Oqaluuserisassani immikkoortoq 20-1 |
|
||
| Siullermeerneqarnera | Aappassaanneerneqarnera | Pingajussaaneerneqarnera | |
Ullut ataatsimiiffiusut tallimaat,
ataasinngorneq 10. marts 2003, nal. 16:11.
Finn Karlsen, Inuussutissarsiornermik Naalakkersuisoq, Atassut.
Arnat angutillu naligiissitaanissaat
pillugu Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut matumuuna Naalakkersuisut
sinnerlugit saqqummiutissavara.
Inatsisissatut siunnersuut arnat angutillu
naligiissitaanerat pillugu inatsisissatut siunnersuut Inatsisartunut
saqqummiunneqartut siullersaraat. Danskit inatsisaanni nalgiissitaaneq pillugu
aalajangersagaqarpoq nunatsinni atuuttumik. Inatsisissatut siunnersuutip matuma
akuersissutigineqarneratigut aalajangersakkat taakkua atorunnaarsinneqarnissaat
siunnersuutigineqarpoq.
Siunnersuutip pingaarnertut siunertaraa
arnat angutillu naligiinnerisa siuarsarnissaa kiisalu arnaaneq
angutaanerluunniit pissutigalugit assigiingisitsisarnerup akiorniarnissaa.
Naalakkersuisunut pingaartuusimavoq arnat
angutilu nalgiissitaanerat pillugu inatsisissamut tunngavissiaq
Naligiissitaanermut Siunnersuisoqatigiinnermut, periarfissarlu manna atorlugu
Siunnersuisoqatigiit tunngavissiaannut pitsaasumut Naalakkersuisut
qutsavigerusuppaat.
Inatsisisissatut siunnersuut Inatsisartut
naligiissitaanissaq pillugu suliaasa aamma ilagaat, tassani pingaartitat
sammisallu nutaat aallaavigineqarlutik. Ukiuni kingullerni arnat atugaat
pisinnaatitaaffiilu kisimik sammineqarunnaarlutik, aamma arnat angutillu
pisinnaatitaaffii periarfissaallu sammineqaleriartorput, matumani inuiaqatigiit
atugarissaartut innuttaasut tamat oqartussaaqataanerannik tunngavillit
ineriartorneranni naligiimmik sunniuteqaqataasinnaaneq ilanngullugu.
Naligiissitaanissaq pillugu sulinermi
aallaavik ullumikkut tassaanerulersimavoq arnat angutillu naligiimmik
naleqarnerat, suiaassuseq apeqqutaatinnagu naligiimmik sunniuteqarsinnaanerup,
atugassaqartinneqarnissap periarfissaqarnissallu siuarsarneqarnissaat
siunertaralugit. Taamaattumik arnaaneq angutaanerluunniit pissutigalugu
assigiinngisitsineq pinaveersimatinniarlugu suliniutinik immikkut ittunik
aallartitsinissaq pisariaqartinneqartarsinnaavoq.
Nassuerutigisariaqarpoq nunatsinni
assigiinngisitsisarneq suli atuummat, ilaatigut HS Analyse-mit suliarineqartumi
Naligiissitaanissamut Siunnersuisoqatigiit suleqatigalugit nalunaarusiami
?Kalaallit Nunaanni naligiissitaaneq ? Angerlarsimaffimmi, suliffimmi
qinikkatullu sulinermi naligiissitaanerup misissuiffigineqarnerani
takutinneqartumik. Pingaartumik makkunani nalgiinngittoqartarpoq: Arnat
naalakkersuinikkut ingerlatsinermik suliaqarneranni, arnat pisortatut atorfeqarneranni
aamma angerlarsimaffinni suliassat agguataartarneranni.
Inatsisip malinneqarnerata
naliliiffigineqarnissaa siunertaralugu naligiissitaaneq pillugu ukiumoortumik
nalunaaruteqartoqartassasoq siunnersuutigineqarpoq. Siunertaavoq nalunaarutit
taakku kisitsisitigut tunngavissat atugassatut iluseqartillugit
tunniunneqartassasut. Inatsisissatut siunnersuummi pisortat ingerlatsivii
suliffeqarfiillu namminersortullu suliffeqarfii qulit sinnerlugit sulisullit
nalunaaruteqartartussaasutut ilanngunneqarput.
Inatsisissatut siunnersuummi matumani
aalajangersarneqarpoq pisortat naligiissitaaneq sulissutigissagaat aammalu
naligiissitaaneq pilersaarusiornermi aqutsinernilu tamani ilaatinneqartassasoq.
Tamanna nutaaliornerunngilaq, tassami pisortat pisussaaffigiuaannarsimavaat
naligiimmik pineqarnissaq tunngavigalugu innuttaasut assigiimmik
pineqarnissaat. Pisortalli suliffeqarfiini nalornissutigeqqunagit tamanna
pillugu aalajangersagaq ilanngunneqarpoq.
Nutaatut siunnersuutigineqarpoq pisortat
ataani ataatsimiititaliani siulersuisunilu assigiinngitsuni arnat angutillu
sapinngisamik amerlaqatigiittassasut. Tusarniaavigineqartut amerlaqisut
oqaatigwat ernummatigalugu pisortat ataanni ataatsimiititaliani siulersuisunilu
ilaasortassanik toqqaasarnermi pikkoriffigisaninngarnit arnaaneq
angutaanerluunniit aalajangiisuussasoq. Tamanna inatsisissatut siunnersuummi
eqqarsaatigineqareerpoq, tassami oqartussat suliniaqatigiiffiilluunniiit
inassuteqartoq angutip arnallu siunnersuutigineqartarnissaat pillugu
aalajangersakkamik saneqqutsisinnaammat, tamanna immikkut pissutissaqarpat,
taamatullu pisoqarpat tamanna tunngavilersorneqassalluni.
Inatsisissami siunnersuummi ilaapputtaaq
suliffeqarneq akissarsiallu pillugi aalajangersakkat ataatsimut isigalugu
danskit inatsisaanni aalajangersakkanik ingerlatitseqqinnerusut. Taamaattorli
oqaasertalerneqarnerini allanngortitsisoqartarlunilu
ataatsimoortitsisoqartarpoq, aalajangersakkat paasiuminarnerulersillugit
atoruminarnerulersinniarlugit.
Inatsisissatut siunnersuummi
Namminersorneq pillugu inatsimmi § 10 tunngavigalugu nunatta pisussaaffii
isiginiarneqarsimapput, siunnersuut nunat tamat akornanni isumaqatigiissutinut
nunatsinnut atuuttunut naapertuuttooqqullugu. Immikkut taaneqassaaq arnanut
assigiinngisitsisarnerit suugarluartulluunniit atorunnaarsinneqarnissat pillugu
Naalagaaffiit Peqatigiit aalajangersagaat 18. december 1979-imeersoq, Danskit
aamma nunatsinnut atortussanngorlugu 1983-imi akuerisaa.
Siunnersuut KANOKOKA-mut, suliffeqarnermut
ilaqutariinnut, aamma suliniaqatigiiffinnut, kiisalu qitiusumi allaffissornerup
iluani tusarniaassutigineqarpoq, tusarniaanermilu oqaatsit tiguneqartut
pisariaqarnerat naapertorlugu ialnngunneqarlutik.
Aalajangiiffigisassatut siunnersuut
ukiakkut 2002-mit saqqummiuteqqitaasoq taamanikkut siullermeerneqarnerani
ilassilluarneqartoq Inatsisartunut qinersinissaq nalunaarutigineqarnerani
atorunnaarpoq.
Taamatut oqaaseqarlunga siunnersuut
Naalakkersuisut Inatsisartunut akuersortumik oqaluuserisassanngortippaa.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsiartut
Siulittaasuat, Siumut.
Partiit oqaaseqartuinut.
Doris Jakobsen, Siumup oqaaseqartua.
Arnat angutillu naligiitaanissaat pillugu
Inatsisartut inatsisissaattut Naalakkersuisut siunnersuuteqarnerat Siumumit
paasilluarparput.
Siumumi siunertatsinni pingaartitaraarput
inuiaqatigiit assigiimmik periarfissaqarnissaat, tamanna aamma arnat angutillu
inuiaqatigiinni sullissinerannut tunngatillugu atuutsissalugu pingaaruteqarluinnartutut
isigaarput.
Naligiinnerup ilagaattaaq kikkut tamarmik
naligiimmik ilinniartitaanissaat assassornikkut, atuagarsornikkullu,
akissarsiat sumilu najugaqarneq apeqqutaatinnagit. Naligiinneq kiffaanngisuseq
tunngavigissavaa inuit tamarmik naligiimmik naleqassusiat aallaavigalugu,
tamanna namminersornerulernitsinni tunngaviusut pingaarutillit aamma ilagivaat.
Taamaatumik Siumumi nuannaarutigaarput
danskit inatsisaanni naligiissitaaneq pillugu aalajangersagaq maannamut
nunatsinni atuutsinneqartup, maanna nutaamik siullermeertumillu inatsimmik
namminerisatsinnik malitassaqartussanngussagatta, tamanna Siumumit
nalilerusupparput toqqissisimasumik namminiileriartornitsinnut
naalagaaffeqatigiinnerup iluani piumassuseqarnermik ersiutaasut ilaattut.
Siumumi maluginiarparput inatsisissatut
siunnersuut nunat tamat akornanni isumaqatigiissutitut naapertuunngorsagaasumik
suliaasoq, aammalu Naalagaaffiit Peqatigiit aalajangersagaat arnanut
assigiinngitsitsinerit suugaluartulluunniit atorunnaarsinneqarnissaat pillugu
aalajangersakkat aamma nunatsinni atuutsinneqalereersut, tamanna Siumumit
pissusissamisoorluinnartutut isumaqarfigaarput.
Naalakkersuisut nassuiaateqarnerminni
isumaqarput nassuerutigineqartariaqartoq Kalaallit Nunaanni
assigiingisitsisarneq atuuttarmat, tamannalu aamma HS Analysep
Naligiissitaanissamut Siunnersoqatigiit peqatigalugit suliarineqartumi
saqqujmmiunneqarpoq, ingammik
naalakkersuisut naalakkersuinikkut ingerlatsinermik suliaqarnermi, arnat
pisortatut atorfeqarneranni aamma angerlarsimaffinni suliassat agguataarneranni
malunnaateqarnerusoq.
Inuiaqatigiinni Kalaallini
perorsaariaaserput inuiaqatigiit piumasarisaannut naleqqussassallugit
pissutissaqarluarpugut, ajornaqaaq qaangertariaqarparput arnap
angutilluunniimmi aamma angerlarsimaffinni suliassanut kisimiilluni
aallussisarnera. Angut arnarlu ikioqatigiittariaqarput illoqatigiit
ilaqutariillu illumi suliassat agguataarnerannut akisussaaqatigiittariaqarput,
tamanna angerlarsimaffimmi aallaaveqartumik sungiusimaneqalerpat aamma paaseqatigiittumik
inuiaqatigiinni ingerlariaaseqalernermik malitseqarumaartoq Siumumiit
isumaqarpugut.
Siumumi nuannaarutigaarput nunatsinni
assigiinngitsunik atugaqartitsinerup qaangerniarnissaanut
piumassuseqartoqarmat. Tamanna takuneqarsinnaavoq erninermut
qitornavissiartaarnermullu tunngatillugu pisinnaatitaaffiit aamma angutinut
ammaanneqarneri tassuunakkullu Siumumi piumassuseqarpugut siunissami suli
naligiinnerusumik alloriaqqqinnissamut aqqutissiuussinissatsinnut. Arnalli
inuiaqatigiinni meeqqiortutut inissisimanerat eqqarsaatigalugu suli
ullumikkornit annerusumik illersorneqarnissaat Siumumiit pingaarutilittut
isumaqarfigaarput. Suliffeqarfiit ilaanni sulisussarsiornermi
pisortassarsiornerniluunniit arnap naartunera pillugu tiguneqarnissaannut tunuarsimaartoqarnera
Siumumiit pissutissaanngitsutut kusanaatsutullu isumaqarfigaarput. Tamanna
arnamut ilaqutariinnullu narrujuummissutaasumik tuttarpoq aammalu
pissutissaanngitsumik inuttut tatigineqarnermik taamatut misigititsisarnerup
qaangerluinnarneqarnissaa Siumumi matumani piumasaralugu
eqqaassutigeqqissavarput.
Siumumi nuannaarutigaarput arnat
qitornaqalereersut ilinniagaqarfinnut isernissaminnut periarfissaasa qangarnit
ammatinneqarnerulernerat, tamannalu pitsaasutut isumaqarfigaarput. Taamaatumik
najugaq qimannagu ilinniartitaanerit suli annertunerumik atugaalernissaannut
aqqutissiuussinerit pimoorunneqartuarnissaannik qulakkeerinninnissaq Siumumit
Naalakkersuisunut eqqumaffigilluaqquarput, soorlu aamma isumaginnittunngorniat
najugaq qimannagu periarfissinneqarnissaannik suliniutaasut
piviusunngortinneqarnissaat eqqarsaatigalugu.
Angutit ilorlikkut atugarisaasa qanoq
ittuunerannik oqalliseqartarpugut, tassuunakullu ajornartorsiutaasartoq qanoq
ittumik qulaajaavigineqarnissaannik. Ukiuni siusinnerusuni pingaartumik arnat
eqqarsaatiginerullugit qimarnguiit atorneqarneri nalunngilarput. Siumumiili
arnat angutillu assigiimmik tassuunakkut sullinneqartariaqartut, isumaqaratta
assigiimmik sullinneqarnikkut aamma ilaqutariittut avissaarutaasartut pinngitsoorsinnaanissaanik
aqqutissiuuseqataasinnaanera ilamagigatsigu.
Siumumi arnat
isumasioqatigiissinneqarnerini qulaajarneqartut ilagaat, arnat
assigiinngitsumik pineqartarnerannut tunngasut, aamma qineqqusaartarnerni
kommuneni inatsisartunilu suliffeqarfinni pisortat ingerlataanni sulisuinut
toqqaasrnerni minnerunngitsumik selskabe-ni ingerlatsinerni, taamanikkut arnat
eqqarsaatigalugit naligiinnerusumik periarfissitaasalernissaat.
Taamatut piumasaqaatigineqartunut
naapertuussakkamillusooq inatsisissap suliarineqarnera Siumumit
naammagisimaaripput oqaatigissavarput, aammalu Naligiissitaanissamut
Siunnersuisoqatigiit ilersinneqaramik siullersaatillugu inatsisissamik
suliaqarnissartik aallukkumallugu nalunaaruteqarmali Siumumit
malittarisimavarput, tassuunakkut inatsisissamik naammassisaqarfiusumik
malitseqarumaarnera isumalluarfigalugu.
Taamaattumik maannakkut
piviusunngortussanngornera Siumumit naammagisimaarlugu pissutissaqartutut
oqaatigisinnaavarput. Taamalu suliamut tunniusimallutik peqataasimasut tamaasa
Siumumit qujassuteqarfigaavut.
Taamatut oqaaseqarluta Inatsisissap
aappassaaneerlugu suliarineqartinnagu Inatsisartut inatsisit atortinneqarnerini
ataatsimiititaliaanni nalilersorluarneqarnissaa piumasarissavarput.
Kissaatigissavarpulli § 3-imi nalunaaruteqartarnissami piffissaliussat
ataatsimiititaliani immikkut nalilersorluarneqassasut.
Siumumit misissorneqarsinnaasoraarput
nalunaaruteqarnsisat siullit 1. marts 2003 pisussaagaluit, ukiumik ataatsimik
kinguartinneqarsinnaasut allaffissornikkut kingunerisassaat
nalilersorluarneqarnissaat aamma pisariaqarmat.
Henriette Rasmusen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.
Inuiaqatigiinni sumiluunniit arnat
angutillu amerlaqatigiingajalluinnartarput, tamannali suliffeqarfinni
sinniisoqarfinnilu amerlaqisutigut takusassaanngilaq. Taamaapporlu
inuiaqatigiippassuarni. Inatsisissatut siunnersuutip matumuuna
saqqumiunneqartup siunertaraa arnat angutillu naligiissitaanerisa sutigut
tamatigut siuarsarnissaa, aallaavigineqarluni arnat angutillu assigiimmik
naleqarnerat.
Siunertaq Inuit Ataqatigit tunngiviusumik
pingaartitaannut anguniagassaannullu ilalersuisutut oqaatigisariaqarpoq,
inatsillu taakkunannga kivitseqataasinnaanissaa isumalluarfigivarput.
Inuit Ataqatigiit pingaartippaat arnat
angutillu tapertariillutik, ikioqatigiillutik akisussaaffeqaqatigiillutillu
inuunermi ingerlaqatigiinnissaat.
Angerlarsimaffinni, ilinniarfeqarfinni,
suliffeqarfinni, naalakkersuinermilu qinikkatut sulinermi
atorfissaqaqatigiinneq oqartussaaqatigiinnerlu anersaaralugit,
ataqqeqatigiinneq ataqatigiinnerlu ilisarnaatigalugit kinguaatta siunissaat
tunngavilernissaat suleqatataaffigerusupparput.
Taamatut anguiagaqarnermi inatsimmik
siunnersuutigineqartutut imaqartumik aalajangersaanissaq Inuit Ataqatigiit
tamakkiisumik tapersersorparput.
Nunarsuarmioqataasututtaaq
inatsisiliornissatsinnik pisussaaffeqartugut Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut.
Taamatut oqarnitsinni innersuussutigissavagut nunat tamalaat inuttut
pisinnaatitaaffiit pillugit aalajangersagaat suiaassuseq tunngavigalugu
immikkoortitsinnginnissamik innersuussimmata.
Arnat angutillu nalgiissitaanissaasa
siuiarsarnissaannut pisussaaffiliisoq tassaavoq Inuit Piginnatitaaffii pillugit
Nunarsuarmiunut nalunaarut. Taassuma nalunaqutigaa inuit tamarmik inunngortarmata
kiffaanngissusilittut aammalu naligiimmik ataqqinaateqarlutillu
piginnaatitaaffilittut, kiisalu kikkulluunniit piginnaatitaaffitsigut
kiffaanngissuseqarnikkullu nalunaarummi taaneqartutut
piumasaqaateqarsinnaammata, arlaannaatigulluunniit assigiinngisitsinertaqanngitsumik,
tamatumani aamma suiaassuseq tunngavigalugu assigiinngisitsinertaqanngitsumik.
Inatsisissatut siunnersuut
qilanaarisimasarput Naalakkersuisunit ullumi saqqummiunneqarpoq.
Inatsisissatut siunnersuummi arnat
angutillu naligiissitaanissaannut malittarisassat pingaarnerusumik suliffinnut,
suliffeqarnermut qinikkatullu sulinermut tunngatinneqarput.
Arnat angutillu suliffinni suiaassuseq
tunngavigalugu assigiinngisitsinermik pineqartannginnissaat inatsisiliornikkut
illersugaalissaaq. Tamanna Inuit Ataqatigiinni iluarisimaarparput.
Pisortat suliffeqarfiutaat
suliffeqartiillu namminersortunit pigineqartut siunnersuummi tamarmik
pineqarput.
Suliffigissaanissaq, suliffinni
avatangiisit pillugit il.il. inatsisiliorsinnaagutta, allaammi sulisitsisut
sulisartullu akornanni akissarsiat pillugit isumaqatigiinninniarnerit
ajalusoorangata inatsisiliortoqartarluni, taava aamma arnat aamma angutillu
assigiimmik pineqarnissaannut inatsit suliffeqarfinni namminersortunit
pigineqartuni atortuulersinneqarnissaa akornutissaqarrsorinngilluinnarparput.
Inatsisissatut siunnersuummi
anguniarneqartut ilagivaat pisortat ingerlatsivii suliffeqarfiillu
nalgiissitaaneq siuarsarniarlugu qanoq iliuuseirsimasaminnik Naalakkersuisunut
ukiumoortumik nalunaarusiortalernissaat. Naligiissitaanermut
Siunnersuisoqatigiit kissaatigisimasaat, tassa suliffeqarfiit namminersortunit
pigineqrtut qulit sinnerlugit inuttallit aamma nalunaarusiortarnissaat Inuit
Ataqatigiit tapersersorpaat.
Nalunaarusiortarnissalli 1. marts 2004-iminngaanniit
atortuulersinniarneqarnera siusippallaartutut Inuit Ataqatigiit nalilerpaat.
Inatsit akuerineqarluni 1. maj 2003 atortuulersinneqarpat, suliffeqarfiit
sulisorisanut politikkiminnut naligiissitaanerup siuarsarnissaanut
ilanngutitsiniissaannut nalunaarusiortarnissaat 1. marts 2004-imut
tagginneqarsimavoq. Tamanna immaqa siusigineqarsinnaagaluarpoq.
Naalakkersuinerup silarsuaani
inuiaqatigiinnilu arnanik angutinillu naigiissitsisoqarnersoq oqartussaaffinnillu
avitseqatigiillutik inissisimanersut uuttorneqararajuttarpoq; Inatsisartuni,
kommunalbestyrelseni, Nunaqarfinni Aqutsisuni arnat angutillu qinikkat
taamatuttaaq aamma bestyrelseni siunnersuiosoqatigiinni il.il.
amerlaqatigiinnerat aallaavigalugu.
Amerlaqatigiinneq uuttuutigissallugu Inuit
Ataqatigiinni ajorinngilarput, allamillu pitsaanerusumik uuttuutaasinnaasumik
siunnersuutissaqanngilagut. Tamanna piviusunngorpat nalgiimmik
sunniuteqaqataasinnaaneq inuiaqatigiinnullu pingaarutilimmik naligiimmik
aalajangeeqatgiissinnaaneq anguneqarsimassaaq.
Soormiuna arnat angutillu sapinngisaq
tamaat amerlaqatigiissinniartariaqarivut ?
Taamaattoqalerpat aalajangiinissamut
isumaat, isiginneriaatsit ilisimasallu siammasinnerusut tunngavigineqalersinnaalissammata, tassuunakkullu pitsaasumik
aalajangiisoqartarnissaa qulakkeerneqarsinnaalissasoq isumaqaratta.
Arnat angutillu poltikkikkut
suleqataanerisa eqqartorneranni Nunatsinni Naligiissitaanissamut
Siunnersuisoqatigiit nalgiissitaanissaq pillugu inuusuttut isumaannik ukioq
2000-imi misissuisitsinerini paasisat ilaat eqqaasitsissutigerusuppagut.
Inuusuttut aperineqaramik arnat
amerlanerusut politikkimik sammisaqaraluarpata politikkikkut sulineq qanoq
issagaluarnersoq, inuusuttut agguaqatigiissillugu 65%-it missaat (tassa
aperineqartut affaa sinningaatsiaqalugit) akipput sulineq pitsaanerussasoq
imaluunniit pitsaanerungaassasoq.
Inuit Ataqatigiinni immikkut
nuannaarutiginngitsuunngilarput nutaatut siunnersuutigineqarmat
ataatsimiititaliani siulersuisunilu assigiinngitsuni arnat angutillu
amerlaqatigiittitaasassasut. Tamannaavormi Inatsisartut ukiakkut 2000-imi
ataatsimiineranni Inuit Ataqatigiit siunnersuutigisimasaat.
Ilami nunatsinni arnanik angutinillu
pikkorissorpassuaqarpoq, ilaatigut arajutsineqaannartartunik. Isumaqarpugullu
inuttalersuisarnermi taama piumasaqaateqalerneq nutaamik eqqarsalernissatsinnut
alloriartitsissasoq.
Naligiissitaanissaq pillugu inatsisissamut
siunnersuutip misissornerani maluginiagarput ataaseq immikkut nuannaarutissaasutut
isumaqarfigisarput oqaaseqarfigilaassavarput. Naligiissitaanissamut
Siunnersuisoqatigiit inatsisissamut siunnersuusiornissaq annertoorujussuarmik
peqataaffigisimagaat, allaat oqartoqarsinnaalluni sulineq
Siunnersuisoqatigiinnit siuttuuffigineqarsimasoq. Suleriaaseq alutornarpoq,
naallu Siunnersuisoqatigiit sinnerlugit suleqataasimasut nalunaarusiaat
malillugu tamanna ajornaatsuinnaasimanngikkaluartoq, paasinarpoq
ilungersunartorfiusarsimagaluarluluni ilinniarfiusimaqisoq.
Taamaammat Inuit Ataqatigiit tungaanniit
uaguttaaq pinngitsoorumanngilagut Naligiissitaanissamut Siunnersuisoqatigiit
siulittaasuat ilaasortaallu suliamut kusanartumut qutsavigissallugit.
Siunnersuisoqatigiit kissaatigisimavaat
ilaqutariinni naligiissitaanerup siuarsaavigineqarnissaa pingaartillugu
inatsimmi immikkut malittarisassiuunneqassasoq.
Ilisimaneqarpoq ilaqutariinni
ilitsoqqussat, misigisat ilaqutariinnilu iluminni qanoq pissusilersortarneri
pitsaasut ajortullu inuunerup sinneranut qanoq sunniuteqartartigisut. Naligiissitaanissamik
siuarsaaniarneq oqaasiinnaanani kinguneqarluassappat sammiviit tamakkerlugit
suliniartoqartariaqartoq Inuit Ataqatigiinni isumaqarpugut, suliffeqarfiit,
suliffinnilu atukkat, pisortat qinikkallu sulinerat kisiisa siuarsaaffiginagit.
Eqqaamasariaqarporlu qinigaaffiup matumap
ingerlanerani Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiivisa
aalajangersagaat arlaqartut Inatsisartunit tamarmiusunit tapersersorneqarlutik
akuersissutigineqartarsimammata. Aalajangersakkat taakku ilaqutariit pitsaasumik
inuuneqarnissaannut tunngapput, ilaqutariinni persuttaattarnerup
akiorniarnissaanut tunngapput, arnat sulinerminni atugannut tunngapput, arnallu
politikkikkut suleqataanerisa annertusarneqarnissaannut tunngallutik.
Tamarmillu arnat angutillu naligiissitaanerisa siuarsaavigineqarnissaannik
siunertaqarput.
Taamaammat Inuit Ataqatigiinniit
kissaatigaarput Ataatsimiititaliami susassaqartumi, tassa imaappoq
Inuutissarsiornermut Atatsimiititaliap saniatigut aamma Ilaqutariinnut Peqqissutsimullu
Ataatsimiititaliami isumaliutissiissusiornissamut atatillugu apeqqut
sukumiisumik misissorlugulu nalilersuiffigineqarumaartoq.
Pissutsit tamakku inuiaqatigiinnit
suliniuteqarfigineqarnissaat Inatsisartuni akuersaarneqarpata Naligiissitaanissamut
Siunnersuisoqatigiit sulianik pissanganartunik suliakkerneqassapput.
Pitsaasunik naammassineqassappata Siunnersuisoqatigiinnut aappaagumut
aningaasaliissutit Aningasaqarnermut Ataatsimiititaliamit
nalilersoqqinneqarnissaat kissaatigaarput.
Taamak oqaaseqarlunga inatsisissatut
siunnersuutip aappassaaneerneqannginerani Ataatsimiititaliami susassaqartuni
suliassanngortipparput.
Ellen Christoffersen, Atassutip oqaaseqartua.
Arnat angutillu naligiissitaanissaat
pillugu Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut.
Naalakkersuisut naligiissitaanissamut
Siunnersuisoqatigiit suleqatigalugit Arnat angutillu naligiissitaanissaat
pillugu Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut ukiaq 2002-imi Inatsisartut
ataatsimiinneranni siullermi oqaluuserineqarsimagaluarpoq, tamannalu
naammassinngitsoorlugu Inatsisartunut qinersisoqartussanngormat
unitsinneqarsimalluni. Maannakkulu allannguutitaqarani Inatsisartunut nutaanut
siullermeerluni saqqummiunneqarnerani Atassut-mit oqaluuserisimavarput.
Siullermik Atassut-miit
erseqqissatigissavarput arnat angutillu naligiissitaanissaat pillugu
Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut tunngaviatigut tapersersoratsigu.
Atassut-mi isumaqarpugut illutsinni ajoraluartumik naligiissitaanermik
oqaluttoqaleraangat qanga arnat angutinut naligiinnerusumik pineqarnissaannut
naligiissitaanermik oqallinneq aallaaveqarpallaartartoq.
Atassut-mit naligiissitaaneq
suleqataaffigissallugu polikikkikkut peqatigiiffilerinikkullu
soqutigilluinnarsimavarput, arnat angutillu akornanni naligiissitaaneq
eqqarsaatigiinnarnagu, kisiannili tamakkiinerusumik oqimaaqatigiissaarineq
siunertralugu annertuumik Atassut-mi suliniarnitsinni aallaavigineqarpoq.
Inuiaat tamatta nalunngilarput ineriartorneq qanoq sukkatigisumik
ingerlasinnaanersoq, tamatumalu kingunerisinnaasarapi inooriaasitsinnik
imaluunniit eqqarsaatsinik annertuumik sunniuteqarlutik allannguisinnaasarneri,
tamattalu arnaagaluarutta, angutaagaluarutta suminngaanneeraluaruttaluunniit
assigiingitsunik paasinittaaseqarnerput aallaavigalugu nalilersuiniartarpugut.
Atassut-milu ataqqisaraarput inuup kiffaanngissuseqarluni isummersinnaanera,
tamannalu annertuumik Atassut-miit nalilersuiniarnitsinni
aallaaviginiarsimavarput.
Pingaartillugu erseqqisaatigeqqissavarput
Atassut-mit pingaartikkatsiug nalgiissitaaneq, tamannalu ilaatigut aamma
aallaaveqarpoq inuup kiffaanngissusianik ataqqinninnermik.
Tusarnaartuinnaalluni immaqa oqaatsit taama aninneqartut imatut
apeqquserusunnarsinnaapput: Inuup kiffaanngissusaanik illersuineq
naligiissitaanermeeriinginnami? Ilumummi taamaassorinaraluarpoq, kisiannili
inatsisisatut siunnersuummi nutaatut erserpoq angutit arnallu sapinngisamik
ataatsimiititaliani siulersuisunilu amerlaqatigiissinniarneqartarnissaannik
pisussaaffiliineq.
Inatsisissatut siunnersuummi § 5-niit §
8-at ilanngullugu erseqqippoq qanoq ataatsimitiitaliat siulersuisullu
pisussaaffilersorneqarneranni arnat angutillu sapinngisamik
amerlaqatigiinnerunissaannik siunertaqarluni inuttalersuisarnissamik.
Atassut-milu isumaqarpugut taamatut aalajangersaaniarneq piukkunnassusermik
piginnaasaqarnermillu pingaartitsinani qulangersimaarinninniarneruallaartoq,
minnerunngitsumillu aamma atatsimiititaliat siulersuisullu suliaasa
pitsaassusaanik pimoorussinerannillu ilumut qanoq kinguneqarsinnaanerinik
ernumanartoqarsinnaalluni.
Taamaattumik Atassut-miit inuup
minnerunngitsumillu aamma ataatsimiititaliat, siulersuisut, peqatigiiffiit,
kattuffiit allallu susassaqaqatigiiffiit kiffaanngissuseqarlutik nammineq
piukkunnassuseq, soqutiginninneq piginnaasaqarnerillu aallaavigalugit
sullissisinnaanissannik toqqaasinnaanissaanilluunniit ataqqinnilluinnarluta
inatsisissatut siunnersuut Atassut-miit tunngaviatigut tapersersoraluarlugu,
aappassaaneerneqannginnerani Inatsisartut Ilaqutariinnermut Peqqissutsimullu
Ataatsimiititaliaannut ingerlateqqinneqarnissaa Atassut-mit
kissaatigissavarput.
Pisariaqarsorivarpullu
kaammattuutigalugulu naligiissitaaneq pillugu suliniutit ingerlaannarnissaat
minnerunngitsumillu annerusumik inuiaqatigiit, suliffeqarfiit, ilinniaqarfiit,
peqatigiiffiit, kattuffiit allallu susassaqaqatigiiffiit qanimut peqatigalugit
siunissami naligiissitaaneq oqallissigineqarumaartoq
suliaqarfigineqarumaarlunilu.
Naggataatigullu aamma pissutsit
psariaqartitallu allanngorartuarneri pissutigalugit suliat nalilersortuarneqarnissaat
susassaqartunit eqqumaffigeqqunarput.
Naggaterpiaatigut uani saqqummiussami
ilanngutinngitsoorsimagakku, aamma Ataatsimiititaliamut, tassa
Inuussutissaqarnermut Ataatsimiititaliamut suliarineqarnissaa saniatigut
innersuussutigaarput.
Marie Fleischer, Demokraatit oqaaseqartuat.
Arnat angutillu naligiissitaanissaat
pillugu inatsisissatut siunnersuut Demokraatit allaatinngilaat
naligiissitsinerunani assigiinngisitsineruinnartussaq. Paasinarluarput
tusarniaavigineqartut oqaatiginiarsimammassuk Pisortat ataanni
ataatsimiititalianut, siulersuisunullu ilaasortaasut toqqaasarnissani
suiaassutsip piginnasanit isiginiarnerusariaqarnissaa isumakuluutigigitsik.
Inatsisissatut siunnersuummi oqaatigineqarsimammat angutit arnallu politikkimi naligiimmik sinniisuutitaqanngitsut
oqaatigiinnassavarput, politikkimi issiasut tassaammata inuiaqatigiinni
isummatik piginnaanertillu tunngavigalugit qinerneqarsimasut, tassa
apeqqutaatinnagu angutaanersut, arnaanersulluunniit.
Naligiissitaaneq uatsinnut isumaqarpoq,
inuit suiaassutertik amermikkut qanoq qalipaateqarnertik, upperisaqarnertillu
apeqqutaatinnagu naligiimmik naleqassuseqartut, kisiannili
isummersinnaassuseqassallutik, piginnaassusertik tunngavigalugu.
Inuiaqatigiit qanoq katitigaanerit
Siunnersuisooqatigiinni Ataatsimiittartoqatigiinnilu tarraqartutut
isikkoqartinneqassappat, ullumikkut arnat taakkunani issiasut ikippallaarput.
Taamaattumillu suliaqarfinni taamaattuni naleqquttuni arnat amerlanerunissaat
anguniarneqartariaqarluni.
Taamatut oqaaseqarluta oqaatigissavarput
inatsissatut siunnersuut taamatut isikkoqartoq tapersersornianngikkipput.
Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.
Arnat angutillu naligiissitaanissaat
pillugu inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut siullermik inatsisartut 2002-imi
ukiakkut saqqummiunneqaqqaartoq Kattusseqatigiit sinnerlugit taamanikkut
saqqummiussagut innersuussutigalugit imaattumik oqaaseqaqqissaagut.
Arnat angutillu naligiissitaanissaat
pillugu suliniutit tamaasa Kattusseqatigiinni tamakkiisumik malinnaaffigalugillu
tapersersorpavut, minnerunngitsumik aamma danskit Naalagaaffiata Nunarput
sinnerlugu Naalagaaffit Peqatigiit aalajangersagaat 1979-imeersoq, arnanut
assigiinngitsitsinerit suugaluartulluunniit atorunnaarsinneqarnissat pillugit
suliniutit, Danmark-ip nunarput sinnerlugu Nunatsinnut atortussanngortissimasai
innersuussutigalugit.
Ukiuni kingullerni aamma arnat
assigiinngitsutigut angutinut naleqqersuukkiartornerat soorunami
Kattusseqatigiinniit pissusissamisoorluinnartutut isigaarput, taamaattumillu
aamma arnat angutillu naligiinnerusumik sutigut tamatigut
atugassaqartinneqarnissaat soorunami tapersersornartillutigu.
Taamaammat arnat aamma amerlanerusut
ataatsimiititaliani sinniisoqarfinni assigisaannilu Inatsisartunit
Naalakkersuisunillu inuttalersorneqartartuni ilaatinneqarnerulernissaat
Kattusseqatigiit sinnerugit inassutigerusuppara. Tassami ullumikkut nunatsinni
suliffeqarfissuit annersaat Namminersornerullutik Oqartussanit pigineqartoq,
siulersuisoqarnermigullu Naalakkersuisuniit anenrtuumik oqartussaaffigineqartoq
ataasiinnarmilluunniit arnamik aalartitaqanngimmat. Aamma taamaapput
suliffeqarfiit allat Namminersornerullutik Oqartussat susassaqarfiisa
siulersuisoqarfii, aammalu ataatsimiititaliani aallartitarfinni
ilaasortassanik, Naalakkersuinikkut toqqartorneqartaluni angutaannangajannik
amerlanertigut siulersuisoqarfiit aallartitaqriillu Naalakkersuisunit
inuttalerneqartartut ilisimaneqarput.
Taamaattumik Naalakkersuisut suliap matuma
piviusunngortinneqarnissaanut timitaleeqataanissaanut annertuumik
peqataasariaqarput, inatsisissatut siunnersuut tamakkiisumik
piviusunngortinneqassappat. Allaammi Inatsisartut Siulittaasoqarfialuunniit
arnamik ataasiinnarmilluunniit peqataaffigineqanngilaq.
Taamatut oqareerlunga aamma
Kattusseqatigiit sinnerlugit oqaatigissavara, soorunami siulersuisoqarfinnut,
ataatsimiititalianut allanullu aallartitaqarfinnut aallartitassanik
toqqaasarnissani toqqarneqarumaartussat assigiinngitsutigut piginnaasaqarnerat
apeqqutaalluinnartartussaassammat, aamma inuiaqatigiinni ingerlatat
assigiinngitsut patajaattumik, toqqissisimasumik isumatuumillu
ingerlanneqarnissaat qulakkeerumallugit.
Naligiissitaaneq eqqartorneqartillugu
aamma akissarsianut tunngasut soorunami eqqumaffigisariaqarnerat ilanngullugu
Kattusseqatigiit sinnerlugit eqqaasitsissutigerusuppara, tassami ullumikkut
suli suliassaqarfinni assigiinngitsuni akissarsiaqartitsinikkut arnat angutillu
assigiinngitsumik pineqarnerat ilaatigut ingerlanneqarmat.
Kisianni soorunami aamma
puigortariaqanngilarput arnat angutillu aamma tamarmik immikkut
piginnaasaqarmata, qanorluunniit naligiisitsiniaraluaraanni
naligiisinneqarsinnaanngitsunik, tamatumanilu pingaartutu ilagivaat arnat
angutillu aamma ataqqeqatigiillutillu paaseqartigiilluarnikkut suliassanik
suugaluartunilluunniit agguataareqatigiissinnaanerat.
Taamatut oqaaseqarlunga suliap
aappassaaneerneqannginnerani ataatsimiititaliami susassaqarfiusumi
suliarineqarnissaa inassutigaara.
Finn Karlsen, Inuutissarsiornermut Naalakkersuisoq, Atassut.
Nuannaarugitigaara inatsisisatut
siunnersuut Naalakkersuisut sinnerlugit saqqummiussara tunngaviatigut Partiit
Siumut, Inuit Ataqatigiit, Atassutip taavalu aamma Kattusseqatigiit sinniisaata
tunngaviatigut tamakkiisumik taperseraat paasinarmat.
Demokraatit taamaallaat tapersersuinatik
oqarput, kisianni tassa taanna kingulleq tunngavigalugu oqalaassaanga. Tassa
isumaqarpunga tassani pineqarnerusimasoq Demokraatit tungaanninngaanniit
Ataatsimiititaliani Sinniisoqarfinnilu pinngitsoornatik soorlu taamatut isumalimmik
paasineqarsimasoq ilaatigut immaqa, pinngitsooratik amerlaqatigiinnissaat.
Kisianni tassa inatsimmi allassimavoq sapinngisamik, soorunami
amerlaqatigiitsinnissaat ajornakusoortorujussuupput Ataatsimiititaliani
Sinniisoqarfinnilu aallartitat, tassa tallimaagajullutik Bånd 8 naavoq
Bånd 9
Soorunami soqutiginassagaluarpoq inatsisit
taamannak amerlatigisut 25-t missaaneeriarlutik immikkoortut 21-t, taanna
ataaseq tunngavigalugu tamaat itigartinneqassappat.
Soorunami eqqumiigilaassavara uanga.
Kisianni partiit allat Kattusseqatigiillu,
tunngaviatigut tapersersorluinnarpaat arnat angutillu naligiissitaanissaat.
Pingaartumik uani eqqaaneqarput arnat naligiissitaanermi
immikkoortinneqapajuttutut oqaatigineqarsinnaavoq, soorlu politikkikkut
suliniarnermi atorfinni qaffasinnerusuni, taavalu angerlarsimaffimmi
suliassanut tunngatillugu massakkut inatsiseqalertussaavugut akuerineqassappat.
Naammassillugu una
Naligiimmik ingerlateqarnissaa tassani
naalakkersuisut saqqummiussaat naligiissitaanermut siunnersuisoqatigiit,
taamatut siunnersuuteqarnerat naalakkersuisut saqqummiuppaat.
Tassa taamaasilluni inatsisartuni
amerlanerussuteqarluartut tunngaviatigut tapersersorpaat.
Uani ataatsimiititaliami ingerlaqqinnissaa
arlallit inassutiginnimmata naatsorsuutigaara, ataatsimiititaliami aamma
soorunami nalilersuilluaqqissaarlutik ilaatigut apeqquserneqartut, § 5-imi
6-imiik ataatsimiititaliaq sinniisoqarfiillu tamarmik amerlaqatigiinnik
ilaasortaqarnissaat sapinngisamik. Taanna qularinngilara taanna nalilersorneqassaaq,
taakkua siunnersuisooqatigiit ilaatigut tusarniarneqarlutik assigiinngitsut
taanna aamma oqaaseqarfigisimammassuk.
Naatsorsuutigaara taanna
nalilersorneqassasoq ataatsimiititaliami.
Taava kisianni ataatsimut oqaatigalugu
amerlanerussuteqarluartut tapersermassuk nuannaarutigalugu oqaatigissavara.
Taavalu ataatsimiititalimeereerluni suliap ingerlaqqinnissaa pissangalluta
oqallisigeqqinnissaa qilanaarissavarput. Tapersersorneqarluareermat.
Qujanaq.
Per Berthelsen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, sinniisussat
sisamaat, Demokraatit
Tulliupporlu Agathe Fontain, Inuit
Ataqatigiinnit, oqaaseqartuusup avataatigut.
Agathe Fontain, oqaaseqartup avataatigut, Inuit
Ataqatigiit.
Atassumminngaanniit oqaaseqartoq
ilumoorpoq. Ukiarmi inatsisartut ataatsimiinnerminni siullermeerlugu
eqqartoqqaaraluarmassuk. Kisiannili tassa qinersineq pissutigalugu
naammassineqarani.
Taava nuannaarutigissavara
Atassumminngaanniit isumartik allanngortissimammassuk. Tassami ukiarmi
itigartikkaluarmassuk.
Isumataarsimammata qujanaqaaq.
Aammami tupigusuutiginikuugatsigu tupinnartuunikuugami naligiissitaanermut
siunnersuisoqatigiinni, Atassumminngaanniit issiatitaasup suleqataaffigalugulu
akersaaqataaffiginikuugaa taamanikkut immikkut isummerfigineqarmat.
Kisianni Atassumminngaanniit aamma
Demokraatininngannniit eqqartorneqartut, piukkunnassuseq soqutiginninneq
piginnaasaqarnerlu tunngavigalugit ataatsimiititalini siulersuisuini pisortat,
inuttalersortagaanni inuttalersuinissaq ajornartorsiutaanavianngilaq.
Piukkunnassuseq arnani angutinillu
amerlaqatigiinnik nassaarniaraanni, soorunami angutini angutinik
nassaarniaraanni piukkunnassusiat soqutigisaqarnerat ilisimasaallu taakku
akornanni nassaartoqarsinnaavoq.
Aamma illuatungaani
nassaartoqarsinnaavoq arnani toqqaaniaraanni tassunga pineqartumut arnat
piukkunnartut soqutiginnittut ilisimasaqartunillu aamma nassaartoqarsinnaavoq.
Assersuutigeriartigu INI
A/S-imimiatagooq siulersuisuni toqqaasussaavugut. INI A/S-ip siulersuisut
suliassartaani arnartaqanngilaq Kalaallit Nunanni INI A/S qanoq
ingerlanissaanut ilisimasaqartussanut soqutiginnittussani.
Imaluunniit assersuutigeriartigut
Royal Greenlandimi siulersuisuni toqqaaniarluta arnartat ilumut
nerisassiornermi tunngasuni suliffissuaateqarfinni siulersuisunilu
toqqaaniarutta, taakku akornanni piukkunnartunik soqutiginnittunik
piginnaanilimmillu arnanik nassaarsinnaanngilaguut?
Taamaattoqanngilaq. Kalaallit
Nunatsinni taama piitsuutiginngilagut. Arnarpassuarnik piginnaasalinnik
peqarpugut.
Taavalu Demokraatit isummersimanerat
assut tupinnalaarpoq. Kisianni isumaqarpunga uanga naligiissitaanermi
siunnersuisoqatigiit suliaannut, ilisimasakinnerup kingunerani taamatut
isummersimasut.
Taavalu qinnuigissavakka
naligiissitaanerup siunnersuisoqatigiit ingerlasimaneranut ukiut tamaasa
nalinaarusiortuaannarmata. Misissuititsisimanerit misissuititsinerit kinguneri
aviisillu suliarineqartarsimasut assigiinngitsut, taakkua aamma
misissoqqullugit. Soorunami massakkut aamma ukiumi nalunaarusiaq aamma
naammassineqartoq aamma taanna ilanngullugu.
Aamma isummernissami soorunami
Kalaallit Nunaat tamaaviat ataatsimut isigalugu isummertoqartussaavoq.
Taamaakkamilu isummeriarnermi illoqarfiit kisiisa isigeriarnagit isiginagit, kisianni
nunarput tamaat isigalugu isummerneqartussaavoq.
Naligiissitaanermut
siunnersuisoqatigiit inatsisartuninngaanniit suliakkersorneqartarput
assigiinngitsunik. Rekommandationit soorlu arnat amerlanerusut politikkikkut
peqataanerunissaanik suliakkerneqarput. Persuttaasarnerit
annikillisarneqarnissaanik suliakkerneqarnikuupput. Soorlu tamakku suliassat
pingaaruteqartut inuiaqatigiit akornitsinni.
Suliakkiutini
pingaaruteqartorujussuuvoq aningaasanik atugassaqartitaasunik suliassanut
naleqquttunik, sulinissami tunineqartarnissaat. Taamaakkami Inuit
Ataqatigiinninngaanniit eqqaaneqartoq aningaasaqarnermut ataatsimiititaliamut
ingerlateqqinnissaanut, neriuppunga aamma taanna naalakkersuisup suliap
ingerlaqqinnissaanut ilanngukkumaaraa.
Qujanaq.
Per Berthelsen, ataatsimiinnermik aqutsisoq,
sinniisussat sisamaat, Demokraatit
Tulliupporlu Inuit Ataqatigiit
oqaaseqartitaat aappassaaneerluni Henriette Rasmussen.
Henriette Rasmussen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.
Uagut ukiorpassuani
naligiissitaanermik suliaqartuusimasugut anguniagaqartuusimasugut
nuannaarutigaarput Kalaallit Nunatsinni, inatsisartut ima ittumik
inatsisiliorsinnaalersimammata.
Soorunalimi inatsisiliornerinnaq
aqqutigalugu angusinnaanngilarput arnat angutillu naligiissitaalernissaat.
Aammalu Atassutikkut oqaaseqartuata
aammalu Demokraatit oqaaseqartuata eqqaasaat, allaanngilaq arnat angutinut
angummanniartariaqartut. Taanna kisimi pineqanngilaq.
Soorlu aamma eqqartorneqareersoq
aaliangiisarfinni assigiinngitsuni ataatsimiititaliarpassuarnik
assigiinngitsuni ilaat. Aap,
arnat ilaatigut amigaataasarput. Kisiannili piginnaassusertik pissutigalugu
amigaataanngillat. Kisianni ileqqut assigiinngitsut pissutigalugit.
Taakkuukua allanngortinniarlugit ima
ittumik inatsisiliortugut, aammalu ataatsimiititaliorsimasugut
naligiissitaanissamik suliaqartussamik.
Aamma killormut saatinneqarsinnaavoq.
Inuiaqatigiinni ingerlatarpassuarni angutit amigaataapput. Assersuutigalugu
perorsaanermi meeqqeriveqarnermi atuarfinni assorujussuaq ajornartorsiutaavoq,
angutit ilinniartitsisut amigaataanerat. Meeqqat nukappiaqqat immaqa
peroriartornerminni ajornartorsiutigilertagaat ilaatigut tamakkuninnga
patsiseqarput.
Angutit aamma tassani qanoq,
amigaatigineqarnerat imatut eqqumaarinnitsigut aammalu siunertat, soorlu
Ilinniarfissuarmi tassani eqqartuisinnaavoq Ilinniarfissuup siunertaatigut.
Eqqumaniarnikkut naligiittunik atorfeqartussaanerannik anguniagaqarnikkut
allanngortikkiartuaarneqarsinnaapput.
Imatut inatsisiliornitsigu soorunami
kisimi pinavianngilaq.
Uangattaaq isumaqarpunga Demokraatit
qinersinermi kingullermi nutaaliortorsuartut imminnut nittarsaanniartarnerat.
Naligiissitaaneq anguniarlugu suliniarnermi tassani dumperput.
Ajuusaarnarpoq tassani.
Kisianni isumaqarpunga
oqareernittuut inatsisiliornikkut ilaatigut angusaqarsinnaavugut. Kisianni
suliassaq annertoqaaq aamma inuit isiginnittaasiata allanngortikkiartorneranni.
Per Berthelsen, ataatsimiinnermik aqutsisoq,
sinniisussat sisamaat, Demokraatit
Tulliullunilu nappaanikuuvoq Palle
Christiansen, Demokraatit.
Palle Christiansen, Demokraatit oqaaseqartuat.
Siullermik taava isumaqarpunga
oqallinneq maanna silatusaartumik ingerlanneqartariaqartoq. Maannakkunaa
misigissutsit qamanngaanniit aniatinneqaqattaalertarput, tassa Inuit
Ataqatigiinninngaanniik pisoqartarami.
Tassa inatsisissatut siunnersuut
piviusutigut naligiissinnaanngillat. Tassa 2-mi agguarneqarsinnaanngitsuni
siulersuisuni ilaasortaasoqartarami. Taamaattumillu taasissuteqarnialerutta
taava immaqa aamma isumaqatigiilluarsinnaanavianngilagut.
Taamaalillutalu tassa tunngaviusumik
aamma misigissutinik aallaaveqartumik oqallinnialerpugut.
Taamaaliortariaqanngilagut ukiut 20-t taamaalioreernikuuvugut
ingerlaqqittariaqarpugut.
Maannakkullu pineqartumut tassa
Henriettemut oqaatigisariaqarpara tassa Demokraatit pitsaanerusumik
eqqarsartaateqarmata. Immaqa immaqa kinguarsimanerulaariarluta tassani
naligiissitaaneq uagutsinni pissuseq pissusissamisuuginnarami. Neriuinnarpunga
aamma ilissi tamanna arlaatigut angujumaarissi.
Taavalu Siumuminngaanniit
angerlarsimaffimmi suliassat eqqarsaatigineqarput. Taava isumaqarpunga uagut
angerlarsimaffimmi kiap suna suliarissaneraa maani inatsisartuni
aaliangersassanngilarput.
Tassami aamma
ilaqutariinninngaanniit aamma inatsisartunut qinersisoqartarpoq.
Aamma ilanngullugu Inuit Ataqatigiit
tupigusuutigivara inuit assigiimmik nalilissagigut piginnaasaat
aallaavigalugit. Soorunami taamatut pissusissamisuuginnarpoq aamma tamanna
Demokratiskiuneruvoq.
Taava suiaasissut tunngavigalugu naliliineq
taanna naligiissitsinerunngilaq. Kisiannili salliutitsinermik imaqaannarluni.
Aammalu tamanna qimanniarsarivarput.
Taavalu assigiinngitsumik
assigiinngisitsinngikkutta taava suna tullinnguutissava. Taava qassinik
ukioqassuseq taanna aallaavigineqassava?
Taava aamma ammit qalipaataa aamma
aallaavigalugu qallunaat Norgemiut kalaallit upperisarmi?
Aamma nunatsinni taava taakkua
tullinnguutissappat, taava allamik upperisaqarnertik pissutigalugu tassani
ilaasinnaajunnaarlutik?
Aamma inuit oqaluttuutissanngilagut
suna sinnerlugu qinigassanngortissagut. Taava taamaallaat oqarfigiinnassavagut,
qanoq periarfissaqartut taavalu piginnaasaat arnammi aamma qassit
piniartunngorusullutik aalisartunngorusullutillu aalajangertaramik?
Taava tassani piumassuseq tassani
aallaaviusarpoq, taanna Demokratiskiuneruvoq.
Per Berthelsen, ataatsimiinnermik aqutsisoq,
sinniisussat sisamaat, Demokraatit
Tulliupporlu Jakob Sivertsen, Atassut.
Jakob Sivertsen, Atassutip oqaaseqartua.
Tassaana Agathep oqaatigimmagu isummagut
allanngortissimagatsigik assut nuannaarutigalugu.
Uani oqaatigissavara
saqqummiunneqaqqaarmat tunngaviatigut Atassummit tapersiisimagatta.
Taamaallaat apeqqut namminersortut
suliffeqarfimmik ingerlataqartut taakkua akuliuffigineqarnissaannut tunngasoq, ilaatigut
taanna apeqqusersimagatsigu.
Taavalu Inuit Ataqatigiikkut
oqaaseqartuata Demokraatinut oqaasii nuannarinnginnakkit
erseqqissaatiginiarpara, partii nammineq qanoq oqarsinnaanerat partiit allat
susassarinngimmassuk.
Aammalu oqaaseq dumperneq maani
atorneqalissappat nuanninngilaq. Partii nammineq pisussaanertik naapertorlugu
oqaasissiorsimapput, taanna soorunami inuit allat aamma partiit allat soorunami
kommenterissagunikku, kisianni isumaqarpunga dumpernermik ilallugu oqarnissaq
taanna sakkortuallaartoq.
Taamatut naatsumik Agathep apeqqutaanut
aamma isumatsinnik allanngortitsisimanitsinnut erseqqissaateqarpunga.
Qujanaq.
Per Berthelsen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, sinniisussat
sisamaat, Demokraatit
Tulliupporlu Ane Hansen, Inuit Ataqatigiit.
Ane Hansen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.
Tassa ukiorpassuarni arnat angutillu naligiissitaanissannik sorsuuteqarsimatsunni una angusaq, annertuumik nuannaarutissaavoq tamatsinni aamma uagut minnerunngitsumik Inuit Ataqatigiinninngaannit.
Tassa unaana oqallinnerup saqqummiineri aallaqqaaterpiaani maluginiarakku arnat angutillu naligiissitaanissamik oqallinnermik tunngasumik pisoqaleraangat, angutit tamangajassuarmik aniasartut.
Tassa suli suli tassuunakkut takussutissaagunarpoq naligiissitaanermut sorsunneq arnat sorsunnerigaat.
Kisianni ullumikkut pissutsit eqqarsaatigalugit anguneqartorlu una eqqarsaatigalugu, ukiuni aggersuni uanga isumaqarpunga annilaangassutigineqarsinnaasoq, angutit arnanut naligiissitaalernissamut tunngatillugu sorsuttariaqalernerat tullinnguuttoq.
Tassami ukiorpassuarni naligiissitaanissamut tunngatillugu sorsussimanermi, massakkut pissutsit imaalersimapput arnat uagut pisinnaatitaaffitsigut sutigut sorpassuartigut angutinik siuarsimanerulersimavugut.
Tassani eqqaaginnaraanni soorlu avinnermi, meeqqani assigisaannullu agguaqatigiittarnerni tunngasuni arnat nukittunerujussuarmik suli inissisimammata.
Aammalu assigiinngitsutigut takussutissaqarpoq arnat angutillu angutit sorsuttariaqalernerannut tunngaviusunik, soorlu pinerluuteqartarnerit assigiinngitsut qiviaranni anguterpassuusarput tassani pinerluuteqarsimasut.
Taassumaannaalluunniit takutippaa aamma naligiissitaanissamut tunngatillugu suliniarnermi aamma angutit suli sorsuutissarpassuaqartut.
Aamma naligiissitaaneq pimoorullugu sorsuutigigaanni aamma ajornanngitsumik anguneqarsinnaavoq, oorlu uagut Inuit Ataqatigiinni kingullermik qinersinermi takuneqarsinnaasut angutit arnallu naligiimmik inuttaqartitsivugut inatsisartuni.
Tassa isumaqarpunga pingaartitsigaanni naligiinnissami aamma ajornanngitsoq taamatut angusaqarsinnaanissaq.
Per Berthelsen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, sinniisussat sisamaat, Demokraatit
Taava siulittaasoqarfimminngaanniit taalaassavara oqaaseq sorsunneq atussallugu manni piukkunnarpallaartutut nalilinnginnatsigu. Kisiannili tamaviaaruteqarsinnaaneq tamakkua naapertuunnerusutut isigalugit.
Kisianni tassa tulliulluni nappaavoq Henriette Rasmussen, Inuit Ataqatigiit.
Eqqaasitsissutigissavara pingajussaaniilerami minutsit marluk atortussaammagit annerpaamik.
Henriette Rasmussen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.
Sivikitsunnguamik kommenteriilaaginnassaanga.
Isumaqarpunga aamma misigissutsit misigissuserparujussuit akulerussuunneqartut. Aammalu sorpassuit assigiinngitsut inatsimmut uunga tunnganngitsut eqqartorneqartut.
Soorlu Palle Christiansenip aamma Maria Fleischerip Demokraatininngaanniit imatut isikkoqartikkamikku, naalakkersuisuinermut arnat arnaanerat piinnarlugu inissinniarneqartut. Tamannak inatsit siunertaqanngilaq.
Ammaassisoq-una.
Nunarsuatsinni inuit pisinnaatitaaffii pillugit nalunaarutip siunertaa, anguniarneqarpoq uani imatut tigussaasumik inatsisiliornikkut.
Aamma isumaqarpunga taanna soorlu qallunaatut positiv diskrimineringimit taaneqartartoq. Tassa imaappoq immikkut killormut saatillugu angusassaq anguniarlugu immikkoortitsisinnaaneq, aamma ilaatigut piffinni assigiinngitsuni silarsuarmi takusarpara atorneqartartoq.
Assersuutigalugu ELO-mi sumiluunniit soorlu meeqqat sulisorineqarnerannut akiuiniarnermi ilaatigut atorneqartarpoq. Anguniagaq anguniarlugu immikkut iliuuseqarsinnaaneq.
Aammalu quijasaarutiginiaasaakkakka siornatigut neriuppunga ajortumik tiguneqassanngitsut ajortumik tiguneqarnissaanut siunertaqannginnama.
Kisianni eqqaaqqiinnassavara isumaqaratta pissutsit namminneerlutik allanngornissaa utaqqiinnarnagut, ilaatigut inatsisiliornikkut ima ittumik siunertanik erseqqarissaaneq, taanna aqqutaasinnaasoq nunatsinni arnat angutillu naligiissitaanerunissaannut, angusaqarnissamut aqqutissat ilagigaat.
Per Berthelsen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, sinniisussat sisamaat, Demokraatit
Sukundimut eqqorpoq.
Tulliupporlu Inuussutissarsiornermut Naalakkersuisoq.
Finn Karlsen, Inuussutissarsiornermut Naalakkersuisoq, Atassut.
Tassa naatsunnguamik siuliami immaqa oqaaseqarseqarfigisariaqaraluakkannut. Siullermik una qarsupittuulaarsimagakku Siumut oqaaseqarnermi oqaatigisaa, naartusut arnat naartullutik suliffinnik qinnuteqaraluartik tiguneqanngitsoortarnerat, imaluunniit ilaatigut immaqa soraarsinneqarnermik kinguneqarsinnaasarnerat.
Soorunami aamma naalakkersuisut tungaaningaanniit taanna akuersaaruminaatsorujussuartut oqaatigerusupparput.
Taanna arnat naartunertik piinnarlugu suliffinnut piukkunnarsimagaluartik suliffiit naartunera piinnarlugu tigusinnaanngippagu taanna naligiissitaanerunngilaq.
Taamaattumik isumaqatigilluinnarpara taanna taamatut oqarneq.
Aamma tassa ukioq manna nalunaarusiorneq tassa 2003-mi ingerlasussaagaluarmat, kisianni tassa siorna qinersisoqarnerata kingorna inatsit una kinguarnerata peqqutigisaanik, aatsaat aappaagumut nalunaarusiornissaq taanna ilaatigut oqaatigineqartoq aamma isumaqatiginarpoq soorunami.
Aatsaat tamakkiisumik isumaqatigineqassappat pingajussaaneernerani tamatuma kingorna aatsaat aallartittussatut oqaatigineqarmat.
Taavalu Kattusseqatigiit oqaasersiaanut tunngatillugu arnat angutillu suliffimmi ataatsimi suliat assigiittunik akilersorneqarsimassappata, assorujussuaq aamma taanna nuanniippoq.
Uanga nalulluinnarpara nunatsinni massakkut suli taanna atuunnersoq. Suliffiit assigiit suliat assigiit arnaanerat piinnarlugu akissarsiaat appasinnerutinneqartarsimassappata, maannakkumut tamanna aamma nuanniippoq tusarlugu. Ilumut nunatsinni aamma taamaattoqartoq suli massakkut.
Taamaassimappat soorunami nuanniitsorujussuuvoq. Kisianni tassa naligiissitaanerup uuma inatsisip siunertaa, taamaattumik amerlanerussuteqartut akueriniarmassuk nuannarisorujussuuvara.
Aamma soorunami inuk kinaluunniit sumi sulisinnaassaaq, uanga inatsisartuni naalakkersuisuuninni uagut naalakkersussanngilarput, sumi sulissasoq. Taamaattumik tamakkua naligiissitaanermik inatsisiliornitsinni aarleqqutigineqassanngillat.
Nammineq sumiluunniit sulinissani inuup aaliangertussaavaa.
Taava tassa una uanga Demokraatit oqaasiat isumaqatigisorujussuuara naligiissitaaneq immini imatut isumaqartillugu, tassa ammit qalipaataanik apeqqutaanngilaq arnaaneq angutaaneq. Taanna ilumoorluinnarpoq.
Aamma tassani siunertami inatsimmi siunertaavoq tamanna.
Assigiinngisitsisoqannginneq upperisaq tunngavigalugu assigiinngitsisisoqarsinnaanera tamakku tamarmik qimanniarneqarput aamma. Soorunami inatsit naligiissitaanermut siunertaavoq, tassa apeqqutaanngilaq sumi suunersoq ammit qalipaataa apeqqutaanngilluinnarpoq. Qallunaamik kalaaliunerluniluunnit arnaaneq angutaanerluunniit upperisaq aamma tamakku soorunami.
Taamaattumik isumaqatigilluinnarpakka taamatut oqarnerat.
Taamaammammi.
Taamaammat isumaqatigilerlugu oqassasorigaluarakkit kisianni tassa ajunngilaq.
Uani aamma oqaatigaarput soorlu Palle oqarami ilumoorpoq aamma ataatsimiititaliat assigiinngitsut sinniisoqarfiillu amerlaqatigiinngitsuni, a tassami akunnattunik ilaasortaqartarpoq.
Taamaattumik amerlaqatigiilivissinnaanngillat qaqugumulluunniit ilimanarpallaanngilaq tamanna. Tassa aalajangiisartussat akunnattumik kisitsiseqartarmata siulersuisuni ilaasortat imaluunniit ataatsimiititaliami ilaasortat.
Taamaattumik aamma uani inatsimmi oqaatigineqarpoq ajornanngippat, pinngitsaaliissutaanngilaq. Ajornanngippat amerlaqatigiikannersunik amerlaqatigiissinnaanngitsut nalunngereerparput. Taamaammat taanna erseqqereerpoq nammineq inatsisissami.
Taava taamatut oqarlunga tassa uanga aamma nuannaarutigisorujussuuvara inatsisissaq taanna isumaqatigineqarnera taama ersaritsigimmat. Tassa piviusunngortussanngortutut oqaatigineqarnera naalakkersuisut sinnerlugit nuannaarutigalugu oqaatigissavara.
Per Berthelsen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, sinniisussat sisamaat, Demokraatit
Tulliupporlu Agathe Fontain, Inuit Ataqatigiit
aappassaaneerluni.
Agathe Fontain, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.
Palle Christiansenip oqarneratut
misigissutsit tunngavigalugit oqallinnerusoq. Isumaqarpunga taamatut
taaneqarsinnaanngitsoq. Piviusut tunngavigalugit oqallinneruvoq.
Piviusullu tunngavigalugit
inatsisissatut siunnersuutigineqarluni. Piviusullu tunngavigalugit
siunnersuisoqatigiit sulinikuullutik.
Taamaammat oqaruni aamma
Demokraatinit pissusissamisuuginnartuusoq immini naligiissitaanertut
inissisimallutik.
Oqaluttuussinnaavakkit
naligiissitaanermik siunnersuisoqatigiit misissuititsinerminni,
takutereermassuk nalinginnaanngilluinnaqqissaartoq Kalaallit Nunatsinni
naligiissitaaneq.
Taamaammat-una
siunnersuisoqatigiittut suliaq taamatut ingerlanneqarsimasoq.
Taanna oqaaserisai ammit qalipaataa
tunngavigalugu immikkoortitsisoqarsinnaanera, svenskiunersoq norskiunersoq
sumiuunersulluunniit. Svenskiuguni angutaaguni angutaassapput arnaagunik
arnaassapput ilaa.
Tassuunakkut-ukua
nassaariniarneqartartut suiaassuseq tunngavigalugu arnanik marlunnik
nassaarsinnaaguni nassaartussaagutta nassaatsinnaavugut. Angutinik marlunnik
nassaartussaagutta nassaarsinnaavugut. Taakkua ernumanartoqanngilaq.
Aamma Pallep naligiissitaaneq qanoq
paasisarneraa, paatsoorujussuarsimanera tassuunakkut uppernarsarpaa, oqarami
piniartutut aalisartunullu arnanik uagut, arnanik takkununnga
inissinniaanersugut.
Naligiissitaaneq isumaqanngilaq
arnat angutillu assigiimmik sulisinniarigut. Naligiissitaaneq isumaqarpoq
ataqqeqatigiinneq paaseqatigiinneq tapersersoqatigiinnerlu.
Taamaakkami piniartuuneq
aalisartuuneq arnanillu piniartunik aalisartunillu pilersitsinissamik
tunngaveqanngilluinnarpoq. Imminut-una tapersersoqatigiinnissaannik
tunngaveqarluni.
Taavalu demokrati qanoq
paasissagutsigu, Demokratiiunavianngilaq angutaannaaviit aalajangiisarpata.
Demokratiiussaaq aatsaat arnat angutillu naligiillutik
aalajangeeqataasinnaappata.
Taavalu taanna positiv
sęrbehandlingitut taaneqartartoq, taanna pitsaasussaq anguniarlugu aatsaat
atorneqartarpoq.
Assersuutigalugu una aalajangiisinnaavugut piumasaqarlutalu, taanna tunngavigalug positiv sęrbehandlingi tunngavigalugu oqarsinnaavugut perorsaasut angutit amerlanerusut Kalaallit Nunatsinni amigaatigigatsigit, taakku immikkut iliorluta anguniarsinnaavagut. Tassa positiv sęrbehandling taassumap tunngavia atorneqarsinnaasoq.
Qujanaq.
Per Berthelsen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, sinniisussat sisamaat, Demokraatit
Tulliupporlu Ellen Christoffersen,
Atassut.
Ellen Christoffersen, Atassutip oqaaseqartua.
Qujanaq.
Nuannerpoq taamatut oqallinneq
eqeersimaartumik aamma ingerlanneqartoq malinnaaffigalugu peqataaffigalugulu.
Demokraatit tassa saqqummiussaat
oqaaseqaataanut aamma uagut Atassumminngaanniit tassuunatigut,
tapersiisinnaavugut. Tassami aamma uagut oqaaseqaatitsinni taakkartoreerpagut
?-it ippigisagut, tassa tassani aaliangersaaniarneq ataatsimiititaliani,
inuttalersuinermi minnerunngitsumillu siulersuini inuttalersuinermi.
Tassani pingaartikkatsigit
kiffaanngissutsip ataqqineqarnissaa nammineq toqqaasinnaanissamik
piukkunnassuseq piginnaasaqarneq soqutiginninnerlu aallaavigalugit.
Taamaattumik illua-tungaatigut aperusunnarsinnaapput taamatut isummernermut
illuatungiliussinnaasut, kisianni aamma soorunami ataatsimiititaliami
qaqinneqartussaammata aamma tassani eqqartukutsoorsinnaavarput.
Kisianni aamma tassunga isumamut
illuatungiliussinnaasut aperusunnarsinnaapput, sunartaatigut-una qununaqisoq
taamatut piginnaassutsit, piumassuseq, soqutiginnissuseq, piukkunnassuseq
pingaarnerutillugu toqqaasinnaanissaq.
Tassani sunartaa qununarami?
Taamaattumik taanna akineqarnissaa
kissaatiginassagaluarpoq.
Aappaattut aamma taamatut
qulaajaasinnaanermik ammaaneq tassami inatsisissatut siunnersuummi,
qulaajaasinnaanermut ammaaneq assut iluarisimaarparput Atassumminngaanniit.
Tassani aamma siunissami
annertunerusumik tunngavissanik nutaanik nassaartuaannarsinnaassagatta,
pisariaqartuarmammi sutigut tamatigut aamma nutarterinissaq
nutarteriniaannarluni soorunami nutarterisoqassanngilaq. Kisianni
naleqqusaajuarnissaq pissutsit inooriaatsillu eqqarsartaatsillu
allanngoriartorneranik.
Taamaattumik tamakkua aamma
eqqumaffigineqarneri nuannaarutigaarput. Neriuppugullu aamma
politikikkereqatitsinninngaanniit tamakkua eqqumaffiginiarneqarlutik
atorluarneqartarumaartut.
Ilaatigut Agathe Fontainip
taakkartorpai, naligiissitaaneq qanoq paasisariaqarnersoq.
Taamaattumik oqaaseq ataaseq
maqaasisimavara. Oqimaaqatigiissaarineq-una sumiittoq?
Per Berthelsen, ataatsimiinnermik aqutsisoq,
sinniisussat sisamaat, Demokraatit
Ja, taamallu nappaanikuusut tamarmik
oqaaseqareermata, allanillu nappaasoqanngimmat taava tassa neriuutigaara
isumaqatigineqassasoq, imatut naliliivunga tassa siulittaasoqarfik sinnerlugu
una qulequtaq oqallisigisaasorlu, Inuutissarsiornermut Ataatsimiititaliamut
ingerlatinneqassasoq aappassaaneerinninnissaq pitinnagu.
Tassanngalu periarfissaassalluni
Inatsisit Atuutsinneqarneranut Ataatsimiititaliamut aammalu
pisariaqartinneqarpat Ilaqutariinnut Peqqissutsimullu Ataatsimiititaliamut
tusarniaassutigineqarsinnaanissaa.
Tamanit isumaqatigineqarmat
taamaalilluta oqaluuserisaq una naammassivarput. Tullianullu
ingerlasinnaalerluta.
Tulliupporlu immikkoortoq 21.
Ullut ataatsimiiffiusut tallimaat,
ataasinngorneq 10. marts 2003,
Oqaluuserisassani immikkoortoq 21
Naligiissitaanissamut
siunnersuisoqatigiit pillugit Inatsisartut inatsisissaata
allanngortinneqarneranik, inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut.
(Inuussutissarsiornermut
Naalakkersuisoq)
(Siullermeernera)
Finn Karlsen, Inuussutissarsiornermut
Naalakkersuisoq, Atassut.
Qujanaq.
Naligiissitaanissamut
siunnersuisooqatigiit pillugit inatsisartut inatsisaata
allanngortinneqarneranik, inatsisartut inatsissaatut siunnersuut matumuua
naalakkersuisut siunnerlugit saqqummiutissavara.
Siunnersuutip siunertaraa
siunnersuisooqatigiit ilaasortat ikilineqarnissaat.
Siunnersuisooqatigiillu
katitigaanerisa allanngortinneqarnissaa. Naligiissitaanermi
siunnersuisooqatigiit kissaateqarneratigut siunnersuut inatsisartunut
saqqummiunneqarpoq.
Naligiissitaanissamut
siunnersuisooqatigiit pillugit inatsisartut inatsisaat atuuttpq
1998-imeersuuvoq. Tassani aalajangersarneqarpoq naligiissitaanermut
siunnersuisooqatigiit aqqanilinnik ilaasortaqassasut. Siulittaasoq
naalakkersuisunut toqqarneqassasoq.
Siunnersuisooqatigiinnilu
nalinginnaasumi ilaasortat qulit suliniaqatigiiffiit partiillu assigiinngitsut
inassuteqarnerat malillugu, naalakkersuisut toqqaasassallutik.
Naligiissitaanissamut
siunnersuisooqatigiit isumaqarput aningaasaqarnikkut killissarititanut
sanilliullugu siunnersuisooqatigiinni ilaasortat amerlavallaartut.
Taamaattumillu ataatsimiititat ataatsimiittarnerit
aningaasartuuteqarfiuallaartut.
Taamaattumik siunnersuisooqatigiit
siunnersuutigaat nalinginnaasumik ilaasortat quliniit arfinilinnut
ikilineqassasut. Tamannalu inatsisissamut ilanngunneqarpoq.
Naligiissitaanissamut
siunnersuisooqatigiit aamma isumaqarput siunnersuisooqatigiit katititaanerat
allanngortittariaqartoq.
Ilaasortat katitigaanerisa
allanngortinneqarnissaanut kissaatigisamut tunngavilersuutigineqarpoq,
ilaasortat suliniaqatigiiffinnik partiinillu maannakkut tunuliaqutaqartut
naleqqunnerusumik tunuliaqutaqalernissaat, ilaasortallu naligiissitaaneq
pillugu suliniarnermi siullertut pingaarnerpaatullu eqeersimaartumik
sunniuteqarnerusumillu suleqataanissaat.
Pingaartumik kissaatigineqarpoq
siunnersuisooqatigiinni ilaasortaqalissasoq meeqqanut inuusuttunullu
tunngassutilinnik sulaqartunik. Taamaalilluni naligiissitaanissamik
suliaqarnermi pingaartumik meeqqat inuusuttullu aallaavigineqassallutik.
Naligiissitaanissamut
siunnersuisooqatigiit sulissuteqarnerisigut suleqatigalugillu inatsississatut
siunnersuut piareersarneqarpoq. Siunnersuutip nassiunneqarnerata kingorna
inatsisissatut siunnersuummi oqaaseqaatinilu teknikkimut isikkoqarnerusumik
allannguutissanik annikitsunik marlussunnik siunnersuisooqatigiit
siunnersuuteqarput.
Naalakkersuisut isumaqarput
allannguutissat taakku pineqartumut attuumassuteqartut, taamaattumillu
inatsisissatut allannguisoqarluni.
Aalangiiffigisassatut siunnersuut
UKA 2002-mit saqqummiuteqqitaasoq taamanikkut siullermeerneqarnerani
ilassilluarneqartoq inatsisartunut qinersinissap nalunaarutigineqarnerani
atorunnaarpoq.
Taamatut oqaaseqarlutik
naalakkersuisut siunnersuut inatsisartuni akuersortumik
oqaluuserisassanngortippaat.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermik aqutsisoq,
Inatsiartut Siulittaasuat, Siumut.
Partiit oqaaseqartuinut Doris Jakobsen,
Siumut.
Doris Jakobsen, Siumup oqaaseqartua.
Inatsisissatut siunnersuut
misissorluareerlugu Siumumiit imaattumik oqaaseqarfigissavarput.
Inatsisartut inatsisaata
allanngortinneqarneranik inatsisartut inatsisissaatut siunnersuutip imarisaa
annertunerusumik allanngortinniarneqanngitsoq maluginiarparput.
Inatsisillu allanngortinneqarnissaa
taamaallaat tunngaveqartoq, ilaasortat amerlassusiinut katitigaanerinullu.
Siumumiit ilanngullugu partinnik
sinniisuutitaqartarneq peerneqarnissaa inatsisissap allannguutissaani
maluginiarparput. Tamannalu Siumumiit iluaraarput, inatsisimmi
atuutilernerminiit 1998-imi siunnersuisooqatigiit sulinerminni
maluginiarsimavaat, naligiissitaanermut siunnersuisooqatigiit
partiilersorfiusariaqanngitsoq.
Taamatullu siunnersusisooqatiinni
meeqqanut inuusuttunullu tunngassutinnik suliaqartut pingaartinneqarnerat, Siumumiit
tamakkiisumik tapersersorparput.
Siumumiilli kissaatigissavarput inatsisip
allanngortinneqarneraniit, tassani ilaasortatut toqqakkat aamma tamanna
eqqummaariffigalugu ataqqiumaaraat.
Siumumiit taamatut oqaaseqarluta
naligiissitaanermut siunnersuisooqatigiit pillugit, inatsisartut inatsisissaata
allanngortinneqarneranik, inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut
oqaaseqarfigaarput.
Inatsisissarlu
aappassaaneerneqannginnermini inatsisartut inatsisit atortinneqarnerini
ataatsimiititaliaani ingerlaqqinnissaa innersuussutigalugu.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsiartut
Siulittaasuat, Siumut.
Tulliulluni oqaaseqassaaq Henriette
Rasmussen, Inuit Ataqatigiit.
Henriette Rasmussen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.
Naligiissitaanermut siunnersuisooqatigiit
pillugit inatsisartut inatsisaat ullumimut atuuttoq, 1998-imi atuutilersoq
inatsiliatut allatulli misilittagarilikkat naapertorlugit
allanngortinneqartariaqalersimavoq.
Allannguutissatut siunnersuummi matumani
pingaarnerutillugu pineqarpoq, siunnersuisoqatigiit inuttamigut
katitigaaneranut tunngasoq. Ilaasortat qassiuneri aammalu
soqutigisaqaqatigiiffiit kattuffiillu suut ilaasortaatitaqartariaqarnersut.
Maannamut inatsit naapertorlugu
siunnersuisooqatigiit aqqanilinnik inuttaqartut, allannguutissakkut ilaasortat
arfineq marlunngorlugit ikilisinneqassasut siunnersuutigineqarpoq.
Inuit Ataqatigiit paasiniaanitsigut
paasivarput ilaasortat ikilisinneqartariaqarnerannik kissaatigineqartoq,
aningaasaliissutit angummassinnaanerinnaannik pissuteqarani aammali ilaasortat
aqqaniliusut tamakkerlugit katersortikkuminaattarsimanerannik pissuteqarpoq.
Taavalu ilaasortat kattuffinnit
soqutigisaqaqatigiinnilluunniit sorlernit toqqarneqartarnissaannut
tunngatillugu, allannguutissatut siunnersuut isumatusaarnerummat
tapersersorparput. Ilaatigut partiinit ilaasortaatitaqarsimagaluarneq
peerneqassasoq matumani eqqarsaatigaarput.
Inuit Ataqatigiinni isumaqaratta
naligiissitaanermut apeqqut naalakkersuinikkut sammiviit toqqammaviginagit,
nalinginnaq inooqatigiinnermut ilaatinneqartariaqartoq.
Taamaattumik meeraanermit
angerlarsimaffimmi atugarisat inuunerup sinneranut sunniuteqartarnerat
akuersaarlugu, meeqqanut inuusuttunullu suliniaqatigiiffiit kattuffiillu
ilaatinneqartussatut sallinngortinneqarnerat, ajunngivissutut
isumaqarfigaarput.
Ilaatigut naligiissitaanermut
siunnersuisooqatigiit misissuisitsisimanerisa arlaqartut
nalunaarusiuunneqarsimanerannit takusinnaasatta ilagaat, nunaqarfinni illoqarfinnilu
naligiissitaanikkut atugarisat malunnaatilimmik assigiinngissuteqartut.
Taamaattumik suliap matuma
aappassaaneerneqannginnerani ataatsimiititaliamut susassaqartumut
isumaliutigeqqussavarput, nunaqarfiit peqatigiiffiata alaatsinaatsutulluunniit
ilaatinneqartarnissaannut apeqqut.
Naligiissitaanermut siunnersuisooqatigiit
sulisimanerat siunnersuisooqatigiinnut allanut maligassaqqissutut
unnersiuutissaavoq.
Ukiumoortumik nalunaarusiorsimanerat
kisiat eqqarsaatiginagu aammali aningaasaliissutit killeqaraluartut iluanni,
misissuisitsisimanerat arlaqartut isumagisinnaasimasaat matumani
eqqarsaatigaagut.
Misissuisitsisimanernut
takussutissat makku pigineqarput:
Kalaallit Nunaani naligiissitaaneq
aamma inuusuttuuneq naligiissitaanissarlu.
Naligiissitaanermut
siunnersuisoqatigiit atuunnissavimminnut sulisimanerat nersorinnissutigalugu,
aappassaaneerneqartinnani ataatsimiititaliami susassaqartumit
suliarineqarnissaa inassutigaarput.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermik aqutsisoq,
Inatsiartut Siulittaasuat, Siumut.
Tulliuppoq oqaaseqartussaq
Atassummit, Ellen Christoffersen.
Ellen Christoffersen, Atassutip oqaaseqartua.
Qujan.
Naligiissitaanissamut
siunnersuisoqatigiit pillugit inatsisartut inatsisissaata
allanngortinneqarneranut Inuussutissarsiornermut Naalakkersuisumit
saqqummiunneqartoq, siorna inatsisartut ukiakkut ataatsimiinneranni
siullermeerneqarsimagaluarpoq.
Qinersisussanngortoqaleriasaarneralu
pissutigalugu naammassineqanngitsoorsimavoq, maannakkullu inatsisartut
upernaakkut ataatsimiinnerannut siullermeerneqarluni saqqummiunneqaqqippoq.
Atassummiit maluginiarsimavarput
naligiissitaanermut siunnersuisoqatigiit kissaateqarnerisigut siunnersuut
inatsisartunut saqqummiunneqarmat.
Tamannalu Atassumi nuannaarutigaarput pingaartittuaratsigumi peqatigiiffiit kattuffiit allallu susassaqaqatigiit, eqeersimaarnermikkut pissutsikkut malinnaanermikkut naleqqussaaniarnernik suliniuteqarsinnaanerat. Politikkerit suliniarnissaat utaqqiinnarnagit.
Siunnersuutip malunnaatilimmik ukiaq saqqummiussaasimasumiik allannguutigisimavaat KNAPK-p immikkut ilanngunneqarsimanerat.
Atassummiillu erseqqissaatigissavarput § 3-p immikkoortup tallimaannut ilanngussimammassuk, immikkoortoq tallimaanimi ima allaqqasoqarmat. Issuaaneq aallartippara:
? Kattuffiit peqatigiiffiit uku meeqqanut inuusuttunullu sullissisuusut ataatsimoorlutik sapinngisamik ajornanngippat angummik arnamillu inassuteqassapput. Kattuffiit peqatigiiffiit arlaannut ilaasortaasunik. Siullertut KNAPK aappaattut Sorlak, pingajuattut PIP, sisamaattut AK Isumaginninnermik Siunnersortit eqqarsaatigalugu, tallimaattut PPK?. Issuaaneq taamasilluni naavoq.
Atassummi nuannaarutigaarput KNAPK-p suleqataasinnaaneranut periarfissaliineq. Tamannali ? 3-p immikkoortortaanut tulluarnerusumut inissinneqarsinnaanissaa pissusissamisoornerusutut nalilerumavarput. Meeqqanut inuusuttunullu sullissisut akornannut inissinneqarnani.
Naligiissitaanissamut siunnersuisoqatigiit ilaasortaasa katitigaanerannut allannguutaasa ilaat tassa siulittaasup saniatigut, qulinik ilaasortaqarnermiit arfinilinnut ilaasortaqalerluni sisamik appariaateqarnissaa Atassummiit iluarisimaarluarparput.
Tassuunakkut ersersinneqarmat aningaasartuutinut naleqqussaaniarneq minnerunngitsumillu suleriaatsinut eqaallisaaniarneq.
Atassummiit pingaartittuarparput inuit, peqatigiiffiit, kattuffiit, suliffeqarfiit imaluunniit allat susassaqaqatigiiffiit namminneq toqqaasinnaanissaminnut kiffaanngissuseqarnerat.
Taamaattumik Atassummiit siunnersuutip naligiissitaanissamut siunnersuisooqatigiit namminneq allannguuteqarnissaq kissaatigisimammassuk taperserumavarput.
Taamatut Atassummiik oqaaseqareerluta naligiissitaanermut siunnersuisoqatigiit pillugit, inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarneranik inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut, siullermeerneqarnerani akuersaarlugu, Ilaqutariinnermut Peqqissutsimullu Ataatsimiititaliamut suliap aappassaaneerneqannginnerani isummerfigineqarnissaa innersuussutigissavarput.
Tassungalu immaqa oqaatigiinnarsinnaavarput immaqa inatsiseqarnermut ataatsimiititaliamut ingerlatinneqaruni pitsaanerussaaq, una siunnersuut aallaavigalugu.
Qujanaq.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsiartut Siulittaasuat, Siumut.
Tulliulluni oqaaseqassaaq Maria Fleischer, Demokraatit.
Marie Fleischer, Demokraatit oqaaseqartuat.
Naligiissitaanermut siunnersuisoqatigiinnut nunap karsiata tapiissutigisartagai ileqqaarniarfigineqarsimammata Demokraatinit isumaqarpugut naligiissitaanermut siunnersuisoqatigiit ilaasortat ikilineqarnissaannik saaffiginnissutigisimasaat akuersaaginnartariaqartoq.
Ilaasortat quliniit arfinilinnut ikilineqarnissaasigut ilaasortat naleqquttumik tunuliaqutallit salliutinniarneqarsimammata Demokraatiniit tamanna iluarinartipparput.
Ileqqaarniuteqarnissaq pisussanngortinneqareersimammat aammalu siunnersuut aningaasatigut kinguneqartussaanngimmat, Demokraatiniit isumaqarpugut ataatsimiititaliami suliarineqarnissaa pisariaqanngitsoq.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsiartut Siulittaasuat, Siumut.
Tulliuppoq Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.
Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.
Naligiissitaanissamut siunnersuisoqatigiit pillugit inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarneranik, inatsisartut inatsisissaattut siunnersuummut Kattusseqatigiit sinnerlugit imaattumik oqaaseqaateqassaanga.
Kattusseqatigiit sinnerlugit paasilluarpara naligiissitaanermut siunnersuisoqatigiit kissaatigimmassuk, ullumikkornit eqaannerusumik suleriaaseqalerusunneq noqqaassutigisimammassuk.
Aammalu naligiissitaanermut siunnersuisooqatigiit ilaasortaqarnermikkut ikilisaaffigineqarnissamik, katitigaanermikkullu allannguuteqarnissamik kissaateqarnerat.
Naligiissitaanermut siunnersuisooqatigiit ilaasortakillisaanissamut kissaateqarnerat pillugu tunngavilersuutigisat paasilluarpakka. Suliammi suulluunniit naleqqussartuarneqarnissaa pisariaqartuummat, pingaartumik aningaasat atugassarititaasut killeqareeqisut eqqarsaatigalugit.
Taamaammat Kattusseqatigiit sinnerlugit paasilluarsinnaavara, naligiissitaanermut siunnersuisooqatigiit ataatsimiittarnerni aningaasartuutit annertusarsimammata, pingaartumik ilaasortat taama amerlatigitillugit.
Naligiissitaanissamut siunnersuisooqatigiit katitigaanerannut inuttaqassusianullu allannguutissatut siunnersuutit Kattusseqatigiit sinnerlugit tamakkiisumik taperserniarpakka.
Maluginiarparalu naligiissitaanissamik siunnersuisooqatigiit pingaartimmassuk, nutaamik katitigaanerminni meeqqanut inuusuttunullu tunngassutilinnik suliaqartunik, kiisalu meeqqanut inuusuttunullu sullissisunik nutaamik katitigaanermikkut ilaasortaqalernissartik aamma pingaartikkaat.
Tamanna aamma Kattusseqatigiit sinnerlugit iluarisimaarlugu akuersaarniarpara. Kisianni taamaakkaluartoq siunnersuut naapertorlugu ilaasortat amerlassusissaat arfineq marlunnut annertussusilerneqarnissaat, § 3 immikkoortoq 2-mi 3-mi 4-mi 6-imi aamma 7-imi, ilaasortat amerlassusissaanut naapertuussorinanngillat.
Taamaammat taakkua ataatsimiititaliami missorluarneqarnissaat kaammattuutigaara.
Taamatut oqaaseqarlunga Kattusseqatigiit sinnerlugit naligiissitaanermi ataatsimiititaliap siunnersuutaa taperserlugu, Inunnik Isumaginninnermut ataatsimiititaliami eqqartorneqarnissaa inassutigaara.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsiartut Siulittaasuat, Siumut.
Inuussutissarsiornermut Naalakkersuisoq.
Finn Karlsen, Inuussutissarsiornermut Naalakkersuisoq, Atassut.
Qujanaq.
Inatsisissatut siunnersuut naalakkersuisut saqqummiussaat massakkut malunnarpoq tamarluinnarmik isumaqatigilluinnaqqissaaraat. Siunnersuisooqatigiit amerlassusaannut namminneq siunnersuutigisaat ikilinissaq. Tassa ilaatigut aningaasartuuteqarpallaarnermik tunngaveqarpoq.
Aamma kisianni ilaatigut taannaannaanngilaq soorlu Inuit Ataqatigiit oqartut ilumoorpoq taamatut amerlatigalugit katersoruminaatsorujussuunera ajornartorsiutaammat aamma.
Taamaasilluni massakkut akuerineqartussanngornera eqqarsaatigalugu, tassa tapersernera eqqarsaatigalugu tamakkiinerusumik ilaasortat ataatsimiittarnissaat qularnanngilaq.
Ilaatigut taamaallaat uani Atassummi uparuarneqartoq teknikkimut tunnganeruvoq. Taanna nassuiaatitaani ajunngitsumik allassimaniaraluarpoq soorunami iluarsineqartariaqassaaq, meeqqanut suliniaqatigiiffinnut tunngatinneqarsinnaasutut paasineqarsinnaammat § 5-imi KNAPK-mik allassimagamik, malitsiisaannaavillugu KNAPK allanneqarsimagami tassani.
Kisianni nassuiaat taanna erseqqinnerusumik allassimaniararluarpoq, soorunami ataatsimititaliap ataatsimiititaliami kissaatigineqarpoq amerlanerussuteqarluartunik. Kisianni tassa tamarmi ataatsimiititaliami ingerlatitsisussaalluta. Assigiinngitsut ataatsimiitialiat tamarmik taagoramikkit, inatsisartut siulittaasoqarfiata taanna sumiissanersoq aalajangertussaassammagu, ataatsimiitialiami eqqartorneqartussaassaaq.
Saqqummiussaq annerusumik oqaaseqarfiginagu isumaqatigineqarluarnera qujassutigalugu, taamatut annikitsumik oqaaseqarpunga.
Qujanaq.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsiartut Siulittaasuat, Siumut.
Siunnersuut inatsisinit atortitsinermut ataatsimiititaliamut ingerlanneqarumaarpoq.
Henriette Rasmussen, Inuit Ataqatigiit.
Henriette Rasmussen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.
Qujanaq.
Eqqarsarnartoqartarami. Aatsaannguaq arnat angutillu naligiissitaanissaannut inatsit suliarigatsigu, taava Demokraatit akerliupput tassunga. Aammalu taamaattumik inatsiseqarnissaq pisariaqartinnagu.
Massakkulli naligiissitaanissamut ataatsimiititaliaq akuersaarpaat.
Taava taannami taavaana sumut ingerlanniaraat?
Soorlu imminut assortuuttutut-una isikkoqarnerat tassani uparuarusukkiga.
Qujanaq.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsiartut Siulittaasuat, Siumut.
Ellen Christoffersen, Atassut.
Ellen Christoffersen, Atassutip oqaaseqartua.
Tassa Inuussutissamut-una Naalakkersuisup
oqaatigeriarmagu teknikkikut aaqqeriaannaasoq. Tassa soorunami
maluginiarsimavarput nassuiaataani ajunngitsumik nassuiarneqarsimasoq KNAPK-p
inissisimanera.
Kisianni-una uani oqaaseqatigiit aaqqissuunneqarnerani
inatsisissatut siunnersuummi maluginiaqqusimagiga. Taamaattumik teknikkikkut
aaqqeriaannaassappat taava imatut immaqa annertunerusumik
piumasaqaatigisaraluagut, ataatsimiititalimut ingerlateqqinneqarnissai
tunuartiinnarsinnaagaluarpagut.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsiartut
Siulittaasuat, Siumut.
Anthon Frederiksen.
Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.
Tassa § 3-mi ilaasortassanut tunngatillugu, siulittaasoq ilanngullugu, ilaasortat arfineq marluusussaapput.
Kisianni immikkoortoq 1, utoqqatserpunga immikkoortoq 2, 3, 4 aammalu 6, 7 tunngavigalugit taakkua ilaasortat arfineq marluunissaat ataatsimut katillugit.
Neriuppunga ataatsimiititaliami nalilersuilluarfigineqalaarumaartut. Tassami takusinnaasakka malillugit arfineq marluinnaasussaagunanngimmata uani immikkoortuni ataani taaneqartuni ilaasortaasussat, ajornanngippat angummik arnamillu tamarmik toqqaasussaagamik.
Tassa uanga kisitsisinnaanera malillugu qulit angullugit ilaasortaqartussaagunarami, asuki naluara.
Taanna isumaqarpunga paatsuungassut ersarissarneqarlualaarumaartoq.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsiartut Siulittaasuat, Siumut.
Tulliulluni oqaaseqassaaq Marie Fleischer,
Demokraatit.
MarieFleischer, Demokraatit oqaaseqartuat.
Qujanaq.
Uani aatsaaannuaq
isumaqatigiissutigisarput tassa naligiissitaanermut, tassani ikilineqarnissaat
taavalu tulluarnerusunik tunuliaqutaqarnissaat akuersaarlutigut.
Taava aatsaannguaq una inatsisiliami
nutaami taanna saqqummiussisoq a 20, tassani ukua tunngaviusut arnat angutillu
piginnaatitaaffii tassani apeqqusinnginnatsigu.
Taava tassani naggataani oqarpunga
taamatut isikkoqartillugu akuersiniarnagu.
Taava taannartaa-una taamaallaat bestyrelsemi
assigiinngitsuni avissarsimaneq tassami agguataarsimanerat, taanna arnat
angutillu sapinngisamik naligiittariaqartut. Taanna taamaallaat tassa
oqaaseqarfigalugu.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsiartut
Siulittaasuat, Siumut.
Inuussutissarsiornermut Naalakkersuisoq.
Tulliuppoq aamma Agathe Fontain, Inuit Ataqatigiit.
Finn Karlsen, Inuussutissarsiornermut Naalakkersuisoq,
Atassut.
Tassa Kattusseqatigiit Anthon
Frederiksenip-una aamma paatsuungassutigineqassanngimmat, tassa siunnersuisooqatigiit
arfineq marlunngussapput. Aqqaniliugaluaramik.
Taanna isumaqaraluarpunga uanga
paatsuungananngitsoq. Kisianni tassa paatsuungassuteqarsimammata taanna
erseqqissaatigilaaginnarpara.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsiartut
Siulittaasuat, Siumut.
Agathe Fontain.
Agathe Fontain, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.
Naligiissitaanissamut
siunnersuisooqatigiit innersuussutaat uanngaanniit naqqiutissatut
ilanngunneqartussaagaluartut, immaqa pisortaqarfinninngaanniit
nuuttaqattaarnerup kinguneranik tamakkiisumik suli iluarsineqarsimanngitsut,
aappassaaneernissaannut pisortaqarfimminngaanniit naatsorsuutigissavarput
iluarsineqassasut.
Tassa kalaallit sulisitsisut
peqatigiiffiat peqanngimmat, taanna innersuussutigineqarnikuuvoq KNAPK tassunga
paarlaanneqassasoq. Kisianni pisortaqarfimminnganniit taanna
suliareqqinneqartussaalluni.
Taavalu Anthonimut immaqa ukua
maluginiassavatit taagorneqartut, ataatsimoorussaminnik taakkuullutik ataatsimik
toqqaasartussaasut.
Taamaakkami kisitsisai ajunngillat.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermik aqutsisoq,
Inatsiartut Siulittaasuat, Siumut.
Taamaalilluni oqaluuserisassaq
taanna naammassivoq.
Taavalu inatsiseqarnermut
ataatsimiititalimut suliarineqassalluni.