Oqaluuserisassani immikkoortoq 43-1 |
|
||
| Siullermeerneqarnera | Aappassaanneerneqarnera | Pingajussaaneerneqarnera | |
Ullut
ataatsimiiffiusut qulingiluaat, ataasinngorneq 17. marts 2003, nal. 13:50.
Per
Rosing-Petersen,
siunnersuuteqartoq, Siumut.
Siullermik
utoqqatsissutigissavara nuannera pissutigalugu nipera ersarippallaanngimmat.
Taavalu aamma una niaqormioralugu una saqqummiutissavara. Tassa massakku
naalaagaaffiit peqatigiit aalajangersagai nunani assigiinngitsuni
pingaaruteqartorujorujussuartut ilai nunarsuarmioqatigiit nunat ilaasa
taakkartuutigalugu pinerani una aamma nalagaaffiit peqatigiit
aalajangersagaannut tunngassuteqartorujussuaq saqqummiutissavara imaattoq.
Naalagaaffiit
Peqatigiit Ataatsimeersuartut aalajangersagaata, aalajangersagaq 1541 (XV)
Danmarkip akuersissutigalugu atuuttussanngortitaata, Namminersorneq Pillugu
Isumalioqatigiissitat tunngaviusumik isumaliutissiissutaata malitsigisaatut
Kalaallit Nunaanni inunnit taasissutigineqarnissaanik Naalakkersuisut
sulissuteqaqqullugit peqquneqarnissaannik Inatsisartut aalajangiiffigisassaatut
siunnersuut. Inuit taasitinneqarnerisigut paasinarsissaaq Kalaallit Nunaata
naalagaaffittut namminersulernissaa, qilersorsimanngitsumik Danmarkimut
suleqateqartoqarnissaa imaluunniit Namminersornerulluni Oqartussaanerup
atuutiinnarnissaa nunatsinni innuttat kissaatigineraat.
Martsi
aallartiinnartoq apeqquteqaat aallaavigalugu oqallinnermik nunasiaanermut
tunngasumik siunnersuusiorama ilaatigut ima ilanngussaqarpunga: ?Aammami
Naalagaaffiit Peqatigiit aalajangersagaat malillugit 50-ikkunni amigartumik
periarfissinneqarsimagutta taava maannangaaq periarfissaq taamanili
periarfissiissutigisimassagaluartoq ilanngunneqartariaqassooq tassalu
nunasiaajunnaarluta Danmarkimit avisaavinnissaq.?
Oqaatsikkalu
tunngavigalugit una siunnersuut inatsisartunut
aalajangiiffigisassanngortippara.
Periarfissiinerlu
aalajangersagaq malillugu killiffippullu toqqammavigalugu imatut pingasunik
inuiaqatigiit qinigassinneqassapput:
Naalagaaffittut
namminersulerusunnerluta.
Qilersorsimaffiunngitsumik
Danmark-imut suleqateqalissanerluta ? nunamiut allamiut oqaasiit
tunngavigalugit taaneqartartoq Free association.
Imaluunniit,
Pissutsit atuuttut ingerlaannarnerat, status quo - ullumikkut
Namminersornerulerneq ingerlateqqiinnarneqassanersoq.
Tamannalu
pingaartumik tunngaveqarpoq 1953-mi Kalaallit inuiaat qinersisartut imminnut
aalajangiisinnaatitaanerat periarfiissiissutigineqarsimanngimmat.
?Kalaallit
Nunaat politikikkullu nunasiaataajunnaarsitaanermut inatsit? upernaaq
immikkoortoq 58-mut tunngaviusoq pingaaruteqartumik oqariartuuteqartoq aamma
tunngavigalugu innersuussutigiitigalugu aalajangiiffigisassatut siunnersuut
inatsisartunut ingerlateqqippara.
Taasitinneqarnissarlu
Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitap isumaliutissiissutaa
tunngavigalugu inuiaqatigiit aperineqalerpata/taasitinneqalerpata
ilaatinneqarnissaa pissaaq.
llanngussaavorlu:
Kalaallit Nunaat politikkikkullu nunasiaataajunnaarsitaanermut inatsit,
Gumundur Alfredssonip doktorinngorniutaa. Qujanaq.
Jonathan
Motzfeldt,
ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Sulittaasuat, Siumut.
Tamatumunnga
akissuteqassaaq Naalakkersuisut Siulittaasuat.
Hans Enoksen, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut.
Qujanaq. Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat tunngaviusumik isumaliutissiissutaat kingusinnerusukkullu inaarutaasumik isumaliutissiissutissat inuiaqatigiinni allannguutissanut nunatta imminut napatissinnaanerulernissaanut aningaasaqarnikkullu nammineernerulernissaanut tunngavisseeqataasussanik isumassarsianik siunnersuutinillu Inatsisartunut, Naalakkersuisunut, kommuninut minnerunngitsumillu nunatsinni innuttaasunut inuussutissarsiutinillu ingerlataqartunut pissarsiaqaataassaaq.
Naalakkersuisut pingaartippaat aalajangiinerit nunatsinni innuttaasunut nunattalu siunissami i neriartornissaanut aalajangiisuusumik pingaarutillit, tunngavissat, aalajangiinerit ataasiakkaat kingunissaannik nalilersuinissamut tamatsinnik periarfissiisut peqqissaartumillu suliarineqarsimasut tunngavigalugit pisassasut.
Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat isumaliutissiissutaat innuttaasut akornanni oqallisigineqareerpat isumaliutissiissullu Inatsisartunit oqaluuserineqareerpat inuit taasisinneqarnissaat pillugu apeqqutip aalajangiiffiginissaanut tunngavissat tutsuiginartut pigineqalissapput.
Naalakkersuisut isumaqarput aalajangiiffigisassatut siunnersuut saqqummiunneqartoq Namminersomeq pillugu Isumalioqatigiissitat inaarutaasumik isumaliutissiissutaata nialitseqartinneqarnissaa pillugu Inatsisartut tamakkiisumik oqaluuserinninnissaannut iilaatinneqartariaqartoq.
Tamanna tunngavigalugu Naalakkersuisut inassutigaat siunnersuut rnaannakkuugallartoq akuersaarneqassanngitsoq. Qujanaq.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Sulittaasuat, Siumut.
Tulliulluni oqaaseqassaaq Jens Napaattooq. Siumut.
Jens Napaattooq, Siumup oqaaseqartua.
Qujanaq. Inatsisartunut ilaasortaq hr. Per Rosing Petersen, Siumut Siunnersuuteqarpoq Siullertut Kalaallit Nunatta naalagaaffittut namminersulernissaa, aappaattut; qilersorsimanngitsumik Danmarkimut suleqateqarnissarput imaluunniit pingajuattullu Namminersornerulluni Oqartussaanerup atuutiinnarnissaa Nunatsinni innuttaasut kissaatigineraat paasiniarneqassasoq taasitinneqarneratigut.
Taamatut Per Rosing-Petersen innuttaasunut (Inatsisartunut) aalajangiiffigisassaatut siunnersuutaa imatut Siumumiit oqaaseqarfiginiarparput.
Siumumiit Naalakkersuisut akissutaat isumaqatigalugu oqaaseqaannarsinnaagaluarpugut, tassami namminersornerunermit nammineerluni ingertatsilernissamut imaluunniit qallunaat Danmarkip Naalagaaffiata siunissami qanoq suleqatigineqarnissaanik apeqqutit Namminersornerulernissamik suleqatigiissitap isumaliutissiissutaa tunngavigalugu kingusinnerusukkut oqallittussaavugut, tamannalu tungavigalugu Naalakkersuisut akissuteqaataat paasilluaraluarlutigu Siumumiit pissusissamisoorsoraarput killiffipput pillugu imatut oqaaseqalaassalluta.
Siumup namminersorneruneq inuiaqatigiit peqatigalugit piviusunngortereerpaa ilaatigut oqaatigisariaqarluni Namminersornerulersimanitsinni sinaakkutissatut isumaqatigiissutigineqarsimasut ullumikkut arlalitsigut sipporlugit angusaqarfigisimallutigit, taamatut angusaqarsimanitsinni inuiaqatigiit Kalaallit maannakkut killiffigaarput Namminersornerulersimaneq aallaavigalugu piareersimalersimalluta nuna asasarput ineriartortillugulu ilusilersornissaanut ingerlaqqinnissatsinnut, nunap inuisa misilittagariligaat pisinnaasaallu aallaavigalugit, ineriartorteqqissavarput Kalaallit pisinnaasut sapinngitsullu sulisoralugit.
Siumumiit upperaarput siunissaq ornigarput siulitta nakuussutaat upperalugu, tassalu ataatsimoorneq ikioqatigiinnerlu, upperalugu tunniutiinnannginnissaq.
Siumumiit upperaarput ataatsimoorneq ikioqatigiinnerlu Kalaallit pisinnaasut sapinngitsullu sulisoralugit ingerlaqqinnissarput, piviusunngortinniartugu nunatta namminersulernissaa, tassanngaaniillu namminiilivinnermut ingerlaqqinnissaa.
Suliaq manna Siumumiit peqqissaartumik tuaviupilunngitsumik, inuiaqatigiillu peqataatillugit ingerlanneqartariaqartoq, taamaattumik Siumumiit pissusissamisoorsoraarput Naalakkersuisut siunnersuuteqartumut akissutaat namminersorneruneq pillugu ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa saqqummiunneqarnera ilutigalugu inuiaqatigiit alloriaqqinnissamut oqalliseqataanerisigut sunniuteqaqataallutik misigisimaannaratik peqataatilluinnarneqarnissaat Siumumiit pingaartutut isumaqarfigigatsigu.
Suliaq manna Kaiaallit nunatta siunissaanut pingaaruteqartorujussuuvoq, aalajangernermik tiguseqqaartinnani apeqqutit amerlaqisut akineqarnissaat inuiaat Kalaallit pisariaqartikkaat ilisimavarput, aningaasarsiornitta ingerlanissaa, isumannaallisaanermik apeqqutit, ilaallu ilanngullugit ataqatigiissumik oqallisigeqqaagassanut ilaapput.
Peqqissaartumik nukingipilunnani oqimaaqatigiissaakkamik oqallinneq innuttaasut aqqutigeqqaassagaat Siumumiit naatsorsuutigaarput.
Siumumiit naatsorsuutigaarput aaqqissuussinissami qallunaat Naalakkersuisui inatsisartunilu suleqatiserineqarnermik inussiarnersumik suleqatigiinnikkut, Nunatta nammineerluni ingerlanissaa iluatsittumik innuttaasunullu ajunngitsumik siunissaqarfiusumik aaqqiiniarnissaq suleqataaffigissaagaat qularnanngilaq.
Apeqqutillu uuma aaqqiiffiginissai imaannaanngeqimmat Siumumiit pingaartipparput, Danmarkip Nunattalu marluullutik aaqqiiniarnermi suleqatiginnissaat.
Siumumiit qularinngilarput ukiut arlaanni innuttaasut tamanna pillugu taasiumaartugut. Taasilissaguttalu apeqqutit akissutaalu Nunatta inuisalu ingerlaqqinnissaanni ajunngitsumik aningaasarsiornikkut piinnarani, silarsuarmili allanngoraqisumi sapinngisamik isummannaatsumik inissisimanissatsinnik suleqateqarnissatsinnilu qularnaarisut qilanaaraavut oqalliseqataaffigineqarnissaat.
Taamatut Siumumiit oqaaseqarluta Siumiit Naalakkersuisut taperserlugit aalajangiiffigisassatut siunnersuut saqqummiunneqartoq Per Rosing-Peterseniniminngaaniit Namminersorneruneq pillugu isumalioqatigiissitat inaarutaasumik isumaliutissiissutaata malitseqartinneqarnissaa pillugu inatsisartut tamakkiisumik oqallinnissaannut ilaatinneqartariaqartoq tamakkiisumik tapersersorparput, tamannalu tunngavigalugu siunnersuut maannakkuugallartoq akuersaarneqassanngitsoq Naalakkersuisut inassuteqarnerat Siumumiit pissusissamisoortutut isigalutigu Siumumiit tamakkiisumik tapersersorparput. Qujanaq.
Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.
Tulliulluni oqaaseqassaaq Johan Lund Olsen Inuit Ataqatigiit.
Johan Lund Olsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.
Aap qujanaq. siullermik naqqiissuteqalaarniarpunga tassa siunnersuuteqartup saqqummiussinermini oqaatigivaa naalagaaffiit peqatigiit ataatsimeersuartut aalajangersagaat pineqartoq tassaasoq aalajangersagaq 1541. kisianni eqqortoq unaavoq aalajangersagaq 1514-uvoq.
Naalagaaffiit Peqatigiit Ataatsimeersuarmata 1960-mi akuersissutigisimasaat. Tassalu ullulersussagaanni decemberip 14-ani 1960-mi taanna aalajangersagaq Naalagaaffiit Peqatigiinni aalajangerneqarpoq.
Namminersornerulerneq pillugu inatsimmi ullumikkut atukkatsinni aalajangersagaq siulleq ima oqaasertaqarpoq: ?Kalaallit Nunaat immikkut inuiaqatigiiffiuvoq danskit naalagaaffiata iluani..?
Tassalu imaappoq Namminersornerulerneq pillugu inatsisikkut Naalagaaffiit Peqatigiinni paasinnittaaseq naapertorlugu inuiattut ulloq manna tikillugu akuerineqanngilagut, tassaatinneqaannarpugummi ?inuiaqatigiit immikkooruteqartut?.
Inuit Ataqatigiit anguniarparput inuiannit allanit immikkoortitaanata kisiannili taakkunasorluinnaq assigiinnik pisinnaatitaaffeqalernissarput. Inuiaat kalaallit nunarsuarmioqatiminnit naligisatut akuerisaassapput, inuiaat allat tunngaviusumik inatsisaat akunnermiorinagit.
Taamaattumik nunarput namminersortoq Naalagaaffiit Peqatigiit aalajangersagaat naapertorlugit sananeqaatilik, pisinnaatitaaffinnik pisussaaffinnillu tamakkiisumik atuiffiusoq - partiitut aallarteqqaarnitsinniilli anguniartuarparput.
1953-imi Nunarput Danmarkip naalagaaffianut atalivissinneqassammat Naalagaaffiit Peqatigiinni aalajangersakkat piumasarineqartut naapertorlugit Nunatsinni qinersisartut taasisinneqanngillat.
Taamaallaat Avannaata Kujataatalu landsrådii aperineqarlutik akuersipput. Paasissutissat landsrådimut saqqummiunneqartut tamakkiisuunngillat aammalu Naalagaaffiit Peqatigiit isumaqatigiissutaat malillugu Danmark-ip Kalaallit Nunaata namminersornermut sammiveqartumik ineriartortinneqarnissaanik pisussaaffeqarnera landsrådimut isertuuteqquneqarlutik saqqummiuteqquneqarsimanngillat.
Inatsisit inuiannut tamanut tunngasut tunngavigalugit inuiaat kalaallit nammineq naalakkersorsinnaanermut aalajangiisinnaatitaanermullu pisinnaatitaaffeqarput. Tassa taanna Naalagaaffiit Peqatigiit ataatsimeersuartut aalajangersagaanni tassa 1514-mi tassa taanna erseqqissarneqarpoq.
Namminersorneq politikkikkut oqaasissaqartuunermut aalajangiisussaatitaanermullu tunngassuteqarpoq, sakkuuvorlu anguniakkanik aalajangersimasunik sulissuteqarniarnermi atorneqarsinnaasoq, soorlu nunap aningaasarsiornikkut imminut napatilernissaanut atorneqarsinnaalluni.
Allatut oqaatigalugu nammineq naalakkersorsinnaaneq politikkikkut oqartussaassuseqarnermut tunngaannanngilaq, aammali tunngavoq aningaasarsiornikkut piviusumik oqartussaassuseqarnermut.
1979-imi namminersornerulernissamut taasisitsisoqarmat inuiattut inatsisitigut akuerisaanngilagut namminerlu aalajangiisinnaatitaanerput tamakkiisoq atortussanngortinneqarani. Taamaattumik Inuit Ataqatigiit 1979-imi aamma naaggaaqqusivugut.
Qularutigineqassanngilaq inuiaat kalaallit taasitinneqaqqinnissaat Inuit Ataqatigiit sulissutigiuassagatsigu, Naalagaaffiit Peqatigiinni paasinnittaaseq najoqqutaralugu inuiattut akuerineqarnissarput angutserlugu.
Inuiaqatigiit kalaallit majip aallaqqaataani 2005 taasitinneqamissaannik taamaattumik suliniuteqarpugut kaammattuutigaarpullu partiit allat kikkullu tamarmik tamanna aamma peqataaffiginiarumaaraat.
Taamatut oqareersinnarluta taamaattumik Naalakkersuisut aamma uagut isumaqatigalugit inassutigissavarput oqaluuserisaq manna aamma ukiamut Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat inaarutaasumik isumaliutissiissutaata oqallisigineqamissaanut ilaatinneqassasoq.
Taamaattumik siunnersuut mannakkuugallartoq akuersaarneqassanngitsoq aammaataaq uagut inassutigissavarput.
Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.
Tulliulluni oqaaseqassaaq Jensine Berthelsen, Atassut.
Jensine Berthelsen, Atassutip oqaaseqartua.
Siumut sinnerlugu Inatsisartuni ilaasortap Per Rosing-Petersenip siunnersuutigaa nunatsinni innut taasut taasitinneqassasut nunarput naalagaaffittut namminersulissanersoq, qilersorsimanngitsumik Danmarkimut suleqateqassanersoq imaluunniit Namminersornerulluni oqartussaaneq atuutiinnartinneqassanersoq.
Siunnersuut ATASSUT-mit imatut oqaaseqarfigissavarput: Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat tunngaviusumik isumaliutissiissutaat inaarutaasumillu isumaliutissiissutaat tamakkiisut Inatsisartut, Naalakkersuisut, kommunet aammalu nunatsinni innuttaasut akornanni peqqissaartumik tunngavilersorluakkamillu oqallisigineqassapput, aalajangersagassat aalajangersarneqassapput innuttaasunullu taasisitsisoqartariaqassappat taasisitsissutigitinneqarnissaat suliarineqassapput.
ATASSUT-mit qularutiginngilarput Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat tamatigoortumik tungaveqarlutik, uuttuutit periarfissallu sapinngisamik tamakkiisut tunngavigalugit periarfissanik arlalissuarnik inaarutaasumik innersuussutiminni tikkuussiumaartut, taamaammallu suliat immikkuualuttunngorlugit isummerfigisaqattaarnissaat pinngikkaluarlugit torersumik tulleriaarilluni suli arineqarumaartut.
Taamaammallu ATASSUT-ip tungaanit Naalakkersuisut akissuteqaataat tamakkiisumik taperserlugu siunnersuut maannakkuugallartoq akuersaarneqassanngitsoq inassutigaarput.
Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.
Tullinnguuppoq Per Berthelsen, Demokratit oqaaseqartuat.
Per Berthelsen, Demokratit oqaaseqartuat.
Qujanaq. eqqarsaatigalugu ulluinnarni atugaasut iliuuseqarfiginiarnerannut atatillugu ajornartorsiuterpassuarnik matumani aaqqinniagassaqareeratta eqqarsaatigalugulu namminersorneq pillugu isumalioqatigiissitaliarsuup tamakkiisumik suliaa ungasinngitsukkut saqqummiunneqartussaassasoq matumuuna Demokratinit nalunaarutigissavarput Naalakkersuisut isumaqatigilluinnaratsigit isummiussimmata matumani Per Rosing-Petersenimit siunnersuutigineqartup isumaliutissiissutip tamakkiisup taaneqartup saqqummiunneqarata kingorna oqallissutissanut ilanngunneqarumaarnissaa piukkunnarnerutillugu. Qujanaq.
Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.
Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat.
Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.
Inatsisartunut Ilaasortap Per Rosing-Petersen siunnersuutaa Kattusseqatigiit sinnerlugit imaattumik oqaaseqarfiginiarpara.
Siunnersuut tunngaviatigut Kattusseqatigiinninngaaniit tamakkiisumik tapersersorparput. Tassami isumaqaratta ukiuni kingullerni namminersorneq pillugu oqallinneq annertooq ingerlanneqartoq aammalu nunatsinni namminersorneq pillugu isumalioqatigiissitap suliai eqqarsaatigalugit aalajangiinissaq piaarnerpaamik tullinnguuttariaqartoq. Tassalu soorlu Naalakkersuisut oqaaseqareernerminni aamma oqaatigisaat namminersorneq pillugu isumalioqatigiissitat nalunaaruteqarnerisa kingorna suliassaq tamanna pimoorullugu ingerlanneqartariaqartoq.
Taamaattumik Kattusseqatigiinniit aammalu inuiaat kalaallit nalorninnginnissaat anguniarlugu piaartumik taasissutigineqarnissaa tamakkiisumik tapersersorparput. Soorunami kisianni aamma puigortariaqanngilaq namminersorneq pillugu isumalioqatigiissitat suliaata Inatsisartuni saqqummiunneqarluni oqaluuserineqarnissaa taanna avaqqunneqarsinnaanngimmat.
Taamaattumik suliap namminersorneq pillugu isumalioqatigiissitat nalunaaruteqarnissaannut utaqqisinneqarnissaa akuersaarpara.
Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.
Massakkut oqaaseqassaaq Per Rosing-Petersen Siumut siunnersuuteqartoq.
Per Rosing-Petersen, siunnersuuteqartoq, Siumut.
Qujanaq. tassa ulluni makkunani immaqa 1441 pinermik 1541-nngortittoorakku utoqqatsissutigissavara. Kisianni ilumoortoq Johan Lund Olsenip oqarneratuut 1514-uvoq.
Naalakkersuisut partiillu aamma Kattusseqatigiit akissuteqaataannut qujarusuppunga. Tassani takusinnaagakku aamma tunngaviatigut isumaqatigineqarluni, kisianni namminersorneq pillugu isumalioqatigiissitami oqallisigineqarnissaa taassumalu kingunerisaanik arlaatigut inuiaqatigiinni qinersisitsisoqarnissaanut ataatillugu tassunga taputartuunniarneqarmat. Taanna uanga tunginninngaaniit ajoriffissaqartinngilara.
Kisianni tassa pingaartippara inuiaqatigiit akornanni aamma uumap oqallisigineqarnissaa. Neriuutigaaralu aamma taanna doktorinngorniutigineqarsimasoq Godmunddor Alfredssoniminngaaniit arlaatigut inuiaqatigiinnut taanna allakkiaq Naalakkersuisut tungaaninngaaniit apuunneqarsinnaagaluartoq. Immaqaluunniit uunga isumalioqatigiissitamut suliarineqarneranut atatillugu taanna ingerlatinneqassagaluarpat.
Tassami inuiattut uagut pisinnaatitaaffipput tassani ersarilluinnartumik inissisimasoq aamma aqqusaartariaqakkatsinnut isigineqartariaqartoq ilaalluinnarmat.
Annertunerusumik partiit immikkuutaarlugit oqaaseqarfiginngikkaluarlugit takusinnaagakku tassa naleraq ataaseq nalerarineqartoq tassalu taamannak periarfiissiinissaq toqqammaveqaqqissaartoq namminersorneq pillugu isumalioqatigiissitap isumaliutissiissutaa inaarutaasumik isumaliutissiissutaata malitseqartinneqarnissaanut atatillugu uumap isummerfigineqarnissaa taamaattariaqartoq. Tassa taamannak Siumut, Inuit Ataqatigiit, Atassutikkullu oqariartuuteqarput.
Immikkullu Inuit Ataqatigiit Johan Lund Olsen eqqaagaluaraa taanna partiip Inuit Ataqatigiit siornaakkunnili aalajangiussaat tassa ukioq 2005-mi taamannak taasissutigineqarnissaa, taanna aalangiusimavoq.
Taakkua taariarlugit uanga aamma uani Johan Lund Olsenip eqqartugaa isumaqatigisaralu tassa tassa namminersulivinnissaq sakkuuvoq anguniakkani assigiinngitsuni. Tassanilu assersuutigalugu aamma aningaasarsiornikkut imminut napatilernissaanut aqqutissiuussinermi taanna sakkuusariaqarnera tassuunartaatigut isumaqatigilluinnarpara.
Annertunerusumik assortuuttoqanngimmat aammalu uanga ajoriffissaqartinnginnakku Naalakkersuisut innersuussaqarnerat toqqamavigalugu isumaliutissiissutip suliarineqarnissaanut aalajangiiffiiginissaanut uumap isumap uterfigineqarnissaa taamaasillugu aalajangerneqartoq ajorinngilara. Oqaatsinut qujanarujussuaq.
Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.
Naalakkersuisut Siulittaasuat, Qujanaq.
Hans Enoksen, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut.
Qujanaq. Per Rosing-Petersenip siunnersuutaa tassa Naalagaaffiit Peqatigiit ataatsimeersuartut aalajngersagaat pillugu innuttaasut maani taasitinneqarnissaannut tunngasoq taavalu aamma innuttaasut aperineqassasut Namminersornerullutik Oqartussaanerup attatiinnarnissaa nunatsinni qanoq isumaqarfigineqarnersoq akissuteqaaterput malugaara partiinit tamanik tapersersorneqartoq.
Tassami tamatta aamma soqutigilluinnaqqissaarparput nunatsinni nammineernerulluta aammalu innuttaasut sunniuteqartumik kiffaanngissuseqarlutik aammalu inuiattut akuerineqarlutik ingerlanissaq taanna apeqquserneqanngisaannarpoq uagut kalaallini inuiaqatigiinni.
Taamaammat annertunerusumik taakku oqaaseqarfiginagit ukiamut oqallinnissaq ataatsimeersuartitsinissaq minnerunngitsumillu aamma Inatsisartuni oqallitsitsinissaq qilanaaralugit peqataassaagut.
Tassa assortuussutiginngilarput nunatsinni nammineernerulernissarput aammalu innuttaasut silarsuarmiunit akuerineqarnissaat. Taakkua ataatsimoorluta siunnerfeqartumillu anguniagaqarluta sulissutigeriarutsigit qularinngilara angulluarsinnaagigut.
Tassa ukiamut oqallinnissamut peqataassaagut aamma qilanaarpugut isummersuutissat inuiaqatigiinni innuttaasut qanoq oqariartuuteqassanersut tassami taakkuupput aamma annertuumik ilusilersuiniarnissami aallaavigineqartussat. Taamatut oqaaseqarlunga qujavunga Naalakkersuisut akissuteqaataat tapersersorneqarmat.
Tassa namminersulernissaq pillugu isumalioqatigiissitat isumaliutissiissutaa ukiamut saqqummiunneqarpat uterfigineqarumaarpoq. Qujanaq.
Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.
Oqaaseqarumalluni nappaavoq aamma Ane Hansen Inuit Ataqatigiit.
Ane Hansen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.
Tassa paatsuungasoqalernissaajuna pinngitsoorniarlugu naqqiissuteqalaarniartunga. Uani Siumukkormiut saqqummiussisuata saqqummiussinermini namminersorneq pillugu isumalioqatigiissitaq taaqattaarmagut namminersornerulernissami pillugu ataatsimiititaliaq tassa qallunaatut imatut nutserneqarsinnaagami hjemmestyrekommissioni. Una namminersorneq pillugu isumalioqatigiissitaq tassaavoq selvstyrekommissioni. Aamma maluginiarpara Naalakkersuisup oqaaseqarnermini taanna oqaaseq atoraa. Tassa naqqiissuteqarniaannarlungaana tassunga tunngatillugu.
Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.
Taamaalilluni immikkoortoq ullormut oqaluuserisassaq 43. naammassivoq. Taamatut isikkoqarluni aappassaaneerneqarnissaminut ingerlateqqinneqassaaq.