Oqaluuserisassani immikkoortoq 48-1 |
|
||
| Siullermeerneqarnera | Aappassaanneerneqarnera | Pingajussaaneerneqarnera | |
Ullut ataatsimiiffiusut qulingiliuaat, ataasinngorneq 17. marts 2003, nal. 17:26.
Per Berhelsen, siunnersuuteqartoq, Demokraatit.
Qujanaq.
Neriuppunga naammaginartumik naammassineqarsinnaajumaartoq piffissaq imaalimmat.
Siunnersuut upernaakkut tassa siorna saqqummiuteqqaagara maanna saqqummiuteqqippara. Saqqummiuteqqaarakku taamani naalakkersuisuut akissuteqaateqarput, taannalu ima oqaaseqarfigissavara:
Billetsit akikitsut eqqunneqarnissaanni teknikkut ajornartorsuitut arlallit akissuteqaammi naasuiaatigineqarput, soorlu billetsit akikitsut iluanaarniutigineqarsinnaanerat aammalu ilaqutariinni inoqutigiit tamarmiusut timmisartumik immaqa inissaqartinneqannginnerat pissutigalugu ilaqutariinnik itigartitsisariaqarneq.
Isumaga malillugu ajornartorsiutit annertunngillat aaqqinneqarsinnaasuullutillu. Piumassuseqarsinnaaneq kisimi apeqqutaavoq.
Akissuteqaammittaaq nassuiaatigineqarpoq Grønlandsflyp maanna Air Greenlandiusup akikillisaatitut aaqqussuussunerit assigiinngitsut aqqutigalugit, billetsiutinik akikitsut aqunnissaat kissaatigigaa.
Tassunga atatillugu ajoraluartumik oqaatigisinnaavara, billetsit Takussit ikinnerusut Air Greenlandip siusinnerusumut sanilliullugu maanna tuniartarai, tamannalu kalaalit timmisartumik angalaniarnerannik suli pisariunerulersitsivoq. Tamannali nutaamik eqqarsarnissat pingaaruteqarneranut tunngavisseeqqippoq.
Tamatuma saniatigut akissuteqaammi erseqqissarnerqarpoq billetsit akikitsut atorlugit aaqqissuussineq Namminersornerullutik Oqartussanut aningaasatigut kinguneqaateqarsinnaa-soq.
Siunnersuutop Air Greenlandip qanoq ittunik immikkut aningaasartuuteqarnerunissaanik kinguneqarsinnaanera imaaliallaannarlugu takujuminaatsippara. Tassami annikitsuaraannar-mik immikkut aningaasartuutitaqartartussaassammat. Aningaasartuutilli taakku ilaasut nammineerlutik aningaasartuutigisassaraat.
Siunnersuulli Air Greenlandimut aningaasartuutaassappat siunnersuutip siullermeerneqarnissaa sioqqullugu, aningaasatigut kinguneqaataasussat naatsorsorneqarne-rannik saqqummiussinissamik Naalakkersuisuit qinnuigerusuppakka.
Akissuteqaammissaaq naqissuserneqarpoq angallaviit pisariaqartitsinermut kissaatinullu naapertuussaqqissaarneqarsimasut. Taama oqarneq ima paasineqassannguatsiarpoq timmisartut aallarneri tamaasa issiaviit inoqanngitsut amerlanerpaamik aalajangersimasumik amerlassuseqartassasut.
Tamatuma isorliunerusunut tassunga ilanngullugu minnerunngitsumik Qaanaamut timmisartuussinermi aamma atuussimanissaa qularutigaara.
Akissuteqaammi naggasiullugu neriorsuutigineqarpoq billetsit akikitsut atorlugit aaqqissuussisinnaanermut periarfissat Naalakkersuisunit misissuiffigineqassasut. Neriuppunga misissuineq taanna siunnersuutip siullerneerneqarnissaa sioqqullugu inatsisartuni ilaasortanut aamma tunniunneqareersimassasoq.
Maannalu siunnersuummut.
Uggoornaraluartumik ilimaneqarpoq Grønlandsflyp, tassa maanna Air Greenlandiusup ilaasorisartagaasa amerlanerpaartaat timmisartornermut billetsinut sulisitsisuminnit akiliunneqartartut.
Siusinnerusukkut naatsorsuutit malillugit taakku 85-90%-it missaannik annertussuseqarput. Ullumikkut taamatut amerlassuseqarsimaniissaat ilimanaateqarpoq.
Taakku inuit Kalaallit Nunaanni timmisartornermi billetsit akiisa qaffasinnerujussuat ernummatigissanngilaat, billetsinummi akiuliutsittaramik. Inuillu taakkuugajupput angalakulasut billetsinullu akiliutsittartut.
Tupigusuutigissanngilara inuit taakkuttaaq qaffasinnerapaanik isertitaqartut akornanniittuup-pata. Allatut oqaatigalugu, Grønlandsflymi ilaasartut tassaagajunnerusarput siuttut ikittuinnannguit.
Kalaallit amerlanerpaartaat timmisatornermi billetsinut akisoqisunut akissaqarnatillu suliffitsilluunniit aqqutigalugu timmisartornissaminnut periarfissaqanngillat.
Ajornartorsiut unaavoq Kalaallit Nunaanni innuttaasut taama amerlatigisut Kalalliit Nunaanni angalanissaminnut aningaasatigut periarfissaqannginnerat. Pingaatumik takusinnaallugu timmisartut aallartarnerisa ilaanni atorneqanngitsunik inissaqaraluartoq. Isorliunerusullu eqqarsaatigalugit tamanna annertungaatsiartartuusoq maluginiarsimavara.
Taamaattumik siunnersuutigivara, timmisartuni inissat atorneqanngitsut immikkorluinnaq pilerinartumik akeqartillugit neqeroorutigineqartarnissaat, immikkut ittumik piumasaqaatita-lerlugit. Aki, innuttaasut akiliisinnaasuseqarnerannut naapertuuttoq.
Siunnersuut aningaasaqarneq aalaavigalugu qimerlooraanni, Grønlandsflymut annikitsuin-narmik aningaasartuuteqarfiussaaq. Timmisartoq ulikkaarniarlugu aningaasartuuteqarneru-lernissat killeqareerput.
Matumani pineqartut tassaapput aningaasartuutit billetsinik inniminniinermit, nassatanik tunniussinermit, kaffisornermit sulifuaqarfimmeersunillu kaageerartornermit pilersussat ilaallu ilanngullugit.
Allatut oqaatigalugu ilaasussat tamatigut ataatsimik ilaneqaraangata nikerartumik aningaa-sartuutit Grønlandsflymit akilerneqartartussat pineqarput. Timmisartuussisarnermi aningaasartuutit amerlanersaat ilisimaneqartutuut aalajangersimasuupput, ilisarnaateqartullu qanorluunniit ilaasussat amerlassuseqaraluarpata akilerneqartussallutik.
Taamaalilluni Grønlandsflyp nikerartumik aningaasartuutai akinik aalajangersaanermi aallaavigineqarsinnaapput.
Soorunami aaqqissuussinerup piviusunngortinniarnerani sianigisassat eqqarsaatigilluartaria-qarput. Assersuutigalugu Arctic Umiaq Line-p naapertuutinngitsumik unammillerneqaler-nissaa pinngitsoortinneqartariaqarpoq, taamatuttaaq timmisartuussisarnermi billetsit akikitsut sinersortaatit angallaviini tuniniarnaveersaartariaqarput.
Pingaartuuvoq erseqqissassallugu aaqqissuussinerup aallaavigimmagu inuiaat kalaallit angalaniarnerminni ikiorserneqarnissaat. Taamaammat takornariaqarnerup nalaani aaqqissuussineq atuuttassanngilaq.
Piffissarmi taanna Grønlandsflyp ulapaarfigisarpaa, taamaalillunilu ajornartorsiut annertunani. Naatsorsuutigineqartut marluk naammassineqarsimappata billetsinik akikitsunik aaqqissuus-sineq pineqartoq akornutissartaqanngitsumik atuutilersinneqarsinnaavoq.
Qularutiginngilara aaqqissuussineq tamanna inuiaqatigiinnut kalaallinut iluaqutaalluarumaar-toq. Ullumimikkummi nunatsinni innuttaasut ilarpassui illoqarfimminnut nunaqarfimminnul-luunniit qilersorneqarsimasut ipput.
Aaqqissuussineq qulaani pineqartoq atuutilersinneqarpat illoqarfinnik nunaqarfinnillu allanik najugaqarfiginngisanik takunnissinnaaneq periarfissinneqassaaq. Tamatumunnga atatillugu eqqaanngitsoorneqarsinnaanngilaq ilaquttanik ikinngutinillu, nammineq illoqarfigisamiinngit-sunut nunaqarfeqatiginngisaminulluunniit tikeraarsinnaalerneq periarfissaalissammat.
Taamatuttaaq qularutiginngilara aaqqissuussinerup kingunerisaanik tamanna inuuniarnikkut peqqissutsikkullu atugarisatigut ajunngitsunik sunniuteqarumaartoq.
Avatangiisit sungiusimasat qimallugit piffissap ilaani aallarsinnaanerup, tamatumalu kingorna uteqqissinnaanerup piviusunngortinneqarsinnaaneranut periarfissaqarneq nalunagu inummut peqqinnartuuvoq.
Neriuutigissavara inatsisartut siunnersuut ilassilluarumaaraat, pineqartumillu eqqartuilluarto-qarnissaa qilanaaraara, inuiaqatigiinnummi kalaallinut annertuumik sunniuteqassassoq qularinnginnakku.
Tamakku toqqammavigalugit siunnersuutigineqarpoq, Naalakkersuisut Inatsisartunit peqquneqassasut suliniutigeqqullugu, siunissami Grønlandsflymik sullissinermik isumaqati-giissutip isumaqatiginninniutigineranut atatillugu immikkut aalajangersagalioqqullugit, timmisartuni inissat atorneqanngitsut ilaasussanut immikkorluinnaq pilerinartumik akeqartil-lugit neqeroorutigineqartassasut, immikkut ittumik piumasaqaatit naammassineqarsimappata.
Qujanaq.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Sulittaasuat, Siumut.
Akissuteqassaaq Attaveqarnermut, Attaveqatigiinnermut Naalakkersuisoq.
Mikael Petersern, Attaveqarnermut, Avatangiisinut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq, Siumut.
Qujanaq.
Naalakkersuisut kissaatigisaraat sapinngisamik amerlanerpaat nunatsinni angalanissaminnut periarfissaqartitaanissaat.
Taamaattumik Namminersornerullutik Oqartussat kiffartuunneqarnissamik Air Greenland A/S-iinnaanngitsumik aammali Air Alpha Greenland A/S-imik, aamma Air Icelandimik isumaqatigiissutitigut qularnaarsimavaat, ilaasussanut billetsit aningaasartuutiviusut malillugit akiusuniit akikinnerungaartut neqeroorutigineqarsinnaanis-saat.
Kiffartuunneqarnissamik isumaqatigiissuteqarfiusunut billetsinut ataasiakkaanut agguaqati-giissilugu Namminersornerullutik Oqartussat akilertarpaat billetsip akiata 60 %-ia, aamma nunap immikkoortuisa ilaanni 90 %-ia tikillugu.
Taamaattumik kiffartuunneqarnissamik isumaqatigiissutinut aningaasartuutit ikilisinniarlugit ilaasoqarsinnaassuseq ilaajunasuusinnaasut amerlassusiinut naleqqussaqqissagaavoq.
Taamaattorli billetsit akikitsut neqeroorutigineqartarnissaat aalajangiunneqarpat isertitsinis-samut tunngavissaq qarajarneqaleratarsinnaavoq. Akikitsunik billetseerniarsinnaaneq, asser-suutigalugu ullormi aallarfissamii neqeroorutigineqartartunik, ullormut amerlasooriarluni aallarfissiusartuni amerlasuunillu ilaasoqarfiusinnaasuni, iluanaarniarluni niuerfinni ajornan-ngilaq.
Billetsinik akikitsunik neqerooruteqarsinnaanissamut tunngavissaatitaasussaavoq ullormi aallarfissami billetsimik inniminniinermi ilaasussat helikopterimut imaluunniit timmisartumut ilaasinnaanissartik qularnaareersimasinnaassanngikkaat.
Naak ilaasoqarsinnaassuseq ilaajumasuusinnaasut amerlassusiinut Naalakkersuisunut naleq-qussarneqarsimagaluartoq. Nunap immikkoortuini timmisartuussisarnermi ilaasorineqartartut tamatigungajalluinnaq qularutigisassanngilaat billetsinik akikitsunik tamatigut pisisinnaasar-nissartik.
Tamatumuuna billetsinik nalinginnaasunik ilaasussat pisiumassuseerutsinneqassapput tamatumuunalu Namminersornerullutik Oqartussat isertitsinissamut tunngavissaat qarajarne-qalissapput.
Aammattaaq kiffartuunneqarnissamik isumaqatigiissuteqarfiusunut billetsitigut isertitat aningaasartuutinut nikerartunut qaqutiguinnaq matussusiisarnerat ilisarnaataavoq taamaat-tumik timmisartuussinerit ataasiakkaat Namminersornerullutik Oqartussanut aningaasartuu-taasarput.
Kiisalu kinguaattoortoqarneratigut uninnganernut, nerisaqartitsinermut ineqartitsinernullu ilaalu ilanngullugit aningaasartuutit Namminersornerullutik Oqartussanut akilerneqartartus-sanngoratarsinnaapput.
Kiffartuunneqarnissamik isumaqatigiissutitigut aningaasartuutit ikinnerulersinniarlugit angallassisartut timmisartuussisarnerit taamaatiinnarniartarpaat, aamma imaluunniit kattutsit-tarlugit saniatigut ilaasoqarsinnaassuseq tunngavissaqanngippat.
Taamaattumik billetsini akikitsunik nioqquteqalernikkut timmisartuussisarnerit amerlaneru-lersinneqartarsinnaapput, taamaattumillu aamma Namminersornerullutik Oqartussat amerla-nerusunik aningaasartuuteqartilerlugit.
Ajornartorsiulli tamanna Naalakkersuisut suliqaqqiffiginiarpaat pisuni immikkut ittuni billetsit akikitsut, qanoq ililluni neqeroorutigineqarsinnaanerisa misissuiffigineqarnissaa siunertaralugu.
Taamaattorli billetsit taamaattut Namminersornerullutik Oqartussanut amerlanerusunik aningaasartuutaalinnginnissaat aalajangiisuulluinnartussaavoq.
Tassunga atatillugu nalunaarutigisinnaavara, Naalakkersuisut sulissutigigaat kiffartuunneqar-nissamik isumaqatigiissuteqartarnerit eqaannerulersinneqarnissaat, tassa marloqiusanngorlugu inniminniinissamut inniminniinerillu allanngortinneqarnissaannut periarfissat peernerisigut, aammalu ilaasut takkutinngitsoortarnerisa pinngitsoortinniarnerisigut.
Maannakkut aallalernermi aatsaat akiliisoqarnissaat piumasaqaataavoq. Akiliinissap innimin-niinerullugu imminnut atatilernerisigut aammalu allannguinerit imaluunniit taamaatiinnarnerit akiliuteqarfigititaalernerisigut aatsaat aallalernermi inissanik atorneqanngitsoqalernissaa qularnaaneqassaaq.
Tamanna ilaasussanut allanut inissaminnik inniminniisinnaasimanngitsunut taamaattumillu piffissami allami aallartariaqarlersunut imaluunnit immaqa aallanngitsuuittariaqalersussanut eqquisarpoq.
Taamaattumik Naalakkersuisut isumaqarput taamaaliornikkut ilaasoqarsinnaassutsip suli pitsaanerusumik atorneqarsinnaanera qularnaarneqarsinnaasoq.
Naggasiutigalugu erseqqissaatigineqassaaq angallassinermik ingerlataqartut ingerlaarfinnilu isumaqatigiissuteqarfiusimanngitsuni, timmisartuussisartut piumasaqaatit immikkut ittut naammassineqarsimappata, pilerinartumik akeqartitsillutik inissanik atorneqanngitsunik neqerooruteqaqqullugit peqqunissaannut, Naalakkersuisut periarfissaqanngimmata.
Taamaattumik Inatsisartunut ilaasortap Per Berthelsenip siunnersuutaata maannakkutut iluseqarluni akersaarneqarnissaa, Naalakkersuisut kaammattuutiginngikkallarpaat.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Sulittaasuat, Siumut.
Partiit
oqaaseqartuinut Kalistat Lund, Siumut.
Kalistat Lund, Siumup oqaaseqartua.
Inatsisartunut
ilaasortap Per Berthelsenip Demokraatineersup siunnersuutaa Siumumit ima
oqaaseqarfiginiarparput.
Siunnersuut
Siumumiit imaaliinnarlugu tapersersinnaanngilarput, Naalakkersuisullu
akissu-qarnerminni tunngavilersuutigisaat tamakkiisumik taperserpagut.
Angalatitseqatigiiffiit
siulersorneqarneri qulaatiinnarlugit inatsisartut angallannerup niueru-taanerani
aalajangiisunngornissaat pissusissamisuunngilaq. Taamaaliornermi ikaarsaarfik
annertoorujussuaq tikinneqassaaq. Matumani siunnersuummi silaannakkut ilaa
taamaallaat pineqaraluartoq.
Inatsisartut
angallannermi akinik aalajangiisartunngortinnerminni angalatitsiviit tamaasa
billetsinik akeqartitsinerat pulaffigisariaqalissavaat.
Isumaqarpugut
isumagisassaq taanna angalatitsiviit ataasiakkaat niuernikkut ingerlatsinerisa
ilaani oqartussaaffigineqartariaqartoq. Billetsimmi akiinik aalajangersaasarnerit
aallaavigisa-riaqarpaat, angalatitseqatigiiffiup tamakkiisumik niuernikkut
qanoq inissisimanera, qanorlu niueriaaseqarnerat.
Isumaqataavugut
inuiaqatigiit akikinnerusumik angalasinnaalernissaat toraarneqartariaqartoq,
akikinnerulersitsinissarlu ataavarsinnaassuseqartumik
aaqqiivigineqartariaqartoq.
Inuiaqatigiit
angalasinnaanissaminnut periarfissagissaarnerusariaqarput aamma
takornariaqar-nerup naligigaluarpaguluunniit. Ilaqutariimmi amerlanerpaat
aatsaat aasarissinerani angalanis-saminnut periarfissaqartarmata.
Inuiaqatigiinnik angalatitsiniassanngilagut takornarianit
pif-fissalersuisulerlugit.
Meerartatta
aamma pisariaqartippaat atuanngiffimminni angalanissaminnut
periarfissaqarnis-sartik.
Taamaammat Naalakkersuisut
kaammattorumavagut nunatsinni angallanneq tamaat isigalugu ataavartumik
akikilliissutaasinnaasunik siunniusaqarlutik suliniuteqaqqullugit.
Angallannerup aaqqussuunneqarnerani inuiaqatigiit aallaaviusariaqarput,
takornarianik ilimasunneq aallaavi-ginagu.
Inuiaqatigiit
56.000-t aallaavigalugit angallannikkut periarfissarititaasut
aaqqissuunneqartari-aqarput.
Siunissami
saneqqunneqarsinnaassanngilaq silaannakkut immakkullu angallannerit
ataqati-giissaarnerullugit ingerlanneqarnissaat.
Taama oqaaseqarluta
Siumumiit siunnersuut tapersinngilarput.
Jonathan
Motzfeldt,
ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Sulittaasuat, Siumut.
Tulliuppoq
Johan Lund Olsen, Inuit Ataqatigiit.
Johan
Lund Olsen, Inuit
Ataqatigiit oqaaseqartua.
Ja,
qujanaq.
Inuit
Ataqatigiit inatsisartuni ilaasortap Per Berthelsenip siunnersuutaa manna
takisuuliutigis-sallugu pissutissaqarsorinngilagut.
Nunatsinni
silaannakkut ilaasunik angallassinermi akigitinneqartut akisuallaarujussuarput
qanoq iliornikkutllu billetsit akikinnerusut
aqqutissiuunniarneqartariaqarlutik.
Ullumikkut
Upernavimmiit nunarsuup illuatungaanut Australiamut timmisartukkut siumut
utimullu angalaniarneq, Upernavimmiit nunatta kujataani Qaqortumukarnissamut
akikinneru-voq, soorluttaaq nunatta avataanut angalaffissanut allarpassuarnut
aamma taamaattoq.
Inuit
Ataqatigiit siunnersuuteqartup siunnersuutaa manna taamaattumik sukumiisumik
nalilersuiffiginiarsimavarput, oqartariaqarpugulli siunnersuuteqartup
iliuusissatut tikkuartugai kisimiitiinnassannginnatsigit, kisiannili piusissat
arlariiaat misissuiffigineqarluarnissaat aamma kissaatigissagatsigu.
Taamaattumik
aappassaaneerisoqartinnagu, Ineqarnermut, Attaveqaqatigiinnermullu kiisalu
aningaasanut ataatsimiitiitaliami siunnersuut peqqissaarullugu suliarineqassasoq
kaammat-tuutigissavarput, ajornanngippat ukiamut aatsaat
aappassaaneerneqarnissaa aamma siunerta-ralugu.
Ukiakkut
ataatsimiinnissatta tungaanut taamaalilluta susassaqartut tamaasa,
minnerunngitsu-mik silaannakkut imaatigullu angalatitseqatigiiffiit
peqataatillugit siunnersuut piffissaqarfi-gilluarlugu
suliarisinnaanngussagaluarparput.
Jonathan
Motzfeldt,
ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Sulittaasuat, Siumut.
Tulliuppoq
Otto Jeremiassen, Atassut.
Otto
Jeremiassen,
Atassutip oqaaseqartua.
Inatsisartunut
ilaasortap Per Berthelsenip siunnersuutaa Atassummik imatut
oqaaseqarfigissa-varput.
Siunnersuuteqartup
tunngavilersuutigisai ersaripput.
Atuutsinneqalissagunillu
atuisunut arlalitsigut iluatinnartunik ilaqarlutik, taamaattorli Naalakkersuisut
akissuteqaataanni Atassummit maluginiarparput, pineqartunut Air Greenlandimut,
Air Alphamut aammalu Air Icelandimut qularnaarneqarsimasoq ullumikkor-nit
ilaaniartunut akikinnerungaartunik neqerooruteqarsinnaaneq
piumasarineqarsimasoq. Aammalu Naalakkersuisut sulisutigisaat
kiffartuunneqarnissami isumaqatigiissuteqarnerit
eqaannerulersinneqarnissaannut, ullumikkornit suli pitsaanerungaartumik
siunnerfeqarsima-nerat Atassummiit tamakkiisumik tapersersorparput.
Taamatut
oqaaseqarluta Atassummiit Naalakkersuisut itigartitseqqusillutik
akissuteqaataat tusaatissatut tigujumavarput.
Jonathan
Motzfeldt,
ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Sulittaasuat, Siumut.
Tulliuppoq
Palle Christiansen, Demokraatit.
Palle
Christiansen,
Demokraatit oqaaseqartuat.
Demokraatinit
siunnersuut tapersersortuarparput. Periaaseq tunngavisoq inatsisartunut Per
Berthelsenimik allaaserisaq nunani allani amerlasuuni atorneqarpoq
iluatsilluartumik.
Periaaseq
taanna atorneqarpat angallanneq siuarsarneqassaaq, maanilu nunaqavissut nunatsinni
tunngasunik ilisimasaqarnerlerlutik. Soorlu nunap immikkoortuisa ataasiakkat
allatut pissuseqarneranut tunngasunik.
Demokraatit
tungaaniit kaammattuutigaarput siunnersuut ingerlateqinneqassasoq
aappas-saaneerneqarnissaanullu Ineqarnermut, Attaveqarnermut Pilersuinermullu
ataatsimiititaliamut suliassanngortinneqassasoq.
Qujanaq.
Jonathan
Motzfeldt,
ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Sulittaasuat, Siumut.
Tulliulluni
oqaaseqassaaq Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.
Anthon
Frederiksen, Kattusseqatigiit.
Inatsisartunut
ilaasortap Per Berthelsenip siunnersuutaa Kattusseqatigiit sinnerlugit
imaat-tumik oqaaseqarfissagavara.
Siunnersuut
tunngaviatigut assut isumaqatiginarpoq, minnerunngitsumik Kalaallit Nunatsinni angalanerup
taama akisulluinnartiginerani, innuttaasut taamatut aaqqissuussinermi
periarfissat annertusineqassammata.
Kisianni
siunnersuut isumaqatiginartaluartoq taamaattoq pissutsit piviusut qiviaraanni
tamatuma piviusunngortinneqarsinnaanera pissutsinut piviusut ajoraluartumik
naapertuussin-naanngitsoq takuneqarsinnaavoq.
Siullermik
tamatta nalunngilarput Nunatsinni angallannermut Namminersornerullutil
Oqartussat tapiissutigisartagaat qano qamerlatigisut. Soorlu tamanna aamma
Naalakkersuisut akissuteqarnerminni oqaatigigaat. Tassami ilaatigut
Namminersornerullutik Oqartussat tapiissutaat billetsip akiata affaa
sinnerlugu, ilami ilaatigut sinnerujussuarlugu tapiissuteqarfi-gineqartarmata.
Taamaammat
nassuerutigalugu oqaatigiinnartariaqarpoq, inatsisartut Naalakkersuisullu
nunatsinni timmisartunut suluusalinnut mittarfiit ataatsikkut arfineq marluk,
mersortartoq qunusuitsuusaarlutik sanaartorneqarnissaat akuersissutigigamikkit.
Taamanikkut billetsit akikinnerulernissaannik neriorsuuteqartut maannamut piviusunngortinneqanngimmata.
Taamaammallu
innuttaasut utoqqatserfigineqartariaqarluinnaraluarput. Tassami taamanikkut
neriorsuutigineqartut timmisartunut suluusalinnut mittarfiit atulerpata,
billetsit akikillissasut maannamut piviusunngortinneqanngimmat.
Taamaattumik
neriorsuutit tamakkua piviusunngortinneqassappata, mittarfiit imminut
akiler-sinnaasumik ingerlasut annerusumik piorsaaffigineqartariaqarput,
angallannerlu aamma timmisartut atorneqartut eqqarsaatigalugit allatut nutaamik
imminut akilersinnaanerusumik aqqissuussiffigalugu.
Isumaqarpunga
aatsaat taamaaliornikkut billetsit akikinnerulersinneqarsinnaaneri
anguneqar-sinnaasut, tassami maannamut angallannikkut ingerlatsineq ataatsimut
tamaat isigalugu nassuerutigineqartariaqarmat imminut akilersinnaanngitsoq.
Taamaammat
siunnersuut tunngaviatigut tapersersornartikkaluarlugu, kisianni siunnersuutip
kingunerisinnaasai eqqarsaatigilluarlugit, inuiaqatigiinnut ataatsimut tamaat
isigalugu isumatuumik aaqqiiniarnertut nalilerneqarsinnaanngimmata akuersaarsinnaanngilara.
Isumaqarpunga
angallanneq nutaamik aaqqissuuteqinneqartariaqartoq, imminullu
akilersin-naasumik ingerlatsineq aallavigalugu Billetsit akikillineqarnissaat
anguniartariaqartoq.
Isak
Davidsen, ataatsimiinnermi
aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.
Tullinnguuppoq
siunnersuuteqartoq Per Berthelsen, Demokraatit.
Per Berthelsen, Demokraatit oqaaseqartuat.
Qujanaq.
Siullermik oqaatigisariaqarpara assorujussuaq tuppalliutigigakku uani kisitseqattaareerlunga paasigakku, siunnersuut una Siumukkut Naalakkersuisullu qallerlugit amerlanerussuteqarluni ingerlaqqittussatut nalilerneqartoq.
Tamannali tunginninngaanniit soorunami tuppalliutigaara, ilumut eqqortumik paasisimagukku tassami takusinnaagakku Inuit Ataqatigiinninnganniit, Atassumminngaanniit taavalu Demo-kraatininngaanniit aappassaaneerneqarnissaa uani inassutigineqartoq, tamannalu eqqortumik naliliineruppat soorunami tuppalliutigaara.
Taamaappa?
Nå.
Kisianni taamaakkaluarpalluunniit soorunami saqqummiunneqartut oqaaseqaateqarfigilaassa-vakka.
Siullermik Naalakkersuisut saqqummiussineranni aamma sisamannguanik apeqqutissaqarpu-nga. Tassa uani ilaatigut billetsit akikillisaasut eqqartorneqarmata taaneqanngimmat taakkua qanoq ikitsiginerat. Ilami ikittuararsuanngornikuupput. Taamaattumillu uani utoqqatsissutigi-niassallugu sumilluunniit tunngavissaqartut nalileruminaatsuullutik.
Uanimi aamma pineqarput timmisartut qanorluunnit ilaasukitsigigaluarunik timmisussaasut. Taakkualu immerluarnissaat uani inassutigineqarluni. Aamma tassani pineqarput inuit allatigut angalasinnaanngitsut kisiannili nammineq akiliillutik. Tassa tamakku una atorluar-tussaassagaat iluaqutigissagaallu nalunanngilluinnarmat.
Taava ernumassutigineqarpoq aamma Naalakkersuisut tungaaninngaanniit taaneqarluni ernumassutigineqarluni, Namminersornerullutik Oqartussat massakkut aningaasartuutaareer-sut qaavisigut aningaasartuuteqalernissaat pilersinneqarnissaa ernumassutigineqarluni.
Kisianni uanga isumaqarpunga tamanna sumilluunniit ernumassutissaanngitsoq. Uumap ammaanniarneqarnerani tunngavissiuineq tassani kisimi apeqqutaasussaammat, tamatuma pinnginnissaa piumasaqaataappat, taava taanna aallaavigalugu sulineq ingerlasussaassaaq.
Taava tassa Naalakkersuisut ingerlaqqinnerminni aamma oqarput, taamaakkaluartoq Naalak-kersuisut suliniarniartut ajornartorsiut taanna misissuiffigalugulu arlaannik aaqqiissuteqarfigi-niarlugu.
Aammalu misissorniarlugu immikkut ittunik pisoqartillugu imaluunniit ingerlasoqartillugu akikillisanik billetsinik tuniniaasoqarsinnaanissaa.
Tamanna Naalakkersuisuminngaanniit tusartaqaarput.
Tassa arlaatigut kajumissarneqarneq aallaavigalugu imaluunniit saqqummiussaqarneq aallaavugalugu oqartoqartarnera, aap Naalakkersuisut tamanna suliniutiginiarpaat. Taamaat-tumik uani tusarusussavara taamatut suliniuteqarniarneq qaqugu aallartinneqassava?
Aamma tusarusussavara arlaatigut iliuuseqarnikkut billetsit akikillisat tuniniarneqarsinnaanis- saannik taakkartuineq. Taanna aallaavigigutsigu akit qanoq ittuusut uani takorloorneqarner-sut?
Siumukkut oqaatigisaanut atatillugu taasariaqarpara, ajuusaarutigalugu takullugu Siumukkut tungaaninngaanniit piumassuseqartoqanngitsoq innuttaasut aningaasakilliornerusut, avinngarusimanerusunilu inuusut inuunerata naleqarnerata qaffassarnissaanut suleqataanissamut. Taanna ajuusaarutigeqaara minnerunngitsumik partiimi tassani ilaasortaa-nikuunera eqqarsaatigalugu.
Tassanilu aamma oqaatigineqartut ilagivaat sumilluunniit inatsisartut angallassinermi isumaqartut qulaatiinnarlugu aalajangiisoqassanngitsoq, aalajangiiniartassanngitsut. Tamanna aamma sumilluunniit uani pineqanngilaq.
Taamaallaalli kaammattuutigineqarluni Naalakkersuisut silaannakkut angallassinermut atatillugu isumagisaqartunut, sullissinermut atatillugu isumaqatigiissusiornermi tunngavissi-aasut ilassusissagaat tassani isumaqatiginninniutigalugu, siunnersuutigineqartoq aallaaviga-lugu sullissisinnaaneq.
Sumilluunniit peqqussutaanngilaq kisiannili inassutaalluni, kissaataalluni piffissami aggersu-mi taamatut anersaaqarluni suliniuteqarsinnaanermik.
Taava Naalakkersuisut tassa aamma Siumuminngaanniit ilaatigut kaammattorneqarput ataavartumik aaqqiissutinik angalanermi akikillisaataasinnaasunik ujartueqqullugit. Taava oqaannarpunga, imaluunniit oqarusuppunga, nalunngilluinnarparput taamatut suleqqusineq qanoq sivisutigisumik-aasiit ingerlassasoq.
Taava matumuuna kaammattuutigissavara, ikaarsaarnermut atatillugu tassa taamatut isumaqa-tiginninniarsinnaanerup iluatsinnissaata tungaanut, taava arlaannik nassaalaariarta inoqatitta nalinginnaasumik angalanissamut akissaqanngitsut periarfissinnissaannut. Tassanilu iluatinnartutut isigiuarsinnarpara siunnersuusiara una.
Inuit Ataqatigiinnit Johan lund Olsenip oqaatigisai nuannaarutigaakka, nuannarisarakku aamma ilaatigut naatsukullammik isumaqatigiinninnermi saqqummiussisarneq. Tamanna assigiinngitsutigut saqqummiussisarnermi takisuunut sanilliullugu ilaatigut tutsuviginarnerul-lunilu uppernarnerusarmat.
Taamaattumik tunginninngaanniit siunnersuuteqartutut tamanna qujassutigalugu tiguara.
Taamatuttaaq aamma Atassumminngaannit Otto Jeremiassenip saqqummiussai erseqqilluin-nartut paatsuugassaanngitsut nuannaarutigeqalugit tiguakka.
Naggasiullugulu taalaassavara Kattusseqatigiit sinnerlugit Anthon Frederiksen.
Aatsaannguummat siuliani oqallinnitsinni ilaatigut Demokraatinut nalunanngitsumik milori-ussaqarlutit oqarputit qununeq oqaatigalugu.
Marloqiusamik oqalunneq tassani erseqqilluinnarpoq.
Illit saqqummiussanni malunnarluinnarmat tunngaviatigut tapersersoruminaraluaqaluni kisiannili kisiannili. Tassani oqaatigeqqiinnassavara, siusinnerusukkut oqaatigeriigara, aap oqaluinnartumut ajornartoqanngilaq. Kisianni piumassuseqarneq tassa takorusunnaqaaq.
Kattusseqatigiit tungaanninngaanniit aamma inuit atugarliornerusut sullikkumaneqarnerat suaartaatigineqartuartarmat, neriuutigaara ingerlariaqqinnissatsinni eqqarsaatigeqqilluar-neqarluni una nalilersorneqarumaartoq.
Kisianni tassa tapersersuisunut qamannga pisumik qujanaq. Siunnersuut maanna unittooqqa-nikuulluni qaqeqqinneqarnerani taamatut qisuariartoqarmat.
Qujanaq.
Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.
Attaveqaqatigiinnermut, Avatangiisinut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq.
Mikael Petersen, Attaveqaqatigiinnermut, Avatangiisinut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq, Siumut.
Qujanaq.
Aallaqqaammut oqaatigerusuppara siunnersuuteqartup soorunami siunnersuummini siunertaa kusarnarluinnartoq Naalakkersuisuni paatsuunngilluinnaratsigu.
Tassa inuiaqatigiinni angallassinikkut akitigut atugassarititaasut, ullumikkut qaffasinnerujus-suat taanna tamatta assortuussutigisinnaanngilarput. Aamma apparsaanissatsinnik piumasa-qarnerit taakkua aamma paasilluarsinnaavakka.
Isumaqarpunga takussutissat ersarinnerpaat aamma ilagigaat soorlu Inuit Ataqatigiit oqaase-qartuata oqaaseqarnermini ilaatigut, taasaqarfigimmagu assersuuteqarluni, tassa nunatsinni silaannakkut angallannikkut qanoq akigititagut qaffasitsigisut nunarsuarmi allami aammalu angallasseqatigiiffinnut allanut naleqqiulluta, nunarsuarmi allaniittuni akigititagut qanoq inissisimasut.
Tassami ilanngullugu oqaatigimmagu Upernavimminngaanniit Australiamut ingerlaneq siumut utimullu akikinnerusoq Upernavimminngaanniit Qaqortuliarnermik, kujataani Qaqortumut.
Ilumut eqqumeeqaaq tamanna Angallannermi Naalakkersuisutut oqaatigisariaqarpara ilumoormat. Uangattaaq eqqumiigaara taamatut atugaqartitaanerput.
Kisianni taassumap takutikkaa aamma uppernarsarparput akissuteqaatitsigut, nunatsinni aaqqissuussinerit angallannikkut ilusilersuinerit aammalu angallasseqatigiiffinnut assigiin-ngitsunut isumaqatigiissuteqariaatsit ilumut nutartertariaqartut, aamma allatut eqqarsariaase-qarluni aaqqissuunneqartariaqartut.
Tamanna siunertaraarput soorlu akissuteqaatitsinni erseqqissaripput.
Aamma neriuutigilluinnarpara soorunami piffissami aggersumi sapinngisamik piaakannersu-mik, soorunami aamma apeqqutaavoq periarfissarititaasut qanoq ikkumaarnersut, piaakan-nersumik tamanna angusaqarfigisinnaajumaarlutigu Naalakkersuisut tungaanninngaannit.
Taamaattumillu siunnersuuteqartup oqaaseqaatinut oqaaseqarnermini ilanngullugu oqaatigi-saanut aamma apeqqutaanut erseqqissaatigiinnassavara, Naalakkersuisuni siunertarigatsi-gu tassa kiffartuussinissanut isumaqatigiinniarnissani tulliuttuni ersarissumik piumasaqaateqas-salluta aamma akigititatigut periuuseqarluta nutaamik aaqqissuussinissamik.
Tassa isumaqatigiinniarnissat tulliuttut taakkua ingerlanneqartussaassapput qularnanngilluin-nartumik angallasseqatigiiffinnut assigiinngitsunut tunngatillugu 2004-minngaanniit atuutsi-lerneqartussat eqqarsaatigalugit.
Taakkununnga tunngatillugu ilaatigut siunnersuuteqartup apeqqutigaa akikinnerunik billetsi-nik atugaqartitsilernissatsinnut anguniagaqarnerput qanoq iluseqarumaarnersoq, aammalu Naalakkersuisut qanoq naatsorsuuteqarnersut aamma eqqarsaatersuuteqarnersut, qanoq akitigut inissisimaffissaq innersoq, annertussuseq.
Taakkununnga tunngatillugu erseqqissumik oqaatigissavara, soorunami massakkut suli oqaatigisinnaanngikkallarparput akigititatigut qanoq annertutigisumik aalajangersaanissat isikkoqarumaarnersut.
Kisianni qularutissaanngilaq Naalakkersuisuni siunertarigatsigu, inuit akilersinnaasaannik angallannersup aaqqissuunneqarnissaa anguniaratsigu, tassa ilaqutariit eqqarsaatigigutsigit tamanna soorlu siunnersuuteqartup aamma pingaartillugu taakkartoraa.
Avannaaninngaanniit kujammut angalasarsinnaaneq aamma inuit kikkulluunniit akilersinnaa-saannik ingerlanneqarsinnaasunngorlugu, angusaqarfigisinnaasuugutsigu tamanna Naalakker-suisuni assut nuannaarutigissagaluarparput.
Tassunga tunngatillugu erseqqissaatigilaassavara ukiuni siusinnerusuni atugassarititaasunut naalakkersuinikkut suliaqartunut, atugassarititaasunik taasisimagaluarmat assut nuannersoq tassa angallannikkut akigititat akersissutigineqartarnerat.
Tamannalu ullumikkut ajoraluartumik atorunnaarsimavoq, tassa Naalakkersuisut ajoraluartu-mik akigititassat Air Greenlandimit ingerlanneqartut, imaluunniit allaninngaanniit ingerlatse-qatigiiffinniit ingerlanneqartut taakkua aalajangersinnaajunnaarsimavaat. Tamanna ajuusaar-narpoq, uanga isumaqarpunga naalakkersuisutut aamma tamanna isortortanngilara, uterfigeq-qinneqartariaqartoq Naalakkersuisuninngaanniit akuersisartutut inissisimaneq, tassa angallannikut billetsit aalajangersarneqartarneranni.
Tamatta eqqaamassavarput ullumikkut angallassisuusut tassaammata annerpaat aamma Namminersornerullutik Oqartussanit pigineqartut imaluunniit piginneqataaffigineqartut, tassa Arctic Umiaq Line umiarsuartigut angallassinermi kiisalu aamma Air Greenlandi Namminer-sornerulutik Oqartussaninngaanniit aamma piginneqataaffigineqartoq.
Taamaattumik aamma puigornagu Namminersornerullutik Oqartussat milliionerparujoru-jussuarnik tapiissuteqartarmat angallannermut. Tassa ullumikkut toqqaannartumik oqaatigisarparput finanslovekkut aningaasaligassagut eqqarsaatigalugit, tassa ilaasunik angallassinermut aningaasaliissutigut allaat 200 millionit pallillugit amerlassuseqarmata.
Inunnik angallassinermut tapiissutigut.
Taamaattumik akigititassatigut aalajangersaasarnermut tunngatillugu, Naalakkersuisut akuersisartutut inissisimaqqilersinnaanerat isumaqarpunga pingaaruteqartoq aamma Naalakkesuisuni nalileqqissaassallugu.
Ullumikkut Telemut tunngatillugu, Telep akigititai qanoq annertussuseqassanersut Naalakker-suisut akuersissutigeqqaartarpaat. Immaqa qujanartumik, taamaalilluta Namminersorullutik Oqartussat suliffeqarfissuaq pigisaat, taamaalillugu aamma pigisarput aammalu taassuma ingerlatsinermut qanoq akigititaminut ingerlatseriaaseqarnissaat Naalakkersuisut akuerisar-paat.
Taamaattumik angallannikkut akigititassat eqqarsaatigalugit taamatut periuuseqarsimagaluar-nerup qanga kingumut uterfigineqaqqissinnaanera Naalakkersuisut nalilissavaat.
Immaqa taamaalippat taava isumaqatigiinniarsinnaanermut tunngavissat, soorlu aamma siunnersuuteqartup ujartugai aaqqissuussisinnaanerit uagut tungitsinninngaanniit saqqummi-unneqarsinnaasut piumasaqaatitut ilanngullugit aamma, kiffartuussinissami isumaqatigiissu-teqarnermi anguneqarsinnaalissagaluarput.
Kisianni ajoraluartumik soorlu aamma akissuteqaatitsinni oqaatigigipput naggataatigut, ullumikkut ingerlatseqatigiiffiit angallassinermik kiffartuussinermik ingerlataqartut piumaffi-gisinnaanngilagut taamaalioritsi.
Aamma soorunami taanna mianernartoqarpoq, uani angallassinikkut akigititat pillugit aammalu angallassinikkut aaqqissuussisinnaanerit pillugit, maani inatsisartut ataatsimiittarfi-anni ilusilersuillutalu soorunami aalajangersaasinnaanerit oqallisigisinnaavagut. Kisianni akigititassat maani inimi aalajangersartalissagutsigit, aamma illuatungaatigut aamma ulorianartoqarpoq.
Tassa imaappoq taamaaliorsinnaalissagaluarutta taava sunut tamanut tunngatillugu aamma maani inimi taamaaliorsinnaalissagatta. Soorlu puisit amii qanoq akeqassanersut, aamma taanna apeqqutiginikuuarput siornatigut allatigut tunisassiornikkut akigititat qanoq annertus-susilerneqassanersut allarpassuillu.
Isumaqarpunga Naalakkersuisunik piginnaatitsinerit taamaatut soorlu akigititatigut inuiaqati-giinnut kiffartuussilluarnissaq, aammalu inuiaqatigiinni nammanneqarsinnaasumik akigitita-tigut inissisimasumik ingerlatsinissaq pillugit, Naalakkersuisunut pisussaaffiliisarneq taanna tunngavissaqarluartoq oqallisigissallugu aamma uterfigeqqissallugu.
Naggataatigut erseqqissaatigiinnassavara ilumoormat aamma ilumoorukkatsigu siunnersuuteqartumut akissuteqaatitsinni, Naalakkersuisuni piumassuseqarluinnaratta anga-lannikkut akikillisaanissamut tunngavissat anguniassallugit, aamma pilersinniassallugit aammalu siunnersuuteqartup siunnersuuteqarnermini tunngavigisaa ilanngullugu taanna misissoqqissaassallugu piviusunngortinneqarsinnaanersoq.
Kisianni tassa massakkuugallartoq taamatut tunngaveqarluni aalajangiinissamut periarfissaan-ngikkallartoq takusinnaavarput. Kisianni kingusinnerusukkut misissuinerit pereerpata Naalakkersuisuninngaanniit taanna neriuppunga angusaqarfigisinnaajumaarlugu.
Naggaterpiaatigullu erseqqissaatigiinnassavara oqaaseqartut aallaavigalugit takusinnaagakku Siumuminngaanniit, Atassummiit aammalu Kattusseqatigiinninngaanniit oqaatigineqartut aallaavigalugit siunnersuuteqartup siunnersuutaa, pissutsit taamaakkallartillugit itigartinne-qassasoq.
Aammalu Naalakkersuisut inassuteqaataat akersaarneqartoq.
Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.
Tullinnguuppoq Jens Napaattoq, Siumut.
Jens Napaattoq, Siumup oqaaseqartua.
Aap qujanaq.
Siunnersuuteqartoq oqariartuuteqarnermini maanakkut selskabetut ingerlasoq qulaaninngaan-niit pisussaaffilernissaanik oqariartuuteqarmat, maluginiarpara siornatigut Royal Greenlandip selskabetut ingerlanerani politikkikkut akuleruttarnerit annertoorujorujussuarmik avoqqaari-sarsimammagit. Maannakkut nuannaarutigineqarpoq aamma paasilersimammagu ilaatigut pisariaqartartoq aamma selskabenut toqqaannanngikkaluamik kaammattuuteqarnikkut, qanoq iliuuseqarnissamik iliuuseqarnissaq siunertaralugu siunnersuuteqarsinnaanissaq.
Kisianni maluginiarneqarsimassaaq Siumuminngaannit oqariartuuteqarnitsinni uagut, nammineq siulersuisut oqartussaanerat taanna ataqqillugu maannangaaq killiffik aallaavigalu-gu oqariartuuteqarnerput paatsoorneqarsinnaanngimmat. Ersarilluinnaqqeqqissaartumik naatsukullammik taanna oqariartuutigineqarpoq.
Aamma siunnersuuteqartumut erseqqissaatigilaarlara, uani isorliunerusut taakkartormagit. Tassuunatigut erseqqissaassutigisariaqarsoraara isorliunerusunik Ittoqqortoormiit assersuuti-gissagaanni, Air Greenlandeqanngilaq. Air Greenland Grønlandsflyp siornatigut ingerlatsisi-manerat maannakkut isorliunerusunut servicekontraktit aallaavigalugit ingerlanneqarunnaarsi-mammata.
Taamaattumik oqaatigisariaqarpoq naatsunnguamik oqaluttuanngorlugu tassa, Jaukajiip Atassummeersup, Jakob Sivertsenip arlaleriarluni aamma qaqilertarnikuusimavaa, tunumi timmisartuussineq Naalakkersuisut qanoq iliuuseqarniarnermikkut aqqutissiuunnerat ilutigalugu, tunumi timmisartuussisarneq annaasimavaat. Ilaatigullu sivitsunngitsoq tamatuma kingunerisimavaa Kulusumminngaanniit timmisartuussisarneq Kitaanut, allaatt marloriaataa sinnerlugu akit qaffarujorujussuarsimapput.
Taamaattumik angallannikkut ilaatigut aaqqee-riartoqaraluarluni Air Iceland suleqatigalugu, angallannikkut annertoorujorujussuarmik innarlerneqarsimavugut.
Kisiannili oqaatigisariaqarpoq Air Iceland, Air Alphalu Kalaallit Nunatta Kangiani timmisar-tuussinera ilutigalugu maannakkut Kalaallit Nunatta Kangianit inuiaqatigiit qujanartumik, Europamut, Qallunaat Nunaannut angalasinnaanngorsimapput affaannarmik nalilimmik.
Taamaattumik aamma Naalakkersuisut ilaatigut aaqqeeriaraluarnerat ilaatigut ajortuinnaatik nersualaartariaqarput aamma periarfissarsioraluarmata, ilaatigut Kalaallit Nunatta Kangianin-ngaanniit angalasinnaanikkut akinik pitsaanerusumik, innuttaasunut angalasunut periarfissii-sumik aqqutissiuisarnerigaluat eqqarsaatigalugu.
Kisiannili oqaatigeriikkatsituut tassuunatigut Grønlandsflyjusimasup taamani akit qaffarujus-suarneratigut tamanna Kitaanut angalasinnaanerput, inuinnaat eqqarsaatigalugit oqaluttuaan-ngoqqissimavoq.
Kisiannili aamma Ittoqqortoormiini immikkut ittumik iliuuseqartoqartoq nalunngilara, assersuutitut taalaaginnassavara Naalakkersuisullu iliuuseqarniarnerminni qujanartumik, timersornermut, kulturikkullu aamma ukiumut assersuutitut taalluaannarlugu illoqarfik taanna ataaseq 300.000 aningaasaliiffigisimavaat.
Taamaattumik aamma isiginngitsuusaarneqanngil-lat, kisianni angallannikkut aamma periar-fissaasinnaasut, nammineq siulersuisut oqartussaanerata iluani ataqqinnilluni, periarfissat allat aamma aaqqissuunneqartarmata.
Taamaattumik periarfissarsiortoqarpoq aamma siunnersuuteqartup saqqummiunneqarnerani Siumuminngaanniit ersarilluinnartumik oqariartuuteqarneqarneq ilutigalugu, Naalakkersuisut nuannaarutigaarput Siumuminngaanniit ersarilluinnartumik oqariartorfigimmatigut, aamma periarfissarsiortoqarsinnaasoq naak selskabet nammineq privatitut ingerlagaluartut.
Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.
Tulliulluni oqaaseqassaaq Athon Frederiksen, Kattusseqatigiit.
Athon Frederiksen, Kattusseqatigiit.
Siunnersuuteqartup siunnersuutaa oqaaseqarfiginiarakku, minnerpaamillunniit ajuallatsinnis-saa siunertarisimanngilluinnarpara, aamma tamanna siunertaanngilluinnarpoq soorunami maani inatsisartuni sulinermi.
Tassa
siunnersuut tunngaviatigut assut isumaqatigaara. Soorlu saqqummiussininni taama
oqartunga. Kisianni soorunami nalilersuinermi nalilersuinermi periarfissat
isigisariaqarput, aamma pissutsit piviusut qiviartariaqarput pinngitsooratik.
Siunnersuut
qanorluunnit isumaqatigitigaluaraanni, taava periarfissat allat tikkuunneqartut
aammalu siunnersuutip qanoq kinguneqarsinnaanera, inuiaqatigiinnut
nalilersuinermi pingaaruteqarpoq.
Siunnersuut
isumaqatigigaluagaq takusinnaagaani inuiaqatigiinni pitsaasumik
kinguneqartus-saanngitsoq, taava soorunami qanorluunniit
isumaqatigitigigaluarlugu aamma nassuerutigine-qartariaqarpoq ilumut isuma
ajunngikkaluartoq, kisianni naggataatigut inuiaqatigiinnut sunni-uteqarnissaa
kusanartuusussaanngitsoq, taava isumaqatigiinnarneqarsinnaanngilaq.
Taamaattumik
tamanna minnerpaamilluunniit qununermik allamilluunniit patsiseqanngilaq.
Pissutsit piviusut taamaapput.
Aamma
siunnersuuteqartup ilaatigut amerlanerit imaqataapajaartutut naliliinera taanna
isumaqarpuna paasinerlunnerusoq. Tassa parteerujussuup aamma Atassutip
oqaaseqarnermini siunnersuut Naalakkersuisut itigartitseqqusillutik
akissuteqaataat tusaatissatut tiguneqarpoq Atassummiit.
Tassalu
tusaatissatut tigusineq tassaasarpoq akuersaarneq. Tassa Atassutip
oqaaseqarnermi tusaatissatut tigusinermi Naalakkersuisut akissuteqaataat
akuersaarlugu tiguaa.
Uani uanga
oqaaseqarninni siunnersuummut soqutigilluinnakkama ilagisaat aammalu
taper-ersukkama ilagisaat tassaavoq, billetsit akikillineqarnissaanik
suliniuteqarnermut tarpersiineq. Taamatut tapersiininnut tunngavigaara
Naalakkersuisut piumassuseqarlutik akissuteqaatimin-ni saqqummiimmata,
minnerunngitsumik siunnersuutigineqartup kingunerisinnaasai inuiaqa-tigiinnut
Demokraatit akerlerilluinnartagaat, tassalu tapiissutinik atuivallaannginnissaq.
Tassunga Demokraatit anguniagaannut aamma akerliummata sunniutaasinnaasut manna
siun-nersuut akuerineqassagaluarpat.
Naalakkersuisut
akissuteqaamminni oqaatigivaat billetsinut tapiissutit 60%-i aammalu ilaatigut
90 %-i angullugu tapiissutinik atuiffiusut.
Tapiissutit
taakkua millisarniassagutsigit Demokraatit oqaatigisartagaat naapertorlugit,
taava tapiissutinik ingerlatsineq tapersersorneqarsinnaanngilaq kimilluunniit
sukkulluunniit.
Billetsit
akikilliniassagutsigit tapiissutillu milliniassagutsigit taava Naalakkersuisut
oqarnerat-tuut, angallannikkut akikillisaanissamik tunngavissat
aaqqissuusseqqinnermi ujarneqartaria-qarput. Tassa taanna uanga qaninnerpaatut
uani oqallinnermi takusimavara, inuiaqatigiinnut pitsaanerusumik aamma
ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu, eqqarsaatiginngilluagaanerussa-soq.
Uani
ilaatigut taamatut oqarninnut tunngavigaakka ullumikkut imminut
akilersinnaasumik ingerlatsinerit annerusumik aallunneqartariaqartut,
taamaalilluni imminut akilersinnaangitsu-mik ingerlatsinerit matussuserneqarnerussammata
annerusumik.
Ilaatigut
aamma Naalakkersuisup, Angallannermut Naalakkersuisup siusinnerusukkulli
eqqaasarigai assorujussuaq isumaqatiginarput, tassa angallannerup nutaamik
aaqqissuuteqin-nissaa eqqarsaatigalugu, timmisartunik atuineq aamma
nalilersuiffigineqaqqittariaqartoq, imminut akilersinnaanerusumik
ingerlatsinikkut billetsit akikillineqarsinnaanerat taanna orniginarnerummat.
Tassami
tapiissuteqarluni ingerlatsineq naalakkersuisunikku tamatigut
qimanniarneqartoq, ataasiarata maanngaanniit tusartarparput. Taamaattumik
tapiissutinut atuinerup annerusumik illersorneqarnissaa isumaqarpunga uani
siunnersuuteqartup siunnersuutaa akuerineqassappat, annerusumik suli
illersorneqassasoq.
Taamaattumik
Demokraatit aamma imminnut assortuuttariaqannginneri isumaqarpunga maani
erseqqissartariaqartoq. Una siunnersuutigineqartoq isumaliutigilluagaanngilaq,
aamma immaqa tusaqqusaarnerinnaavoq billetsit ilaasinnaanngitsunut allanut
akikinnerusumik nioqqutigineqarsinnaanerat atuutilertinniarnissaa eqqarsaatigalugu.
Taamaammat
uani aamma Naalakkersuisup akissuteqaatimini oqaatigisaa, angallannermut
ullumikkut tapiissutigineqartartut 200 millionit angullugit aningaasat
amerlassuseqarput.
Takorlooriarutsigu
Demokraatit siunnersuutigisaat akuerineqariataassappat, taava soorunami kikkut
inuit tamatta ilikkajasaqigatta, aallarnialertut soorunami pinngitsooratik
akikinnersior-tartussaapput. Tamatumalu kingunissaa kialluunniit
naatsorsorsinnaavaa, tassa tapiissutit suli pisortallu akileeqqittariaqarnerat
suli annertusineqaannarsinnaavoq tassani.
Isumaqarpunga
ajornartorsiutit tassuunaarlugit aaqqinniarneqarsinnaanngitsut. Taamaattumik
siunnersuut tunngaviatigut isumaqatiginaraluaqisoq, kisianni kingunissai
eqqarsaatigalugit isumaliutigilluagaanngilaq, aamma pissutsinut piviusunut
naapertuutinngilaq.
Jonathan
Motzfeldt,
ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Sulittaasuat, Siumut.
Tulliulluni
oqaaseqassaaq Kalistat Lund. Taannalu pereerpat Per Berthelsen.
Kalistat
Lund, Siumut.
Tassa
siunnersuummut itigartitsiniaannavilluta uagut itigartitsinngikkaluarpugut.
Kisianni-una tassa aamma Athonip oqarneratuut siunnersuut atorsinnaanngitsutut
nalileratsigu, aammalu eqqarsaatigilluagaanngitsutut nalileratsigu
itigartittariaqarsimagipput.
Isumaqarpunga
uani siunnersuummi aaqqissutissamik aaqqissutivissamik ujartuisoqanngilaq,
aamma taamaallaat tassani pineqarpoq Arctic Umiaq Linep angallavigisartagaata
avataaniit-tut. Aamma takornariaqarnerup avataani aatsaat piffissami
pisarnissaa.
Taamaammat
una piviusorsiortuunngilaq, aammalu oqaatigineqareersutut taamatut
aaqqiissa-galuarutta kikkut taava tamakkiisumik akiliillutik ilaasalissammata?
DASH 7,
50-inik ilaasoqarsinnaasoq tikippat soorunami kikkut tamarmik akikinnerpaamik
ilaallutik aallarniarsarilissapput, taanna kialluunniit
qularutigisinnaanngilaa. Taamaammat isumaqarpunga Naalakkersuisut maannakkut
piumassuseqarlutik siunniussaat ataavartumik akikilliissutaasinnaasumik
ujartuinissaq taanna orniginarnerusoq, aammami angalatitseqati-giiffiit
niuernikkut ingerlanerannut annertoorujussuarmik taanna tatisinerussaaq
taamatut iliulissagaluarutta.
Aamma
pinngitsuuinnani ingerlaanneq tuniluutissaaq Arctic Umiaq Linekkunnut aammalu
angalatitseqatigiiffinnut allanut. Taamaammat inuiaqatigiit kalaallit
angalasarnissatsinnut siunissami taamatut aaqqissuussaasoq, kingunissami
kikkulluunniit pilluaatigilernavianngi-laat.
Taamaammat
nuannaarutigaara aamma amerlanerussuteqartut maani ersarissumik taanna tamatuma
itigartinneqarnissaa tapersersormassuk.
Jonathan
Motzfeldt,
ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Sulittaasuat, Siumut.
Per Berthelsen, Demokraatit.
Per Berthelsen, Demokraatit oqaaseqartuat.
Qujanaq.
Sorlermit aallartissanerpunga. Atassumminngaanniit aallartilaarpunga, tassa tassani tassa paatsoorluinnarsimavunga. Aamma nutsernera takugussiuk taava takusinnaassavarsi Atassut siunnersuummik isumaqataalluinnarami, allannguuteqartinnagu aappassaaneerinninnissamut ingerlateqqeqqusisoq.
Taamaattumik taanna aallavigaluguuna pisunga. Tununni oqaloqatigisakka qallunaatut atuarmata taanna aallaavigigatsigu.
Taamaattumik ajoraluaqaaq tassami Atassutikkut, Anthon Frederiksenimullu Siumullu sanilliullugit niaqorinnerorpalullutik nalunaaruteqaraluarmata. Tassa nalunaarlutik siunner-suuteqartup tunngavilersuutigisai ersaripput. Kisianni tassani uani ajoraluartumik taamatut oqareeraluarluni qunusuisaarsinnaassuseqarneq amigaataasimasoq, taanna takusinnaavara.
Taava Anthon Frederiksenimut atatillugu taalaassavara, uanga politikkimi suliunnaareersi-massagaluarpunga ajuallattaraluaruma, sumilluunniit taanna uannut aallaaviunngilaq aamma piunngilluinnarluni. Kisianni suliniutikka tamaviaarutigisarpakka, suliaanut tunniusimasuu-vunga kisianni qanorluunniit ilioraluaruit ajuallatsinnavianngilarma, akissagakkit.
Taavalu tassa akissutinnut aamma ilanngutilaassavara malunnarmat paatsoorluinnarsimasutit, soorluli aamma Siumuminngaanniit oqaaseqartoq paatsuuilluinnarnerminik uani takutitsisoq.
Tassa uani siunnersuummi sumilluunniit pisortat tapiissuteqarnissaat anguniarneqanngilaq. Siunnersuutilli imariinnarpaa suut qanorluunniit inukitsigigaluarlutik ingerlassappata, taava pitsaanerusutut isigalugu, taava inuiaqatigiinnguusugut immitsinnut suleqatigiilluta tapiissuti-tut aningaasaliissuterpassuit, taakkua tunniuttakkagut soorunami aamma piumasaqaatitaqar-sinnaasariaqarmata. Taava anguniassagipput innuttaasut akornanni nammineerlutik taamaal-laat akiliillutik angalasinnaasut, tassa akiliunneqaratik.
Soorlu mittarfimmi, mittarfimmut ornigussinnaanissaat timmisartoqarnissaa iluatsillugu taavalu inissaqarpat, sumilluunniit saniatigut pitsaaqutinik sullinneqarnissartik utaqqinagu, kisiannili ingerlariarsinnaanissartik issiaviit atorneqanngitsut aallaavigalugit billetsisisinnaa-nerat ujartorlugu.
Tamanna
atorneqarpoq Spaniami. Spania aamma nuna isorartoorujorujussuugami, ilaatigut
qeqertaqarluni Afrikap avannaata suatungaani pinerpoq qeqertamik.
Tamanna
atorneqartarpoq. Tamakku ilaasut utaqqisarput takuniarlugu inissaqarnersoq,
inissaqarpat najugaqavissutut pappialaminnik takutitsiinnarlutik, taava
akikillisamik billetsi-mik pisisarput timmisartuussisup pingaartinnerummagu,
qanorluunniit ikkaluarpat timmisar-toq taanna timmisussaammat, taava
ulikkaarnissaa iluatigalugu, tassa atuilluarneq, pioreersunik atuilluarneq
taanna iluatigalugu.
Taamaattumik
uani sumilluunniit tapiissutissanik eqqarsartoqanngilaq. Taamaattumik-una aamma
Atassumminngaanniit taperserneqarnissara naatsorsuutigigaluariga. Uagut
nutaalerisutut immitsinnut liberaliusutut taasarluta, pingaartittuugatsigu
anersaaralugulu tapiissuteqarnaveersaarnissaq. Taamaattumik taanna
aallaavigalugu siunnersuut iluatigineqar-tussatut takorlooraluarpara, kisianni
tassa taamaanngilaq.
Kalistat
Lundimut atatillugu taava kikkut tamarmik akikitsumik billetsisinissaminnik
siunner-feqalissapput, taamaattoqanngilaq. Akiliunneqarlutik angalasat
tassaasarput pilersaarusiugaa-sumik ingerlasut. Taamaattumik qunugissavaat
mittarfiliarlutik inissaqarnerlutik paasiniaas-sallutik. Siunnerfeqartumik
ataatsimiigiarnissartik pillugu angalassagunik, taanna utaqqisin-naanngilaat.
Taamaattumik sioqqutsisumik billetsisereertariaqartarput.
Uani
inissaqarpat inissat taakkua immersorneqarnissaat, taamaattumillu sumilluunniit
allanik aningaasartuuteqanngitsunik taamaattumik immaqa annertunerulaartumik
kaffeliornissamik piumasaqaatitaqartumik. Billetsit suli akilerneqassapput
kisianni akikillerujussuarlugit, piusut ingerlasussat taakku
atorluarniaannarlugit.
Allamik
siunertaqanngilaq taamaattumik ajuusaar-naraluarpoq aappaassaaneerinninnissamut
uani tapersersuisut ikinnerussuteqarmata, peqquti-galugu uani saqqummiussaq
aallaavigalugit paatsuuisimasut erseqqilluinnarmata.
Taamaattumillu
eqqortumik paasinninneq aallaavigalugu allatut isummersinnaaneq
ammasariaqaraluarmat.
Taamatut
oqaaseqarlunga nalunaarutigissavara, Hr. Formand oqaaseqaqqinnaveersaassagama.
Qujanaq.
Jonathan
Motzfeldt,
ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Sulittaasuat, Siumut.
Tulliulluni
oqaaseqassaaq Enos Lyberth, Siumut.
Enos
Lyberth, Siumut.
Ja,
qujanaq.
Siullermik
Per Berthesenip soorunami siunnersuutaa tamatsinnut assorsuaq
soqutiginaraluar-poq. Kisianni isumaqarpunga ilaannakorpallaamik
siunnersuuteqartoq.
Neriuutigissavara
ukiamut pingaartumillu uagut qinigaarlaat aammalu aatsaannguummat qineqqusaartugut,
tamakkorpassuit apeqqutit qineqqusaarutigineqarput. Suli qaratsatsinniip-put.
Taamattumik ukiamut naatsorsuutigineqassaaq tamakkuninnga
suliniuteqarnissarput. Aammalu qujassuteqarfissavagut Naalakkersuisut aamma
aaqqissutissamik arlaatigut ujartu-immata aamma taanna Siumumi pinngitsoorata
aamma eqqartussaqqaarparput.
Kisianni
aamma taamaakkaluartoq angalaniarluni tassami uagut eqqarleriit angalatuugatta,
paasisartagara aamma ajuusaarnartutut eqqaasinnaasara tassaavoq, ilaanni
billetsinik innimin-niilluni oqartoqartarpoq billetsit nungoreerput. Kisianni
nalaatsortumik ikigaanni timmisartu-mut umiarsuarmulluunniit aamakku
inissarpassuit.
Taamatut
aamma immaqa aaqqissuussinerliorneq ilaatigut pissutaasimassanerpa? Tamakku
aamma isumaqarpunga aamma Naalakkersuinikkut eqeersimaarfigineqartariaqartut.
Kisianni
soorunami aamma Spania Kalaallit Nunaannut assersuunneqarsinnaanngilaq. Utoqqaq
silarluttoq timmisartup mittarfiliarsinnaanngilaq 1 tiimi sinnerlugu
utaqqillunilu. Taamaattumik aamma taanna
isumaqarpunga allaanerusoq.
Taamaattumik
neriuutigissavara tamakkiinerusumik aamma utoqqaat kikkulluunniit
eqqarsaa-tigalugit, Naalakkersuisut pilersaarusiussasut, taannalu ukiamut
qularnanngitsumik aamma eqqartoqqikkumaarparput.
Qujanaq.
Jonathan
Motzfeldt,
ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Sulittaasuat, Siumut.
Oqaaseqartussat
tulliuttut marluk pingajussaaniileramik naatsumik oqaaseqassapput.
Kalistat Lund,
Siumut.
Kalistat Lund, Siumut.
Tassa
paatsuuisimasutut siunnersuummut taaneqaratta, taamaannginnera oqaatigissavara.
Tassa
siunnersuut atuaqqissaareerlugu taamatut paasivarput, aamma Perip
nassuiaaneratut. Taamaammat-una taanna aallaavigalugu
tapersersorneqarsinnaanngitsut nalileripput. Aamma Perip imaluunniit
isumaqataasalu nammineerlutik angalatitseqatigiiffiit ornillugit
aperisuugu-nikkit, una siunnersuut qanoq isumaqarfigiviuk ilissi ukiuni 50-ini
misilittagarsi aallaavigalu-gu.
Oqassagaluarput
atorsinnaanngilaq. Tapigititat allerujussuassapput aamma erngiinnaq
akilii-sinnaajunnaassaagut. Tassa ilumoortoq taamatut siunnersuiinnassagussi
missulaarisiuk, taavalu attaveqarfigalugit tamakkua tamakkuninnga suliallit.
Jonathan
Motzfeldt,
ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Sulittaasuat, Siumut.
Tulliuppoq
Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.
Naatsumik.
Anthon
Frederiksen,
Kattusseqatigiit.
Tassa
Demokraatit tunngavigigunaraluarpaat inuit tamat oqartussaaqataanerat
ataqqissallugu ataqqillugulu.
Isumaqarpunga
uani taamatut aalajangeeqqusiniarneq Demokraatit siunertaannut naapertuu-tinngitsoq.
Uanga
siunnersuummut paatsuunngilluinnarpunga. Isumaqarpungalu siunnersuut
Naalakker-suisullu akissuteqaataat ataatsimut qiviaraanni, taava
siunnersuuteqartoq paatsoorsimavoq nammineerluni. Pissutigalugu kingunissai
takorloorsimanagillu nalilersorluarsimannginna-migit. Taamaattumik
paatsuuineraanera taanna inuttaanut utertiinnartariaqarpoq.
Jonathan
Motzfeldt,
ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Sulittaasuat, Siumut.
Tulliuppoq Palle
Christiansen, Demokraatit.
Palle
Christiansen, Demokraatit
oqaaseqartuat.
Tassa
oqaatiginnarniarlugu Enos Lyberthip eqqissisaannarniarlugu soorunami
Demokraatinin-ngaanniit paasisinnaavara utoqqaat mittarfiliarniarlutik
pisuusutut. Kisianni tassa billetsit akiinik sipaarniarluni taamaalisartunik.
Taanna aamma siunnersuut maliinnarussiuk anguneqarsinnaagaluarpoq.
Jonathan
Motzfeldt,
ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Sulittaasuat, Siumut.
Angallannermut
Naalakkersuisoq.
Mikael
Petersen, Attaveqarnermut,
Avatangiisinut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq, Siumut.
Tassa
naggataarutigalugu isumaqarpunga erseqqissaaqqilaartariaqarlunga
annikitsunnguuga-luamik.
Siullermik
oqaatigissavara, tassa siunnersuuteqartup siunnersuutaa ataatsimilluunniit
aamma Naalakkersuisuniit paasinerlunnginnatsigu, aamma ilaana nalilersuinissat
pisariaqartut oqaati-gereerparput.
Kisianni
erseqqissaassutiginiagara aajuna, aamma akissuteqaatitsinni eqqaanngisarput,
kisianni aamma pingaaruteqarpoq uunga tunngatillugu massakkut oqallinnerup
sangujartuaar-neranut tunngatillugu ajoqutaasinnaasut ajunngequtaasinnaasullu
eqqartorneranni.
Ullumikkut
nunatsinni angallannermi silaannakkut angallannermi, agguaqatigiisitsinermi
Kalaalit Nunaat tamakkerlugu, timmisartuni inissat affaannaat innuttaasut
atorpaat, affaannaat issiaviit affaannaat agguaqatigiisitsinermi. Soorunami
piffiit ilaanni ulikkaartarpoq aamma inissaaruttoqartarpoq, minnerunngitsumik
Kangerlussuarmiit Nuup tungaanut, aamma Kangerlussuarmiit Ilulissat tungaannut.
Kisianni
agguaqatigiisillugu ukiumut inissat affaannaat atorpagut. Taamaattumik taanna
aallaavigalugu eqqarsassagutta una siunnersuut taamaatsillugu, inatsisartut
oqassappata Naalakkersuisut peqqullugit aalajangiillutik, taamaaliorniaritsi
Air Greenlandimullu isumaqa-tigiinniarlusi.
Soorunami uagut taamaaliussaagut.
Taamaattoqassappat taava naatsorsuutigisinnaavarput inissat affaannaat
inoqartarmata, taava inupparujorujussuit aallarfissat mittarfeqarfinni
utaqqisassasut silataa tungaani, akikitsunik billetsinik pisiniullutik.
Tamakkuusinnaapput
taamaattumik aaqqissuussinerit nalilersorluaqqissaartariaqarput nunatsinni,
aamma isumaqarpunga ilumoortoq Spaniamut assersuutissalluta uani
ajornaku-soorpoq. Pissutsit taqqavani inuttoorsuarni pissutsit
allaanerujussuupput, uagut nunatsinni pissutsit allaanerusut.
Kisianni
Naalakkersuisunut oqaatigereerparput piumassuseqarluta aaqqiissutaasinnaasunik
akikillisaataasinnaasunik ujartuinissamut, aammalu tamakku pillugit
angallatseqatigiiffiit Air Greenlandikkut ilaallu ilanngullugit aamma
oqaloqatigiumaarpagut, aamma oqaloqatiinnerit aallartereerput.
Naggaterpiaatigut
erseqqissaatigeqqissavara, aamma siusinnerusukkut eqqaatsiareernikuusara tassa,
angallanneq pillugu ukiamut Naalakkersuisut nassuiaammik saqqummiisussaavugut.
Neriuppugullu tassani aamma angallannermi akit ilanngullugit aamma
oqallisigineqarumaar-tut.
Kisianni tamanna
utaqqinagu qanoq iliorsinnaanerput atagu takulaartigu, imaassinnaavoq aamma
angusaqarfigisinnaagipput.
Jonathan
Motzfeldt,
ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Sulittaasuat, Siumut.
Palle
Christiansen, naamik?
Taava tassa
oqallinneq tassunga killeqarpoq. Ataasiinnaq isumaqatigiissutigineqarallarpoq,
angallanneq akisuallaaqaaq. Aammalu Naalakkersuisut oqaaseqarput ukiamut
saqqummiussi-neq utaqqinagu, Naalakkersuisut suliassaq tamanna
misissuiffiginiarlugu, ullumikkut kaammattuutit tunngavigalugit suliassat
ingerlateqqissagaat.
Tassa
angallanneq akisuallaaqaaq Kalaallit Nunaanni, taanna maannakkut taamaalillugu
tassunga killiffeqarallarpoq.