Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 76		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Ullut ataatsimiiffiusut arfersaneq sisamaat, sisamanngorneq 3. april 2003 nal. 13:24

 

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 76

 

 

Namminersornerullutik Oqartussat allaffissornikkut ingerlatsinerata nutaanngorsarnissaa naleqqussarnissaalu pillugit apeqquteqaat aallaavigalugu oqallinnissamut siunnersuut.

(Asii Chemnitz Narup)

 

Asii Chemnitz Narup, apeqquteqartoq, Inuit Ataqatigiit.

Qujanaq.

 

Tassa Inuit Ataqatigiit sinnerlugit saqqummiussissaanga.

 

Nunatsinni pisortat allaffissornikkut ingerlatsinerat annerusumik Nunatsinni pissusiviusunit aallaaveqartinniarlugu qanoq ilusiligaanisaa aaqqissugaanissaalu pillugu apeqqut inuiqatigiinni oqallinnermi annertunerujartortumik qitiutinneqartalerpoq, matumani piviusut pineqarlutik: Inuiaqatigiit ikittuinnaavugut 55.000-it missaannaanik innuttaqarluta, innuttaasut siammaseqisumi najugaqarfeqartiterput, sulisunik ilinniarsimasunik qaffasissumillu ilinniarsimasunik amigaateqarpugut, inuiaqatigiiuvugullu marlunnik oqaaseqartut. Pisortat allaffissornikkut ingerlatsinerat arriippallaarnerarlugu, eqarpallaarneralugu, akisunerarlugu, matoqqasuunerarlugu nunanilu allani pissutsinik issuaanerunerarlugu isornartorsiorneqartarpoq.

 

Ukiuni kingullerni oqallinneq tunngavigalugu, politikkikkut partiinit innuttaasunillu tamanit annertuumik isumaqatigiittoqarpoq, siunnerfeqartumik allanngortiterilernermik nutaanngorsaalernermillu aallartitsisoqarnissaa pisariaqarluinnartoq. Oqallinneq tamanna?kalaalinngorsaanermik? qulequtaqartinneqakkajuppoq, ikittuinnaalli taaguutip qanoq paasineqarnissaa erseqqissaatigisarpaat. Ajornartorsiutaasorlu tassaavoq, oqaaseq amerlasuutigut politikkikkut oqarluartaarnermi ersersitsiniutitut misigissutsikkullu?atornerlunneqartarmat?. Taamaasiornikkut allannguilernissamut nutaanngorsaalernissamullu kalaalinngorsaaneq aallaavigissallugu ornigineqarneq ajorpoq.

 

Inuit Ataqatigiinni isumarput naapertorlugu kalaalinngorsaaneq imartoqaaq assigiinngitsorpassuarnullu tunngasuulluni. Ilaatigut kalaalinngorsaaneq nunaqavissut ilinniartitaanerannut piginnanngorsartuarnerannullu tunngavoq. Kulturikkut oqaatsitigullu kinaassutsimut tunngavoq. Inuiaqatigiinni naalakkersuinikkut, aningaasarsiornikkut allaffissornikkullu periutsit uagutsinnut naleqquttut pilersinnissaannut tunngavoq. Matumani pissusissamisoorluinnarpoq ilinniarfiit pigisatta, assersuutigalugu Ilisimatusarfik aamma Niuernermik Ilinniarfiit, suleriaqqinnissami peqataatinnissaat.

 

1999-imi Naalakkersuisuusut Namminersornerullutik Oqartussat qitiusumik allaffeqarfiani aaqqissugaanerup ineriartortinnissaanut suliniut aallartippaat, siunertarineqarluni? allaffissornikkut ingerlatsinerup naammassisaqarfiunerusup pisariinnerusullu tunngavissinnissaa, Nunatsinnilu pissusiviusunik aallaveqarnerusup tunngavissinnissaa, suliassallu ullumikkornit annerusumik nunaqavissunik naammassineqartussanngortillugit? (takuuk suliniummut allaffeqarfiup Sukap qarasaasiakkut nittartagaa www.gh.gl/sukaq/).

 

Sukap nalilersueqqissaarnerit arlaqaqisut ingerlassimavai, misissuinerilli aamma Sukap kaammattuutaasa atuuttussanngortinneqarnissaat isiginiarneqarpallaarsimanngillat.

 

Imaaliallaannaq nutaaliornerit aaqqissuussaanermilu ileqqut allanngortinnissaat takujuminaapput. Avataanit isigalugu isumaqaqqajaanarpoq pisortaqarfiit assigiinngitsut tamarmik immikkut ingerlasut, soorlulusooq kaammattuutigineqartunik pivisunngortitsinissamut pisussaaffeqanngitsut. Tamanna pissutigalugu Sukap suliaata killiffianik Naalakkersuisut nassuiaateqarnissaat kissaatiginarpoq, ilanngullugulu allaffissornerup nutaanngorsarnerani alloriaqqinnissat tulliuttut pillugit Naalakkersuisut qanoq isumaliuteqarnersut nassuiaatigeqquneqarluni.

 

Inuit Ataqatigiinni malugaarput allaffissornerup kalaalerpaluttup pilersikkiartuaarlugu anguniarnerani suut tunngaviusariaqarnerinik oqallinnermi, ulloq manna tikillugu Inatsisartut akuutinneqanngitsut. Ineriartortitaq taama pingaaruteqartigimmat, partiit Inatsisartunilu ilaasortat tamaasa peqataatinnerisigut ingerlanneqartariaqarpoq. Taamaattumik allaffissornermik nutaaliaasumik naammassisaqarluarfiunerusumillu, Nunatsinnilu pissusiviusunik aallaaveqartumik takorluukkanik oqariartuutiginiakkanillu partiit saqqummiussaqassaqanissaannut piffissanngortoq. Tamanna pissutigalugu makkuninnga imaqartumik apeqquteqaat aallaavigalugu oqallinnissaq kissaatigaarput:

 

-                     Namminersornerullutik Oqartussani kommuninilu allaffissornikkut ingerlatsinermi               nutaanngorsaanissamut tunngatillugu kalaalinngorsaaneq qanoq paasivarput?

 

-                     Atuuttussanngortitsinissamut tigussaasumik anguniakkat suuppat, anguniakkallu               pissusiviusutigut atortussanngortinneqarnissaat qanoq ililluni qulakkeerneqassava?

 

-                     Nutaanngorsaanermut piffissalersuineq qanoq issava?

 

-                     Anguniakkat piviusunngortinnissaannut atuagassarititat qanoq qulakkeerneqassappat?

 

Apeqquteqaat manna tunngavigalugu siunissamut isigisumik kingunissalimmillu Inatsisartuni oqallinnissaq Inuit Ataqatigiit qilanaaraat.

 

Ole Dorph, ataatsimiinnermi aqutisoq, sinniisussat aappaanut sinniisussaq, Siumut.

Akissuteqassooq Naalakkersuisut Siulittaasuat.

 

Hans Enoksen, Naalakkesuisut Siulittaasuat, Siumut.

Qujanaq.

 

Inatsisartunut ilaasortaq Asii Chemnitz Narup Namminersornerullutik Oqartussat ingerlatsinerata nutaanngorsarnissaa naleqqussarnissaalu pillugit apeqquteqaat aallaavigalugu oqallinnissamut siunnersuuteqarpoq.

 

Apeqqutit pissutsinut atukkatsinnut attuumassuteqarput tamatsinnillu attuillutik, naalakkersuinermik suliaqartuugutta, pisortani suliffeqartuugutta innuttaagaluaruttaluunniit.

 

Tamakkununnga tunngasut aammattaaq akuttunngitsunik tusagassiorfinni naalakkersuinermillu suliaqartut akornanni oqaluuserineqartarput.

 

Taamaammat apeqqutit aalajangersimasut aallaavigalugit apeqqutigineqartut qulaajaaviginiarfiginiassavakka.

 

Namminersornerullutik Oqartussani kommuninilu allaffissornikkut ingerlatsinermi nutaanngorsaanissamut tunngatillugu kalaalinngorsaaneq qanoq paasissavarput?

 

Naalakkersuisut isumaqarput oqariartaaseq kalaalinngorsaaneq amerlasoorpassuarnik sammiveqartoq taamatullu aamma taamatut amerlatigisunik akineqarsinnaassalluni, tamannami aamma Inatsisartunut ilaasortap Asii Chemnitz Narupip oqaatigereermagu.

 

Nunatsinni namminersornerunermik aaqqissuussinerup 1979-imi eqqunneqarneraniilli allaffissornikkut aqutsinermi suleriaatsit nunatsinni pissutsinut naleqqussarneqarnerat sulissutigineqalerpoq. Isertorneqassanngilaq akisussaaffeqarfinnik tigooraaneq ukiut ingerlaneranni toqqaannartumik toqqaannanngikkaluamillu suleriaatsinik tigooraasoqarneratigut oqimaatsunik kingornussaqarfigisimagatsigu.

 

Allaffissornermi suleriaatsinik pisariillisaassagaanni ingerlaatsinik aallartitsisoqaannarsinnaanngilaq kisiannili aammattaaq annertuumik allanngortitererusussuseqartoqartariaqarluni.

 

Allaffissornikkut suliassaqarfiit assigiinngitsut ukiut ingerlaneranni nammineq suleriaatsiminnik pisariillisaaniartarsimapput. Iliuuserineqartartut tamakku pisariillisaaniarnermik ilungersuuteqarlutik suliaqartartut saniatigut allanit tamatigut ilisimaneqartanngillat. Taamaammat aamma suliniutigineqartartut tamakku tamatigut allanut takussaasarsimanngillat.

 

Naalakkersuisunit ilisimaneqarpoq nunatsinni kommunit ukiut ingerlaneranni allaffeqarfimminni pisariillisaaniarlutik nutarteriniarlutillu aammattaaq sulissuteqartarsimammata kommunillu ilaat ataatsimoorussassaminnik isumaqatigiissuteqartarsimammata soorlu assersuutigalugu kommunit mikinerusut kommuninit anginerusunit immikkut sulianik ilisimasalinnik ikiortissarsiortarlutik suliassat aalajangersimasut suliarineqarnissaannut nammineerlutik allaffissornikkut annertusaanngikkaluarlutik.

 

Sulisunik nunaqavissunik ilinniartitsinikkut piginnaanngorsaaneq Naalakkersuisut saneqqutassaanngitsumik siunnerfigalugu sulissutigittuinnarpaat. Taamaammallumiuna Naalakkersuisuni isumaqartugut siunnerfilinnik ilinniartitsisoqarnissaanik suliniuteqarnitsigut taamaaliorluta.

 

Kisiannili aammattaaq tamatumunnga peqatigitillugu nassuerutigisariaqarparput ullumikkumut inuit ilinniagaqarnerminnik naammassinnittartut sulisartut tikisitat assigiinngitsunik suliallit taarsersinnaanngikkallarmatigit. Maani nunatsinni ullumikkut aalajangersimasumik suliassaqarfinni ikittuinnarni sulisartunik tikisitanik pisariaqartitsineq pisariaarutingajavissimavoq paarlattuanik suliani allani pingaartumik immikkut ilisimasaqarfigisariaqartuni suli ukiorpanni sulisunik nunanit allaneersunik tikisitsisariaqartarallassalluta.

 

Namminersornerullutik Oqartussat suliffeqarfittut sulisuminnut arlalissuarnik neqerooruteqarput, pinngitsoornagit ilinniagassaniit inuttut ineriartornissamut pikkorissartitsinernut pisortatullu pikkorissartitsinernut. Taamatut pikkorissartitsisoqartarpoq ilinniartitseqqittoqartarlunilu qitiusumik allaffissornikkut aqutsisoqarfimmi sulisut sulisoriinnarneqarnissaat pikkorissiartornissaallu siunertaralugit.

 

Ullumikkut Qitiusumik allaffissornikkut aqutsisoqarfimmi ilinniagartuut 125-t missaanniipput taakkunannga 20-t missaat kalaaliullutik imaluunniit nunatsinni peroriartorsimasuullutik.

 

Taamatuttaaq Namminersornerullutik Oqartussat nunatsinni ilinniagaqartut (KIK) taamatullu Danmarkimi ilinniagaqartut (DKIK) oqaloqatigisalerpaat ilinniagaqartut suli annertunerusumik paasissutissiniarlugit Namminersornerullutik Oqartussat suliffeqarfigilersinnaagaat. Siunertaavoq paasissutissiisarnikkut oqaloqatigiittarnikkullu ilinniartut naammassigaangata Namminersornerullutik Oqartussani suliffeqalernissaannut soqutiginninnerulersinneqarsinnaanissaat.

 

Kiisalu oqaatigisinnaavara SUKAp siunissami qitiusumik allaffissornikkut aqutsisoqarfiup ilai immikkut toqqarneqartut paasiniaaviginiarmagit maannakkut sulisuusut piginnaasaasa pitsaanerusumik atorneqarnissaat minnerunngitsumillu suliakkiissutaasut suliarineqartarsinnaassappata piginnaasat suut aaqqissuussaanermi pisariaqartinneqarnersut siunnersuutigisinnaajumallugu. Piginnaasanik paasiniaanermi tassani aningaasarsiat atorfiillu qanoq ittuuneri aalajangersimasumik sulialinnit aalajangersimasumik sulialinnut allanut suliassanik nuussisinnaannginnermut pissutaaqataasinnaanersut paasiniarneqassaartaaq.

 

Oqareernittut oqaaseq kalaalinngorsaaneq amerlaqisunik paasineqarsinnaavoq Naalakkersuisunilu isumaqarpugut oqaatsip paasineqarnissaanut ataasiinnarmik ataasiinnarmillu paasineqarsinnaasumik akissuteqarnissaq ajornakusuussasoq.

 

Namminersornerullutik Oqartussani qitiusumik allaffissornikkut aqutsisoqarfiup aaqqissuussaaneq ineriartortinniarlugu suliassat aallartinneqarneranni allaffissornikkut aqutsisoqarfiup suleriaasiinik nutarterisoqartariaqartoq nassuerutigaa, taamatullu suliniuteqarnermi anguniagaqarneq Inatsisartunut ilaasortap Asii Chemnitz Narupip apeqqutaata tullianiippoq.

 

Atuuttunngortitsinissamut tigussaasumik anguniakkat suuppat. Anguniakkallu pissusiviusutigut atortussanngortinneqarnissaat qanoq ililluni qulakkeerneqassava?

2000-imi aaqqissuussaanerup ineriartortinneqarneranut suliniutip aallartinneqarnerani Naalakkersuisut isumaqatigiissutigaat allaffissornikkut aqutsisoqarfik ineriartortinneqassasoq tamarmiulluni:

 

C       Suliassanik naammassinnittarnermini naammassisaqarfiunerusoq,

C       Suleriaatsitigut sanarfisaanermini pisariinnerusoq,

C       Piginnaasaqarfinnut tunngatillugu pitsaanerpaaffissaaniititaq,

C       Annertunerusumik nunatsinni pissutsinik aallaaveqartoq.

 

SUKAp pisortaqarfinnik sisamanik misissuinera arlalippassuarnik kaammattuuteqarnissamut pissutissaqalersitsivoq makkuusinnaasunik suliassaqarfippaalussuarni makkuninnga ajornartorsiuteqarfiunerusimasuni annikillisaaneq, pitsaanerusumik pilertornerusumillu periaaseqalernissamut aaqqissuussineq aamma naammassisaqarnarnerulersitsineq:

 

C       Suleriaatsit nukissartornartut

C       Missingersuusioriaatsit paasiuminaatsut

C       Amigaatilinnik uppernarsaasiisarneq

C       Ullutsinnut naleqqutinngitsumik nukissanik atuivallaarluni qarasaasialerisarnerup      kingunerisaanik suliarineqartartut ilaannik digitaliseeriineq

C       Ataatsimut isigalugu aamma kommuninut innuttaasunullu tunngatillugu maleruagassat                   paasiuminarsarneqarnissaannut siunnersuut

C       Piginnaasanik ineriartortitsineq

C       Pisiortortarnermut tunngassuteqartuni ataqatigiissaakkamik suleriaaseqarnissaq

 

Kaammattuutit ajornanngitsunnguamik suliassaniit piffissap sivikitsup ingerlanerani piviusunngortinneqarsinnaasuniit kaammattuutinut piffissaq sivisunerusoq atorlugu piviusunngortinneqarsinnaasunut sammisitaapput soorluttaaq kaammattuutit ilaat pisortaqarfiup tamarmiulluni nammineq qanoq aaqqissuussisimaneranut tunngatitaasut.

 

Tassani pingaaruteqarpoq erseqqissassallugu pisortaqarfinni misissuiffigineqartuni sulisut aaqqissuussaanernik suleriaatsinillu misissuinermut atatillugu toqqaannartumik peqataatinneqarmata, taamatullu aamma kaammattuutissanut siunnersuusiornermi peqataasimallutik.

 

Pisortaqatigiit tassaapput SUKAp kaammattuutaanik akuersissutiginnittartut. Taakkuullutillu kaammattuutit akuersissutigineqartut piviusunngortinneqarnissaannik qulakkeerinnittussat.

 

Inatsisartunut ilaasortap Asii Chemnitz Narupip tikkuarpaa SUKAp qitiusumik allaffissornikkut aqutsisoqarfimmi annikillisaanissamik siunnersuutaasa piviusunngortinneqarnissaat takussaarpianngitsoq. Tamanna ilumoorpoq tassami paasinarsimmat pisortaqarfiit peqataasut ilaannut suliarineqartussatut siunnersuutigineqartut naammassiniarnissaat assorujussuaq ajornartorsiutitaqartoq. Tamatumunnga pissutaasut amerlaqaat pingaartumillu pineqarlutik aaqqissuussaanermi pissutsit suli imaannerat suleriaatsinik pitsanngoriaatissanut siunnersuutit annikitsunnguugaluilluunniit ulluinnarni ulappunnersuarmi paasiuminaassinnaasarlutik.

 

Naalakkersuisut naliliipput aaqqissuussaaneq Namminersornerullutik Oqartussat qitiusumik allaffissornikkut aqutsisoqarfiattut angissusilik suleriaatsiminik pikkoriffigisarilersimasaminillu ineriartortitsiuarnissaminut piareersimasariaqartoq.

 

Nassuerutigineqartariaqarportaaq pisortat ingerlatsivii ataasiakkaat annikitsuinnarmik saniatigut nukissaqarmata nammineerlutik nammineq aaqqissuussaanerminnik pisariillisaanissanut periarfissanik nalilersuillutik misissuinissaminnut, taamaammallu immikkoortoq SUKAtut ittoq ulluinnarni suliassanik unitsitseqqaanngikkarluarluni pisortat ingerlatsiviannik misissuisinnaasoq ineriartortitsinissaq isigalugu atorneqarsinnaasumik aaqqiissutaasinnaalluni.

Naalakkersuisut pisortaanermik atorfinitsitsinerminni aaqqissuussaanerup ineriartortinneqarneranut suliniummik pingaartitsinerulerniarput taamaammallu sulissutigineqalerpoq SUKAp kaammattuutaanut qinerlerfissialiortoqarnissaa 2004-mut Aningaasanut inatsisissatut siunnersuummut suleriaasissat aalajangersarneqarnerannut

 

atatillugu Naalakkersuisunut apriilimi saqqummiunneqartussamik.

Siunertaavoq atortussat tamakku aammattaaq kaammattuutit aningaasanut tunngasutigut naalakkersuinikkut ingerlatsinermik taamatullu naalakkersuinikkut allaffissornikkullu ingerlatsinernik attuisut pingaarnersiorlugit tulleriiaarneqarnissaannut tunngavilersuutinut ilaassasut.

 

Nutaanngorsaanermut piffissalersuineq qanoq issava?

Suliniummut allattoqarfik SUKAQ pilersinneqarmat eqqarsaataavoq taanna ukiuni pingasuni ingerlassasoq. Siulianili oqaatigeriikkattut Naalakkersuisut naliliipput aaqqissuussaaneq Namminersornerullutik Oqartussat qitiusumik allaffissornikkut aqutsisoqarfiattut angissusilik aaqqissuussaanerup ineriartortinneqarneranut allattoqarfeqartariaqartoq.

 

Soorunalimi Naalakkersuisut qanittukkut ungasinnerusumilu takussaasunik angusaqartoqarnissaa soqutigisaraat, kisiannili aammattaaq pissutsit imaapput aaqqissuussaaneq tassanilu suleriaatsit allanngoriartortuartuullutik taamaammallu oqartoqarsinnaanani ineriartortitsineq piffissami aalajangersimasumi naammassineqartartoq.

 

Taamaammat Naalakkersuisut kissaatigaat tamanna ingerlaavartunngortinneqassasoq suliassat allat qitiusumik ingerlatsiviup akisussaaffigisaattaaq assigalugit. Peqatigitillugu Naalakkersuisut kissaatigaattaaq kaammattuutit ilaasa maannakkut saqqumilereersut pingaarnersiorneqarnissaat taamaalilluni qitiusumik allaffissornikkut aqutsisoqarfimmut nalorninarunnaarlugu kaammattuutit piviusunngortinneqarnissaat aammattaaq Naalakkersuisunit tapersersorneqartoq.

 

Anguniakkat piviusunngortinnissaannut atugassarititat qanoq qulakkeerneqassappat?

Aaqqissuussaanerup ineriartortinneqarneranut suliniutip 2000-imi pilersinneqarneranut atatillugu taamanikkut isiginnittaaseq imaappoq taanna ukiumut 2 mio. kr.-inik ingerlatsinermut tapiiffigisarlugu 2003-mi maajimi naammassineqarsinnaasoq, peqatigitillugulu aningaasanut inatsimmi aaqqissuussaanerup ineriartortinneqarneranut suliniutip atuutilersinneqarneratigut pisariillisaanikkut ajunngitsorsiassanut anguniakkat suliarineqarput. Kingusinnerusukkulli paasineqarpoq allaffissornikkut aqutsisoqarfimmut pisariillisaanikkut ajunngitsorsiassat toqqaannartumik aningaasanut inatsimmi pissarsiaralugit atorneqalernissaat ajornakusuussasoq, tassami kaammattuutit SUKAp suliarisimasaasa sulissutigineqalernissaat suli naammassineqanngimmat.

 

Naalakkersuisut 2004-mut Aningaasanut inatsisissatut siunnersuutip suliarineqarnerani periaasissat aalajangersarneqarnerannut atatillugu SUKAp kaammattuutaasa pingaarnersiorlugit tulleriaarneqarnerat isummerfiginiarpaat taamaalillutillu SUKAp kaammattuutaasa ilaasa aaqqissuussaanermi takussaasunngortinnissaat suleqataaffiginiarlugu aammattaaq ajornanngippat aningaasanut inatsimmi toqqaannartumik atuarneqarsinnaanngorlugit.

 

Taamatut oqaaseqarlunga Inatsisartuni oqallinnissamut piareersimassaagut.

 

Qujanaq.

 

Ole Dorph, ataatsimiinnermi aqutisoq, sinniisussat aappaanut sinniisussaq, Siumut.

Maannakkut Partiit Kattusseqatigiillu oqaaseqartui, siulliulluni oqaaseqassooq Ole Thorleifsen, Siumut.

 

Ole Thorlefsen, Siumup oqaaseqartua.

Inatsisartunut ilaasortap Asii Chemnitz Narup Namminersornerullutik Oqartussat allaffissornikkut ingerlatsinerata nutaanngorsarnissaa naleqqussarnissaalu pillugit apeqquteqaateqaataa aallaavigalugu, oqallinnissamut siunnersuutaa Siumumiit paasilluarlugu imatut oqalliseqataaffigissavarput.

 

Kalaalinngorsaanermut tunngatillugu Naalakkersuisut akissuteqarnerminni erseqqissarpaat oqaaseq kalaalinngorsaaneq amerlasoorpassuarnik sammiveqartoq, tamanna Siumumiit assortorfissaqartinngilarput, kisiannili Siumumiit erseqqissassavarput allaffissornermut tunngatillugu pisortanit kiffartuussat qanoq kiffartuunneqarnerisa pingaarnerutittariaqarneri.

 

Nunatsinni kalaallisut oqaasillit allanit oqaasilinnit amerlanerulluinnarput, taamaattumillu kiffartuussinikkut taakkuninnga pingaartitsinerunissaq pissusissamisuuginnarpoq, allanik oqaasillit kiffartuunneqarnerisa saniatigut. Pingaarutitsinermut  oqarnitsinni ima isumaqarpugut:

Anguniartariaqarparput kiffartuussisut sapinngisamik kalaallisut oqalussinnaanissaat kalaallillu kulturiannik ilisimasaqarluarnissaat. Siumumiit saneqqunneqarsinnaangitsutut isigaarput maannakkut ukiunilu tulliuttuni qallunaat oqaasiisa allaffissornermi atorneqarneri. Qallunaat oqaasii ilinniartitaanikkut avammut attaveqaatigaagut taamaattumillu pisortaqarfinni sullissinermi piginnaaneqarfiginissaat aamma pisariaqarpoq. Ilinniarsimasunik pitsaasumik sullissisinnaasunik pisortaqarfinni sulisoqarnissamik neqerooruteqartarnermi kalaallisut qallunaatullu oqaaseqarnissamik piumasaqartarneq nalinginnaavoq, tamannalu isumaqatigilluinnarparput. Siumut nunatsinni ineriartornermut malinnaalluarpoq. Ukiuni kingullerni maluginiarparput ilinniarluarsimasut kalaallisut qallunaatullu oqaasilinnik atorfiit tamakkiisumik inuttalersinnaanngikkigut, kisiannili maannamut pingaartipparput inuusuttut kalaallisut qallunaatullu piginnaanillit ilinniarsimasut periarfisiuunnissaasa aqqutissiuunnissaat.

 

Allaffissornerup annikillisaavigineqarnissaa partiit tamarmik isumaqatigiissutigaat, maannakkummi Namminersornerullutik Oqartussani kommuenilu allaffissornermut aningaasartuutit 800 mio. Kr. missaaniipput. Taamaattumik inatsisartutut pissutissaqarluarpugut suleqataaffigissallugu qanoq ililluta allaffissornerup aningaasartuutigineqarnerata apartinneqarnissaa. Kisiannili erseqqissaatigissavarput suliap tamatuma peqqissaartumik ingerlanneqarnissaa. Allaffinni sulisut sulinerat innarlernaveersaarlugu allanngortiteriniarneq ingerlanneqartariaqarpoq. Naalakkersuisut akissuteqarnerminni innersuuppaat pisortaqarfinni allaffissornermi sulianik pisariillisaanissaq anguniarlugu SUKAQ misissuitillugu. Tassanilu toqqaannartumik allaffinni sulisunik peqataatitaqarnerat Siumumiit isumalluarfigaarput.

 

Soorunami Siumumiit kissaatigaarput suliap sukkanerusumik angusaqarfiunissaa, kisiannili allaffinni sulisut atugarisaat eqqarsaatigalugit pisariaqartipparput toqqissisimanartumik peqqissaartumillu suliap ineriartortinneqarnissaa angusaqarfiunissaalu.

 

Siumumiit qularinngilarput nunap immikkoortuinut akisussaaffinnik agguaassinermi allaffissornerup annikillisaavigineqarsinnaanera. Maannakkummi akisussaaffik annertuumik qitiusumi inissisimavoq, taamaatumillu allaffissornikkut kiffartuussineq eqarpallaarluni, tamannalu aningorniarlugu akisussaaffinnik agguaassinissaq pisariaqarsoraarput.

 

Siumumiit pingaartipparput KANUKOKA peqatigalugu kommunet allaffissornikkut pisariillisaavigineqarnissaat ingerlanneqassasoq, kommunet annertunerusumik akunnerminni suleqatigiissinnaanerat anguniarlugu.

 

Qujanaq.

 

Ole Dorph, ataatsimiinnermi aqutisoq, sinniisussat aappaanut sinniisussaq, Siumut.

Tulliulluni oqaaseqassooq Kuupik Kleist, Inuit Ataqatigiit.

 

Kuupik Kleist, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.

Asii Chemnitz Narup-ip oqallisissiaa Inatsisartunut kingullermik qineqqusaarnermi  sammineqarluartut nanginneqarnerattut Inuit Ataqatigiit isigaarput. Siunnersuuteqartup oqallisissiani maani suliffitsinnut pissutsinut sammitippaa apeqqutillu pingaarutillit ujartuiffigai.

 

Aallarniutigalugu oqaatigissavara matumuuna Naalakkersuisut aamma ?kalaalinngorsaanermik? oqaatigineqartartoq pillugu qanoq namminneq paasinninnerminnik nassuiaateqarnissamut periarfissatsialammik tunineqarmata, tassami oqallisigineqartup tamatuma inuiaqatigiinni kalaallini tamatsinnit assigiikannersumik paasineqarnissaa pingaaruteqarluinnarmat.

 

Aamma taamatut ippoq suliffeqarfissuarmi maani. Pitsaasunik angusaqassagutta suut ataatsimoorluta siunertarinerlugit sulisorisanut nassuiarsinnaasariaqarpagut, sulisorisanik ataatsimoortitsisinnaasariaqarpugut, nukiit ataatsimut atorlugit siunnerfitsinnillu nalornivallaarata. Naalakkersuisut pisortaasalu Namminersornerullutik Oqartussani ingerlatsinermut akisussaasuusut, suliassaat matumani pingaarnerpaaq tassaavoq sulisorisatik siunertanik erseqqissunik paasitinniassallugit sulinermilu periaatsit tamaasa siunertanut naleqquttumik aaqqissuutissallugit.

 

Ilumoorpoq Namminersornerullutik Oqartussat akisussaaffinnik tigooraanitsinni ingerlatseriaatsit aamma aalanngaat ilanngullugit kingornuttarsimagigut uagut nammineq atukkatsinnut naleqqussaanngippallaarsimaqaagut tamakkulu kingunerannik inuuttooqajaasuartutut inissittoortarluta.

 

?SUKAQ? pillugu Naalakkersuisut siulittaasuata nassuiaataa qujassutigaarput, taamaakkaluartorli suli ersarinnerusumik paasitinneqarnissarput kissaatigaarput isumaqaratta maana pineqartoq aamma uagutsinnut Inatsisartuni ilaasortaasunut annertuumik attuumassuteqartoq. Allaffeqarfissuarmi ingerlatsinermut Naalakkersuisut akisussaasuunerat apeqqusinngikkaluarlugu misigisimavugut sapinngisaq naapertorlugu aamma Inatsisartut pitsanngorsaataasinnaasunik tikkuussisariaqartut.

 

Inuit Ataqatigiit-niit kajumissaarutigissavarput maannamiit allaffeqarfissuarmi ingerlatsinermut nutarteriniarnermullu tunngasut ammanerusumik ingerlanneqalissasut. Kajumissaarutigissavarput akuttuallaanngitsumik sulisut tamarmik ulloq ilivitsorluunniit katerisimaartinneqartassasut, killiffinnik oqalliseqatigalugit, siunertanik erseqqissaaffigalugit ataatsimoornissamillu kaammattuiffigalugit.

 

Kajumissaarutigissavarput sulisorisat sivisunerusumik sulisorisarnissaat siunertaralugu iliuuseqartoqartassasoq minnerunngitsumillu sulisorisat aalajangiiniarnerni tamani peqataatinneqartassasut.

 

Aamma kajumissaarutigissavarput suliassat suut maani pinngitsoorani isumagisariaqarnersut minnerunnngitsumillu suut maani isumagineqassanngitsut erseqqissarneqarlunilu aalajangersarneqassasoq.

 

Upperaarput aatsaat aalajangersimasumik pissuseqarnikkut pitsanngoriaatissat angulertorneqarsinnaasut.

 

Siunertaq tassaassariaqarpoq Namminersornerullutik Oqartussat suliffeqarfiussasoq suliffigissallugu pilerinartoq, sukataarluni suliffiusoq aamma sulisitsisut akornanni tatigeqatigiiffiusoq.

Inuit Ataqatigiit peqataarusupput siunertat tamakku anguniarlugit.

 

Ullumi oqaluuserisassami allami (immikkoortoq 84) aamma oqallisigisamut matumunnga tunngassuteqarsinnaasut allat tikittussaavagut ? tassami inuiaqatigiinni aaqqissuussinerup ingerlatseriaatsillu inuiaqatigiinnut naleqquttup nassaariniarnissaa aamma matumani pineqarpoq.

 

Ole Dorph, ataatsimiinnermi aqutisoq, sinniisussat aappaanut sinniisussaq, Siumut.

Tulliutissooq Jensine Berthelsen, Atassut.

 

Jensine Berthelsen, Atassutip oqaaseqartua.

Qujanaq.

 

Nunatsinni innuttaasut amerlassusaannut qanorlu siamarsimanerannut pisortat innuttaasunut kiffartuussineranni eqaallisaanissaq nunatsinnullu naleqqussaanissaq Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Inatsisartuni ilaasortap Asii Chemnitz Narupip oqallisissiamini ujartuinera pissutsinut nutaanut ikaarsaarniarnermi oqallisigissallugu timitalersussallugulu pingaaruteqartorujussuuvoq ATASSUT-millu oqallinnissamik siunnersuuteqartup tunngavigisai imatut oqaaseqarfigissavavut:

 

Pisortat allaffissornikkut ingerlatsinerat arriippallaarnerarlugu, eqarpallaarnerarlugu aammalu akisunerarlugu nalinginnaasumik oqallittarneq ilumoortortaqarlunilu aappaatigut inuttaqarniarnikkut ajornartorsiuteqartarnermik pissuteqartoq ATASSUT-mit isumaqarpugut. Siunnersuteqartummi nammineq ilumoortumik tikkuareerpaa sulisunik ilinniarsimasunik aammalu qaffasinnerusumik ilinniarsimasunik nunatsinni amigaateqarpugut, naatsorsuutigisariaqarparpullu ukiut arlalissuit suli taama inissisimasoqassasoq.

 

Taamaammat ilinniartitaanerup kiliffiata nalilersorneqarnissaanik nalilersuinermilu qulaajakkat tunngavigalugit nutarterneqarnissaanik ATASSUT-ip tungaanit sulissutiginninnissaq piffissanngorsimasoq nalilerparput, Naalakkersuisullu taassuminnga pingaartitsinerat iluarisimaakkatsinnik arajutsisimanngilarput.

 

Tamannali ingiinnarluta utaqqissangilarput, nukiit pigeriikkat ullumikkumit annerusumik atorluarneqarnerunissaat oqaluuserisariaqarparput, tamatigut tunngavigisariaqarparput innuttaasut pisortanit allaffissornikkut sullineqarnerisa tamatigut tamanut naammaginartumik ingerlanneqarnissaa.

 

Eqqumaffigineqarluinnartariaqarpoq innuttaasut ataasiakkaat, soqutigisaqaqatigiit aammalu suliffeqarfimmik aallaaveqarlutik pisortanut saaffiginnikkaangata utaqqilussinnarnermik kinguneqartitsisannginnissaq, saaffiginnissutaasut aalajangigassaappata saaffiginnittullu ingerlaannartumik akineqarnissaat pisortat saaffigineqartut naammassisinnaanngikkunikku erngertumik saaffiginnittoq inussiarnersumik allakkatigut erseqissuliorfigisariaqarpaat piffissap taamaalinerani akissummik pisortanit tunniussisoqarsinnaanngitsoq, ajornanngippallu saaffiginnittut qaqugu akineqarumaarnerminnik naatsorsuutiginnissinnaanersut kalerrinneqartassapput. Taamaaliornikkut nalornisitsinerit utaqqilussinnartitsinerillu pinngitsoortinneqarsinnaapput, saaffiginnittullu pisortanit soqutigineqanngitsutut misigitinneqassanngillat.

 

Tamatuma saniatigut tamakkiisumik isigalugu pisortat allaffissorpallaarnerarlugit isornartorsiorneqartarput, illuatungaanili sulisukippallaarnerup, pingaartumik ilinniarsimasunik sulisukippallaarnerup kingunerisaanik angummanniapiloornerit aamma sullissinerup pitsaassusaanut annikinngitsumik sunniutipiloqartartut naluneqanngilaq, taamaattumik ATASSUT-mit suliniutip Sukamik taasap ingerlaannarnissaanut Naalakkersuisut oqariartuuteqarnerat ilassilluarparput, Naalakkersuisoqarfinnullu kaammattuutigissavarput Sukamit innersuussutit imaaliallaannaq piviusunngortinneqarsinnaasutut taakkartukkat ataatsimoorussamik nalilersorlugillu timitalersorneqarnissaannut sulissutiginneqqullugit.

 

Asii Chemnitz Narupip kalaalinngorsaanerup qanoq paasineqarnissaata erseqqissaatigineqarnissaa ujartorpaa. Ilumoorpoq kalaalinngorsaaneq imartoorujussuummat, assigiinngitsorpassuarnullu tunngasuulluni. ATASSUT-mit kalaalinngorsaaneq tassaasorinngilarput nutsat isillu qalipaataat aallaavigalugit amerlanerpaanik pisortat ingerlatsiviini sulisussarsiorneq ? naamik ? nassuerutigalugu ukiorpassuit ingerlanerini inoriaatsikkut kulturikkullu Danskillu ingerlaqatigiinitsinni avaqqunniarneqarsinnaanngilaq pisuussutitulli isigineqartariaqarluni immitsinnut akuliulluinnarsimanerput.

 

Taamaattumik danskit nunatsinni kalaallisulli inooqataallutillu inuiaqatigiinnik sulisseqataasut sullisseqataarusuttullu kalaalinngorsaanerup iluaniittutut ATASSUT-mit nalilerparput.

 

Taamatuttaaq nunarsuarmioqataanitta annertusiartuinnarnerani inoqativut ungasissorsuarmeersut nunatsinnut tikeraaginnaratik nunaqqataalersimasut inuiaqatigiinnillu sullisseqataasut, sullisseqataalerusuttullu aamma kalaalinngorsaanerup iluaniittutut ATASSUT-mit nalilerparput.

 

Taamatut oqareerluta ATASSUT-mit inuiattut namminiussutsitta aqqani nunatsinni I-nunngorlutillu peroriartorsimasut salliutillugit ilinniartitaanikkut periarfissiuunneqartuarnissaat ilinniareerlutillu nunatsinni inuiaqatigiinnut sullisseqataalernissaannut kajungilersitsiniutit inuiaqatigiit aningaasaqarnerannut artukkiutaanngitsumik isumagineqartuartariaqarput. Naammagisimaarparpullu kalaallit nunatta avataani (Danmark-imi) ilinniagaqartut Naalakkersuisunit qanimut suleqatigineqalersimammata.

 

Ataatsimut isigalugu, kikkulluunniit ajunngitsumik siunertaqarlutik, periarfissanik atornerluinissamik siunertaqaratik akornatsinni inooqataarusuttut suleqataarusuttullu tamatigut tikilluaqqusaajuassasut ATASSUT-mit pingaartipparput.

Inuiaqatigiit ineriartornermut naleqqussarlugit nutaamik aaqqissuussaanissaannik Naalakkersuisut ujartuinerat ATASSUT-mit paasilluarlugulu suleqataaffigissavarput, tamatumalu sulissutigineqarnerani pisortat innuttaasunut kiffartuussinerat annertumik kalluarneqartussaavoq.

 

Namminersornerullutik Oqartussat kommunellu akornanni suliassat nammagassallu agguarneqartarnerat kalluarneqartussaavoq.

 

Taamaammat Namminersornerullutik Oqartussat KANUKOKA-p aammalumi nunaqarfiit peqatigiiffiata KANUNUPI-ip qanimut suleqatigiillutik inuiaqatigiit nutartigaasut qanoq ilusilimmik aaqqissuussaanissaannut aqqutissiuusseqatigiinnissaannit Inatsisartunut apuussisoqartalernissaa ATASSUT-mit qilanaaraarput.

 

Ole Dorph, ataatsimiinnermi aqutisoq, sinniisussat aappaanut sinniisussaq, Siumut.

Taava Per Berthelsen, Demokraatit.

 

Per Berthelsen, Demokraatit oqaaseqartuat.

Qujanaq.

 

Demokraatinit isumaqarpugut Asii ChemnitZ Narup-imit oqallinnissaq siunertaralugu apeqquteqaataa soqutiginarluinnartuullunilu pinartuusoq.

 

Soqutiginarluinnartuuvoq peqqutigalugu oqaaseq "kalaallinngorsaaneq" ullumikkut atorneqarmat  oqaatsitut erseqqissumik isumalersugaanngitsutut.

 

Taamatummi ililluni "kalaalinngorsaanermik" oqarneq tassaalernikuuvoq akissut, sumilluunniit nassuiaaserneqarneq ajortoq.

 

Tamannalu ajoraluartumik siunnerfiilimmik oqallissinnaanermut ammaassisuunngilaq, nunatsinnut siuarsaataasinnaasumik.

 

Saniatigullu ajuusaarnartumik takullattaalernikuuarput oqaatsip politikkikkut atornerluinertut atorniarneqariartarnera. Taamallu pissusilersortarneq takussaasarpoq minnerunngitsumik inuit allanik inangeerusussuseqartumik kiinneqqajaasartut akornanni.

 

Taakkumi "kalaalinngorsaaneq" atorpaat kalaallisut oqaaseqartuunissamik isumaqartittutut illugu.

 

Taamallu iliornermikkut iluatsilluartumik piumasaqaasiipput soorluli kalaallisut oqalussinnaaneq atorfittaarsinnaanissami  sutigut tamatigut aaliangiisuussasoq.

 

Tassa oqaaseq isumaqalersippaat "kalaallisut oqalussinnaaneq" - tamannalu Demokraatit tungaannit isumaqatiginngilarput.

 

Qulequtap imarisaa pinartuuvoq peqqutigalugu pisariaqarmat piffissami aggersumi qaninnerpaami periarfissiinissamut, Namminersornerullutik Oqartussat iluani kalaallit atorfillit pimoorussaasumik pikkorissarneqarnissaannut, taamak ilillutik piviusorsiortumik tunngaveqartumik avataanni ilinniarsimasunut atorfiit qaffasinnerusut eqqarsaatigalugit unammilersinnaalernissaannut.

 

Oqariartuut "Kalaalinngorsagaasumik allaffissorneq" apeqqutissarpassuarnik qalaartitsilerpoq, tassa oqaatsit "kalaalinngorsaaneq" "allaffissornerlu" immikkut tamarmik assigiinngitsorpassuarnik isumaqartinneqarsinnaareermata, inunnit ataasiakkaanit assigiinngitsorujussuarnik isumalersorneqarsinnaasut isumalersorneqartareersullu.

 

Taamaattumik uanga pisariaqartippara oqaatsit taakku paatuunganartuiarlugit tunngavissinniaqqaarnissaat.

Taamatummi iliornikkut  paasinarsisinnaammat, suut piviusorsiortumik "kalaalinngorsaavigineqarsinnaanissaat".

 

Taamaattumik paasiuminarsaajumallunga oqaaseqaatissara marlunngorlugu avinniarpara ukuninnga qulequtsiillunga:

 

Kalaallinngorsaaneq oqaatsitut isigalugu qanoq isumaqartinneqassava?

1)Allaaffissorneq (aamma aqutsinermik isumaqarsinnaasoq) sunaana?, tassungalu oqaaseq               kalaallinngorsaaneq qanoq isumaqartillugu ivertineqarsinnaava?

 

1)      -imut atatillugu:  Tassani siunnersuuteqartoq isummersuuteqarpoq oqaaseq             "kalaalinngorsaaneq" pillugu.

 

Tassanilu ilaatigut taaneqarput ilinniarsimaneq, nunatsinni najugaqavissunik qaffassaanissaq tassa piukkunnarsaanissaq, piorsarsimassuseq taassumalu ataani oqaatsit tunngavigalugit kinaassuseqarneq aammalu inuiaqatigiinni aqutseriaatsit.

 

Taamatut tunngaveqartumik isummersorneq paasinarluarpoq. Isumaqarpungami uagut nunatta aqunneqarnerani amigaataalluinnartut ilagigaat, nunatsinni najugaqavissunik sulisuusinanasunik piukkunnarssaasanngippallaarnerujussuaq.

 

Siunnersuuteqartorlu isumaqarpoq, soorlu assersuutigalugu Ilisimatusarfik piginnaanikkut  qaffassaniarluni pikkorissaavittut atorneqarsinnaasoq.

 

Uangalu siusinnerusukkut Ilisimatusarfimmut atatillugu oqaaseqartarninni taanikuuara  Ilisimatusarfik aqutsinermi inersimasunut ilinniarfittut atorneqarsinnaasoq, soorlu sivisunerusumik pikkorissaasarneq aqqutigalugu.

 

Taamatummi ingerlatsinikkut Namminersornerullutik Oqartussat allaffissuaqarfiani sulisut ilaat aqutseriaatsit pillugit ilinniartinneqarsinnaalissagaluarput. Eqqarsaatigineqarsinnaagaluarporlu ilinniarnerit imatut ilusilersorneqarsinnaanissaat, tassani sulisut piukkunnarsarneqarsinnaallutik fuldmægtig-itut sulilersinnaanissamut.

 

Taamatut aaqqissuisinnaanermi pingaarnerpaasoq unaavoq, tassalu aaqqissuussinerit Namminersornerullutik Oqartussani suliassanut piviusorsiortumik naleqqussagaanissat.

 

Piorsarsimassuseq aallaavigalugu kalaallinngorsaaneq taaneqarpat siullertut eqqaasassaq tassaavoq - oqaatsivut. Oqareernittullu tassa oqaaseq "kalaalinngorsaaneq" politikkikkut atornerlunneqallattaarpoq aammalu atornerlunneqarluni inunnit ataasiakkaanit, imminuinnaq eqqarsaatigalutik pisortani qaffasissumik atorfinikkumasut akornanni. Taamatullu sangutitsineq uggornartuuvoq.

 

Namminersorneruneq pilersinneqarmalli tikisitanut piumasaqaatitut qaqillattaartuarneqartarsimavoq tamakku kalaallisut oqaatsitsinnik ilinniarnissaat. Qanorli pisoqarpa? Pisoqangaanngilaq!

 

Sumik pisortanit iliuuseqartoqanngitsoq tikisitat avoqaarillattaarneqartalerput kalaallisut ilinniarumassuseqannginnerarneqarlutik.

 

Soorlu killormut saatillugu tikisitat aperineqartariaqaraluartut SOOQ kalaallisut ilinniarnissaq kajumissuseqarfigerpalunngikkaat.

 

Ilami tikisitat kalaallit oqaatsitsinnik ilinniarnissaat ilumut pimoorullugu piumasarissagutsigu, soorlu taava pimoorussilluni ilinniarsinnaanissamik periarfissamik tutsuiginartumik neqerooruteqartoqassagaluartoq.

 

Maannami iisiginngitsuussaarniaannarneqarsinnaanngilaq kalaallit oqaatsitsinnik ilinniarsinnaaneq naammaginartumik periarfissaatinneqanngimmat.

 

Saniatigullu ajuusaaraluarlunga piffissami qaninnermi takorlooruminaatseqaara Namminersornerullutik Oqartussat allaffissuaqarfianni annertunerpaamik kalaallisut oqaluttoqalernissaa.

 

Ilumoortumillu naliliissagutta qularaara Inatsisartut akunnitsinni ilumut upperigipput tikisitanik sulisoqarnissaq pisariaqartinneqartillugu allaffissuaqarfitsinni kalaallisut oqalunnerup nalinginnaasuulernissaa.

 

Sinnattuanerinnaagallarsorinarpoq naak tusarneraluaqaluni.

Taamaammallu maannamut Namminersornerullutik Oqartussat allaffissuaqarfiani kalaallisuinnaq oqalunnissamik oqaluttarneq tassaalerpoq asuli oqalunnertut ittoq siunnerfeqanngitsumik ingerlasoq.

 

Sukumiisumik ujartortigit sammiviit iluatsitsilluarfiusinnaasutut nalilerneqarsinnaasut. Pisortat allaffissornerat aallaavigigutsigu inatsisit tunngavigalugit Inuiaqatigiinni marluginnik oqaaseqarfiusuni innuttaasut oqaaseq nukittuffiginerusartik atorlugu sullinneqarnissamik periarfissaqartinneqartussaapput.

 

Taamaattumik naapertuunnerpaasuussaaq, kalaallit oqaasitsinik pikkorissaanerit neqeroorutigineqarpata taava pikkorissaasinnaanerit Namminersornerullutik Oqartussat iluani

sulisunut ulluinnarni kalaallisuinnaq oqalunnerusunik sullissisartunut tamatuma neqeroorutigineqaqqaassappat. 

 

Tamanna aallartiffigisu!  Taamallilluta iluatsilluartumik  inaagaasumik takutitsisa, allorneq alla tigutinnagu.

 

Immikkoortup aappaannut atatillugu:  Tassani tunngavissinniagassaq tassaavoq oqaaseq "allaffissorneq oqaatigisattut aamma aqutsineq-mik isumaqarsinnaasoq", makkuninnga apeqqusiiffigineqarsinnaasoq:

 

Maleruaqqusanik aqutsineq, taassuma ataani minnerunngitsumik isumaginnittoqarfinni maleruaqqusanik aaliangersagaasunik malitsinermik nakkutilliineq.

 

Allaaffisorneq/aqutsineq qanoq aaqqissuussaava?

 

Suliassanik naammassinninniarneq minnerunngitsumillu immikkoortoq, d) atituumik isigalugu Sulisoqarnerup iluani ingerlatseriaaseq.

 

Immikkoortoq 2 a-mut atatillugu:  Maleruaqqusat.

Nunatsinni inatsisit qallunaat inatsisaannik sunnigaasorujussuupput, minnerunngitsumillu ingerlatsivinni maleruaqqusaasut eqqarsaatigaanni.

 

Takujuminaatsippara qanoq iliorluta inatsisilioriaatsitta allanngortinnissaa anguneqarsinnaassasoq, arlaatigut pioreersut iluanni pilliutitaqanngitsumik, soorlu innuttaasut Namminersornerullutik Oqartussat aaliangiinerat naammaginngikkunikku, maalaaruteqarsinnaanerat eqqarsaatigalugu.

 

Tamannami Demokraatit tungaannit eriagivarput tigummiinnarusullugulu.

 

Imm. 2 b-mut atatillugu:  Aaqqissuussaaneq. 

Allaaffissorneq/aqutsineq aaqqissuussaalluartutut taassagutsigu, siunnersuuteqartoq naqqiuteqarfigiumava oqarmat, uagut allaffisornerput aqutseriaaserpullu  nunami allami piusunut assingulluinnartoq.

 

Tamannami uanga ilumoorluinnartuusorinngilara. Ilami isumaqaqqajaavunga allanut sanilliutissagutta uagut allaffeqarfipput allaassuteqarluinnartoq, tassa tamakkiisumik sulisuusunut sanilliullugu naalagarpassuaqarnermigut.

 

Ilami Namminersornerullutik Oqartussat nittartagaat www.naoq.gl, iserfigigaanni tassanilu oqarasuaatit normui qupperlugit, taava tupaallannarpoq takullugu, Pisortaqarfiit sulisuisa annertussusiat isigigaanni pisortatut inissisimasut amerlalluinnassusiat.

 

Ilami pisortatut taaguutillit inissisimasullu qalleraatiinnangajapput, naak immikkut taasariaqarunaraluartoq Aningaasaqarnermut Pisortaqarfiup sulisunut sanilliullugu pisortai ingasaassaarpasinngimmata.

 

Uanga isumaqartuarsinnarpunga, tamannalu uppernarsillattaartarpara, fuldmægtig-imiit allaffimmi pisortamut qaffatsitsisarneq ilarpassuatigut atorneqartartoq sulisup nunagisavimminut uternissaa pinngitsoortinniarlugu.

 

Tamannali piffissaq ungasinnerusoq isigalugu ingerlariaasiunngilaq illersorneqarsinnaasoq.

 

Taamaammat oqartariaqarpugut nunatsinni allaffissornikkut pissutsit atukkagut aningaasarsianik isumaqatiginninniarnermi tunngaviusunut naleqqutuunngitsut.

 

Tassanimi aaqqiissuussaaneq Qallunaat Nunaanni periutsinik ilaarsiinnarneruvallaarpoq. 

 

Tunngavimmigut isumaqatiginninniarnissami suleriaasissaq eqaannerusariaqarpoq, tassani sulisoq erligisaq tigumminiarneqarsinnaasunngorlugu atorfikkut qaffaanertaqanngikkaluartumik. Tamannalu pillugu oqaasissarpassuaqarsinnaagaluarlunga uani piffissaqanngilanga.

 

Soorlu siunnersuuteqartoq allattoq, taava pisortaqarfiit ingerlapput atom-iaqqatut imminnut attavilersugaanngitsutut. Siunnersuuteqartullu pisortaqarfiit immikkut tamarmik "inuuneqartutullusooq" ingerlanerat ajornartorsiutaasoq taammagu, isumaqatigilluinnarpara.

 

Isumagalu naapertorlugu ajornartorsiut pinngortarpoq peqqutigalugu, pisortaqarfimmi direktør-iusup  marlunnik naalagaqarnera, tassa Naalakkersuisumik aammalu Allaaffissuaqarfimmi akisussaasutut direktør-imik. 

 

Taamatummi ilusiligaanikkut direktør-i mianernarsinnaasumik pisoqartillugu Naalakkersuisumit naalakkerneqarnissani malikkumanerusarpaa, taanna ulluinnarmini toqqaannarnerusumik attaveqarfigisuugamiuk.

 

Tamannalu peqqutigalugu allaffissuaqarfimmi qullerpaartaasumut ajornartorsiutaalissaaq sulisut tamat sammivimmut ataatsimut qimutsinniarnissaat.

 

Taamaattumik Namminersornerullutik Oqartussat ataqatigiinnerusumik ingerlanissaa kissaatigigutsigu, taava ingerlatsinerup iluani allatut aaqqissuussisariaqassaagut.

 

Taamattumik eqqumiiginanngitsuunngilaq, allaffissuaqarfimmi qullerpaartassamik inuttarsiuinermi piumasaqaatigineqanngimmalluunniit, taassuma soorlu assersuutigalugu suliffeqarfimmi aaqqissuusseriaatsinik aammalu ilusilersuinermik allanngortiterinermillu misilittagaqarnissaa.

 

Immikkoortoq 2 c-mut atatillugu:  Suliassanik naammassiiniartarneq.

Suliassanik naammassinninniartarnermut atatillugu takujuminaatsippara qanoq iliorluni tassani "kalaalinngorsaasoqarsinnaanera".

 

Ilami tunngaviatigut isumaqarpunga, kikkulluunniit - aamma kalaallit tungitsinnit - sullinneqarnissamut atatillugu soqutiginerpaasarisagut tassaasut, sullinneqarnerup akisuallaartuunnginnissaa, sullinneqarnerup pitsaasuunissaa aammalu immikkortitsinani sullissinermik takutitsiviunissaa. 

 

Isumaqarluinnarpunga salliutinneqanngilluinnartoq sullissinerup swahilikkormiunik tyrkiiamiunilluunniit sullissinertut ilusilersugaanissaa. Pingaartitaasormi tassaavoq pitsaanerpaamik sullinneqarsinananissaq.

 

Taamaattumik siunnersuuteqartoq isumaqatiginngilara oqariartuuteqarmat, sanngeequtaasoq, nunatsinni allaffisornerup allami allaffissornermut ilusiligaanermigut assingunera.

 

Demokraatimmi tungaannit isumaqarpugut ajornartorsiut tassaanngitsoq allaffisornerup allani ingerlatseriaatsimut assingunera, ajornartorsiulli tassaasoq sullinneqarnerup kissaatiginarsinnaasutut ittuunnginnera imaluunniit innginnera.

 

Kisiannili siunnersuuteqartoq isumaqatigilluinnarparput uparuaammat, allaffissuaqarfik sullissinerluppallaartoq, matoqqavalaartumik ingerlasoq suleriaasialu kigaappallaartoq.

 

KISIANNI - pissutsit taamatut innerannut kikkut pisuuppat?

 

Tassa uagut qinikkatut sulisuusugut. Tamanna qimarratigisinnaanngilarput.

 

Namminersornerullutimmi Oqartussat sinaakkutissaat Aningaasanut Inatsisikkut aaliangerneqartarput, tamannalu Inatsisartunit akuersissutigineqartarluni. Taamaammat uagut tassaavugut iliuuseqartussat, ilumut allannguuteqarnissaq pimoorullugu kissaatigigutsigu.

 

Immikkoortoq 2-mut atatillugu:  Sulisoqarnermut kulturi.

Nunatsinni allaffissorneq allanit allaavoq, tassami immikkut ilinniarsimasorpassuit Namminersornerullutik Oqartussat allaffissuaqarfianut sulisussatut nunatta avataanit aasariaqartarmata.

 

Tamanna aningaasaqarniarnermut ilinniarsimanermullu attuumatillugu qimerloorutsigu iluarinartuunngilaq, akisoqimmammi nutsertitsisarneq, akiliussilluni feeriartitsisarneq inissaqartitsisarnerlu eqqarsaatigigutsigit.

 

Ilinniarsimaneq eqqarsaatigutsigu tamanna aamma naammiginartuunngilaq, ilisimasammi sulisut angerlarlutik aallaqqinnerisigut annaaneqartarmata.

 

Kiisalu isumaqarpunga, tamanna unissarniarlugu annertunerusumik iliuuseqartoqartanngitsoq. Ilami tikisitsisarneq pisariusutut taaneqarsinnaanngimmat.

 

Taamaammat tikisitsisarneq Naalakkersuisunut ilaatigut sinnaassaataattut sanngeequtaavoq.

 

Tamannalu ingerlajuarpoq naak Naalakkersuisut allattoqarfimmik, SUKAQ-mik taaneqartumik pilersitsinikuugaluartut, qanoq ajornartorsiutit aaqqinnissaannut, ilinniartitseqqinnissanullu tunngasunik maannamut 88-inik inassuteqarsimagaluartumik.

 

Taamaattumik isumaqarpunga tassani ilaatigut allaffissornerup "kalaalinngorsarsinnaanissaanut" iluaqutaasumik aqqutissiuussinissaq piugaluartoq.

 

Pingaartuuvorlu eqqumaffigiuassallugu pisussaq tassaanngaanartumik pinnagu ukiorpaalussuarnili ingerlaavartumik aaqqinniarneqartussaassammat.

 

Demokraatinillu pingaartipparput, ingerlanissap aaqqissuussaalluartumik ingerlanneqarnissaa, Namminersornerullutik Oqartussani sulisorisat peqataatilluinnarlugit.

 

Anguniagaq anguneqarsinnaassappat pingaarluinnartuuvoq, ingerlanniakkap politikkikkut tapersersorluarneqarnissaa ingerlaavartumillu malinnaaffigilluarneqarnissaa.

 

Taasinnaavara iluatinnartutut nalilerakku, soorlu Naalakkersuisut Inatsisatunit pineqartoq pillugu ukiumoortumik nalunaarusiortarnissamik peqquneqarsinnaanera, soorlu aamma siunnersuuteqartoq ilaatigut  taamatut oqariartuuteqartoq.

 

Tamatumunnga atatillugu pingaarnersiuilluta tulleriiaarisariaqarpugut. Soorlu aamma taamatut iliortariaqartartugut Aningaasanut Inatsisissaq ilusilerniaraangatsigu, taavami pineqartumi kissaatigisagut taamatorluinnarli suleriaaseqarluta sammisariaqartarpagut.

 

Tamanna aamma pisarpoq, pilersaarutit nutaat tulleriiaarinermi inissinneqartariaqaleraangata, taavami nutaamik tulleriiaarisariaqalersarpugut ilaatigullu aaliangiunneqareeraluartunik piiaasariaqalersinnaasarluta.

 

Namminersornerullutik Oqartussani sulisutta suut tamaasa kisimik naammassinnaanngilaat.   Ilaatigummi nassuerutigisariaqarunarparput, SUKAQ-p maannamut iluatsilluinnannginneranut ilaatigut peqqutaanngitsuunngimmat, Naalakkersuisut Inatssiartullu pineqartumut soqutiginninnermik takutitsinerisa killeqarnerujussuat aammalu SUKAQ-p kimeqanngippaallaartumik inissisimatitaanera.

 

Peqqutaasinnaasorlu alla unaavoq, aaqqissuussanerup iluani allannguisoqaraangat, pilliutaasinnaaneq merseralugu, taava suliniutit sulisut, pisortat Naalakkersuisullu ilaannit akiorniarneqalersinanasarmata.

 

Taamaattumik ingerlatsinissami Naalakkersuisut erseqqilluinnartumik aalaakkaasumillu naleraqartariaqarput.

 

Oqaaseqaatinni annertunertuumik Namminersornerullutik Oqartussat aallaavigivakka malugigaluarlugu siunnersuuteqartup kommunit aamma ilanngukkai. Kisiannili tassa isumaqarpunga nukissat atorluassagutsigit tulleriiaarisariaqartugut, taammaattumik sammivik ataaseq, tassalu Namminersornerullutik Oqartussat kisiisa aallaavigivakka, alloriaqqinnissamik allamik innersuussuteqartinnanga.

 

Taamatut oqaaseqarlunga oqallissaarisup qaqitaanut Demokraatit oqaatigiumasaat saqqummiuppakka. Qujanaq.

 

Ole Dorph, ataatsimiinnermi aqutisoq, sinniisussat aappaanut sinniisussaq, Siumut.

18 minutter 4 sekundillu. Tulliulluni oqaaseqassooq Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.

Inatsisartunut Ilaasortap Asii Chemnitz Narupip siunnersuutaa siunnersuutaa Kattusseqatigiit sinnerlugit imaattumik oqaaseqarfigissavara.

 

Siullermik erseqqissaatigilara Kattusseqatigiinni anguniakkatta aamma pingaartut ilagilluinnarmassuk nammineernerulernissarput avataaniit isumalluuteqarpallaanerup aamma sutigut tamatigut annikillisikkiartorneqarnissaa. Taamaattumik kalaalinngorsaaneq tunngaviatigut Kattusseqatigiinnit tapersersorparput. Kisianniliuna oqaaseq kalaalinngorsaaneq ilumut atussallugu naleqquttuunersoq immaqa eqqartornerusariaqartoq.

 

Tassami uanga nammineerlunga paasiuminaatsittarpara kalaalinngorsaaneq qanoq atorneqartariaqarnersoq. Tassami oqaaseq taanna kalaaleq-mik naggueqartoq tamatta naatsorsuutigisinnaagunarparput. Aperisoqarsinnaavoq kina kalaaleq kalaalinngorsarneqarsinnaava? Imaluunniit aamma aperisoqarsinnaavoq kina tikisitaq kalaalinngorsarneqarsinnaava, qanorlu ilillugu?

 

Uanga paasinnittarnera naapertorlugu apequserneqarsinnaanngilaq uanga kalaaliunera. Taamaattumik kalaalioreerlunga kalaalinngorsarneqaqqissinnaanngilanga. Naluara tikisitaq kinaagaluartorluunniit kalaalinngorsarlugu kalaalinngortinneqarsinnaassanersoq. Tamanna soorluuna ilimanarpalaanngitsoq. Kisianni tikisitaq kinaluunniit soorunami nammineq piumassutsini naapertorlugu maani nunami inuit oqaasii inooriaasiat piorsarsimassutsikkut atugarisaat allarpassuillu soqutigigunigit annerusumik iserfiginiarsinnaavai. Soorunami aamma apeqqutaalluni inuit ataasiakkaat tamatumuuna qanoq soqutiginnitsiginerat. Tassami inuit tamatta kiffaanngissuseqarluta inuuvugut. Tamannalu aamma ataqqineqartariaqarpoq.

 

Aamma nalunngilara kalaalinngorsaarnermik oqaraangatta tunngaviatigut pineqartartoq. Kisianni Kattusseqatigiinni apeqqut taanna pillugu oqallittarnitsinni oqaaseq kalaalinngorsaaneq qanoq atorneqassanersoq apeqqutaalluinnartarpoq sumut tunngatillugu atorneqassanersoq. Tassami oqareernittuut Kattusseqatigiinni anguniakkatta pingaartut soqutigisattalu aamma ilagimmassuk uagut kalaallit nammineersinnaanerulernissatta sulissutigiuarnissaa.

 

Taamaattumik uani oqallinnermi allaffissornikkut ingerlatsineq pillugu nutaanngorsaanissamut aamma tunngatillugu oqaaseq kalaalinngorsaaneq atorneqartariaqarnersoq imaluunniit atorneqartariaqannginnersoq apeqquserneqartariaqanngilarluunniit.

 

Tassami Kattusseqatigiinni takusinnaasagut naapertorlugit ullumikkut nunatsinni sulisoqarneq pillugu ersarissumik politikkeqarnissaq amerlaneritigut amigaatigineqarpoq. Aammalu allaffissornikkut ingerlatsinermi puigorneqartariaqanngitsoq pingaartoq tassaavoq sullitat. Kikkut sullinneqarpat soorunami sullinneqartut sullinneqartussallu tassaapput kalaallit inuiaat.

 

Taakkualu pitsaasumik sullinneqassappata soorunami sullissisut tassaasariaqarput inuit aamma sullitaminnik oqaasiinik atuisinnaasut. Apeqqutaavorlu tamanna naalakkersuinikkut qitiusumik allaffissornermit qanoq anguniarneqarsinnaanersoq. Kattusseqatigiinni anguniakkagut naapertorlugit tamanna anguniarneqarsinnaavoq ilaatigut oqareernittuut ersarissumik sulisoqarneq pillugu politikkeqalernikkut. Aammalu allaffissornikkut ingerlatsinerup kalaallit nunatsinni pisariaqartitsineq malillugu aaqqissuussinikkut minnerunngitsumillu suli pitsaanerusumik ilinniartitaanikkut.

 

Soorunami Kattusseqatigiinni aamma nalunnilarput tamanna ullormiit ullormut pisinnaanngitsoq. Kisianni isumaqarpugut namminersornerulerneq eqqunneqarmalli suliuniutit ersarissut tamatumunnga tunngasut aamma pimoorullugit aallunneqarsimasuuppata ullumikkut ingerlatsinermut allaffissornermullu aningaasartuutit ikinnerussagaliarneri qularnanngitsumik killilersimaarneqarsinnaagaluartut.

 

Taamaattumik nunatsinni allaffissornikkut ingerlatsineq nunatsinnut naleqqussarlugu ingerlanneqassappat periarfissat pitsaanerpaat Kattusseqatigiinni siunniussimasatta anguniakkattalu aamma ilaat tassaasut ilinniartitaaneq pikkorissaritsisinerit aqqutigineqartariaqartut.

 

Tassami oqaannarsinnaanngilagut kalaalinngorsaaneq iluaqutsiullugu allaffissornerujussuup akisuup qaangerneqarnissaa sulissutigineqartariaqartoq.

 

Oqareernittuut uteqqillugu Kattusseqatigiinni anguniakkatta pingaartut ilagaat suli pitsaanerusumik ilinniartitaaneq sulisorisanik pikkorissartitsiuarneq pisortanik pikkorissartitsinerit akisussaaffinnik siammarterinikkut sulisorisanik tatiginninnermik annerusumik takutitsinikkut minnerunngitsumillu nunaqavissunut sutigut tamatigut suliffeqarfiup tungaaniit pitsaasumik neqerooruteqarnikkut soorlu assersuutigalugu kalaallit ilinniagaqartuut Danmarkimiittut nunaniluunniit allaniittut nunatsinnut uternissaannut pitsaasunik neqeroorfiginninnikkut.

 

Soorlu aamma assersuutigalugu ineqarnerup tungaatigut, meeqqeriveqarnerup tungaatigut akissarsiatigut allatigullu pitsaasunik periarfissinnerisigut nunatsinnut uterlutik sulilersinnaanerannut kajuminnarnerusunik atugassaqartinneqarnissaannik periarfissiinikkut tikisitanik atuinerup akisoorujussuusup annikillisikkiartorneqarnissaa anguniarneqarsinnaasoq Kattusseqatigiinni siusinnerusukkulli aamma Inatsisartunut saqqummiuttareersimavarput. Kisiannili ajoraluartumik taperserneqanngitsumik.

 

Kattusseqatigiit tungaanniit erseqqissaatigissavara kikkulluunniit nunami allamiut maani nunatsinni sulisinnaanerat apeqquserniannginnatsigu kisiannili soorunami aamma erseqqissaatigineqartariaqarpoq nunanut allanut sumulluunniit pigaanni nunap tikitap oqaatsitigut atuinera saneqqutiinnarneqarsinnaaneq ajormat. Soorlu tamanna naalagaaffeqatitsinni Danmarkimi aamma atortinneqartoq. Tassa Danmarkimut nunasisut Danmarkimi najugaqassagunik suliffeqassagunillu ilaallu ilanngullugit danskit oqaasiinik ilinniartariaqartartut piumaffigineqartarmata.

 

Taamaattumik nunatsinni sulisussanut sulisunullu minnerpaamik kalaallit oqaatsitta aamma ilinniarneqarnissaat atorfinitsitsinermut atatillugu piumasaqaatigineqarsinnaanerat tupinnartualiatut isigineqartariaqanngilaq pissusissamisuuginnartussaammat. Kisiannili maannakkut pissutsit taamaakkallartillugit kalaallit kalaallisut oqalussinnaanermik tamakkiisumik piumasaqaateqarnissaq piviusorsiortuussanngilaq. Tassamut Naalakkersuisut akissuteqarnerminni nassuerutigalugu oqaatigivaat ullumikkut qitiusumik allaffissornikkut aqutsinermi ilinniagaqartuut 125-t missaanni sulisuusut. Taakkuananngalu taamaallaat 20-t missaanni kalaaliusut imaluunniit nunatsinni peroriartorsimasuusut.

 

Soorunami pissutsit taamaannerat allanut pisuutitsiuniutigineqarsinnaanngilaq. Tassami uagut nammineq ajornartorsiut taanna iluarsiniartussaavarput. Maannamut ukiuni 24-nngulersuni namminersorneroreersimavugut. Nassuerutigineqartariaqarporli sulisoqarnerup tungaatigut kinguaattoorsimanerput.

 

Aammalu tikisitanik maannamut isumalluuteqarnerujussuup qaangerniarlugu sulissutigineqarnera arriippallaarsimavoq. Tassami tamatuma ersarissumik aamma Naalakkersuisut akissuteqarnerisigut kisitsisitigut uppernarsarneqarpoq. Tassami suliffeqarfiit namminersortut arlallit aamma ilaatigut danskit naalagaaffiat suliffeqarfiutaasa ilaat ilaasa uppernarsareerpaat kalaaliinnarnik imaluunniit kalaaliinnangajannik sulisoqarneq aamma ajornartorsiutaanngitsumik nunatsinni ingerlanneqarsinnaasoq. Matumani uanga nalagaaffimmi ukiuni 30-ngajanni suliffigisimasara assersuutissaqqippoq. Tassa suliffeqarfimmi tassani kalaallit 90-t missaat ilinniarsimasut sulisorineqarput tikisitallu 25-t missai sulisorineqarlutik.

 

Taamaammat oqartoqarsinnaavoq danskit naalagaaffiat nunatsinni kalaallinik sulisoqarnissaminik pingaartitsinerusimasoq Namminersornerullutik Oqartussanut sanilliullugu. Uffa massa Namminersornerullutik Oqartussat kalaallinik amerlanerpaanik ilinniagartuunik sulisoqarsinnaanermut aallussiniartussaagaluartut.

 

Tamakku assersuutigiinnarpakka tassa ajornanngikkaluarmat aamma kalaallinik amerlanerusunik sulisoqarnissaq. Taamaammalli kalaallinut sulisorisassanut atugasarititaasut qanoq ilillugit pitsanngorsarlugillu pilerinartunngorsarnissaat ilinniartitaanikkut allatigullu pitsaarnerusunik periarfissiinissat annerusumik apeqqutaaginnarunarpoq. Minnerunngitsumillu naalakkersuinikkut isummernissaq aamma apeqqutaaginnarlutik.

 

Apeqqutit ataasiakkaarlugit akinngikkaluarlugit siunnersuut soqutigalugu Kattusseqatigiit sinnerlugit taamak oqaaseqarfigitsiarpara.

 

Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.

Tullinnguuppoq Asii Chemnitz Narup siunnersuuteqartoq, Inuit Ataqatigiit.

 

Asii Chemnitz Narup, siunnersuuteqartoq, Inuit Ataqatigiit.

Qujanaq. Naalakkersuisut Siulittaasuata ima akissuteqaataanut qujavunga aammalu partiit oqaaseqartartuisa oqaaseqaataannut qujallunga. Anthon Frederiksenimut kingulliulluni oqaaseqartumut erseqqissalaassavara soorunami uani qulequtsiinitsinni inuit ataasiakkaat inuiaassutsimikkut kinaassusiat pinnginnatsigu.

 

Soorunami kalaaleq kalaalinngorsarneqarsinnaanngilaq. Inuit pineqanngillat kisianni aqutseriaatsit aaqqissuusseriaatsit naalakkersuinikkut aqutsineq allaffissornikkut aaqqissuussineq. Taanna erseqqissalaavinnarpara Anthon Frederiksenip nalunngikkaluarlugu taanna eqqaammagu, taanna oqaatigilaavinnassavara.

 

Qujavunga akissutinut soqutiginartorpassuarnut malunnarpoq qulequtaq tamatta uummateqarfigalugulu isummersorfigisarsimagipput. Aamma nuanneqaaq maani inimi kiisami taanna qulequtaq eqqartorsinnaagatsigu.

 

Ineriartortitsinermut tunngasorujussuuvoq aamma suli atitunerujussuarmik isorartunerujussuarmik eqqartorneqarsinnaavoq ineriartortitsinermut nunami tamarmut eqqarsaatigalugu kalaalinngorsaaneq qulequtsiunneqarsinnaavoq. Kisianni killilerniarlugu aallaqqaammut sammitissimavarput Namminersornerullutik Oqartussat allaffeqarfissuinut. Tassanilu qanoq ilusilimmik uagut nunatsinni naleqqunnerusumik ingerlatsitsisinnaalernerluta taanna eqqartorusussimavarput.

 

Nuannerpoq Naalakkersuisut Siulittaasuata oqaatigimmagu ilinniartitsineq minnerunngitsumik pisortanik ilinniartitsineq Naalakkersuisunit pingaartinneqarmat. Soorunami ilisimaneqarpoq suliffeqarfinni suniluunniit pisortap suleriaasia qanoq eqaatsigisumik suleriarsinnaanera qanoq ammatigisumik sulisunut pissusilersornera qanoq qaammaasaqartiginera tamakku tamarmik sunnniuteqartartorujussuupput. Qanoq pitsaatigisumik aqutsisinnaaneranut.

 

Taamaattumik taanna aamma matuersaataassooq siunissami ineriartortitseqqinnissamut tassanilu nunaqavissut pikkorissartittuarnissaat siunniunneqarsimammat Inuit Ataqatigiinninngaaniit taanna siunniussaq ilalerusupparput assut uummammik pisumik. Aamma isumaqarpugut atorfinitsisisarnermi siunissami piginnaanerit tamakkiisut pigineqanngippata taava atorfinitsisinermut ilanngullugu piumasaqaatigineqarsinnaasoq ukiuni tulliuttuni marlussunni sukkut piginnaanerit suli naammassineqarsimanngitsut naammassineqarsinnaassanersut. Taamaalillunilu atorfinitsisinermut atatillugu ilinniartitseqqinnermik ilusilimmik atorfinitsitsisoqarsinnaalernissaa taanna ammaffigineqarnissaa kissaatigivarput.

 

Nunatsinni imaluunniit najugaqavissunik maani najugaqavissunik atorfinitsisarnissaq aamma pisortanit tunngavilersulaarusupparput. Maannamut ilisimavarput avataaninngaaniit tikisitsigaangatta minnerunngitsumik sivikitsuinnarmik ukiuni marlussunni nunarput najoreerlugu aallaqqikkaangata annittutullusooq ittaraat ilisimasat misilittakkat iluatinnartut maani nunami sorlanitsinneqanngitsoorsimasut.

 

Taamaalilluta ilisimaleriikkat misilittakkat annaasutut ittaratsigit. Taamaattumik tamakkua kisartinniarlugillusooq nunaqavissunik aamma atorfinitsitsisarnissaq taanna pingaaruteqarsorivarput.

 

Hans Enoksenip Naalakkersuisut Siulittaasuata oqaatigivaa aamma ilinniagartuut 125-t tungaanut atorfeqartut akornanni amerlanerpaarpaartaat tassaasut avataaninngaaniit tikisinneqarsimasut. Aap aamma partiit oqaaseqartuisa amerlanerit oqaatigivaat naatsorsuutigisariaqartoq suli ukiorpassuarni avataaninngaaniit tikisitsissassasugut.

 

Naliliineq taanna aamma uagut Inuit Ataqatigiinninngaaniit isumaqatigivarput. Taamaattorli isumaqarpugut piffissanngortoq erseqqissumik qanoq taakkua avataaninngaaniit tikisinneqartartut tikilluaqqunissaannut pilersaarusiornissaq. Qanoq ililluta akuliutsissavagut inuiaqatigiinnut kalaallinut qanoq piumaffigissavagut oqaatsitta tungaatigut tamakkunuunatigut isumaqarpugut uagut maleruagassat ersarinnerusut aalajangersaavigineqartariaqalersut.

 

Tassanilu aamma atorfinitsitsinermik kulturikkut misikkarissutsimik peqarnissaq isumaqarpugut pingaartinneqartariaqartoq illuatungaatigullu tikikkaangata periarfissittariaqarpagut aaqqissuussamik ukiuni arlalinni inooriaatsitsinnut pulajartornissaannut tassani oqaatsitigut aamma ilikkartinnissaat pingaartinneqartariaqarpoq. Ammalu nerisaqarnivut taavalu ilaqutariittut inooqatigiinnitsinni pingaartitat nalituutut isigisat pillugit aamma qaammarsaavigalugillu ilitsersortariaqarpagut. Taamaalinngikkutta qanimut inooqatiginissaat ajornakusoortorujussuusinnaammat.

 

Isumaqarpugut aamma suli annerusumik oqallisigineqartariaqartoq suliffeqarfinni suliffeqarfiup kulturia qanoq ittoq ineriartortikkusunnerlutigu. Tassami massakkut allaannginnami ilaqutariittut inooqatigiinnitsinni ileqqut pingaartitat taakkua apuunneq ajulersutut ittaratsigit suliffeqarfinnut. Taamaalilluni suliffeqarfissuit matoqqasutullusooq silaannaqanngitsumillusooq inuiaqatigiinni sorlaqanngitsutullusooq inissisimalertarput. Taamaattumik pingaartitat naleqartitat suut tunngavigalugit suliffeqarfissuit ineriartortissanerlugit aamma eqqartortariaqarparput.

 

Taava naggasiutigalugu oqaatigilaassavara saqqummiussininni qulaatilaartoorsimagakku una ilinniarfeqarfinnut tunngasortaa tassa Inuit Ataqatigiinni pingartipparput nukiit nunatsinni pioereersut ineriartortitsinermut atorneqarnissaat tassani ilinniarfeqarfiit minnerunngitsumik aamma suli qitiunerusumik inissinnissaat pingaartipparput. Assersuutigalugu taavarput Niuernermik Ilinniarfik aammalu Ilisimatusarfik toqqaannarnerusumik ineriartortitsinermut akutinneqartariaqarsorivagut tassanilu ilinniartitsisut ilinniartullu misissuinernut ineriartortitsinernullu peqataatinnissaat assorujussuaq kissaatigaarput.

 

Atorfinitsitsisarnernut tunngasuni una minikkusunnginnakku oqaatigilaassavara takorluukkatta ilagivaat aamma Inuit Ataqatigiinni soorlu ilinniartunngortillugit inuit atorfinitsinneqarsinnaasalissasut soorlu Hans Enoksenip Naalakkersuisut Siulittaasuata oqaatigivaa ilinniagartuut suli amerlasuut amigaatigineqartut.

 

Taakkua taarseriartuaarnissaannut pilersaarusiortariaqarpugut inuit tamakkiisumik piginnaneqanngippata atorfinitsinneqarnerannut atatillugu taava piginnaanngorsarlugit aammalu avataaninngaaniit tikisitat sulinerannut atatillugu avataaninngaaneersut taakkua pisussaaffilerlugit ilinniartitseqqinnissamut.

 

Tassanilu aamma Inuit Ataqatigiit sinnerlugit oqaaseqartutta Kuupik Kleist eqqaasitsissutigivaa Nunavumi pilersaarutit qimerloorneqarsinnaasut isumassarsiorfigalugit. Taanna ilaleqqiinnassavara soqutiginarluinnartumik allaffissornikkut aqutsinermut ingerlatsinermut tunngatillugu pilersaarusiorsimapput minnerunngitsumik aamma nunaqaqqaartut tassani qitiusumik inissinnissaat anguniarlugu.

 

Taamaattumik isumaqarpunga naak Naalakkersuisut Siulittaasuata oqaatigigaluaraa pissutsit allanngorartuarmata ajornakusoorsinnaasoq aalajangersimalluinnartumik pilersaarusiornissaq. Paarlaatuani uagut oqaatigerusupparput pingaaruteqarluinnarpoq siunnerfilersuinissaq erseqqissumik aammalu aqqutaani anguniagassat suussanersut naleralersoqqissaarlugit pilersaarusiornissaq. Aatsaat taamaaliornikkut uuttorsinnaasassagatsigu ilumut taakkua siunnerfigut aamma angusimanerigut.

 

Taamaattumik aammarluta siunnersuutigissavarput tigussaasunik ungasinnerulaartoq isigalugu pilersaarusiornissaq taanna massakkut aallunneqartariaqartoq. Aammalu Inatsisartut peqataatinnissaat soorlu arlallit aamma oqaatigereeraat taanna soqutigivarput.

 

Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.

Tullinnguuppoq Kuupik Kleist Inuit Ataqatigiit.

 

Kuupik Kleist, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.

Siullermik erseqqissaatigilaassavara Inuit Ataqatigiit sinnerlugit oqaaseqartutut uani saqqummiussininni kommuninut imaluunniit nunaqarfinni aqutsisut annertunerusumik eqqartunnginnakkit. Tassa tassunga pissutaarpiarpoq siusinnerusukkut oqaluuserisassaq eqqaamanerlunngikkukku immikkoortoq 81-mi taanna oqallisigingaatsiaratsigu Inuit Ataqatigiinninngaaniit siunnersuuteqarnerput tunngavigalugu.

 

Tassanilu uunga oqallisigisamut tunngasorpiaat annertungaatsisartorsuarmik maani eqqartorpagut naak tigussaasorujussuarmik inerniliinngikkaluarluta. Taamaattumik uani oqallinnermik annertunerusumik qitiusumik ingerlatsineq sammivarput.

 

Taava ataatsimut isigalugu malunnarpoq aamma paasinarpoq makkua oqallisigisartakkagut sakkortusiartortumillu immaqa piumasaqaatinik erseriartortut piumasaqaatit erseriartortut tassaasut iliuuseqarnissamik piumasaqaativut. Nunatsinni ingerlatsinikkut pisortat allaffeqarfikkut ingerlatsineranni aningaasartuutit annertuvallaarujussuarnerat isertugaanngilaq. Aamma qanittukkut statsministeri nunatsinnut aningaasarsiornermut siunnersuisuisa ilaatigut oqaatigerpallappaat 400 million kr-nit tikillugit sipaarneqarsinnaasut ilumut aalajangersugassat piumassuseqarfigigaanni. Aammalu suleriaatsinik pisariillisaaneq piumassuseqarfigigaanni taava aningaasarparujussuit siunertanut allanut immaqa pilersitsiviunerusunut inunnik, inunnut tunnganerusunut atorneqarsinnaagaluartut. Aamma missuinerup allap takutippaa qanittukkut saqqummiunneqartup takutippaa assersuutigalugu akileraartarnikkut aaqqissuussineq oqilisaaffigineqarsinnaasoq annertuumik. Taanna Inuit Ataqatigiinniit ukiorpaalussuanngortuni sammigipput naluneqanngilaq.

 

Massakkut immikkut ilisimasalittut pituttorsimanngitsutut oqaatigineqartartut aamma oqaatigaat ilumut akileraartarnikkut arlaatigut pisariillisaasoqartariaqartoq aammalu nuna tamakkerlugu assigiissaarnerusumik sullissineq ingerlanneqalertariaqartoq. Sipaarniuteqarneq kisiat patsisiginagu kisiannili aamma inuit akileraartartuusut assigiiaarnerusumik naapertuunnerusumillu kiffartuunneqarnissaat siunertaralugu.

 

Tassa aamma siunnersuummi imaluunniit oqallisissiami uani Asii Chemnitz Narupip saqqummiussaani aamma qitiulluinnartoq isumaqarpunga tassaasoq inuiaqatigiit naapertuuttumik pitsaasumillu kiffartuuneqarnissaat qanoq ililluta angujartuaassavarput. Pisortat kiffartuussinerat inuiaqatigiinnut naapertuuttoq inuiaqatigiit aaqqissuussaanerannut naapertuuttoq qanoq ililluta angujartuaassavarput. Taamatut oqarninnut ilaatigut pissutigaara isumaqarama oqallinnermi uani mianersuutissat ilagigaat misigissutsinik sakkortuallaartunik tikitsinaveersaarnissaq.

 

Uani salliutissanngilarput ammip qalipaataa salliutitassarput tassaavoq pisortat ingerlatsinermikkut eqqaannerusumik qanoq ingerlatsisinnaappat. Inuiaqatigiillu kiffartuussassatik qanoq ilillutik pitsaanerpaamik kiffartuussinnaavaat.

 

Soorunalimi maani nunatsinni inooqataasut tamarmik pitsassuarmik kalaallisut ilinniartinneqarsinnaasuuppata tamanna qujanassagaluaqaaq aamma takorluukkersaarutigisinnaavarput arlaanik siunissami taamaaliumaartoq. Kisiannili manna tikillugu nalunngilarput misilinneqarsimasut assigiinngitsut immaqa arlaannaalluunniit iluatsittutut oqaatigineqarsinnaanngitsut.

 

Oqaatsivut pingaartumik immaqa qallunaanit danskininngaaniit ilikkagassatut imaluunniit ilikkarneqarsinnaanngingajattutulluunniit isigineqaqqajaasarput aamma soorunalimi avataaninngaaniit suliartortut sivikitsuinnarmik maaniittarnerat tamatumunnga pissutaavoq. Toqqammaviusut tamakkua paasisariaqarpagut uunga killeqqunata inuit nunatsinniittut piumannginnamik imaluunniit kalaallinik nikaginnikkamik kalaallit oqaasiinik ilinniarneq ajortut. Mianersorfissat tamakkua ilagivaat.

 

Taava aamma tikisitsisarnermut tunngatillugu massakkut suliassap matuma pimoorunneqarluni aallartinneqarnerani taamatummi neriuppugut pimoorussamik ingerlatilerneqarnerani uunga killikkiartuaartariaqarpugut tikisitanik oqartarunnaassalluta. Isumaqarpunga uunga killissasugut avataaninngaaniit suliartortut nunatsinni tassaassasut pilersunnermik nunatsinniikkusunnermik inooqataarusunnermik maanngartut suleqataajartorlutik imaanngitsoq uagut avataaninngaaniit aallugit maanngartikkigut.

 

Pingaartumik aamma inuppassuit ullumikkut avataaninngaaniit tikittut taamatut misigisimallutik suliartortarput inooqataajumallutik inuiaqatigiinni kalaallini.

 

Ilinniarfinnut tunngatillugu Asii Chemnitz Narupip oqaatigisaasa saniatigut isumaqarpunga aamma ilinniartut ilinniarfinni qaffasinnerusuni pingaartumik ilinniartut massakkut kajumissaartariaqartut aamma ilinniakkaminnut ilannguteqqullugu qanoq ittuminguna ingerlatsersiaatsimik inuiaqatigiinnut kalaallinut naleqquttumik pilersitsisinnaasugut. Uagut nammineq ilusilersukkatsinnik.

 

Tassa nalunanngilaq ilinniutit aammalu periutsinik ilinniarnerit ullumikkut annertunerusumik qallunaat aqutseriaasiinik tunngaveqartoq. Soorunami taamaakkallarpoq, kisianni allanngortinneqarsinnaavoq aamma ilinniartut qarasarissorsuupput inuiaqatigiit, inuiaqatigiinni pissutsit nalunngilaat qanoq ittuunersut. Taamaattuminguna ilinniartitsisartugut nunatsinni naleqquttunik periutsinik nassaarniassagatta.

 

Tassa Inuit Ataqatigiinniit neriuutigilluarparput oqallinnerup matuma kingorna aamma oqallinnerit allat Inatsisartuni pereersut eqqarsaatigalugit Naalakkersuisut isumassanik tunineqartut aammalu siunnerfiusinnaasunik assigiinngitsunik isumassarsitinneqartut aammalu Inatsisartut Inatsisartuni Ilaasortat isumaat suliniutissanik pilersaarusiornerminni ilanngulluarumaaraat. Suliassaq tullinnguuppoq isumaqatigiinngissuteqangilagut sunik siunertaqarnerluta. Tamanna qilanaaraarput.

 

Taava naggataatigut Demokratit oqaaseqartuanut kiffartuussissutigalugu oqaatigiinnassavara tassa swahili tassaammata oqaatsit nunaanngilaq aamma swahilermioqanngilaq swahiliuna oqaatsit. Qujanaq.

 

Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.

Tullinnguuppoq Naalakkersuisut Siulittaasuat.

 

Hans Enoksen, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut.

Qujanaq. tassa Inatsisartunut Ilaasortaq Asii Chemnitz Narup, Inuit Ataqatigiit siunnersuuteqarluni oqallittoqarnissaanik apeqquteqaat tunngavigalugu oqallittoqarnissaanik tassalu Namminersornerullutik Oqartussat allaffissornikkut ingerlatsinerisa nutaanngorsarnissaa pillugu soqutiginartoq malugisinnaagakku aamma partiinit annertuumik oqaaseqarfigineqarluni soqutigineqartoq assut nuannaarutigaara.

 

Tassami Naalakkersuisut pingaartippaat sapinngisamik allaffissornikkut ingerlatsinerup nutaanngorsarnissaa minnerunngitsumillu aamma ataqatigiissarneqarnissaa tassa sulisut allaffissuarmi aamma eqqarsaatigalugit. Aammalu ukiuni kingullerni pingaartumillu uani qineqqusaarnerup nalaani kingulliup nalaani annertuumik oqallissutigineqarsimavoq kalaalinngorsaanermik taallugu. Minnerunngitsumillu aamma Naalakkersuisunngortut siulliit nalaanni atorfinitsitsinermut tunngasunik oqallinnerit annertoorujussuarmik inuiaqatigiinni ingerlanneqarsimapput.

 

Aamma ajunngilaq taamatut oqallinneq peqqinnartuuvoq. Tassa ulluinnarni eqqartorneqarneq ajortut annertuumik qaqilerneqarput tassuunalu tamatta aamma annertuumik pisussaaffilerneqarluta siunissami ingerlariaqqinnissatsinnut tunngavilersuutissatsinnik.

 

Tassuuna oqallitsitsineq assut iluarisimaarnarpoq naak ilaatigut misigissutsit tunngavigalugit oqallinnerit annertuut ingerlanneqaraluartut kisianni aamma alloriartitsisoqarpoq. Taanna nuaannaarutissaavoq.

 

Uani Inatsisartunut Ilaasortap Asii Chemnitz Narupip oqariartuutai tassalu ataqatigiissaakkamik ingerlatsinissaq aammalu SUKAp suliaasa sukumiisumik malinnaaffigineqarnissaat naammasineqarnissaallu tunngaviatigut isumaqatigilluinnaqqissaarpaat Naalakkersuisut aammalu siunissami taamatut sulinerup inerititaqarfiunerusumik aammalu nukittuumik ingerlanneqarnissaa pimassuseqarfigalugu.

 

Uani oqaatigineqartut arlallit ilaatigut Inuit Ataqatigiinninngaaniit oqariartuutigineqartoq SUKAQ pillugu Naalakkersuisut nassuiaataat taanna qujassutigineqarpoq aammalu isumaqarlutik kissaatigalugulu Inatsisartunut Ilaasortanut nassuiaatigineqartariaqartoq. Aamma taanna piumassuseqarfigaarput Naalakkersuisuni. Naalakkersuisullu oqaatigissavaat Naalakkersuisoqatikka sinnerlugit tassa uanga nammineq eqqarsarama ukiamut Inatsisartut ataatsimiinnerata nalaani SUKAQ pappiaraannaanngitsutigut kisianni nammineq sulisut nassuiaateqarnerisigut Inatsisartunut saqqummiunneqassasut suliat killiffii aammalu suut anguniarneqarnersut aammalu angusiniarnermi suut akimmiffiunersut aporfiunersullu tamakku ersarissumik nassuiaatigineqarnissaat assut pingaartutut isigaara. Aammalu pissusissaatut isigilluinnaqqissaarlugu taamatut Namminersornerullutik Oqartussat allaffissornikkut allanngortitsiniarneranni Inatsisartut peqataatinneqarnissaat.

 

Uagut nammineerluta Naalakkersuisuni SUKA-minngaaniit nassuiaaffigineqarpugut. Aammalu tassani tupinnartunik paasisaqarpugut tassa ingerlatsinerup ilaatigut pisariuallaarnera pissutigalugu suliat annertuumik kinguarsarneqartartut oqariartuutigineqarpoq. Taakkulu aamma allanngortinniarnissaannut soorunami Naalakkersuisut masakkut piumassuseqarput. Allaffeqarfissuarmi sulisut peqatigalugit aammalu soorunami Inatsisartut malinnaatinneqarnissaat taanna pingaartilluinnarparput.

 

Aammalu Inuit Ataqatigiinninngaaniit oqariartuutigineqartoq tassalu sulisut akuttunngitsumik ilaatigut immaqa ulloq ilivitsoq atorlugu katerisimaartinneqartarnissaanut tunngatillugu oqariartuutaat taanna aaqqissuunneqarmat. Tassa taamatut sulisunik katersortitsineq killiffinnillu oqallitsisineq siulleq pissaaq junip sisamaani. Taannalu ingerlanneqartussaavoq neriuppungalu aamma tassani SUKAp sulineranut sunniutilimmik alloriaqqiffissanik sulisut oqariartuuteqarumaartut. Aammalu siunissami Namminersornerullutik Oqartussat iluanni sulinerup politikkissaata aaqqissuunnissaanut aamma ilusilersuinermi oqariartuuteqarluarumaartut.

 

Ilumoorpoq ukiuni kingullerni suliassat annertuut tiguneqartarsimapput taakkulu pissutaallutik allatut ajornartumik sulissat annertoorujussuit avataaninngaaniit tikiorartinneqartarput taanna assortoruminaappoq tassa siunissami pitsaasumik aaqqissuussissagutta isumaqarpunga nunami maani pisinnaasagut aallaavigalugit ilusilersuisoqartariaqartoq. Kisiannili aamma miserratiginagu oqaatigissavarput sulissanik avataaninngaaniit pisariaqartitsinerput suli ukiorpassuarni attanneqartussaassammat taanna aamma Naalakkersuisut oqariartuutaanni oqaatigineqareerpoq.

 

Kisiannili uani sapinngisamik soorunami nunaqavissut maani atorneqarnissaat taanna tamatta piumasssuseqarfigisariaqarparput. Aamma malugaara oqariartuuteqartut siunnersuuteqartullu taanna annertuumik tunngavilersuutigigaa.

 

Kalaalinngorsaanermut tunngatillugu oqaatsit assigiinngitsorpassuit oqaatigineqaqattaarput tassa kalaalinngorsaanermik oqartarneq soorunami sorpassuarnik toqqammaveqarpoq. Aammalu Kattusseqatigiit oqaaseqartuata Anthon Frederiksenip taanna ilaatigut paasiuminaatsutut nalilersorpaa aamma taanna tupinnanngilaq. Nalilersuisarnerit assigiinngitsorsujussuummata.

 

Tassa kalaalinngorsaanermik oqartarneq soorunami kalaalioreersut kalaalinngorteqqinneqarsinananngillat taanna tamatta nalunngilarput. Kisiannili taamatut oqartarnermut tunngaviunerpaavoq sapinngisamik kalaallit nunaqavissullu sulisorineqarnissaat tassani salliutinneqartariaqartoq.

 

Taavalu aamma ilaatigut partiit oqaluttuininngaaniit oqariartuutigineqartoq tassalu Inuit Ataqatigiinninngaaniit sulisorisat sivisunerusumik sulisorisarnissat siunertaralugu iliuuseqartoqartassasoq. Taanna tunngaviatigut isumaqatigeqqissaarparput.

 

Tassa sapinngisamik sulisut sivisunerpaamik maani sulisinnaappata aammalu ilisimasaat atorluarneqarsinnaassappata sapinngisamik sivisuumik maaniitinniartariaqarpagut. Taanna isumaqarpunga siunissami nikittorsarneqartariaqartoq.

 

Aamma taamatut aaqqissuussisoqassappat qularinngilara sulisut kattuffiilluu aamma annertuumik ilusilersuinermi peqataatinneqartariaqassasut tassami massakkut agguaqatigiissillugu sulisut uninngatittarnerat ilaatigut ukiut marluk sivisunerpaamillu ukiut pingasut ingerlanerani nutaanik taarserneqartarmata.

 

Taanna soorunami piffissamik nukippassuarnik minnerunngitsumillu aamma aningaasanik annertuumik atuiffigineqartartoq taanna ikioqatigiilluta qaangerniartariaqarparput.

 

Taavalu Siumuminngaaniit aamma oqariartuutigineqarpoq sulisut atugarisaat eqqarsaatigalugit aammalu toqqissisimanartumik sulinissaat eqqarsaatigalugu ineriartortitsisoqartariaqartoq. Taanna ilumoorluinnaqqissaarpoq. Tassami sulisut suliffimminni toqqissisimanngikkunik aamma sunniuteqartumik sulisinnaanissaat aamma anguneqarnavianngimmat. Tassanilu oqariartuutigineqartoq isumaqatigilluinnaqqissaarpara tassa toqqissilluni sulissagaanni aamma avatangiisit pitsaasumik aaqqissuunneqarnissaat taanna pingaaruteqarluinnartoq tamatta ilisimagatsigu tassuuna ineriartortitsisoqarnissaanut Namminersornerullutik Oqartussat peqataarusupput.

 

Neriuppungalu aamma sulisut sinniisitik aamma aqqutigalugit suli pitsanngorsaanissamik siunnersuutinik apuussisarumaartut.

 

Aammalu uani Namminersornerullutik Oqartussat iluinnaani allanngortiteriniarneq sunniuteqarnavianngitsoq tamatta nalunngilarput. Tassa avatangiisivut tamarmik kalluarneqartussaassapput taamatut allanngortitsiniarnermi. Tassanilu aamma Siumumiminngaaniit oqariartuutigineqartut KANUKOKAp peqataatinneqarnissaa. Taanna isumaqarpunga aamma saneqqunneqarsinnaanngitsoq. Tassami inuiaqatigiit ataatsimut isigissagaannit kommunit kiffartuussinerat annertunerpaamik ingerlatsiffiusoq taanna saneqqunneqarsinnaanngimmat. Allanngortitsiniarnermilu kattuffiit pingaartuqartumik inissisimasut aamma peqataatineqarnissaat taanna isumaqatigilluinnaqqissaarpaat Naalakkersuisut.

 

Atassumminngaaniit oqariartuutigineqartut tassalu ilaatigut pisortanit saaffiginnittarnermi ajornartorsiutigineqartartut tassalu sivisuumik utaqqitinneqartarnerit allallu taakkua soorunami pinngitsoortinniarnissat tamatta soorunami pisussaaffigisariaqarparput. Aammalu naammattoortarpagut soorlu allakkat kalaallisuinnaq oqaasertaqarlutik ingerlasut ilaatigut piffissaq sivisoorujussuaq atorlugu akiniarneqartartut. Taakkuuppullu aamma annertuumik naammagittaalliuutigineqartartut.

 

Tassa taanna miserratissaanngitsumik atorfillit qulliunerusunik inissisimasut qallunaatut oqaasiliupput. Taakkuuppullu aamma akissuteqarniartarnermi annertuumik aqqusaartorneqartartut. Taamaammat uani oqaatsit pissutigalugit taamatut sivisutigisumik utaqqilussinnartitsisarnerit taakku soorunami aamma Naalakkersuisut qaangerniarusuppaat ilungersuullugit neriuppungalu sulineq allanngortiterneqariarpat taakku pitsaanerusumik aaqqissuunneqarsinnaanngussasut.

 

Taavalu aamma Atassutip oqaluttuata oqariartuutigaa danskit nunatsinni kalaallisullu inooqataallutillu inuiaqatigiinni sullisseqataasut kalaalinngorsaanerup iluaniittutut Atassummit oqaatigineqartut taakkua ilumoorluinnaqqissaarmata tassa qallunaaqarmat ukiorpassuarni nunami maani suleqataallutillu pissutsinik pitsanngorsaaqataasunik.

 

Minnerunngitsumillu aamma ilaqutariippassuit pilersinneqarsimapput qallunaat kalaallillu akornanni taakkulu isumaqarpunga nunami maani immikkoortinneqaratik periarfissinneqarnissaanik oqariartorneq ilumoorluinnaqqissaartoq aamma taanna Naalakkersuisunit tunngaviatigut isumaqatigineqarluinnaqqissaarput tassa nunami maani sulerusuttut aammalu nunaqavissutut isigineqalersimallutik tamarmik ataqqinerlutik peqataatinneqarnissat taanna pingartilluinaqqissarparput.

 

Naak ilaatigut Naalakkersuisut Siulittaasuat massakkut nalilersorneqartaraluartoq kalaaliinnavinnik illersuisutut oqariartuutigineqartartoq taanna soorunami kalaallinik illersuinera taanna miserratiginagu oqariartuutigisarpara kisianni aamma qallunaat maani suleqataanissaanut minnerpaarpaamilluunniit uanga akornusersuiniarlunga peqataanissara ilimagineqassanngilaq.

 

Aamma atorfinitsitsiniartarnermut tunngasuni soorunami piginnaasat aallaavigineqartussaammata aamma taakkua ataqqineqartut aamma uanga ataqqisussaallugit nalunngilara.

 

Taavalu partiit ilaasa, partiinit arlalinnit oqariartuutigineqarput kalaallit Danmarkimi ilinniagaqartut periarfissaat nunatsinni sulilersinnaanissaannut periarfissat pitsanngorsarneqassasut taakkua massakkut ingerlanneqalereerput. Tassalu Namminersornerullutik Oqartussat kalaallinik Danmarkimi ilinniagaqartunut oqaloqatiginnittarneri aallartinneqareerput aamma ingerlanneqareerput. Neriuppungalu taakku siunissami sunniuteqarluartumik angusaqarfiujumaartut aamma nalunngilara arlalinnit taakkua sunniuteqalereersut. Tassa taamatut oqaloqatiginnittarnerit nukittuumik ingerlanneqarnissaannut aamma Naalakkersuisut piumassuseqarput.

 

Tassami kalaallit ilinniagaqartut minnerunngitsumillu inuusuttut ilinniarnissaannik kaammattortarpagut. Taamaammallu aamma tupinnassanngilaq nunami maani sulisoralugit atorneqarnissaannik pilerisaarisoqassappat taanna aamma massakkut ingerlanneqareersoq aamma siunissami attatiinnarneqassasoq. Aammalu suli pitsaanerusumik periarfissarsiuunneqassasoq oqaatigissavarput.

 

Taavalu Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu akornanni suliassat nammgassallu agguaanneqartarnerat kalluarneqartussaasoq taanna oqaatigeriigara aamma Atassumminngaaniit erseqqissaassutigineqartoq tassa isumaqatigaarput taamatut allanngortitersisoqassappat inuiaqatigiit qanittumi peqataatinneqarnissaat isumaqatigeqqissaaratsigu.

 

Taava Demokratininngaaniit oqariartuutigineqartoq takisuumik oqariartorpoq aamma ilaatigut oqaatsit avoqqaarinninnerit allallu atorneqarput. Soorunami aamma tupinnanngilaq politikkimi oqariartussagaanni aamma tamakkua aninneqarsinnaasarmata aamma. Kisiannili uani mianersuutigissavarput misigissutsit mianerineqarnissaat tassami misigissutsit atorneqarpallaaleraangata ilaatigut oqallinneq allarluinnarmut sangusinnaasarmat.

 

Aammalu uani Demokratit ilaatigut oqariartuutigaat tassalu kalaallisuinnaq oqaluttalernissamik takorluugaqarneq Namminersornerullutik Oqartussat allaffissuaqarfiani taanna isumaqarpunga inuit ataasiakkaat namminneq akisussaaffigissagaat tassa minnerpaamilluunniit Naalakkersuisut siunertarinngimmassuk kalaallisuinnaq oqaluttoqartalernissaanik Namminersornerullutik Oqartussat iluanni. Taanna isumaqarpunga aamma inuit pisinnaatitaaffiannik killilersuisoqassasoq taamatut piumasaqarnissaq. Tassa sulisut namminneq oqaatsitik atorlugit oqaluttarnissaat allatulli ataqqineqarluni aamma ingerlanneqarnissaat Naalakkersuisut pingaartilluinnarmassuk.

 

Taavalu uani aamma oqariartuutigineqartoq tassalu fuldmægtigiminnngaaniit allaffimmut pisortamut qaffatsitsisarneq tassagooq ilaatigut sulisut aallannginnissaat anguniarlugu taanna soorunami uanga annerusumik tusaamannginnakku aamma oqaaseqarfigisinnaanngilara. Kisianni neriuppunga taamaattoqartarsimassanngitsoq. Tassami sulisut piginnaasaat aallaavigalugit tamakku qaffatsitsisarnerit aammalu sulinerup sivisussusia aallaavigalugu qaffatsitsisarnerit ingerlanneqartussaammata aammalu taamatut qaffatsitsiniarnermi sulisoqarnermut pisortaqarfik aqqusaartorneqartarmata neriuppunga taakku oqaasiinnarmik oqaatigineqartarsimassasut.

 

Aammalu Demokratit uani oqariartuutigaat tassa sullinneqarnerup akisuvallaartuunnginnissaa. Taavalu sullinneqarnerup pitsaasuunissaa taanna isumaqatigilluinnaqqissaarakku. Tassuuna neriuppunga aamma aaqqissuusseqqinniarnermi akisuvallaanngitsumik minnerunngitsumillu sullissinerup pitsaanerulernissaanik aqqutissamik tikkuussisoqarumaartoq. Tassami tamatta oqariartuutigisaqattaarparput sapinngisamik akikinnerpaamik kiffartuussinerit ingerlanneqartariaqartut tassuuna isumaqatigilluinnaqqissaarpara Demokratit oqariartortuat.

 

Aammalu ilaatigut oqaatigivaa tassani allaffissuaqarfik sullissinerluppallaartoq matoqqavallaartumik ingerlasoq suleriaasialu kigaappallaartoq, tassani tassa tupinnanngitsumik sullissinerup pitsaanngitsumik ingerlanissaa siunnerfiunngikkaluartoq aamma taanna qularinngilara sulisuninngaaniit siunertarineqanngitsoq. Kisiannili uani oqaatsit arlariit atorneqarnerat pissutaalluni ilaatigut suliassat annertuumik kinguarsarneqartarnerat taamatut sullissinermi sunniuteqartartoq.

 

Aammalu matoqqavallaartumik ingerlatsisoqarneranik oqariartorneq taanna soorunami inuup nammineq oqariartornerigaa nalunngilara. Kisianni uanga misigisimanngilanga matoqqasumik ingerlatsisoqartoq. Tassa sukkulluunniit aamma paasiniaasinnaatitaaneq paasinnissinnaatitaanerlu maani atorneqarmata. Aammalu sulisut sinniiseqarlutillu kattuffeqarlutillu peqatigiiffeqarmata aamma taakkua atorneqartartut nalunngilara.

 

Taamaammat uani matoqqavallaartutut ingerlatsineq taanna ilisariuminaatsippara piffissami sivikitsumik uanga Naalakkersuisut Siulittaasuattut inissisimaninni naammattuukkakka eqqarsaatigalugit.

 

Aammalu uani Demokratit oqariartornerat tassalu nutsertitsinermi akisoqisumik ingerlatsisarnerit taakkua isumaqatigilluinnaqqissaarpakka. Tassa sapinngisamik taakku pinngitsoorneqarsinnaappata pinngitsoorunnaraluaqaat kisiannili kalaallit ilinniarsimasut allallu eqqarsaatigalugit suli ikippallaarpugut taamaattumik aamma taakkua suli ukiorpaalunni suli ingerlagallarnissaat qularnanngitsumik aningaasatigut aamma nammatassarissavarput.

 

Aammalu uani oqaatigisaat ilisimasat angerlaanneqartartut aallarunneqartartut taakkua annaaneqartarnerat uggorimmagu aamma isumaqatigeqqissaarpara.

 

Taavalu ilaatigut aamma SUKAp maannamut iluatsilluinnannginneranut oqariartuutaa taanna soorunami imaanngilaq Naalakkersuisut soqutiginninnginnerannik tunngaveqartoq. Tassami SUKAp nammineq sulinini ingerlappaa taavalu SUKAminngaaniit pisortaanermut pisortaanerminngaaniillu pisortaqatigiinnut ingerlateqqinneqartartut taakkua nalunngilara suliarineqartartut. Aamma toqqaannavissumik Naalakkersuisunit Inatsisartunillu akuleruffigineqarneq ajorput ulluinnarni allaffissornermut tunngasut.

 

Soorunami suleriusissaq siunissami politikkikkut tunngavilerneqarpat naammassiniarneqarnissaanik politikkerit pisussaapput malinnaassallutik aammalu suliat ingerlanerat malersortuassallugu. Tassa SUKAmi sulisut massakkut suliaat takussutissaq Naalakkersuisunit saqqummiunneqartoq assorujussuaq torrallatatut aammalu suliap sukumiisumik kusanartumillu naammassineqarsimanera assut tassani nalunaarusiami takusinnaasarput assorujussuaq qujassutigaara aammalu sulisuvut pikkorissut taakku atorluarneqarnissaat suli aaqqissuusseqqinniarnissami assut pingaartipparput.

 

Neriuppungalu ilaatigut immaqa sakkortuumik upissunneqarsinnaasaraluarlutik sulinertik pitsaasoq ingerlatiinnarumaaraat. Aamma naalakkersuinikkut tapersersussavassi suliat pitsaasumik inuiaqatigiinnullu sunniuteqarluartumik naammassisaqarfiunissaa anguniarlugu. Uani siunnersuuteqartup oqallitsitsinera assut iluarisimaarpara. Taamaalilluni isummat aamma suleriaqqinnissami minnerunngitsumillu aamma SUKAmi sulisut aaqqissuusseqqinniarnissaminni oqaatsit tusakkatik annertuumik isumassarsiorfigisussaammatigit nuannaarutigalugu taamatut oqaaseqarpunga. Aammalu Naalakkersuisunit neriorsuutigissavarput sapinngisamik suleriaqqinnissami Inatsisartut malinnaatinneqarnissaat piumassuseqarfigigatsigu.

 

Taavalu oqaatigissavara ukiamut Inatsisartut ataatsimiinnerata nalaani SUKAp suliai pillugit SUKAmi sulisut atorlugit saqqummiussinerup ingerlanneqarnissaa aaqqissuutissagatsigu. Taamatut oqaaseqarlunga siunnersuuteqartumut qujavunga oqallinnermut pissanganartumut nuannersumullu maani ingerlanneqartumut neriuppungalu suli siunissami aaqqissuussiniarnissami suleqatigiinnerit pitsaasumik ingerlaqqikkumaartut. Qujanaq.

 

Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.

Per Berthelsen, Demokratit.

 

Per Berthelsen, Demokratit oqaaseqartuat.

Aap tassa naatsuararsuussaaq immaqa Naalakkersuisut siulittaasuata oqaatigisaanut oqaatigisai siulliutilaarukkit. Tassani Naalakkersuisut Siulittaasuata Demokratit avoqqaarinninnerat taanna annernartutut tigusutut nipeqarfigalugu pivaa. Kisianni tassa isumaqarpunga ilorraap tungaanut saqitsaanniarneq suleqatigiissutigineqassappat taava pingaartorujussuusoq aamma sanngeequtit assigiinngitsut uparuarneqarnissaat. Imaanngitsoq misigissutsikkut mianersuaatsumik pissusilersorniarneq kisiannili tamakkua aaqqissornerisigut aatsaat immaqa ataatsimoorluni siunnerfiusinnaasoq tassa pitsanngorsaanissaq anguniarneqarsinnaammat.

 

Taamaattumik paatsuunganartumik oqaaseqarsimaguma ajuusaarutigissavara. Kisianni tassa unnussuarmut ataatsimiittaratta assorujussuaq piffissaalatsinartarami ilaatigut oqaasissiorneq. Taamaattumik tassa tamakkuninnga peqquteqarsinnaavoq. Aamma tassunga immaqa attuumassuteqarpoq swahili tassa nalunngilluinnarpara swahili taanna afrikkami oqaatsit ilagimmassuk aammalu oqaatsit marlunnguit nalunngilakka tassunga attuumassuteqartut tassalu timmisartoq ateqarmat Indel taavalu Taaq uatsitorluinnaq isumaqartinneqarluni nipeqartinneqarluni taaq.

 

Kisianni tassa uani oqaatiginiagara unaannaavoq allaffissornermut atatillugu salliullutik apeqqutaanngimmata oqaatsit imaluunniit nunat arlaasa suleriaasii atorneqarnersut pingaartoq unaammat tassalu sullinneqarnerup naammaginartumik ingerlanneqarnissaa. Allamik isumaqartillugu taanna oqaatiginngilara. Kisianni taamaalilluta ilinniartitsisutut tamatta sulilaarluta immersulaarpugut.

 

Tavalu Naalakkersuisut Siulittaasuanut naqqiuteqalaaginnassaanga Demokratit oqariartuutiginngimmassuk kisiannili oqallissaaruteqartup saqqummiussaani ilalerlugit oqaatigineqartut. Taamaattumik akisuvallaarnermik sullerlunnermik matoqqavallaarnermik aammalu kigaappallaartumik suleriaaseqarnermik oqaaseqarnerit taakku Demokratininngaaniit immikkut oqariartuutaanngillat. Kisiannili saqqummiussisup eqqortumik oqaaseqarneranik ilaliinertut taaneqarlutik.

 

Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.

Tassa siullermik siunnersuuteqartup oqaaseqarnermini immaqaluunniit uanga paatsuunganartumik saqqummiussaqarsimaninni imatut nipeqarsinnaasumik saqqummiussisimanera paasineqarsinnaanera pillugu una naqqiissuteqarfigilaarusuppara siunnersuuteqartup siunnersuutaa minnerpaamilluunniit kinaassusersiornermik tunngaveqartutut paasinnginnakku. Aamma taamaanngimmat.

 

Uangali saqqummiussaqarninni kikkut kalaaliunersut aammalu kalaalinngorsaaneq qanoq paasisariaqassanersoq taanna tikikkakku. Soorunami kalaaleq kalaalinngorsarneqarsinnaanngitsoq tamatta nalunngilarput. Aamma Naalakkersuisut Siulittaasuata akissuteqarnermini malugaara oqaaseq paasiuminaatsitsinermut tunngasoq oqaatigisara taanna aamma ingasaatilaarlugu immaqa uanga kalaalinngorsaaneq paasiuminaatsikkiga taamatut nipilerlugu saqqummiummagu oqaatigisama ilai uani uteqqilaavinnassavakka tassa saqqummiussaqarninni aamma oqaaseqarama imaattumik: ?Aamma nalunngilara kalaalinngorsaanemik oqartoqaraangat suna tunngaviatigut pineqarnersoq.?

Uani paatsuunganermut paatsuungatitsitsinnaanermut tunngatillugu tassaaneruinnarpoq kalaalinngorsaanermik oqartoqaraangat sumut tunngatillugu oqaaseq taanna atorneqartarnersoq. Soorunami paatsuungassutissaanngilaq kalaalinngorsaanermik oqartoqarpat suna pineqartoq. Kisianni aamma saqqummiussaqarninni oqarpunga kalaalinngorsaanermik oqaannarluta suna tamaat aaqqissinnaanngilarput.

 

Pingaartutut ilaatigut tikkuakkama ilagivaat ilinniartitaaneq pikkorissartitsinerit akisussaaffinnik siammartitsinerit aammalu suleqatinut tatiginninnerit. Taakkua aqqutigalugit aamma nunatsinni allaffissornermik akikillisaaneq annertuumik tikinneqarsinnaammat. Tassami ukiuni 24-ni namminersornerulluta ingerlasimavugut. Oqaaseqarninnilu aamma tikippara ajoraluartumik ukiuni taakkunani annaasaqarsimagatta allaffissornerup akisuup ingerlanneqarnerani annerusumik naalakkersuinikkut immaqa eqqumannginnerup kingunerisaanik.

 

Taannalu aamma oqaatigivara uagut nammineq kisitta akisussaaffigivarput aammalu allanik  pisuutinniagassaqanngitsugut. Akisussaaffinnik pisussaaffinnillu siammarterinermi isumaqarpunga aamma eqqaamaneqartariaqartoq qitiusuminngaaniit aqutsinerup annikillisinneqarneratigut aamma allaffissornerujussuaq sipaarneqarsinnaasoq eqqaamaneqartariaqarmat aammalu nalunngilara Naalakkersuisut aamma taanna anguniagaralugulu sulissutigalugu oqaatigisaraat. Tassa akisussaaffiit pisinnaatitaaffiit ullumikkut amerlavallaartut qitiusuminngaaniit ingerlanneqartut kommuneqarfinni siammarterneqartuuppata aamma allaffissorneq annikillineqarsinnaammat qitiusumiit ingerlatsinermut.

 

Tassani ersarissumik assersuutissaqqipput sinerissamut qanittumi aalisarnermut akuersissutinik tunniussisarnerit, piniarnermik allagartanik tunniussisarnerit qitiusuminngaaniit allaffissornerujussuarmik ingerlatsinermik ilaqartut. Tamakkuupput aamma oqaasiinnaanngitsumik timitalerlugit ingerlanneqarpata aamma allaffissornerujussuup annikillisaatigisinnaasaanik kinguneqarsinnaasut.

 

Taamaappoq aamma sanaartornerup iluani. Sanaartornerup iluani kommunit pisinnaatitaaffiinik pisussaaffinnillu tatiginerullugit tunineqartuuppata aamma allaffissornerit ataasiinnaanngitsut ullumikkut aqqusaarneqaqqaartartut taamaalillutik annikillisinneqarsinnaapput.

 

Soorunami taagugassarpassuusinnaagaluarput assigiinngitsut. Kisianni suliniutit ingerlanneqartut aamma oqaluttuunneqartaratta qilanaassuugut, pingaartumik aamma ukiamut Naalakkersuisut saqqummiussaqarumaarnissaannut qanoq ittuusut pissangalluta utaqqissavagut oqaatsit arlariit immaqa atorlugit.

 

Isak Davisen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.

Kuupik Kleist, Inuit Ataqatigiit, naatsumik.

 

Kuupik Kleist, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.

Mianernarsinikorujussuuvoq maani oqaluttarfimminngaanniit oqaatsit suut atorlugit oqalunneq, soorunami neriussuugut erseqqitsuliorsinnaaneq taassuminnga akimmiffeqartassanngitsoq oqallinniarluta maani suligatta.

 

Una oqaatiginnarusuppara isumaqarpunga uani oqallinnermik kalaalinngorsaanermik oqartarneq ataatsimoorussamik paasinnissinnaanerput oqaatsimik taassuminnga qanilliallakkipput qujanartumik, uani aamma erseqqissaatigineqartut qujaruppagut Inuit Ataqatigiinninngaanniit, tassa paasinneriaaseq periutsinut, aaqqissuusseriaatsinut, kiffartuusseriaatsinullu tunngammat aammalu aamma qalipaataanut inunnullu ataasiakkaanut tunngatinneqartussaanani. Taamaattumik taanna qujassutigaarput aamma isumaqarpunga siunissami sammisanut assingusunik tunngatillugu oqallittarnissatsinni akimmiffiuallaarunnaassasoq, paquminangajattutulluunniit nipilimmik oqallittarnermut tamakkununnga tunngasutigut.

 

Taava aamma soorunami erseqqissartariaqarsoraara pingaartumik Inuit Ataqatigiit tungaanninngaanniit ajattuinaveersaarnermik patsisilimmik imaalissanngimmat erseqqissumik kalaallit oqaasii atorlugit annertunerujussuarmik sullinissamik kissaateqarnitta piviusunngortinneqarnissaanik suliniuteqarnermut, taanna soorunalimi kissaatigeqaarput aamma naleqquttuussagaluarpoq nunatsinni pisortat sullissinerat tamatigut minnerpaamik kalaallinit ingerlanneqarsinnaasuuppat, ullumikkut immaqa pissutsit killormut sammipajaartutut oqaatigisariaqarpoq. Taamaattumik taanna paatsoorneqassanngilaq ? soorunami kissaatigeqaarput pisortat kiffartuussinerat sapinngisamik tamarmi kalaallisut ingerlanneqarsinnaassasoq.

 

Isak Davisen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.

Naalakkersuisut Siulittaasuat, neriuppunga siullermernit naanneroqisumik.

 

Hans Enoksen, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut.

Aap qujanaq. Uani Per Berthelsen-ip aammalu Anthon Frederiksen-ip oqariartuutai paasivakka, tassa erseqqissaassuteqarmata. Uaniliuna siullermik puigullatsiarakku tassa Inuit Ataqatigiinninngaanniit oqaatigineqartoq Nunavut?mi pissutsit aamma qimerloorneqarsinnaanera, taanna eqqumaffigineqartariaqartoq. Tassa 1979?miilli Namminersornerulernitta ingerlasimanerani uagut misilittagarpassuaqartutut aamma naggueqatitsinnut oqariartuuteqartarpugut, kisiannili aamma taakkua tunniussinnaasaat soorlu uani allaffisornermi tunngatillugu assut soqutiginartutut aamma uanga tigugakku, aammalu pilersaarutaammat Inatsisartut ataatsimiinnerat naammassippat Nunavut-mut Naalakkersuisut Siulittaasuat qaaqqusaammat, taava tassani aamma isumassarsiorfissatut ilanngullugu taanna tigussavarput. Naluara toqqaannartumik massakkut oqaatigisinnaanngilara SUKAQ?mi taanna suliassaq sulinerup malinnaaffigineqarnera qanoq ingerlanersoq, kisianni paasiniassavarput aamma tassani isumassarsiorfissagut taanna atussallugu uanga assut pitsaasutut isigaara oqariartuutigisarsi.

 

Tassa Inatsisartut Siulittaasorigallagaata massakkut takisuumik oqaloqqunngimmanga tamaannga killippunga. Qujavungalu oqallinnermut nuannersumut aammalu isummanik pitsaasunik tunniussuinissinnut suleriaqqinnissatsinnut atussavagut. Qujanaq.

 

Isak Davisen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.

Tassa taamaalilluta oqaluuserisassaq nr. 76 naammassivarput.