Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 61-1		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Ullut ataatsimiiffiusut qulingiluaat, ataasinngorneq 17. marts 2003, nal. 14:50.

 

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 61

 

 

Nunamik piginnittussaanerup nunatsinnit tamakkiisumik oqartussaaffigineqalernissaanik Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuut oqaluuserisassanngortitsisoq

(Kuupik Kleist)

(Siullermeernera)

 

Kuupik Kleist, siunnersuuteqartoq, Inuit Ataqatigiit.

Inatsisartut upernaaq manna ataatsimiinnissaannut siunnersuutigaara nunamik piginnittuussanerup tamakkiisumik oqartussaaffigineqalernissaanik anguniagaqarluni nunatsinni Naalakkersuisut Danmarkimi Naalakkersuisunut isumaqatigiinnialernissaannik Inatsisartut aalajangersaassasut.

 

Tassa nunamut pisuussutinullu tamakkiisumik oqartussaalernikkut aatsitassarsiornikkut allatigullu nunatta aningaasarsiornikkut imminut annerusumik pilersulernissaanut periarfissat annertusarneqassapput.

 

Tassa siunnersuutigaara Inatsisartut aalajangissasut Naalakkersuisut periarfissaq siulleq atorlugu Danmarkimi Naalakkersuisunut nunamik piginnittussaneq pillugu isumaqatigiinnialernissaannik pisussaatillugit.

 

Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.

Akissuteqassaaq inuutissarsiornemut aatsitassanullu Naalakkersuisoq.

 

Finn Karlsen, Inuutissarsiornemut Aatsitassanullu Naalakkersuisoq, Atassut.

Nunamik piginnittussaaneq pillugu aalajangiiffigisassatut siunnersuummut saqqummiunneqar tumut aallarniutigalugu erseqqissaatigissavara nuna pisuussutaalu pillugit qinigaaffimmi matumani naalakkersuinikkut sulinermi Naalakkersuisut anguniagarigaat makku:

C   Inuiaat kalaallit nunatsinnik piginnittussaanitta akuersissutigineqarnissaa sulissutigineqasoq.

C   Nunatta qanoq atorneqarnissaa pillugu pisuussutaalu iluaqutigineqamissaat inatsisiliornikkut tamakkiisumik nunatta oqartussaalemissaa anguniarneqassaaq.

 

Naalakkersuisut isumaqarput anguniakkat taakku siunnersuummut saqqummiunneqartumut ataatsimoorutilerujussuusut. Naalakkersuisut isumaqarput tamanna nunatta pisuussutaanik atorneqarnissaasa nunatsinnit susassaqarfittut oqartussaaffigineqarnissaat pillugu inatsisartuni partiit akornanni annertuumik isumaqatigiiffiuneranut takussutissaasoq.

 

Nalunaarutigisinnaavara aatsitassat ikummatissallu pillugit nutaamik aaqqissuussinissaq pillugu Naalakkersuisut danskit naalakkersuisuinut saaffiginnissuteqareersut. Danskit naalakkersuisui erseqqissumik nalunaarutigisimavarput nunarput nunattalu pisuussutaasa qanoq atorneqarnissaat iluaqutigineqarnissaallu inatsisiliornikkut ima ingerlanneqartariaqartut nunatsinni oqartussat inatsisiliornermut ingerlatsinermullu akisussaatillugit.

 

Tamanna siusinnerusukkut naalakkersuisuusut kissaatitut saqqummiussimasaannut naapertuulluinnarpoq.

 

Taamaattumik aatsitassanut tunngasuni nunatta Danmarkillu akomanni marloqiusamik ingerlatsinerup unitsinneqarnissaa erseqqissumik anguniagaralugu isumaqatigiinniuteqarnissaq siunniussimavarput.

 

Naatsumik oqaatigalugu aatsitassanut tunngasut nunatsinni inuiaqatigiinni suliassaqarfinni allani nammineerluta aqutsinitsitulli aqutsivigineqalissasut kissaatigaarput.

 

Suliassaq manna pillugu Naalakkersuisut danskillu naalakkersuisuisa akornanni ataatsimiinneq siulleq 2003-mi upernaaq manna pissasoq naatsorsuutigaara.

 

Uagut namminersornerunitsinnut inatsimmut aamma ilaatigut Savalimmiuni aatsitassanut tunngasutigut aaqqissuussineq pillugit oqallinnernut tunngatillugu nunamut piginnittussaaneq pillugu apeqqut isummerfissanik assigiinngitsunik imaqartoq ilisimavarput.

 

llaatigut inatsisit naalagaaffimmut tunngasut, tassalu piginnaatitaaffinnik pisinnaatitaaffinnillu Namminersornerullutik Oqartussanut danskit naalagaaffianniit nuussinissamut inatsit tunngaviusumi aamma namminersorneruneq pillugu inatsimmi killiliussanik imaqartut.

 

Ilaatigullu inatsisit inuiannut tunngasut nunatsinni innuttaasut nunat tamalaat isumaqatigiissutaat naapertorlugit nunamut pisuussutaanullu pisinnaatitaaffinnik imaqartut.

Naalakkersuisut isumaat malillugu namminersulemissaq nunattalu naalagaaffeqatigiit iluanni qanoq inissisimanera pillugu oqallinnissamut atatillugu tamakku pitsaanerpaamik oqaluuserineqarsinnaapput.

 

Oqallinnissaq tamanna aatsitassanut tunngasutigut aaqqissuussinerup iluarsaanneqarnissaanit annertunerujussuuvoq.

 

Kiisalu ilisimavarput nunatta Danmarkillu akornanni aatsitassat pillugit aaqqissuussineq pillugu namminersorneruneq pillugu inatsimmi aalajangersakkat tunngavissaatitallu qanoq isumalersorneqarnissaat assigiinngitsunik isunimerfigineqarsinnaasut.

 

Aatsitassat ikummatissallu pillugit nutaamik aaqqissuussinissap isumaqatigiinniutigineqarnissaanut Naalakkersuisut suliniuteqarnerminni pingaartissimavaat uagut tassaassasugut nunatsinni ineriartortitsisut.

 

Uagununua suliffissanik isertitassanillu pisariaqartitsisugut. Uagununa avatangiisinut inuiaqatigiinnullu kinguniusussanik inooqatiginnittussat. Taamaattuminguna naalakkersuisuni isumaqartugut uagut akisussaanermik tigusinissarput eqqortuusoq.

 

Aatsitassat pillugit inatsit maannakkut atuuttoq assersuutigalugu piginnaatitsissutitut inatsimmut allanngortinneqamissaa kissaatiginarpoq, taamaalillutik Namminersornerullutik Oqartussat aatsitassanut tunngasut aaqqiivigineqarnerannut oqartussaalissallutik.

 

Taamatut aaqqissuussineq suliassaqarfinni allani ilisimareerparput, tassa piumasaqaatit erseqqinnerusut arlallit tunngavigalugit Inatsisartut Naalakkersuisullu inatsisiliornissamut ingerlatsinissamullu oqartussaanermik tigusisimammata Folketingip piginnaatitsissutitut immikkut inatsisiliaatigut.

 

Tamanna pereerpat nunatsinni aatsitassanik ikummatissanillu atuineq pillugu piumasaqaatinik inatsisartut peqqussutaatigut Inatsisartut aalajangersaasinnaalissapput.

 

Tamanna naalakkersuisut naliliinerat malillugu akisussaaffiminik oqartussaaffimmillu agguaanerussaaq Naalagaaffeqatigiinnermi mianerisassanut pingaarnernut eqquutsitsillunilu suliassaqarfimmut inuiaqatigiinnut kalaallinut tunngassuteqarpiartumut nunatsinnut akisussaaffiliillunilu aqutsiviginninnissamut oqartussaaffiliisuussaaq.

 

Ilaatigut isummat tamakkuupput naalakkersuisut danskit naalakkersuisuinut saqqummiutilersaagaat.

 

Naalakkersuisut isumaat malillugu aatsitassanut tunngasut taamatut iluarsiivigineqarnissaat maannakkut naammassiniartariaqarparput namminersorneq pillugu nutaamik aaqqissuussinissap oqaluuserineqarnissaa utaqqeqqaamagu.

 

Naalakkersuisut sinnerlugit neriuutigaara isuma tamanna Inatsisartut isumaqatigissagaat aammalu nunami maani aatsitassanut tunngasut naalakkersuinikkut allaffissornikkullu kalaallit oqartussaasuinit aqutsivigineqalemissaat pillugu Naalakkersuisut anguniagaqarnerat tapersissagaat.

 

Danskit naalakkersuisuinik isumaqatigiinniarnissat takutikkumaarpaat anguniakkatta angunissaannut sunik periarfissaqarnersugut.

 

Taamatut oqaaseqarlunga aammaarlunga erseqqissassavara apeqqut manna tunngaviusumik isumaqatigiiffiusorinarmat, tassa naalakkersuisut pingaartimmassuk aatsitassanut tunngasut oqartussaaffigineqarnerat piaarnerpaamik iluarsiiffigineqartariaqartoq.

 

Oqaatigineqareersutut Naalakkersuisut isumaqarput nunatsinnut piginnittussaatitaaneq pillugu apeqqut suliassatut angisuutut pingaaruteqartutullu namminersorneq pillugu isumalioqatigiissitat isumaliutissiissutaata Inatsisartuni oqaluuserineqarnerani oqaluuserineqartariaqartoq.

 

Naalakkersuisut isumaat siunnersuuteqartup isumaqatigisinnaagai aammalu aalajangiiffigisassatut siunnersuummut saqqummiunneqartumut naalakkersuisut akissutaat Inatsisartut akuersaarsinnaassagaat naalakkersuisut neriuutigaat.

 

Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.

Taava massakkut partiit Kattusseqatigiillu oqaaseqartui. Siuliussaaq Jens Napaattooq Siumut.

 

Jens Napaattooq, Siumup oqaaseqartua.

Qujanaq. Nunamik piginnuttussaaneq pillugu Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut Kupik Kleist, Inuit Ataqatigiit sinnerlugit siunnersuutaanut pisarnertut Siumumiit  oqaluuserilluareerlugu imatut oqaaseqarfiginiarparput.

 

Inuiaat kalaallit nunatsinnik piginnittussaanerput Siumup aallartikkamili ilungersuutigalugu sulissutigisaasa ilagaat, taamaalilluta nunatta qanoq atorneqarnissaa pillugu tamakkiisumik nunatsinni oqartussaalersinnaaleqqulluta.

 

Nunatsinnut tamakkiisumik oqartussaalernissaq ukiorpassuanngortuni politikkikkut assigiinngitsutigut naalagaaffeqatigiinnerup iluani annertuumik oqalluffiusarsimasoq Siumumiit peqataaffigineratigut ilisimaaraarput.

 

1978-imi namminersornerulernissatsinni naalagaaffeqatigiinnerup iluani tamannarpiaq pillugu taamanikkut danskit matoqqalluinnarsimagaluarnerat Siumumiit eqqaamalluarparput, aammalumi ilisimaaralugu namminersornerulersimanermi ilaatigut ilanngunneqarsimalluni periarfissaqarsinnaanera killeqartoq.

 

Naalagaaffeqatigiinnerup iluani namminersornerulersimanitsinni sinaakkutigisimasat arlalitsigut maanna sipporlugit angusaqarsimalerpugut, taamaattumillu Siumumiit qularutiginngilluinnarparput naalagaaffeqatigiinneriup iluani ataqqeqatigiilluni suleqatigiilluarnikkut tamanna angusaqarfiussasoq.

 

Danmarkimi aamma nunasiaqarfiusimasutut pisussaasutut misigisimavoq. Nunarput nammineq matumani oqartussaaleruni tunngaveqarluartumik tatiginarluartumillu ingerlaqqissasoq.

 

Siumumiit isumaqarpugut alloriarnerit pingaaruteqarluinnartut ilaat 1997-imi piviusunngortinneqartoq, taamani isumaqatigiissutigineqarmat Aatsitassanut ikummatissanullu Pisortaqarfik 1998-imi nunatsinnut nuunneqassasoq.  Siumumiit suliaq tamanna tulluusimaarutigaarput. Qularineqassanngilarlut suliap ingerlateqqinneqarnissaani siuttooqataalluta suleqataassagatta.

 

Taamaammat aamma nuannaarutigaarput nunatsinni Naalakkersuisut danskit Naalakkersuisuinut erseqqissumik tamanna pillugu nalunaaruteqarsimanerat, tassalu nunarput nunattalu pisuussutaasa qanoq atorneqarnissaat iluaqutigineqarnissaallu inatsiliornikkut ima ingerlanneqartariaqartut: Nunatsinni oqartussat inatsisiliornermut ingerlatsinermullu akisussaatillugit, tamanna oqareernitsitut Siumumiit nuannaanaarutigalugulu naammagisimaarparput. Naatsumik oqaatigalugu aatsitassanut tunngasut nunatsinni inuiaqatigiinni suliassaqarfinni allani nammineerluta aqutsinitsitulli aqutsivigineqalissasut.

 

Suliarlu tamanna pillugu Naalakkersuisut danskillu Naalakkersuisuisa akornanni ataatsimiinneq siulleq 2003-mi upernaaq manna pisussaq Naalakkersuisut naatsorsuutigalugu oqaatigisaat malillugu sulilluarnissaannik angusaqarluarnissaannillu Siumumiit kissaappagut.

 

Taamatut Siumumiit oqaaseqarluta Naalakkersuisut nunatsinnut piginnittussaatitaaneq pillugu apeqqut suliassatut angisuutut pingaaruteqartutullu namminersorneq pillugu isumalioqatigiissitat isumaliutissiissutaata Inatsisartuni oqaluuserineqarnerani matuma oqaluuserineqartariaqarneranik oqariartuutaat tapersersorlutigu siunnersuuteqartumut Naalakkersuisut akissutaat Siumumiit tamakkiisumik naammagisimaarlutigit tapersorparput.

Qujanaq.

 

Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.

Tulliulluni oqaaseqassaaq Aqqaluk Lynge, Inuit Ataqatigiit.

 

Aqqaluk Lynge, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.

Nunamik piginnittussaanerup nunatsinnit tamakkiisumik oqartussaaffigineqalernissaanik Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuut Kuupik Kleist Inuit Ataqatigiit sinnerlugit saqqummiussaa imaattumik oqaaseqarfigiumavarput.

 

Inuiaat kalaallit nunaminnik piginnittuunertik killeqanngitsumillu atuisinnaanertik qangaaniilli pingaartitarisimavarput. Tamanna qamuuna misigisimavarput, tassa Kalaallit Nunaat nunagigatsigu aamma uagut inuiaat ataatsimut oqartussaaffigigipput, taammaattumillu oqartarluta nammineq pigalugu.

 

Ajoraluartumilli danskit inatsisaanni allassimasut taamaanngillat. Tassami ukiut 50-it matuma siornagut danskit inatsisai tungaviusut  malilluugit Kalaallit Nunaat danskit naalagaaffiannut ilanngutitinneqarneragut nunasiaanermi aaqqissuussineq ingerlatiinnarneqarmat, tassalu naalagaaffik tassaavoq Kalaallit Nunaannik piginnittuusoq qullerpaatullu aalajangiisinnaassuseqarluni.

 

1979-imi Namminersornerulluni Oqartussanngornermi danskit naalagaaffiata nunatsinnik piginnittuunini naqissuseqqippaa, Namminersornerulluni Oqartussaaneq pillugu inatsimmi inuiaat kalaallit immikkut inuiaanerat aammalu immikkut nunamik piginnittuunerat akuersaarnagit nunatta nunataa pisuussutillu nunamiittut naalagaaffimmit tamakkiisumik oqattussaaffigineqarneri aatsitassat pillugit inatsimmi aalajangersaaffigineqarmata.

 

Taamaatumik nunalerngusaanneq ullutsinni suli ingerlavoq sulilu sivisuumik akimmisaarfiusussaasoq Kalaallit Nunaanni inuiaat ataatsimut qanoq iliuuseqanngippata.

 

Inuit Ataqatigiinniit Kuupik Kleistip Folketingimi novemberimi 2002-mi oqallissimaneq tunulequtaralugu maanna Inatsisartuni aalajangigassatut siunnersuutaa soorunami isumaqatigaarput,  Naalakkersuisunillu akineqarnera sullugaarput suliassartarvianillu pimoorullugu suliarineqarsimannginnera malunnarpoq, tassami pisuussutinut uumaatsunut aqutsiveqarfimmut taamaallaat suliassiissutigineqarsimavoq, naak nunamik piginnuttussaanermut apeqqutit inuiaassutsimullu attuumassuteqartut Naalakkersuisut siulittaasuata suliassarigaluaraat.

 

Suliassiissutit pingaarutillit taamaattut tunngaviusumillu isummerfigisassat sukumiinerusumik suliarineqartarnissaat Naalakkersuisunut matumuuna kaammattuutigissavagut. Inatsisartunummi ilaasortat siunnersuutitik pillugit sukumiisumik suliaqaqqaartarnissaannik piumasaqaateqartoqartarpoq, aamma illuatungaatigut iluamik Naalakkersuisut tungaanninngaanniit akineqarnissaq aamma neriuutigisassavarput.

 

Taamatut oqaaseqarnitsinnut pissutaavoq  nunamik piginittussaaneq pillugu uuma suliap qallunaatuunngortinneqarnerani taammaallat isumaqartinneqalersimammat pisuussutinut uumaatsunut, tassalu aatsitasanut, aqutsinermut sangutinneqarluni.

 

Erseqqissartariaqarpoq sooq Inuit Ataqatigiit suliassaq una maanna qaqinneraat. Eqqaamaneqarunnarsivoq novemberip 18-anni malinnaasimasunit naluneqassanngilaq nunatsinnit folketingimi ilaasortaatitatta Kuupik Kleistip Lars Emil Johansenillu siunnersuutaat oqallisigineqarmat statsminiterimut arlaleriarluni apeqqutigineqartaraluarpoq sooq Kalaallit Nunaata nunamik piginnittuunera, pisortatigut aqunneqarnera nunatsinni oqartussanit tiguneqarsinnaanngitsoq, naak Savalimmiut 1990-ip aallartilaarnerani oqartussaaneq tamakkiisoq tigusimagaluaraat. Taava statsministerip akissutaatiigut erserpoq Savalimmiuni pisimasut assigalugit Kalaallit Nunaat taamaaliorfigineqarsinnaanngitsoq danskit naalagaaffiata kikkunnilluunniit oqartussanit allanit qulangerneqarsinnaannginnissaa piumasarineqarmat. Tassa allatut paasineqarsinnaanngilaq Folketingimi oqallinnermi saqqummiussaq taamaattoq taassaavoq Naalagaaffeqatigiinnermi immikkoortitsineq erseqqilluinnartoq.

 

Tassa imaappoq danskit naalagaaffiup oqartussaaneranik salliutitsipput, inuiaalli kalaallit pisinnaatitaaffiinik ataqqinnikkumanatik.

 

Inatsisartut tunngaviusumik aalajangiusimasatik aammalu qinikkat siornatigut aalajangiusimasaat allanngorsimanngillat, tassalu 1975-imi Landsrådit nunamik piginnittussaanermik aalajangiusseqqaarnerminni pissutsit naak allannguuteqarsimagaluartut. Tamatuma kingorna  Nunat Inoqqaavi Naggueqatigiillu pillugit FN-imi naalagaaffiit isumaqatigiissutaat taaguuteqartoq ILO  Convention 169 danskit naalagaaffiata 1996-imi Inatsisartut aamma akuersissuteqarneratigut Danmarkimit nunatsinnilumi atuutiilerpaat taamanikkut Folketingimi ilaasortap nunatsinneersup Hans Pavia Rosingip siunnersuuteqarneratigut.

 

Taassuma isumaqatigiissutip pineqartup imaa ataatsimut isigalugu kalaallinut nutaartalerujussuuvoq danskit naalagaaffiata iluani nunap inoqqaavisut pisinnaatitaaffivut erseqqissarmagit. Nutaartaa uaniippoq, naak uagut kalaallit uatsinnut inuiattut taasaraluarluta taamaattoq immikkut naalagaaffiunata danskilli naalagaafiata ataaniikkatta immikkut inuiattut pisinnaatitaaffeqanngilagut, ?taamaallaat? nunap inoqqaaviisut pisinnaatitaaffeqarpugut, danskit naalagaaffiata tamanna timitalerniartussaavaa. Tassalu Kuupik Kleistip Inuit Ataqatigiit sinnerlugit saqqummiussaani taanna apeqqut qitiulluinnartoq.

 

Naalagaaffik Kalaallit Nunatsinni Inatsisartunit erseqqissaaffigineqartariaqarpoq isumaqatigiissut 169, Artikel 14, immikkoortoq 1-imi ima erseqqitsigisumik allassimammat, nunap inoqqaavisa nunaminnik piginnittussaanerat atuisinnaanerallu qangaaniilli atuisinnaatitaanertik najoqqutaralugu tamanna naalagaaffimmit akuerineqartussaasoq.

 

Siunnersuumi maani oqallisigisatsinni tamanna qitiulluinnarpoq, pisuussutinullu atuisinnaanermut kisimi atuumassuteqarani. Uagummi nunamik piginnittuusutut misigisimanerput silarsuarmi inatsisit atorlugit ingerlatsiviusumi naammanngillat, taamaattumillu inatsisitigut erseqqissumik aamma allassimasariaqarluni.

 

Nunarsuaq tamakkerlugu suleqatigiiffinni ilaatigut FN aqqutigalugu kalaallit akuusorujussuuvugut mannalu tikillugu qallunaat Naalakkersuisa nunanut allanut namminersornerulluta oqartussaanerput nunap inoqqaaqarfiusunut tulluusimaarutigisaraluaramikku nunatsinni inunnut ajunngisaarnersuartik. Kisiannili maanna nunarsuaq tamakkerlugu tutsiutereerpoq ukiut 50-it matuma siornagut Avanersuarmiut nunaannik arsaarinnissimanertik pillugu danskit eqqartuussiveqarfiata qullerpaartaanni naalagaaffiup unnerluutigineqarnerata kingorna nunap inoqqaaviniit danskit oqartussaasuinik isiginninneq allanngoriartorsimavoq piviusorsiornerulerlunilu.  Tamanna minnerunngitsumik FN-imi nunat inoqqaavisa atugaat pillugit ataatsimiititaliarsuani Permanent Forumimi siorna aallartittumi aatsaat erseqqisiartorpoq.

 

Nunarsuarmi FN aqqutigalugu aalajangersakkat pingaarnerit arlaqarput inuiaat kalaallit pisinnaatitaaffiinut tunngassuteqartut, pingaartumik inuit inuiattut taaguuteqarsinnaatitaasut akornanni atuuttut. Ullumikkulli danskit naalagaafiata iluani inuiattut akuerisaannginnitsinni aqqutissat FN-imi isumaqatigiissutaareersut iluanni sorliit najoqqataassanersut  nalornissutaasarput, taamaattumik pingaartumik Inatsisartuni erseqqissumik isumaqatigiissuteqarsimannginneq aamma tunulequtaasarpoq.

 

Novemberimi 2002-mi Folketingimi oqallinnermi danskit Naalakkersuisuisa siulitaasuata Anders Fogh Rasmussenip  Folketingip oqaluttarfiatigut arlaleriarluni nalunaarutigisarpaa nammineq Namminersornerulluni Oqartussaanermi Inatsit allannguuteqartinnialersaarlugu, qanorli iliuuseqarnissaminik manna tikillugu suli erseqqissaasimanngilaq. Nalunanngilaq qallunaat eqqarsartaatsiminni nunamik piginnittuuneq taamaallaat pisuussutinut, tassalu aatsitassanut tunngatittaraat. Kisiannili pisortat eqqarsartaatsiminni inorsartarput, inuiaat kaalaallit nunaminnik piginnittuunerat oorinut tungaannanngimmat kisiannili uagut inuiaassutsitsinnut tunngatipparput, immitsinnut tatitiginitsinnut, anersaakkut inuunitsinnut sutigullu tamatigut toqqissisimanissatsinnut attuumassuteqarmat, pisortat uungaannaq isiginninnerat aalajaassuseqanngilaq.

 

Inuit Ataqatigiit isumaat malillugu danskit naalagaaffiata nunatsinnik pisuussutaanillu

nammineq piginnittutut suaarutiginnittuarnera isigaarput FN-ip isumaqatigiissutaanik uijarterinertut. Tamannalu Kalaallit Nunaanni Inatsisartut Naalakkersuisullu eqiingaffiginerusariaqarpaat.

 

Inuit Ataqatigiit pingaartipparput pisinnaatitaaffitta tamakkiisumik qallunaanit timitaliiffigineqarnissaat  marloqiusamik isummersorunnaarlutik. Inuit Ataqatigiit inuiattut immikkullu nunaqartutut danskit naalagaaffianit akuerineqarnissarput suliarittuinnarpaat, soorlu aamma Folketingimi aatsaat taama erseqqitsigisumik saqqummiisoqarneratigut ersertoq apeqqut qanoq naalagaaffimmit tukermersorfigineqartigisoq. Soorlumi nunatsinni Naalakkersuisut aamma uagut isumarput malillugu qunugigaat apeqqut maanna ammasumik erseqqissumillu suliarineqarnissaa.

 

Tamanna Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat suliaannut saqqummertussamut utaqqinneqarsinnaanngilaq, naalagaaffiummi nunatsinnilu Naalakkersuisut kinguartiterinerat peqquteqaannarpoq politikkikkut qanoq aaqqiinissaq Naalakkersuisut isumassaqartissimagunanngimmassuk, taamaattumillu una akissut allaffissornikkut suliaavoq allaffimmiut akissutaat, amigaatigaarpullu suli politikkikkut akissutissaq.

 

Aallaqqaasiininni oqaaatsikka innersuussutigalugit matumuuna Inuit Ataqatigiinniit siunnersuutigissavarput suliaq manna sukumiinerusumik eqqortumillu pisortanit suliarineqareersimalerpat ukiamut Inatsisartut ataatsimiinneranni aappassaaneerneqarluni suliarineqassasoq.

 

Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Sulittaasuat, Siumut.

Tulliulluni oqaaseqassaaq Jensine Berthelsen, Atassut.

 

Jensine Berthelsen, Atassutip oqaaseqartua.

Nunamik piginittussaanerup nunatsinnit tamakkiisumik oqartussaaffigineqalernissaanik Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut Inatsisartuni ilaasortap Inuit Ataqatigiinneersup Kuupik Kleistip siunnersuutaa Atassummit imatut oqaaseqarfigissavarput.

 

Maluginiarnarpoq siunnersuuteqartup piumasarigaa Inatsisartuni ataatsimiinnermi matumani nunamik piginnittussaanerup tamakkissumik oqartussaaffigineqalernissaanik anguniagaqarluni nunatsinni Naalakkersuisut Danmarkimi Naalakkersuisunut isumaqatigiinnialernissaannik Inatsisartut aalajangersaassasut noqqaassutigigaa. Siunnersuuteqartullu taamatut siunnersuuteqarnermini tunngavilersuutigaa nunamut pisuussutinullu tamakkiisumik oqartussalernikkut, aatsitassarsiornikkut allatigullu nunatta aningaasarsiornikkut imminut annerusumik pilersulernissaanut periarfissat annertusarneqassanerarlugit.

 

Atassummit maluginiarparputtaaq nunamik piginnittussaanerup nunatsinnit tamakkiisumik oqartusaaffigineqalerneratigut misissueqqaartartussarsiornernut, misissueqqaarnernut, qalluisoqassappat qalluinernut aatsitassalerinermilu allaffissornermut nalinginnaasumut aningaasartuutaasussat pillugit siunnersuuteqartoq missingersuusiorsimanngitsoq oqarami aningaasarsiornikkut imminut annerusumik pilersuinissaanut periarfissat annertusarneqassanerarlugit. Atassummillu paasisavut naapertorlugit nunamik piginnittussaanerup tamakkiisumik oqartussaaffigineqalernissaanut aningaasatigut kingunerusussat naatsorsorneqarsimanngillat maannamut.

 

Taamaammat qulaajagassat isumannaagassallu imaannaanngitsut tamakkiisumik nunamik piginnittussaanerup oqartussaaffigilernissaanut attuumassuteqartut piaartumik suliarineqarlutik aallartinneqarnisssaat Atassummit Naalakkersuisunut kaammattuutigissavarput.

 

Assersuutigiinnarlugu ullumikkut aaqqissuussinermi danskit suliffeqarfii DMU, avatangiisit mingutsaaliorneqarnissaannut tunngatillugu aammalu GEUS, nunap pisuussutaasa ilisimatuussutsikkut misissorneqartarneranut tunngatillugu nunatsinnit iluaqutigilluarpavut, tamakkiisumillu nunamik piginnittussaaneq oqartussaaffigilerutsigu nunatsinni suliffeqarfinnik taama ittunik pilersitsisariaqassanersugut imaluunniit suliffeqarfiit pioreersut iluaqutigiinnarsinnaanerigut nunatsinni Naalakkersuisut danskillu Naalakkersuisuisa isumaqatigiinniarnissaanni nunatsinnut qanoq iluaqutaasumik aaqqiissummik nassaartoqaruimaarnersoq maani eqqoriaqattaassanngilarput.

 

Taamatulli oqaratta isumaqartoqassanngilaq nunamik piginnittussaaneq Atassummit pingaartinngikkipput, naamik, nunatta pisuussutaasa, qanoq, kimit, qaqugu qanorlu akilerlugit atorneqarsinnaanerat minnerunngitsumillu nassaarineqartut piiarneqalernerini pinngortitap mingutsaaliorneqarnissaanik tunngavilimmik ingerlanneqartarnissaat sapinngisamik nunatsinnit nammineq oqartussaaffigissagipput Atassummit pingaartilluinnarparput.

 

Folketingimi ilaasortaatitatta Kuupik Kleistip aammalu Lars Emil Johansenip siunnersuut assingusoq novemberimi saqqummiukkamikku maluginiarnarpoq nunatsinnit taamatut kissaateqarneq Folketingimi ilassilluarneqartoq, ministeriunerullumi erseqqissaatigaa nunatsinni Naalakkersuisut saaffiginnissuteqareersut oqartussaaffiup tamakkiisup nunatsinnut nuunneqarnissaanik kissaateqarnerput pillugu, oqaloqatigiinnissallu utaqqimaarunneqartut namminersorneq pillugu isumalioqatigiissitap innersuussutai tamakkiisut tiguneqarsimalereernissaannut.

 

Atassummiillu tamanna isumatusaarnertut nalilerlutigu Naalakkersuisut kissaataat, tassalu namminersorneq pillugu isumalioqatigiissitap innersuussutai tamakkiisut tiguneqarsimalereerpata Inatsisartuni oqaluuserineqartariaqarnerarlugu kissaataat ilalissavarput.

 

Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Sulittaasuat, Siumut.

Tulliulluni oqaaseqassaaq Per Berthelsen, Demokratit.

 

Per Berthelsen, Demokratit oqaaseqartuat.

Qujanaq. Naalakkersuisut akissuteqaataatigut takusinnaagatsigu maanna siunnersuuteqartup anguniakkamitut siunnerfigisai anguniarlugit suliniuteqartoqalereersoq Demokratit tungaannit inassutigissavarput suliaasut taakku ajoquserlugit ingerlanissat pinngitsoortinniarneqassasut qalleraattumik ingerlanissaq siunertaqanngimmat pisariaqanngilluinnarlunilu.

 

Demokratit tungaanniit erseqqissarumavarput pingaartilluinnaratsigu pineqartup mianersortumik isumatuumillu ingerlanneqarnissaa, tassani anguniarneqartuaqqullugu tigusiartorneq ima ingerlassammat tassani ernumanaatsumik inissaqartinneqassalluni sammiviusumut naammattumik aningaasaliisinnaassuseqarnissaq, sulisussanik naammattunik peqarnissaq, ilinniarsimasunik naapertuuttunik peqarnissaq kiisalu atortutigut pisariaqartunik ernumanaatsumik peqarnissaq.

 

Sammivimmi pineqartoq siunissamut periarfissarpassuarnik ammaassisinnaasuuvoq, nalunngilarpulli aamma annertuumik ilisimatusarnermut misissuisarnernullu aningaasaliissuteqarfigineqartuartussaassasoq. Qulakkeertariaqarparput ineriartornissamut periarfissanik sanngiillisaannginnissarput nammineq tamakkiisumik tigumminninnilernissamut utaqqisinnaassuseqannginneq peqqutigiinnarlugu.

Qujanaq.

 

Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Sulittaasuat, Siumut.

Tulliulluni oqaaseqassaaq Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.

Inatsisartunut Folketingimullu ilaasortap Kuupik Kleistip siunnersuutaa soqutiginartoq Kattusseqatigiit sinnerlugit imaattumik oqaaseqarfiginiarpara.

 

Takusinnaavara siunnersuut danskit Folketingiani aalajangiiffigisassatut siunnersuutigineqarluni oqaluuserineqarsimasoq. Aamma takusinnaavara Folketingimi partiit tamarmik tunngaviusumik paasisinnaallugulu akerlerinngikkaat nunatsinnik piginnittussaanerup oqartussaanerullu soorunami nunatsinnut nuunneqarnissaa danskit ammaffigigaat. Kisianni Folketingimi partiit amerlanerpaat isumaat naapertorlugu Namminersornerullutik Oqartussat danskit Naalakkersuisuinut saaffiginninnissaat kisimi apeqqutaasoq aamma oqaatigineqarpoq. Tassa takusinnaasakka naapertorlugit Folketingip kalaallit oqartussaasui qulaatiinnarlugit aalajangiinissaq orniginngikkaat, naak aalajangernissaq oqartussaanerlu Folketingimiikkaluartoq.

 

Taamaakkaluartoq tupigusuutiginngitsuunngilara danskit Naalakkersuisuisa siulittaasuata apeqqut naalagaaffeqatigiinnerup iluani kalaallit savalimmiullu nunamik piginnittussaatitaanermut tunngasoq pillugu assigiinngisitsisoqarneranut tunngatillugu akissuteqarumasimannginnera.

 

Taamaammat nuannaarutigaara nunatsinni Naalakkersuisut, tassa uku maannakkut Naalakkersuisut atuuttut siuliisa allakkatigut danskit Naalakkersuisuinut aatsitassat ikummatissallu pillugit isumaqatiginninniarnissat pillugit saaffiginnissuteqarsimammata. Soorunami aamma maannakkut Naalakkersuisuusut akissuteqarnerminni aatsitassanut tunngasut oqartussaaffigineqarnerat piaarnerpaamik iluarsiiffigineqartariaqartoq oqaatigimmassuk pissusissamisoorluinnartutut isigaara.

 

Kisianni isumaqarpunga apeqquserneqartariaqanngitsoq apeqquserneqarsinnaanngitsorlu nunamik piginnittussaanerup nunatsinni tamakkiisumik oqartussaaffigilernissaa pillugu piaarnerpaamik danskit Naalakkersuisuinut saaffiginnissutigineqartariaqarmat. Taamaattumik isumaqarpunga apeqqut taanna Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitap isumaliutissiissutaata Inatsisartuni oqaluuserineqarnissaanut utaqqisinneqarsinnaanngitsoq, nalornissutigineqassanngilarmi nuna manna tummagarput kiap oqartussaaffigalugulu pigineraa. Tassa soorunami uagut kalaallit.

 

Suliaq manna nunatsinnut inuinullu pingaaruteqaqimmat Inatsisartunut Naalakkersuisunullu kaammattuutigerusuppara Folketingimut ilaasortaatitavut peqatigalugit Inatsisartuni partiit Kattusseqatigiillu ilaasortaatitallit tamarmik ataatsimik aallartitaqarlutik Naalakkersuisut danskit Naalakkersuisuinik oqaloqatiginninnissaq sulissutigisariaqaraat.

 

Taamatut oqaaseqarlunga siunnersuut tamakkiisumik taperserpara aammalu suliap aappassaaneerneqannginnerani Inatsisartut ataatsimiititaliaanni susassaqarfiusumi suliarineqarnissaa innersuussutigalugu.

 

Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Sulittaasuat, Siumut.

Siunnersuuteqartoq Kuupik Kleist, Inuit Ataqatigiit.

 

Kuupik Kleist, siunnersuuteqartoq, Inuit Ataqatigiit.

Qujanaq. Naalakkersuisut akissutaannut allanillu oqaaserineqartunut qujavunga.

 

Siullermik ajuusaarnartuutippara soorunalimi uani siunnersuutinni siunertarisara ilaatigut immaqa qallunaatut nutserinerup nutserinerlunnerulluunniit kinguneranik sangutiallanneqarsimammat, tassa Inuit Ataqatigiit oqaluttuata oqarneratuut aatsitassalerinermut tunngasuinnangajattut sammivilerneqarsimavoq, naak nunamut piginnittuuneq arlarpassuarnik imaqaraluartoq, tassalu tamakkiisumik nunamut oqartussaanermik imaqarluni. Tassalu uanga oqallisissatut siunnersuutinni, aalajangiiffigisassatut siunnersuutinni aamma imarineqarmat?.

 

Kalaallisut oqaasertaliininni allappara nunamut pisussutinullu, tassa marloqiusaavoq nunamut pisuussutinullu. Taanna qallunaatuani malugineqanngitsoorsimavoq, taamaalillunilu Naalakkersuisut akissuteqarnissaannut suliaqarnermi aatsitassanut tunngasunngortinneqarsimalluni allamullu tunngatinneqarani. Tamanna soorunalimi ajuusaarnarpoq.

 

Taamatut oqareerlunga aamma oqassaanga uani Naalakkersuisut siunertarisaat soorunalimi Inuit Ataqatigiinninngaanniit, aamma uanga siunnersuuteqartutuut akerlerisinnaanngilluinnarpakka soorunalimi. Aatsitassaqarnermut tunngasutigut suliassat marloqiusaanngitsumik suliarineqartarnissaannik siunertaqarneq aammalu aatsitassarsiornermut tunngasutigut tamakkiinerusumik oqartussaalernissamik siunertaqarneq tapersersorluinnarparput, kisianni tassunga killeqanngilaq.

 

Naalakkersuisut akissuteqarnerminni ilaatigut oqaatigaat inatsisit naalagaaffimmut tunngasut piginnaatitaaffinnik pisinnaatitaaffinnillu aammalu Namminersornerullutik Oqartussaanermut tunngasut matumani kalluarneqartussatut oqaatigalugu. Tamanna ilumoorpoq. Uani nunatta Danmarkillu akornanni pissutsit eqqarsaatigalugit ajornartorsiutinngortussaq imaluunniit aaqqitassanngortussaq, tassami naatsorsuutigaara maani piumassuseqarutta aaqqissinnaajumaarlugu tamanna, tassaassaaq Danmarkip nunatsinnut oqartussaanera, imaluunniit Danmarkip nunatta qanoq atorneqarnissaanut oqartussaanera tamatumani sillimaniarnikkut nunanut allanut atortinneqartarnera ilanngullugu imaluunniit nunatsinni oqartussaasut nunatta allanut atukkiunneqarsinnaaneranut oqartussaaneq tassani aamma ilaavoq.

 

Tassa USA-mut Danmarkip nunatsinnik atortitsinera Danmarkip atortitsinerivaa, nunatsinni oqartussaasut oqartussaanngillat tassunga. Uani siunnersuutinni siunertarigaluarpara uagut nammineq oqartussaalissasugut aamma tamakkununnga, ilumut nunarput atortissanerlugu sillimaniarnikkut siunertanut.

 

Aamma Naalakkersuisut akissuteqaamminni oqaasiannut isumaqataavunga ukununnga aatsitassanut tunngassuteqartut maannakkut aaqqiivigineqarnissaat piffissanngortoq. Aamma Naalakkersuisunut ilaasortaq oqarpoq Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitap isumaliutissiissutaata maani suliarineqarnissaa inersiillugu utaqqineqartariaqanngitsoq taamatut aaqqiiniarnermi. Tamanna soorunalimi isumaqatigilluinnarpara.

 

Kisianni aamma uuma apeqqutip uanga siunnersuutima qiterisaa eqqarsaatigalugu isumaqarpunga Inatsisartut aalajangiiniartariaqartut, kisiannili immaqa oqallinneq nangeqqittariaqassaaq ukiamut Inatsisartut ataatsimeeqqinneranni Inuit Ataqatigiit siunnersuutigisaattuut. Tassami Naalakkersuisut piareersarsinnaasariaqarput apeqqut una pillugu, aatsitassanut tunngasuinnaq pinnagu.

 

Taava partiit ataasiakkaat oqaaseqaataat ataasiakkaanngikkaluarlugit oqassaanga annertunerusumik partiit oqaaseqaataat, tassa Naalakkersuisut akissutaannut sammitinneqarmata taamaalillutillu aamma aatsitassarsiornermut tunngasuinnangajannik imaqarlutik, taamaattumik partiit akissuteqaataat annertunerusumik iserfigisinnaanngilakka oqaatigeriikkakka pissutigalugit.

 

Taamaallaat uani maluginiakkama ilaat tassaavoq Atassutip oqaaseqartuata Anders Fogh Rasmussen uanninngaanniit isumaqatiginerullugu oqaaseqarmat. Soorunalimi taamatut isumaqartoqarsinnaavoq. Ajuusaassaanga uanga isumaqatiginanga Anders Fogh Rasmussen matumani isumaqatigineqarmat.

 

Taava aamma maluginiakkama ilaat Demokratit oqaaseqartuata oqaaseq atormagu suliassat ingerlasut ajoqusersorlugit manna siunnersuut taamatut oqaasertalerneqartoq ajoqusersornerarlugit. Demokratit oqaaseqartuanut oqassaanga, soorunalimi ajoqusersuiniartutut ataatsimilluunniit siunertaqarlunga siunnersuuteqannginnama. Isumaqarpunga siunnersuut manna nunatsinnut pitsaasumik kinguneqassasoq, aamma Inatsisartut maani nunatsinni suliarisariaqarpaat. Kisianni aamma Folketingip suliarisariaqarpaa. Naggataatigut Folketingi oqartussaavoq nunamut piginnittussaaneq pillugu. Folketingi aalajangerusunngippat Inatsisartut kisimiillutik tamanna aaqqissinnaanngilaat. Taamaattumik ajoqusersuiniarnermik oqaasertaliineq akuerisinnaanngilara aamma utertikkusuppara.

 

Anthon Frederiksenip tamakkiisumik tapersersuineranut qujassuteqassaanga. Inuit qassiullutik isumaqatigiiniariartornissaannut tunngasoq soorunalimi maani aalajangeruminaappoq, kisianni taamatut oqarnerup isumaa uaniitippara Anthon Frederiksen taamatut oqarnermini isumaqartoq Inatsisartunut ilaasortat sapinngisamik tamarmik isumaqatigiittariaqartut aammalu tamarmik tunuliaqutaasariaqartut piumasaqaateqarnermi taamaattumi.

 

Soorunalimi suliassaq annertuvoq, aamma Naalakkersuisut oqarnerattuut, imaalitsiaannaq oqaannarluni anguneqarnavianngilaq. Ilungersortariaqarpugut, aamma inatsisinik aporfissaqarpoq. Aamma immaqa ilaatigut danskit naalagaaffiata inatsisaanut tunngaviusumut kalluaasinnaasutut Dansk Folkepartiiminngaanniit ilimagineqarnera soorunalimi misissugassanut ilaassaaq. Kisianni inatsisit inunnit suliaapput aamma naalakkersuinikkut suliaqartut allanngortittarpaat. Taamaattumik nunamut tamakkiisumik oqartussaalernissatta aammalu pisuussutaanut taanna angujumaaripput qularinngilluinnarpara.

 

Oqaaseqartunut qujavunga.

 

Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Sulittaasuat, Siumut.

Inuussutissarsiornermut Naalakkersuisoq.

 

Finn Karlsen, Inuussutissarsiornermut Naalakkersuisoq, Atassut.

Uanga aamma qujavunga siunnersuuteqartup siunnersuutaanut Naalakkersuisut sinnerlugit akissutitsinnut partiit amerlanerussuteqarluartut akissuterput isumaqatigalugu oqaaseqarmata.

 

Soorunami Inuit Ataqatigiit paasilluarsinnaavakka sulluginnimmata, aamma naatsorsuutigereerpara taamatut isumaqarnissaat. Tassa nunamut piginnittussaanerup tamakkiisumik tassani erseqqissumik uanga .. uannut tunngasortaanna annerusumik oqaaseqarfigigakku, kisianni aamma erseqqissaatigalugu nunamut piginnittussaanerup aalajangiivigineqarnissaa uani utaqqeqqaarneqartariaqartoq. Namminersulernissaq pillugu Ataatsimiititaliarsuaq pilersinnikuuarput aamma aningaasarpassuarnik naleqarpoq. Massakkut nalilersuipput taakkua. Inatsisartunut tunniuttussaavaat qanittukkut. Taanna oqaluuserineqareerpat pinngitsoornata tamakku tikittussaavagut, annertoorujussuarmik oqallisissaraagut tamakkua. Taamaattumik tupiginngilluinnarpakka partiit amerlanerussuteqarluartut Naalakkersuisut taamatut oqarnerat isumaqigimmassuk.

 

Soorunami nuannaarpunga siunnersuuteqartup massakkut aallarnisaatigalugu uagut Naalakkersuisunit allagaqaateqarsimavugut qallunaat naalakkersuisuannut susassaqartumut aatsitassat pillugit oqartussaaffiup maanga tiguneqarnissaa sulissutigalugu. Taanna neriuppugut qallunaat Naalakkersuisuininngaanniit pitsaasumik isumaqatigiinniarnerup ingerlanissaa, akuersaartumik ingerlanissaa neriuutigilluinnarpara.

 

Ilaatigut Folketingimi ilaasortatta Lars Emil Johansenip Kuup Kleistillu siunnersuuteqarsimanerat itigartitsissutigineqarsimasutut oqaatigineqarnera, tupiginngilara uanga tassani Naalakkersuisutut .... ajuunnavissutut paasivara suunngitsutut isiginagu akisimagaat. Susassaqartut uani tassa Inatsisartut Naalakkersuisullu. Taakkua saqqummeeqqaartinnagit imaanngilaq itigartivikkaat. Uagut taama paasivarput Naalakkersuisuni. Itigartinneqanngilaq, Naalakkersuisunuku Inatsisartullu maani saaffiginninnissaat pisariaqartikkaat taakku siulliullutik saaffiginnittussaammata. Kisianni soorunami aamma uagut Naalakkersuisuninngaanniit pisussaaffigaarput taamatut amerlanerussuteqartut aalajangerpata, tassa naatsorsuutigaara Namminersorneruneq pillug Isumalioqatigiissitap saqqummiussereernerata kingorna tamakku suliassat aallartilluariarpata Folketingimi ilaasortaatitavut pinngitsoornagit aamma attaveqarfigilluarlugit taanna suliaq ingerlakkumaaripput. Taamatut suleriaaseqarnissarput naatsorsuutigisariaqassavarput.

 

Soorunami aamma ilaatigut isumaqatigii...., soorlu Demokratit oqaaseqarnerat uanga aamma isumaqatigilluarsinnaavara sapinngisamik qalleraannaveersaartariaqarpugut suliat ingerlammata. Tamatta isumaqatigeereerpugut nunamik piginnittussaanitta tiguneqarnissaa isumaqatigiissutigigatsigu. Massakkut suliat tamakku ingerlapput, isumaqatigiinniarneq suli aallartinngilaq, taamaattumik suliat ingerlanerisa nalaani siunnersuuteqaqattaartarnerit ilaatigut taamatut oqaaseqarfigineqarsinnaammata tupiginngilakka qalleraattutut taaneqarsinnaammata. Taamaammat ajornanngippat qalleraannaveersaarnissaq piumasarineqarmat uanga isumaqatigilluarsinnaavara. Suliat tamakku ingerlapput, aamma tamatta naatsorsuutigaarput neriuutigalugulu nunamik piginnittussaanerput tamatta isumaqatigiissutigalugu isumaqatigiiffigilluarlugu, tamatta tigusinissarput isumaqatigiissutigereeratsigu, taakkua suliassartai soorunami naammassineqartinnagit oqareersinnaanngilagut qanoq inerneqarumaarnersoq. Tassa taanna utaqqimaarallarniarparput amerlanerussuteqarluartut maani oqaatigisaat, Naalakkersuisut aamma oqaatigisaat Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitami naammassippata saqqummiippatalu taanna kingusinnerusukkut tikeqqinneqartussaavoq annertoorujussuarmillu oqallisigineqartussaalluni.

 

Ugut Naalakkersuisuni paasinninnerput Folketingip, imaluunniit qallunaat Naalakkersuisuisa siulittaasuat toqqaannartumik itigartitsisimanngilaq. Uagut taamatut paasivarput Naalakkersuisuni. Tassa pisussaasut oqaaseqarteqqaarlugit soorunami saaffiginnitseqqaarlugit taanna suliassaq tikinneqaqqittussaammat imatut Folketingimi ilaasortatta taamatut siunnersuuteqarsimagaluarneri itigartitsivinnertut taaneqarsinnaanngillat, taama erseqqitsigisumik allassimapput misissorluaraanni. Tunngavilersuinnarpaat taamani oqaaserisimasaminni oqartussaasut qulaatiinnarlugit aalajangiinissamut massakkut itigartitsisimasut.

 

Ataatsimut isigalugu amerlanerussuteqarluartut Naalakkersuisut akissutaat siunnersuuteqartumut isumaqatigineqarmat tapersersorneqarlunilu nuannaarutigaara. Taamaammat annerusumik oqaaseqarnanga tamaanga unikkallarpunga.

 

Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Sulittaasuat, Siumut.

Tulliuppoq Per Berthelsen, Demokratit. Taanna pereerpat Jensine Berthelsen, Atassut.

 

Per Berthelsen, Demokratit.

Qujanaq. Ilaatigut ulapilillaraangatta oqaaseqartuulluni saqqummiussassat allatanngorlugit tunniunnissaat ilaatigut apeqqusernartaraluarpoq ulapilertilluni. Kisianni qujanartaqaaq taama pisarmat, tassami saqqummiunneqartumi sangutitsilluni oqaaseqarnerit taamaalillugit erseqqissaavigalugit eqqortumut sangusaqqinneqarsinnaasarmata.

 

Hr. Kuupik Kleist Inuit Ataqatigiinninngaanniit oqaaseqarmat isumaqatiginngilluinnarakku imatullusooq oqaaseqartugut tassa siunnersuut una ajoqusersuisuusoq sulianut ingerlanneqartunut. Taama oqaaseqanngilluinnaratta. Una atituumik tunngaveqartillugu taaginnarparput, suliat ingerlasut, soorlu aamma Naalakkersuisup taanna eqqaagaa, qallerartutullusooq illugit siunnersuutitigut puullaaqisitsinaveersaarnissarput tamaviaarutiginerusariaqaripput, Demokratillu aamma oqaatigereerpaat sooq taamatut suleriaaseqarnissaq kaammattuutigalugu, tassa nalunnginnatsigu ulluinnarni inuuniarnermut attuumassuteqartunik pisariaqavissunillu maanna pisariaqartinneqarluinnartunik aalajangiussassat amerlaqisut isumagisassarigatsigit. Taanaana nukinnik atorluaanissaq aammalu imminut piffissamik annertuumik pisariaqanngitsumik suliassiissuteqarnikkut tunniussuinaveersaarnissaq kaammattuutigiinnaripput. Isumaqanngilluinnarpugut hr. Kuupik Kleistip siunnersuutaa asuli ajoqusersuutaasoq. Naamerluinnaq, tunngavia soqutiginarluinnartuuvoq aammalu qularinngilara piffissami aggersumi ungasinngitsumi annertunerusumik oqallisaaqqissasoq, tamannalu aamma siunertaqarluartumik peqataaffigissavarput tungitsinninnaanngiit.

 

Taamaalillunga naqqiuteqaannarpunga imatut paasineqassanngimmat siunnersuut una soqutigerpianngikkipput. Naamik, taamaanngilaq. Oqaannarpugut ingerlanneqartut taakkua ataqqillugit qaavatigut ingerlanneqareersut sammiviinut attumassuteqartunut qallerarnaveersaartigit, taamaalilluta immitsinnut suliakkersorpallaarnaveersaarluta nukissat atorluarniassagatsigit.

Qujanaq.

 

Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Sulittaasuat, Siumut.

Jensine Berthelsen, Atassut. Tulliuppoq Jens Napaattooq, Siumut.

 

Jensine Berthelsen, Atassut.

Qularnanngitsumik naalaartutta paatsuungassutigilluinnassavaat Inuit Ataqatigiit massakkut nunamik piginnittussaaneq tamakkiisumik siunnersuutigineqarsimasoq tunngavigalugu oqallinnissamik pilersitsinissamik maani kissaateqartut. Erseqqissaatigissavara ilanngussatut Kuupik Kleistip siunnersuuteqarnermini Folketingimi nunap pisussutaanik nunatta tigumminnilernissaanik oqallinneq aallaaviusimasoq ilanngullugu tunniussimammagu, taamaattumillu itisiliinani siunnersuuteqarnermigut paatsuungasitsinera uagut utoqqatsissutissarsiutigissanngilarput.

 

Aamma Kuupik Kleistip nammineerluni nalilersussavaa Atassut sinnerlugu oqariartuuteqarnitsinni naalakkersuisutigut ingerlanneqartut oqaloqatigiinnerit oqaatigigatsigit isumaqanngilaq Anders Fogh Rasmussen Kuupik Klestiminngaanniit isumaqatiginerugiga. Naamerluinnaq, taamatut paasineqassanngilaq. Oqaloqatigiinnerit naalakkersuisutigoortumik ingerlanneqartut torersumik ingerlanneqartariaqarput. Unalu bilagitut ilanngunneqarsimasoq aallaqqaataaniit naggataanut atuaraanni assut oqallinneq tujorminarsimavoq naalagaaffiup Kuupik Kleistip Lars Emil Johansenillu oqallinneranni, uffalu aallaqqaammulli statsminister Anders Fogh Rasmussenip erseqqissaatigereeraa oqaloqatigiinnerit aallartinneqareersut. Tamakkua pinaveersaartittariaqarpagut, paatsuungassutaasinnaasunik iliuuseqarnitsigut immitsinnut naallerujussuarsinnaavugut iluaquserata. Taamaattumik eqqarsaatigillaqunarpoq Inatsisartuni Folketingimilu sulinitsinni anguniagaqaqatigiinnitsinni aporaartumik pisoqannginnissaa siunertaralugu erseqqilluinnartumik suleqatigiinnerit aammalu naalakkersuisutigut suliat ingerlasut misissorluaqqaarlugit taamatut oqallinnerit assortuunnertut allaat oqaatigineqarsinnaasut tunngavissaqarnersut nalilersorluarneqartarnissaat.

 

Ataatsimut isigalugu nunamik piginnittaasermut tunngasutigut assortuussuteqanngilagut. Periuseq uani eqqartorneqartoq tassaavoq naalakkersuisutigoortumik peqqissaartumik tamakkua ingerlanneqassapput, Atassutillu tungaaninngaanniit aningaasartuutit eqqartoriikkatta saniatigut suli aningaasartuutinik amerlanerungaartunik oqaluttariaqalissaagut Kuupik Kleistip siunnersuutaa Per Berthelsenip oqartarneratuut atituumik taamak atitutigisumik imaqarsimappat suli annerujussuarmik akisussaaffimmik nunamik piginnittussaanermut tunngatillugu danskit ullumikkut uagutsinnut ingerlataat assigiinngitsorpassuit tamaasa tigooqqartussaassagatsigit, tamakkulu suliassat peqqissaartumik ingerlanneqartussaapput. Ullormiit ullormut pinavianngillat, nalunngilluinnaqqissaarpagut. Taamaattumik Atassutip tungaaninngaanniit kajumissaarutigissavarput taamatut, soorlu Demokratit oqarnerattut aporaartumik pisoqartitsinaveersaartariaqarpugut, ataqatigiissaarisariaqarpugut. Torersumik ingerlatsisariaqarpugut. Ulluni makkunani siunnersuutit assigiinngitsut Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissatanut tunngassuteqartut eqqartuussiveqartunut suliaqartunut ataatsimiititaliarsuarnut tunngassuteqartut Inatsisartunut ilaasortat ataasiakkaat saqqummiuttaqattaarpaat. Sooruna nalunatigulu ukiamut sammisussaallutigit peqqissaartumik sulinissatsinnut tamakkua utaqqissutiinnanngikkigut maani piffissaajaatiginagit?

 

Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Sulittaasuat, Siumut.

Jens Napaattooq, Siumut. Taanna pereerpat Aqqaluk Lynge, Inuit Ataqatigiit.

 

Jens Napaattooq, Siumut.

Qujanaq. Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuata ilaatigut toqqammavilersuutigaa Folketingimi oqallissimanerit toqqammavigalugit Savalimmiunut tunngassuteqartut aallaavigalugit qupperneq 2-mi erseqqissaassuteqarnerit assigiinngitsut Savalimmiut tungaartaralugit. Isumaqarpunga tassunga tunngasumik oqartariaqartugut uani Inatsisartuni ataatsimiikkatta aamma naalakkersuinikkut Inatsisartut siunnerfii aallaavigalugit tulleriiaarinikkut siunnersuuteqartup oqariartuutaa Siumumiit toqqammavilersorluakkamik, ersarilluinnartumik paatsoorneqarsinnaanngitsumillu akissuteqarfigigipput. Tassuunatigut aatsitassanut ikummatissanullu tunngassuteqartut Siumuminngaanniit kisimik oqariartuuteqanngilagut, aamma erseqqissaassutigaarput Siumut aallartikkamili nunamut oqartussaanerput tamaviaarluta sulissutiginiakkatta ilagigaat, aammalu angusat assigiinngitsut ilaatigut tassuunatigut saqqummiinitsinni taakkartorpagut.

 

Savalimmiut eqqaaqqajaanartoqartorujussuuvoq, assersuutigalugu nunatsinnut assersuutitut. Eqqaasariaqarporlu tassuunatigut Savalimmiut 40-kkut naalersut aatsaat nunasiaajunnaarsimapput, uagulli kingunerujussua 79-imi aatsaat nunasiaajunnaarsimalluta.

 

Ilaatigut eqqartorneqanngippallaarujussuartarpoq oqaluttuarisaanerup ineriartornerullu qanoq ingerlasimaneri saqqummiisoqarnerani,  allaatigullu killormut qallunaat amiilaarnartunngorlugit maannakkut ilaatigut toqqammavilersuutigineqartarnerit akuersaaruminaattartorujussuupput. Assersuutitummi taaginnarsinnaavarput norskit Tunup Avannaarsua 1900-kkut aallartilaarneranni tiguniarnikuusimagaluarpaat. Kalaallit taamanikkut uagut ?isiginnaartuuinnartugut? qanoq iliuuseqarnerput killeqartoq qallunaat nunarput sinnerlugu, taama oqarsinnaalluarpugut, ullutsinnimi aningaasarsiornikkut aalisakkatigut Tunu iluaqutigilersimaqigatsigu, taamanikkut qulakkeersimavaat 33-mi Haagenmi Hollandimi qallunaat nunaannut Tunup Avannaarsua tamaat norskinit tiguneqarani qallunaanut kalaallinullu kingorna inuiaqatigiinnit pigineqalerneranik kinguneqartitsisumik inaarutaasumik.

 

Taavalu aamma saqqummiinitsinni ersarissarparput 78-mi saqqummiunneqarsimagaluarpoq nunatsinni oqartussaaneq taamanikkut Naalakkersuisunut siulittaasuusimasup statsministerip Anker Jørgensenip ersarilluinnaqqissaartumik oqariartuutigisimavaa: Naamerluinnaqqeqqissaaq tamanna eqqartorneqassanngilluinnaqqissaarpoq. Naatsumik, silittumik, manngersumik taamanikkut oqariartuuteqarsimavoq. Kisianni ineriartornitsinni ullutsinni pissutsit allanngorsimapput, taamattumik maannakkut uani oqaluuserineqartumi iserfigineqallattaartumi aamma oqariartuutigineqartut Folketingimi Kuupik Kleist, Inuit Ataqatigiit taavalu Lars Emil Johansen, Siumut, siunnersuuteqarnerisigut nunatsinnut oqartussaaneq pillugu tassuunatigut matoqqasimaneq taanna peersimavoq. Ammasumik oqallinnissaq kissaatigineqartoq malunnartorujussuarmik ataasiarani oqariartuutigineqarpoq.

 

Aamma tassunga tunngatillugu uani Kuupiup saqqummiisimanermini arlallit paatsuunganerarlugit oqariartuuteqarmat kaammattornarpoq paatsuungananngitsunik siunnersuuteqassaguni ersarinnerusumik, itisuumik naqissuserlugu siunnersuuteqarniarnissani siunissami aallussinnaagaa, taamaalilluni immaqa partiit aamma minnerunngitsumik Naalakkersuisut paatsoorneragai paatsorpallaaratik immaqa saqqummiisinnaassapput.

 

Uani suliap ingerlasimanera siorna Naalakkersuisuni siulittaasuusimasup Jonathan Motzfeldt tamannarpiaq pillugu ilaatigut aatsitassat ikummatissallu pillugit qallunaat nunaannut saaffiginnissuteqarsimavoq, taavalu Naalakkersuisut ilaatigut kinguneranik Inuit Ataqatigiit peqataanerannik Mikael Petersen taannarpiaq aamma pillugu saaffiginnissuteqartoqaqqissimalluni. Kisianni nalunngilarput puullaaqisoqarsimasoq, taassumalu kingunerisaanik aamma Naalakkersuisut nutaamik inisseqqinneranni maannangaaq aamma qujanartumik Naalakkersuisut sinnerlugit Finn Karlsen aamma saaffiginnissuteqaqqissimavoq. Taamaattumik uani kinguartitsinermi kinguarsaariinnarluta uagut Siumumi tungitsinninngaanniit saqqummiussinngilagut, kisianni suliap peqqissaartumik tulleriiaartumillu ingerlanneqartariaqarneranik tunaartaqarluta suliap ingerlanissaa mianersuuteqqeqqissaarlugu ingerlattariaqarmat, soorlu ilaatigut aamma Atassutikkormiut toqqammavilersuutit assigiinngitsut saqqummiukkaat apeqquterpassuit akineqartussat, taamaattumik suliassaq aqagu naammassinagu, aqaguagu naammassinagu, kisianni peqqissaartumik uagutsinnut inuiaqatigiinnut kalaallinut tamatsinnut pitsaanerpaamik iluaqutaasussamik ingerlattariaqarparput.

 

Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Sulittaasuat, Siumut.

Tulliulluni oqaaseqassaaq Aqqaluk Lynge, Inuit Ataqatigiit. Taanna pereerpat Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.

 

Aqqaluk Lynge, Inuit Ataqatigiit.

Manna siunnersuut saqqummersoq tassaavoq piareersarluarluni tunngaveqarluarlunilu saqqummiussaq. Inatsisartunut ilaasortaasugut saqqummiussanik amerlanerusunik taamaattunik takorusunnartassaaq. Siusinnerusukkut oqallisigineqartut innersuussutigiinnarsinnaavakka.

 

Uani pineqartoq soqutiginaateqarpoq ugguuna Danmarkimi statsministerip akissuteqarnermini Lars Emil Johansenimut nalorninartut marloqiusat saqqummersissimammagit. Tassalu siullermik oqaatigisimammagu Savalimmiutut Kalaallit Nunaat pineqarsinnaanngitsoq. Tassanilu apeqqutigineqarmat sooq pissutsit taamaannersut taanna akineqarsimanngilaq erseqqissumik. Kisiannili akissutaani Folketingimi oqallinnermi akissutaani ilaatigut takusassaavoq naalagaaffik isumaqartoq Savalimmiuni pisimasut taakkua kukkunerusimasut. Tassalu naalagaaffiup tunngaviusumik inatsisaanik ilaatigut unioqqutitsisimanertut isikkulerlugit ilisimatuut assigiinngitsut oqaatigisimavaat.

 

Taamanikkut eqqaamalluinnarpara taakkua pisut aamma maani oqallisigineqarmata. Maanilu uniffiugallarsimasut tassaanerupput taamanikkut aamma suli ilimagigatsigu suliarineqarlunilumi aatsitassat pillugit inatsisip ataatsimoortumik nunatsinnut nuutinneqarnissaa.

 

Ukiut suli arlariissuit tamanna ingerlavoq, aammalu tassa paasissavarput Naalakkersuisut siulittaasuata maani najuunnissaminut piffissaqaleruni immaqa akisinnaajumaarpaa Naalakkersuisut tunngaviusumik nunamik piginnittussaanermut tunngasut taakkua qanoq isummerfigineqassanersut, pissutigalugu erseqqissumik aajuna aammalu immikkoortittariaqakkat tassaammata Namminersornerullutik Oqartussaanerup ullumikkut aaqqissuussaanera imaammat uagut inuiattut aammalu immikkut nunaqartutut akuersaarneqarsimannginnerput pissutigalugu, taava inuiattut immikkut pineqarsinnaanngilagut. Taamaattumik danskit naalagaaffiata iluani innuttaasutut ?nalinginnartut? isigineqarpugut.

 

Taavalu alloriarnermi uani eqqaasarput tassaagaluarpoq nunap inoqqaavi pillugit isumaqatigiissut ILO 169 malillugu nunap inoqqaavisut pisinnaatitaaffigut qanoq erseqqissarneqartariaqarnersut.

 

Eqqaamassavarput aamma taamatut apeqqutip iluarsiniarnerani Naalakkersuisut suliniarnerminnik nalunaaruteqareermata, taannalu qujassutigaarput. Tassa imaappoq aatsitassanut tunngasortaa aammalu aatsitassanik ingerlatsinermut tunngasortaa oqaluuserineqarniartoq, tunngaviusumilli kalaallit pisinnaatitaaffigeriigaat, tassalu nunaminnik piginnittuunerminnik inatsisitigut akuersaartumik saqqummiinissaat suliassaavoq Folketingimi suliarineqartussaq. Qanoq ililluta maani oqaluttarfimminngaanniit Folketingimi ilaasortaatitavut killilersorniarsinnaavagut suna tasamani oqaluuserissaneraat? Taamaattumik Kuupik Kleistip aammalu Lars Emil Johansenip Folketingimi ilaasortatuut saqqummiussimasaat isumaarpunga pissarsinartoq assullu pissanganartoq. Neriuppugut Naalakkersuisut una suliassaq aatsitassanut tunngasortaa naammassillugu suliarisinnaajumaaraat, unali pisinnaatitaaffitsinnut tunngaviulluinnartumik tunngassuteqartoq neriuppugut aaqqinniarneqarsinnaasoq, tassami Namminersulivinnissaq pillugu Ataatsimiititaliarsuarmi suliarineqarnera aamma suliassaq allarluinnaammat ullumikkullu pissutsit atuuttut aamma qaangerniartariaqarput nunarsuarmi isumaqatigiissutit malillugit aaqqiinissaq najoqqutaralugu.

 

Uagut Inuit Ataqatigiinninngaanniit qujassutigaarput partiit tamarmik una apeqqut pingaartillugu oqallisigimmassuk, aammalu una suliassaq maangaannaq uninnavianngimmat aammalu nalunanngitsumik Folketingimi aamma uterfigineqaqqikkumaarluni statsministerip namminersorneq pillugu inatsit allannguuteqarnissaanut taamani novemberimi oqallinnermi aamma oqaaseqareersimammat pissangalluta naalarnissavarput qanorpiaq taanna isumaqartinniarsimaneraa.

 

Kisianni aajuna naggataatigut naatsuaqqamik erseqqissumillu oqaatigisariaqartoq akineqarsinnaanngitsoq danskinit imaluunniit nunatsinni Naalakkersuisunit tassaavoq sooruna naalagaaffeqatigiinnerup iluani Savalimmiormiut immikkut pineqartut kalaallillu immikkoortinneqarlutik?

 

Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.

Tullinnguuppoq Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.

Assorujussuaq uggornarpoq uani suliami taama nunatsinnut inuinullu pingaaruteqartigisumi oqallinnermi Naalakkersuisut siulittaasuat annerusumik peqataanngimmat aammalu uanga takusinnaasakka naapertorlugit tassaasariaqaraluarmat uani apeqqummi pingaaruteqartumi akissuteqartussaq.

 

Paasisinnaanngisama uani suliami ilagaat soorlu Folketingimi oqallinnermi pappilissat assigiinngitsut tunniunneqartut takusinnaasagut naapertorlugit apeqqut pingaaruteqartoq naalagaaffeqatigiinnerup iluani assigiinngisitsisoqarneranut tunngasoq. Ilaatigummi oqaatigineqarpoq Savalimmiuni nunamik piginnittussaatitaanermut tunniussinermi ullup qeqqata siorna, imaluunniit ullup qeqqata kingorna taamaallaat atorlugu kaffisornermi akuerineqarsimasoq Savalimmiut nunamik piginnittussaatitaanerat. Soormi nunatsinnut nunamik piginnittussaanerup tunniunneqarnissaa taama sivisutigisumik ajornartigisumillu kalaallinut tunniunneqarsinnaanera ingerlassava? Ilaatigut Siumup oqaluttuata oqaaseqarnermini oqaatigaa inuiaat kalaallit nunatsinnik piginnittussaanerput, issualaarpara taanna: ?Siumup aallartikkamili ilungersuutigalugulu sulissutigisaasa ilagaat?. Tassa nalunngilarput Siumut ukiut 25-t sinnerlugit atareersoq. Ilumut nunamik piginnittussaatitaaneq ukiut 25-t sinnerlugit ilungersuutigisimagaanni sooq namminersulivinnermiit 1979-imiilli tiguneqarsimanngila? Sooq oqartussaaffik piginnittussaanerlu kalaallit uagut nammineq pigisarput taamanikkulli tiguneqarsimanngila? Aamma ukiut 25-t utaqqeqqissanerluta? Savalimmiormiut imaaliallaannaq ajornanngitsigisumik oqartussaaffik nunamillu piginnittussaaneq taama ajornanngitsigisumik tigusinnaappassuk sooq Siumup ukiut 25-t sinnerlugit atussavai suliaq taanna taamak ilungersunartigisumik tiguniarneranut? Tassa paasiuminaatsoq tassaniippoq aamma.

 

Taamaattumik Siumukkormiut kaammattuinnarusuppakka una siunnersuut ersarilluinnartoq paatsoorneqarsinnaanngitsorlu sooq paatsunganartutut partiit anginerit taakkua paatsuunganartutut saqqummiunneraat. Paasiuminaatsippara uanga taanna. Uanga ersarilluinnartumik paatsoorneqarsinnaanngitsumillu pappilissat tunniunneqartut uatsinnut tunngavigalugit takusinnaavara ersaringaarmat siunnersuut tassaasoq aatsitassat ikummatissallu pillugit oqartussaaffimmut soorunami attuumassuteqartoq, kisiannili nunamik piginnittussaatitaanermut oqartussaanermullu attuumassuteqarpoq una, aammalu immikkut Naalakkersuisut suliassamik ingerlatsereernerat aammalu namminersorneq pillugu isumalioqatigiissitap isumaliutissiissutaanik utaqqisinneqartariaqanngitsoq suliassaq ersarippoq. Minnerunngitsumillu oqartussaaffiup aalajangiisussallu Folketingimiinnera pissutigalugu Inuit Ataqatigiit oqaluttuata ilaatigut oqarneratuut oqartussaaffik taanna aalajangiiffigisassarlu tassa danskit Naalakkersuisuiniippoq.

 

Oqallinnermi Danmarkimi ingerlanneqarsimasumi takusinnaasagut tamatta naapertorlugit tunngaviatigut Folketingimi ilaasortat amerlanerpaarpaat isumaqatigaat siunnersuut. Kisiannili tassa apeqqusigaat tassatuaannaavoq kalaallit Naalakkersuisuisa saaffiginninnissaat. Tassa kisimi. Taamaattuminguna Inuit Ataqatigiit qass?tusind procentiugaluarnersumik taperserlugit suliassaq paasingaarakku kissaatigilluinnaraluariga Inatsisartut tamarmiulluta paaseqatigiilluarluta taamatut danskit kissaateqarnerat piaartumik Naalakkersuisuninngaanniit saaffiginnissutigineqassasoq ilungersuutigineqartariaqartoq.

Apeqquserneqartariaqanngilarmi una nuna tummagarput uagut kiap pigigaa kiallu oqartussaaffigissaneraa. Minnerpaamilluunniit paatsuungananngillat tamakku. Taamaammat neriussaanga paatsoornermik oqalunneq eqqunngimmat atuagassasi atuarluaqqulaarlugit. Ersaripput paatsuungananngillat. Uanga paasisinnaasakka naapertorlugit immaqa siunnersuuteqartup aamma oqarneratuut, suliassaq sangutinniarneqarpoq aatsitassat ikummatissallu oqartussaaffigineqarnerat pillugu inatsimmut. Taannaana ilissi paatsoorsimagissi amerlanerpaat. Ersarilluinnartumik siunnersuuteqartup siunnersuutigaa nunamik oqartussaaffeqalernissaq, nuna kiap pigilerlugulu oqartussaaffigilissaneraa.

 

Taamaammat aamma Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuata ukua oqaatsit sanioqqunneqarsinnaanngilluinnartut oqaatigisai issualaarusuppakka imaattut: ?Immitsinnut tatiginitsinnut anersaakkut inuunitsinnut sutigullu tamatigut toqqissisimanissatsinnut attuumassuteqarpoq?. Assorujussuaq suliassaq taanna uatsinnut attuumassuteqarpoq taakkua oqaatigineqartut tunngavigalugit. Piginnittussaalerneq nunamik oqartussaanerulernerlu inuiannut kalaallinut anersaakkut timikkullu sakkortuumik tunisisussaavoq uatsinnut. Sakkortuumik nukissamik tunisisussaavoq. Taamaattumik isumaqarpunga paatsuungasuusaarneq taanna qaangerlugu iluamik siunnerfeqarluni danskit Naalakkersuisui piumaffigineqaannartariaqartut nunamik piginnittussaalerneq oqartussaalernerlu kalaallit massakkorpiaq piumavaat. Ukiunut arlalinnut utaqqisinneqartariaqanngilaq.

 

Aamma Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat isumaliutissiissutaannut utaqqisinneqartariaqanngilaq. Ajornanngippat ippassarlili pereersimasariaqaraluarparput oqartussaaffik aammalu akisussaaffik taamaattoq. Immaqa 1979-imili pereersimasariaqaraluarparput. Tassa taamaattariaqarpoq. Kiami apeqqusersinnaavaa Kalaallit Nunaat? Apeqquserneqartariaqanngilaq.

 

Nukissagut atorluarniassagutsigit, ilaatigut aamma taamatut oqartoqarpoq, suliassanik qalleraassinata allanillu ingerlareersunik immaqa ?akornusersuisariaqanngitsugut? ilaatigut oqaatigineqarpoq. Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat isumaliutissiissutaat kingusinnerusukkut pisussaavarput. Aap, ajunngilaq. Suliarissaqqaarparput taanna. Kisianni una suliaq pingaaruteqartoq kalaallinut inuiannut taanna piaartumik apeqqusernagu ingerlanneqarnissaa pisariaqarluinnartoq erseqqissarusuppara.

 

Soorunami torersumik ingerlatsinissaq ujartorneqarpoq, aamma tupinnanngitsumik taanna anguniartariaqarpoq.

 

Danskit Naalakkersuisuisa siulittaasorisimasaat Kalaallit Nunatta piginnittussaalernermut oqartussaaffeqarnissaanut tunngatillugu qanoq oqarsimasoq aamma nalunngilarput. Tassa immeraatigineqartariaqanngilarluunniinngooq. Tassa danskit taamannak annertutigisumik qulangersimanninnerat ullumikkut takussutissaaginnarpoq aamma qanoq Inatsisartunut ilaasortat ilaannut partiinut angisuunut sunniuteqarsimasoq. Allaat uani oqaatigineqarpoq soorlulusooq uagut oqartussaasuuniartugut danskinut qunulluta tunniusimaannartugut. Isumaqarpunga ullut tamakku qaangiuttut. Ukiut 50-it sinnerlugit danskit naalagaaffianni naligiittut inooqataaniaraluarpugut. Tamatta assigiimmik oqartussaaqataaniaraluarpugut, naak Siumup oqaluttuata oqaatigigaluaraa Kalaallit Nunarput aatsaat nunasiaajunnaarpoq 1979-imi. Taamanngilaq. Kalaallit Nunarput 1953-imi junip tallimaani nunasiaajunnaartussaaniaraluarpoq inatsisit tunngaviusut naapertorlugit. Tassa Savalimmiut nunasiaajunnaarneranniit ukiut tallimat qaangiummata. Ukiorpassuit nikinganngillat. Savalimmiut nunasiaajunnaarput 1948-mi. Ukiut tallimaannaat nikingavugut tassani. Taamaattumik ukiorpassuarnik nikingasumik oqalunneq tunngavissaqanngilaq.

 

Taamaattumik paaseqqunaqaaq aamma ilungersunaqaaq nunamik piginnittussaanermik ilungersuuteqarneq taanna isumaqarpunga eqqarsaatigilluaqqittariaqarissi aammalu uani aalajangiiffigisassaammat suliassaq Naalakkersuisut saaffiginnissuteqarnissaat soorunami taperserneqarumaartoq neriuppunga.

 

Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.

Tulliuppoq Kuupik Kleist, Inuit Ataqatigiit. Taava tullinnguukkumaarpoq Naalakkersuisut siulittaasuat.

 

Kuupik Kleist, Inuit Ataqatigiit.

Soorunalimi piareersarluakkanik torersumillu maani Inatsisaruni siunnersuuteqartassaagut. Taanna uagut Inuiat Ataqatigiinni aamma pingaartittupilorujusuuarput. Aamma nassuerutigisariaqarpara Inatsisartuni ataatsimiinnermi matumani arlalippassuartigut siunnersuutit nalaattakkagut piareersarluarsimanngitsutut isigigatsigit, aammalu ilaatigut piffissaajaasutut maani isigalutigit.

 

Kisianni una siunnersuut isumaqarpunga soqutaanngitsutut oqaatigineqarsinnaasoq (?). pingaarutilerujussuuvoq. Aamma oqartoqaraluarpalluunniit suliassat allat pingaarnerit suliarisariaqarigut uanga isumaqarpunga nunatsinnut siunissatsinnullu apeqqutit pingaaruteqarnerpaat ilagigaat nunamik piginnittussaaneq.

 

Taamatut oqareerlunga oqassaanga malugigakku aamma oqallisigineqartoq manna misigissutsinik sakkortungaatsiartumik attuisoq, oqaluttut nipaat oqaatsillu atorneqartut eqqarsaatigalugit misigissutsinut sangoqqajaaneq malunnarpoq. Tamanna ilimagisimanngikkaluarpara, ilimagisimagaluarpara oqallineq matumani isumaqatigiiffioqalunilu siunnerfinnillu ungasikannersoq eqqarsaatigalugu siunnerfinnik aalajangiiffissatut isumaqataaffiujumaartoq. Taamaakkaluartoq oqallinneq ilaatigut torerpallaanngitsumik ingerlasutut oqaatigisariaqarpoq.

 

Uanga pisussuteqarsimassaguma tassunga soorunalimi ajuusaarutigissavara, kisianni pappialat ilanngussukkakka siunnersuutinnut pappialarpaalussuit, tassa imatut isumaqartikkaluarpakka erseqqissaatitut ilanngullugit. Nalinginnarmik siunnersuuteqarsimasuuguma pappialaq ataaseq tunniussimassagaluarpara, tassa.

Ajunngilaq, taanna taamaanniarallarli.

 

Taava nunatsinninngaanniit Folketingimut ilaasortaatitaqarnerput eqqarsaatigalugu ulluni kingullerni aammalu siusinnerusutigut maani Inatsisartut ataatsimiittarneranni puttutillattaasartoq tassaavoq ilumut kalaallit Folketingimut ilaasortaatitaat qanoq pisinnaatitaaffeqarnersut apeqqusersorneqartarluni. Aamma arlaatigut killerlersorneqartariaqarnerannik, qanoq isumaqarsinnaanerannik, sunik siunnersuuteqarsinnaanerannik qanorlu oqalussinnaanerannik ilitsersuisoqartarluni oqaluttarfimminngaanniit maanngaanniit.

 

Soorunalimi isummersorfiusinnaavoq, kisianni tamanna paasinarnerpaassagaluarpoq oqallisigineqassasoq Folketingimi ilaasortaq nunatsinni Naalakkersuisunit Inatsisartuni ilaasortanillu akerlilersuilluni sukataartartuuppat nunatsinni inuit illua-tungilersorlugit, siunertarineqanngitsunik oqalulluni, soorlu aamma pisarsimasoq nalunngikkipput siusinnerusukkut.

 

Kisianni massakkut Folketingimi ilaasortaasugut nalunngisara naapertorlugu manna tikillugu ataasiarlutaluunniit, ilaatigut naak Inatsisartuni illua-tungiliuttut partiianiittaraluarluta ataasiarlutaluunniit Inatsisartut kissaatigisaat akimorlugit siunnersuuteqaratalu oqalunnikuunngilagut. Aamma Naalakkersuisut suliaat eqqarsaatigalugit taamaappoq. Taamaattumik una isumaqatigaara isumaqatigiilluta pisariaqartugut. Sapinngisamik ataatsimoorluta ikorfartoqatigiillutalu oqaluuserisassat, pingaartumik nunarput tamakkerlugu oqaluuserisariaqartut aammalu inuiannut tamakkiisumik sunniuteqartut pillugit tassunga killinnaveersaartariaqarpugut.

 

Aamma oqaatigissavara uanga isumaqarama aqqutissaasinnaasut tamaasa atorlugit nammineeriartornitsinni piumasagut saqqummiuttassagigut, imaanngitsoq Inatsisartuni matumani oqaluttarfik kisiat atorlugu tamakkua oqaluuserissagigut. Annertunerpaamik avatangiisitsinnut aammalu nunanut suleqatitsinnut nunat tamalaat akornanni isummat tamakkua saqqummiussortariaqarpagut ilisarineqaqqulluta aammalu ilisimaneqaqqullugu qanoq ineriartornissaq qanoq ittoq uagut kissaatigineripput.

 

Aamma una apeqqut siunnersuutinnut tunngaviusoq pillugu naggataatigut oqaannassaanga qineqqusaarnerni Folketingimut Inatsisartunullu qineqqusaarnerni Inuit Ataqatigiit erseqqilluinnartumik neriorsuutigimmassuk qinersisiminnut aammalu qinersisiginngisaminnut apeqqut una malersorusullugu periarfissat tamaasa atorlugit aammalu nukigut atorusullugit apeqqutip naammassineqarnissaa siunertaralugu.

Qujanaq.

 

Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.

Tullinnguuppoq Naalakkersuisut siulittaasuat. Tullinnguutissaaq Jonathan Motzfeldt, Siumut.

 

Hans Enoksen, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut.

Qujanaq. Uani oqallinnermi uparuarneqarpoq Naalakkersuisut siulittaasuat soqutiginninngippallaartoq. Kisianni tassa aamma uanga suliassakka malinnaaffiginiarsaraakka aammalu ataatsimiinneq højttalerikkut malinnaaffigeqqissaarlugu tusarnaarpunga. Aamma saqqummiussiissut Inuussutissarsiornermut Naalakkersuisup isumagisussaammagu suliassa agguataarneqareermata, kisianni toqqaannartumik uanga taaneqarama soorunami erseqqissaassuteqalaassaanga.

 

Nunamik piginnittussaanermut tunngasoq malugisinnaavara oqariartuutigineqartoq assortuussutaanngilluinnaqqissaartumik. Tamarmillu oqaaseqartut siunnerfigaat taanna aaqqinneqartariaqartoq, aamma Naalakkersuisut massakkut piumassuseqarput aaqqiiniarnermi ilungersorlutik peqataanissaminnut aammalu siuttuussallutik.

 

Nunamik piginnittussaaneq aatsaat ukua Naalakkersuisunngortut nutaat Atassut Siumullu tunngavigalugit aallartinneqanngilaq. Ukiorpassuarni sorsuutigineqarsimavoq. Aamma partiit allat naalakkersuisooqataasarsimasut tassani peqataasarsimapput, ilaatigullu Inuit Ataqatigiit oqaluttuata oqaatigisaa, tassalu Naalakkersuisut massakkut immaqa siunnerfeqarpianngitsutut taamaallaalli atorfillit isumaat tunngavigalugit sulisutut nalilermagit assorujussuaq taanna pakatsissutigaara. Tassami aamma Inuit Ataqatigiit naalakkersuisooqataasarput, periarfissami aamma pitsaasumik inissisimallutik. Aamma periarfissaqarput tassani uparuartuinissaminnut. Imaanngilaq aatsaat suliassaq taanna massakkorpiaq saqqummertoq. Ukiorpassuarni sorsuutigineqareerpoq, partiillu allat peqataasarsimasut aamma taanna eqqaamannguatsiarpaat.

 

Numik piginnittussaanermut tunngatillugu Kattusseqatigiit oqariartortuata oqaatigaa soormi 1979-imili taanna tigunnginnassiuk. Siumut ukiuni 25-ni ingerlareerluni sooq taamanikkulli aaqqissimanngilaa? Kattusseqatigiit oqaluttuata aamma eqqarsaatigisariaqarpaa inuiaqatigiit kalaallit aningaasatigut inissisimaffiat oqitsuinnaanngimmat. Tassami nunamut piginnittussaanermut tunngasut uagut massakkorpiaq tigussagaluarutsigit taava ukiumut nammineerluta aningaasaajaatigisartagassagut 50-60 mio.-t missaanni annertussuseqaleriataassapput.

 

Misissuinerit, ujarassiornerit, aatsitassarsiornerit, nunap assiliorneri, oliamik misissuinerit qallunaat naalagaaffiata qujanartumik massakkumut ukiumut 50-60 mio.-t missaanni annertussusilimmik akissaajaatigisarpai. Taamanikkuli uagut tigusimasuugutsigu taakkua aningaasat tamaasa akilertartussaagaluarpagut, agguaqatigiissillugulu massakkumut tassa 1,2 mia.-t missaanni ilimagaara atorneqarsimassasut qallunaat naalagaaffiata akiligaanik. Taamaammat isumaqarpunga taamanikkulli tigusimasuugutsigu massakkut alloriarfissarput annikitsuaraarannguusimassagaluartoq. Assiliornerit, ujarassiornerit allallu annikitsuinnarmik ingerlanneqartussaasimassagaluartut taanna qularineqarsinnaanngilaq. Taamaammat Kattusseqatigiit oqaluttuata aamma eqqarsaatigisariaqarpai aningaasat suminngaanniit pissanerigut imaaliinnarlugu nunamik piginnittussaaneq massakkut tiguneqassappat.

 

Aamma siuligut naalakkersuisuusarsimasut ilungersorlutik sulipput. Nunamik piginnittussaaneq aallaavigalugu nunatsinnut eqqussiniarneq ilungersuunneqarpoq. Aatsitassanut allaffeqarfiit massakkut nussorneqarput Naalakkersuisullu siuligut sulilluarsimanerat aamma isumaqarpunga tassani nersorneqartariaqartoq. Ajortuinnavissuarmik sulisimanngillat. Taanna isumaqarpunga aamma oqaluttut oqariartuutigilaartariaqaraat. Aammalu uani ataatsimoornissarput pingaartorujussuusoq oqaatigeqqissavara, tassa illersornissamut tunngasunik ataatsimoorsinnaagutta suli pingaarneruvoq piginnittussaanermut tunngasuni ataatsimoornissarput. Taanna isumaqarpunga maani inimi attanneqartariaqartoq.

 

Maani oqallinneq malinnaaffigaara aammalu oqariartuutigineqartut tusarnaaqqissaarlugit. Taamaammat suusupaginnittutut maani inimi uani issiavimmi issiannginnama oqariartuutigineqarnera nuannarivallaanngilara, kisianni uanga malinnaavunga. Inuit taamatut nalileerusuttut naliliiniarlik. Pisinnaasara tamaat ajunnginnerpaamik siunertaqarluta nunarput kiffartuukkusupparput aamma nunamik piginnittussaaneq ilungersuullugu suleqataaffigissavarput.

Qujanaq.

 

Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.

Tullinnguuppoq Jonathan Motzfeldt, Siumut.

 

Jonathan Motzfeldt, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.

Isumaqarpunga Inatsisartunut ilaasortanit paasineqarsinnaasariaqartunga oqaluttarfimmut qaqiguma. Naalakkersuisunut siulittaasuunerma nalaani pisimasut arlallit apeqquserneqartutut ittut pillugit isumaqarpunga erseqqissaasariaqarlunga.

 

Siullermik oqaatigissavara Savalimmiormiut oqartussaaffiat annertunerusoq tunniunneqarmat uanga taamanikkut Naalakkersuisunut siulittaasuunngilanga. Taamanikkut Naalakkersuisunut siulittaasuusoq uannit ilisimasaqarnerussaaq tamakkuninnga akissuteqarnissaminut, kisianni oqaatigineqartut pillugit naatsumik akissuteqassaguma sooq uagut ullumikkumut aaqqissuussineq ingerlakkipput. Aatsaannguaq Naalakkersuisut siulittaasuata tamakkua tungaatigut attullatsiagai ilumoorluinnaqqissaarput, tassa Kalaallit Nunaanni pisuussutit uumaatsut iluaqutigineqarsinnaasut misissorneqarneri taamatullu aamma iluaqutigineqarnissaat misissoqqissaarneri iluaqutigineqarnissaallu pineqalersillugit Danmarkip naalagaaffiani administrationit, tassa suliffeqarfiit suleqatigisagut akilersueqataapput. Taamaalillunilu Danmarkiminngaanniit taanna ataatsimoorluni akilersueqataaneq tamakkunani misissuinerni aatsaannguaq Naalakkersuisut siulittaasuata taasaqarfia uagutsinnut aamma aningaasatigut oqilisaataavoq annertuumik.

 

Isumaqarpunga Kalaallit Nunaat piumaguni Savalimmiormiutut aamma aaqqissuussinermik tunineqarsinnaasimassagaluartoq taamatut qinnuteqarsimaguni. Kisianni pissutsit ingerlaannarnerannut pissutaapput aningaasatigut ingerlatsinikkut ajornartorsiutit, Kalaallit Nunaata aningaasatigut tulleriiaarinermini tamakkiisumik ingerlassinnaanngisai. Maannakkut pissutsit uunga killinneranni erseqqissumik Naalakkersuisut nalunaariartuutaat paasilluarsinnaavarput uagut Siumumi aamma tamakkuninnga malinnaasugut.

 

Tamakkiisumik inatsisitigut oqartussaanerup tiguneqarnissaa Naalakkersuisut maannakkut kissaatigisaat taanna pissusissamisoortumik noqqaaneruvoq. Taamatut isumaqarfiginarpoq. Aammalu taassuma saniatigut nammineerluta ingerlalernissatsinnut Ataatsimiititaliarsuarmi apeqqutit ingerlanneqarnissaat aamma illua-tungaatigut utaqqineqarsinnaalluni. Kisianni taannaluunniit utaqqinngikkaluarlugu råstoffit tungaatigut inatsisinik maannakkut inatsimmik nutarterisinnaaneq aammalu tassuunakkut alloriarsinnaaneq Naalakkersuisut siunniussaat aammalu oqaloqatigiinnissamut neriorsorneqarfigisimasaat aqqutissatut maannakkut saqqummiussaavoq.

 

Taamaattumik nunamik piginnittussaaneq akerleriissutaanngimmat kisiannili nunamik atuineq qanoq ilillugu atorneqarnera inatsisitigut oqartussaaneq tamakkiisumik tigullugu, ingerlallugu naliliiniarnermik oqalunneq aamma piviusorsiortutut isigisariaqarpoq, Naalakkersuisut tikkuarsimasaat qiviassagaanni. Taamaattumik uanga aamma assortuussutitut imminullu assortortutut misigisimanngilanga, taamatulluunniit oqartoqassagaluarpat allanit. Nunamik piginnittussaaneq aalajangiusimallugu ingerlavugut. Inatsisitigut tamakkiisumik nunap atorneqarnissaanut piginnaatitaanermik tigusaqarutta ingerlatilerlugulu namminerlu tassani aqutsilerluta aamma akisussaaffik annertoorujussuaq tigussavarput. Taassumalu qaavatigut aamma pitunneqassaagut silarsuarmi tamarmi nunamut atuinermut aamma isumaqatigiissutinut assigiinngitsunut avatangiisinut tunngasut allarpassuillu tamakkuupput aqutsinermi aamma annertoorujussuarmik kinguneqartussaasut inunnillu pikkorissunik amerlaqisunik pisariaqartut. Tamakkuupput eqqarssaatigalugit aamma suliassap peqqissaartumik suliarinissaanik oqalunneq tunngavissaqarluartoq. Taamatut isumaqarfigaara.

 

Taakku Naalakkersuisuunitta nalaani aamma tunngasut tikitsinermik imaqarmata taamaalillunga erseqqissaavigitsiarpakka.

 

Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.

Tullinnguuppoq Jens Napaattooq, Siumut, naatsumik.

 

Jens Napaattooq, Siumut.

Qujanaq. Anthon Frederiksenip oqariartuutigimmagu 1948-minngaanniit 53-imut ukiualunnguusut, ilumoorpoq. Kisianni 1948-mi namminersornerulersimapput Savalimmiut uagullu 79-mi namminersornerulersimalluta aatsaat. Taanna erseqqissaassutigilaarpara naqissuseqqilaarlugulu. Kisianni 79-mi erseqqarilluinnartumik oqaatigaarput, aamma Siumuminngaanniit saqqummiinitsinni, namminersornerulernermi isumaqatigiinniarnermi 78-mi ajornartinneqarsimasoq nunamut oqartussaaneq qallunaat Naalakkersuisuisa oqariartuutigisimavaat paatsoorneqarsinnaanngitsumik. Oqaluuserisariaqanngilaq. Taamak naatsigisumik oqaatigineqarsimavoq taamanikkut. Kisiannili ukiuni 25-mi Siumumi politikkitsinni anguniakkat pingaarnerit ilagimmassuk sanarfisimavarput suliniaqataaffigalugu. Aammalu maannakkut killiffipput tusaasinnaavat qallunaat Naalakkersuisui allaat maannakkut allaanerungaartumik pissusilersorlutik qujanartumik inussiarnersumik oqaloqatigiinnissarput kissaatigigaat killiffigisimagipput. Taamaattumik angusaqartoqarsimavoq ukiuni 25-ni Siumukkut suliniuteqarneranni. Aamma illit nammineq taamatut oqalussaguit kingumut saatissinnaasariaqarpat. Ukiuni arfineq pingasuni suli maani qaqissimanngilagut maani ilaasortaaninni. Taanna aamma isumaqarpunga oqaatigisariaqartoq erseqqissartariaqarlugulu taamatut oqippallaaleqaaq maleruussiinnartarneq partiinut allanut.

 

Taamatut sinaakkuteqarsimanera ilaatigut 1948-mi namminersulernerulersimanerat Savalimmiut sinaakkutaqartinneqarsimanngillat nammineq nunaminnut oqartussaanerminnut. Taamaattumik ullup qeqqartinnagu ajornanngitsumik taassuma aaqqissinnaaneranik aamma aqqutissiueqataasimasut qularnanngilaq. Uagullu taamatut sinaakkuteqarnitsinni ullup qeqqata qaangilaarnerani qularnanngitsumik aaqqiisoqassaqqaarpoq.

 

1953-mi nunasiaajunnaarpugut, aap. Kisianni aamma eqqarsartariaqarpugut taamanikkut inuiaqatigiit kalaallit 1953-mi taasitinneqarsimasuuppata takorloorsinnaavarput oqaluttuarisaanikkut inissisimanerput qiviassagutsigu kalaallit taamanikkut ilimanaateqarsinnaasoq qallunaat naalagaaffiannut akuersiinnarlutik nunasiaataajunnaarlutik kisianni qallunaat nunaattulli ilaattut immaqa akuersillutik taasisimassagaluarmata. Taamaattumik nuannaarutigisariaqarparput ullutsinni taamatut killiffeqartoqarsimanngimmat.

 

Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.

Tulliulluni oqaaseqassaaq Per Berthelsen, Demokratit, naatsumik.

 

Per Berthelsen, Demokratit.

Qujanaq, naatsuarannguussaaq naak oqaatigiumasinnaasat amerlagaluartut, hr. Anthon Frederiksen-ip ilinniartitsinerujussuata kingorna.

 

Kisianni oqaatigiinnassavara uani illuinnaasioqisumi saqqummiussaqarninni eqqarsarnarpoq, oqaluinnartumut ajornartoqanngitsoq, puigunngisaannagassarpummi unaavoq: Piginnaatitaaffiit, pisussaaffiillu imminnut tasiormata, tassanilu aamma avaqqunneqarsinnaanani ingerlanniarneqartup oqallisaasullu aningaasartuutissat eqqarsaatigalugit nunatsinnut nammakkiinissaa.

 

Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.

Tulliinnguppoq Ellen Christoffersen, Atassut.

 

Ellen Christoffersen, Atassut.

Ja qujanaq. Tassa misigisimavunga maannga oqaluttarfimmut qaqilaartariaqarlunga, tassa annertuumik uani oqaaseqartuni eqqartorneqarmat Savalimmiuni akisussaaffik annerusoq, tassa 1990-ikkunni tiguneqarsimasoq ilaatigut tassunga sanilliullugu Kalaallit Nunaat assersuunneqattajoormat. Isumaqarpunga pingaaruteqartoq erseqqissaatigissallugu 1990-imi taamanikkut Kalaallit Nunaata sineriaa qanoq assitigut suliarineqarsimanera, tassa qallunaatut taaneqartarpoq ?kortlægning? ? assitigut suliarineqarsimanera taamanikkut sumut killissimava? Ulloq mannaluunniit Kalaallit Nunaata sineriaannaa suli assilianngorlugu naammassineqarnikuunngilaq, aatsaat naammassiartulerpoq.

 

Tamakkua eqqarsaatigalugit pingaaruteqarluinnarpoq kingumut aamma qiviassalluni suliat, GEUS-iminngaanniit ingerlanneqarsimasut aamma qujarullugit tigulluartariaqarigut, taamaaliorsimanngitsuugutta taamanikkut, kiammitaava taakku akilersimassagaluarpaat ulloq mannamut suliassaasimasut. Aamma una eqqaamasariaqarparput Inatsisartuni sulinermi maannakut aatsaat GEUS-iminngaanniit aallartisarneqaleruttorpoq 200 sømil grænsip avataatigut 300 sømil tikillugu nunap imaluunniit imartaata misissuiffigineqarnissaa, assilissatigullu aamma misissuiffigineqarnissaa.

 

Taamaattumik pingaaruteqarluinnarpoq tamakku suliat ingerlareersut aamma eqqumaffiginiarneqarnissaat. Tamakkumi akisussaaffik imaasiallaannaq tigussagutsigu tamakku aningaasartuutissat aamma nalilersueqataasussaapput. Taamaattumik taamatut imaasiallaannaq tigusisinnaanermik imaluunniit atuisinnaanermik oqalunnissaq isumaliorpunga mianersuullugit ingerlanneqartariaqartut, aamma Demokraatiniit taanna erseqqissumik oqaatigineqareerpoq, pisussaaffiit aamma malinnaaqataasarput akisussaaffinnut tigusassatsinnik. Taamaattumik tamakkua eqqumaffigineqaqqissaartariaqarput, aamma taamatut Ataatsimiititaliarsuit suliai ingerlareersut ikerinnarmi taamatut aallarniisajoortaqattaarnerit qaqitsisaqattajoortarnerillu ilumut apeqqusertariaqalerpaat, inatsisartut Ataatsimiititaliarsuarnik sulititsisarnera unitsittariaqalernersoq-una.

 

Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.

Tulliinngorpoq Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit.

 

Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit.

Tassa siullermik oqaatigineqareersoq Inuit Ataqatigiinninngaanniit Naalakkersuisut akissuteqaataat qallunaatuani qulequtsiunneqartoq aallaavigalugu akineqarsimammat / ilusilerneqarsimammat, taanna tupaallaatigigatsigu isertussanngilarput. Kalaallisut ilusilerlugu tunniunneqarpoq, tassanngaanniillu partiit akissuteqaataat siunnersuuteqartup siunnersuutaanut akissutaanatik Naalakkersuisut akissuteqaataanut oqaaseqaataammata, Inatsisartuni suleriaatsimi ? suleriaaseq taamatut ingerlaannassappat Inatsisartut imminnut atorunnaarsinneqarnissaannut allaat kinguneqarsinnaasumik. Ingerlaaseq taamak ingerlaannassappat ulorianartorsiortitsisinnaammat, isumaqarpunga Inatsisartunit eqqumaffigisariaqaripput.

 

Inatsisartut inatsisartuupput, Naalakkersuisut naalakkersuisuupput. Inatsisartut inatsisiliortuupput, Inatsisartut inatsisartunut oqaluuserisassanik siunnersuutiminnik oqaluuseqartussaapput, tassani pingaarnerunngilaq Naalakkersuisup qanoq akissuteqarsimanera.

 

Taavalu qalleraatinngitsumik oqallinnerit, naalakkersuinikkut politikkikkut oqallinnerit ingerlanneqartariaqartariaqarnerannut oqartoqarneranut erseqqissaatigeqqittariaqarpoq, oqaluttarfiit marluk matumani pineqarmata. Folketing-imi oqaluttarfeqarpoq, Inatsisartuni maani oqaluttarfeqarpugut, pisariaqartut marluk apeqqummi matumani pisariaqartut marluk atorluartariaqakkagut tamatigut. Danskit Naalakkersuisui itigartitsivinngillat oqartoqarpoq, kisianni arlaannattaluunnit oqaatigisinnaanngilaa danskit Naalakkersuisui qanoq isumaqarnersut, isumminngillat.

 

Taavalu nunamut piginnittussaaneq, nunamut piginnittussaanermut apeqqut Inatsisartut kalaallit Inatsisartuisa oqartussaaffigaat siullertut. Aatsitassanut inatsit Folketing inatsisaa, folketing-inut suliassatut naleqqunneruvoq, kisianni nunamut piginnittussaanermut apeqqut nunatsinninngaanniit puttuttussaavoq, aamma Naalakkersuisut akissuteqaataanni erseqqissaatigalugu oqaatigaa, inuiaat Kalaallit nunatsinni piginnittussaanitta akuersissutigineqarnissaa sulissutigineqassaaq, tassa Naalakkersuisut anguniagaat tamakku taaneqarput.

 

Soormi tamatuma danskit Nalakkersuisuinut isumaqatigiinniutigineqarnissaanik massakkut siunnersuut ilassilluaannanngikkaat? Aamma taanna akissuteqarfigineqanngilaq.

 

Isumaqarpunga una Isumasioqatigiissitaliarsuarnik pilersitsisarneq nunatsinni paatsoorlugu mikiarsiivittut kinguarsaavittut atortaripput. Eqqaamavara 1994-imi Eqqartuussiveqarneq pillugu Isumalioqatigiissitaliarsuaq danskit inatsiseqarnermut ministeriata suliarineqartussaq nunatsinni Isumaginninnermut taamanikkut Naalakkersuisuusorlu aallartimmassuk, Inatsisartuni pingaartinneqarluni oqaatigineqartoq, Isumalioqatigiissitaliarsuaq suligaluarpalluunniit sulianiluunnit suli naammassinngikkaluarpagu iluarsisariaqartutut imaaliallaannaq takuneqarsinnaasoq suli suliap ingerlanerani iluarsineqarsinnaapput qanoq iliuuseqarfigineqarsinnaallutillu. Sooq uagut taanna maani suleriaaseq atussanngilarput? oqartuaannartarpugut taanna Isumalioqatigiissitaliarsuarmi naammasseriarpat avani ? avani taava taanna isummerfigiumaarparput.

Apeqqut una pingaaruteqartoq nunamut piginnittussaaneq, inuiattut ilivitsunngorniarnitsinni pingaaruteqartutut qitiulluinnartutut inissisimavoq. Aatsaat puttutinngikkaluarpoq oqaatigineqartutut, kisianni Naalakkersuinikkut sulinermi Inatsisartunut Naalakkersuinermi sulinermi suliat uiguleriiaarlutik ineriartortinneqartariaqarput, manna killiffipput Inuit Ataqatigiit Naalakkersuusimanerata nalaani pisimanngitsoq, suliat uiguleriiaarlutik tulleriiaarlutik ingerlapput, massakkullu tamakkua utoqqatsissutissarsiorfigisariaqanngitsutut uagut isumaqarpugut.

 

Aamma nunami piginnittussaaneq massakkut Naalakkersuisup Siulittaasuata 50-60 mio.kr.-nilerlugu akiginiaraa paasivarput. Naalagaaffiup tigummisaasa Namminersornerulluni Oqartussanut tunniunneqarnerani Namminersornerulernermi inatsimmi § 4-minngaanniit allassimasoqarpoq, arlaannaataluunniit taamatut oqartussaaffinnik tunniussinermi tigusinermilu aningaasartuuteqaranilu iluanaaruteqarfiunnginnissaanut aalajangersaasoqarpoq. Danskit Naalagaaffiat Naalakkersuisullu pilersaaruteqarsimagunik imak, imatullu ittunik nuna assiliornermik Ellen Christoffersen oqarneratut Naalagaaffiup isumaqatigiinniarnikkut pisussaaffigaa Namminersornerullutik Oqartussanut aningaasartuutigiumaagassatut isigisani, aningaaasartuutigeriikkami nalinginik Namminersornerullutik Oqartussanut aningaasartalerlugit tunniutissallugit. Taamaammat ersisaarinerit 1,2 milliardit uagut akilersimassagaluarigut isumaqarpunga Namminersorneq pillugu inatsimmik toqqammaveqarani, asuli silaannarmit tigusaasoq.

 

Soorunami oqaluuserisassanngortinneqartut pingaarnersiorneqarsinnaapput, Qaanaami, Upernavimmi, Uummannami, Qasigiannguani, Paamiuni, Narsami, Nanortalimmi, Ittoqqortoormiini palasit illuminni allaffeqarnerminni orsussakkut, taavalu aamma innaallagissamut akiliisarnermut ikiorneqarnissaat pingaarnerutinneqarsinnaavoq. Kisianni uani apeqqummi imatut pingaartigisumi Inatsisartuni partiit amerlanerit isummersimannginnerat siunnersuutigineqartoq toqqammavigalugu assut ajuusaarnarpoq.

 

Aammalu nunasiaajunnaarsimanermik 1953-iunersoq 1979-iunersorluunniit, takussutissaq pingaarnerpaaq immaqa tassaavoq 1950-ikkunnili danskit naalakkersorisimasaasa taamanikkut, Atom pillugu politikkeqarsimanerat, Danmarkimi allatut Nunatsinni allatut. Nunasiaaneq atasimavoq ukioq 1953-imi tunngaviusumi inatsit allanngortinneqarnerata kingornatigut. 1999-imi ippassigami Inatsisartuni Ilaasortap Johan Lund Olsen-ip oqaatigisaattut Danmarkimi qinikkat, Naalakkersuisut Folketingillu oqartussaanerata annertoorujussuup tunniunniarneqarnera pillugu eqqartuussivilersuussisoqarmat, Folketingimi Naalakkersuisunut oqaatigineqarpoq suliassaq, apeqqut taanna apeqqummut tunngasoq taanna isummerfigineqasannitsoq, eqqartuussinermi suliap naammasineqarnissaa sioqqullugu. Taamatorpiaq aamma ittariaqaraluarpoq Hingitaq 53-ip eqqartuussiviit qullersaanut sulitsinera eqqarsaatigalugu.

 

Nunarput Danmarkilu immikkut danskit oqartussaasuininngaanniit suliarineqartuarpoq, taamaammat pisariaqarpoq nunamik piginnittussaaneq inuiaqatigiit ilivitsunngorniarnitsinnut kinguarsarnagu Naalakkersuisut aamma anguniakkamisut oqaatigimmassuk, massakkut tamanna piviusunngortissallugu Inatsisartut aalajangertariaqarnerannut siunnersuut kinguarsaqqinnagu akuerineqartinniarsarissallugu.

 

Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.

Tullinnguuppoq Jensigne Berthelsen, Atassut, naatsumik.

 

Jensigne Berthelsen, Atassut.

Minnerpaamilluunniit assortuussuteqanngilagut. Naluara sooq Inuit Ataqatigiit taamak assortuukkusutsiginersut, apeqqutaaginnarpoq uani alloriarnerit qanoq ittut atussanerigut, sikumi qajannartumi pisutsilluta. Uagut pisukkusuttugut mianersorluta, maaffissat, naaffissat tamaasa sillimaffigalugit ? ilissi pisseqattaarlusi, puttaarlusi ingerlarusuttusi. Apeqqut taamatut isigisariaqalerpoq, assortuussuteqanngilagut minnerpaamilluunnit, tamatta anguniarparput nunamik piginnittussaaneq nunatsinni sapinngisamik annerpaamik akisussaaffigineqalertariaqartoq. Aamma Ataatsimiisitaliarsuaq innersuussutigineqaqattaareerpoq.

 

Saqqummiussilerput isummerfigisassatsinnik, aamma tassani tulleriiaarinermut taanna tunngassuteqarpoq. Qaqugu namminersulernissarput aamma taasissutigineqassasoq aatsaarannguaq puttarsineqarpoq maani, aamma Ataatsimiisitaliarsuarmi suliarineqartoq. Taamaattumik Atassumminngaanniit Naalakkersuisunut oqariartuuterput, tassalu aningaasatigut kingunesussat qulaajarneqarnissaannik kaammattuuterput Naalakkersuisunut kingumut eqqaasitsissutigalugu, taamatut assortuunniarsarineq tunngavissaqanngitsutut nalilertariaqarparput, suliassarlu takkuppat peqqissaartumik suliarineqarnissaa tigusariaqarparput, taamatut pipallatamik sulinissaq minnerpaamilluunniit tunngavissaqanngilaq, inuiaqatigiit illersorneqarsinnaanngitsumik ingerlatissanngikkutsigit.

 

Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.

Tullinnguuppoq Attavigeqatigiinnermut, Avatangiisinut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq.

 

Mikael Petersen, Attavigeqatigiinnermut, Avatangiisinut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq, Siumut.

Tassa uangattaaq pinngitsoorusunngilanga erseqqissaateqalaassallunga oqallinneq tamakkiisumik malinnaaffigalugu, ilaatigut paatsunganarsinnaammat, aamma tusarnaartununut tamanna immaqa Inatsisartunut.

 

Una siullermik erseqqissaatigilaarusuppara ilaatigut aamma oqaaseqartup kingulliup Inuit Ataqatigiit siulittaasuata Josef Tuusi Motzfelt-ip pasiuminaatsillugu oqariartuutigimmagu partiit assigiinngitsut akissuteqaataanut tunngatillugut, aammalu ilaatigut Naalakkersuisut akissuteqaataanut tunngatillugu.

 

Siunnersuuteqartup qulequtsiussaa ersarilluinnarpoq paatsuugassaanngilaq, kisianni aamma siunnersuugeqartup siunnersuumminut nassuiaammini oqaaseqatigiit kingulliit atugaat, tassaapput tunngavilersuutit pingaarnersaat, uanga takunnissinnaanera naapertorlugu. Issuaalaarusuppunga tassunga tunngatillugu, siunnersuuteqartoq ima naggasiivoq: ?Siunnersuutigaara Inatsisartut aalajangissasut, Naalakkersuisut periarfissaq siulleq atorlugu Danmarkimi Naalakkersuisunut nunamik piginnittussaaneq pillugu isumaqatigiinnialernissaannik pisussaatillugit?.

 

Tassa siunnersuutip tunngavia, siunnersuutigaara Naalakkersuisut peqquneqassasut Inatsisartuniit nunamik piginnittussaaneq piaarnerpaamik isumaqatigiissutigeqqullugu danskit Naalakkersuisuinut, tassa taamatut paasisariaqarpoq.

 

Taamaattumik Naalakkersuisut akissuteqaataat paatsuugassaanngilluinnarpoq, akissuteqarmat pingaartinneqarmat Namminersorneq Pillugu Isumaqatigiissitaliarsuup suliaata naammassinerani aamma nunamik piginnittussaanermik tunngatillugu danskit Naalakkersuisuinut isumaqatigiinniarnermut aamma ilaatinneqassasoq. Isumaqarpunga paatsuugassaanngitsumik Naalakkersuisut akissuteqartut.

 

Naalakkersuisut pingaartingaaramikku tamanna apeqqut peqqissaartumik suliarinissaa oqariartuutigaat nunamut piginnittussaaneq pillugu isumaqatigiinniarnissaq aamma Namminersorneq pillugu Ataatsimiisitaliarsuup inassuteqaataanut ilanngullugu, aammalu Naalakkersuisut Inatsisartunut, taamanikkornissaanut inassuteqaatissaanut ilanngullugu oqaluuserineqassasoq. Aamma akissuteqaammi ersarilluinnarpoq sillimaffigisassat suut taakkartorneqartut, tunngaviusumik inatsisit sillimaffigisassaapput allapparsuillu avatangiisinut tunngasut minnerunngitsumik tamakkuupput tamarmik sillimaffigineqartussat.

 

Taamaattumik tupinnarpoq illuatungiliuttuninngaanniit Naalakkersuisut akissuteqaataat aammalu Naalakkersuisut partiivisa oqariartuutut suusupagalugit, suusupagisutut nipeqartumik eqqartorneqarmata.

 

Taamaattumik erseqqissaatigerusuppara Naalakkersuisut ilanngullugu pingaartilluinnarmassuk, soorlu aamma Inuussutissarsiornermut, Aatsitassarsiornermullu Naalakkersuisup eqqaagaa nunamut piginnittussaanermut tunngatilugu apeqqummut isumaqatigiinniarnissat, taakku pingaartillugit ilusilersorneqarumaartut aamma folketingimut ilaasortat ataatsimilluunniit Naalakkersuisuninngaanniit apersuuserneqanngillat. Naalakkersuisuninngaanniit Folketingimi ilaasortat suleqatigiilluarnissaat aamma matumani apeqqummi pingaartilluinnarneqartoq aamma oqaatigineqarpoq.

 

Taassumallu saniatigut Naalakkersuisut piumasarisaat Kuupik Kleist-ip Inuit Ataqatigiinninngaanneersup siunnersuutaa asuliinnartinnagu aamma atorluarumallugu, Naalakkersuisut Inatsisartunut piumasaraat nukingernarsisut apeqqutit, tassalu allaffisornikkut tamakkiisumik nunatsinni ingerlatsilernissamik tunngasoq kiisalu aamma aatsitassanik atuinerup pillugu nammineerluta inatsiseqalernissatsinnik tunngasoq. Taakkuupput marluk pingaaruteqarluinnartut alloriaqqinnissatsinnut tunngaviliisussat ilaat Inatsisartunut akuersaarneqaqqullarlugit Naalakkersuisut saqqummiussaat.

 

Isumaqarpungalu Inatsisartuni amerlanerussuteqarluartut tamanna aamma akuersaarlugit nipeqarlutik oqaaseqarfigigaat. Taamaattumik Kuupik Kleist-ip siunnersuutaa oqallisigineqarnera isumaqarpunga asulliinanngitsoq, aamma nunatta iluaqutissaanik alloriaqqinnissaanullu aamma tunngavileeqataalluinnartoq, naak massakkut takusinnaasakka malillugit amerlanerussuteqartut aalajangiiffigisassatut siunnersuutaammat, amerlanerussuteqarluartut Inatsisartuni Naalakkersuisut akissuteqaataat isumaqatigalugu nalunaarutigigaluaraat.

 

Tassalu imatut paasisariaqarpoq, Kuupik Kleist-ip siunnersuutaa itigartinneqarpoq Naalakkersuisut akissuteqaataat taanna isumaqataaffigineqarmat.

 

Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.

Tulliinnguppoq Aqqaluk Lynge, Inuit Ataqatigiit, naatsumik.

 

Aqqaluk Lynge, Inuit Ataqatigiit.

Ja, oqaatigissavara tassa taanna aalajangiusimajuaratsigu Inuit Ataqatigiinninngaanniit pisinnaatitaaffimmik erseqqissaanissaq, taavalu illuatungaani allaffissornikkut, Namminersornerusut Naalagaaffiullu Oqartussaaffiini immikkoortiterineq, taanna pisussaaffimmut oqaluuserineqartumi uani immikkoorluinnaqqissaarpoq. Aatsaannguaq oqaluttup Naalakkersuisunut Ilaasortap nammineq saaffiginninneratigut 6. januar 2003-imi Danmarkimi Økonomi aamma Erhversministeri allaffigisimavaa, imaluunniit saaffigisimavaa tassani isumaqatigiinniarumallugu Aatsitassap pillugu inatsisip nunatsinnut, nunatsinninngaanniit isumaqatigiinniutigineqarnissaa. Taanna qanoq toqqammaveqarnersoq ilisimanngilarput, taamanikkut aamma naalakkersuisooqataagaluarluta qanorpiaq, suna tunuliaqutaralugu taamaaliortoqarsimanersoq aamma ilisimanatigu, taamaattumik neriuutigissavarput Naalakkersuisut erseqqissaassuteqarumaartut Inatsisartunillu aamma tunulequtaqartumik isumaqatigiinniarsinnaajumaartut apeqqummut tassunga tunngasumut.

 

Taamaattumik  uani suleriaatsimi killormut mumittullusooq ingerlasimasumi piumasarissavarput siullermik taanna apeqqut Inatsisartuni aamma saqqummiunneqarumaartoq, qanoq 2003-imi 7. januar  Bent Bendtsen-imut nunatsinnut taamanikkut Naalakkersuisut tassunga oqartussaasoq oqaaseqarsimanersoq, aammalu suna isumaqatigiinniutiginiarlugu aalajangiusimaneqarniarnersoq.

 

Suu ajuusaarnaraluaqaaq paaseqatigiittoqarsinnaannginnami maani inimi, pissutsit taamaapput Inuit Ataqatigiit uagut tungitsinninngaanniit ajuusaarnartuutipparput Inuit Ataqatigiinniit saqqummiunneqartut tunngaviusumik oqallisaasussat politikkikkut isummerfigineqaratik taamaattoq killormut isummertinniartarnerat, uagut aamma suleqataarusuppugut, soorunami aamma Naalakkersuisut isumaqataaffigigaangatsigit aamma isumaqataaffigalugit aamma suleqatigissavagut, kisianni tamatigut imaaliallaannaq allamut sangutinneqartarneri soorunami akuerisinnaanngilarput.

 

Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.

Tulliinnguuppoq Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit, 2 minutsit.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.

Tassa uani oqallinnermi qanoq oqaatigisariaqarnerpat qunusaarutit assigiinngitsut aningaasat millionit ? milliardit taagorneqartut, aammalu akisussaaffiit anguneqarnissaani ilaatigut Demokraatininngaanniit erserpalaartumik saqqummiussinerit. Tupiginngilara uanga Demokraatit taamatut qunusutut akisussaaffiup taamatut tiguneqarnissaanut saqqummiussinerat.

 

Aamma namminersorneq pillugu inatsit alakkaamasimagaanni takuneqarsinnaavoq suulluunnit oqartussaaffiit, pisussaaffiillu Kalaallit Nunaannut nuunneqarneranut atatillugu danskit oqartussaasui isumaqatigiinninniarneqassasut, aningaasartuutit assigiinngitsut eqqarsaatigalugit, taamaatumik qunusaarineq tassaniittoq isumaqarpunga tunngavissaqanngitsoq.

 

Aap Siumut oqaluttuata iluamik oqaatigivaa, soorunami aamma uanga nassuerutigisariakakkannik tassa ukiut arfineq-pingasut Inatsisartuni Ilaasortaaninni apeqqut taanna nammineerlunga qaqissimannginnakkut, taanna miserratigissanngilara. Kisianni nalunngisakka naapertorlugit ukiut 25-it sinnerlugit Siumup aamma Inatsisartuniikkami aamma taana apeqqut nunamik piginnittussaatitaanermut tunngasoq aamma qaqissimanngilaa ? taamak oqartariaqarpoq. Qaqitsisartut tassaapput Inuit Ataqatigiit, apeqqummi tassani, kialluunniit inuiaqatigiinni malinnaasup taanna nalunngilluinnarpaa.

 

Taamatut akisussaaffimmik aammalu nunamik piginnittussaanermik tiguserusunnermik ilungersuuteqartut, isumaqarpunga sikukkut qajannartumik pisuttutut nalilerneqarnerat kusananngilluinnartoq ? pissusissamisuunngilaq. Sikumi qajannaatsumi pisuppugut aamma nunarput isumannanngilluinnartoq toqqissisimaffigisariaqagarput pisuffigivarput, taamaattumik akisussaaffimmik tigusiniarnermi ersineq, qunusaarineq, sikukkut qajannartukkut pisunnermik tunngassuteqanngilluinnarpoq.

 

Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.

Tullinnguupoq Kuupik Kleist, Inuit Ataqatigiit aamma 2 minutsit.

 

Kuupik Kleist, Inuit Ataqatigiit.

Tassa piginnaatitaaffiit pisussaaffiillu tasioqatigiinnerannut oqaseqarneq, isumaqarpunga Per Berthelsen taamatut oqartoq taanna isumaqatigilluinnarparput.  Taakkualu qilanaareqaagut tamakkiisumik atulissallugit, imaanngilaq pisussaaffeqalissanata taama oqartugut, naamik akisussaaffik tigunianngilarput. Qilanaareqaagut pisussaaffiit piginnaatitaaffiillu ataatsikkoortissallugit, isumaqarpugut tassa ilivitsumik ingerlatsineq aammalu inuup ilivitsup, inummut ilivitsumut atugassarititaasut.

 

Taava Namminersorneq pillugu Isumalioqatitarsuarmut tunngatillugu aamma soorunami taakkua nalunaarutissat Inatsisartunut qilanaareqaarput aamma oqallisigissallugu, naluara qanorpiaq nunamut piginnittussaanermut pillugu inassuteqarumaarnersut, aamma naluara isumaqatigiumaarnerlugu Ataatsimiititaliarsuup inassuteqaatigiumaagai Inatsisartunut. Taamaattumik uanga isumaga Inuit Ataqatigiit isumaat maani saqqummiuppara, taanna inerteqqutaanavianngilaq, oqaluuserissaqqaarparput Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat nalunaarusiassaa. Allarpassuarnik imalik aammalu naatsorsuutigaara ukiut arlallit ingerlaneranni piviusunngortinniarlugu suliaasussaq nunamut piginnittussaaneq ilagissagunnarsivaat kisianni takussavarput, taamanikkut taakkua qanoq siunnersuuteqarumaneersut.

 

Taavalu Namminersornerulersimanitta ukiuni 25-inngulerneranni pissusissamisuussaaq aamma eqqaassallugu Namminersorneruneq eqqunniarneqalermat nunatsinni, tassa akigineqarpoq nunamut piginnittussaaneq. Taamanikkut nunarput sinnerlugu isumaqatigiinniartut immaqa oqartariaqarpugut allatut ajortumik naggataatigut Namminersornerulerumallutik nunamut piginnittussaaneq sapangittariaqarsimavaat, qallunaat kalaallillu sakkortuumik aporaapput taamanikkut, taannaana taamanikkut sapangitarput utertinniarlugu aamma taamatut siunnersuuteqartugut.

Qujanaq.

 

Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.

Tulliinnguppoq Naalakkersuisut Siulittaasuat.

 

Hans Enoksen, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut.

Qujanaq. Uani Inuit Ataqatigiinninngaannit saniatigut oqaluttut, tassalu Josef Tuusi Motzfeldt-ip oqariartuutaa tassa, oqariartormat uanga nunamik piginnittussaaneq tuniniariga ? taamaattoqanngilluinnaqqissaarpoq aamma taamatut oqanngilanga. Uani pissutsit piviusut oqaatigiinnarpakka misissuinermi aningaasat ukiumut 50 mio.kr.-it miss. atorneqartartut Qallunaat Naalagaaffiata akilertagai, oqanngilanga nunarput tunissagipput aamma tuninngisaannassavarput, aammalu uani 1,2 milliardikkunni allanillu ersisaarillunga oqalunnera, taamatut nipilerlugu oqaatigineqarnera nuannarinngilluinnaqissaarpara, tassa ersisaarutaanngillat pissutsit piviusut tassani oqaatigineqarput aamma paasineqartariaqarput. Taakkua aningaasat nammineq akilersimasuugutsigit taava sumummitaava killilluta massakkut misissuinerit ingerlanneqarsimassagaluarpat.

 

Aamma Savalimmiut uani assersuunneqaqattaarnerat isumaqarpunga tunngavissaanngitsoq. Tassa Savalimmiut Nuup kangerluaniissinnaapput, taamatut annikitsigivoq nuna, uagulli nunarput allarluinnaavoq aammalu misissugassarpassuit aatsitassarsiornermut, uuliasiornermut allanullu tunngasut annertoorujussuupput, taamaammat uani isumaqarpunga Qallunaat Nalagaaffia peqatigalugu taamatut misissuisimanerit aamma nuannaarutigineqartariaqartut.

 

Uanilu aningaasat eqqartorneqarmata ippassaaninnguaq oqariartuutigineqarpoq aamma oqaluttut ilaaninngaanniit, inissialiornermi 50 mio.kr.-init massakkut atorunnaartussaammata taakkua sumik taarserniarnerigut. Uani apeqqutigissavara taakkununnga 50 mio.kr.-init massakkut suminngaanniit akilerniarneraat, tassa akilerniarneri oqitsuinnaagunanngimmata massakkut inuiaqatigiit aningaasaqarnerat eqqarsaatigalugu.

 

Taamaammat tuniniaasumik oqalunnerat akuerisinnaanngilluinnaqqissaarpara, sapinngisarput tamaat uagut suleqataaffiginiarparput aamma Naalakkersuisut siulitta suliarisimasaat. Uanilu aamma Aqqaluk Lynge-ip ilaatigut oqariartuutigai taamanikkut Inuutissarsiornikkut Naalakkersuisup Danmarkimi ministerimut allagai Bent Bendtsen-imut taakkua tassaammata, Inatsisartut oqallittarnerisa piumasaat aallaavigalugit, tassa Naalakkersuisut Siulittaasorisimasaat Jonathan Motzfeldt aamma allagaqarpoq. Taava aamma Mikael Petersen-i aamma massakkut Finn Karlsen-i aamma taamatut. Tassa Inatsisartut piumasaqarnerat malillugu sulivugut, tassa allaanerusumik iliuuseqarsinnaanngilagut Naalakkersuisunut Inatsisartut saneqqutiinnarlugit, taava neriuppunga aamma ataqqineqarlunilu pissuseq attatiinnarneqarumaartoq, minnerpaarpaamilluunniit siunertarineqanngimmat Naalakkersuisuni Inatsisartut saneqqullugit sulinissaq.

Qujanaq.

 

Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.

Tassa oqallisigisap naammassisariaqalermat, taamaattumik Josef Motzfeldt Inuit Ataqatigiit immaqa naggataarutigissavarput.

 

Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit.

Oqaluuserisat ilungersunaraluartulluunniit ilaannikkut qungujunnarsinnaasunnguanik oqartarneq inerteqqutaalluinnartariaqanngitsoq uanga isumaqarfigaara. Soorunami Naalakkersuisup Siulittaasuata nunarput tuniniaraannik isumaqanngisaannarpunga, taamaallaat una oqarnera tigusimassagaluarutsigu nunamut piginnittussaaneq, taava 50 mio.kr.-inininngooq ukiumut naleqarsimassagaluarpoq uagutsinnut, taannaana oqaatiginiariga.

 

Apeqqutaavoq nunamut piginnittussaanermik oqartussaarusunneq aammalu nuna assiliorneq, taakkua imminnut qanoq attuumatiginersut aammalu Naalagaaffiup nunattalu isumaqatigiissutigisimasaat xxxxx pillugu Namminersorneruleq pillugu Isumalioqatiigiissitarsuarmi, tassa arlaannataluunniit iluanaarutiginagulu aningaasartuutiginerussanngikkaa oqartussaaffinnik tunniussineq eqqarsaatigalugu, taanna sooq atorneqarsinnaassannginnersoq suli uppernarsineqanngilaq. Kiisalu nunamut piginnittussaanermut apeqqut, apeqqummi nunap qanoq angitiginera apeqqutaanngilaq. Savalimmiut Nuup kangerluaniissinnaanersoq apeqqummut uani apeqqutaanngilaq, tunngaviusumik inuiaat nunaminnik piginnittuunerannik isummerusunnerat nunap nammineq inuisa oqartussaalerusunnerannik aallaaveqarpoq angissuseq tamatumani apeqqutaanngilaq.

 

Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Sulittaasuat, Siumut.

Tulliulluni oqaaseqassaaq Ellen Christoffersen, Atassut.

 

Ellen Christoffersen, Atassut.

Ja imatut qassiiliortitsinianngitsukassaagaluarpunga, kisianni aamma tassa soorunami pissutsit maannakkut oqallisigisagut aamma annertuumik Folketingimi ilaasortaasimaninni malinnaaffigilluarnikuugakkit oqaaseqarfiginngitsoornanngillat.

 

Tassa soorunami ilaatigut oqartoqartarpoq ersisaarisoqartorooq, naamik taamaattoqanngilaq erseqqissaaniaannartoqartoruna, suut ernumassutaasinnaaneranik aamma taakkartuerusulluta taamaattumik oqallinnermik taamaattumik peqataavugut.

 

Aamma taamatut Ataatsimiititaliarsuarni suliat ingerlareersut taamatut ikerinnakkut qaqittajoqqqajoorlugu pisassagutta suliniutigerusutarput tamatta, tassa aningaasartuutinik annikillisaaniarneq taava qanoq isilluta anguniarsarissagatsigu marloqiusamik sulinerit ingerlajuassappata, taanna akisussaassusilimmik politikkeqarnerunngilaq. Ilumut akisussaaffimmik tigusinermi aamma isumaqatigiinniussutigissagaanni aningaasanik malitseqartinneqarnissaa, tamakkua eqqarsaataassappata ilumut taava akisussaaffimmik tigusinerusinerluni, tamakkua aamma apeqqutit soorunami naassaanngitsumik oqallisigisaqattajoorlugit allaat pisinnaavugut.

 

Taava aamma ilaatigut oqaatigineqarpoq siunnersuutigeqartunngooq tassa Folketingimut ilaasortaasup Inatsisartunut Ilaasortaasup Kuupik Kleist-ip siunnersuutaa tunngavilersorluagaasoq. Isumaqarpunga ? uanga apeqquserusuppara taanna ilumut tunngavilersorluagaanersoq, uani titarnerit amerlanngitsut atorlugit siunnersuut saqqummiunneqarpoq bilagitullu ilanngussuunneqarlutik Folketingimi oqallinnerup imaa, aviisinilu aamma allaaserineqarsimanera, tassa tunngavilersuutissat.

 

Taava siunissami Inatsisartuni siunnersuuteqarnialeraangatta sumi tamaani oqallisigineqarsimanera aallaavigalugu, taava tamakkua tunngavilersuutigissavagut? Erseqqinnerusumik tunngavilersuuteqarnerusariaqarsimagaluarpoq siunnersuuteqartoq. Uani erseqqissumik tunngavilersuinngilaq, oqallinnermi Folketingimi oqallinnermi assilineri qallunaatuut taakku kisiisa tunngavilersuutitut ilanngussimavai.

 

Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Sulittaasuat, Siumut.

Tulliuppoq Naalakkersuisut Siulittaasuat.

 

Hans Enoksen, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut.

Qujanaq, tassa assortuussuteqanngilagut kisianni suleriaqqinnissaq ingerlaqqinnissaanut tunngavissaq taanna pingaartorujussuuvoq isumaqatigiissutiginissaa. Uanilu Savalimmiunut tunngatilugu oqaatigissavara ilisimatinneqarama nunamik piginnittussaaneq Savalimmiormiunut tunniunneqarsimanngitsoq, akerlianilli atuisinnaaneq piiaasinnaanerlu, taavalu soorlu piiaaneq, uuliasiorneq ingerlanneqalerpat aamma atuisinnaatitaanermut tunngasut isumaqatigiinniutigineqaqqittussaasut, taamaammat uani uagut ataatsimoorluta siunnerfeqarnissarput pingaartorujussuuvoq Savalimmiut assersuutigisaqattaaginnarnagit, uagullu nammineerluta isummersulaariarluta inuiaat allat aallaavigivallaarnagit, kisianni nammineq, nunap ilusia aammalu innuttaasut piumasaat aallaavigalugit.

 

Uagut taanna peqataaffigissavarput Naalakkersuisuni aamma qularinngilara partiit peqataarusuttut aammalu uanga tuniniaasunut peqataanngilluinnarnissara matumuuna oqaatigissavara.

Qujanaq.

 

Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Sulittaasuat, Siumut.

Aqqaluk Lynge, Inuit Ataqatigiit, naatsumik.

 

Aqqaluk Lynge, Inuit Ataqatigiit.

Isumaqarpunga Ellen Christoffersen-ip Inuit Ataqatigiit siunnersuutaannut uparuaataa tunngavissaqanngitsoq, tassaana uagut uparuaasugut Naalakkersuisut Siulittaasuannik akineqaqqusimagaluarluta, pisortatigoortumik tassani suliat immata. Inuutissarsiutinut Naalakkersuisup tassani ataaniinngimmata, taamaatumik apeqqutit taakkua ukua pisagut, tassaavoq inuit pisinnaatitaaffeqarnerannut tunngaviusumik tunngassuteqartut taakkua Naalakkersuisut Siulittaasuata suliassarivaa. Taamaattumik sukumiisumik tullianik taamaattunik apeqqutinik saqqummiussisoqarpat Naalakkersuisut Siulittaasuata aamma suliaqarnissaa piumasaqaatigaarput. Inatsisartuni ataasiakkaat allaffissuarnik ikiorserneqanngitsut avoqqaarlerfigineqarsinnaanngillat taamaattunik saqqummiussaqarnerannik, allanik assersuutissanik ulikkaarpoq maani piareersarsimanngitsunik saqqummiussanik, taamaattumik una saqqummiussaq isumaqarpunga sukumiisumik annertunermik tunngaviusumillu oqalliffiusussaagaluartoq taamaalilluni maangaannartoq, ajuusaarnaraluaqaaq.

 

Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Sulittaasuat, Siumut.

Oqallinneq ingerlaqqitsinnagu oqaatigissavara Inatsisartut suleriaasiat naapertorlugu oqallinnermik, maannakut oqallisigitaq ittumik akuerisimavarput inimi maani ilaasortaq pingasoriarluni tassa oqaaseqarpat, tassa oqaaseqarteqqinneqassanngitsoq maannakkut ilai sisamariarlutik oqaaseqarput, tassa naammattoorpagut taamaattumik maannakkuminngaanniit pingasoriarlutik oqaaseqartut tassa oqaaseqaqqissinnaannginnerat tassunga killilissaaq.

 

Tulliuppoq Johan Lund Olsen.

 

Johan Lund Olsen, Inuit Ataqatigiit.

Ja qujanaq. Tassaana oqallinneq manna soqutiginarpallaaleqimmat naak pilersaarutaanngikkaluartoq aamma oqaaseqalaarnissannut qinnuteqartunga.

 

Isumaqarpunga siunnersuuteqartup siunnersuutigisaa atuarluaraanni aammalu tusarnaarluarsimagaanni paatsuugassaanngilluinnartuusoq, tassami siunnersuutaa taanna siunnersuuteqartup oqaaseqarnermini aamma oqaaseqaqqaarnermini oqaatigivaa immaqaana nutserneqarnerani allatut paasineqarsinnaasunngorlugu qallunaatuungortinneqarsimasoq. Kisianni kalaallisuua, tassami pingaartittarparput kalaallisut oqaatsigut atorlugit suliarisartakkagut taakkua maani nunatsinni salliutittassagigut inatsisiliornermi, allatigullu maani nalinginnaasumik inuiaqatigiinni inooqataanitsinni.

 

Siunnersuuteqartup siunnersuutini Inatsisartut Siulittaasoqarfianut tunniukkamiuk imatut oqaasertaqartippaa:

?Matumuuna siunnersuutigaara Inatsisartut tulliani ataatsimiinnerminni nunamik piginnittuunerup tamakkiisumik oqartussaaffigineqalernissaanik anguniagaqarluni, nunatsinni Naalakkersuisut Danmarkimi Naalakkersuisunut isumaqatigiinnialernissaanik Inatsisartut aalajangersaassasut?.

Taava oqaaseqatigiit tullinnguuttut, taakkua tusarnaarlualaassavagut, imatut allappoq siunnersuuteqartoq:

?Nunamut pisuussutinullu tamakkiisumik oqartussaalernikkut, aatsitassarsiornikkut, allatigullu nunatta aningaasarsiornikkut imminut annerusumik pilersulernissaanut periarfissat annertusarneqassapput?.

Tassa tunngavilersuutaa, taanna immikkoortitaassavarput oqaaseqatigiit uani pineqartut, nunamut taavalu pisuussutinut, taakkua immikkoorput aamma. Pisuussutit uani eqqartorneqartut tassa qaarsup ataaniittut, kisianni nunamut pisuussutit allat eqqartorneqartut aamma taakkua isumaqarpunga aamma isumaliutigillualaassagivut, tassami siunnersuuteqartup taanna pivaa aamma. Maannakkut nalunngilarput kikkulluunniit illuutillit, nalunngilluinnarpaat illup toqqavigisaa qaquguluunniit pigilersinnaanagu, taamaallaat atorsinnaavarput Danmarkip Naalagaaffiata tamakkiisumik taanna oqartussaaffigivaa, husret-eqaannarpugut. Tassa pigilersinnaanngilarput qanorluunniit ilungersortigigaluaruttaluunniit.

 

Tassa taannaana siunnersuuteqartup aamma ilanngullugu unatsisartunut nalilersorneqarnissaa taanna aamma kissaatigigaluaraa.

 

Kisianni tassa ajuusaarnartumik aamma oqaaseqartutta oqaaseqarfigeriigaattut ajuusaarnartumik naalakkersuisut akissuteqarnerminni pisuussutit, tassa qaarsup ataaniittut taakkua kisimik eqqarsaatigalugit siunnersuuteqartumut akissuteqarput.

 

Taanna uggornarpoq.

 

Taamaammat tassa kissaatiginaraluaqaaq una suliaq ingerlaqqittussaassaammat, aammalu aappassaaneerneqartussaagami aalajangiiffigisassatummi siunnersuutaavoq. Taamaammat kissaatiginaraluaqaaq ukiamut aatsaat taanna aappassaaneerneqarsinnaasuuppat.

 

Tassami ukiap tungaanut taava qaarsup ataaniittuinnaat kisimik eqqartornatigit, taava aamma allat ilanngullugit aamma nalilersuiffigissagaluaratsigit.

Taavalu aamma una erseqqissaassutigilaarusuppara, Savalimmiut eqqartorneqarmata arlaleriarluni aamma Naalakkersuisut Siulittaasuata tungaaninngaannik.

 

Savalimmiormiut namminersornerulersimanerat pillugu inatsisaat taavalu uagut inatsiserput, namminersornerulernerput pillugu inatsit, taakkua aamma assigiinngitsuteqarmata. Apeqqummut tassanerpiaq tassa aatsitassanut, tassa aatsitassanik imaluunniit pisuussutinik atuisinnaanermut tunngasortaani.

 

Savalimmiuni inatsimmi pisuussutinik uumaatsunik atuisinnaatitaaneq, taanna namminersornerulerneq pillugu inatsisaanni, qanoq-una ilanngussami ilaatinneqarpoq bilagimi. Savalimmiormiut tigusinnaasaattut.

 

Uagulli namminersornerulerput pillugu inatsisitsinni bilagimi ilaatinneqanngilluinnarpoq.

 

Tassa taanna ajorsassutigigatsigu 1978-imi taamani namminersornerulernerput pillugu inatsit folketingimi suliarineqartussanngormat. Taamaammat maannakkut oqartussaaffik tamaat aamma tassa oqartariaqarpugut Danmarkip suli tigummivaa.

 

Taamaattumik-una tassa siunnersuuteqartoq taanna tapersersussallugu, tamatta taanna katersuuffigisariaqaraluaripput assortuuteruusaaginnarata.

 

Taava aamma una ilanngullugu oqaatigilaassavara, aatsitassat pillugit inatsit maannamut atuuttoq, taanna ila eqqumiilluinnartumik imaluunniit eqqumiilluinnaqqissaartumik tassa inatsisaavoq avatangiisit pillugit nammineq inatsisiliarisatsinnut, qaffasinnerusumik inissisimalluni.

 

Ila eqqumiissusia ilaa?

 

Aatsitassarsiornikkut avataangiiserput mingutsinneqaratarsinnaavoq, taanna nalunngilarput aamma mingutsitsisoqartareerpoq. Kisianni aatsitassat pillugit inatsit, inatsisaavoq avatangiisinut inatsiserput qulangersimallugu. Taamaammat Danmarkimi folketingi imaluunniit fællesråde taanna aatsitassat pillugit siunnersuisoqatigiit, taakkua qulliunerupput. Aamma avatangiisinut apeqqutinut tunngatillugu aatsitassarsiortoqaraangat.

 

Taanna aamma eqqumiilluinnaqqissaartuuvoq. Taamaammat pisariaqarluinnarpoq una aalajangiiffigisassatut siunnersuutigineqartoq sukumiilluinnartumik suliarineqarnissaa. Taamaammat tassa uteqqiinnassavara, kissaatiginarmat ukiamut aatsaat aappassaaneerneqarsinnaappat. Oqaatigeriikkattuut qaarsup ataani pisuussutit uumaatsut taakkua piinnarnagit, kisianni aamma nunap qaaniittut pisuussutit pisuussutigisagut, nunarput aamma ilanngullugu taanna aamma nalilersuiffigineqarsinnaaniassammat.

 

Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Sulittaasuat, Siumut.

Oqallinnermi malittarisassagut §48-miittut malillugit, sisamariarluni oqaaseqarsinnaaneq, immikkut akuerineqarsinnaavoq. Taamaattumik aatsaannguaq akersereerama aamma sisamariartumik, maannakkut aamma alla sisamariartussaq naggataamik oqaaseqartissavara.

 

Tassa Jensigne Berthelsen.

 

Jensigne Berthelsen, Atassut.

Uteqattaarinianngikkaluarlunga kisianni periarfissamut qujallunga, Inuit Ataqatigiikkunnut 1979-imi nunamut piginnittussaanermut tunngassuteqartut isumaqatigiissutigineqarsimaneri, taamatut isikkoqarnera uteqattaarfigimmassuk, qujanartumik eqqaasitsissutigissavara qujanartumik danskit naalakkersuisui aatsaat taama ammatigisumik nunatsinnut pissuseqarlutik, suleqatiserinnillutillu naalakkersuisunut pissusulersornerat akortariaqarparput.

 

Uagut inatsisartuni maani naalakkersuisugut tapersersorlutigit angusarissaarnissaannik nunatsinnut inuinullu, ukiorpassuarnut siumut isigisumik aaqqiissutaasinnaasuni ujartuineranni ikiutaasariaqarpugut assortuunniarsarinata.

 

Qaarsup ataaniittuinnaat pinnagit aammali siunissaq qulakkeerlugu, taamaalilluta aatsaat isumannaarinnissinnaavugut ataqatigiissaarinikkut maani inatsisartuni, folketingimi aammalu naalakkersuisut sulineranni. Allatigut aqqutissat periarfissaanngillat.

 

Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Sulittaasuat, Siumut.

Inuussutissarsirnermut, Aatsitassassiornermullu Naalakkersuisoq.

 

Finn Karlsen, Inuussutissarsirnermut, Aatsitassassiornermullu Naalakkersuisoq, Atassut.

Qujanaq.

 

Naatsuarakasimmik una uteqattaarneqaannarmat paatsoorneqarsimasut kalaallisut saqqummiussaq, qallunaatut nutserneqarluni.

 

Uagut naalakkersuisuni paatsuunngilarput taanna.

 

Taamaattumik aamma naalakkersuisunut oqarpugut, nunamik piginnittussaanitta naalakkersuisut uani oqaatigivarput, naalernerani naalakkersuisut isumaqarput nunatsinni piginnittussaaneq pillugu apeqqut suliassat annertuut pingaaritillillu, namminersorneq pillugu isumalioqatigiissitami taakku suliarineqartussaapput.

 

Taamaattumik paatsornermik oqartaqattaarneq tunngavissaqanngilaq. Aamma erseqqissumik aallaqqaataani oqaatigivarput naalakkersuisut sulissutiginiaraat, inuiaat kalaallit nunatsinnik piginnittussaanerat akuerineqarnissaa taanna pissagipput.

 

Kisianni oqarpugut tassa taanna aatsaat suliariniarparput namminersorneq pillugu isumalioqatigiit saqqummeereerpat. Taamaattumik qallunaatuua tunngavigalugu taamatut akisoqanngilaq.

 

Tassa annerusumik oqallisiginianngilarput maannakkut naalakkersuisunut taanna akissuteqarnitsinni. Kisianni aamma aatsitassaq pillugu tassani oqaaseqarmat taamaattumik tassunga tunngasut annertunerusumik oqaaseqarfigivarput.

 

Taamaammat qallunaatoortaanut paatsoorsimanertut oqaatigineqaqattaarnerput ilumoortumik oqaatigineqarsinnaanngilaq.

 

Uani tassa oqaatigineqareeraluartoq aamma Savalimmiunut tunngatillugu, Savalimmiunut assersuutigineqaqattaarnerput aamma uanga aamma isumaqatigisinnaanngilara. Savalimmiut ilumoorpoq apeqqutaavoq qanoq isumaqatigiinniutissaqartigisimassanersoq Savalimmiut, uagutsinnut sanilliullutik.

 

Uagut annertoorujussuarnik isumaqatigiinniutissaqarpugut, suut tamaasa qulaaqqaarsinnaasariaqarparput nunarput annertoorujorujussuuvoq. Taamaattumik Savalimmiormiunut isumaqatigiinniarnissamut, Savalimmiormiunut assersuutigineqaqattaarniarnerput uanga atorsinnaanngitsutut isigaara.

 

Uagut nunarput allarluinnaavoq aamma pinngitsoornata qulaagassagut Savalimmiut qulaagassaanut sanilliullugit annertunerujorujussuupput. Taamaammaat Savalimmiunut assersuutigineqaqattaarnerput uanga akuerisinnaanngilara.

 

Aamma oqaluttut ilaannit siullermik, ukiut 25-t utaqqeqqissanersugut. Uanga taanna naatsorsuutiginngilarput. Naalakkersuisuni isumaqatigeereerpugut aamma inatsisartut amerlanerussuteqarluartut tamarmiullutilluunniit isumaqatigaat taanna nunamik piginnittussaanitta tigunissaa.

 

Taamaattumik assortuussutissaqanngilagut aamma naatsorsuutiginngilarput naalakkersuisuninngaanniit ukiut 25-t utaqqeqqissasugut.

 

Taamaammat tamakkua qanoq oqaatigisariaqarnerput, ilaatigut ersisaarisunik oqalupput. Ersisaarutaanngillat piviusunik-una tunngaveqarluta oqaluttut maani. Ilaa aningaasartai aamma kinguneqartussaammata ersisaarutigineqanngillat taakku, erseqqissumik-uku nassuiaatigineqartut pinngitsoornani aningaasanik kinguneqartussaammat.

 

Taamaattumik ersisaarutitut taagorneqarnera aamma akueriuminaatsorujussuupput.

 

Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Sulittaasuat, Siumut.

Taamaalilluni oqaluuserisassaq taanna naammassivoq.

 

Taavalu tassa naalakkersuisut nalunaarutigereersimasaat, danskit naalakkersuisuinut saaffiginnissuteqartoqareersimavoq. Oqaloqatigiissutiginiarlugu inatsisiliorsinnaaneq tamakkiisumik aatsitassat tungaatigut nunatsinnut eqqunneqarsinnaanera oqaloqatiginnissutigiumallugu.

 

Aammalu oqaaseqartuni tamanit aammalu Inuit Ataqatigiit oqaasii kingulliit najoqqutaralugit, ukiamut apeqqutip taassumap tamakkiisumik uterfigineqarnissaa naatsorsuutigisariaqarpoq.

Tassa nammineerluta ingerlanissatsinnut oqallinnissamut atatillugu apeqqut taanna tikinneqanngitsoornavianngimmat.

 

Taamaalilluni oqaluuserisassa taanna naammassivoq.