Oqaluuserisassani immikkoortoq 51-1 |
|
||
| Siullermeerneqarnera | Aappassaanneerneqarnera | Pingajussaaneerneqarnera | |
Ullut ataatsimiiffiusut aqqaneq aappaat, tallimanngorneq 21. marts 2003, nal. 15:49.
Per Berthelsen, siunnersuuteqartoq, Demokratit.
Tassa
una saqqummiussassara soorunami tunngaveqarpoq misilittakkanit. Soorlu
aatsaavinnaq oqaluuserisatsinni siullermi 50-mi aamma taamatut pisugut. Tasami
uani ujartoqarneqartoq tassaavoq demokrati aallaavigalugu ingerlanermi sukat
pingaarnersaat tassalu ingerlatsinermi tunngaviit akimut ersittumik
innuttaasunut aamma paasineqarsinnaasumik takuneqarsinnaasumillu ingerlanissaat
tassani ujartorneqarmat. Misilittakkat oqareernittut qinersinermi kingullermi
pisut peqqinninngissaat qulakkeerniarlugu. Imatullu siunnersuut imaqarpoq.
Siunnersuut ukiakkut ataatsimiinnermi
siorna saqqummiuteqqaagara maanna saqqummiuteqqissavara. Saqqummiuteqqaarakku
taamani Naalakkersuisuusut akissuteqaateqarput, taannalu aallaavigalugut ima
oqaaseqarfigeqqaassavara:
Qineqqusaarnermut tapissutinik
aaqqissuussineq eqaatsutut Inatsisartullu aningaasatigut tapiissutigineqartut
annertussusaannik naleqqussaasinnaanerannik periarfissiisutut akissuteqaammi
nassuiaatigineqarpoq.
Landskarsip nalinginnaasumik
aningaasaqassusiata, qinersinissap pineqartup taamatullu partiit
qinigassanngortittut aammalu kisimilliutik qinigassanngortittut amerlassusaasa
isiginiarnissaannut Inatsisartut periarfissaqarput.
Aaqqissuussinerup eqaatsuunera ilumoorpoq.
Imami eqaatsigaaq partiit anginerit peqatigiillutik qineqqusaarnermut
tapiissutinik, piffissami pineqartorpiami unammilertiminnut sanilliullugu
inissisimanerminnut immikkut pitsaaqutissarsiffiusussanngorlugu,
aalajangersaasinnaanerannut periarfissaqarluni.
Tamatuma saniatigut qinersinissap
nalunaarutigineqareernerata kingorna qineqqusaarnermi tapiissutissat
annertussusissaannik, Naalakkersuisuugallartut Aningaasaqarnermut
Ataatsimiititaliaagallartup tamanut matoqqasumik tamatuma kingoma
akuersissutigisassaanik siunnersuuteqarnerisigut, aalajangersaaneq tamat
oqartussaaqataanerannut naapertuuppallaanngilaq.
Inatsisartunut qinersinemi kingullerni
marlunni, tassa 1999-imi 2002-milu, qineqqusaarnermut tapiissutit periutsit
assigiinngitsut marluk atorlugit agguaanneqartarsimapput. Apeqqutigalugu
tassaavoq: 1999-imi Inatsisartunut qinersinermi qineqqusaarnermut tapiissutit
2002-mi qinersinermit sooq allaanerussappat?
Tamanna Inatsisartuni partiit anginerit
unammillertertaatik akigalugit imminnut salliutinniarnerattut taamaallaat
paasineqarsinnaammat. Qineqqusaarnermi tapiissutinik taama agguaassineq
kusagisassaanngilaq tamallu oqartussaaqataanerat eqqarsaatigalugu pissusissamisoornani.
Tamatuma saniatigut akissuteqaammi taamani
Naalakkersuisuusut imminnut illersuutigaat Inatsisartut - maleruagassat
atuuttut naapertorlugit - landskarsip nalinginnaasumik aningaasaqassusianik mianerinninnissaminnut
periarfissaqarnerat. Qineqqusaarnissamut missingersuutinut ataatsimoortunut
sanilliullugu aningaasat qineqqusaarnermut atorneqartut ima annikitsigipput
ukiup ataatsip ingerlanerani qanorluunniit amerlatigisoriarluni qineqqusaartoqaraluarpat
tunngavilersuut atorsinnaanani.
Taamani Naalakkersuisuusut
akissuteqaamminni ilanngullugu allapput qinersinerit assigiinngittarneri
pissutigalugit Inatsisartunut, kommunalbestyrelsinut nunaqarfinnilu aqutsisunut
qineqqusaarnissat sioqqullugit aningaasatigut tapiissuteqartarneq pillugu
maleruagassanik nalinginnaasunik suliaqarnissaq ajornakusoortuusoq.
Siunnersuutinni taamaallaat allappara
Inatsisartunut qinersinermut atatillugu maleruagassiortoqassasoq. Tamatuma
saniatigut qinerseriaatsinut pingasunut qineqqusaarnermi tapiissutinut
tunngatillugu maleruagassiornissap ajornakusoorsinnaaneranik ajornartorsiut
takujuminaatsippara. Tamatumani piumassuseqarneq taamaallaat apeqqutaagunarmat.
Qineqqusaarnernut aningaasatigut
tapiissutaasartut pillugit inatsit maanna atuuttoq naapertorlugu
qinersilernerit tamaasa sioqqullugit aningaasat aalajangersimasut
Inatsisartunit immikkoortinneqartarput aammalu aningaasat immikkoortinneqartut
partiinut kisimiillutillu qinigassanngortittunut assigiinngitsunut qanoq agguataarneqartassanersut
aalajangersarneqartarlutik.
Allatut oqaatigalugu aningaasat
immikkoortinneqartut agguaassisarnermilu aalajangersakkat angissusiupput
nikerartut qinersinissaq sioqqullugu aalajangersarneqartartut. Isumaga
naapertorlugu partiinut kisimiillutillu qinigassanngortittunut
assigiinngitsunut qineqqusaarnermut tapiissutit agguaanneqartamerini
ersarilluinnartunik aalajangersimasunik malittarisassaqannginera
pitsaanngitsuuvoq.
Maleruagassat maanna atuuttut siumut
naatsorsuutigineqarsinnaanatillu paasilertoruminaatsuummata.
Qinersinermiit qinersinermut
qineqqusaarnermut tapiissutit aalajangersarneqartarnerini pingaartumik
partiinut nutaanut kisimiillutillu qinigassanngortittunut qineqqusaarnissami
qanoq amerlatigisunik qineqqusaarnermut tapiissutinik pissarsisinnaanissaq
nalileruminaatsuusarpoq.
Qineqqusaarnernut tapiissutinut
erseqilluartumik malittarisassaqartuuppat piffissaalluarallartillugu
qineqqusaarnissartik pilersaarusiorsinnaassagaluarpaat. Inatsisip taamatut
ilusilemeqarsimanera pissutaalluni aatsaat qinersinissaq
nalunaarutigineqartillugu qineqqusaarnermut tapiissutit ilisimaneqalersarput.
Piffissamilu tassani partiit amerlanersaasa, qineqqusaarnissaminni
aningaasatigut sinaakkutigisassatik ilisimanagit qaammatit arlallit sioqqullugit
qineqqusaarnissartik piareersartariaqartarpaat.
Taamaattumik Naalakkersuisut
naalakkersuinikkut sulinermut aningaasatigut tapiissutit pillugit Inatsisartut
Inatsisaanni nr. 1, 31. maj 2001-imeersumi § 6-mut allannguutissamik
saqqummiusseqqullugit Inatsisartunit peqquneqarpata pissusissamisuussaaq - §
6-imi pineqarput ?Qineqqusaarnermut tapissutit?.
Allannguutit imatut
ilusilerneqartariaqarput tassani partiit nutaat pioreersullu
iluaquserneqarlutik, taamaattumillu makkuninnga imaqartariaqarluni.
Partiit qinigassanngortitsisinnaatitaasut
tamarmik tunngaviusumik tapiissutinik 200.000 kroninik kiisalu qinersinermit
kingullermit taasinermut ataatsimut 50 kroninik pissarsisinneqartalerlutik.
Partiinut nutaanut tunngatillugu taakkua
atsiortiternerit katersugaat taasinertut isaasalerlugu ?nalinginnaasutut?
naatsorsuunneqartassapput - taamaattorli partiit
qinigassanngortitsisinnaanissaannut atsiornerit piumasaqaataasut annerpaamik
amerlaqatigisinnaallugit, tassalu oqaatigisinnaavara kingullermik tamanna pimmat
tamanna naleqarpoq atsiornernik 908-nik akuerisaasunik. Kisimiillutik
qinigassanngortittut tamarmik qineqqussaarnermut tapiissutinik 25.000 kroninik
pissarsisassapput.
Tassa siunnersuut oqaatigisattut
aallaaviuvoq siunnersuusiornermi pisimasoq nuanninngitsoq qinersinermut
kingullermut attuumassuteqartoq. Tassani kisimiillutik qinigassanngortittut
ilaatigullu partiilioreeraluarlutik tusartinneqarnerannut qinersinissap
nalunaarutigineqarneraniit ullut arfineq aappassaanik aatsaat tusartinneqarput
tassanilu naatsorsuutigigaluakkat tassa partiimut ataatsimut tunngaviusumik
aningaasaliissutit 200.000 250.000 kr-nit missinginik annertussuseqartut
sianigigineqarsinnaanngitsumik matut matullugit appartinneqarlutik.
Taamaalillunilu pilersaarusiorneq piviusorsiortoq
aallaaviusinnaanngilluinnarsimavoq, tamannalu tassa peqqeqqunagu matumuuna
siunnersuut una saqqummiuppara. Oqareernittut inuiaqatigiinni demokrati
aallaavigalugu ingerlasuni malittarisassaqartariaqaratta
naatsorsuutiginnaasatsinnik. Tamannalu qulakkiissagutsigu aatsaat akimut
ersittumik suleriaaseqarnikkut pilersissinnaagatsigu. Qujanaq.
Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq,
Atassut.
Akissuteqassaaq Naalakkersuisut
Siulittaasuat.
Hans Enoksen, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut.
Utoqqatserpunga. Qineqqusaarnernut aningaasatigut tapiissuteqartarnermik aaqqissuussinerup atuuttup nassataraa partiit kisimiillutillu qinigassanngortittut aningaasatigut tapiiffigineqarnissaminnut imaluunniit ima imalu amerlatigisunik tapiiffigineqarissaminnut inatsisitigut piumasaqaateqarsinnaannginnerat.
Tamanna tunngavigalugu 1996-imi januarip aallaqqaataaniilli qineqqusaarnernut aningaasatigut tapiissuteqartoqartarpoq. Aaqqissuussineq taanna eqaatsoq aningaasatigut tapiissutit amerlassusiinik Inatsisartut naleqqussaanissaannut periarfissiivoq. Nunatta Karsiata nalinginnaasumik tatisimaneqarneranik, qinersinerup pineqartup taamatuttaarlu partiit qinigassanngortittullu ataasiakkaat amerlassusiisa isiginiarneqarnissaannut Inatsisartut periarfissaqarput.
Per Bertelsenip siunnersuutaata nassatarissavaa partiit kisimiillutillu qinigassanngortittut qineqqusaarnissamut aningaasatigut tapiiffigineqarnissaminnut siunissami inatsisigut piumasaqaateqarsinnaalernerat.
Naalakkersuinikkut sulinermut aningaasatigut tapiissuteqartarneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni § 6-ip allanngortinneqarnissaa Naalakkersuisut maannakkut tunngavissaqarsorinngilaat.
Kisiannili qineqqusaarnissamut tapiissutit naatsorsorneqartarnerat tunniunneqartarnerallu il.il. pillugit apeqqutit pingaaruteqarput. Aammami qineqqusaarnissamut tapiissutit pillugit piffissami kingullermi oqallittoqangaatsiarsimavoq. Tamakku tunngavigalugit siunnersuut qineqqusaarnissamullu tapiissutit pillugit maleruagassat Inatsisartut Inatsisit Atortinneqarnerannut Ataatsimiititaliaata misissuataartariaqarai Naalakkersuisut isumaqarput.
Tamakku pereerpata qineqqusaarnissamut tapiissutit inatsitigut piumasaqaataasariaqarnersut aammalu Inatsisartunut qinersinerni, kommunalbestyrelsinut qinersinerni aamma nunaqarfinni aqutsisunut qinersinerni partiit assigiinngitsut kisimiillutillu qinigassanngortittut qineqqusaarnissamut tapiissutinik tunineqartarnissaannut tunaartassat erseqqissut aalajangersarneqartariaqarnersut Inatsisartut ilaatigut oqaluuserisinnaavaat.
Taamatut oqaaseqarlutik Naalakkersuisut inassutigaat siunnersuut
aappassaaneerneqannginnermini Inatsisartut Inatsisit Atortinneqarnerannut Ataatsimiititaliaanni oqaluuserisassanngortinneqassasoq. Qujanaq.
Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.
Partiit oqaaseqartuinut Jens Napaattooq Siumut.
Jens Napaattooq, Siumup oqaaseqartua.
Aap qujanaq. Inatsisartunut Ilaasortaq Per Berthelsen Demokratit sinnerlugit siunnersuuteqarpoq Inatsisartut inatsisaat nr. 1, 31. maj 2001-imeersumi paragraf 6-sip allanngortinneqarnissaannik Inatsisartuni siunnersuusiortoqarnissaa pillugu Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuut.
Siumumiit misissorluareerlugu oqaluuserilluareerlugulu imatut naatsumik oqaaseqarfiginiarparput. Naalakkersuisut saqqummiussinerminni erseqqissarpaat partiit kisimiillutillu qinigassanngortittut aningaasatigut tapiiffigineqarnissaminnut inatsitigut piumasaqaateqarsinnaannginnerat. Tamannalu tunngavigalugu 1996-mi januarip aallaqqaataaniilli qineqqusaarnermut aningaasatigut tapiissuteqartoqartartoq tapiissutillu amerlassusiinik Inatsisartut naleqqussaanissanut periarfissiilluni.
Taamatut eqaatsumik tapiissuteqartarneq periaaseqarfigineqarnera Naalakkersuisut saqqummiussinerminni ersersitaat siunnersuuteqartup siunnersuutaa malillugu aalajangiisoqassappat kingunerisussaavaa partiit kisimiillutillu qinigassanngortittut qineqqusaarnissamut aningaasatigut tapiiffigineqarnissaminnut siunissami inatsisitigut piumasaqaateqarsinnaalernissaat.
Taamatut Naalakkersuisut saqqummiussaqarlutik sulinermut aningaasatigut tapiissuteqartarneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni paragraf 6-sip allanngortinneqarnissaa tunngavissaqanngitsoq Naalakkersuisunit oqaatigineqartoq tamakkiisumik Siumumiit taperserparput.
Qineqqusaarnermi tapiissutit naatsorsorneqartarnerat tunniunneqartarnerat il.il. pillugit apeqqutit pingaaruteqartut pillugit assigiinngitsutigut oqallisigineqangaatsiartarsimanerat tunngavigalugu siunnersuut Per Berthelsen Demokratit sinnerlugit siunnersuutigineqartoq qineqqusaarnissamullu tapiissutit pillugit maleruagassat Inatsisartut inatsisit atortinneqarnerannut ataatsimiititaliaata missuataartariaqarai Naalakkersuisut saqqummiussinerminni tamakkiisumik Siumumiit isumaqatigalutigu tapersersorparput.
Taamatut Siumumiit oqaaseqarluta Naalakkersuisut inassuteqarnerat tapersersorlutigu siunnersuut aappassaaneerneqannginnermini Inatsisartut inatsisit atortinneqarnerannut ataatsimiititaliaanni oqaluuserisassanngortinneqarnera tapersersorlutigu inassutigaarput.
Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.
Tullinnguuppoq Aqqaluk Lynge Inuit Ataqatigiit.
Aqqaluk Lynge, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.
Siunnersuut matumani pineqartoq tassaavoq ukiarmi Inatsisartut ataatsimiinneranni saqqummiunneqanngitsoortoq. Siunnersuut ilaatigut imaqarpoq qinigassanngortittut tamarmik immikkut nunatta karsianit tapiiffigineqarnissaannit aalajangersaasoqassasoq. Tamannalu ilumut pisinnaatitaaffittut isigineqalissagaluarpat aningaasatigut kingunissaa annikitsuunavianngitsoq Inuit Ataqatigiinnit nalilerparput.
Inuit Ataqatigiit isumaqarput maannakkorpiaq pissutsit tunngaviusumik allanngorsimatinnagit siunnersuummi pineqartut allannguuteqarnissaat peqqutissaqarsorinanngitsoq. Qinersisarnermi nunatta karsiata 1996-miilli atuutilersumik partiitut qinigassanngortissinnaasunut qinigassanngortitsisunullu ataasiakkaanut tapersiisarnera ullumikkut ittoq atuutiinnarnissaa Inuit Ataqatigiinniit tapersersorparput.
Taamaakkaluartoq Inatsisartut inatsisit pillugit ataatsimiititaliaannit naliliiffigineqarnissaa aammalu oqaluuserisassap ukiamut Inuit Ataqatigiinninngaaniit akuersaarsinnaavarput.
Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.
Tullinnguuppoq Jakob Sivertsen Atassut.
Jakob Sivertsen, Atassutip oqaaseqartua.
Qujanaq. Inatsisartunut Ilaasortap Per Berthelsenip siunnersuutaa Atassummit imatut oqaaseqarfigissavarput.
Atassummit aallaqqaammut erseqqissaatigissavarput partiit pisortanit tapiiffigineqartarnerat kiisalu qineqqusaarnermi tapiissuteqartarnermik aaqqissuussineq peqataaffigisimagatsigu. Qujanartumillu Inatsisartut inatsisaata allanngortinneratigut partiinut partiillu avataatigut qinigassanngortittartunut tapiissuteqartoqarsinnaalersimavoq.
Aamma Atassummit ilisimatitsissutigissavarput politikkikkut suliniaqatigiiffiit ilaasortaqarnertik iluaqutigalugu pisortani tapiissutisiarisartakkamik saniatigut nammineerlutik aningaasatigut aamma isumagisinnaanerat pisariaqartoq. Siunissami pisortat aningaasaataasa politikkikkut suliniaqatigiiffinni isumalluutitut isigineqalinnginnissaat siunertaralugu.
Atassummit Naalakkersuisut siunnersuummut akissuteqarnerminni partiit naalakkersuinikkut sulinerminnut tapiiffigineqartarnerat pillugut Inatsisartut inatsisaata paragraf 6-sip allanngortinneqarnissaa Naalakkersuisut maannakkut piffissaasorinngimmassuk Atassummit isumaqatigaarput.
Naalakkersuisut qineqqusaartarnermut tapiissutigineqartartut angissusilerneqartarnerat pillugit apeqqutit pingaaruteqartutut nalilersortariaqartutullu isumaqarfigimmatigit Atassummit ilalerparput. Naak kikkut tamarmik iluarisaannik iliorneq ajornaraluartoq taamaattoq qineqqusaarnissamut tapiissutit pillugit maleruagassat inatsisit Inatsisartut inatsisit atortinneqarnerannut ataatsimiititaliaanni misissoqqissaarneqarnissaannik Naalakkersuisut innersuutissaqarnerat Atassummit isumaqatigaarput.
Kiisalu Naalakkersuisut Inatsisartunut qinersisarneq kisiat eqqarsaatiginagu politikkimik soqutigisaqartunut soorlu kommunalbestyrelsimut nunaqarfinnut aqutsisunut qinersisarnermi partiit tunulequtaralugit kiisalu partiit avataasigut qinigassanngortittartut qineqqusaarnissamut tapiissutinik pissarsisarnissamut tunaartassanik naleqqussaanissaq Naalakkersuisunit ammaffigineqarmat Atassummit taperserparput.
Taamatut Atassummit siunnersuut oqaaseqarfigaarput aappassaaneerneqartinnaguli Inatsisartut inatsisit atortinneqarnerannut ataatsimiititaliaani oqaluuserineqarnissaat ilalerparput nalilersueqataaffigissallugulu. Qujanaq.
Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.
Tullinnguuppoq Astrid Fleischer Rex, Demokratit.
Astrid Fleischer Rex, Demokratit oqaaseqartuat.
Qujanaq. partiit tamarmik qinigassanngortitsisinnaasut Inatsisartut qinersisoqassatillugu aningaasanik qulaani taaneqartunik pissartinneqartalernissaannik siunnersuuteqartup siunnersuutai Demokratinit taperserpagut.
Siunnersuuteqartup tunngavilersuutai Demokratinit isumaqatigaagut. Taamaattumillu isumaqarluta inatsit qulaani taaneqartoq allanngortinneqartariaqartoq. Qinersinissami tapiissutit qanoq qanorlu iliorluni agguaanneqartarnissaannik erseqqissumik maleruagassaliortoqarnissaa piongaartumik isumaqatigaarput. Taamaaliornikkut agguaassisarneq erseqqinnerulerlunilu takujuminarnerulersussaammat.
Taamaattumik Naalakkersuisut akissuteqaataat paasiuminaatsipparput. Tassami partiit partiinngorlaat kisimiillutillu qinigassanngortittut qineqqusaarnissaminnut tapiiffigineqartarnissamut pisinnaatitaaffeqarnissaannik siunnersuuteqartup isumaa isumaqatiginartinngimmassuk.
Ukiuni qinersiffiusartuni tamani partiit partiinngorlaat kisimiillutillu qinigassanngortittut tapiiffigineqartuartarsimapput. Assigiinngissutaasoq tassatuaavoq aningaasanik agguaasseriaaseq allaanerussuteqartarmat. Agguaassassat aalajangersarneqarajuttarput partiit anginerpaat pioreersullu salliutillugit. Taamatut periaaseqarneq qineqqusaarnermi tapiissutissanik naligiimmik agguataarinerussanngilaq agguataarinerusaranilu.
Naggataagut ilanngullugu oqaatigissavara siunnersuutip aappassaaneerneqannginnerani inatsisinut ataatsimiititaliaamut suliassiissutigineqarnissaanut Naalakkersuisut kissaateqarnerat Demokratinit taperserneqartoq. Qujanaq.
Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.
Tulliuppoq Anthon Frederiksen Kattusseqatigiit.
Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.
Siullermik naqqiuteqalaarniarpunga tassa uumap pappilissap agguaassama tunuani qallunaatoortaa nutserisup kukkullugu qulequtsersimammagu qulequtassarinngisaa qulequtsiussimammagu. Taanna ajuusaarutigivara. Kisianni tassa immikkoortup siuliani eqqartukkatta qulequtaa qallunaatuuani qulequtsiunneqarsimammat nutserisuminngaaniit. Kisianni taamaattussaanngikkaluarpoq.
Kisianni una immikkoortoq pillugu imaattumik oqaaseqarniarpunga. Inatsisartunut Ilaasortap Per Berthelsenip siunnersuutaa Kattusseqatigiit sinnerlugit imaattumik oqaaseqarfigissavara.
Isumaqarpunga partiit Kattusseqatigiit kisimiillutillu qinigassanngortittartunut tapiissutaasartut annertussineqartariaqanngitsut aammalu qinersinermi kingullermi qanoq amerlatigisunik qinerneqarsimanermut tapissutaasartut allanngortinneqartariaqanngitsut. Taamatut oqaaseqarlunga siunnersuutip itigartinneqarnissaa inassutigaara.
Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.
Tulliulluni oqaaseqassaaq Per Berthelsen siunnersuuteqartoq.
Per Berthelsen, siunnersuuteqartoq, Demokratit.
Qujanaq. assorsuaq eqqarsarnarpoq tassami paasiniakkakka maannamut imaammata nunani demokratiskimik ingerlatsiviusuni immaqa tamani allani aamma una pineqartoq inatsisiliuunneqartarluni taamak ililluni qinigassanngortittut ilisimaniassammassuk suut tunngaviussasut aallaaviussasullu qinersinermut atatillugu.
Taamaattumik nunatta taamatut immikkuullarissumik kiinneriartuaarnera soorunami uanga tunginninngaaniit annertuumik apeqqusissavara isumaqarpunga pisariaqartoq nunat allat demokratiskiusutut imminnut taakkartortut ingerlatsinerat sooq inatsisilersuinikkut tunngavissiorneqarnersoq paasiniassallugu.
Tassami nalunngilarput qanorluunniit ikkaluarpat ukiuni amerlaqisuni qinersisisoqassatillugu aningaasaliisoqartarpoq. Aamma qularilluinnarpara siunissaq eqqarsaatigalugu tamatuma atunngitsoortinneqarnissaa.
Pingaartua uaniippoq inatsisiliuussinissaq. Taamak iliornikkut tamanit aamma qinersisartunit ilisimaneqarsinnaaqqullugu qinersinermut atatillugu qanoq suullu tunngavigalugit suullu peqqutigalugit aningaasaliisoqartarnersoq. Tamanna taamaallaat tamanut toqqissisimanermik tunniussisinnaavoq. Puigussanngilarpummi inuiaqatigiinuku aningaasaataat atorlugit qinersinerit ingerlanneqartartut.
Taamaattumik pisussaaffeqarpugut aamma qinersisartunut tamakku akimut ersittunngorlugit inatsisiliiussinikkut takutinnissaannut. Kisianni tassa tunngaviatigut iluarisimaarpara una suli ameranernit itigartinneqarani kisiannili inatsisit atuutsinneqarneranut ataatsimiititaliami ingerlatinneqarnissaa innersuussutigineqarmat. Taanna nuannaarutigaara. Taamaalillungalu aamma siunnerfimmi qaamanermik isigisaqartutut misigisimallunga.
Pingaarnerpaarmi uanga tunginninngaaniit tassaavoq qulakkeerinninnnissarput sutigut ingerlatsisinitsigut inatsiliorfeqarfisinnasutigut inatsisiliorluta ingerlanissarput. Taamak ililluta innuttaasunut tatigineqarsinnaalluta aammalu nalilersorneqarsinnaalluta ingerlanissarput annerpaaq ammaanniassagatsigu.
Taamaattumik aamma Inuit Ataqatigiinninngaaniit ilaatigut aningaasartuutit eqqarsaatigalugit oqaaseqarneq isumaqatigivinngilara peqqutigalugu inatsisiliornikkut takusinnaalissavagut aningaasartuutit qanoq annertutigisut aallaavittut naatsoorsuutigisariaqarnerlugit.
Taava soorlu partiit avataasigut qinigassanngortittut tamakkua qanoq oqassuunga tunngavissaqanngitsumik amerlavallaalersinnaasutut nalilerutsigu taava immaqa atsiornerit taamatut sassarsinnaanissamut qinigassanngortissinnaanissamut atsiornerit amerlanerusut tunngaviutissinnaassavagut. Taamaalillutalu ataasiakkaat aamma qinigassanngortinnerminni tunuliaqutaqarnerat aammalu soqutigineqarnerat naqissuserlugulusooq takusinnaassagatsigu.
Uani Atassumminngaaniit Jakob Sivertsenilu soorlu immitsinnut paasinerusugut tassani. Tamannalu nuannaarutigaara tassani aamma aappassaaneerinninnissaq pitinnagu inatsisit atuutsinneqarnerannut ataatsimiititaliamut ingerlasussatut innersuussutigineqarmat.
Demokratit tungaaningaaniit Astrid Fleischer Rex oqaatigisaani una issualaarusuppara akuerineqarsinnaaguma. Tassami qitiuvoq uani uanga siunnersuuteqarninni imaattoq: ?Ukiuni qinersiuviusartuni tamani partiit partiinngorlaat kisimiillutillu qinigassanngortittut tapiiffigineqartuartarsimapput, assigiinngissutaasoq tassatuaavoq aningaasanik agguaasseriaaseq allangoriartaarsinnaasarmat. agguaassassat aalajangersarneqarajuttarput partiit anginerpaat pioreersullu salliutillugit.?
Tamanna pinaveersaartittariaqarparput innuttaasut partiinut tatiginninnerat nukittorsartariaqarput. Taamaattumillu inatsiseqanngitsumik tamanna aqukkuminnatsikkutsigu immitsinnut ikiorluta inatsisiliornikkut tamanna nukittorsartariaqarparput. Oqareernittut Demokratit tungaaninngaaniit siunnersuutinni alla ujartunngilara kisiannili akimut ersittumik suleriaaseqarneq. Matu matullugit isertortutullusooq pilluni suleriaaseq aallaaviginagu.
Inuiaqatigiit aningaasaat uani pivagut taamaattumik aamma Inatsisiliornikkut qanoq aqunnerlugit uppernarsaatissamik takussutissiisariaqarpagut.
Taamaattumik uani tassa annertunerusumik oqaaseqarnanga aamma Anthon Frederiksen Kattusseqatigiit itigartitsineranut paatsuungakujullunga oqaatigiinnassavara oqallissaariniannginnama annertoorujussuarmik nalunnginnakku una ilaatigut peqqusiileqinartunik qaqilerinissamut allaat aallaaviusinnaasoq.
Taamaattumik uanga tunginninngaaniit annertunerusumik oqallissaarineq ammaannianngilara. Oqaannarlunga nuannaarutigaara aappassaaneerinninnissamut inatsisit atuutsinnissaannut ataatsimiititaliamut amerlanerpaarpaartaat inassuteqarmata ingerlatitsisinissamik tamannalu nuannaarutigaarput. Qujanaq.
Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.
Tulliulluni oqaaseqassooq Jens Napaattooq Siumut, tulliukkumaarpoq Aqqaluk Lynge, Inuit Ataqatigiit.
Jens Napaattooq, Siumup oqaaseqartua.
Uani erseqqissaqqilaartariaqarsoraara paragraf 6-mut tunngatillugu siunnersuut akuersaanngiluinnaqqeqqissaaratsigu kisiannili agguaasseriaaseq atorneqartoq maannakkut ilaatigut annertuumik oqallisigineqartarsimammat taanna innersuukkatsigu ataatsimiititaliamut.
Uani ilaatigut toqqammavilersuinermini maannakkut oqaaseqarnermini siunnersuuteqartup aningaasat nalunngittariaqaripput oqariartuutigimmagu oqaatigisariaqarsoraara maannakkut aningaasat immikkoortinneqartartut akissuteqartoqarnermi ersarilluinnartumik paatsoorneqarsinnaanngitsumillu tunniunneqartarneri ukiunullu tulleriiaartuni ikkunneqarsinnaasarneri ajornannginneruvoq.
Kisiannili agguaassisarnerit demokratiskiusumik aallaavilimmit inuiaqatigiit qinigaat partiit assigiinngitsut kattulltik tamarmik nalilersuisartut amerlanerussuteqartullu inuiaqatigiit toqqarnikuusaat ilutigalugit aningaasat agguarneqartarlutik. Taamaattumik demokratiskimik oqalunneq uani aamma demokratiskip ingerlariaasia ataqqillugit isumaqarpunga uani oqaluttarfiit pingaarnerpaarpaartaaninngaaniit oqaluttoqartariaqartoq aamma.
Imminut assersuutigisarmata aamma namminut assersuutigilaarsinnaavunga paragraf 6 akuerineqarsimassasut suuppat. Assersuutigiinnarsinnaavara assersuutitut taasuusaartuugukku Napaattup partiia pilersikkipput qinersisoqarnera ilutigalugu. Taamaalioruttalu partiit pilerseriarlugu ilaqutariit tallimaalluta taava 200.000 tusindtinassagaluarpugut. Taavalu Napaattuukkormiuulluta saniatigut illoqarfiliarpugut atsiortitsinernillu Napaattuup partiia pilersissimallugu katersilluta aallartilluta. Taamaalillutalu atsiornerit 908-tat pissarsiaralugit.
Taamaalilluta
imaaliallaannaq 245.400 kr-nik aningaasannassagaluarpugut. Ila
ajornanngippaallaassaqaaq aamma taamatut toqqaannarmik inatsisiliorniaanarluta
inatsisiliorluta aqqutissiuissagaluarutta. Aamma kingunerisinnaasai qiviarsinnaasariaqarpagut. Taamaattumik demokrati
akeqartaraluartoq aamma atornerlunneqarsinnaannginnissaa qulakkeerniarlugit
inatsisit aamma atuuttarput. Taamaattumik ajunngitsorujussuarmik maannakkut
inissisimagaluartugut kisianni pitsanngorsaqqinneqarsinnaanerat uagut
eqqarsaatigalugu Siumuminngaaniit ersarilluinnartumik ataatsimiititaliamut
innersuussinerput toqqammavilersorparput.
Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq,
Atassut.
Tulliuppoq Aqqaluk Lynge Inuit
Ataqatigiit.
Aqqaluk Lynge, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.
Partiiliorniaraanni aammalu partiimut
ilaasortaaniaraanni taanna inuup nammineq nammineersinnaassutsi
toqqamaavigalugu namminerlu piumassutsiminik ilaasortaaffigisassaraa.
Peqatigiiffik taamaattoq nammineq ilaasortaanermut akiliiffissaraa.
Taamaattumillu tunngaviusumik Inatsisartut taanna susassarinngilaat. Kisiannili
susassarineqartoq unaavoq taamaattoq partii peqatigiiffilluunniit Inatsisartuni
ilaasortaatitaqalerpat taava tassani atugaasussat uani eqqartorneqarput.
Taamaattumik qineqqusaarnermut tunngasut
oqaluttuarisinnaagaluarpakka Demokratinut uagut aamma partiilioqqaaratta qanoq
pisimanersugut kisianni tamakkua piffissaajaatigerusunngilakka.
Ilumoorullugu partiilioraanni taava inuit
tunulequtat peqatigalugit aningaasaq eqqarsaatiginngikkaluarlugu angussassat
annertoorujussuusinnaapput. Taamaattumi partiit pisortat akilersugaat uanga
isumaqatiginavianngilara. Uanili pineqartoq tassaavoq Inatsisartunut
Ilaasortaatitaqarnermi atugassaasut oqallisigineqarnerat.
Qinigassanngortinnermi kikkulluunniit
aamma killilersorneqanngillat ukiorpassuit aamma uagut Inuit Ataqatigiinni
partiiulluta ataasiarlutaluunniit qinnuuloorluta pisimanngilagut. Kisiannili
Inatsisartuni ilaasortanngoratta atugassarititaasut taakkua aallaavigalugit
pineqarpugut.
Massakkut aaqqissuussinerit ajunngillat
partiillu aningaasaliiffigineqartartut pisortaninngaaniit qinnuitigineqarput
soorlu ippassaanitsiannguaq aamma allannguutit saqqummiunneqarmata
iseqqissarneqartoq naatsorsuutit kukkunersioriikkat tunniunneqartassasut.
Tassanilu naatsorsuutini partiit piumasaqarfigineqanngillat avataatigut sutigut
aningaasalersorneqaraluarnersut kisiannili soorunalimi ilaasortaanermut
akiliutit allallu taakkua ilanngukkusukkunikkit aamma tamakkua regnskabiliorsinnaavaat.
Taamaattumik Inuit Ataqatigiinninngaaniit
naaggaarnitsinnut uunga saqqummiussamut tunngaviusumik isummagut taakkuupput.
Kisiannili tassa oqaatigaarput Demokratit ikuunnappallaaqqunagit aamma
oqaatigaarput ajunngilaq isuma taanna ilanngukkumaarparput aatsaannguaq
immikkoortoq 50-mut oqallinnermut ilanngullugu aamma taanna
ilanngukkumaaratsigu. Taamaattumik oqaluuserisaq una aammalu siusinnerusukkut
anereersimasat nangeqattaarneqartariaqanngillat.
Tassa isumaqarpugut taamatut
qinigassanngortinnermi pissusiusut ullumikkut uterfigalugit tassami
misissuiffigalugit uterfigeqqissinnaajumaarigut aatsaannguaq oqaluuserisassap
saqqummiussap oqaluuserineqarneranut ilanngullugit.
Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq,
Atassut.
Oqaatigissavara maani inimi
pissuserissaarnissaq pissutigalugu makkua oqaatsit piunngitsut
ilanngussornissaat pisariaqanngimmat. Tulliulluni oqaaseqassaaq Jakob Sivertsen
Atassut.
Jakob Sivertsen, Atassutip oqaaseqartua.
Qujanaq. naatsunnguamik tassaana uagut
erseqqissumik oqaatigereeripput. Tassa partiiugaanni taava aamma nammineq
piumassuseq tunngavigalugu aningaasalersueqataasinnaanissaq Atassummit assut
aamma pingaartikkipput. Aamma erseqqissaqqissavara politikkikkut suliniaqatigiiffiit
siunissami nunatta karsia isumalluutitut isigineqalinnginnissaa aamma
eqqaamasariaqarpaat.
Siunnersuutit tulleriit marluk 50 aamma
51, tamaasa akuersaarsimassagaluarutsigit taava aningaasartuutissat 2003-mi
annertuumik allanngortissagaluarpagut. Taamaattumik paatsuuinertut siullermut
tunngatillugu oqarnera nalilersuilluarsimavugut apeqqutit taakkua marluk
pillugit. Kisianni soorunami taamaakkaluartoq Naalakkersuisut Siulittaasuata
akissuteqarnermini pingaartumik aamma kommunimut nunaqarfinnut aqutsisumut
qineqqusaarnermi tapiissutigineqartartut nalilersoqqinneqarsinnaanerannik
ammalluni oqaasiat taanna taperserparput.
Aamma soorunami oqarpugut
nalilersueqataassaagut. Kisianni oqanngilagut siunnersuutigineqartutuut
tunngaviusumik 200.000-nik inatsimmut ilanngussisoqarnissaanik aningaasanik
qulakkeerinninnissaq. Taanna soorunami isumaqataaffiginngilarput. Kisianni
partiit tamarmik aammalu partiit avataatigut attaviitsut
qinigassanngortittarnerannut tapeeriaaseq tunngavigalugu nalilersueqataanissatsinnut
aamma piareersimavugut qujanaq.
Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq,
Atassut.
Tulliulluni oqaaseqassaq Johan Lund Olsen
Inuit Ataqatigiit.
Johan Lund Olsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.
Qujanaq. Tassa sivitsorsaanianngikkaluarpunga
kisianniuna una isumaliutigeqqullugu aamma eqarsaatissiissutigilaarniariga.
Immaqa aamma isumaliutigissallugu pingaarnerugaluarpoq.
Qinigassanngortereersimagaanni imaluunniit qinigassanngortereersimasut tamarmik
assigiimmik aamma pineqarsinnaanissaannut aqqutissiuussisoqarsinnaasuuppat.
Ullumikkut malittarisassat imaapput
pisortani atorfilik sapaatip akunneri pingasut tikillugit qinersinissaq
nalunaarutigineqareeraangat taava qineqqusaarsinnaatitaavoq aningaasarsiarisani
taakku pigiinnarlugit. Allalli pisortani atorfeqanngitsut taakkua namminneq
qineqqusaarnertik kaasarfiummiunnik aningaasarsiarisaminnik tassa
privatiusimagunik imaluunniit aalisartuusimagunik namminneq
aningaasalersortussaavaat.
Taamaattumik tassani aamma immikkoortitsisoqarpoq.
Taamaattumik taanna aamma ilanngullugu isumaqarpunga aamma ilanngullugu
isumaliutigissallugu pissutissaqarluartugut. Taamaammat ukiamut
aappassaaneerisoqassappat ukiap tungaanut immaqa aamma taanna ilanngullugu
eqqarsaatigineqarsinnaagaluarpoq qanoq iliuuseqarfigineqarnissaa
eqqarsaatigalugu.
Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq,
Atassut.
Per Berthelsen Demokratit
siunnersuuteqartoq. Taanna pereerpat oqaluuserisaq naggaserlugu Naalakkersuisut
siulittaasuat oqaaseqassaaq.
Per Berthelsen, siunnersuuteqartoq, Demokratit.
Tassa oqaatigerusuinnarpara Inuit
Ataqatigiinninngaaniit Johan Lund Olsenip oqaatigisaa aamma
eqqarsaatissaqqissuummat aap tassani nikinganeqarpoq taamaattumillu
ilalerumaannarpara maanngaaniit. Oqaatigalugulu tassa nuannaarutigigakku
aappassaarneerinninnissaq inatsisinut atuutsisinermut ataatsimiititaliamut
ingerlassammat aamma qularutiginngilluinnarpara tassani piviusorsiortumik
nalilersuinissaq ingerlajumaartoq. Qujanaq.
Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq,
Atassut.
Naalakkersuisut Siulittaasuat.
Hans Enoksen, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut.
Qujanaq. tassa partiinut
tapiissuteqarnermut tunngasut uani saaqqummiunneqartut malugisinnaavara amerlanerussuteqarluartut
Naalakkersuisut innersuussuteqarnerat tassalu inatsiseqarnermut
ataatsimiititaliamut ingerlatsitseqqittoqassasoq. Aammalu uani takusinnaavata
Kattusseqatigiit tassunga akerliusut. Aamma taakku soorunami
ataatsimiititaliamut apuunneqassapput.
Tassa naalakkersuinikkut sulineq
Naalakkersuisut pingaartilluinnaqqissaarpaat sapinngisamik siammasissumik
aammalu inuit tamat oqartussaaqataanerat aallaavigalugu ingerlanneqassasoq.
Aamma Naalakkersuisut piumassuseqarput taassuma ingerlanneqartup sapinngisamik
inuiaqatigiinnut assigiimmik apuunneqartarnissaanut peqataanissaminnut.
Uani saqqummiunneqartut
aallaavigissagaanni aammalu kingumut qivialaassagaanni ukiarmi qinersinermi
tapiissutit agguaanneqartut eqqarsaatigalugit ilaatigut annertuumik
oqallinnerit ingerlanneqarput. Aamma taanna ajunngilaq pissusissamisoorpoq
oqallittoqartariaqarpoq. Kisiannili uani oqariartuutigineqartut partiit
anginerit imminnut iluaquserniarlutik sulinerattut taagorneqarnerat aammalu ilaatigut isertortumik aqutsinermik
nipilerlugit oqariartuutigineqartarnerat taanna ilumuunngilluinnaqqissaarmat.
Tassa naalakkersuinikkut ingerlatsineq
inuit tamat oqartussaaqataanerat aallaavigalugu nunami maani ingerlanneqartoq,
taanna qaquguluunniit apeqquserneqanngisaannassasoq nunatsinni
neriuutigilluinnaqqissaarpara.
Aammalu uani aaqqissuusinerni tamani
politikkikkut, oqartussaasut peqataatinneqarput. Uani-lu aamma
minnerunngitsumik atorfillit suleqataatinneqarlutik. Tassa isertortumik
oqariartor-tarnerit taakku tunngavissaqanngitsut oqaatigissavakka. Tassa
kikkunnilluunniit aamma takuneqarsinnaapput aamma imminnut iluaquserniarnermik
sulinerit, taakku nalunngilagut pillarneqaataasinnaasut.
Taamaammat pissuserissaartumik
sapinngisamillu innuttaasunut amerlanerpaanut, sunniutilimmik aaqqiisarnissaq
taanna qularinngilluinnaqqissaarpara tamatta pingaartikkipput.
Soorunami partiip angissusia apeqqutaavoq
aningaasanik tapiiffigineqarnissa isigissagaanni, aammalu qinersinermi
angusarineqartut aallaavigineqartartut, isumaqarpunga taakku aamma
ataqqineqartariaqartut. Tassami inuit namminneq partii taajumasartik
taasarpaat, taakkulu tunngavigalugit tapiissutit aalajangerneqartarlutik.
Uanili aamma eqqaamassavarput
politikkikkut sulineq, inuiaqatigiit tapiissutaanik kisimi napatinneqassanngimmat,
aamma partiit pioreersut soorunami nammineq suliniarnertik aallaavigalugu,
annertuunik pilliuteqartariaqartut tamatta nalunngilarput.
Aamma nalunngilara taamatut
ingerlasoqartoq. Tassa Naalakkersuisut siunertarinngilaat partiit sulinerat tamakkiisumik
inuiaqatigiinnit akilersorneqassasoq. Tassami aamma partiit namminneq
siunnerfillit politikkikkut anguniagaqartut pisussaapput, annertuumik
sulinermik-kut pilliuteqassallutik. Taanna isumaqarpunga taanna aallaavigalugu
sulineq annertunerpaa-mik ingerlanneqartariaqartoq.
Aammalu uani tapiissutit
tunniunneqareernerisa kingornatigut massakkut piumasaqaataalerni-kuuvoq
naatsorsuutit tunniunneqartalissasut, aammalu taanna qujanartumik
naammassineqar-tarpoq. Tassuunalu aamma oqariartuutigerusuppara isertortumik
aqutsineq ingerlanneqarsin-naanngimmat. Taakkumi tunniunneqanngippata tullianik
partiimik qinersinermik tapiissutis-sanik aamma pissarsisoqarsinnaanngimmat.
Uani oqaluttut ilaanninngaaanniit
oqaatigineqartoq, tassalu Inuit Ataqatigiit oqaluttuata saniatigut Johan Lund
Olsenip, ilumoorpoq tassani oqariartuutaa, atorfillit taavalu namminer-sortut,
aalisartut, piniartut sulisartullu eqqarsaatigissagaanni atugaat
qineqqusaarnermi assi-giinngitsorujussuusarput.
Tassa atorfillit inissisimalluarnerusut
taakku periarfissaqartinneqartarput aningaasarsiaminnik tigumminninnissaminnut,
illuatungaatigullu aamma allat qineqqusaartut periarfissaqartinneqa-ratik
taamatut ikiorneqarnissaminnut. Taanna isumaqarpunga inatsiseqarnermut
ataatsimiitita-liami aamma nalilersorluartariaqartoq.
Tassami pingaartillugu
oqariartuutigisarparput politikkikkut sulinermi sapinngisamik atukkat assigiit
ingerlanneqartariaqartut. Tassuunalu aamma isumaqarpunga assigiinngissut
annertu-ngaatsiartoq, takuneqarsinnaasoq aaqqinniartariaqartoq.
Tassa uani Naalakkersuisut soorunami inuit
tamat oqartussaaqataanerat pingaartippaat. Uanilu oqaatigissavara
pingaartinneqarmat taasisut amerlassusiat aallaavigalugu tapiisarneq ingerlan-neqartariaqartoq.
Tassa inuit namminneq aalajangertussaammassuk kikkut taarusunnerlugit aammalu
partii sorleq tapersersorusunnerlugu.
Isumaqarpunga kiffaanngissuseq
tassaniittoq aamma ataqqillugit tamatta pissasugut, imaan-ngitsoq partiit
anginerit imminnut iluaquserniarlutik ingerlaniarnerannik taagornagu. Taanna
partiinut anginernut soorunami nuanninngilaq taamatut nalilerneqartarneq,
kisianni nalunngi-larput aamma unioqqutitsiniaasoqanngimmat, aamma
pinerlunnissaq siunertarineqanngilluin-naqqissaarmat tapiissutit
ilusilersorneqarnerat taanna inuit tamat oqartussaaqataanerat aallaa-vigalugu
ingerlanneqarnikuusoq, matumuuna uppernassassavara.
Tassa Naalakkersuisut assut pingaartippaat
inuit tamat oqartussaaqataanerat aallaavigalugu, politikkikkut sulinerit
ingerlanneqarnissaat. Uanilu oqariartuutigineqartut aamma inatsiseqar-nermut
ataatsimiititaliamut suleriaqqinnissami tunngavigilluarneqarnissaat
neriuutigalugu, tullianut ukiamut saqqummiussisoqarnissaanut Naalakkersuisut
qilanaarlutik peqataassapput. Sapinngisaminnik politikkikkut sulinerup
assigiinnerusumik aammalu immikkoortitsinerta-qanngitsumik tamanut
iluarinartumik aaqqinnissaanut peqataarusuppugut.
Kisianni oqaatigissavara uani massakkut
immikkoortitsinermik tunngavilimmik sulisoqan-ngimmat.
Qujanaq.
Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq,
Atassut.
Tassa oqaraluarama naggataaq
Naalakkersuisut Siulittaasuat oqaaseqassasoq, kisianni siunnersuuteqartoq Per
Berthelseni naatsumik.
Per Berthelsen, siunnersuuteqartoq, Demokraatit.
Qujanaq.
Tassa naatsuararsuussaaq.
Uanga iserfigerusunngikkaluarakku taanna,
aamma makkua oqaatsinik pinerlunnernik assigi-saannullu oqaatsit atorneqartut,
uanga sumilluunniit pulaterfiginianngilakka.
Kisianni Naalakkersuisut Siulittaasuata
nammineerluni iserfigivaa, qinersinernut atatillugu aningaasanik
tunniussinermut tunngatillugu piumasaqaataammat, taakkua naatsorsuusiaralugit
1. marts uppernarsaaserlugit tunniunneqassasut.
Iluatsillugu tusarusunnassaaq tassami
Demokraatininngaanniit uagut tunniussinikuugatta 25. februar, 26 februar.
Taamaattumik tusarusunnaassaaq partiit sinneri ilumut taanna piumasa-qaataasoq
naammassillugu eqqortumik ingerlassimaneraat.
Qujanaq.
Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.
Taamaalilluni
oqaluuserineqartoq normu 51, inatsisit atortinneqarnerannut
ataatsimiititaliamut ingerlanneqartussanngorpoq.