Oqaluuserisassani immikkoortoq 73 |
|
||
| Siullermeerneqarnera | Aappassaanneerneqarnera | Pingajussaaneerneqarnera | |
Ullut ataatsimiiffiusut pingajuat,
sisamanngorneq 6. marts 2003, nal.
Aqqaluk Lynge, apeqquteqartoq, Inuit Ataqatigiit.
Qujanaq. Inatsisartut
ataatsimiinnissaannut oqaluuserisassatut siunnersuutiga imaattoq
apeqquteqaatinngorlugu anngussimavara: Naalakkersuisut qanoq iliuuseqarniarpat
Amerikap avannaanut timmisartuussisarnerup nangeqqinneqarnissaa pillugu?
Naatsuaqqamillu tunngavilersuutigaara 2001-mi ukiakkulli First Air-ip
nunatsinnilu timmisartuutileqatigiit Air Greenland-ip Kangerlussuarmut
Eqalunnullu timmisartuussisarnertik unitsippaat. Manna tikillugu
saaffiginnittaraluarnerit naammassisaqarfiunngillat, taamaattumillu
apeqqutigissavara Naalakkersuisut qanoq iliuuseqalersaarnersut attaveqaatit
nangeqqinniarnissaannut, ullumikkummi Danmarkiliaqqaarluni aatsaat nunanut
allanut attaveqarneq inuit angalanissamut periarfissaannik mattussinertut
isigigakku.
Per Rosing-Petersen, ataatsimiinnermik aqutsisoq,
sinniisussat aappaat, Siumut.
Aqqaluk Lyngemut, Inuit Ataqatigiit,
qujanaq. Taava akissuteqassaaq Attaveqaqatigiinnermut, Avatangiisinut
Ineqarnermullu Naalakkersuisoq Mikael Petersen. Takanna.
Mikael Petersen, Attaveqaqatigiinnermut,
Avatangiisinut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq, Siumut.
Qujanaq. Qularutissaanngilaq
2001-imi oktoberip naanerani Nunavut nunattalu akornanni timmisartuussisarnerup
unitsinneqarnera nunat marluk taakku akornanni suleqatigiinnerulernissamik suliniummut
naleqqiullugu pitsaanngitsumik sunniuteqarsimassasoq.
Air Greenland A/S massakkut Nuummiit
Eqalunnut uterlugulu angalatitsisinnaanermut akuersissummik pigisaqarpoq.
Angalatitsisinnaanermut akuersissut 30. september 2003-p tungaanut atuuppoq,
ingerlatsitseqatigiiffiulli pisinnaatitaaffimmik iluaquteqarniarnera
sukkulluunniit malunnartoqannginnguatsiarluni.
Takornariartitseqatigiiffiup
Eqalunniittup 2002-mi Nuup Eqaluillu akornanni angalatitsisoqarsinnaanera
misissuivigaa. Namminersornerullutik Oqartussat tamatumunnga atatillugu
nalunaarutigaat attaveqarnerup taamaattup atulersinneqarnissaanik suliassaq
taperserneqartoq, taamaattumillu timmisartuussisarnissamut
pisariaqartinneqartunik akuersissuteqartoqassappat nunatsinnit tamanna
ilalernartinneqarumaartoq.
Misissuinerilli 2002-mi
atassuteqaatip nangeqqinneqarnissaanik kinguneqanngillat, naak tamanna
sivisoorujussuarmik siunertaasimagaluartoq.
Akerlianilli Canadamiut
angalatitseqatigiiffiata Eqaluit Sisimiullu akornanni siorna junimi, julimi augustimilu
angallatileruttornerup nalaani attartorluni timmisartukkut attaveqaatit
aallartippai.
Naalakkersuisut nunatta Nunavullu
akornanni ataavarnerusumik atassuteqarneq nangeqqinniarlugu sulerusupput.
Naalakkersuisut atassuteqarnerup niuernermi nalinginnaasumik
tunngavissarititaasut tunngavigalugit pilersinneqarnissaa piumaneruaat.
Atassuteqarnerup pitsaanerusumik niuernermi nalinginnaasumik atugassarititat
tunngavigalugit piaartumillu pilersinneqarnissaanut periarfissaasinnaavoq
mittarfeqarfiit timmisartuussinernut taamaattunut akigititaasa
appartinneqarnerat.
Naalakkersuisut 2003-mut
aningaasanut inatsisissatut siunnersuumminni ilaatigut Nuummi mittarfiup
tallilerneqarnissaata pilersaarusiorneqarnissaanut aningaasanik
immikoortitsipput. Qularutissaanngilaq Nuummi mittarfiup tallilerneqarnera
nunatta Nunavullu akornanni atassuteqarnerup pilersinneqarnissaanut aammattaaq
timmisartuussisunut pilerinarnerungaalissasoq.
Per Rosing-Petersen, ataatsimiinnermik aqutsisoq,
sinniisussat aappaat, Siumut.
Attaveqaqatigiinnermut,
Avatangiisinut Ineqarnermullu Naalakkersuisumut qujanaq. Taava apeqqutilliisoq
Aqqaluk Lynge, Inuit Ataqatigiit, naatsukullammik oqaaseqaqqikkumavoq. Takanna.
Aqqaluk Lynge, apeqquteqartoq, Inuit Ataqatigiit.
Naatsunnguamik, tassa ilimagisattuut
una akissut taamaattoq pisimavara. Aammalu qujavunga akissuteqaammut, unalu
eqqaasara tassaavoq aamma pingaartitara tassa angallannermut tunngatillugu
inuit periarfissaat annertungaatsiartumik killilerneqarsimanera tamatta
paaseqatigiissutiginnguatsiarparput.
Kiisalu aamma ulluni makkunani
tamakkununnga eqqartugaanerannut ilanngullugu sillimaniarneq nunatta imminut
illersornera eqqarsaatigalugu aamma pisariaqarluinnaqqissaarpoq
Københavnikkooqqaarani 4-5 tiimit angalaaqqaarani allanik aamma periarfissaqarsinnaanissaq.
Ugguaraara qanga Air Greenlandip
Grønlandsfly-ugallarami First Air-illu isumaqatigiissutaat Pituffimmut
ingerlaartarneq, tassalu ullaakkut Ottawaminngaanniit aallarsinnarluni
Eqalukkoorluni Kangerlussuarmut Pituffimmullu taassuma aaqqissuussinerup
amerikamiunut isumaqatigiissutigineqarsimasup taamaatinneqarsimanera.
Isumaqarpunga siunissami taannartaa Nuummi mittarfiup qaquguussagaluarnersoq
tallinissaa utaqqinagu ilaatigut taanna Naalakkersuisut
peqataaffiginiartariaqaraat USA-mut isumaqatigiinniarnerminni ingerlasussani
aamma taakkua ilaasinnaassagaluarmata.
Ilanngullugu aamma oqaatigissavara
neriuutigisimagaluaratsigu qanoq pisoqaleriataalissasoq, tassa aasaq siorna
ICC-p Nunavimmi, Kuutsuarmi Quebec-ip avannaani ataatsimeersuarnermini
tusarlerneqarami taamanikkut Naalakkersuisut aallartitaannit,
ungasippallaanngitsukkunngooq immaqa Akilinermut attaveqaatigut
aaqqinniarneqarumaartut. Kisianni tassa paasisagut ukiuinnaapput taamaallaat
aasaanerani takornarianut angallassinermut timmisartuaqqanullu
tunngassuteqartoq. Kisianni tassa amigaatigaara uani suliniummi ersarissumik
oqaaseqarnissaat: Aap, taamatut attaveqarnissamik salliulluta Nunavut-mi
Naalakkersuisut suleqatigalugit aaqqiiniarnissaq sulissutigiumavarput.
Taannaavoq uanga tusarusutara. Qujanarsuaq.
Per Rosing-Petersen, ataatsimiinnermik aqutsisoq,
sinniisussat aappaat, Siumut.
Aqqaluk Lyngemut, Inuit Ataqatigiit,
qujavugut. Taava akissuteqassaaq Attaveqaqatigiinnermut, Avatangiisinut
Ineqarnermullu Naalakkersuisoq Mikael Petersen. Takanna.
Mikael Petersen, Attaveqaqatigiinnermut,
Avatangiisinut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq, Siumut.
Qujanaq. Ilanngullugu
apeqquteqartumut erseqqissaatigeqqilaaginnassavara, soorunami Akilinermut
Akilermiut uagullu akornatsinni angallannikkut suleqatigiinnissamut siunertat
qangali siunertaasut aallarteqqinniarlugit aammalu pilerseqqinniarlugit
suliniutigut sakkortusissavagut. Taanna oqaatigereerpara. Kisianni tassa
paasissutissatut tunniussinnaavara Nunavormiut aamma saaffiginnereermata Naalakkersuisunik
oqaloqatiginninnissaminnut, aamma tamanna saaffiginnissut inussiarnersumik
tigullugu oqaloqatigiinnigut aallartissavagut. Aamma erseqqissaatigissavara
uagut Angallannikkut Pisortaqarfimminngaanniit imaluunniit
naalakkersuisoqarfitsinninngaanniit aamma Air Greenland-ip Pituffimmut
timmisartuussisinnaanera kiisalu aamma Canadamit Amerikamillu suleqateqarnerup
angallannikkut annertusarnissaannut periarfissat ingerlatereersimagatsigit,
taamaalilluta suliassap aamma nunanut allanut allaffeqarfikkoortumik
ingerlanneqarnissaa aamma aallartissimallugu.
Tamakkua soorunami aallartisaataasut
suliniutit takussavarput qanoq piffissami aggersumi
kinguneqarsinnaajumaarnersut, kisianni Naalakkersuisut aamma angallannerup
tungaatigut Canadamik, tassa Nunavut-mik Canadamik USA-millu annertunerusumik
suleqateqarnissarput siunertaralugu suliniutigut ingerlatissavagut, aamma
naatsorsuutigilluinnarpara tamatumani apeqquteqartoq soorunami ICC-mi aamma
toqqaannartumik suleqataasuummat tamatumani suliassami aamma ICC-p isumasiornissaa
aamma peqataatinneqarnissaa ikiortiginissaalu qularnanngilaq
aallaaviujumaarput.
Per Rosing-Petersen, ataatsimiinnermik aqutsisoq,
sinniisussat aappaat, Siumut.
Attaveqaqatigiinnermut,
Avatangiisinut Ineqarnermullu Naalakkersuisup akissutaanut qujanaq.
Taamaalilluni immikkoortoq 73 naammassivarput.