Oqaluuserisassani immikkoortoq 64 |
|
||
| Siullermeerneqarnera | Aappassaanneerneqarnera | Pingajussaaneerneqarnera | |
Ullut ataatsimiifiusut pingajuat,
sisamanngorneq 6. marts 2003 nal.
Per Rosing-Petersen, siunnersuuteqartoq, Siumut.
Qujanaq. Aallartitsinnanga
oqaatigilaassavara oqaatsit ataasiakkaat allanngortitilaarnikuugakkit una
siunnersuusiara siornaak 2000-timinngaaneersuunera pissutigalugu.
Imaapporlu: Nunatsinni
parnaarussivinnik matoqqasunik pilersitsinissaq pillugu apeqquteqaat
aallaavigalugu oqallinnissami siunnersuut.
Danmark-imi takornartaanngilaq
politikkikkut suliaqartut nunanit allanit danskinik parnaarusaasimasunik
angerlatitsiniarlutik annetuumik suliniuteqartarnerat.
Ukiut kingulliit pisimasut
qiviaanarutsigit Tailand-imilu aamma Venesuila-mi danskit parnaarussaasut
annertuumi ilaatigut diplomatii aqqutigalugu arlallit angerlartinneqartarput.
Taamatut diplomatii atorlugu iliuuseqarnernut
tunngaviutinneqartut parnaarusimaneqartup nunagisaani nunamilu
pillaatissinneqarfigisaani kultur-ikkut oqaatitsigullu annertuumik
assigiinngissuteqartoqartarnera.
Nunami parnaarusimaneqartup
oqaatsini kultur-imullu ilisimasaqarfiginngisaani parnaarusimaneqartullu
ilaquttaminit ikinngutiminillu tikeraarneqarnissamut mattussimaneqarfigisaani
parnaarusimaneqarfigisaani inuppalaartuunngilaq.
Taamaammat danskit oqartussaasuinut
danskillu politikkerit nunani allani parnaarussanik nunani aallani Danmark-imi
parnaarusimaneqartussanngorlugit suliniuteqartarnerat nuannaarutissaavoq
malitassaqartitsillunilu.
Nalunnginneqartutuut ukiut
24-ingajaat matuma siorna Namminersornerulerpugut akisussaaffiillu killilimmik
amerlassusillit tiguneqarsimallutik, danskillu eqqartuusiveqarfimmik
tigumminniinarusussimallutik, ullumimullu suli tamanna tigummillugu.
Tamanna tunngavigalugu kalaaliulluni
soqutiginaateqanngitsuunngilaq inuiannik kalaallinik aallaavillit danskit
parnaarussiviini inissinneqaraangata inatsiseqarnermut ministereqarfiup
suliassani akisussaaffinilu qanoq naamassisarnerai paasisaqarfigissallugu.
Taassuma saniatigut aamma
illoqarfinni tamaginni politeeqarfiusuni isertitsivilinni ilaatigut ullut
arlarlugit mattussisimasarnerit ilanngunneqarsinnaalluarput. Pissutsit
taakkartukkakka 1994-simili eqqartuusiveqarnermut ataatsimiititaliarsuup
suliaanut ilaapput.
Aamma eqqaamasakka malillugit
Amnesti International-ip Danmark-ip naalagaaffianut isorinnissut apuunnikuuaa.
Pissutsimmi pineqartut inuit pisinnaatitaaffiinut napertuutinngilluinnarmata.
Taamaakkaluartoq susoqarpa? Aaqqiisoqarpa? Naamik.
Kalaallit inuiaat uagut
ikittunnguuvugut, taamaattumik inuup ataatsip nalinga inuiannguanut uagutsinnut
annertuummik malunnaataasarpoq, inuiassuarnut allanut inuttuunnut
naleqqiulluta.
Taamaattumik oqartariaqarpugut
danskit tungaaniit manna tikillugu aaqqeerusussuseqannginneq
akuerineqarsinnaanngilluinnartoq massa illua-tungaatigut danskit oqartussaasui
pisinnaarsartik malillugu qallunaat nunani allani parnaarusimaneqartut
ikiorniarlugit iliuuseqarfiginiartaraat.
Piffissanngunnginerpoq
naalakkersuisut iliuuseqarnissaannut? Utaqqeqqinnissatsinnut
tunngavissaqanngilluinnarpugut, inuttullu inuiattullu amma
akissaqanngilluinnarpugut, isumagalu malillugu Naalakkersuisut pisussaffigaat
Danmark-ip naalagaaffiata pisussaaffini naammassisinnaanngippagit sakkortuummik
piumasaqassalluni.
Soorunami pinerluttoq pineqaatissinneqassooq. Kisianni marloriaammik pillarneqartariaqanngilaq nunagisaq qimallugu parnaarussaanikkut. Danmarkip pissutsit taamaattut danskinut akuerinartinngilluinnarpai. Sooq taava kalaallinut akuerinartissavai?
Inatsisartut siulittaasoqarfiata folkitingimi siulittaasoqarfiata ataatsimiinerani siornaak sinniisussatut peqataaninni malunnarsorinarpoq iliuuseqarnissamut nunatta Naalakkersuisuininngaaniit qisuariartoqarnissaa pisariaqarluinnartoq.
Pisariqartitsineq suli annertusiartormat aammalu Amnesti Internationalip kalaallit nunaani matoqqasumi parnaarussivimmik pilersitsisoqarnissa taperserlugu oqaaseqareermat siunnersuutiga saqqummiuteqqippara. Qujanaq.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut siulittaasuat, Siumut.
Tassungalu akissuteqassaa Naalakkersuisut Siulittaasuat.
Hans Enoksen, Naalakkersuisut siulittaasuat, Siumut.
Qujanaq. Parnaarussivimmik matoqqasumik piaarnerpaamik nunatsinni pilersitsisoqartariaqarneranik siunnersuuteqartoq Naalakkersuisut isumaqatigaat. Danmarkimut nunatsinnullu isornartuuvoq nunatsinni innuttaasut nunaminnit kulturiminnit ilaquttaminnillu kilometerit tusindtinit arlalinnik ungasissuseqarlutik parnaarussivinni parnaarussaaqqasariaqartarnerat.
Danmarkip akisussaaffigaa nunatsinni pillaatissinneqarsimasut naleqquttumik parnaarusimaffigineqarnissaassa qularnaarneqarnissaa nunatsinnilu akisussaaffigaarput pinerluuteqarsimasut pilaagaareernerminni nunatsinni ulluinnarni nalinginnaasumik inooqataaleqqitsinniarneqarnissaat.
Nunatsinni parnaarussivimmik matoqqasumik pilersitsinissaq pillugu apeqquteqaat aallaavigalugu oqallinnissamut Inatsisartunut Ilaasortap Per Rosing-Petersenip siunnersuutaata oqaluuserineqarnisaanut atugassatut inatsisinik atortitsinermut ministeriaqarfik Naalakkersuisut oqaaseqartissimavaat. Oqaaseqaat akissuteqaammut matumunnga ilanngunneqarpoq.
Naalakkersuisut iluarisimaarlugu eqqaamasassatut tigusimavaat parnaarussivimmik matoqqasumik nunatsinni pilersitsisoqarnissa eqqartuussiveqarneq pillugu ataatsimiititaliarsuup siunnersuutigilersaarmagu eqqartuussiveqarner pillugu ataatsimiititaliarsuup isumaliutissiissutaa folketingemi aamma Inatsisartunit oqaluuserineqareerpat sanaartugassatut pilersaarutip pingaaruteqartup taassuma piareersaaffigineqarnera aallartinneqaqqullugu Naalakkersuisut inatsisinik atortitsinermut ministeriaqarfik maannangaaq kajumissaassavaat.
Parnaarussiuviup matoqqasup nunatsinni sumi inissinneqarnissaanut aalajangiinissamut tunngavissiap ilusilersornerani danskit oqartussaanik suleqateqarnissaq Naalakkersuisut piareersimaffigaat.
Naalakkersuisut pingaartittorujussuuvaat apeqqutip taassuma sukumiisumik isumaliutersuutigineqarnissaa. Taamaalilluni parnaarussivik nunatsinnut illoqarfimmullu inissisimaffigilisagassaminut iluaqutaalerniassammat.
Taamatut oqaaseqarlunga Inatsisartut oqallinnissaat pissangallunga qilanaaraa. Qujanaq.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut siulittaasuat, Siumut.
Partiit oqaaseqartuinut taava aallartippugut. Siulliulluni oqaaseqassaq Enos Lyberth Siumut.
Enos Lyberth, Siumup oqaaseqartua.
Qujanaq. Inatsisartunut Ilaasortap
Per Rosing-Petersen oqallisissatut siunnersuutaa Siumumiit soqutiginartutut
suliassatulli ilungersunartutut aamma isigaarput.
Nuannaarutigaarput
eqqartuussiveqarnermi ataatsimiititaliarsuarmi suliuniutissatut
siunniunneqartussatullu naatsorsuunneqareersimammat. Naalakkersuisullu tamanna
aamma eqqumaffigigaat akissutaanni paasisinnaavarput.
Nunatsinni matoqqasumik
parnaarussiviliortoqarnermut peqqutaasut apeqquteqartup qaqilereerpai.
Parnaarussiviit matoqqasut pisariaqartinneqarnerat politiit pinerluttaalisitsisullu
suliaasa amerliartuinnarnerannut ilutigalugu tamanna aamma malugisinnaavarput.
Ajuusaarnartuuvoq
nassuerutigissallugu inuiaqatigiit ineriartornerat ilutigalugu aamma
parnaarussiviit pinngitsoorsinnaajunnaarsimagatsigit. Tamanna inuiaqatigiit
peqqiilliornitsinnut aamma ersiutaavoq.
Apeqqutilli iluanni aamma Siumumi
pingaartipparput nunarput parnaarussiviliorfiginiaannarlugu
sanaartorfigineqassanngimmat.
Akerlianilli pinaveersaartitsinermut
suliniarnerit suulluunniit nukittorsartariaqarpagut, soorlu pitsaaliuinerup
siusinnerusukkut pilersaarusiukkamik suliuniutigineqartarnerisigut imigassamik
ikiaroornartumillu atuinerit ilaalu ilanngullugit atornerluininngortartut
kingunerannik parnaarussaasariaqartartut
ikinnerpaaffissaamiitinneqartuarnissaat.
Taamaattumik Siumumiit erseqqissumik
inaasutigissavarput Danmarkimi Naalakkersuisut pisussaaffilerneqarnissaat
ilungersuutigineqaqqullugu. Siunissami matoqqasumik parnaarussaqalernissaq
allaqquttussaajunnaarpoq, piaartumik sananeqarnissaa Naalakkersuinikkut
anguniarneqassasoq kaammattuutigissavarput.
Taamatut oqaaseqarluta
apeqquteqaatip soqutiginartup oqallisigineqarnissaanik tapersiivugut
minnerunngitsumillu aamma inuiaqatigiit nunatsinniittut
oqalliseqataalluaqqullugit kissaatigalugulu piumasaraarput. Qujanaq.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermik aqutsisoq,
Inatsisartut siulittaasuat, Siumut.
Tulliulluni oqaaseqassaaq Henriette
Rasmussen Inuit Ataqatigiit.
Henriette Rasmussen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.
Inuit Ataqatigiit arajutsisimanngilaat
sakkortuumik pinerluuteqarsimasut pineqaatissinneqartarnerat nunatsinni pinnani
Danmarkimili parnaarussivinni inissinneqartarnerat annertuumik
equngassuteqartoq.
Inuit pineqartut sakkortuumik
misigitinneqaannaratik aammali tamatumuuna nunatta inuit pisinnaatitaaffiinik
unioqqutitsisutut uparuartorneqartarneranik kinguneqartarsimavoq.
Pingaartumik
pinerluttaalisitsinermik inatsit nunatsinnut atuuttoq matoqqasumik
parnaarussiviliornikkut tunngavimmigut allanngortittariaqarneranik kinguneqartussaavoq.
Tassani pineqarpoq inatsisip
tunngavimmigut siunertarimmagu pinerlussimasunik pillaaneq pinnagut
pineqaatissiinerli inuiaqatigiinnut akuujuarnissamik uteqqinnissamillu
siunertaqartoq matoqqasumik parnaarussiviliornikkut innarlerneqartussaammat.
Inuit Ataqatigiit isumaqartuarpugut
pinerlussimasut pineqaatissinneqarnermikkut perorsarneqarluartareerlutik
inuiaqatigiinnut akuleruteqqinnissaannut siunertat pitsaanerpaasut.
Tamannarpiarlumi pissutigalugu eqqartuussiveqarneq pillugu ataatsimiititaliarsuarmi
apeqqut tamanna qulaajarneqassasoq ukiorparujussuanngortut matuma siorna
innersuussimavarput.
Ataatsimiititaliarsuup
isumaliutissiissutaa upernaaq manna saqqummertussaq pappiarani apeqqutaammut
uunga tunngatillugu agguaanneqarsimasuni issuarneqarsimavoq. Tassani ilaatigut
takuarput matoqqavinngitsumik isertitsiviliortoqarnissaa Nuummi
siunniunneqarsimasoq.
Tassani sakkortuumik
pinerluuteqarsimasut pineqaatissinneqarsimanermi nalaani katsorsaasunut
immikkut ilisimasalinnut ungasissumiinnginnissaat anguniarneqarpoq. Aammalu
tassa taakkua suliffissaqarnissaat tassa isertitsivimmiittut
suliffissaqarnissaat.
Inuit Ataqatigiinni isumaqarpugut
tamakku siunertat neriunartoqartut aammalu Inatsisartuni eqqartuussiveqarneq
pillugu isumalioqatigiissusiaq utaqqimaassagipput tamanna pillugu
aalajangiitinnata.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermik aqutsisoq,
Inatsisartut siulittaasuat, Siumut.
Tulliulluni oqaaseqassaaq Jensine
Berthelsen, Atassut.
Jensine Berthelsen, Atassutip oqaaseqartua.
Nunatsinni parnaarussivimmik
matoqqasumik pilersitsinissaq pillugu apeqquteqaat aallaavigalugu
oqallinnissamik Inatsisartunut Ilaasortap Siumumeersup Per Rosing-Petersen
siunnersuutaa Atassummit misissoreerlutigu imatut oqaaseqarfigissavarput.
Per Rosing-Petersenip
oqallisissiamini assersuutigaa danskit nunanit allaniittunik, nunani
allaniitillutik pinerluuteqarsimasut taamaalillutillu nunami
pinerluffigisaminni parnaarunneqarsimasut Danmarkimut angerlartinneqarnissaat
siunertaralugu suliniuteqartoqartartoq tamannalu malitassaqqissutut
siunnersuuteqartup tikkuarpaa.
Atassummiilli isumaqarpugut
assersuut imaaliallaannarlugu maannakkuugallartoq nunutsinniit
malissinnaanngikkipput. Nunatsinnimi
matoqqasunik parnaarussiveqanngilagut. Nunatta avataaniit pinerluuteqarsimasut
angerlarteriarlugit isertitsiffigisinnaasatsinnik.
Ulloq taanna matoqqasumik
parnaarussiveqalerutta qularutiginngilara Naalakkersuinikkut tamanna
sulissutigineqartalerumaartoq.
Matoqqasumilli nunatsinni parnaarussiveqalernissarput
eqqartuussiveqarneq pillugu ataatsimiititaliarsuup peqqissaartumik
suliarereerlugu innersuussutigaa. Ilisimaneqartutullu eqqartuussiveqarneq
pillugu ataatsimiititaliarsuup sulinini siorna septemberimi naammassivaa.
Tullinnguuttorlu tassaalerpoq eqqartuussiveqarnermut ataatsimiititaliarsuarmit
innersuussutit tamakkiisut saqqummiunneqarpata nunatsinni Inatsisartut
Naalakkersuisut aammalumi suliassaqarfimmik tigumminnittut tassalu danskit
Naalakkersuisuisa akornanni isummerfigalugulu aalajangersaaviginiarneqarnissaa.
Suliaq imaannaanngitsuuvoq matoqqasumillu
parnaarussiveqalernissaq ullormiit ullormut pisinnaanngilaq. Sulisussat
parnaarussanik paarsiinaratik aammali katsorsaasinnaasut eqqarsaatigalugit
ajornartorsiutaasinnaasussat pinaveersimatinniarlugit iliuusissat
parnaarussiviup isumannaallisarneqarnermigut sinaakkutissai qulakkeerniarlugit
iliuusissat allallu matoqqasumik parnaarussiveqarnerup ingerlatsinikkut
nassatarisaanik sillimaffigisassat qulaajagassaapput.
Minnerunngitsumillu aningaasatigut
naalagaaffiup isumagisaata ilaanik tigusinikkut qulakkeerinninnissaq
isumaarniagassaavoq.
Tamakkuupput suliassat
eqqartuussiveqarnermut ataatsimiititaliarsuup peqqissaarluni suliarisai
innersuussutigisaalu tigummineqalerpata Naalakkersuinikkut isumannaarniagassat.
Matoqqasumillu parnaarussiveqalernissaq
pillugu aqqutissiuussinitsinni misigissutsikkut aalassaataasinnaasut
pinngitsoortinniartariaqarpagut. Soorunami nalunngilarput tamatta sakkortuumik
pinerluuteqarsimasut taamaalillutillu matoqqasumik
parnaarussivimmiittariaqartartut inuiaqatigiinni peqataaqqilersinnaanissaat
sapinngisaq naapertorlugu sulissutigiuarneqartariaqarmat.
Taamaattorli oqaatigeqqissavarput
matoqqasumik parnaarussiveqalernissaq peqqissaarluni suliassaammat piffissaq
pisariaqartoq atorlugu suliarineqartariaqartoq.
Qularutigineqassanngilarlu
isumaliutissiissut tassa eqqartuussiveqarnermut ataatsimiititaliarsuarmit
isumaliutissiissut takkuppat innersuussutigineqartut pillugit Atassummit
tamakkiisumik suleqataassagatta.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut
siulittaasuat, Siumut.
Tulliulluni oqaaseqassaaq Astrid Fleischer
Rex Demokratinit.
Astrid Fleischer Rex, Demokratit oqaaseqartuat.
Qujanaq. Apeqquteqaat aallaavigalugu
oqallinnissamut siunnersuut Demokratit tungaaninngaaniit imaattumik
apeqquteqaammut oqaaseqaateqassuugut.
Aallarniutigalugu apeqquserusuppara
kalaallinut qallunaat nunaanni parnaarussaasunut qallunaallu nunaanni inuit
oqartussaaffiinik soqanngingajattuni parnaarussaasunut qallunaanullu nunani
inuit oqartussaaffiini soqanngingajattuni parnaarussaasunut assersuutigisat.
Qallunaarpassuimmi nunani taaneqartuni
parnaarussaasut eqqartuunneqartarmata uagut eqqartuussisarnitsinnut
naleqqiullugu najoqqutalunnerujussuarnik.
Saniatigullu nunani taakkunani
pillaasarnerit pinerlussimanernut naapertuuttuusarmata, parnaarussiviillu
inuuffigiuminaatsuusarlutik.
Taamaattuminguna Danmarkip pillakkat
nunani allaniittut angerlartinniartarai. Parnaarussiviit iluani oqaatitsigut
inuussaatsikkut allaanerunertik pillugu pillagaqatiminnut sulisunullu
akuliunnissaminnut ajornartorsiornerat pivallaanngikkaluarlugu.
Kalaallit Danmarkimukartinneqartarput
malittarisassat aallaavigalugit taakkulu atuutsinneqartarput. Taanna taavara
oqaluuserisaq ima nipeqaleqqunagu Danmarki Kalaallit Nunaanni eqqartuussisarneq
soqutiginngikkaa innuttaannanilu soqutigai.
Oqaluuserisarlugu pineqartuinnut
tunngaqqullugu tassa kalaallit Danmarkimi isertitsivinniittut.
Taama oqareerlunga siunnersuuteqartoq
taperserusuppara oqarmat peqqarneeqimmat nunagisaq ilaquttallu ungaseqalugit
parnaarussaasarneq. Taassuma allanngortinneqarsinnaanera aallaavigalugu
misissortariqarsoraara.
Ingerlaqqinnginninni siunnersuuteqartumut
erseqqissaqquvara, erseqqissaqquvakka isertitsiviit matoqqasut qallunaat
naalagaaffianniit pilersinneqassanersut imaluunniit eqqartuussiveqarnerq
nunatsinniilerpat aatsaat isertitsiviit matoqqasut sananeqassanersut.
Uanga paasiuminaatsikkakku arlaat illit
piumasarinerit. Kisianni maannakkut pissutsit uanga aallaaviginiarpakka
nalunngikkaluarlugu Naalakkersuisooqatigiit isumaqatigiissumminni
eqqartuussiveqarnerup nunatsinni tiguneqarnissaa tunngavigigaat.
Aallaavittut Naalakkersuisut Demokratiniit
malilluarsinnaavagut oqarmata isertitsivimmi matoqqasumi nunatsinni
pilersitsinissamik eqqartuussiveqarnermi ataatsimiititaliarsuup
siunnersuusiorusullugu kissaataa iluarinartimmassuk.
Kisiannili tassani ernumagalutigu
sulisussaqarniarnikkunaasiit tulluuttunik peqanersugut sakkortuumik
pinerluuteqarsimasut inuillu navinarnartorujussuit paarinissaannut. Tassa
tarnip pissusaannik nappaataanillu ilisimasalinnik inulerisut allarpassuillu
taakkorpiaammatami nunatsinni sulisussatut amigaatigiuakkagut.
Toqqissisimanartinngilarpummi
isertitsivimmiittut qanoq pineqarnissaat sulisussanik tulluuttunik
peqanngikkutta.
Naalakkersuisut siulittaasuat
qinnuigerusppara ajornartorsiut taanna oqaaseqarfigeqqullugu.
Siunnersuuteqartup aamma uparuarpaa politeqarfinni ullut arlerlugit
parnaarusimaneqartarneq sivikillisarneqassasoq inatsisinik
unioqqutitsinerummat.
Taamaattoqarsimappat
pissusissamisuunngitsoqarpoq pinngitsooratami inatsisit tassani atuuttut
eqqortumik atuutsittussaassagatsigit.
Tassunga erseqqissarlugu ilanngukkusuppara
isornartoqartillugu una, parnaarussivinni pissutsit atugassarititaasut.
Parnaarussivippassuit oqaatigineqartartut malillugit malittarisassanik
atuuttunik maleruaanngillat. Taaginnarsinnaavakka init isertitsisarfiup
mikissusaat qaamanikinnerilu.
Paaserusunnaraluarpoq ajornartorsiutit taasakka
qanoq annertutiginersut. Annertussusaallu paasineqarpat qallunaat nunaannut
saqqummiunneqartariaqaraluarlutik.
Naalakkersuisut Siulittaasuat
qinnuigerusuppara ajornartorsiut taanna nassuiaateqarfigeqqullugu. Tassalu
Demokratit apeqqutaat aallaavigalugu, apeqquteqaat aallaavigalugu
oqallinnissamut siunnersuummut oqaasererusutavut. Qujanaq.
Isak Davidsen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, sinniisussaq
siulleq, Atassut.
Demokratit oqaaseqartuanut Astrid
Fleischer Reximut qujavugut, taavalu massakkut Anthon Frederiksen
Kattusseqatigiit takanna.
Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.
Qujanaq. Inatsisartunut Ilaasortap Per
Rosing-Petersenip siunnersuutaa Kattusseqatigiit sinnerlugit imaattumik
oqaaseqarfiginiarpara.
Siunnersuuteqartup tunngavilersuutai paasinartut
aamma soorunami suli allanik amerlanerusunik peqarsinnaagaluartut erseqqipput.
Aamma taakkua uppernarsisippaat danskit inuiattut uagutsinnut kalaallinut aamma
qanoq suusupaginnitsigisinnaaneri. Minnerunngitsumik kulturerput oqaatsivut
eqqarsaatarserpullu aamma eqqarsaatigalugit.
Immaqaluunniit isumaqaannartarnerput
kalaallit 1953-mi inatsit tunngaviusoq allanngortinneqarmat uagutsinnut
danskinut ilanngunnikuugamik danskisut eqqarsartaaseqalersimassaput. Danskit
kulturia oqaasii allallul danskit ileqqui atuinnartussagigut.
Kisianni qularinngilara kialluunniit
danskit takusinnaallugulu paasisinnaassagaat Kalaallit Nunarput europamiit
4.000 kilometerit sinnerlugit ungasitsigimmat. Aamma kalaaleq
imaaliallaannarlugu danskinngortinneqarsinnaanngimmat. Kulturi oqaatsit nerisat
ileqqullugu assigiinngitsut aamma eqqarsaatigalugit.
Taamaattumik assut nuannaraara
siunnersuuteqartup eqqaammagu danskit nunani allani parnaarussaasartut pillugit
danskit Naalakkersuinermik suliaqartut ilungersorlutik sulissuteqartarmat
taakkua Danmarkimut utertinneqarnissaat pillugit.
Ilanngullugu eqqaanngitsoorusunngilara
danskit oqaatsiminnik pingaartitsinerat aamma nunatsinni
malinneqartariaqarluinnarmat tassami nalunngilarput danskit politikkeriisa
sakkortuumik piumasaqaatigisarmassuk inuiaat allat Danmarkimut nunasisimasut
pinngitsooratik ilinniagaqartariaqarnerat.
Tamatta takorloorsinnaagunarparput
kalaaleqativut pillagaallutik Danmarkimi matoqqasumi
parnaarussivimmiitinneqartut ilaat danskit oqaasiinik pisinnaassuseqanngitsut,
pisinnaassuseqanngitsunik ilallit aammalu ilaat siornatigut
Danmarkimiissimanngisaannartut avatangiisinut takornarluinnakkaminnut
mattunneqarlutik inissinneqartarnerat inuit piginnaatitaaffiinut
naapertuutinngilluinnartumik atugaqarlutik iliorfigineqartarnerat inunnut
taamatut pineqartunut soorunami sutigut tamatigut sakkortusinnaammat.
Oqartoqarsinnaavoq inuit taamaattut
parnaarunneqartut namminneq pisuussutigigaat aap pinerlussimanerit pillugit
pillarneqarnissaat Kattusseqatigiinniit soorunami pissusissamisoortutut
taamaattussatullu isumaqarfigaarput.
Kisianni inuit nunamut allamut
aallartillugit pillaasarneq iluarsineqartariaqarpoq. Tassa nunanitsinni
matoqqasumik parnaarussiviliornikkut tamanna naammassineqartariaqarluni.
Tassami namminiilivinnissatsinnut
pissutsit taamaattut aamma iluarsereertariaqarput. Tamannalu Naalakkersuisut
piaartumik danskit Naalakkersuisuinut saaffiginnissutigisariaqarpaat.
Nalunngilarali aamma nunatsinni
eqqartuussiveqarneq pillugu ataatsimiititaliarsuup suliaq manna pillugu
sulissuteqarsimasoq. Taamaammat ataatsimiititaliarsuup isumaliutissiissutissaa
aamma Inatsisartunut saqqummiunneqartussaq qanoq imaqarumaarnersoq
pissanganartuusussaavoq. Kisianni siunnersuuteqartup oqarneratuut utaqqiinnartoqarsinnaanngilaq.
Taamatut oqaaseqarlunga siunnersuut
taperserpara.
Isak Davidsen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, sinniisussaq
siulleq, Atassut.
Qujavugut Anthon Frederiksen
Kattusseqatigiinninngaaniit taavalu massakkut oqaaseqassaaq Per Rosing-Petersen
Siumut, siunnersuuteqartoq.
Per Rosing-Petersen, siunnersuuteqartoq, Siumut.
Qujarusuppunga oqaaseqartunut
minnerunngitsumik aamma Naalakkersuisut Siulittaasuata ersarilluinnartumik
aamma oqariartuutaanut.
Una ilanngussaa inatsisit
atortinneqarnissaanut ministeriminngaaneersut annertunerusumik
oqaaseqarfigissanngilara tassami annertunerusumik erseqqissaaginnarmat
pissutsit qanoq ittuuneranik.
Kisiannili aamma immikkut maluginiarpara
pissutsit taamaannerani apeqqutilliinera isumaqatigigaat aammalu taamannak
eqqartuussiveqarneq pillugu ataatsimiititaliarsuup toqqammavigalugu
aalajangiinissaq utaqqiinnarnagu maannangaaq piareersaasoqareertariaqartoq.
Aammalu tamanna erseqqissumik oqaaseqartut
arlallit kaammattuutigaat. Ilaatigut Enos Lyberth Siumut sinnerlugu
oqaaseqarnermini aamma tamanna eqqaagaa ersarissumik taanna piaartumik
sananeqarnissaa Naalakkersuinikkut anguniarneqassasoq.
Neriuppungalu aamma tamanna
Naalakkersuisut sinnerlugit Hans Enoksenip pimoorullugu sulissutigiumaaraa.
Enos Lyberthip oqaasianut aamma
assorujussuaq qujavunga.
Inuit Ataqatigiit Henriette Rasmussenip
oqaatiginiagai assigiinngitsut uani malugisinnaasakka malillugit pingaartipaat
ataatsimiititaliarsuup taanna nalugussiuk eqqaasitsissutigissavara tassunga
malinnaasimanngitsunut 1994-miilli suliaq aallartinneqarnikuuvoq
ataatsimiititaliarsuaq sulilluni.
Mannalu tikillugu isumaliutissiissutit
taakkua tusaamasakka malillugit quppernerit 1000-tit arlallit manna tikillugu
suliarineqarput. Taakkualu utaqqimaarneqartuarnikuupput.
Aammalu una siunnersuut sanagakku siornaak
2001-mi Anthon Frederiksenikkut ilagalugit folketingip siulittaasoqarfiat
naapikkatsigu Per Walsøe tassani ataatsimiititaliarsuarmi siulittaasuusoq
saqqummiinera toqqammavigalugu taanna suliaraara.
Aamma taamanikkut eqqaamasakka malillugit
assigiinngitsunik Danmarkiminngaaniit pisoqarpoq. Pisut assigiinngitsut marluk
assersuutigasakka uani aamma eqqartorluataaqqissinnaavakka. Tassa danskit
pineqaatissinneqarnikut Venesuelami aammalu Thailandimi annertoorujussuarmik
diplomati aqqutigalugu aamma Danmarkip nunanut allanut ministereqarfia
aqqutigalugu suliniutigaat.
Nunanit taakkuni marlunni Venesuelami
aammalu Thailandimi parnaarussaasimanerat isornartoqartinneqarmat
Danmarkiminngaaniit. Danmarkip naalagaaffianinngaaniit una pissutigalugu
oqaatsitigut kulturikkullu taakkunani nunani assigiinngissuteqarpallaarnera
pissutigalugu.
Taannaana toqqammavigalugu aamma
annertoorujussuarmik uannut attortinneqartutut misigisimagama nalunnginnakku
ukiorpassuanngortuni uagut nunatsinni taamannak eqqartuussiveqarnerup
inatsiseqarnerullu Danmarkimi tigummineqarnera toqqammavigalugu uagut
sakkortuumik pineqaatissinneqartut pinngitsoorata Danmarkimut
nassiuttaratsigit.
Ilaatigut oqaatsimit ataatsimik
qallunaatulluunniit oqarsinnaangitsut. Nunaqarfitsik illoqarfitsik immaqa
qimassimanngisaannarlugu. Tassanngaannarujussuaq kulturimut allarluinnarmut
aammalu oqaatsit nalusarluinnarminnut akuuleriataartaramik.
Taanna aamma Amnesti Internationalep
sapaatip akunneri pingasut allaat qaangiupput nunani 35-ni toqqaanartumik
rapportimini sakkortoorujussuarmik isorivaa. Allaat nunani
tusaamanngisaannakkatsinninngaaniit maani Amnesti Internationalimi siulittaasoq
Roland Thomsen saaffigineqarsimavoq tupigalugu pissutsit tamakkua nunatsinni
akuersaarneqarsinnaammata.
Annertoorujussuarmik aamma tassani Amnesti
Internationali suliniuteqarnikuuvoq.
Taamaattumik uanga oqariartuutit
assigiinngitsut utaqqimaarnissamut manna tikillugu suli utaqqimaartuarattami
ataatsimiititaliarsuup isumaliutissiissutaanik utaqqimaarnissamik oqariartuutit
isumaqatigivallaanngilakka. Massakkummi uagut pisussaaffeqarpugut inuiaqativut
qanorluunniit pineqaatissinneqarsimagaluarpata qanorluunniit sakkortutigisumik
iliuuseqarsimagaluarpata pisussaaffeqarpugut matoqqasumik parnaarussivimmiittussaappata
nunatsinni taamannak pisariaqarmat.
Tassami nalunnginneqartutuut taanna
avaqqunneqarsinnaajunnaarnikuuvoq aamma ajoraluartumik nunatsinni. Tassa
sakkortuallaamik pineqaatissinneqarsimasut matoqqasumik parnaarussaasarnissaat
inunnut akuutinnagit.
Taamaattumillu pisariaqarluinnarpoq
taamannak nunatsinni matoqqasumik parnaarussiveqalernissaa.
Aamma ilaatigut taamannak oqarninnut
Jensine Berthelsen Atassut sinnerlugu akissutinni tassani ilaareerpoq, tassami
aamma quppernerup aappaani eqqartormagu taanna Naalakkersuinikkut
isummertoqarnissaanik oqariartuuteqarneq utaqqimaarneqarnissaa. Kisianni
eqqaasitsissutigeqqissavara 1994-mili taanna suliaq ingerlavoq. Aamma killiffia
naammaleqaaq utaqqiinnarsinnaangilagut. Aamma akisussaaffeqarpugut taakkununnga
sakkortuumik pineqaatissinneqarnikuusunut.
Taakkua annertuumik soorunami
piareersartoqartussaavoq. Kisianni inuit maannangaaq inuit qulit missaaniipput
Herstedvesterimiittut taamannallu matoqqasumik parnaarussaaqqasut. Taakkua
inuit 10, 15-t missaani annertoorujussuarmik piumassuseqaraanni isumaqarpunga
taanna pingaaruteqartorujussuaq aamma ilanngitissallugu piumassuseqarutta
iliuuseqarfigerusukkutsigit Amnesti Internationalip oqariartuutaanut
naapertuuttumik taanna anguneqapallassinnaavoq. Naalakkersuinikkut
oqariartuuteqaraanni Danmarkip naalagaaffianut. Massakkut taanna
utaqqimaaginnarnagu iliuuseqarfiginiarsiuk.
Ilaatigut aamma Astrid Fleischer Rexip
uani taakkartukkanni apeqqutit assigiinngitsut tikillatsialaareerakkit una
apeqqutit marlussuit ingerlatsiviit matoqqasut qallunaat naalagaaffianit
pilersinneqassanersut imaluunniit eqqartuussiveqarneq aatsaat isertitsiviit
matoqqasut sananeqassasut.
Oqaruppunga tassa maannangaaq imaluunniit siornaalli,
ippassaq aallartereersimassagaluarpugut. Isumaqanngilanga utaqqiinnassagigut.
Aamma tassuunartaatigut isumaqarpunga soorlu aamma uanga siunnersuuteqarninni
oqartunga ilaa Danmarkip taamannak parnaarussaasimasunik
angerlartitsiniartarnera tassani maligassiuereerpoq uagut aamma kalaaleqatigut
taamaasiorneqartariaqarput.
Taamaattumik isumaqarpunga taanna
tuaviortumik piareersarluakkamillu ingerlanneqartariaqartoq soorlu aamma
tamanna Amnesti Internationaliminngaaniit oqariartuutigineqartoq ersarissorujussuarmik.
Taamannak oqaaseqarlunga
qujaqqippungaasiit, utoqqatserpunga aamman Anthon Frederiksenimut aallaqqaammut
oqarninnut aamma Anthon Frederiksen taamanikkut peqataavoq Fanømiikkatta Per
Walsøe saqqummiinera toqqammavigalugu. Aamma ilumoorluinnarpoq allaat oqaasii
uanga ilumoortuusorinartilluinnaqqissaarpakka, tassami inuiaqatigiinni
kalaallinik tassuunartaatigut suusupaginninnermik aamma takutitsinertut
nalilerneqarsinnaammat.
Taamaattumik isumaqatigilluinnarpakkit
tassuuna oqariartuutit eqqarsartitsilersinnaammata inuiaqatigiinni. Aamma
1953-mi taamanna Danmarkip naalagaaffianut ilaatinneqaleratta taakkua
isigineqarnerput automatiskemik immaqa taamaattussaannartut isigilernikuuvaat.
Kisianni uagut kalaallit nalunngilarput
kalaallisut immikkuullarilluinnassuserput. Aammalu oqaatsikkut kulturikkut
sutigut tamatigut danskininngaaniit allaalluinnarpugut. Uagut
iluaqutigisinnaavarput qallunaatut oqalussinnaagatta aamma ukiorpaalunni
Danmarkimi najugaqarsimagatta qallunaat eqqarsartaasiat nalunnginnatsigu.
Kisiannili inoqaterpassuaqarpugut maani
nunatsinni taamatut piginnaasaqanngitsunik. Tamakkualu annertunerusumik
pillarneqarnissaat tunngavissaqanngilluinnarpoq. Oqaatsissinnut
qujanarujussuaq.
Neriuppunga taakkua oqariartuutit
Naalakkersuisut tigulluarlugit suliniutitik ingerlakkumaaraat. Qujanaq.
Isak Davidsen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, sinniisussaq
siulleq, Atassut.
Per Rosing-Petersenimut qujavugut taavalu
massakkut tullinnguuppoq Naalakkersuisut Siulittaasuat Hans Enoksen takanna.
Hans Enoksen, Naalakkersuisut siulittaasuat, Siumut.
Qujanaq. Tassa matoqqasumik parnaarussiviliornissaq pillugu Per Rosing-Petersenip apeqquteqaat aallaavigalugu oqallinnissamik oqariartutai malunnarpoq maani soqutigineqarluartut aammalu tunngaviatigut isumaqatigiissutigineqartoq taamatut pineqarluuteqarsimasut sapinngisamik nunatsinnut uterartinneqarnissaat aallaavigineqassasoq. Taanna assortuussutaanngilluinnaqqissaartoq maligisinnaavara.
Uani partiit ataasiakkaat oqariartorneranni maluginiakkama ilagaat Siumup oqaluttuata oqaasii tassalu politiit pinerluttaalisitsisullu suliaasa amerliartuinnarnerat massakkut ukiuni kingullerni taanna sakkortuumik akiorniarneqartariaqartoq massakkut ukiuni kingullerni taanna sakkortuumik akiorniarneqartariaqartoq tassa sapinngisamik piffissaalluartillugu pinaveersaartitsinerit allallu suliaralugit sakkortunerusumik ingerlanneqalertariaqartut.
Tassami taamaaliornikkut aamma pinerlunniarnerit annikillisinneqarsinnaapput annertuumik. Neriuppungalu tassani pinaveersaartitsinermut suliniarnerit annertuumik tapersersorneqarlutik siunissami pingaartumik aningaasalersuineq eqqarsaatigalugu aamma eqqarsaatigineqarluarumaartut. Tassami taamaaliornikkut siusinaarluta pinerlunnermut tunngasut killilersimaarsinnavagut.
Aammalu soorunami maluginiarneqarpoq ukiuni kingullerni suliassat annertusiartuinnartut pissutaallutik ilaatigut politiit kalaallit pisariaqartinneqaqisut. Annertuumik tunuartarnerannut atukkat ilungersunarneri pissutaallutik suliunnaartartut arlaqartut. Aammalu taanna suli ilaatigu immaqa annertusiartortutut oqaatigineqarsinnaavoq.
Isumaqarpunga tamakkua pissutsit sukumiisumik aaqqinneqassappata qallunaat naalagaaffiat peqatigeqqissaarlugu aaqqissuussisoqartariaqartoq. Aammalu minnerunngitsumik pinerluttaalisitsinermut tunngasut aningaasalersornissaasa ersarissaatiginissaat assut tamatsinnut pingaaruteqartoq.
Tassa matoqqasumik parnaarussiviliornissami uani oqariartuutigineqartut Naalakkersuisut akissuteqaataanni oqaatigineqarpoq eqqartuussiveqarneq pillugu isumaliutissiissut maani eqqartorneqareerpat taakkua uterfigineqassasut.
Aamma isumaqarpunga pissusisamisoortoq taamatut pisoqassappat massakkut taakkua sioqqullugit isummersussagaluarutta ilaatigut immaqa tulluarpallaanngitsumik aaqiissutissat tikissinnaavagut. Aammalu mianersorfigissavarput aaqqiiniaannarluta sukkasuumik sulinissarput mianersorfigissagatsigut.
Taamaammat
uani oqariartuutigineqartut aamma Inuit Ataqatigiinninngaaniit tassa
eqqartuussiveqarneq pillugu isumalioqatigiissutissaq maani
saqqummiunneqartussaq utaqqimaarneqartariaqartoq tunngaviatigut
isumaqatigilluinnaqqissaarparput tassa piviusorsiortumik oqallinnerit aammalu
ataatsimiititalisarsuup sulinera sukumiisumik nalilersoarluareerlugu maani
aalajangiisoqassappat tamatsinnut inuiaqatigiinnullu pitsaanerpaamik
kinguneqarsinaammat. Aamma
taanna aallaavigineqarmata.
Taavalu aamma Atassutikkut
oqariartuutaat tassa suliaq imaannaanngitsuusoq ilumoorpoq taannalu aamma
peqqissaarullugu suliarineqartariaqartoq. Tassami sulisussat imaanngilaq
parnaarussat parnaarunneqarneranik paarsiinnartussat pisariaqartinneqartut.
Tassa annertuumik pisariaqartinneqarput katsorsaanermi nakorsat allallu
pisariaqartinneqartut massakkut maani piginngilagut.
Taannalu aamma qulakkerniarlugu
iliuusissamik aaqqissuusseqaartariaqarpugut. Tassami utertinniaannarlugit
utertikkaluarutsigit pisariaqartitsiffiannillu ikiorsersinnaanagit taanna
imminut salloqittarnerussammat. Taamaammat Atassutikkut aamma tassani
oqariartornerat tunngaviatigut assut isumaqatiginarpoq.
Taavalu Demokratininngaaniit
oqariartuutigineqartut tassalu tarnip pissusaanik nappaataanillu ilisimasallit
inulerisut allarpassuillu taakkua amigaatigisagut pigitinnagit
toqqissisimanartinngikkaat maani matoqqasumik parnaarussiviliornissaq.
Aamma taanna isumaqarpunga
oqariartuut saneqqukkuminaatsoq, tassa taakku sulisussat pigineqanngippata
oqaatigereerpara imminut salloqittarnerussasoq tassami utertiniaannarluni
utertitsisoqarsinnaanngilaq. Naak tamatta annertuumik piumassuseqarfigalugulu kissaatigigaluaripput
nunaqqatitta Danmarkimi parnaarussat piaartumik utertinneqarnisaat.
Kisianni pissusissamisoortumik
naleqquttumillu utertissagutsigit ajornartorsiutaasinnaasut aammalu sulisussat
pisariaqartinneqartut sukumeeqqissaaartumik eqqartorlugillu
naammasseqqaartariaqarpagut.
Taavalu uani aamma apeqqutaa
parnaarussiviit qanoq angissusaat isertitsisarfiit qaamanikinneri allallu
taakku qanoq annertutigisumik ajornartorsiutaanersut. Taakkua massakkut
maanngaaniit ajoraluartumik uanga akisinnaanngilakka. Tassa neriuutigaara
kisianni sapinngisamik atugassat pitsaanerpaat atorlugit taakku
aaqqinniarneqarsimassasut.
Kisianni taanna
paasiniarsinnaavarput. Aammalu paasiniaanitta kingunerisaanik paasisagut
allanngorlugit ilissinnut apuukkumaarpagut.
Taava Kattusseqatigiinninngaaniit
aamma oqariartuutit ilaatigut sakkortuumik aallartittut tassalu danskit
inuiattut uagutsinnut kalaallinut qanoq suusupaginnitsigisinnaanerinik
oqariartornerat isumaqarpunga oqaatsit tamakkua maani atornaveersaarneqartariaqartut.
Tassami danskit massakkut suleqatigaagut aammalu naalagaaffeqatigalugit
tassanilu suleriarnermi annertoorujussuarmik aamma qallunaat ikiortitaagut.
Taamaammat oqaatsit taakkua isumaqarpunga sakkortuut mianersuullugit
atorneqartariaqartut.
Soorunami ilaatigut ersarissumik
oqariartortoqarsinnaasarpoq kisiannili taamatut suleqatigiinnerit
ingerlareersut isumaqarpunga oqaatsit tamakku atorneqarnerat
mianersuuttariaqartoq.
Aammalu siunnersuuteqartup nammineq oqariartuutaa
qallunaat angerlartinniarlugit qallunaat nunaat qanoq iliuuseqartartoq.
Sukataarullugu innuttaminnik angerlartitsiniaasarput. Taanna
paasilluarsinnaavara.
Uagulli atukkagut
aallaalluinnaqqissaarput tassa maani inissat pigineqanngillat. Tassa sulisussat
amigaatigineqarput nakorsat pisariaqartinneqartut piginngilagut. Tamakkulu
tunngavigalugit allatut ajornartumik qallunaat nunaanni parnaarussivinni
parnaarussinerit ingerlanneqartariaqartarput.
Uanili aamma malugissavarput
eqqartuussisarnermi kalaallit eqqartuussivii tassani aalajangiisuusarmata.
Taamaammat pisuussut tamaat qallunaat nunaannut qallunaanut
tutsinneqarsinnaanngilaq.
Tassa uagut inissaatigut aammalu
nakorsat allallu annertuumik amigaataanerat annertuumik amigaataanerat pissutigalugu
allatut ajornartumik taamatut pisoqartarpoq. Aamma taamatut utertitsiniarnermi
utertitsiniaannarnissaq tunngaviatigut mianersorfigisariaqarparput.
Tassa aamma pinerluffigineqarsimasut
ilaqutaasalu toqqissisimanissaat aamma pingaaruteqartorujussuuvoq. Taamaammat
tamakku tamaasa ataatsimut nalilersuutigalugit isumaqarpunga
mianersoqqissaartumik ataatsimoorlutali kisianni sulinissarput
ingerlattariaqaripput.
Tassami ilaatigut
toqqissisimanarnavianngilaq annertuumik pinerluffigineqarsimalluni inuk taanna
aqqusinermi naapittassagaanni. Isumaqarpunga tassuuna kukkunaveersaarnissarput
pingaartorujussuusoq. Soorunami tamatta kissaatigaarput sapinngisamik
pinerluuteqarsimasut innuttaasut akornanni inooqataalersinniarnissaat aamma
qularinngiivippara inuiaqatigiit taanna tamarmik piumassuseqarfigigaat.
Kisianni aamma avatangiisit allallu
nalilersuinermi tassani eqqarsaatigeqqissaagassaapput.
Tassa uani oqaatsit aninneqartut aammalu oqaaseqaatigineqartut qularnanngilaq ukiamut oqallinnissami aamma uterfigineqarumaartut. Tassalu paasisinnaavara assortuussutigineqanngitsoq kalaallit matoqqasumik parnaarunneqarsimasut sukkanerusumik angerlartinniarnissaat. Maani tamakkiisumik illersorneqartoq.
Kisiannili aamma mianersorfigeqquneqartoq angerlartitsiniaannarluta angerlartitsissannginnatta sulisussat inissat allallu pisariaqartut qulakkeersimatinnagit. Kisianni tunngaviatigut paasinarpoq uterartitsiniarneq annertuumik isumaqatigineqartoq.
Tassa ukiamut saqqummiinissamut oqallinnissaq sukumiinerusoq ingerlanneqassasoq naatsorsuutigaara. Taamanikkut paasissutissat ataatsimiititaliarsuup innersuussutai sorpiaanersut aamma tamatta qularnaarlugit takusinnaanngorsimassavagut tassanilu isummersornissaq isumaqarpunga ersarinnerusumik utaqqineqartariaqartoq.
Qujavunga partiit oqaaseqartuinut. Aamma una naggataatigut oqaatigissavara siunnersuuteqartup nammineq oqaatigisaa neriulluni suliassaq Hans Enoksenip suliarilluarumaaraa kisianni tassa Hans Enokseni sulissanngilaq. Naalakkersuisut tamarmik suliassaq taanna suliarissavaat.
Isak Davidsen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.
Aap qujavugut Naalakkersuisut Siulittaasuannut Hans Enoksenimut taavalu massakkut tullinnguuppoq Jensine Berthelsen Atassut.
Jensine Berthelsen, Atassutip oqaaseqartua.
Siunnersuuteqartup tuaviupilunnera paasiuminaatsorujussuuvoq. Siunnersuuteqartup nalunngilaa 1994-miilli eqqartuussiveqarneq pillugu ataatsimiititaliarsuup sulinini aallartikkaa.
Aamma tamatta ilisimavarput peqqissaarluinnartumik suliaq mianernartuummat ingerlanneqartoq. Isumaqarpungalu taamatut tuavioqqusilluni massakkorluinnaq angerlartinniarlik Amnesti Internationali imatut oqarmat illersorneqarsinnaanngitsoq.
Danskit naalagaaffiat isumaqatiniaqatigineqaqqaartussaavoq illersorneqarsinnaasumik matoqqasumik nunatsinni parnaarussiveqalissagutta. Taamaattumik ulapipilunnissatsinnut pissutissaqanngilluinnarpugut.
Aamma Naalakkersuisut Siulittaasuata oqaatigereerpaa sakkortuumik pineqaatissinneqarsimasut tassaapput inuit mianerisassarujussuit katsorsarneqartariaqartut aammalu nakorsanit immikkullu ilinniarsimasunit aallunneqartariaqartut inuiaqatigiinnut anillaqqinnissaat siunertaralugu.
Imaaliallaannarlutik immikkuullarissumik kultureqarnertik pissutigalugu imaluunniit kalaallisut oqaaseqartuunertik pissutigalugu immikkut taakkua uuttuutigalugit nunatsinnut angerlartinniarneqarnissaat minerpaamilluunniit illersorneqarsinnaanngilaq.
Sumummi iluaqutaassava aqagu angerlartikkutsigit ilinniarsimasunik peqarata Danmarkiminngaaniit qallunaatuinnaq oqaluttunik paarsisulerlugit nakorsalerlugillu maanngartikkutsigit.
Taava kalaallisut oqaluttuunerat immikkuullarissumillu kultureqarnerat sumut iluaqutaassava inuiaqatigiinnut anillatseqqinniarnerat eqqarsaatigalugu. Aamma Naalakkersuisut Siulittaasuata eqqorluinnartumik oqaatigaa pineqaatissinneqarsimasut taakkua imaluunniit pillarneqarsimasut sooq pineqaatissiiginnartarpugut. Danskit pillaasarput. Taamatut oqartoqarsinnaavoq.
Uagut pineqaatisseeriaaserput eqqarsaatigalugu. Sakkortuumik pinerluuteqarnikuupput eqqugaqarnikuupput inuiaqatigiinni anniaateqartoqarpoq eqqugaasimasunik qimagaasimasunik imaluunniit suli anniaateqartoqarpoq inuit taakku piliarisimasaannik.
Imaanngilaq illuatungaannaa isigissagipput aamma illuatungaa isigisinnaasariaqarparput. Taamaattumik ullormiit ullormut pisoqarnissaa illersorneqarsinnaanngilaq. Taanna aalajangiusimavarput peqqissaartumik suliaq suliarineqartariaqarpoq imaanngitsoq Amnesti Internationali imatut oqalummat piaarnerpaamik angerlartittariaqarigut.
Isak Davidsen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.
Jensine Berthelsenimut qujavugut. Taavalu massakku Henriette Rasmussen Inuit Ataqatigiit.
Henriette Rasmussen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.
Oqaluuserisassanngortitsisumut Inuit Ataqatigiit tungaanninngaaniit erseqqissaannarusuppara uaguttaaq apeqqut taanna ilungersunartutut isigigatsigu. Taamaattumik Naalakkersuisuullunga taanna sukumiisumik misissugassanngortippara isumaqarlunga sivisoorujussuarmik periarfissillugit ukiut sisamat qulaajaassasut.
Kisianni tassa ukiorpassuit massakkut atorpaat. Apeqqutit oqimaatsut aporfigisarsimagamikkit.
Tassanilu Inuit Ataqatigiinninngaaniit isumaqarpugut aamma avaqqunneqarsinnaanngitsoq matoqasunik taakkua annertuumik pinerluuteqarsimasut nunatsinni uagut nammineq tigummiarnissaannut aaqqissuussisariaqartugut.
Tassani isumaqataavugut iliuuseqartoqartariaqartoq. Paasisakka malillugit Vordingborgemi tarnimikkut napparsimasut napparsimavianiittarsimasut massakkut Århusimi tassa misissorneqartarput. Taamaattut pinerluuteqarsimasut inuunertik tamaat matoqqasumik parnaarussivimmiinnissaminnut naleqqunnersut. Aammalu sikringsanstaltimi Nykøbing Sjællandimi kalaallit aamma arlaqartut tassani inissinneqartarput allamik periarfissaqannginneq pissutigalugu.
Soorlu aamma oqaaseqartut siuliini eqqaareeraat immikkut inuit ilisimasallit katsorsaasullu tassani pisariaqartinneqartut tassani paarsisussatut. Taakkualu aamma piareersartariaqarpagut illuinnaq ajornaqaaq.
Aammalu nunat inoqqaavisa akornannittaaq silarsuarmi sumiluunniit taanna uissuummissutigineqartarpoq. Kiisalu aamma massakkut inuit pisinnaatitaaffii pillugit kommissioni Genevemi ataatsimiippoq taassumalu saniatigut aamma ukiut tamaasa ataatsimiittarpoq inuit pisinnaatitaaffii, tassa naalagaaffiit peqatigiit inuit pisinnaatitaaffii pillugit kommettiia aamma pinngitsoorani Thulep saniatigut aamma una apeqqut tassani eqqartorneqartuaannarpoq. Aaqqinnissaalu aamma utaqqineqarpoq aaqqinneqarnissaa.
Tassa nalunnginnatsigu apeqqut qanoq oqimaatsigisoq aaqqinnissaanullu apeqqutit qanoq amerlatigisut taamaattumik siunnersuutigaarput ataatsimiititaliarsuup taassuma isumaliutissiissussua takoqqaassagipput.
Aammalu maani Inatsisartuni apeqqut una akisariaqassagipput pinerluttaalisitsinermi inatsiserput eqqartuisoq inuiaqatigiinnut utertitsinissamik pineqaatissiinermik inatsisinik unioqqutitsisimasut pineqaatissereerneqarnermikkut inuiaqatigiinnut uternissaat aammalu, imaluunniit pillaaneq parnaarussivik pillaanermut tunngagami. Tassa taakkua apeqqutit aamma oqimaalutaqqaartariaqassagatsigit.
Taamaattumik allatut ajornartumik massakkorpiaq isumaqarpunga taakku isumaliutissiissutit, qanoq ilaa sukumiisumik misissuisimanerat Jensine Berthelsenip oqaasiatuut Naalakkersuisut Siulittaasuata allatut ajornartumik taakkua utaqqiarlutigit, kisianni taava suliaq taanna inaartariaqaripput pisariaqarluinnarmat.
Isak Davidsen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.
Henriette Rasmussenimut qujavugut. Taava
massakkut tulliuppoq Ole Dorph, Siumut.
Ole Dorph, oqaaseqartup avataatigut, Siumut.
Qujanaq. Una apeqqut Per Rosing-Petersenip
Inatsisartunut saqqummiussaa tassa nunatsinni parnaarussivimmik matoqqasumik
pilersitsinissaq pillugu apeqquteqaammik, apeqquteqaat aallaavigalugu
oqallinnissamik siunnersuut taanna soqutiginartorujussuartut aamma uanga
isigaara.
Aamma kissaatigigaluarpara apeqqut taamak
pingaaruteqartigisoq sukumiisumik sammineqassasoq. Massakkut sammineqarnera
uanga sukumiisutut isiginngilara ajoraluartumik.
Nalunngilarput ukiuni arlalissuarni
kalaaleqatigut pineqaatissinneqarsimasut aamma nunatsinni
pineqaatissiisarpugut, soorlu aatsaannguaq Jensigne Berthelsen oqareersoq,
Danmark-iuku inatsit straffelov aallaavigalugu pillaasarut, uagut
pinerluttuliornermi inatsimmi pineqaatissiisarpugut. Pineqaatissinneqarsimasut
kalaallit nunaanni pinerlutsaalitsinermi inatsit aallaavigalugu Danmarkimut
aallartinneqartartut qanoq pineqartarnissaat, taanna ukiorpassuarni
eqqartornikuuvarput maani, aamma nalunngilara ataatsimiititaliarsuup
eqqartorneqartup aammami taassumaannaanngitsoq oqallisigiuartaraa
anguniarlugulu kalaallit Danmarkimi pineqaatissinneqarsimasut sapinngisamik
nunatsinnut nuutikkiartuaarnissaasa sulissutigalugu aallartinnissaa.
Kisianni aamma taannaannaanngilaq, aamma
eqqarsaatigisariaqartoq unaavoq ullumikkut nunatsinni isertitsiviit qanoq
atugaatiginerat, qanoq inissisimanerat. Ullumikkut nunatsinni
isertitsiveqarpugut sisamanik, Qaqortumi, Nuummi, Aasianni massakkullu Ilulissani
nutaamik pilersitsisimaneq aallaavigalugu pilersinneqarsimasoq.
Nalunngisassarput aajuna aamma inuit
pineqaatissinneqarsimasut isertitsivinni taakkunani, aamma
amerlasoorujussuupput ulikkaarput taakku isertitsiviit sisamat tamarmik, allaallu
naluara maani inimi ilisimaneqarnersoq qanoq inuit isertitsivimmi
inissinneqartussat utaqqisut amerlatigisut ilisimaneqarnersoq. Immaqa tamatta naluarput, ilaa.
Kisianni uanga nalunngilara inuppassuit ullumikkut
isertitsivimmiittussaagaluarlutik aqqusinermi aneertut, uagut akunnitsinni,
taanna aamma eqqaamassavarput. Taamaattumik pisariaqartitsisoqarpoq aamma
nunatsinni isertitsiviit pioreersut, isertitsiviit ammasut aamma suli
piorsaaffigineqarnissaat. Taanna aamma oqaluttarfimminngaanniit eqqaarusuppara
aamma pingaaruteqarmat, aamma nunatsinni piorsarnissaat
pisariaqartorujussuummat.
Aamma nalunngilarput ukiuni
kingullerni nunatsinni Ungdomspension-inik taaneqartartut ikilisinneqarsimasut.
Ungdomspension-ineqarpoq Sisimiuni massakkut kiserngorunnikuuvoq, massakkullu
Ilulissaniittoq Ungdomspension-i aamma isertitsivinngornikuuvoq, taamaattumik
tassuuna aamma amigaateqartoqalersimanersoq isumaqarpunga aamma soqutiginartoq
uatsinnut paasissallugu.
Aamma taamannak pinerluttuliornermi
inatsimmi aamma pinaveersaartitsineq eqqarsaatigalugu annertoorujorujussuarmik
sumiluunniit inissisimagaluarutta akisussaaffeqarpugut. Tassa
pinaveersaartitsinermik akisussaaffipput aamma qimarratigisanngilluinnarparput,
inatsisartuugutta kommuniugutta kinaagaluaruttaluunniit. Massakkullu
pinaveersaartitsinermik aamma oqallinneq uunga
eqqunneqanngitsoorsinnaanngitsutut aamma isigaara, aammalu massakkut
finanslovip ippassaanikkunni siullermeerlugu eqqartorparput, isumaqarpungalu
finanslovip akuersissutigineqarnissaanut ilannguttariaqaripput aningaasat
pinaveersaartitsinermut atorneqartussat aamma sapinngisamik naammattut
inatsisartuninngaanniit immikkoortinneqartariaqarmata.
Tassami isertitsivinnik
parnaarussivinnik sanaartoraluarutta arlaatigut suliniuteqartoqanngippat inuiaqatigiinninngaanniit
aamma taakku ulikkaarpata aamma qanoq iliussaagut qaa nutaanik sanaartorniarta,
tassa taanna sapinngisamik siunissami pinngitsoortariaqagarput.
Tassami qujanartumik nunatsinni
pinerlunnermik eqqugaasimasut aammalu pinerluffigitsissimasut ukiuni
kingullerni qujanartumik ammariartorput. Siusinnerusukkut kinguaassiuutitigut
meeqqat inuusuttut allallu atornerlunneqarsimasut annertunerusumik avammut
saqqummiunneq ajorpaat, inoqatiminnut oqaluttuarineq ajorpaat. Kisianni ukiuni
kingullerni kalaallit inuiaqatigiit ammasumik immitsinnut
pissuseqalersimanerput aallaavigalugu ammariartulersugut aamma taassuma
tungaatigut.
Massakkullu kinguaassiuutitigut
atornerluisarnerit amerlasuupilorujussuit aamma saqqummertalerput, aamma
tamakku pissutaaqataanngitsuunngillat isertitsivinni massakkut nunatsinniittut
taamatut ulikkaartertigineri.
Taamaattumik Naalakkersuisup
Siulittaasuat oqaraluartoq aaqqiiniaaniarluta, sukkasuumik aaqqiissanngilagut.
Isumaqarpunga massakkut tuaviortariaqartugut ajornartorsiut annertooq massakkut
atuuppoq, taannalu kinguarsarnissaa isumaqarpunga pisariaaruttoq
nukinngutsissaqarpugut taannalu eqqaamallugu sulinerput ingerlattariaqarparput.
Qujanaq.
Isak Davidsen, ataatsimiinnermik aqutsisoq,
sinniisussaq siulleq, Atassut.
Ole Dorph-imut qujavugut. Taavalu
massakkut Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.
Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.
Tassa oqaaseqarninni ilaatigut
sakkortulaartunik oqariartuuteqarpunga, aamma tupinnanngitsumik Naalakkersuisup
Siulittaasuata taakkua qisuariaateqarfigai. Taamatut oqaaseqarnera
pissuteqarpoq, massakkut ukiut 50-inngulerpai danskit naalagaaffiata
pisussaaffik taassuma akisussaaffiup, aammalu akisussaafiup tigumminerani
isornartorpassuit assigiinngitsut aamma massakkut uani oqaluttuni arlalinnit
tikkuartorneqartut, tamakkiisumillu iluarsineqarsimanngitsut pillugit soorunami
tupinnanngitsumik, allatut ajornartumik ukiut 50-inngulermatigit sakkortuumik
qisuariaateqarnissaq pisariaqarpoq. Taanna avaqqukkuminaappoq.
Oqareernittuut eqqartuussiveqarnermut
tunngasut, aamma politiiqarnermut tunngasut, pinnerluttunik
isumaginnittoqarnermi tunngasut, danskit naalagaaffiata 100%-imik
aningaasalersugaralugillu isumagisassarivaai suli maannamut. Taannaana
pisussaafik tamakkiisumik danskit naalagaaffiata naammassisimanngimmagu
sakkortuumik ilaatigut qisuariartunga, aamma paasisinnaavara siunnersuuteqartup
tamannarpiaq ujartorlugu siunnersuut saqqummiukkaa.
Tassani ukiuni makkunani
nunarsuarmioqatitsinni annertuumik pingaartinneqaraluttuinnartoq aamma inuit
pisinnaatitaaffiinik eqqartuisarneq, tassani peqqutaaqataalluinnarpoq. Tassa
tupinnanngitsumik aamma Amnisty Internationalip maani immikkoortortaata
pissutsit ajorluinnartut parnaarussiveqarnermut tunngasut arlaleriarluni
maannamut eqqartortareerpai.
Taamaattumik tuaviupilunnermik
oqaatigineqarnera uanga isumaqatiginngilara, pissutigalugu danskit
naalagaaffiata ukiuni 50-inngulersuni pisussaaffik taanna isumagisariaqarpaa,
isumagisariaqarsimagaluarlugulu pitsanngorsaatit ullumikkut amigaatigineqartut
naammassineqarnissaat qulakkiissallugit.
Aap ajunngilaq qujanarpoq aamma danskit
naalakkersuisuinik suleqatigiinnilluarneq aamma taamaattussaavoq, kisianni
suleqatigiinnilluarneq aamma tassaasariaqanngilaq imminut qujagiinnarluni sakkortulaartumilluunniit
oqarfigisinnaannginnermik ilaqartariaqanngilaq. Aamma allatut ajornartumik
suleqatigiilluarnermi sakkortuumik suleqat oqarfigineqarsinnaasariaqarpoq,
annersinnaveersaaginnarlugu oqaatsitigut. Ajortoqarpat aammalu pinngitsoorani iluarsisariaqartunik
peqarpat allatut ajornartumik qanoq iliortoqarumanngippat oqaatsit
sakkortunerusut atorneqartariaqartarput.
Ilumoorpoq Naalakkersuisut Siulittaasuata
oqarnera pinaveersaartitsinermi suliaqarneq annertunerusariaqarpoq, aamma
tamanna timitalerneqartariaqarpoq. Kisianni Naalakkersuisut Siulittaasuata
eqqaamasariaqarpaa massakkut aningaasanut inatsimmi siunnersuummi
saqqummiussaminni ajoraluartumik pinaveersaartitsinermi tunngasut taakkua
annikillileriffigivaat. Taamaattumik oqaatsit eqqortinneqassappata aamma
pinaveersaartitsinermi aningaasaliunneqartut annertusineqartariaqarput.
Konto 32 qiveriarutsigu Paarisa
suliniarneranut attuumassuteqartut, tassani siornamut naleqqiullugu
ukioq-mannamut siunnersuutigineqartut 600.000 kr.-inik annikinneroreerput,
aammalu pinaveersaartitsinermi paasisitsiniaanermut aningaasaliunneqartut
qiviarutsigit konto 30.14.-imi taakkua takusinnaavagut siorna 1,3 mio.kr.-iniit
ukioq mannamut 0,3 mio.kr.-inut appartinneqarput. Taamaattumik timitalinnik
aammalu piviusorsiortumik aamma tamakkua aningaasaliinermut siunnersuutit
qiviartariaqarput.
Ilumoorluinnarpoq pinaveersaartitsineq
assorujorujussuaq pingaaruteqarpoq pinerluttaalitsitsinermi suliaqarnermut
aamma ilaalluinnarluni.
Pillaasarnermut inatsiseqanngilagut,
ilumoorpoq taanna. Nunatsinni pillaasarnermi inatsiseqanngilagut, kisianni
inatsiseqarpugut pineqaatissiisarnermik kinguneqartussamik, taakkuuppullu
inuiaqatigiinnut utertitsiniaanermi suliaqartut oqaatigineqartarnerattuut
malillugu nunarsuarmi inatsit pitsaanerpaatut allaat taaneqartartoq.
Kisianni aamma eqqaamassavarput
matoqqasumik inissiisarneq oqaatigigutsigu, tassaammat matoqqasoq. Imaappoq
parnaarussivik matoqqasumi inissinneqaruni inuk, taava eqqartuussaareernermi
kingorna aqaguagukkut aqqusinermi naapinneqarsinnaanngilaq.
Taamaattumik pissutsit taamaattut
aamma qularnanngilluinnartumik eqqartuussiveqarnermi ataatsimiititaliarsuup
saqqummiussassarigunagaani qularnanngitsumik eqqartorneqartussaassapput.
Taamaammat pinaveersaartitsineq taanna uagut pisussaaffipput annerusumik
isigisariaqarparput, massakkuugallartumik pissutsigalugu uagut
parnaarussiveqarnermut tunngasut oqartussaaffiginngikkallaratsigit suli. Aamma
isumaqarpunga eqqumaffigisariaqartut ilagigaat tassaasoq ukiuni makkunani
ikiaroornartup sianiutigut, hash-psykosimik taaneqartartoq
annertusigaluttuinnarnera inuusuttunnguit akornanni.
Aamma taakkuupput tassaniissinnaavoq
inuup nammineq piumassuserinngisaraluaminik pinerlussinnaaneranik
ulorianartumik kinguneqarsinnaasoq.
Tamakkua eqqumaffigeqqissaartariaqarpagut,
tassalu uagut pisussaaffigut, aamma immikkoortittariaqarparput danskit
naalagaaffiata pisussaaffia sunaava.
Maaniuna dankit naalagaaffiata
pisussaaffia piaarnerusumik sukkanerusumik aaqqiiffigineqarnissaa pillugu
ilungersuuteqarluta, allaat sakkortuumik oqariartortariaqartartugut.
Enos Lyberth, Siumup oqaaseqartua.
Kissaatigaara aammalu
pinngitsoornagu oqaatigisariaqarlugu apeqqummik taamak pingaarluinnartigisumi,
immitsinnut assortuuttumik avammut kinnernaveersaassagatta, Siumumi una
pivarput oqaluuttuummatigut avataaninngaanniit sulisunit ilisimannittunit,
matoqqasumik parnaarussiveqalernissaq pisariaqartinneqartoq, politikkikkut
piaartumik suliniutigisariaqarparsi il.il. Tassaniippoq apeqqut
pingaarluinnaqqissaartoq, isumaqarpungalu partiinit tamanit
pingaartilluinnartariaqartoq ilaatigut oqaatigineqarmat Siumup taanna apeqqut
tuaviuunniaannarlugu pilersinniaraa ? taamaattoqanngilaq.
Avataani pissutsit tunngavigalugit
ilisimatinneqartarnerput tunngavigalugu aammalu ukiorpassuarni radiokkut
malinnaasugut Landstingit ataatsimiinnerisa tamarluinnaqqissaasa ilaatigut
eqqartorneqartarpoq taanna apeqqut. Taamaattumik-una uagut Siumumi apeqqutip
taassumap pisariaqarluinnartutut tuaviuunneqarsinnaanissaa aqqutissiuunneqarnissaalu
kissaatigigipput.
Ilaatigut allagaqaraluarpunga
paaserusutannik, kisianni ilaatigut oqaluttut taareermatigit, taakkua
uteqqissanngilakka. Kisianni Kattusseqatigiinnut uangattaaq qujassuunga,
qujanngitsoorsinnaanngilanga tapersiineratut. Ukiuni 217-inngulersuni kiinnat
suut ilaatigut ikinngutitsinniit ilaatigut pussunneqartarpugut. Maannakkut
aamma pussulaaraluarunik taakku ikinngutigut, isumaqarpunga aamma
narrujuumminavianngitsut.
Qujanaq.
Aqqaluk Lynge, Inuit Ataqatigiit.
Atassutip oqaluttuata oqaasia una
uparuarniarlugu, tassalu Amnisty Internationalinngooq uparuaanera
pissutigiinnarlugu qanoq iliuuseqarniarneq taanna imaluunniit tuavioqqusineq
taanna immeneq tusarnaarumanagu.
Isumaqarpunga taamatut oqariarneq
ingasappallaartoq. Inuit Ataqatigiinninngaanniit uagut Amnisty Internationalip
nunarsuaq tamakkerlugu ajortumik ilaatigut toqqammaveqartumik aammalu
inatsisinik unioqqutitsilluni inunnik malersugaasut Amnisty Internationalip
ikiortarmagit, diktatorit kisermaassillutik naalagaaffinni uparuarneqartut
taamaallaat kisimik Amnisty Internationalip ajortutut uparuartarpaat,
taamaattumik uagut Inuit Ataqatigiinninngaanniit aamma maani inimi
nuannarinngilara Amnisty International taamatut uparuaanerarlugu tusarniitsumik
Atassummiit oqaatigineqarnera.
Taassumap suliai pingaaruteqartut
nunarsuarmi tamarmi ilisimaneqarput, ikiuutaasimasut kikkorpassuarnut Nelson
Mandela-kkunnut allaat. Taamaattumik taanna isumaqarpunga uatsinninngaanniit
uparuartariaqartoq taamatut oqarneq isumaqatiginngilluinnaratsigu.
Aamma nappaateqarneq pissutigalugu
imaluunniit sianiutitigut nappaateqarneq pissutigalugu pinerlunneq
sunaluunniit, taanna napparsimanertut isigisassaavoq. Aamma taamatut
pinerlunneq takulaariartigu ullumi Atugagdliutini saqqummersumi qanoq
kinguneqarsimasoq 18-ininik ukiulik paarineqartussaagaluartoq Qasapermiuni
Sisimiuni. Allatigut akissaarunneq pissutigalugu taassuma kinguninngua taava
pinerluttoq qanoq pineqarpa, nunatsinni isumagineqartussaagaluarluni maannakkut
Danmarkimiippoq. 18-inik ukiulik eqqarsartaatsimigut inortumik
ineriartorsimasoq taanna kikkut akisussaaffigaat? Qallunaat danmarkimi
oqartussaasut akisussaaffiginngilaat, uagut-una nammineq akisussaaffipput.
Isumaqarpunga tassuunakkut
inooqatitsinnik eqqarsartaatsimikkut inortunik iliuutsit taamaattut
akuerineqarsinnaanngilluinnartut. Soorunami taanna kommunip tassunga
tunngasumik suliaqarnermini akissaarussimanera pissutigalugu
angerlartissimaguniuk 18-inik ukioqalermat, taava taanna kommuni nammineq
pisuussutissarinngilaa, kisianni maani inatsinni oqaluuserisassatta ilagivaat,
kommunit aamma ikiorserneqartariaqartartut, taamatut immikkut pisoqartillugu.
Taamaattumik nammineq pisortat
pisuussutigisaannik inoqatitsinnut taamatut pisoqartillugu, taava taanna immikkut
isiginiagassaraarput. Eqqarsartaatsimikkut inortumik ineriartortut taakkua
uagut nammineq isumagisassaraagut 18-inik ukioqalersullu ajutoorutigalugit
Danmarkimi utersinnaajunnarsillugit taava maannartinneqartariaqanngillat.
Ilanngullugu oqaatigissavara
Danmarkimi aamma tarnimikkut nappaatillit akornanni sulisut tamarmik
uparuartortuarmassuk, Danmarkimi taakkua suliarineqarsinnaanngitsut, aamma
Hersted Vesterimiittut taakkua oqaatigineqarput Nykøbing Sjælland-imi
Sikringsanstalt-imiittut kiisalu massakku Århus-imiittut aamma
eqqaassanngikkaanni. Eqqaamasariaqarpoq oqaatsitsinnik, kulturitsinnillu
ilisimasaqanngikkaanni psykolog-itut allatulluunniit imminnut
taaguuteqartigigaluaraanni inummik ikiuisinnaassuseqanngikkaanni taanna sumi
iluaqutaassagami.
Taamaattumik taannartaa
isumaqarpunga iluamik maani erseqqissartariaqartoq.
Hans Enoksen, Naalakkersuisut siulittaasuat, Siumut.
Qujanaq. Tassa akerleriittoqanngilaq, kisianni oqaatsit ataasiaakkaat maani aporaassutaalaaginnarput. Uani aaqqiiniaannarluta sukkasuumik sulissanngilagut-mik oqarneratut tunngaveqartippara uani suliassaq ingerlanneqartoq isumaliutissiissut saqqummereerpat Folketing-imi aamma Inatsisartuni oqaluuserineqareerpat sanaartugassatut pilersaarutip pingaaruteqartup taassuma piareersaaffigineqarnera aallartinneqaqqullugu, Naalakkersuisut inatsisinik atortitsinermut ministeriaqarfik maannangaaq, tassa maannangaaq kajumissaassavarput.
Taamaammat oqartoqarsinnaanngilaq suliassaq uninngasoq. Maannangaaq kajumissaarneqassappat taanna pilersaarusiorlugu aallartinneqariissasoq.
Inuit pisinnaatitaaffiinut tunngasut eqqartorneqarput. Ilumoorpoq aamma taakkua ataqqineqartussaapput, kisianni tamatta akuerinavianngilarput immaqa akuerinavianngilarput tamatta parnaarussat, nakorsanik allanillu pisariaqartitsisut ikiorsinngilluinnarlugit parnaarussivimmi parnaarutiinnarutsigit. Qularinngiivippara taamaattoqassappat aamma maanngarlutik inuit oqaluttarfimmukarlutik naammagittaalliuutigissagaat.
Tassa inuit pisinnaatitaaffii eqqarsaatigalugit sapinngisamik pitsaanerpaamik ikiorniarneqarnissaat massakkut siunnerfigalugu sulisoqarpoq. Allatut ajornartumik uagut maani ikiorsinnaannginnatsigit pisariaqartitsineq annertooq taakkununnga parnaarunneqartunut nukiit annertuut atorneqartussaammat, aammalu katsorsaatissat allat uagut piginnginnatsigit allatut ajornartumik Danmarkimi massakkut ingerlanneqarpoq.
Tassa inuit pisinnaatitaaffii aamma ataqqillugit sapinngisamik ikiorniarneqarput, imaanngitsoq maani nunami peroriartormata aamma maani parnaarutiinnavillugit parnaarunneqassasut, tassa pisariaqartitsinera malillugu ikiorserneqarnissaat taanna tamatta isumaqarpunga pisussaaffigisariaqaripput.
Taavalu uani pinaveersaartitsinermut tunngasut Anthon Frederiksen-ip oqaatigisaai. Ilumoorpoq massakkut 2003-imi inatsisissaq taamatut imaqarmat aamma periarfissaqarpallaarsimanngilagut allanngortiterinissatsinnut, taavalu isumaqatigiissutigisimallutigu inatsisissaq allangortippallaarnagu allatut ajornartumik saqqummiunneqartariaqartoq, taavalu 2004-imut nutaamik siunnersuusiortoqassasoq aamma taanna naammassineqassaaq.
Aamma Inatsisartut isumaqarpunga kisimi maani pinaveersaartitsinermut akisussaatinniarneqarsinnaanngitsut aamma kommunit, innuttaasullu namminneq tassani annertuumik pisussaaffeqarput, tassa suna tamaat qulaaninngaanniit aaqqinneqarsinnaanngitsut tamatta nalunngilarput. Aammalu oqariartuutigiuartarparput qitiusumik aqutsinerup kingunerisaanik sulineq, ilorraap tungaanut saakkiartortussaagaluartoq ilaatigut illuap-tungaanut sangujartortartoq. Taamaammat pingaartorujusuuvoq kommunit namminneerlutik aamma innuttaasut sumiiffigisaminni sunniuteqarlutik aaqqissuusseqataasarnissaat, qitiusumik Naalakkersuisut imaluunniit Inatsisartut tamatigut isumaqarpunga naatsorsuutigiuaannarneqarsinnaanngitsut aamma aningaasatigut atugassagut imak killeqartigipput allatut ajornartumik pingaarnersiuinerit annertuumik ingerlanneqartariaqartarlutik.
Tassa parnaarussvimmut tunngatillugu matoqqasumik parnaarussiviliornissamik tunngatillugu aamma august-imi naalagaaffeqatigiinnermi ataatsimeeqatigiittoqassaaq, tassalu Naalakkersuisut Siulittaasuat, taavalu uanga aamma qallunaat statsiministeriat, augustus-ip naajartornerani Bornholm-imi ataatsimeeqatigiissaagut, aamma qularineqassanngilaq tassani pissutsit tamakku ilungersunartut nunatsinni atukkagut apuunneqarumaarmata.
Neriuppunga ukiamut oqallinnissami eqqartuussiveqarneq pillugu ataatsimiititaliarsuup isumaliutissiissutaa saqqummeriarpat kingunilimmik aaqqiissutissamik nassaarsinnaassalluta, aamma taanna oqaatigineqareerpoq aamma amerlasuunit ukiorpassuarni utaqqineq tamaannga killeqartariaqartoq, aamma taanna assortunngilarput. Uagullu Naalakkersuisuni peqataassaagut sapinngisamik piaartumik naammassiniarneqarnissaanut, kisianni uani massakkut inatsisini atortitsinermut ministeriaqarfik maannangaaq kajumissaarneqarluni aallartinneqartussaammat oqaatigissavara, aammalu saqqummiussisumut taanna oqariartuutigineqarpoq.
Qujanaq.
Isak Davidsen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.
Naalakkersuisut Siulittaasuanut qujavugut, taava massakkut tulliuppoq Kiista B. Isaksen, Siumut. 5 minutsit periarfissaraatit.
Kiista B. Isaksen, Siumup oqaaseqartua.
Qujanaq. Nunatsinni parnaarussiviliortoqarnissaanut matoqqasumik pilersitsinissaq pillugu apeqquteqaat soqutiginartuuvoq, annertuumillu peqqissaartumik aamma sammineqartariaqartut isigaara. Eqqaamassavarput aamma pinerliisartut ukiukilliartorlutillu pinerluuteqartartut aamma pinerluutigisartagaat sakkortusiartormata. Taamaattumik massakkut ajornartorsiut aaqqiiviginiarneqarnerani eqqaamassavarput aamma taakkua isertitsiviit maannakkut pisisavut ulikkaaqqasullu aammalu Ungdomspensionit maannakkut atunngisagut, taamaalineratigut inuusuttut taakkua tunutsinninngaanniit aggermata, sulissutigineqartariaqartut annertuumik.
Ilanngullugu aamma eqqaanngitsoorusunngilara isumaginninnermi sulisuusut annertuumik suliaqartuummata, inuusuttunik pinerluuteqarsimasunik nakkutiginnittartuusuullutik. Taamaammat nuannaarutigivara Ilaqutareeqarnermut Naalakkersuisoq aamma ullumi oqaaseqarnermini isumaginninnermut suliaqartunut atugarisaasa, akissarsianullu tunngasut aamma misissorluarneqarnissaat aaqqiissutissallu pingaartinneqarmata.
Taamaammat eqqaarusuppara minnerunngitsumik tassuunatigut aamma isumaginninnermi suliaqartut annertuumik suliaat misissuivigineqartariaqartut, maannakkummi atugarisaat aamma sakkortoqimmata.
Taakku eqqaalaarniaannarlugit.
Isak Davidsen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.
Kista B. Isaksen-imut qujavugut. Taava massakkut Jensigne Berthelsen, Atassut. Naatsumik pingajussaaniileravit.
Jensigne Berthelsen, Atassutip oqaaseqartua.
Aap. Aqqaluk Lynge siullermik oqarfigeqqaalaarniarpakkit, minnerpaamilluunniit Amnisty International isornartorsiorniarlugu oqaaseqarnikuunngilanga, aamma oqaaseqarnavianngilanga. Amnisty International sulinera ataqqinartuuvoq, nersunartuuvoq aamma inuppassuit sunngiffitsik allaat atorlugu inuit pisinnaatitaaffii pillugit sorsuutiginnittut ataqqisassaapput nasaarfigisassaallutillu.
Uani pisarput tassaavoq matoqqasumik nunatsinni parnaarussiveqalernissatsinnut qanoq piareersimatigivugut, oqarpunga uuttuutigisinnaanngikkipput isornartorsiorneqarnerput Amnisty Internationaliminngaanniit. Soorunami uuttuutinut ilaassaaq, kisianni aana uuttuutini pingaarnerpaajusussaq piareersimavugut ? illersorneqarsinnaasumik matoqqasumik parnaarussiveqalernissatsinnut tunngaviusussat tamaasa pigivagut ? pigilissagutsigit qanoq iliussaagut danskit naalagaaffianut isumaqatigiinninniarnerit pingaarutillit suliassamik taamak pingaarutilimmik tigusinissatsinnut aqqutissagut suli imaannaanngillat. Aamma eqqartuussiveqarneq pillugu ataatsimiisitaliarsuup suliai maanngaannartutullusooq pitissanngikkutsigit. Aamma ataqqisariaqarparput ukiorpassuit atorlugit peqqissaartumik sulinikuummata, suliartillu tunniutilerlugu.
Isumaqarpunga piffissaq atorluartariaqaripput innersuussutigineqartut tunniunneqarpata atuarlugit peqqissaartumik sulinissap aaqqissornissaa tullinnguutissavarput. Tuaviupiluttoqartariaqanngilaq, avatangiisit piinnarnagit inuit pineqartut pinerluuteqarsimasut sakkortuumik katsorsarneqarnissaat aamma uani eqqartorparput. Imaanngilaq avataaninngaanniit isigineqarnissarput kusartuussammat pinngitsoorata tuaviupilulluta angerlartittariaqarivut. Tamakkua qitiutissanngilagut, avatangiisit aammalu illersorneqarsinnaasumik atugassaqartitsinissarput, sulisunut, isertitanut tamaaviisa qulakkeeqqaartariaqarpagut.
Assortuussuteqanngilagut minnerpaamilluunniit, tamatta pingaaruteqartipparput nunatsinni matoqqasumik parnaarussiveqalertariaqartoq. Tassa taamaappoq, taamaattumik Ole Dorph-ip oqallinnisamik nunatsinni isertitsiviit ulikkaaqqasut pillugit oqaaseqariarluni, anillannera uparuarnagu oqaatigiinnassavara, soqutiginaraluaqisoq saqqummiussimmat Inatsisartuni oqaluuserisassanngortillugu saqqummiunniariliuk, aamma taanna sammissaqqaarparput. Unali pivarput matoqqasumik parnaarussiveqalernissaq.
Isak Davidsen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.
Taava massakkut Per Rosing-Petersen,
Siumut.
Per Rosing-Petersen, siunnersuuteqartoq, Siumut.
Qujanaq. Hans Enoksen
Naalakkersuisut Siulittaasuaat ilumoorpoq, naalakkersuisut tamarmik
sulissutigiumaarpaat, aamma ilumoorluinnarputit oqaravit pitsaaliuineq
qitiusuminngaanniit kisimi suliassaanngitsoq, angajoqqaajusugut tamatta
pisussaaffeqarpugut, taanna sukumisumik suliniutigissallugu.
Oqallinnermi uani politiit marluk
misilittagaqarluartut Anthon Frederiksen aamma Ole Dorph oqariartuuteqarput pingaaruteqarluinnaqqissaartumik.
Ukiorpassuarni politiiullutik maani nunatsinni sulinikuuput, taamaattumik
oqaatigisaat uanga asuli qarsupiinnarlugit
tusaanngitsuusaaginnarsinnaanngilakka, taamaattumik oqariartuutissinnut
qujanarujussuaq.
Aamma Henriette Rasmussen-ip
aappassaaneernermini paasissutissat annertuut ileqqorissaarluinnarluni
apuussaanut qujarusuppunga.
Taamannak oqariarlunga Jensigne
Berthelsen-imut oqassuunga, Amnisty Internationali Naalagaaffiit Peqatigiit
aalajangersagai aamma Danmarkip atuuttunngortissimasai
toqqammavigilluinnaqqinnaarlugit sulisarpoq, aamma tamanna nunani tamani
ataqqineqartorujorujussuuvoq, aamma paasivara taanna oqariartuutit
erseqqissarakku tassuunartaatigut ataqqinninnerit takutikkit.
Taamaattumik aamma una Amnisty
Internationali oqariartuutaa siullermiilinnginnami, aappassaanninngikkuni
pingajussaa taamannak oqariartuuteqarpoq, sakkortusiartuinnarlugulu taanna
oqariartuut apuuttarpoq.
Soorunami aamma peqqissaartumik
taanna suliassaavoq. Anthon Frederiksen oqarneratuut ukiut 53-it Danmark
naalagaaffiata taanna periarfissaq periarfissarisimavaa, taamaattumik
pipallataasutut oqaatigineqarsinnaasutut uanga nalilersinnaanngilara. Ukiut
qulinngulerput ataatsimiititaliarsuup sulisimanerani, aamma taassuma
sioqqullugu nalunngilara inatsisartut una ajornartorsiut qaqittarnikuugaat.
Taamaattumik ippassaq eqqarsaatersuut pilersinneqarnikuunngilaq
qangarsuarliliuna una ajornartorsiut sammineqartoq. Inuiaqatigiit akornanni
sammineqartarpoq, aammalu taanna sammineqarnera uninnavianngilaq, uumap
oqaluttarfimminngaanniit oqaluuserineqarluni naammassereerpat.
Taamaattumik pingaaruteqarpoq
taassumap ingerlaannarnissaa.
Taamatut oqariarlunga
tunngavilersuutaasut assigiinngitsut annertunerusumik maani soqutiginaateqaraluartut
tikinngikkaluarlugit, isumaqatigiilluu?. (båndnr. 6 aallartinnera) Enos Lyberth
oqaaseqaammini ilaatigut oqarami, inuiaqatigiit peqqiilliunngitsut, tassuuna
takutikkaat qanoq inissisimanerat, taanna ilumoorluinnaqqinnaarpoq, taanna
kisianni oqallinneq allami ingerlateqqikkumaarparput, kisianni inuiaqatigiit
taamannak inissisimatilluta aaqqiiniutit assigiinngitsorpassuit allat aamma
tikittariaqarpagut.
Nuanaarutigaara taamannak oqallinneq
toqqammavigalugu aamma Naalakkersuisut kaammattuummik apuunneqarmata, aamma
qilanaareqaara taamak Naalakkersuisut Danmarkip naalagaaffianut
apuussinerminnut qanoq kinguneqarnissaa qilanaaralugu utaqqissavara.
Qujanaq.
Isak Davidsen, ataatsimiinnermik aqutsisoq,
sinniisussaq siulleq, Atassut.
Per Rosing Petersen-imut qujavugut.
Taava massakkut Naalakkersuisut Siulittaasuat.
Hans Enoksen, Naalakkersuisut siulittaasuat,
Siumut.
Aap tassa naggataamik maannga
qaqigunarpunga aamma isumaqarpunga assortuussutiginagu taanna suliassap
malersoqqinnissaa isumaqatigiissutigereeratsigu, uanili aamma
nalilersuinaveersaasaagut, tassa inuiaqatigiit ingerlalluanngitsut,
toqqissisimanngitsut taanna isumaqarpunga mianersorfigisariaqaripput, tassa
aamma nunatsinni inuiaqatigiit iluanni ingerlalluartorpassuaqarmat, taakkulu
aamma tulluusimaarutigineqartariaqartut. Tamatta ajortuinnavissuarmik
oqalukkaluarutta aamma siunissaq taartuinnanngortissavarput, pingaartumik
peroriartortunut.
Aaamma sumiluunniit
pinerluuteqartarnerit inuianni allani naammattuugassaapput, aamma
atorneqartarlutik, taamaammat kalaallit taamatut nalilersuinaveersaarnissarput
aamma isumaqarpunga mianersuuttariaqaripput.
Tulluusimaarutissagut aamma
tulluusimaarutiginiartigit inuiaqatigiinni ingerlalluartorpassuaqarmat,
sunngiffimmikkut sulisut, annertuumik ingerlatsimmata. Taakkulu
pinaveersaartitsinermi annertoorujussuarmik sulissuteqartut matumuuna
qutsavigissavakka siunissaq taartuinnaanngilaq aamma inuiaqatigiit
ingerlanerat, taamatut nalilersornaveersaassavarput.
Qujanaq.
Isak Davidsen, ataatsimiinnermik aqutsisoq,
sinniisussaq siulleq, Atassut.
Naalakkersuisut Siulittaasuannut
qujavugut.
Taavalu massakkut
Astrid Fleischer Rex, Demokraatit oqaaseqartuat.
Demokraatininngaanniit aamma uagut
tapersersoqaarput matoqqasumik parnaarussiveqalernissaa, soorluli
aallaqqaasiininni oqareersunga. Suut tamarmik ataqatigiimmata, ippassaq
eqqartukkagut meeqqanut inissiisarfiit qanoq ulikkaartiginersut, taakku aamma
eqqaanngitsoorsinnaanngilakka ullumikkut. Tassani utaqqisorpassuit
inuusuttunngorunik aamma tamakkunnga isissasoralugit ilanngui
annilaangananngitsuunngilaq.
Utaqqisummi 14-leereeraangamik
iseqqissinnaajunnaartarmata meeqqat angerlarsimaffiinut. Ataatsimiititaliarsuup
ukiamut saqqummiussassaa qilanaaraarput, suleqataaffigerusulluaratsigu. Taavalu
Naalakkersuisup Siulittaasuata Hans Enoksen-ip akissutai, apeqqutit taakku
marluk saqqummiussakka. Eqqissiallaqaanga oqaravit matoqqasoq taanna
pilersinneqarnavianngitsoq sulisussat piariinngippata, qujanaq.
Taava aamma akissutivit tullia. Allaganngorlugu
akissuteqarnissat allagassatit qilanaaraakka.
Qujanaq.
Isak Davidsen, ataatsimiinnermik aqutsisoq,
sinniisussaq siulleq, Atassut.
Ja, Astrid Fleischer Rex-imut qujavugut.
Tassalu allamik
oqaaseqartoqarnianngimmat immikkoortoq 64 Nunatsinni parnaarussivimmik
matoqqasumik pilersitsinissaq pillugu apeqquteqaat aallaavigalugu
oqallinnissamik siunnersuut, tamaannga killippoq .