
atugaat ajornerulersinneqassasut. Taamatut massakkuugallartoq oqaaseqarlunga
suliap ukiamut aappassaaneerneqannginnerani Inatsisartut kukkunersiuinermik
ataatsimiititaliaani suliarineqarnissaa inassutigaara.
Isak
Davidsen, ataatsimiinnermi
aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.
Aningaasarsiornermut
Naalakkersuisoq akissuteqassaaq.
Augusta
Salling,
Aningaasarsiornermut Naalakkersuisoq, Atassut.
Qujanaq.
Landskarsip 2002-mi naatsorsuutaasa akuersissutigineqarnissaat pillugu aalajangiiffigisassatut
siunnersuutip saqqummiunneqarnerani maani partiininngaaniit
Kattusseqatigiinninngaaniillu oqaatigineqartut qujassutigaakka.
Soorunami
massakkut saqqummiussinitsinni kisitsisit qulaaninngaaniit isigalugit
ataatsimoortumik saqqummiuppagut. Tassa aasap ingerlanerani imaluunniit
upernaap ingerlanerani aasallu ingerlanerani kukkunersiusut suliassatik
suliarissavaat. Tassanilu aamma Naalakkersuisut sulinermi peqataanissaminnut
soorunami qilanaartut allat peqatigalugit aamma qilanaarput suleqataanissaminnut.
Siullermik
oqaaseqaateqartunut, oqaasii tikissagukkit Siumumiinngaaniit oqaatigineqarput
kommunit suleqatigalugit pisinnaatitaaffiit allannguuteqarneranni atuisut
periarfissaasa paasissutissiissutigineqarluarnerusarnissaat pisariaqarsimasoq
paasinartoq. Aammalu tamanna pisartariaqartoq. Tamanna ilumoorpoq tassa
nutaanik inatsisiliornermi pisariaqarpoq aamma paasisitsiniaanerup aamma
pitsaasumik malinnaatinneqartarnissaa.
Aammalu
inatsisiliornermi tamanna soorunami kommunit suleqatigilluarlugit
paasisitsiniaanissaq aamma ingerlanneqartarmat taanna
avaqqunneqarsinnaanngilaq. Uanilu pineqartoq aamma partiinit
assigiinngitsuninngaaniit tikinneqartoq tassalu inatsisit tunngavigalugit
tapiissutit tassa ineqarnermut tapiissutaasartut naatsorsuutigisimasaninngaaniit
annikinneroqisumik atuiffiusimanerat tassani oqaaseqarnermi annertunerusumik
aallaaviusoq malunnarpoq.
Tassa
oqaatigisariaqarpara 2001-mi 2002-mi missingersuusiornermi aningaasanik
inissiiniarnermi tassani inatsisip nutaap atulersussap ukiumi nutaami
atulersussap sunniutissai 1999-mi aningaasanik ingerlanermi paasissutissat
tunngavigalugit naatsorsuusiorneqarsimapput.
Taassumallu
qaavatigut aamma mianersortumik tassa aningaasat annertusillugit
killiliiffigineqarsimapput pissutigalugu missingersuusiornermi aningaasat
aningaasartaliunneqartut inatsisit tunngavigalugit aningaasaliussassani.
Taakkua ukiumi atuuffigisaani paasinarsissappat atuiffiunerusariaqartut taava
aningaasanik ilaasutitut inatsit aqqutigalugu ilaneqarsinnaanngillat. Aamma
atuinikinnerusoqarpat aamma ilanngarneqarsinaanngillat.
Kisianni
inatsisip nutaap atuutilernissaani naatsorsuusiorneq aamma soorunami
sapinngisaq tamaat paasissutissat pigineqartut tunngavigalugit peqqissaarullugu
suliarineqarsimavoq. Kisianni malunnarpoq soorunami aamma
naatsorsuutigineqarsinnaasimanngitsut assigiinngitsut tassani ilaatigut immaqa
aamma qujanartumik aningaasarsiornerup 1999-mut sanilliullugu
ingerlalluarnerusimanera 2002-mi taanna aamma sunniussimavoq.
Uani
Kattusseqatigiinninngaaniit uparuarneqarpoq taamatut imannak
isikkoqarpasittumik aningaasat taakkua tapiissutigineqarsimannginnerat
tunngavigalugu ilaqutariit ilaatigut angerlarsimaffimminninngaaniit
aniasariaqartarsimasinnaasut tassani oqaatigalugit. Oqaatigisariqarpoq kommunit
taakkuupput atuisitsisuusut inatsimmik atuisitsisuusut tassa
tapiiffigineqarnissamut qinnuteqartussat kommunimut qinnuteqartarput.
Kommunillu naatsorsuusiortarpaat ilaqutariit tapiiffigineqarnissaminnut
periarfissaqarnersut.
Taamaattumik
kommunit taakkua sullitaminnut qanilluinnarlutik inissisimagamik aamma
anisitaasussaallutik isumaginnittoqarfimmut saaffiginnippata soorunami aamma
naatsorsuutigisariaqarpoq ikiorsiiniarnerminni inatsimmik
tapiiffigineqarnissaminnut periarfissaqarnersut ilanngullugit missortarsimassagaat.
Taamaattumik
uanga ilimagaara naatsorsuutigaara taamatut tapiiffigineqarnissamik
perarfissaqarlutik anisitaasarsinnaasarsimassasussat kommunimut
saaffiginnittarsimagunik taava periarfissaminnik aamma
tikkuussiffigineqartarsimassasut.
Kisianni
una amma soorunami arajutsisimaneqanngilaq tassa inatsit 2002-p aallaqqaataani
atuutilersoq nutaajulluinnarpoq siusinnerusukkut tapiissutinik
pissarsisinnaasut 128.000 kr-nit sinnerlugit isertaqaraangamik tapiissutinik
pissarsisinnaaneq ajorput. Taamaattumillu tapiissutinik pissarsinnaanermi
isertitarisinnaasat qaffatsinneqarujussuarnerisigut ilaatigut kommunimut
saaffiginninneq ajortut arajutsisimasinnaanerat
tapiiffigineqartarsinnaanerminnik. Taanna naatsorsuutigineqarsinnaasoq
oqaatigisinnaavarput.
Taamaattumik
soorunami pingaarluinnarpoq tamatigut aamma inatsisini nutaani
pilersoqarneratigut sapinngisamik tamanut paasisitsiniaanerup pitsaasumik aamma
ingerlanneqartarnissaa.
Tassa uani
oqaatigissavara aningaasanut landskarsip 2002-mi naatsorsuutaasa massakkut
suliarineqarnerani oqaaseqaatigineqartut aammalu misissoqquneqartut
kukkunersiuinermik ataatsimiititaliamut isumaqatigilluinnarparput
Naalakkersuisut tungaaninngaaniit Inatsisartut suulluunniit naatsorsuutinut
2002-mut tunngatillugu misissorusutatik kukkunersiuinermik ataatsimiititaliaq
aqqutigalugu misissussavaat aammalu Naalakkersuisut
piareersimalluinnaqqissaarput apeqqutit suulluunniit kukkunersiuinermik
ataatsimiititaliaminngaaniit saaffiginnissutigineqartut
suleqatigiissilluarlugit aamma misissorlugillu qulaajarlugillu
ingerlatissagatsigit.
Aamma
taamaammat aningaasanut ingerlatsinemi aqutsinermi qaquguluunniit
pitsaanerpaaffissarput tikinnavianngilarput. Pitsaanerulernissarput
anguniartuartariaqarparput. Tamannalu aamma Naalakkersuisut maani
kukkunersiuinermik ataatsimiititaliaq suleqatigalugu aamma soorunami
piareersimaffigilluinnarpaat tamanna ingerlateqqissallugu.
Naalakkersuisuninngaaniit
2001-mut sanilliullugu 2002-mi naatsorsuutit inernerata pitsaanerunerat nuannarutigigatsigu
aamma tamanna oqaaseqartuninngaaniit taperserneqarmat qujassutigaarput tassa
tamatta suleqatigiiffigisariaqarparput sapinngisamik pitsaanerpaamik
naatsorsuutit aamma naammassiniarneqartarnissaat. Tassa atuinikinnerunerput
tunngavigalugu imaluunniit atuinikinnerusinnaanerput naatsorsuutigiinnarlugu
akuersissutitaqanngitsunik atuisarnissaq taanna periarfissaqanngilaq.
Taamaattumik
aqutsinerup sukaterinerup suli aamma ingerlattuarnissaat taanna soorunami
pissaaq. Aamma aqutsinermi imaluunniit aningaasanik ulluinnarni
nakkutiginninnermi paasisat assigiinngitsut tunngavigalugit periarfissat
pitsanngorsarniarneqartuartarnerat aamma ingerlanneqartarmat.
Taamaattumik
oqaaseqaatigineqartut uani qujassutigaakka aammalu kissaatissavara kukkunersiuinermik
ataatsimiititaliaq ukiamut isumaliutissiissummini saqqummiussaqarnissaminut
sulilluarnissaanik. Qujanaq.
Isak
Davidsen, ataatsimiinnermi
aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.
Tullinnguuppoq
Jens Napaattooq, kukkunersiuinermik ataatsimiititaliap siulittaasua Siumut.
Jens
Napaattooq,
Kukkunersiuinermik Ataatsimiititaliap Siulittaasua, Siumut.
Qujanaq.
ullormut oqaluuserisassaq immikkoortoq 16 tassalu landskarsip naatsorsuutaasa
2002-meersup siullermeernera eqqartorparput. Tassungalu tunngatillugu partiinit
Kattusseqatigiinnilu saqqummiunneqartut ukiamut suliareqqiinissatsinni
toqqammaviusussaapput ukiamut isumaliutissiissummi saqqummiinissatsinnut.
Soorunami
Ataatsimiititaliami aamma uagut ingerlariaqqinnissami ilanngukkusutavut
ilanngukkumaakkagut ilanngullugit suliarisussaallutigit isumaliutissiissummi
saqqummiukkumaarpagut.
Taamatut
saqqummiunneqartut suliassat aammalu misissortariaqartunut
oqariartuutigineqartut ilanngullugit maannakkut suliassarilerpagut taavalu
taamatut suliassagut tiguneranni suliassat misissugassallu suliarneqartussat
ilaatigut Naalakkersuisut samrådeqatigisarneratigut ingerlattussaassavagut
suliap aappassaaneernissaanut qulaajagassat paasissutissallu tamakkiisumik
pitsaanerpaamik suliarineqarnissaat eqqarsaatigalugu.
Taavalu
suleriaqqinnissatsinni erseqqissaassutigissavara kukkunersiuinermik
ataatsimiititaliap siulittaasuattuut uani politikkikkut partiimit
tunuliaqutaqaraluarluta partiit aallaaviginagu kisianni inuiaqatigiit
naalakkersuinikkut pitsaanerpaamik sullissinissaq aammalu
kukkussutaasimasinnaasut amigaataasinnaasut toqqammavigalugit sulisussaagatta.
Taamaattumik ilaatigut uani ataasiakkaarlugit iserfiginngikkaluarlugit Inuit
Ataqatigiinninngaaniit soorlu assersuutigalugu saqqummiunneqartoq
taasinnaavara.
Soorlu
Danmarkskontorimi misissuisuusaarsimanermut oqariartuuteqartoqarneq. Taamatut
Ataatsimiititaliami sulininitsinni suliaqqinnissatsinnilu suliat aatsaat
tigullugit aallartitavut suliluunniit paasissutissat sukumiisumik tamaasa
pinikuunagit suliassaq naammassineqarsimanngitsoq taamatut sakkortutigisumik
inereerlugu nipilersornissaa uanga siulittaasutut kaammattuutigissavara
mianersuutigilaaqqullugu. Taamaattumik oqareernitsituut partiinit
tunuliaqutaqaraluarluta kisianni naalakkersuinikkut suliaqarnermi qanoq
ingerlatsisimaneq kukkusoqarsimasinnaaneq amigaateqarnerluunniit taavalu aamma
minnerunngitsumik pitsaanerusumik siunnerfeqarnissaq aallaavigalugu
sulisussaavugut.
Taamaammat
taamatut suliassaq pissanganarsinnaasoq aammalu minnerunngitsumik annertooq
Ataatsimiititaliaq sinnerlugu taanna aappassaaneernissaanut
ingerlaqqinnissaanut tiguarput.
Isak
Davidsen, ataatsimiinnermi
aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.
Tassa
taamaalilluni oqaluuserisaq. Utoqqatserpunga Johan Lund Olsen Inuit
Ataqatigiit.
Johan
Lund Olsen, Inuit
Ataqatigiit oqaaseqartuat.
Qujanaq.
tassaana una oqaatigilaavinnarniarlugu tassa kukkunersiuinermik
ataatsimiititaliap siulittaasuata aatsaaginnaq oqaatigivaa immaqa
pissusissamisuussanngitsoq Danmarkskontorimi taanna misissuisitsisuusaarsimaneq
taanna Ataatsimiititaliaminngaaniit misissorneqartuuppat paasissutissat
tamakkiisut pisimatinnagit.
Kisianni
tassa taanna eqqunngilaq paasissutissat tassunga tunngassuteqartut tamangajaasa
immaqaluunniit tamangajalluinnaasa pinikuuvagut. Maannakkut taamaallaat
amigaatigaavut aningaasartuuteqarsimanermut atatillugu bilagit taakkua
qinnutigisimavagut Naalakkersuisuninngaaniit. Naatsorsuutigaarpulluu soorunami
inatsisit malillugit Naalakkersuisut qinnuigineqaraangamik taava taakkua
kukkunersiuinermik ataatsimiititaliamut pinngitsooratik tunniuttassagaat. Taava
naatsorsuutigilluinnarparput taakkua piumaarlutigit. Tassa taakkuinnaat
amigaatigivagut.
Amigaatigisagut
tassaapput 464.000 kr-nininngaaniit 190.000 kr-nit tungaanut nikingassutaasut
taakkua bilagertaat. Tassa taakkua kisiisa amigaatigaagut.
Inuit
Ataqatigiit taanna misissugassaqqissutut tikkuaavigigatsigu ilaatigut
pissutigivarput tassami paasinarmat 2002-p naalernerani 190.000 kr-nit taakkua
akileqqaarneqarsimasut. Taavalu tassa soorunami paasiniagassaq aamma uaniippoq
taavami 464.000 kr-nit tungaanut taakkua aningaasartai akilerneqarsimappat.
Aammalu oqaatigaluni tassani misissuinermi rapportiliarineqarsimasoq
atorneqarsinnaanngilluinnartoq. Tassami ilisimaneqartutuut maani
Namminersornerullutik Oqartussani direktørit tamarmiullutik nalililersimavaat
taanna rapportiliarineqarsimasoq imatullu imatullu
aningaasartuutigineqarsimasoq atorneqarsinnaanngilluinnartoq.
Taamaattumik
soorunami inatsit malillugu Inatsisartut kukkunersiuinermik
ataatsimiititaliaata landskarsip aningaasaatai atornerlunneqannginnissaat
nakkutigisarisussaammatigit taava suliamut taamatut ittumut
akuleruttussaatitaavugut.
Kisianni
aamma minnerunngitsumik sulianut tamakkununnga akuleruttussaatitaavugut
paasigutsigu erseqqinnerusumik malittarisassaqartitsoqanngitsoq taamatut
suliassiissarnermut. Taamaattuminguna oqaatigigipput saqqummiussinitsinni
Namminersornerullutik Oqartussat illup matuma avataanut konsulentinut aningaasartuutigisartagaat
taakkua qimeerluuvataarneqartariaqartut tassami paasinarsereerpoq tamatumani
neqeroortitsinissamut tassa soorlu suliariumannittussarsiuussisarnermi
malittarisassaqartoq neqeroortitsisoqartartoq kisianni tassa konsulentit
suliakkerniaraanni tassa maannamut paasinarsereerpoq tamatumani
malittarisassaqanngivissoq ataasinnguamilluunniit.
Taamaattoqartillugu
soorunami kukkunersiuinermik ataatsimiititaliaq aamma akuleruttussaatigaavoq
aamma. Tassungalu tunngatillugu aamma eqqaasissitsissutigilaassavara
ippassaaninnguaq Inatsisartut Naalakkersuisullu pillugit inatsisasat
allanngorteqqammerparput. Tassani kukkunersiuinermik ataatsimiititaliaq
annerusumik aamma pisinaatineqarnissaa taanna Inatsisartuni
aqqutissiuunneqarluni. Taassumap allannguinerup kingunerisussaassavaa tassa
kukkunersiuinermut ataatsimiititaliaq ingerlatsinermut
misissuisinnaatilaassimmat, tassa forvaltnings undersøgelser. Tassalu taanna
maannakkut imaluunniit forvaltningsrevisions undersøgelser, tassalu taanna
soorunami malillugu sukkulluunniit kukkunersiuinermut ataatsimiititaliami
ilaasortaq ataasinnaarluunniit kissaateqarpat, inatsisit malillugit taava
sumiluunniit misissuisinnaatitaanngorpugut.
Taamaammallu
tassa kissaatigaarput Inuit Ataqatigiinninngaanniit soorunami saqqummiussatsinni
taakkarsukkagut assigiinngitsut, susassaqarfiit kontollu assigiinngitsorpassuit
taakkua misissortariaqarigut. Inatsit malillugu piginnaatitaanerput aamma
maleqqissaarlugu.
Taamaattumik
tassa soorunami qilanaaraarput ukiap tungaanut ataatsimiititaliami tassani
suleqataanissarput.
Isak
Davidsen, ataatsimiinnermi
aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.
Jens Napaattooq,
Siumut.
Jens
Napaattooq, Kukkunersiuinermik
Ataatsimiititaliap Siulittaasua, Siumut.
Qujanaq.
Uani
erseqqissaqqilaaginnassavara, taamatut kukkunersiuinermi ataatsimiititaliami
sulinissatsinnik sumut attuumassuteqarnerput aallaavigalugu
ingerlannginnissarput. Toqqammavilersuutigalugu assersuutitut saqqummiussigama
assersuutissatsialaammat isummereersimasumik nipeqartumik uani ilaatigut partii
tunuliaqutaralugu oqariartuuteqartoqarmat.
Ilumoorpoq
ataatsimiititaliami suliassaq tigusimavarput. Aamma Naalakkersuisut
unneqqarillutik toqqortassaqaratik paasissutissat tunioraappaat uagutsinnut.
Taamaattumik ataasiakkaat suli tunniunneqanngitsut utaqqivagut, taakkulu
aallaavigalugit tigoorarniarutsigik tassa suliassaq aallartissavarput. Aamma
erseqqissaassutigilaassavara ilaatigut uani institutionslove
taakkartorneqartoq, sanaartornerup iluani kisimi atuuttoq aamma oqariartuutigineqarpoq,
uani oqaluttarfimminngaanniit.
Taanna
tunngavigalugu taamatut peqannginnera ilaatigut oqariartuutigineqarmat,
maannakkut uani oqaluttarfimminngaanniit toqqammalersuutigalugit tamakku
aallartinneqarput. Arraajaa inatsisartut suleriaasaanni ilaatigut aatsaat
nutaraanerarluta inissinneqartarluta taakkartortuarpaatigut inatsisinik
paasisimasaqannginnerarluta ilaatigut. Kisianni aamma nalunngittariaqarpoq
taamatut oqaluttassagaanni, ataatsimiititialiami suliassat ingerlanneqartussat
minnerunngitsumik kukkunersiuinermut ataatsimiititaliami, taava
nalunngittariaqarpoq suliaq aallarteriigaq aallaavigalugu matoqqasumik
ataatsimiititaliami eqqartorneqartut ilutigalugit naammassinerat
saqqummiuttussaagatsigu.
Taamaattumik ilaatigut
aamma ileqqorissaarnissamut una taamatut killiffik aallaavigalugu,
qaqqaqalaarnertut taarusutara killiffia eqqarsaatigalugu isumaqarpunga
ileqqorissaarnerup killianik qaangiinerusoq.
Kisianni
oqareernitsituut partiit Kattusseqatigiillu saqqummiussai, taakku suliassatut
tiguagut aammalu suliareqqinnissai Naalakkersuisut qanimut suleqatigalugit,
ukiamut saqqummiinissatsinnut suleqatigiinnissamut qilanaarluta
oqariartuuteqarpugut.
Isak
Davidsen, ataatsimiinnermi
aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.
Naalakkersuisut
Siulittaasuat.
Hans Enoksen,
Naalakkersuisut
Siulittaasuat, Siumut.
Qujanaq.
Tassa Inuit
Ataqatigiit oqaluttuata pissangartunngortinniarlugu misissuisimaneq maani
oqariartornera, minnerpaarpaamilluunniit Naalakkersuisut tassani isertugassaqanngimmata.
Aamma kukkunersiuinermut ataatsimiititaliap kissaatai tamarmik
tunniunneqartussaammata, taanna qularineqassanngilaq.
Johan Lund
Olsenitut grundlove ilisimatiginngikkaluarlugu, nalunngilara inatsisartut
inatsisaa malillugu paasissutissat pissarsiariumaneqartut tamarmik
tunniunneqartussaasut. Aamma taanna Naalakkersuisut qaquguluunniit
allanngortinnavianngilaat.
Paasiumasatit
taakku tunniunneqassaqqaarput aamma suliassaq nalaatsorluinnaqqissaartumik
ungasinngitsukkut atsiorlugu ilissinnut ingerlatitassanngortippara.
Qujanaq.
Isak
Davidsen, ataatsimiinnermi
aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.
Tassa
taamaalillugu oqaluuserisaq manna naammassivarput, ukiamullu
aappassaaneerneqartigani kukkunersiuinermut ataatsimiititaliamut ingerlaqqissaaq.