Oqaluuserisassani immikkoortoq 50-1 |
|
||
| Siullermeerneqarnera | Aappassaanneerneqarnera | Pingajussaaneerneqarnera | |
Ullut ataatsimiiffiusut aqqaneq
aappaat, tallimanngorneq 21. marts 2003, nal. 14:08.
Per Berthelsen, siunnersuuteqartoq, Demokratit.
Tunngaviusumik tapiissummik atuinissamik siunnersuut manna partiit allattaannik atorfinitsitsinermut atorneqarsinnaasoq nutaajunngilaq. Partiit kattusseqatigiilluunniit tamarmik partiit allattaannik atorfinitsitsinissamut tamanna pillugu inatsisini 1995-imi atuuttuni aningaasanik 210.000,00 kr.-inik pissarsisinneqartarput. Pissusissamisuussaaq tamatuma atortuulerseqqinneqarnissaa. Tamatumunnga tunngaviit makkuupput:
Pissutsit allanngorsimapput. Naalakkersuinikkut sulinerup pissussaa allanngorsimavoq, tamatumalu kingunerisaanik apeqqutit Inatsisartuni naalakkersuinikkut suliaqartartunit naammassiniarneqartussat annertuseriarlutillu pisariunerulersimapput. Illaatigut immaqa allaat aamma suliarissallugit oqimaannerulernikuullutik.
Taamaattumik manna tikillugu Inatsisartuni sulinitta aaqqissuunneqarnerata ullutsinnut naleqqukkunnaarsimavoq. Partiit allattoqarfii partiit allattaannik piukkunnarluartunik atorfinitsitsinikkut nukittorsarneqarsinnaasuuppata, tamanna ajornartorsiummik aaqqiiniutit ilaattut atorneqarsinnaagaluarpoq.
Ullumikkut partiit partiit allattaannik ataatsimik atorfeqartitsipput. Taakkulu pingaarnerusutigut suliassaraat allaffissornikkut sulinerit soorlu amerlasuunngortitsilluni nuutiterinerit, pappialanik agguaassisarneq aammalu ilaatigut nutserisarneq.
Partiit suliassaminnik naammaginartumik naammassinnissinnaassappata tamanna naammanngilaq. Taamaattumik takorloorpara, partiit allattaasa suliassaat siamasinnerujussuarmik sunaassusersineqarsinnaasariaqartut, taamaasilluni pineqartut ullumikkut suliarisartakkaminnit allaanerusunik - ilinniakkamut samminerusumik - isumaginnissinnaalersillugit.
Suliassaqarfiit makkuusinnaapput:
1) Oqalugiaatissanut inatsisissatullu siunnersuutinut missingersuusiornerit
2) Misissueqqissaarnerit qulaajaanerillu assigiinngitsunik ilusillit
3) Kiisalu immaqa aamma Partiit inatsisartuni ilaasortaannut naalakkersuinikkut sulinermut tunngasutigut ikiortaasarneq
Partiinut kattusseqatigiinnullu tamanut ataatsimik partiimut allatseqalersitsineq arlalissuarnik iluaqutissartaqarpoq, taakkunannga makku taaneqarsinnaapput:
1) Ilinniakkatigut naalakkersuinikkut sulinerup qaffatsinneqarnera
2) Partiit Naalakkersuisut aamma soqutigisaqaqatigiit tunngaannut nukittunerusumik inissisimalersinnaanissaat.
Oqartoqartarpormi ilisimasaqarneq pissaanerusoq, kisianni oqaatiginninneq qasseeriarluguluunniit uteqqattaarneqaraluaruni ilumuunnginnerulernavianngilaq.
Taamaattumik isumaga naapertorlugu Naalakkersuisunut soqutigisaqaqatigiinnullu tunngatilugu inatsisiliortut nukittorsarneqarnissaat pingaartuuvoq, inatsisartunimi ilaasortat inuit qinigarimmatigit. Taamaattumillu inuit qinigaat allatut ajornartumik pisariaqartinneqartunik ?sakkussaqartariaqarput? inuttaasut pitsaanerpaamik sullissinnaanissaat angujumallugu.
Ilinniakkatigut pikkorissunik partiit allatseqarnissaannik pisariaqartitsineq partiit kattusseqatigiillu qanoq angitigineri apeqqutaatinnagut assigiimmat, tunngaviusumik tapiissutinik assigiinnik pissarsisittariaqarput. Maannakkutut partiinut tapiissuteqariaaseq naapertorlugu partiit mikinerit suliassanik qulaani taaneqartunik isumaginnittussamik partiip allattaanik piginnaasaqarluartumik atorfinitsitsinissaminnut periarfissaalatsipput.
Tamanna pissusissamisuunngilaq, taamaattumik tamatuma tungaatigut naligiissaasoqartariaqarpoq.
Partiit partiit allattaatut atorfimmut piginnaasaqarluartunik pissarsiniarsinnaassappata, atorfimmut taamaattumut piumasaqaatit aningaasarsiallu imminnut naapertuutuusariaqarput taamaammat taakkununnga aningaasarsiatigut qaffaanissaq pissusissamisoorsorinarpoq.
Paatsuungasoqaqqunagu erseqqissaatigineqartariaqarpoq, aalajangiiffigisassatut siunnersuut partiinut taamaallaat sammititaammat Inatsisartunilu attaviitsunut sammititaanani. Eqqortutissinnaanngilaq taakkua taama amerlatigisunik tunngaviusumik tapiissutisisassappata. Taakkununnga tapiissutit maannakkutut 100.000 kr.-niutiinnartariaqarput.
Tassungalu atatillugu tassa inatsisilerittumik oqaloqatiginninnikkut oqaatigisariaqarpoq nalilersuineq taanna una ukiaq saqqummiunneqarmat maannalu pissutsit allanngornikuummata aammalu paasitinneqarneq aallaavigalugu tunginninngaaniit siunnersuuteqartutut nassuerutigisariaqarluni taamatut Kattusseqatigiit immikkoortinneqarnerat uani immaqa iluamik tunngavissioraanni naapertuuttuunngitsoq.
Taamaattumillu tassa uani qulaatungaani oqaatigineqareersoq aallaaviunerussaaq tassalu partiinut Kattusseqatigiinnillu tamanut ataatsimik partiimut allatseqartitsilersinnaaneq uani ammaanniarneqartariaqartoq tassami nassuiaanneqarama paasilluarpara Kattusseqatigiit naak maanna qinigaaffimmi ataasiinnarmik aallartitaqarluartut taava allaffeqarfik aamma iluamik sulisinnaassuseqartoq pisariaqartippaat qinigaasup suliartorsinnaannginneranut sinniisussaqartarmata ikkunneqarsinnaasunik. Taamaattumik tassa uani erseqqissaateqalaarpunga taamatut, qujanaq.
Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.
Akissuteqassaaq Inatsisartut siulittaasuat.
Jonathan Motzfeldt, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.
Naalakkersuinikkut sulinermut aningaasatigut tapiissuteqartarneq pillugu inatsit maanna atuuttoq malillugu, partiinut naalakkersuinikkut suliaqartunut aningaasatigut tapiissuteqartarnernut inatsisartuni qinersinerup kingulliup kingorna inatsisartuni sinniisuutitaqarnerup inerneratut pisarpoq. Ilaasortaatitat aallaavigalugit tapiissut naatsorsorneqartarput aammalu ukiumut ilaasortamut ataatsimut 100.000 kr.-nik tapiisoqartarluni.
Partiit, kattusseqatigiit kisimiillutillu ilaasortat partiit avataanniittut assigiimmik pineqarnissaat inatsimmi anguniagaavoq. Aammattaaq ilaasortat ataasiakkaat qinersiviup ingerlanerani partiinit kattusseqatigiinnilluunniit ilaasortaanerminnit tunuartariaqartartut assigiimmik pineqarnissaat anguniagaavoq.
Taakkungunnga tamanut atatillugu ilaasortamut ataatsimut tapiissut ukiumut 100.000 kr.-niusoq aallaaviuvoq.
Tapiissut inatsisartuni sulinermut atatillugu tapiissutaavoq, tassanilu inatsit maleruagassanik erseqqissunik peqanngilaq taamaattumillu tapiissutit sulianut aaliangersimasumik atornissaannut erseqqissumik maleruagassaqanngilaq.
Inatsisartuni llaasortap Per Berthelsen-ip inatsimmut maanna atuuttumut allanngutissatut siunnersuut saqqummiussaata siunertaasa pingaarnersaraa, taamak paasivarput naalakkersuinikkut sulinermut tapiissutip agguataarneqartarnerata allanngortinneqarnissaa.
Siunnersuutikkut Inatsisartuni sulineq partiit allaffiisa patajaallisarneqarnerisigut pitsaanerulersinneqarnissaa siunertarineqarpoq. Siunnersuutip tapiissutini partiit allattaasa aningaasarsiaannut atorneqartartunut tunngasut aalajangersimasunngortinneqarnissaat kingunerissavaa, tamatumalu partiinut minnernut, kattusseqatigiinnut aammalu kisimiillutik ilaasortaasunut tapiissutaasartut agguaqatigiisillugu annertuumik qaffaavigineqarnerat kingunerissavaa.
Inatsit maannamut atuuttoq malillugu naalakkersuinikkut sulinermut aningaasatigut tapiissuteqartarneq 3.100.000 kr.-nik aningaasartuuteqarfiusarpoq.
Siunnersuut maanna saqqummiunneqartoq aallaavigalugu massakkut inatsisartut katitigaanerat malillugu 4.125.000 kr.-nik aningaasartuuteqarfiussaaq.
Inatsisartut qanorluunniit katitigaagaluarpata maanna inatsit atuuttoq malillugu siumut eqqoriaruminartumik Landskarsi aalajangersimasumik 3.100.000 kr.-mik aningaasartuuteqarnera oqaatigineqassaaq. Allannguutissatut siunnersuutip matumani suliarineqartup tapiissutit Inatsisartut katitigaanerat apeqqutaatillugu allanngorarsimanerat, aammalu aningaasartuutit partiit, kattussseqartigiit kisimiillutillu ilaasortat amerlassusaat malillugit nikerartunngorneri kingunerissavaat.
Ilanngulluguttaaq oqaatigineqassaaq partiit allattaattut atorfeqartitsinemut inissaqartitsisinnaa nerit maanna naammassineqarsimammata, taamaalillunilu partiit tamarmik partiit allattaannut inissamik pissarsisinneqarsimammata.
Siulittaasoqarfik siunnersuutip siullermeerneqarnissaanut inassuteqarnianngilaq, Inatsisartulli inatsisartuni sulinermi tapiissutit tunngaviisa allannguutigisinnaasaannik isumaat, taakkulu kingunerinik aningaasartuutit allanngutigisinnaasaat soqutigilugit malinnaaffiginiarlugit.
Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.
Partiit oqaaseqartuinut Jens Napaattooq Siumut.
Jens Napaattooq, Siumup oqaaseqartua.
Qujanaq. Inatsisartunut ilaasortap Per Berthelsen Demokraatit sinnerlugit inatsisartut inatsisaanni nr. 1-imi 31. maj 2001-imeersumi § 2-p allanngortinneqarnissaannik Inatsisartunit siunnersuusioqquneqarnissaat pillugu Inatsisartunut aalajanngiiffigisassaattut siunnersuut Siumumiit imatut oqaaseqarfiginiarparput.
Siunnersuuteqartup saqqummiussaa tunngaviatigut isumaqatigaarput, tassalu Naalakkersuinikkut Inatsisartutigullu ingerlatsinerup nutaamik nalilersuiffiginissaanut periarfissiinera atorluarusupparput. Siumumi isumaqaratta Inatsisartoqarnitta iluani suleriaaseq sullissinerlu eqaannerusumik ullutsinnullu naleqquttumik ingerlanneqalertariaqartoq, soorlu Inatsisartoqarfiup Partiillu allaffeqarfiini suliassanik agguataarineq nalilersugassaasoq.
Taamaammat Inatsisartuni sulineq unammillernartoq pissanganartorlu Siumumiit qanimut suleqataaffigilluarneratigut pitsanngorsaqqissinnaanera soqutiginartutut isigaarput, siunnersuulli taama isikkoqartillugu akuerinngilarput, soorlu ilaasortamut ataatsimut kr. 75.000,- appaaniarneq ilalernartinngikkipput, nutaamilli nalilersoqqillugu ilusilernissaanut ataatsimiititaliamut ingerlateqqinneqamisaa kaammattuutigissallugu.
Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.
Tullinnguulluni oqaaseqassaaq Aqqaluk Lynge Inuit Ataqatigiit.
Aqqaluk Lynge, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.
Inuit Ataqatigiinniit siunnersuummut pineqartumut imatut oqaaseqarusupput.:
Ullumikkut aqqisuussineq malillugu partinut tapiissutaasartut aammalu aaqqissuussinermi
tunngaviusut Inuit Ataqatigiit tunngaviusumik allanngortinneqarnissaannut
pissutissaqarsorinngilarput.
Eqqartorneqartumili Inatsisartuni ilaasortat siunissami allaffissornikkut aamma inatsisitigut siunnersorneqarnikkut atugaasa qanoq allanngortinneqarlutik pitsanngortinneqarsinnaassanersut Inatsisartunut ilaasortat ataasiakkaat suliaasa aammalu Inatsisartut suliaasa pitsaanerulersinnaanerat siunertaralugu Inuit Ataqatigiinniit sukumiisumik oqaloqatigiissutigineqarsinnaanerat ammaffigaarput.
Tamannalu piffissaqarfigerusupparput ukiaanerani ataatsimiinnissami aappassaaneerneqarnissaanut.
Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut siulittaasoqarfiup tamanna suliassaq tigussagaa ukiamut aalajangiiffigisassatut saqqummiunneqannginerani.
Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.
Tulliulluni oqaaseqassaaq Jakob Sivertsen, Atassut.
Jakob Sivertsen, Atassutip oqaaseqartua.
Qujanaq. Siunnersuummik saqqummiussaqartup partiit, attaviitsut Kattusseqatigiit partiilluunniit avaataatigut Inatsisartuni qinigaasut ullumikkut Landskarsimit tapiiffigineqartarnerannut sanilliullugu aningaasatigut annertuumik kinguneqartussamik allanngortitsisoqarnissaa Per Berthelsen Demokraatiniit siunnersuutigaa.
Soorlu Naalakkersuinikkut suliniaqatigiiffiit partiillu avataatigut Inatsisartuni qinigaatitaqartut Naalakkersuinikkut sulinerannut qinikkamut ataatsimut ukiumut 100.000 kr.-nik pisortanit ullumikkut tapiiffigineqartarput.
Tamannalu allanngortinniarlugu Per Berthelsen aalajangiiffigisassamik siunnersuuteqarpoq, soorlu assersuutigalugu Demokraatit ullumikkut inatsisartuni tallimanik ilaasortaatitaqarnermikkut ukiumut 500.000 kr.-nik tapiiffigineqarsinnaapput.
Siunnersuut malillugu allanngortinneqassappat 735.000 kr.-nut qaffassaaq tassa ilaasortat tallimat eqqarsaatigalugit 235.000 kr.-nik qaffariaateqassalluni, taamaalilluni partiinut amerlanerusunik ilaasortaatitaqartunut pitsanngoriaat annikinneerarsuussalluni.
Soorlu attaviitsut kattusseqatigiit Inatsisartunut ataatsimik ilaasortaatitaqartut ukiumut 435.000 kr.-nik pissarsisalissaaq, partiillu amerlanerusunik Inatsisartunut ilaasortaatitaqartunutt sunniutissaa annikinneerarsuussalluni. Taamaatumik ATASSUT-mit ullumikkut politikkikkut soqutigisaqaqatigiinnut tapeeriaatsip atuinnarnissaa naleqqunerpaatut isumaqarfigaarput.
Taamatut oqaaseqarluta siunnersuut ATASSUT-mit taamatut iluseqartillugu akuerisinnaanngilarput. Qujanaq.
Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.
Tullinnguulluni oqaaseqassaaq Astrid Fleischer Rex Demokratit.
Astrid Fleischer Rex, Demokratit oqaaseqartuat.
Qujanaq. Demokratit isumaat naapertorlugu siunnersuuteqartup siunnersuutai siumut isigilluinnartuupput. Siunnersuut aqqutigalugu partiit avatangiiserisaminnut nallersuussinnaassuseqarnerulissapput. Soorlu Naalakkersuisunut soqutigisaqaqatigiinnut kiisalu Namminersornerullutik Oqartussat suliffeqarfiutaannut anginerusunut. Tassami piffissap pereersup takutissimavaa ullumikkut politikkikkut ingerlavissamik aalajangersaasartut tassaanngitsut partiit kisiannili avatangiiseq qulaani taaneqareersoq.
Kikkut tamarmik oqartussaaqataanerat eqqarsaatigalugu taamatut ingerlaneq iluarinanngitsuuvoq. Taamaattumik partiit allatseqarfiisa partiimut allattumik piginnaaneqarluartumik ajornartorsiummik taassuminnga annikillisaaqataasinnaasumik nukittorsaavigineqarnissaat naleqquttuussagaluarpoq.
Isumaliutersuutit pillugit allakkiaasuni isumaqataaneq taaneqartoq namminersulernissaq pillugu isumalioqatigiissitaliap siulittaasuata Jakob Janussenimit taperserneqarsimavoq. Taassumami atuakkiamini ateqartumi Kalaallit Nunaanni kikkut tamarmik oqartussaaqataanerat pissaaneqarnerlu quppernerit imatut allassimavai, issuaalaarpunga: ?Politikkikkut partiit politikkikkut ingerlavissanik aalajangersaanissamut periarfissaat nukillaarsarneqartarput partiit allaffeqarfiisa aalarrajuppallaarnerannik aammalu inuttakippallaartarnerannik. Pingaartumik tamanna atuuppoq partiinut Naalakkersuisuni issiatitaqanngitsuni. Tassami partiit Naalakkersuisuni issiatitaqartut Naalakkersuisut allaffeqarfiannut toqqaannartumik anngussinnaatitaasarnertik pissutigalugu partiinut allaffeqarfinnut taakkununnga anngussinnaassuseqanngitsunut naleqqiullutik politikkikkut ingerlavissanit aalajangersaaqataanissamut periarfissagissaarnerusarmata.? Issuaaneq naavoq.
Soorlu issuakkanni oqaatigineqartoq allaffeqarfiit inuttakitsut ajornartorsiorfiupput. Kalaallit Nunaanni kikkut tamarmik oqartussaaqataanerat pimoorunneqarpat pissusissamisuuginnassaaq suliffeqarfiit innuttaasunit sinniisuuffiusut nakussassaavigineqarnissaat.
Tassalu partiit nakussassaavigineqarnissaat. Naggataagut akissuteqaat oqaaseqarfigilaassavara. Akissuteqaammi kukkuneq ilanngunneqartoorsimagunarpoq tassami siunnersuutip kingunerisassaatut tikkuarneqarsimammat partiinut mikinerusunut kattusseqatigiinnut kisimiillutillu qinigassanngortittunut tapiissutaasartut allanut naleqqiullutik qaffariaateqarujussuarnissaat.
Siunnersuuteqartup nassuiaanera naapertorlugu tullinnguuttoq allorpara tullianullu ingerlaqqillunga. Kisianni akissuteqaatip tikkuaavigisaatut eqqorpoq partiit mikinerit siunnersuut manna aqqutigalugu partiinit anginerusunit pisarsitinneqarnerulaartussaassammata. Tassunga atatillugu puigorneqassanngilaq partii angigaluarpat mikigaluarpalluunnit apeqqutit isummerfigineqartussat amerlaqatigiit isummerfigineqartartussaammata taamaattumillu aningaasat angissusiisa assigiinngilaarnissaat naleqquttuuinnassalluni.
Siunnersuut Demokratit taperserpaat kissaatigalugulu siunnersuutip aappassaaneerneqannginnermini inatsisinut ataatsimiititaliami suliarineqartussanngorlugu ingerlateqqinneqarnissaa.
Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.
Tullinnguuppoq Anthon Frederiksen Kattusseqatigiit.
Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.
Inatsisartunut ilaasortap Per Berthelsen-ip siunnersuutaa Kattusseqatigiit sinnerlugit imaattumik oqaaseqarfigissavara:
Siunnersuut tunngaviatigut paasilluarsinnaavara, tassa siunnersuuteqartoq ilumoormat inatsisartuni suliassat assigiimmata, apeqqutaatinnagu parti imaluunniit Kattusseqatigiit qanoq amerlatigisunik ilaasortaatitaqarnersut, tassa imannak paasillugu; assersuutigalugu maannakkut uanga kisimiillunga parti-p qulinik ilaasortaatitallip suliasai tamaasa suliaraakka.
Taakkua saniatigut allaffimmiup suliassai assigiinngitsut aamma tamaasa suliaralugit, inatsisartuni ilaasortap suliassarinngisaralui ilanngullugit tamaasa kisimiillunga suliaralugit.
Tamannak oqarama imaanngilaq unnerlunniartunga, kisianni pissutsit piviusut taamaapput. Aamma nassuerutigisariaqarpoq; maannakkut naalakkersuinermi sulinermut tapiissutaasartut taamaatsillugit immikkut allaffissornikkut ikiortaasinnaanissamik, ikiorteqarnissamut atorfinitsitsinissamut periarfissaqannginnama.
Taamaattumik innuttaasut pitsaasumik sullisissagaanni aamma inatsisartuni ilaasortat periarfissaqartariaqarput massuma illorsuup avataani pisunik malinnaanissamut, qularinngilara partiit arlalinnik ilaasortallit tamatumunnga periarfissaqartut, kisianni kisimiilluni periarfissaq annikeqaaq.
Taamaammat allaffissornikkut parti-it Kattusseqatigiillu naligiinnerusumik kiffartuunneqarnissaat pisariaqarpoq.
Aamma taamatut isummerninni ersersinniarpara inatsisartut naalakkersuinermi sulinermut tapiissutaasartut allaffissornikkut sulinermi nalimmassarneqarnissaat pisariaqarmata, taamaalilluni inatsisartunut ilaasortat suliassanut, minnerunngitsumillu innuttaasunut pitsaanerusunik sullisinissaat anguniarlugu naligiinnerusumik aaqqiisoqarnissaa avaqqunneqarsinnaagunanngimmat.
Taamaattumik Inatsisartut siulittaasoqarfiannut suliap aappassaaneerneqannginnerani inassutigissavara; inatsisartunut naalakkersuinikkut sulinermut tapiissutaasartut qaffanngikkaluarlugit, inatsisartunut ilaasortat allaffissornikkut kiffartuunneqarnerannut naligiinnerusumik aaqqiisoqarnissaa anguniarlugu suliaqaqqullugu.
Tassami inatsisartunut ilaasortap suliassami saniatigut allaffissornermi suliassat ilanngullugit suliarisariaqanngikkaluarmagit. Naggataatigut oqaatigerusuppara saqqummiussami ilanngunneqartoq tassalu oqaatigineqarmat partiit tamarmik allattaannut inissamik pissarsisinneqarsimasut oqaatigineqarluni. Aamma taanna partiinut ilumoorpoq kisianni Kattusseqatigiinni ilaasortaatitamut taamatut allaffeqartitsisoqanngilaq, taanna erseqqissaatigerusuppara. Taannalu tassa allaffissornikkut sullissinermi sullinneqarnermi aamma assigiinngissutaavoq.
Taamaattumik saqqummiussinermi aammalu massakkut inatsit atuuttoq naapertorlugu siunertarineqartoq tassa Inatsisartunut Ilaasortat allaffissornikkut tamarmik assigiimmik periarfissaqartitaanissaat massakkut ajoraluartumik uanga kisimiinninni tamanna naapertuutingilaq. Aammalu qularnanngitsumik Inatsisartunut Ilaasortat maannakkut pissutsit qularnanngitsumik paasisimagunarpaat qanoq ittuunersut.
Taamatut oqaaseqarlunga suliap aappassaanneerneqannginnerani Inatsisartut Siulittaasoqarfianni suliap sukumiisumik nalilersuiffigineqarnissaa inassutigaara.
Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.
Tulliulluni oqaaseqassaaq siunnersuuteqartoq Per Berthelsen, Demokratit.
Per Berthelsen, siunnersuuteqartoq, Demokratit.
Siullermik tassa oqarusuppunga nuannarutigigakku qanorluunniit una kinguneqassagaluarpat atituumik tunngaveqartumik paasinninnertut nipi tusaagakku. Tassami kingusinnerusukkut itisililaarumaarpakka taamatut oqaaseqarninnut tunngavigisakka.
Aallarniutigalugu kisianni tassa Siulittaasoqarfimmut nalunaarutigissavara paasisinnaalluinnarakku uani qinersimammassuk inassuteqannginnissaq tassami partiit ataasiakkaat taanna namminneq naliliivigissagaat tulluunnerpaammat.
Aamma Siulittaasoqarfimmut nalunaarutigissavara tassa una siunnersuutaanikuummat ukiaq. Maannakkullu erseqqilluinnartumik uani nalunaarutigineqartoq tassa ilumoormat tassalu aamma allatseqaraanni inissaqarniarnermut Siulittaasoqarfik aaqqiissuteqarnikuummat. Tamannalu tungitsinninngaaniit qujarutigigatsigu.
Taamaalillungalu tassa partiit ataasiakkaat oqaaseqartui ikaarsaarfigilaarsinnaavakka. Siumup tungaaninngaaniit oqaatigineqartut tunginninngaaniit nuannaarutigaakka. Tassani erseqqilluinnartumik oqaatigineqarmat pissutsinut maanna atugaasunut naleqqussaalluni suliniuteqarnissaq.
Aammalu tassani erseqqissumik taaneqarmat siunnersuut immaqa taamatut isikkoqanngikkaluarluni kisiannili tassa uani ujartorneqarmat ilaasortat qinigaasut ataasiakkaat 100.000 kr-nik aningaasaliiffigineqaannarnissaat kissaatigineqarmat uanga tunginninngaaniit paasinninnermut allannguutitut taanna isiginngilara.
Taamaattumik Siumuminngaaniit nalunaarutigineqartut nuannaarutigaakka. Tassani kaammattuimmata nutaamik nalilersuisoqaqqullugu aammalu ilusilersuisoqaqqullugu ataatsimiititaliami kisianni siulitaasoqarfimmi aappassaaneerneqartinnagu isumaqatigilluinnarapara.
Inuit Ataqatigiit tungaaninngaaniit naak imatut tamakkiisumik isumaqatigiinninneq saqqummiunneqanngikkaluartoq. Kisianni tassa malugivara oqallisigineqaqqinnissaa ammatinneqartoq. Aamalu ukiamut aalajangiiffigineqavitsinnagu suliassap uumap qaqinneqarluni nalilersuiffigineqarnissaa ammatinneqartoq. Taamaattumik nuannaarutigalugu taanna aamma tiguara.
Ajoraluartumik Atassutikkut tassa paatsuuisimagunarput ilaatigut tassani kisimiillutik qinigassanngortittut inuiaqatigiinnut annertuumik aningaasartuutaalernissaat eqqartorneqarmat. Nalunngilarpummi tassa qinigassanngortittoqartillugu tassa ataasiakkaannguit qinigassanngortitartut. Aammalu qularaara tamanna allanngungaarumaartoq aningaasaliissutaasinnaasut qaffalaassagaluarpataluunniit.
Aamma uani aningaasat kikkut qanorlu pissarsinissaanik eqqartuineq isumaqarpunga siunnersuummut sanilliullugu taakkartussallugu tulluuppallaanngitsoq uanimi siunnersuuteqartutut sumilluunniit ujartunnginnakku aningaasat nalilersorlugit imminnut sanilliussuunnissaat kikkut partiit imatut pinersut allallu ima pinersut, taanna aallaaviunngimmat.
Uanili siunnerfiulluni inuiaqatigiinni partiitut sullissinerup naligiissarneqarnissaa aammalu atituumik isigalugu nukittorsarneqarnissaa. Tassami uagut Demokratininngaaniit nassuerutigissavarput qaffasissumik ilinniarsimasumik allatseqarpugut tamannalu ila qujamasuutigisaqaarput. Kisianni tassa ilaatigut nammineerluta ilaasortatta ataasiakkaatut akiliilluta taanna ingerlapparput. Aamma isertuananga oqassaanga inassutigerusoqigakku taamatut suleriaaseqarneq. Taanna uterfigeqqilaarumaarpara.
Taamaattumik tassa Atassutip uani siunnersuummik mattusserpalaartumik nipeqarnera neriuppunga aappassaaneerinninnissamut nalilersorneqaqqissinnaajumaartoq. Tassani eqqarsaatiginagu kikkut qanoq pissarsiaqarnissaat kisiannili aallaavigalugu partiit imatut nukittorsarneqarnissaat sulinermikkullu naligiinnerusumik atugassinneqarnissaat inuiaqatigiinni sullissinerup pitsaanerusup partiinit takutinneqarsinnaanissaa angujumallugu. Taanna neriuppunga iluamik paasillugu nalilersueqqinnissami atorneqarsinnaajumaartoq.
Demokratit tungaaninngaaniit soorunami tuppallerpunga oqaatsinut kusanartunut tassani ilaatigut taaneqarmat siunissamik isiginnittutullusooq pillunga pisunga. Oqaatsit angigaluaqaat kisianni ima oqarusuppunga sapinngisara tamaat taamatut ingerlaniarsarivunga aamma ingerlaniarsarissaanga. Kisianni tassa tapersersuilluarluni nipimut Demokratininngaaniit Astrid Fleischer Rexip oqaatigisaanut aamma qujangaarpunga.
Taamatullu aamma Kattusseqatigiit paasinnilluartumik nipeqarlutik saqqummiussineranut assut nuannaarpunga tassami nalunnginnakku suliarinninnermini takusinnaammagu tunngaviusumik Kattusseqatigiit taamatut aaqqiinissamik ujartuinermi ilanngunneqanngitsut. Taamaattumik Hr. Anthon Frederiksenip saqqummiussai iluamik paasinnilluarluni aammalu inuiaqatigiinni sullissinerup nukittorsarnissaa aallaavigalugu oqaaseqarnera nersorusuppara nuannaarutigilluinnarlugulu. Tassami siunnersuuteqarninni allatani suleriarnissamut aallaaviusuni ilaatigut imatut nipeqaraluarmat Kattusseqatigiit tassani ilanngunnissaat siunnersuuteqartup tungaaninngaaniit siunnerfiunngitsoq.
Kisiannili tassa naqqiuteqarpunga nuannaarutigaaralu tassa saqqummiunneqartuni naqqiuteqannginninnili aamma paasinninneq taanna erseqqissumik taaneqarmat.
Tassami isumaqartuarsinnarpunga uanga siunnersuuteqartutut aningaasartuutit qaffaatissat uani pineqartut piffissami ungasinngitsumi siumut isigilaarutta taava utingaartussaassasut. Tassami partiit ataasiakkaat taamatut allatsimik piukkunnarluartumik piukkunnarluartullu tassaasarput akisujaakasiit atorfinitsitsinikkut taava Inatsisartoqarfik suliassatigut nanertorunnaaminerusorujussuanngussavarput. Taamallillutalu nalinginnaasumik suliffiup avataatigut sulisariaqartarnerujussuit akisoqaqisut siunissami pinngitsoortinnerat annertoorujussuanngussalluni.
Taamatullu aamma oqarsinnaavugut immaqa Demokrateqatima Per Skaaningip saqqummiunnikuusaanut tassalu partiit ataasiakkaat Naalakkersuisuni siunnersortissaminnik atorfinitsitsisinnaanerisigut suliamik qaffassaasinnaanerup aamma uani oqariartuutigineqarnera tassunga qanippoq.
Taamaattumillu tassa uanga taarusuppara isumaqarluinnara Siulittaasoqarfimmut landstingsbureaumut aamma nanertuutaajuallaarnerisigut partiit taava aamma partiit ataasiakkaat inuiaqatigiinnik politikkeritut sullissinissaminnut piukkunnarsarneqarnerat annertunerujussuaq ingerlalersinnaassasoq.
Taamatullu piginnaassuseqarnikkut inuiaqatigiinnullu kiffartuussilluni sullissinikkut sullissisinnaasutsip qaffanneratigut inuiaqatigiit annertuumik ikiorseqarneqartussaapput. Taamaattumik neriuppunga aappassaaneerinninnissap tungaanut taanna paasineqassasoq. Partiilersorneq kikkullu imatut imatullu pissarsiaqarnerunissaat uani siunnerfiunngimmat kisiannili tamakkiisumik isigalugu partiit tassa oqarta qinersisartunik sullissinerata qaffassarneqarnissaa tassani ammaanniarneqarmat. Qujanaq.
Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.
Tullinnguupoq Jakob Sivertsen, Atassut.
Jakob Sivertsen, Atassutip oqaaseqartua.
Tassaana akuerisinnaannginnakku atassutip sinnerlugu oqaaseqartup paatsuuisimasutut nalilerneqarama. Qulequtaq paatsuugassaanngilaq allatsimut 300.000-360.000 kr-nit immikkoortillugit siunnersuutigineqarput. Taavalu maannakkut 100.000 kr-nit qinikkamut ataatsimut appartinniarneqarlutik 75.000 kr-nut. Taakkua qulequttat takuinnarlugit paatsuuisutut oqaaseqartinneqassanngilluaasarpunga.
Aamma eqaamassavarput politikkikkut sulineq suliniarnitsinni arlaatigut aningaasatigut aaqqiiniarnitsinni nunatta karsia siunissami isumalluutitut isigilissannginnatsigu. Tassa Atassummit maannakkut aalajangernitsinnut tunngavipput.
Kisianni Inatsisartut tamakkiisumik Inatsisartuni sulilerpata taava tamakku aamma nalilersoqqinneqarsinnaassapput. Maannakkut Atassummit qinikkatut ataasiakkaat qinikkat 100.000 kr-nik tapiiffigineqartarnerput qujarullugu tigusarparput. Allaat immaqa utoqqatsinartutut taasinnaavarput. Taamaattumik siunnersuummut paatsoortutut oqartinniarneqassanngilagut.
Taava aamma erseqqinnerusumik erseqqissaajumaarpugut siunnersuutip aappaanut 51-mut tutsinneqarpat. Aamma uagut maani pingaartumik ataatsimiittarnitsinni Inatsisartut allattoqarfiat sukkulluunniit siunnersuinissaminnut sulisut piareersimapput. Taamaattumik uagut atorluartaqaarput aamma Inatsisartut uagut nammineq maani allatseqarfitsinni sulisut pikkorissorsuit atorluaraangatsigit aamma arlaatigut piffissamik sipaarsinnaasarpugut. Aamma taakkua partiit allat aamma atorluarsinnaavaat.
Aamma ukua allatseqarnermut Kattusseqatigiit allatseqannginnerminik oqaatigisaat nammineq pisuussutigissavaat 100.000 kr-nik ataasiugaluartoq tapiiffigineqartarpoq. Taakkuuppullu tapiissutit qinikkap nammineq sumut atussallugit aalajangigassaat. Allatsissaminik atorsinnaavai maani ataatsimiinnerup nalaani. Taanna aamma mattusimaneqanngilaq qulaaniit tapiissutip tunniunneqarneranut sumut atorneqarnissaannik immikkut piumaffigineqannginnami.
Tassa oqareernittut maannakkut Atassummit aalajangiusimavarput siunnersuut aningaasartuuteqarnerulernermik landskarsimut kinguneqartussaanera eqqarsaatigalugu tapersersinnaannginnatsigu.
Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.
Tulliulluni oqaaseqassaaq Inatsisartut siulittaasuat.
Jonathan Motzfeldt, Inatsisartut siulittaasuat, Siumut.
Amerlanerusut oqariartuutaat uanga tunginninngaaniit isigalugu naammagisimaarpara aammalu oqariartuut Inatsisartut sulinerisa pitsaanerulernissaannik siunnerfeqartumik aaqqiiniassasugut aamma isumaqatigalugu.
Ingerlaqqitsinnanga oqaatigissavara saqqummiussisumut taakkua 360.000 kr-nit aallaavigalugit partiinut Kattusseqatigiinnullu aningaasartuutissat taavalu aamma ilaasortamut ataatsimut aningaasartuutissat maannammut atuuttut 100.000-usut 75.000 kr-ninut aamma naatsorsorneqarnissaanut apeqqutit kisitsisit taakku misissornerannik taakkua 4.1 million kr-nit killiffigisimagatsigit naatsorsuutitsinni.
Kisianni taakkua maannakkut oqaluttarfimminngaaniit assortuussutigissanngilagut misissoqqikkumaarpagut.
Imaalillugu oqaatigerusunneruvara Inatsisartut oqaaseqartuisa partiit amerlanerusut Kattusseqatigiillu suleriaatsimi maani aningaasatigut atugassarisaasut nutaamik nalilerneqarnissaat kisaatigigaat. Oqaatigissavara assut taanna nalunaarneq nuannaarutigaara. Pissutigalugu sullivik manna Inatsisartut sulliviat sullivittulli allatut imaaliinnarlugu isigineqarsinnaanngilaq.
Allaaneruvoq. Suliffissaq maanga iseraanni pappiarat tamaavimmik kalaallisut qallunaatullu allassimasussaapput aamma pissutsit taamaannissaat akueraarput forretningsordenitsinni allassimavoq taamak sulissasugut oqaatsit marluk atorlugit kiffartussissalluta. Sullivimmi allami taamak piaartigisumik sukkatigisumik peqqissaartigisumillu oqaatsit marluk atorlugit sulliviusumik nanisassaqanngilagut. Qaavatigullu torrallaanngikkutta Sermitsiap saqqaaniinnissarput ulluni 14-ni qularissanngilarput. Tassa taamak oqartariaqarpugut. Taamaattumik inuiaqatigiit paasisariaqarpaat sullivik manna allaaneruvoq aamma taanna uterfigissavarput Inatsisartut ilaasortaasa akissarsiamikkut atugarisamikkullu pineqarnerat aamma tikikkutsigu.
Uanga assorujussuaq qilanaarivara Inatsisartuni suleriaaseq moderniusoq nutaaliaasoq aaqqissuussineq peqataaffigissallugu. Taamaalilluta sullivik maani aamma kajungernartoq aammalu kiffartuussineq pitsaasoq ajunnginnerpaamik angusaqarfigineqarnissaa tunngavilerniassallugu.
Taamaattumik oqariartuutit ullumikkut nuannaarutigaakka. Aammalu taamaalilluta neriuppunga suleqatigiiffigissagigut. Aamma angusaqarfigisinnaagigut tamanna qularutiginngilara.
Taava naggataatigut aamma oqaatigiinnassavara Inatsisartunut Ilaasortat nutaalluunniit aallartikkaluarunik pisoqasaanngoraluarunilluunniit atorfissaqartippaat sulisunik pikkorissunik avatangerneqarsimanissartik. Aamma taanna tunngavigalugu sulinerput maani tunngavilerniarneqarpoq, nalilerneqassasoq kissaatigineqarpoq.
Partiit allattaasa illoqarnerannut tunngatillugu Kattusseqatigiit apeqqutigisaat taamak paasigakku oqaatigissavara aamma taanna aaqqivigisariaqartutut isumaqarfigaara. Tassami Kattusseqatigiit allattoqarpata aamma inissarsiornissaat isumagissavarput soorunami. Taanna aamma, periarfissat taamatut ittut aamma Inatsisartut tungaaninngaaniit naammassiniarsinnaasariaqarpagut.
Taamaattumik taamak oqarlunga oqaatigissavara nuannaarlunga sullivik moderniusumik ullutsinnut naleqquttumik piumasarisaasut marlunnik oqaaseqarneq tunngavigalugu naammassisassat aamma tamakku tamarmik aningaasanik akeqarsinnaapput. Kisianni aningaasat atugassatta iluini aamma aaqqissuussinnnaavagut ippinnartut tamakkua qaangersinnaanngorlugit. Taamaalillunilu maani sulineq ittukulunnani qallunaajugaanni kalaaliugaanniluunniit ittuukulunnani sullivinngortissallugu aamma siunissami. Taamak ittut ullut nalerorpagut aamma milliartornavianngillat ulluni aggersuni, qujanaq.
Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.
Tullinnguulluni oqaaseqassaaq Per Berthelsen, siunersuuteqartoq Demokratit.
Per Berthelsen, siunnersuuteqartoq, Demokratit.
Qujanaq. siullermik Inatsisartut siulittaasuata oqaatigisaanut erseqqilluinnartunut paatsuugassaanngitsunut qujavunga aammalu tamaasa tusaatissatut tigullugit. Naluara aamma una qassiiliutiginianngilluinnarpara amerlanerussuteqartut aalajangeereermata. Aammalu ingerlariaqqinnissaa uani tutsuiginartumik avammut oqaatigineqareermat.
Taamaattumik tassa oqaannassaanga tassa ajussaarutigaara una arlaanik paatsuunganarsimappat. Naluara oqaaseq taanna paatsuuineq Jakob Sivertsenilu uangalu assigiinngitsorujussuarmik isumaqartinnerlugu. Kisianni tassa ukua saqqummiunneqartut aallaavigalugit siunnerfik uanga nammineq nalileraluarakku erseqqissuusoq. Tassanimi sumilluunniit maalaanngilanga. Siunnersuuteqarlungali nalilikkannik inuiaqatigiinnut pitsaasumik kinguneqarumaartutut taanna paatsuunganarsimappat ajuusaarutigaara kisianni nuannaarutigaara tassa Inatsisartut siulittaasuata taasaatut amerlanerussuteqavissut ingerlariaqqinnissami una aallaavissatut isigalugu ilusilersuinissaq suleriaqqinnissarlu kissaatigimmassuk. Qujanarujussuaq.
Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.
Tulliulluni oqaaseqarniarpoq Jens Napaattooq, Siumut.
Jens Napaattooq, Siumup oqaaseqartua.
Siunnersuuteqartup siunnersuummik saqqummiussinermini ilaatigut ersarissumik saqqummiussinermini nassuiaanermini ilannguppaa partiit Kattusseqatigiillu allattumik aningaasarsiaqartumik siunnersuummini saqqummiussinermini ersarissagaani tamarmik ilaammata uagut aamma naatsorsuutigisimagaluarparput Kattusseqatigiit ilaatinneqassasut. Kisiannili siunnersuuteqartup uagutsinnut pappiaqqat tunniussimasai toqqammavigisagut taakkulu toqqaammavigalugit saqqummiussinermi aallaavigisagut, aallaavigalugit uani saqqummiinermini nassuiaanermini naqqiissutaat aallaavigalugit tupiginngilara kisitsisit ilaatigut Demokratit tungaaninngaaniit aamma naqqiissutai saqqummiunneqarmata.
Demokratimmi taakku kisitsisit saqqummiussaat nikingassuteqarput 360.000 kr-nik tassa naatsumik oqaatigalugu tassa Kattusseqatigiit ilaajunnaarnerat Inatsisartut siulittaasoqarfianinngaaniit saqqummiunneqaraluartunik.
Kisianni taamatut saqqummeereermat suli eqqarsariaallannaqqippoq nukittorsaanissamik oqalulluta pitsanngorsaanissamik isumaqatigiikkaluarluta maannangaaq una siunnersuuteqartup toqqaannartumik oqariartuutaa 100.000 kr-nininngaaniit 75.000 kr-ninut appaanissaq maanngaaq killiffia uaniilermat uagut Siumuminngaaniit ersarissumik apeqquserlugu isumaqataaffiginngikkipput oqaatigereeraluaripput suli eqqarsariaallannaqqippoq suli annertunerusumik peqqutigalugu taamaalilluni Kattusseqatigiit annertunerpaamik eqqugaasussanngormata. Naatsumik oqaatigalugu 100.000 kr-nininngaaniit 75.000 kr-ninut appariartussaanngortussaassapput taamaattumik, akerlianilli uagut partiit tunuliaqutaqartugut tamavitta naatsumik oqaatigalugu qaffangaatsiartussaalluta.
Taamaattumik taanna suleriaqqinnissami isumaqarpunga oqallinnermi uani tuliaqutaallunilu uniffigisariaqanngimmat suleriaqqinnissami Siulittaasoqarfimmi nalilersuinermi aamma ilanngunneqartussat Kattusseqatigiinnut ajorseriaataanngitsumik arlaatigut aqqutissamik nassaartoqarsinnaanera innersuussutigerusuppara.
Taavalu oqariartuutigineqarnera uani inuiaqatigiinnut allaffissornermut akisoqimmat taanna ilaatigut aamma neriuppunga appassaaneerneqarnissaanut oqalliseqqinnissami toqqammavilersorsinnaassagipput uanimi uagut saqqumiinitsinni oqariartuutigatsigut iluatinnarpoq allaffissornikkut taamatut partiit tunuliaqutigalugit ingerlatsinitsinni Inatsisartuni sulinitsinni periarfissatsialaammat alloriaqqissinnaanermut.
Uani toqqaannartumik immaqa saqqummiunneqartumik toqqammavii qiviaraanni partiinut aningaasaliissutaasartutigut qaffaasussaagaluarluni kisianni aamma siunnersuuteqartup ilaatigut toqqammavilersornermini ersersippaa landstingsbureaumi toqqannartumik aamma aningaasanik nukinnillu sipaarutaasinnaammat. Taakku marluk imminnut oqimaaqatigiissikkaanni qularnanngitsummik aamma maannakkut uani atatsimiinnermi oqaluuserisassarpassuit utoqqatserpunga taamatut oqassagama immaqa pisariaqanngikkaluartut suliat ingerlareersut taava qaqilerneqartarsimassanngikkaluarput taamatu partii tunualiaqutaralugu siunnersuinerit assigiinngitsut pitsaanerusumik Siulittaasoqarfik suleqatigalugu ingerlanneqartarsimasuuppata nerriviup qaavanut qaqinnneqartinnagit.
Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.
Tassa nalunaarutigissavara aappassaaneerneqartinnani ingerlaqqittussaavoq Inatsisartut siulittaasoqarfiannut. Taamaattumik oqaaseqarneq aamma immaqa killinerneqartariaqassaaq. Anthon Frederiksen Kattusseqatigiit.
Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.
Tassa erseqqissaarusuppunga oqaaseqarninni saqqummiussanni siullermik oqaatigivara Inatsisartunut naalakkersuinikkut sulinermut tapiissutaasartut ullumikkut atuuttut qaffanngikkaluarlugit nalimmassaasoqarnissaa ujartoriga aamma taanna oqaaseqarninni ersarissumik allaqqasoq takuneqarsinnaavoq.
Uani
aamma Siulittaasoqarfiup tungaaninngaaniit massakkullu inatsit atuuttoq
naapertorlugu siunertarineqartoq aamma ersarissumik oqaatigineqarpoq tassa partiit
Inatsisartunut Ilaasortaatitaqartut aamma Kattusseqatigiit allaffissornikkut
sullinneqarneranni sullissinermi assigiinngisitsisoqarani ingerlatsinissaq
anguniarneqartoq. Taanna soorunami tusaannarlugu ajoranilu kusanaqaaq. Kisianni
pissutsit piviusut qiviarutsigit uannut assersuutigisariaqarpunga. Allatut ajornaqaaq allaanerunngilaq.
Decemberip pingajuani Inatsisartunut
qinersinermi Inatsisartunut iseqqikkama allaffittaartinneqarpunga qujanaq. taava
qaammat ataasiunngitsoq peqquneqarpunga allamunngooq nuullanga. Aap nuuppunga
aamma ajunngilaq. Taava aamma ajutoorneq maani illup iluani pissutigalugu
ruujorit ajutoornerat pissutigalugu aamma qanittukkut aamma allamut
nooqqittariaqalersimavunga. Massakkullu sumi tamaani oqartariaqarpunga sumi
tamaani allaffeqartinneqarpunga atorfillit akornanni.
Toqqissisimananngilluinnartumik
Inatsisartuni suliassakka suliariniarlugit allaffimmiullu suliassaat
suliariniarlugit assigiinngitsut tamaasa aamma sapinngilakka. Aamma taanna
miserratigissanngilara kisianni oqartariaqarpunga allanut naleqqiullugu uanga
allaffissornikkut atugassaqartinneqarnera maani allaanerujusuuvoq.
Assiginngilluinnarpaa partiip angisuup atugassaqartinneqarneraninngaaniit.
Taanna ersarippoq aamma takuneqarsinnaavoq.
Aamma qularutigineqassanngilaq
taakkua tapiissutit 100.000 kr-nit Jakob Sivertsenip oqarneratuut aap
ikiortissannik atorfinitsitseriaannaavunga taannalu uanga nammineq
pisuussutigissavara atorfinitsitsissanngikkuma.
Kisiani massakkumut aamma uanga
nammineq misilittakkakka qiviarukkit aningaasat 100.000 kr-nit iluini ukioq
naallugu allaffissornermut atorfinitsitsiniarnermi inummik 100.000 kr-nit
ataallugit aningaasarsiaqartussamik ilaannakumilluunniit pissarsiniarneq ajornartorujorujussuuvoq.
Ajornarpoq.
Qigaaffiup siornani
ajornannginnerusimavoq uagutsinnut aamma taanna qujanarsimaqaaq. Kisianni
massakkut ikiortissamik pissarsiniarneq ajornavilluni ajornarpoq taamatut
oqartariaqarpunga, Atassummut ajornarunanngilaq. Taakkuami 800.000 immaqa
700.000 kr-nik pissarsisarput. Kisianni kisimiilluni pissutsit
allarujussuupput. Taanna erseqissarusuppara.
Taamaammat oqareernittuut
tapiissutigineqartartut ataatsimut katillugit finanslovimi takuneqarsinnaasut
3.1 millionit taakkua qaffanngikkaluarlugit nalilersuisoqaqqinnissaa
assigiinnerusumik atugaqarnissaq anguniarlugu taanna kissaatiginarpoq taassumap
isummerfigineqaqqinnissaa.
Una allatseqarnermut tunngatillugu
aamma allatsip allaffissaa taannaana eqqarsaatigalugu oqalunninni siullermik
eqqaagiga allaffisamik allatsimik atorfinitsitseriataassaagaluaraanni
allaffissamik peqartinneqannginnama allat tamarmik namminneq allaffimmik
saniatigut ikiortissamik allaffianik peqartinneqarput.
Kisianni uanga qinigaaffik manna
aallartimmat nutaaq tamanna apeqqutigigaluarpara ikiorteqassaguma taava sumi
allaffeqarsinnaava pissaqanngilatit sussaqanngilatit aana allaffeerannguaq
immaqa 16 kvadratmeteritut angitigisoq taanna tassunga manngussuunneqarpunga
naammagalugulu atorlugu.
Tassa oqaatigisariaqarpara
naammagittaalliornianngilanga aamma tapiissutigineqartartut taakkua
qaffanneqarnissaat eqqarsaatiginngilakka kisiannili soorunami allatut
naligiissumik allanut naligiissinneqarlunga assinganik allat pineqarnerattut
pineqarusunnera taanna eqqaavinnarpara minnerunngitsumik aamma Inatsisartuni
sulinerup Inatsisartuni sulinermut suliassanullu annerusumik piffissaqarnissaq
taanna anguniarlugu. Imaanngitsoq Inatsisartunut Ilaasortaq
allaffimmiuujutigaluni kopigassat agguagassat allallu tamaasa suliaralugit
suliarisariaqarai.
Taanna siunertaannginnguatsiarpoq
Inatsisartunut qinigaagama allaffimmiunngussasunga maani allattoqarfissuup
iluani. Taamaattumik isumaqarpunga tamakkua aamma
eqqarsaatigilluarneqarumaartut, qujanaq.
Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq,
sinniisussaq siulleq, Atassut.
Ilisimatitsissutigissavara
oqaluuserisaq qimannagu ingerlassagatta taamaattumik massakkut Per Berthelsenip
siunnersuuteqartoq naggasiiteriarlugu 2 minutsit tassa taanna oqaluuserisassaq
tamaanga killitsissavarput.
Taava
oqaaseqarumanngilaq. Taamaalilluni ullumikkut ullormut oqaluuserisassaq
immikkoortoq 50 tassunga killippoq. Aappassaaneerneqannginnermini
Siulittaasoqarfimmut ingerlassaaq. Taavalu aamma ilaatigut partiit ilaanit
kissaatigineqarmat inatsisit atortinneqarneranut ataatsimiititaliamut
ingerlateqquneqarluni, kisianni Siulittaasoqarfiup inatsisinut atortitsinermut
ataatsimiititaliaq paasiniaaffigiumaarpaa.