Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 81		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Ullut ataatsimiiffiusut aqqaneq pingajuat, ataasinngorneq 24. marts 2003 nal. 13:00.

 

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 81

 

 

Pisortat ingerlatsineranni pisussaaffinnik akisussaaffinnillu Namminersornerullutik Oqartussat, kommunit Nunaqarfinnilu aqutsisut akornanni agguaasseqqinnissamik pisariinnerusumillu akikinnerusumillu ingerlatsilernissamik anguniagaqarnissaq siunertaralugu apeqquteqaat allaavigalugu oqallinnissamik siunnersuut.

(Kuupik Kleist)

 

Kuupik Kleist, siunnersuuteqartoq, Inuit Ataqatigiit.

Apeqquteqaat aallaavigalugu oqallinnissamik imaattumik siunnersuuteqarpunga:

Pisortat ingerlatsinerisa pisariinnerusumik akikinnerusumik inuiaqatigiinnullu naleqqunnerusumik aaqqissuunneqarnissaat ukiuni kingullerni annertuumik oqallisigineqartarpoq. Tamatuma malitsigisaanik aamma oqartussaaqataanerup siammaqqinneqarnissaa tamaginnit kissataavoq.

 

Inuit Ataqatigiit isumaqarput siunertat tamakku anguniarlugit nunatta immikkoortuini, kommunini Namminersornerullunilu Oqartussani suliassaqarfiit suut siammarneqarsinnaanersut, suullu eqiterunneqarsinnaanersut sukumiisumik misissorneqarlunilu oqallisigisariaqartoq.

 

Aamma kikkut aalajangingassanut sorlernut akisussaasuunersut erseqqinnerusumik aalajangersaaffigineqartariaqartoq misilittakkat takutippaat.

Ataani assersuutit ataasiakkaat erseqqissaatitut ilanngutissavakka:

 

Sanaartorneq

Inissianik allanillu pisortat sanaartortitsisarnerat eqqarsaatigalugu aningaasaliissutinik avitseqatigiittarneq atorneqarpoq. Tamatuma kinguneranik annertuunik sanaartortoqassatillugu pisortaqarfiit kommunillu akornanni utaqqeqattaanneq pilersarpoq amerlasuutigut suliassat piffissarititaasut naapertorlugit naammasineqanngitsoornerannik kinguneqartartumik.

Kommunini sanaartugassanut aningaasaliissutissat tamakkiisumik kommuninut imaluunniit nunap immikkoortuinut tunniunneqartalernissaat siunnerfigisariaqarpoq. Taamaaliornikkut akisussaaffik erseqqissumik inissinneqassaaq, aalajangiisarnerit innuttaasunut qaninnerusumik pisalissapput neriuutigineqarsinnaavorlu pingaartumik inissianik sanaartorneq pilertornerusumik naammassisaqarfiusalissasoq.

 

Akileraartarneq

Nunatsinni inuit ikittunnguunerput aallavigalugu akileraartitsisarneq ajornanngitsumik pisortaqarfimmi ataatsimi suliarineqarsinnaagaluarpoq. Pisortaqarfiup akileraarutissat akilerneqartarnissaat tamatumalu kingorna kommuninut agguaateqqinneqartarnissaat isumagisinnaavai.

 

Tamakkiisumik aaqqiiniarutta nunarput tamakkerlugu assigiimmik akileraartalertariaqarpugut. Massakkut pissutsit naapertorlugit kommunit piitsuunerit tassaapput annertunerpaamik akileraarfiusut aamma kommunini taakkunani innutaasunik sullissineq annikinnerpaajusarluni.

Paarlattuanik kommunit pissarissaarfiunerusut appasinnerpaamik akileraarfiusarput.

 

Nunaqarfinni aqutsisut oqartussaaffii

Paasivarput nunaqarfinni aqutsisunut oqartusaaffigitinneqartartut kommunini assigiinngissitaartuusut tamatumani kommunalbestyrelsit ataasiakkaat akisussaaffimmik tunniusinissaminnut qanoq piumassuseqartiginerat apeqqutaasarluni.

 

Nunaqarfiit aqutsisuisa akisussaaffii pisussaaffiilu nunarput tamakkerlugu assiigiissaartariaqarput kommunalbestyrelsit ataasiakkaat apeqqutaatinnagit.

Nunaqarfiit aqutsisuisa oqartussaaffii nunarput tamakkerlugu minnerpaaffilertariaqarput.

 

Assersuutit allat taaneqarsinnaasut tassaasinnaapput kommunit tamarmik immikkut teknikkikkut aqutsisoqarfeqartariaqarnersut? Peqqinnissakkut sullissinerup allatut aaqqissuunneratigut pitsaanerusumik sullissisoqalersinnaanersoq aammalu allatigut komminut suleqatigiinnerulernerisigut innuttaasunik kiffartuussineq pitsanngorsarneqarsinnanersoq oqartussaqataanerlu siammarneqarluni.

Assersuutit qulaani taaneqartut aallavigalugit apeqqutigerusuppara Naalakkersuisut pilersaarummik tamakkiisumik Inatsisartunut saqqummiussinissaminnut piumassuseqarnersut aammalu tamanna qaqugu pisinnaanersoq?

 

Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut

Aningaasarsiornermut Naalakkersuisoq.

 

Augusta Salling, Aningaasarsiornermut Naalakkersuisoq, Atassut.

Qujanaq.

 

Naalakkersuisooqatigiit isumaqatigiissutigisimavaat qinigaaffimmi matumani KANUKOKA qanittumik suleqatigalugu kommunit aaqqissuussaanerisa nutaamik ilusilersornissaa sulissutigineqassasoq. Kiisalu Naalakkersuisut anguniagaraat pisortat ingerlatsinermi aningaasartuutaasa ikilisarneqarnissaat pisortanullu sullissinermi sanaartornermilu akit nakkutigineqarnissaat anguniarneqassasoq. Oqartussaaqataanerup siammarteqqinnissaa siunertaralugu Namminersornerullutik Oqartussat, kommunit aamma nunaqarfinni aqutsisut oqartussaaffinnik akisussaaffinnillu agguaqatigiissimanerat nalilersorneqaqqissaaq KANUKOKA nunaqarfiillu peqatigiiffiat  suleqatigalugit. Kiisalu Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu kiffartuussineri ataqatigiinnerusunngortinniarneqassapput marloqiusamik kiffartuussinerit pinngitsoortinniarlugit.

 

Taamaattumik inatsisartunut ilaasortap Kuupik Kleistip siunnersuummigut saqqummiussai isummat arlalissuit Naalakkersuisut isumaqatigaat. Taamaattorli kommunit aaqqissuussaanerisa nutaamik ilusilersorneqarnissaa suliassarujussuuvoq qaammatinilu marlussunni naalakkersuisuusimanitsinni aallutarisariaqarsimavagut immikkoortut 2002-mi ukiakkut Inatsisartut katersuunneranni naammassineqanngitsoortut, taakkununnga ilaalluni 2003-mut aningaasanut inatsissatut siunnersuut. Taamaattumik kommunit aaqqissuussaanerisa nutaamik ilusilersorneqarnissaata qanoq aaqqissuunneqarnissaa Naalakkersuisut suliariniarpaat.

 

Periarfissarli iluatsillugu suliassaqarfimmi tamatumani suliniutit marluk Naalakkersuisut aallartissimasaat oqaatigerusuppakka. 2004-mut ataatsimoortumik tapiissutissat KANUKOKA-mik isumaqatigiinniutigineqarnerannut atatillugu illuatungeriit isumaqatigiissimapput suleqatigiissitaq pilersinneqassasoq sanaartugassatut isumaqatigiissutigisat pillugit maleruagassanut siunnersuusiortussamik. Sulianik suliaqarnerup sukkanerusumik kiisalu pisariinnerusumik paasinarnerusumillu ingerlalernissaata qularnaarneqarnissaa siunertaralugu Attaveqaqatigiinnermut Ineqarnermullu Pisortaqarfimmi suleqatigiissitamik suleriaatsinik, periutsinik atortunillu suliaqartumik pilersitsisoqarpoq. Suleqatigiissitami tassani KANUKOKA peqataavoq.

 

Sanaartugassanut tunngassutillit ullumikkornit atorluarsinnaanerusumik qularnanngitsumik aaqqissuunneqarsinnaapput, kisianni naalakkersuisut aamma pingaartippaat  sanaartugassanut aningaasaliissutit qitiusumit ataatsimoortumik pingaarnersiorlugit tulleriiaariffigineqartarnissaasa aalajangiusimanissaa inuiaqatigiit aningaasaqarnerat eqqarsaatigalugu sanaartugassanut aningaasaliissutit atorluarsinnaanerpaamik atorneqarnissaat qularnaarniarlugu aammalu pisortat aningaasaqarnikkut ingerlatsinerata allanngutsaaliorneqarnissaa qularnaarniarlugu.

 

 

Akileraarutinut tunngatillugu ingerlatseqatigiiffiit akileraarusiivigineqartarnerat pillugu oqaloqatigiinnerit Akileraartarnermi Pisortaqarfiup aamma KANUKOKA-p akornanni maannakkut ingerlanneqarput, tassa sulisitsisunik nakkutilliineq ingerlatseqatigiiffiillu akileraarusiivigineqartarnerat akileraartarnermi pisortaqarfimmi katersorneqarsinnaaneranut tungavoq. Suliassat tamakku akileraartarnermi pisortaqarfimmit kommuniniit tiguneqassappata taamaaliornikkut paasisimalikkat ataatsimoorussamik inuit akileraarusiivigineqartalernissaat pillugu isumaliutersuutaasinnaasunut atorneqarsinnaapput. Taamaattorli najukkani pissutsinik ilisimasaqarneq innuttaasunullu qanittuunissaq pingaaruteqarmata puigussanngilarput.

Taamatut oqaaseqarlunga Inatsisartuni oqallinnissamut qilanaarpunga.

 

Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut

Partiit oqaaseqartuannut, siulliulluni oqaaseqassaaq Jens Napaattooq, Siumut.

 

Jens Napaattooq, Siumup oqaaseqartua.

Qujanaq.

 

Inatsisartunut ilaasortap hr. Kuupik Kleist, Inuit Ataqatigiit sinnerlugit siunnersuutaa Pisortat ingerlatsineranni pisussaaffinnik akisussaaffinnillu agguataarisarnerat Namminersornerullutik Oqartussat, kommunit nunaqarfinnilu aqutsisut akornanni agguaasseqqinnissamik pisariinnerusumik akikinnerusumillu ingerlatsilernissamik anguniagaqarnissaq siunertaralugu, apeqquteqaat aallaavigalugu oqallinnissamik siunnersuutaannut tunngatillugu Siumumiit  imatut oqaaseqarfiginiarparput.

 

Anguniagaqarnissamik siunertalimmik apeqquteqaat aallaavigalugu oqallinnissamik siunnersuut, inuiaqatigiit kalaallit isorartoqisumi najugaqartugut nunanullu allanut assersuukkuminaatsuunerput apeqquserneqarsinnaananilu qularutissaanngilaq, taamaattumillu ineriartornitsinni naleqqusartuarnissatsinni pisariaqartorujussuusoq nunatta inoqarfii, inuisalu atugassarititaasutigut assigiinngeqisumik avatangiiseqartut, Inuiaqatigiit aningaasartuutitigut atukkatigullu pitsanngorsarluarneratigut, qanimut oqartussaaneq innarlinngikkaluarlugu nutaanik iliuuseqartuartariaqarnitsinnik qinikkatut pitsanngorsaajuarnissarput pingaaruteqartorujussuuvoq.

 

Tamannalu toqqammavigalugu Inatsisartunut ilaasortap Kuupik Kleist siunnersuummigut saqqummiussai arlalissuit Siumumiit isumaqatigalugillu ilisarisinnaalluarpagut.

 

Naalakkersuisut saqqummiussinerminni  Siunersuuteqartup oqallinnissamik siunnersuutai aallavigalugit akissutigisaat uteqqinngikkaluarlugit, oqaatigiinnassavarput suliassamut pingaaruteqartumut aammalu sumiiffinni oqartussaaqataaneq ataqqillugu peqataatillugulu ineriartoqqinnissamut tikkuussisumik suleqatigiissuteqarluni tikkuussinissat alloriarnissallu Siumumiit  pisarnertut suleqataaffigilluarnissaat qilanaarutigaarput.

 

Oqaluttuarisaanerput kingumut qiviaaraanni KGH-p ataatsimut ingerlatsisimaneraniit ullutsinnut susassaqarfinnut assigiinngitsunut selskab-inullu agguataarinnissimanerit, ullutsinni killiffipput eqqarsaatigalugu allaffissornerujussuaq ingerlanneqalersimavoq.

 

Siumumiit nuannaarutigaarput allaffissornerujussuup annikillisaannarani ullutsinnut Kalaallit inuiaqatigiit 56.542-iusunut naleqqussaqqinnissaanut piumassuseqartoqarmat oqaasiinnaanngitsukkut, tamannalu qilanaaraarput suleqataaffiginissaa.

 

Ilanngullugu nuannaarutigaarput sanaartornerup iluani Ini A/S kisermaassilluni ingerlatsinerigalua maannakkut oqaluttuaannanngormat peqqussutitigut aaqqiinikkut marloqiusamik allaffissorneq qaangerneqartussanngormat, sumiiffiinnilu illoqarfinni mikinerusuni nunaqarfinnilumi marloqiusamik allaffissorneq tassuunatigut pakkersersimaarneqarsinnaanngorluni.

 

Namminersornerullutik Oqartussat, kommunet nunaqarfinnilu aqutsisut suleqatigiinnerat suliassanillu agguataarinnittarnerat pitsanngorsartuatariaqarneranni maannakkut killiffik aallaavigalugu suliassat pissanganartut killiffigaagut.

 

Kommunet killeqarfii akimorlugit suleqatigiinnerit, kommunit kattussuussinnaanerat taavalu Regionikkaartumik ineriartortitsinerit maannakkut alloriaqqinnissami suliassat pissanganartut ilagaat.

 

Tamannalu aalajangiiffiginiarnerani susassaqartut qanimut suleqatigilluinnarlugit ingerlanneqarnissaa Siumumiit pingaartipparput, aammalu Naalakkersuisut kommunit aaqqissuussaanerisa nutaamik ilusilersorneqarnissaata qanoq aaqqissuuneqarnissaa suliariniarlugu saqqummiussinerminni oqaatigimmassuk Siumumiit nuannaarutigalugu suleqataaffiginissaanut qilanaaraarput.

 

Qularutiginngilarput qineqqusaarnermi anguniakkanilu siunnerfigineqartuni susassaqartut qanimut suleqatigalugit angusaqarfiulluartumik innuttaasut qanimut peqataatillugit alloriarnerit piumaartut Siumumiit pissusissamisoorsoraarput.

 

Regionikkaartumik akisussaaffinnik tigusisinnaanissamut apeqqutit qulaajagassat arlaqartut qulaajarsinnaaqqullugit Naalakkersuisut kaammattorniarpagut piaartumik suleqatigiissitamik suligasuartussamik pilersitseqqullugit KANUKOKA allallu susassaqartut suleqatigalugit.

 

Tassunga ilanngullugu Nunaqarfinni aqutsisut oqartussaanerat aningaasatigullu kommuneniit taperneqarlutik akisussaaffilerneqartarnerata annertusaqqinnissaat ilanngullugu suliniuteqarfigineqarnissaa Siumumiit kaammattuutigerusupparput.

 

Taamatut oqaaseqarluta oqallisissiaq aallaavigalugu siunnersuummut oqalliseqataa-nissatsinnut peqataanissatsinnullu qilanaarpugut.

 

Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut

Tulliuppoq Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit.

 

Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.

Ukiut 1998-imit 2003-mi kommunit aningaasartuutaasa 105 mio kr-nik amerleriarsimanerat, 390 ? 495 mio kr, sunik patsiseqarluni taamannarujussuaq qaffariarsimanersoq paasiniassallugu soqutiginaateqarpoq. Qaffariaat 26-27 %. Matumani unneqqarissaarnerussaaq taama annertutigisumik ingerlatsinermut aningaasartuutit qaffariarnerat kommunit 18-iusut akornanni agguaqatigiissitsinerummat. KANUKOKA-mit paasitinneqarnerput najoqqutaralugu qaffariarnerup taama annertutigineranut Nuup Kommuniani 60 % angullugu aningaasartuutitigut annertusaasimaneq pissutaanerpaavoq. Tamanna kommunit ataasiakkaat aningaasaqarnikkut periarfissarissaarnerisa nalaatsornerinnakkut pissutsinut aalajangiisunngoriartornerannut takussutissaanerpa?

 

Taamaattumik tamakku Inatsisartuni ilaasortap Kuupik Kleistip Inuit Ataqatigiit sinnerlugit oqaluuserisassanngortitaata agguataarinerup nutarterneqarnissaata pisariaqarluinnalersimaneranut takussutissaapput.

 

Ukiut aningaasarsiornikkut siuariartorfiunerinnaat patsisaasimanerpa? Imaluunniit Namminersornerullutik Oqartussat susassaqarfigisimasaasa Inatsisartut inatsisiliornerisigut kommuninut nammatassanngortinneqarsimanerannit taama annertuseriarsimaneq qanoq sunnersimaneqartigaa? Kommunit kattuffiannit ilisimatinneqarnerput najoqqutaralugu ineqarnermut akiliutinik naleqqusaaniarnerinnaq ukioq manna marsiuliinnartoq pingajussaa kommunini tamani naatsorsorneqaqqittussanngorpoq, allaffissornikkut nukinnik annertuumik atuiffiusussaq. Imaappoq Namminersornerullutik Oqartussat tamatigut eqqarsaatigilluagaanngitsunik aalajangersaasarnerat kommuninut annertuumik pisarissersuisarnerat pisooqataanngitsuunngilaq. Ukiut tamaasa Namminersornerullutik Oqartussat kommunit kattuffiannik kommuninut aningaasaliissutissat pillugit isumaqatiginninniartarput. Tamanna ukiorpanngortuni ileqqutut atorneqarpoq.

Inuit Ataqatigiit periarfissanngorsoraat Inuiaqatigiit aaqqissugaanerat pillugu periuserineqartussatut anguniakkanut, susassaqarfiit suut kommuninit suullu Namminersornerullutik Oqartussanit isumagineqassanersut ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu aalajangersaavigineqarnissaannut.

 

Oqaluuserisassanngortitsinitsinni naalakkersuisut namminneq akissuteqaamminni oqarnerattut, ilimaginagulu angunianngilarput ullumikkorpiaq kommunini iluarsartuusseqqinnissamut pilersaarumminnik saqqummiinissaat.

Pingaarneruvoq Inatsisartuni partit, ilaatigut qineqqusaarnermi kingullermi isummamittut nittarsaassimasaminnik ersarissaanissaasa periarfissinnissaat.

 

Pisussaaffinnik akisussaaffinnillu Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu akornanni periutsinik allannguinissani illuatungeriit piareersimanissaat pingaarutilerujussuuvoq.

Pisariillisaanertummi, akikinnerusumik ingerlatsilernissamik atuisunullu pitsaanerusumik kiffartuussilernissamik suliniutit piareersarluagaanngikkunik siunnerfimmut akerliusumik kinguneqarsinnaanerannut innarluutillit isumagineqarnerannut oqartussaaffiup kommuninit isumagineqalernissaanut ukioq kingulleq misiliisimaneq takussutissaavoq.

 

Ukioq 2002-mut naatsorsuutaagallartut naapertorlugit aaqqissuussineq 68 mio kr-nik akeqartussatut aningaasaliiffigisaq 92 mio kr-nik aningaasartuutaasimavoq, tassa ilimagisamit 24 mio kr-nik imaluunniit 36 %-nik akisunerulerluni.

Taama siunertap kusanartup, tassalu qanimut oqartussaanerup timitaliiviginiarnerani, ilimagisamit aningaasartuutaanerusimaneranut akisussaaffiup tunniunneqarnerani kommuninut naammattunik naalakkersuisoqarfimmit najoqqutassiorsimannginneq  pissutaanerpaasimassasoq paasinarpoq, pisussaaffinnik akisussaaffinnillu aaqqissuusseqqinnissami ilinniutaalluinnartariaqartoq.

 

Kommunit kattuffiata kommunit akornanni suleqatigiinnerup annertusarnissaanut kommuninilu suliarineqartut ilaasa Namminersornerullutik Oqartussat immikkoortortaqarfiinit isumagineqarsinnaanerinik isumaliuteqareerneranik kattuffimmit ilisimatinneqarnerput nuannaajallannarlunilu qujanaqaaq.

Suliassanut tamavinnut kommunit naammaginartumik naammassinnissinnaanerat killeqarmat KANUKOKA-mit nassuerutigineqarpoq. Taamaattumik aallaqqaammut suliffeqarfiit inuussutissarsiutinik ingerlataqartut akileraarutissaasigut suliarineqartartup qitiusumit, Akileraartarnermut Pisortaqarfimmit, isumagineqalersinnaanera kattuffiup isummersorfigereeraa paasivarput. Kommuninut pisariillisaataaginnarani aningaasatigut isertitassatigut 10 mio kr angullugit ukiumut tamatuma isertitsissutaanerulernissaa kattuffimmit naatsorsuutigineqarpoq.

Tassuuna uppernarsineqarsorinarpoq, Inuit Ataqatigiit akileraartarnerup tamarmiusumik qitiusumit ingerlanneqalernissaannik isumaqarnitta isumatusaarneruneranut.

 

Pingaarutillit allat soorlu sanaartornermut inuussutissarsiutitigullu ingerlatsinermut tunngasut nunap immikkoortuini aallaqqaammut kommunit qanitariit ataatsimoorlutik akisussaafiginnilersinnaaneranniippoq. Tamanna nunap immikkoortuini ineriartortitsinissamik Inuit Ataqatigiit 1990-ikkut qiteqqukkiartulerneranni Inatsisartuni akuerineqartumik siunnersuuteqarfigereerparput.

 

Imaappoq kommunit suleqatigiinnerulernissaannut kingorna kommunit kattukkusunnerulernerannik kinguneqarsinnaasoq ilaatigut tassaniissorinarpoq. Imminnut qanitariit pilersaarusioqatigiittalernissaannik aqqutissiuussinermi.

 

Nunaqarfinni aqutsisut pisinnaatitaaffiisa annertunerulernissaannik 1990-ikkut qiteqqunnerannili Inatsisartuni aaliangiivigineqareersup assigiinngitsorujussuarmik kommunini ingerlanneqarnera pisussaaffinnik akisussaaffinnillu siammaaniarluni siunertamut eqquutsitsinerunngilaq.

Taamaattumik nunaqarfinni aqutsisut peqatigiiffiat peqatigalugu tamatuma assigiimmik kommuninut najoqqutassiuussivigineqarnissaa naalakkersuisut naammassiniagassaannut siullernut ilaasariaqartoq Inuit Ataqatigiit kaammattuutigaat.

Nunaqarfimmi aqutsisut annertunerusunik akisussaaffeqalersimasut oqaloqatigalugit unnersiutigisagaat, sunannguarluunniit piniaraanni illoqarfimmi kommunip allaffianut oqaloqateqartaraluarnerpassuit allagaqaateqartarnerpassuugaluillu, amerlanertigut akineqaratik nukillaarsaataaginnartut atuutsinneqarunnaarnerat, nunaqarfippassuarnutn allanut atuutsinneqalertariaqartoq nukinginnarpoq.

Aqutsisut nunaqarfinni amerlanerpaani suli qinikkatut allatulli oqartussaaffeqarusunnerat piaartumik timitaliivigineqartariaqarpoq, nunaqarfigisamut aqutsisuuffigisamut oqartussaaffeqanngitsutut misigisimanerup, sulerusukkaluarnermut nukillaarsaataanera aalajangersarneqareersunut naapertuutsinngitsup suli atuutsinneqarnera tamaanga killeqartariaqarpoq, pingaartumik qanimut oqartussaaqataanermut akerliunerinnaaluunniit eqqarsaatigalugu.

 

Taama Kuupik Kleistip siunnersuutaata piviusunngortiteriffiginissaanut Inuit Ataqatigiit isumaliutaat saqqummiuppavut.

Allaffissorneq annikillilertariaqartoq aalajangiusimaneqaratriaqarpoq aningaasat tamatumuuna sipaarneqarsinnaasut naammattumik allanut atorfissaqartinneqarput.

 

Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut

Tulliulluni oqaaseqassaaq Jensine Berthelsen, Atassut.

 

Jensine Berthelsen, Atassutip oqaaseqartua.

Inatsisartuni ilaasortap Inuit Ataqatigiinneersup Kuupik Kleistip oqallisissiaa inuiaqatigiit aaqqissuussaanerannut kalluaallunilu soqutiginarluinnartoq, tassalu nunatsinni pisortat ingerlatsineranni pisussaaffinnik akisussaaffinnillu Namminersornerullutik Oqartussat, kommunet nunaqarfinnilu aqutsisut akornanni agguaasseqqinnissamik pisariinnerusumillu akikinnerusumillu ingerlatsilernissamik anguniagaqarnissaq siunertaralugu apeqquteqaat aallaavigalugu oqallinnissamik siunnersuut ATASSUT-mit imatut oqaaseqarfigissavarput:

 

Ukioq mannamut Inatsisartut Aningaasanut Inatsisissaattut siunnersuut aammalu kingusinnerusukkut nunatta aningaasaqarnera pillugu Naalakkersuisut saqqummiussinerminni Inatsisartunut oqariartuutigaat inuiaqatigiit aaqqissuussaanerat allanngortinneqartariaqartoq, tassani aningaasatigut ilersorneqarsinnaasumik ingerlatsisoqarnissaa pineqaannarani aammali sutigut tamatigut inuiaqatigiittut annerusumik nammineernerulernissatsinnik ujartuinitsinni aqqutissiuussinitsinnilu aqqutit atukkavut nalilersoqqeriarlugit siunissarput, kingulissattalu nunatsinnik ingerlatitseqqinnissaat isumannaatsuutinniarlugu ataatsimoorussamik siunnerfigisinnaasatsinnik nassaarniaqatigiittariaqartugut.

 

Namminersornerullutik Oqartussat, kommunet nunaqarfiillu nammagassanik suliassanillu avitseqatigiittarnerannut tunngasut qulaajarneqarnissaat inuiaqatigiinnullu naleqqussarneqartariaqartortaasa naleqqussarneqarnissaat suliassanut imaannaanngitsunut ilaavoq.

ATASSUT-miillu pingaartipparput Namminersornerullutik Oqartussat kommunet aammalu nunaqarfinni aqutsisut, minnerunngitsumillu innuttaasut ataasiakkaat peqataalluinnarnerisigut suleqatigiinnikkut ataatsimoorluta aqqutissiuusissasugut.

 

KANUKOKA, KANUNUPE aammalu Namminersornerullutik Oqartussat suleqatigiinnerisigut siunniussat inatsisinngortariaqartut aammalumi siunniussanut tunngatilugu inatsisit allanngortariaqartut Inatsisartunut aalajangigassanngorlugit Naalakkersuisut suliniuteqarnerat ATASSUT-mit tamakkiisumik suleqataaffigalugulu tapersersussavarput. Qularutigineqassangilarlu kommuneni nunaqarfinnilu ATASSUT-ip sinniisai tunniusimallutik suleqataassasut.

 

Kuupik Kleistip siunnersuutimini pisortat pisariinnerusumik, akikinnerusumik inuiaqatigiinnullu naleqqunnerusumik aaqqissuussinissaannik anguniagaqarluni oqallittarnerit timitalersorneqarnissaannut tikkuagai ataasiakkaat ATASSUT-mit imatut isumaqarfigaavut:

 

Oqartussaaqataanerup siammaqqinneqarnissaa tamaginnit kissaataanerarlugu Kuupik Kleist oqarpoq, ATASSUT-milli oqarusunneruvugut oqartussaaqataanerup siammarsarneqarnissaa kissaatigalutigu.

 

Qularutigineqassanngilarmi oqartussaaqataaneq amerlasuunit akisussaaffittut isigalugu ingerlanneqarmat, issatsiaannarmi Inuusuttut Inatsisartui ataatsimiimmata oqartussaaqataanerup timitalerusunneqassusia naqissuserneqarpoq, assullu ATASSUT-mit isumalluarpugut inuusuttut inatsisiliornerup tungaatigut oqartussaaqataalerumaarnissaminnik siunertaqartut malunnarmat.

 

Aalajangigassanut sorlernut kikkut akisussaassanersut erseqqinnerusumik aalajangersaasoqartariaqarnerarlugu siunnersuuteqartoq oqarpoq. Tamanna ilumoorpoq, nalilersueqqittariaqarpugut suliassaqarfiit suut sumiikkunik pitsaanerunersoq.

 

Taamatulli oqareerluta ATASSUT-mit aalajangiusimavarput siammarteriniaannarluni siammarterisoqassangitsoq, eqiteriniaannarlunilu eqiterisoqassanngitsoq.

 

Siammarneqartariaqartut imminullu akilersinnaasumik siammarterneqarsinnaasut siammarterneqassapput, eqiterunneqartariaqartut eqiterunneqassapput, peqqisaarluinnarlunimi misissugassaavoq oqartussaaffiit suut sumiikkunik tamanut pitsaanerussanersoq.

 

Sanaartorneq

Sanaartornermut tunngatillugu ajornartorsiutaagajuttoq, tassalu utaqqeqattaattarnerup ki-ngunerisaanik suliassat piffissarititaasut naapertorlugit naammassineqanngitsoortarnerat kommuneni sanaartugassanut aningaasaliissutissat tamakkiisumik kommunenut imaluunniit nunap immikkoortuinut tunniunneqartalernissaannik Kuupik Kleistip siunnersuutaa ATASSUT-mit aqqutissaasorinngilarput.

 

Aningaasaliussalli ukiunut missingersorfiusunut tulliuttunut illuartinneqareersut peeqattaarnagit piviusunngortinneqarnissaat sanaartornermut iluarsagassanullu aningaasaateqarfimmit isumagineqartariaqarput.

 

ATASSUT-mit aqqutissaasoraarput aningaasaateqarfiup nukittorsarneqarnissaa, tamannalu pisinnaavoq kommunenit Namminersornerullutillu Oqartussanit inuttalersukkamik ataqatigiissaarisuliinikkut.

 

Imaanngilaq tamanna aqqutissaasorigatsigu kinguaattoortarnerit akuersaaginnarigut. Naamik, ukiut tamaasa aningaasaateqarfik aningaasalersorneqartarpoq, taakkulu sumut atorneqarnissaat qilersorsimalluinnarpoq, allaqqunneqarsinnaanngitsumillu aningaasaateqarfik imaqartuassaaq, qanorlu aningaasaateqarfiup uninngasuutaasa isumagineqarnerat apeqqutaalluni qularutissaanngilaq inuiaqatigiit aningaasaqarnerannut aningaasaateqarfik ullumikkumit pitsaanerusumik iluaqutaalersinnaasoq.

 

Akileraartarneq

Akileraartarneq pillugu Kuupik Kleist siunnersuuteqarpoq qitiusumit ingerlatsisoqartariaqartoq, taassumalu isumagissagaa akileraarutit kommunenut agguaateqqinneqartarnissaat, ilangullugulu Kuupik Kleistip siunnersuutigaa nunarput tamakkerlugu assigiimmik akileraartoqartassasoq, kommunet aningaasaqarnikkut ingerlatsinerminni artorsarnerusut innuttaasunik sullissinerminnik pitsanngoriartitsisinnaanissaat siunertaanerannguatsiarlugu. Tamanna ATASSUT-mit aqqutissaasorinngilarput.

 

Ilumoorpoq akileraartarnermut allaffissornerujussuaq annikillisarneqarsinnaavoq tamanut iluaqutaasumik. Tassanngaaniilli assigiimmik akileraaruteqalernissamut alloriarnissamik siunnersuuteqarneq ATASSUT-mit ilalersinnaanngilarput, illuatungaanimi oqartussaaffiit siammarneqarnissaannik oqaluutigaluta oqartussaaffinnik arsaartuiniassanngilagut.

 

Kommunet namminersortutut ingerlanerminni aningaasaqarnermikkut aqutsisinnaassusaannik arsaartussanngilagut, illuatungaanili kommunet aningaasaqarnikkut artorsarnerusut akisussaassusilimmik periarfissarsiorneranni kommunenit aningaasatigut inissisimalluarnerusunit Namminersornerullutillu Oqartussanit oqilisaaqataaneq annertusarneqartariaqarpoq.

 

Imaalissanngilarli kommunet aningaasatigut toqqammavissarsiullaqqinnermikkut ingerlalluartut pillartutut ilillugit arsaartorneqassasut. Naamik, peqqissaartumik oqimaaqatigiissaarisoqarneratigut tamanut naapertuuttumik ullumikkumit pitsaanerusumik nassaarniartoqarsinnaasoq ATASSUT-mit qularinngilarput.

 

Nunaqarfinni aqutsisut Kommunillu

Nunaqarfinni aqutsisut assigiissaarnerusumik minnerpaaffilimmillu oqartussaaffinnik tigumminnittariaqartut siunnersuuteqartoq ujartuimmat ATASSUT-mit ilalerparput. Taamaattorli nunatta isorartunerujussuata kingunerisaanik sumiiffimmiit sumiiffimmut pissutsit assigiinngisitaartarnerisa kingunerisaanik kommunet nunaqarfiillu kommunenut attuumasut akunnerminni naleqqussaasariaqartarnerat akimmisaassallugu ATASSUT-mit pissutissaqarsorinngilagut.

 

ATASSUT-mittaaq qularutigingilarput kommunet tamaviaarlutik nunaqarfittaminnut isumaginninniarluartuusut. Taamatuttaaq qularutiginngilarput kommunet nunaqarfiillu akunnerminni tamanut naapertuuttumik oqartussaassusermik akisussaassusermillu nassaarniaqatigiittarnermikkut innuttaasunik kiffartuussinerup pitsaassusaata qaffassarniartuarnissaa isumagisinnaagaat.

 

Taamaammat siunnersuuteqartup oqarnera ?Nunaqarfiit aqutsisuisa akisussaaffii pisussaaffiilu nunarput tamakkerlugu assigiissaartariaqarput kommunalbestyrelsit ataasiakkaat apeqqutaatinnagit? ATASSUT-mit ilalersinnaanngilarput.

 

Kuupik Kleistip oqallisissiamini siunnersuutai ataasiakkaat taamatut oqaaseqafigereerlugit Namminersornerullutik Oqartussat kommunellu kiffartuussinerisa ataqatigiinnerusunngortinniarneqarnissaannik, taamaaliornikkullu marloqiusamik kiffartuussisarnerit pinngitsoortinniarlugit Naalakkersuisut suliniuteqarnerat ATASSUT-mit tamakkiisumik taperserparput.

 

Naggataatigullu ATASSUT-mit oqaatigissavarput kommunet aaqqissuussaanerisa nutaamik ilusilersorneqarnissaanut suleriaasissamut pilersaarummik Naalakkersuisut saqqummiussinissaat qilanaarigatsigu suleqataanissatsinnullu piareersimagatta.

 

Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut

Tulliulluni oqaaseqassaaq Astrid Fleischer Rex, Demokraatit.

 

Astrid Fleischer Rex, Demokraatit oqaaseqartuat.

Oqallisissamut maani pineqartumut atatillugu, allaffissornikkut qanoq inissisimanerup, suliassat suut suliarisassatut tigusassaneraat. Demokratinit imatut tunngavissaanerusunik oqaaseqaateqarusuppugut .

 

Demokraatinit isumaqarpugut Kommunit allaffissornerinut nukiit atortussallu amerlavallaat atortarivut.Tassanimi tamatsinnut nuannaarutaasussanik sipaarniuteqarsinnaavugut, soorlu siunnersuuteqartup nammineq assersuutitut eqqaasaatut, akileraartarnermut tunngassutillit

suliassartaannut isumaginninneq ataatsimoortinneqarsinnaagaluarput, eqqarsaat taanna

piviusorsiorpoq, ataatsimut isigalugu misissorneqartariaqartoq, immikkoortortaqarfiit

soorliit imminnut akilersinnaasumk kattunneqarsinnaanersut.

 

 Taamaaliornikkut aningaasatigut sipaartoqaannarani, sulisunik aamma suliassamik tungaatigut  ilinniarluarsimasunik,  piffimmut ataatsimut katersortitsinikkut atorluaanerusinnaagatta.

 

Taamatut oqareerluta ilanngukkusupparput uagut Damokraatinit isumaqaratta nunatsinni Kommunit ilaasa kattutsinneqarsinnaanerat akilersinnaasutut isigigatsigu.

 

Neriulluta Naalakkersuisut isummatsinnik kaammattuillutik,  Kanukoka qanimut suleqatigilluarlugu

Kommunini iluarsaaqqinnissap suliarinera aallarnisarneqalerpat sulissutigilluarumaaraat.

 

Siunnersuuteqartup kissaataa nunaqarfiit aqutsisuisa oqartussaaffii, nunarput tamakkerslugu  minnerpaaffilertariaqartut,   Demokraatinit taannartaa tapersersorsinnaanngilarput, isumaqarattami Kommunit namminneq qanimut aalajangertassangaat, qanoq sukkullu oqartussaaffiit aaqqissuunneqassanersut.

 

Taamatut Demokratinit  oqaaseqarluta, siunnersuutip Naalakkersuisuni, qulaani taaneqartutut ingerlatinnissaatut Kommunini iluarsaaqqinnermi suliarilluarumaaraat inassutingaarput.

 

Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut

Tulliulluni oqaaseqassaaq Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqartigiit.

Inatsisartunut ilaasortap Kuupik Kleistip apeqquteqaat aallaavigalugu oqallinnissamik siunnersuutaa Kattusseqatigiit sinnerlugit imaattumik oqaaseqarfigissuara:

 

Kattusseqatigiinni soqutigisatta pingaartitatta anguniakkattalu aamma ilagaat qeqqaniit qutsinerup annikillisikkiartortinneqarnissaanut suleqataanikkut ingerlatsinermut aningaasartuuterpassuit appartinneqarnerisigut, aningaasat allaffissornermut ingerlatsinermullu atorneqartartut ilaasa allanut pisariaqartinneqarnerusunut atorneqalernissaat pisariaqarluinnarmat.

 

Kattusseqatigiinnii takorluukkavut naapertorlugit qeqqaniit aqutsinerup ilaatigut annertuumik marloqiusamik allaffissornermik nassataqartup, ingerlatsinermullu akitsorsaataasup annikillisikkiartortinneqarsinnaanera aama pisinnaavoq, pisussaaffinnik akisussaaffinnillu kommune-qarfinnut siammarterinikkut, ingerlatat arlallit sukkanerusumik eqaannerusumillu ingerlanneqarsinnaalissammata, minnerunngitsumillu aamma Namminersornerullutik Oqartussanut aperiartortaqattaaqqanngikkaluarlugit, Naalakkersuisunik isumaqatiginnikkiartortaqattaarluni angalanerpassuit, telefon-ikkut allakkatigullu saaffiginnittaqattaarnerpassuit akisoqisut sipaarneqarsinnaammata.

 

Kattusseqatigiinni isumarput naapertorlugu taamaaliorsinnaavugut ilaatigut aningaasanut inatsisip akuersissutigineqarneranut atatillugu assigiinngitsutigut oqaasertaliussat aaqqissuuteqqinnerisigut, soorunalimi aamma KANUKOKA qanimut suleqatigigalugu.

 

Taamaammat Kattusseqatigiinni isumarput naapertorlugu kommune-t aaqqissuussaanikkut nutaamik sulissutigineqarnissaat utaqqiinnanngikkaluarlugu suliassat assigiinngitsut, soorlu assersuutigalugu sanaartornermut tunngasut ingerlanneqartarnerat kommune-qarfinnut annerusunik akisussaaffiliinikkut pisussaaffiliinikkullu ingerlatsinermut akikillisaanerit eqaallisaanerillu aallartinneqarsinnaasut qularutiginngilarput.

 

Aamma aiunnersuuteqartut oqarneratuut; Nunatsinni inuit ikittunnguunerput aallaavigalugu akileraartitsisarneq ajornanngitsumik pisortaqarfimmi ataatsimi suliarineqarsinnaanera qularnanngitsumik piviusunngortinneqarsinnaavoq, immaqa assersuutigalugu Qasigiannguani ingerlanneqarsinnaavoq illoqarfinniluunniit allani inissaaleqiffiunngitsuni. Tassami ullumikkut teknik-kikkut atortorissaarutit pitsassuit akisoqisullu atorneqarlutillu pigineqareerput.

 

Isumaqarpungalu qeeqaniit aqutsinerup annikillisinneqarnerata kommune-nullu pisusaaffiit akisussaaffiillu annerusut nuunneqarnerisa aamma Nunaqarfinni aqutsisut pisinnaatitaaffiisa annertusineqarnerinik kinguneqassasoq.

 

Taamaammat Kattusseqatigiinni isumarput naapertorlugu taamaallaat Naalakkersuinikkut piumassuseq iliuuseqarnissarlu kisimik amigaataapput.

 

Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut

Tulliulluni oqaaseqassaaq siunnersuuteqartoq Kuupik Kleist, Inuit Ataqatigiit.

 

Kuupik Kleist, siunnersuuteqartoq, Inuit Ataqatigiit.

Oqaasersineqartunut qujavunga siullermik Naalakkersuisut akissuteqaateqarnerminni aamma Inuit Ataqatigiit oqaluttuata oqaaseqarfigisaa tassaasoq qaammatini marlunni Naalakkersuisooreernermi soorunami kommuni tamakkiisumik Namminersornerullutik Oqartussallu nunaqarfinni aqutsisut akornanni tamakkiisumik aaqqissuusseqqinnissamut siunnersuuteqartoqarnissaa taanna ullumikkut piumasaqaatiginngilara siunnersuuteqartutut.

 

Kisianni apeqquteqaat aallaavigalugu oqallinnerup siunertarisussaavaa sapinngisamik Naalakkersuisunut siunnerfiusinnaasunik apuussinissaq. Aammalu Naalakkersuisut suleriaqqinnissaanni ikiorlugillusooq suut salliutillugit suliarineqarsinnaanerannik oqariartuuteqarnissaq. Tamanna uanga nammineq suinertaraara taamatut siunnersuuteqarninni.

 

Eqqumiiginanngitsumik oqaaseqartut amerlanerit kommunit nammineersinnaanerannut tunngassuteqartut tikippaat. Pingaartumillu akileraartarnermut aaqqissuusseqqinnissamut isummagut eqqarsaatigalugit isumaqaqqajaanartarpoq kommunit nammineersinnaatitaanerat taamaallaat akileraarutinik innuttaasuninngaaniit aallersinnaanermiippoq.

 

Oqallittarnerpassuit allat takutippaat pingaartumik maani Inatsisartuni akileraartarnermut tunngasut mianerineqartorujussuusut. Kommunillu pissaanerannut takussutissatut pingaarnerpaatut isigineqarajuttarput.

 

Tamanna uanga eqqortuusorinngilara apeqqutigineqarsinnaavoq kommunit pissakilliornerusut imaluunniit pissakilliorfiunerusut akileraarutitigullu isertitserpiarsinnaanngitsut taanna nammineersinnaassuseq sumut atussagamikku sumulluunniit akissaqanngikkunik.

 

Taava nammineersinnaanerat oqaasiinnaassaaq illuatungaanili Inuit Ataqatigiit siunnerfigisaattut assigiimmik akileraartalersinnaasuugaluarutta agguaasseqqinnikkullu kommunit pissakinnerit siullermik innuttaasa akileraarutaat appartinneqarsinnaagaluarpata aammalu pissaqarnersuninngaaniit agguaassiffigineqarlutik aningaasanik atugassaminnik amerlanerusunik pissarsisinnaagaluarpata taava aatsaat kommunit nammineersinnaanerat timitalimmik piusunngortinneqarsinnaassagaluarpoq.

 

Taamatut aamma ippoq nunaqarfinnut aqutsisunut tunngatillugu oqaaserineqartut arlallit ilaanni allaannginnami kommunit nunaqarfiit namminneq nunasiaateerannguamisut erligamikkit oqartussaaffiinit tuninaveersaassagaat.

 

Pissutsit taamaattut ilisarisimaqaagut. Tassa naalagaaffimminngaaniit Namminersornerullutik Oqartussanut, Namminersornerullutik Oqartussaninngaaniit kommuninut, kommunininngaaniit nunaqarfinnut aqutsisunut oqartussaaffinnik erliguuteqattaarneq isumaqarpunga ilisisarnartorujussuusoq.

 

Qularisassaanngilluinnarpoq akisussaaffimmik annertunerusumik tunineqaraangatta aamma akisussaaffimmik misigissuserput naammassinnittarnerpullu allisartoq. Taamaattumik nunaqarfinni aqutsisut assigiissaarnerusumik aammalu kommunalbestyrelsit ataasiakkaat qanoq isumaqarnerannik tunngaveqarpallaanngitsumik oqartussaaffilerneqarnissaat isumaqarpugut piffissanngortoq aaqqissallugu.

 

Nunaqarfinni aqutsisut pilersinneqarmatali oqartussaaffiisa akisussaaffiisalu nalilersoqqinneqarnissaat taamanikkulli siunertaavoq massakkullu piffissanngorsimavoq taamaalioqqinissamut.

 

Oqaaseqartut arlallit kommunit kattuffiisa aammalu, imaluunniit kommunit kattuffiata nunaqarfiillu aquttuisa kattuffiata qanimut suleqatigineqarnissaat oqaatigisaqattaarpaat. Soorunalimi taakkua aperiartorneqartariaqarput suliassat suut salliutillugit allanngortikkusunneraat. Aammalu pisariinnerusumik aaqqissuussisinnaanerit taakkua isaanninngaaniit isigalugu qanoq ittuunersoq apeqqutigisariaqarpoq siullerpaatut. Aamma oqartussaaffimmik siammaaqqinnissamut oqariartuut taanna tulluutissooq.

 

Massakkuugallartoq kingullertut akileraartarnermut tunngasut uterfigeqqilaassavakka tassa pingaartumik Inatsisartuni qineqqusaarnerup kingulliup ingerlanerani maluginiarsimavarput ataatsimoortumik akileraartitsisinnaaneq amerlanerninngaaniit tapersersorneqarpoq.

 

Uani ullumikkut oqallinnermi siunertat ilagisariaqarpaat Naalakkersuisunut apuussisinnaanissaq suliassat suut siulliullugit aammalu pisariinnerpaatut isigineqarsinnaasut sorliit siulliullugit suliarissallugit isumaqarfigineqarnersut. Tassa KANUKOKAp selskabit akileraartinneqartarnerannut tunngatillugu nalunaarutaa qiimmaallannarpoq aamma Naalakkersuisup akissuteqarnermini tamanna inuit akileraartinneqartarnerannut tunngatillugu ilinniarfiusinnaasutut oqaatigimmagu neriuummernera annertuvoq. Naak Naalakkersuisooqatigiit tassani tamakkiisumik isumaqatigiinngikkaluartut isumaqarpunga alloriarfissaq siulleq taanna misissuiffigisariaqartoq.

 

Pisariillisaaneq annertooq aamma takutinneqarami massakkut tassuuna pisinnaasoq aammalu aningaasartuutit sukkasuumik annikillisissinnaanerat aamma periarfissatut takutinneqareermat.

 

Taassuma qitiusumik akileraaruseriffiup illoqarfimmi sumi inissinneqarsinnaanera soorunami maani aalajangernavianngilarput Anthon Frederiksenip Qasigiannguit piukkuppai aammami immaasinnaavoq taamaassasoq. Kisianni uani pingaarneruvoq ilumut siunertami taamaattumi isumaqatigiissuteqarsinnaanersugut Naalakkersuisunut inassuteqassalluta. Ullumikkut taanna pingaarnerpaajuvoq.

 

Anthon Frederiksenip oqaaseqarnermini naggataatungaatigut oqaatigisai isumaqatigilluinnarpara tassalu ilaatigut oqarmat annertoorujussuarmik kommunit aaqqissuuffigeqqinneqarnissaannik suliaqarnissamut utaqqeqqaarani suliassaat suut ajornaquteqarpallaanngitsumik allartinneqarsinnaanerat allartittariaqartoq. Taanna isumaqatigilluinnarpara aamma neriuutigaara oqallinneq sivisunerulaassappat oqaaseqartut tikkuussisinnaajumaartoq namminneq isumartik naapertorlugit suliassaqarfiit ajornaquteqanngitsumik allanngortinneqarsinnaanerannut isumaqarnersut. Qujanaq.

 

Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut

Tulliulluni oqaaseqassaaq Josef Motzfeldt Inuit Ataqatigiit.

 

Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.

Oqaluuserisami uani pingaaruteqarpoq erseqqissaatigissallugu kommunalbestyrelsit nunaqarfinni aqutsisut il.il. pillugit Inatsisartut inatsisaat nr. 20, 1994-iminngaaneersoq matumani annertuumik ilisimaneqartariaqarmat. Tassani minnerunngitsumik kommunalbestyrelsit taavalu aamma nunaqarfinni aqutsisut qanoq suleriaaseqarnissaannik ersernerlungaatsiartorujussuarmik aalajangersaasoqarsimavoq. Taamaattumik nutarteriniarnissami avaqqunneqarsinnaanngitsoq tassaavoq inatsisip taassuma aamma ullutsinnut naleqqussarnissaa.

 

Siunnersuuteqartup oqarneratut tassani nunaqarfinni aqutsisut eqqarsaatigalugit pisinnaatitaaffii najoqqutassiorneqassapput kommunalbestyrelsininngaanniit. Allassimanngilarluunniit kommunalbestyrelsit nunaqarfinnut aqutsisut peqatigalugit taamatut iliussasut. Ilaatigut taanna qanimut oqartussaaqataanermik, oqartussaaqataanermut oqaluttarnermut naapertuulluanngitsutut nalilertariaqarpoq. Aammalu inatsimmi tassani nr. 20 1994-imeersumi paragraf 53-anni imatut allassimavoq: ?Nunaqarfimmi aqutsisup siulittaasuata nakkutigissavaa nunaqarfiup suliassaatai inatsisit aammalu nunaqarfimmi aqutsisut suleriaasissaa naapertorlugit ingerlanneqarnersut.?

 

Tassa imaappoq nammineq aalajangersaaqataaffiginngisatik taamaallaat kommunalbestyrelse sinnerlugu nakkutigiinnagassarivaat. Taanna sullunarpoq, minnerunngitsumik isumaqaraanni innuttaasut qinigaat tassaasut innuttaasut qinigaat inatsisartuugunik nunaqarfinnik aqutsisuugunik imaluunniit kommunalbestyrelsimut ilaasortaagunik.

 

Soorunami assigiinngissutaat uaniippoq Inatsisartut inatsisiliortuunerummata.

 

Taavalu Siumuminngaaniit oqaaseqartup annertunerusumik isummerfii nammineq qanoq isumaqarnertik pinnagu Naalakkersuisut suleriaaseriumaagaat suliariniarumaagaat suleqataaffigilluarnissai arlaleriaqalugit taavaat. Tassani ujartorusunnaraluarpoq siammasissumik isummersornermi Inatsisartuni Ilaasortat Naalakkersuisut sulinissaanni najoqqutassiuisussat isummaminnik annertunerusumik anitsisartuuppata.

 

Uanimi kommunalbestyrelsit qanoq oqassuunga nunaqarfinni qanoq ingerlatsinerat pineqaannanngilaq. Aamma nunaqarfimmiut eqqarsaatigigutsigit ilaatigut oqaatigineqartutut aktieselskabinik aamma annertuunik naalliutsitarineqartutulluunniit oqaatigineqarsinnaapput nunaqarfinni ingerlatsivigineqanngimmata annertunerusumik nunaqarfimmi aqutsisut pisinnaatitaaffilerneqarsimanngikkunik isumaqatigiissuteqarsinnaasut kommunalbestyrelsiminnit. Taava saaffiginnissutit sunarparujussuit selskabit allaffeqarfiit, illoqarfinni immikkoortortaqarfiini saaffiginnissutigineqaqattaartarput urullutigineqaqattaartut aningaasaqarnermut ataatsimiititaliami angalaarnitsinni tamakkua tusartuartarpagut.

 

Ullumikkut annilaangagineqarsinnaasoq tassaavoq arlaanut piallallutalu iluarsartuusseqqinnerujussuarmik taasaqartaratta tassa reformimik taallugu. Tassani taavalu isumalioqatigiissitarujussualiortarluta kommunit pillugit iluarsartuusseqqinnissami suleqatigiissitaasimasoq isumalioqatigiissitaliarujussuusimasoq massakkut kommunit kattuffianinngaaniit oqaatigineqarpoq taassumap isumaliutissiissutaa annertunerusumik timitaliiffigineqarani pisoqalisoortoq.

 

Taamaattunik isumalioqatigiissitanik pilersitsigaangatta Inatsisartuni ileqquliuppallaaqaarput oqartarluta atagu taanna sulivoq taanna suliaq attorneqassanngilaq. Taava ilaanni ukiut marluk pingasut suliassat pingaaruteqartut attornaveersaarlugit uninngatiinnarlugit attornaveersaartarpagut.

 

Taamaattumik siunnersuuteqartup uani anguniagaa uagut Inuit Ataqatigiinninngaaniit paasivarput ajunngilaq taamatut annertoorujussuarmik isumalioqatigiissitarujussuarmik pilersitsinngikkaluarluni kommunit nunaqarfiit Namminersornerullutik Oqartussallu akornanni oqaloqatigiittoqarniarli suut qanoq isilluni ukiumiit ukiumut allanngortinneqarsinnaanersut. Massakkorpiarlu allanngortinneqarsinnaanngitsut ukiulersorlugit ullulersorlugit immaqa aalajangersaavigineqarsinnaapput.

 

Taamaalilluta sunaluunniit eqqaavinnarlugulu ukiup tullianu kommuninut tunniussassanngortittarnera piareersarluagaanngitsumik suleriaaseqarnermik ilaatigut kinguneqartarmat.

 

Taava suligasuartussamik Siumut suleqatigiissitaliorniarpoq ukiut tamaasa KANUKOKA-mut isumaqatigiinniartarnerup saniatigut suleqatigiissitaliorsinnaaneq qanoq siuliani oqareernittut naluara isumatusaarnerutiginersoq apeqqutaavoq.

 

Imaluunniit ataatsimiinnerit marlussuit pinerini najoqqutassat suut isumaqatigiissutigineqarsinnaasut isumaqarpugut aqqutissaasinnaasut.

 

Oqartussaaqataanermik siammaaniarnermik ilaatigut naaggaartuutigaluni Atassummit oqaluttoqarnera soorlu sannaartugassat eqqarsaatigalugit allaanngilaq uagut kisitta Inatsisartuni Naalakkersuisunilu kisitta paasisimasaqartutut qinigaqativut sinerissamiittut piginnaanermik akisussaaffimmillu tunineqarunik pisinnaammata Inuit Ataqatigiinni taanna qularutiginngilarput. Akisussaaffinnik tunioraatinnata sapertutut isiginninneq tassa qitiujuassooq.

 

Qanimut oqartussaaqataanermik oqalussagaanni aningaasat nunap immikkoortuinut suleqatigiinnermut ikummarisaatai, perrassaataasinnaasut tassaasinnaapput taamatut aamma akisussaaffinnik nunap immikkoortuanut arlariinnik aningaasanik sukkuararsiniutissaannartut isikkulinnik tunioraanata namminneq aalajangersagassaat sunut qaqugu tulleriiaarinissat sanaassat eqqarsaatigalugit akisussaaffimmik tunniussigutta.

 

Aamma siunnersuuteqartup oqarneratut kommunit namminersortuunerat sutigut tamatigut innersuunneqartartoq sunaagami. Taanna paaserusunnartorujussuuvoq. Aamma siunnersuuteqartoq oqarpoq periarfissarititaasut minnerunngitsumik qeqqaninngaaniit periarfissiissutaasimasut ullumikkut kommunini amerlanerni ingerlalluartuni isumalluutit pingaarnertaraat.

 

Ingerlatsillaqqissuseq annertunerusumik immaqa pinngikkaluarlugu kommunit periarfissaqartitaasimanngitsut ullumikkut artorsapilooqimmata immaqa kommunit ullumikkut 18-usut tallimat qulillu akornanni ikilisikkaanni assigiimmik akileraaruteqarsinnaaneq qanillattorneqarsinnaasoq orniginarnerujusuusinnaavoq.

 

Massakkullu naggasiullugu oqaatigiinnassavara kommunit ilaanni massakkut Inatsisartut aningaasaqarnermut atatsimiititaliaanni kommunalbestyrelsit tamaasa ataatsimeeqatigisaqattaartarnerini kommunini arlaqaleriartortuni erseriartorpoq nipi imaattoq ajunngilaq kommunit suleqatigiinnissaminnut piumassusaat killeqarpallaaqaaq namminissarsiorneq ingasappallaaqaaq qeqqaninngaaniilluunniit naalakkiutigineqarniarli kommunit sorliit qaqugukkut kattutissanersut.

 

Kommunit nammineersinnaatitaanerannik innimisulluta oqaluttarnerput tassuuna isumaqarpunga takussutissaqartoq kommunit aamma namminneq piumassuseqaraluarlutik eqaannerusumillu akikinnerusumillu ingerlatsisinnagaluarnerminnut aporfittut isigileriartorpaat kommunit 18-nit immikkuuffaarillutik nammineertutut oqaatigineqarnerat. Ilaatigut piaarnerpaamik akissarsialerineq akileraaruserineq arlaanik qeqqaninngaaniit ingerlanneqarsinnaasoq massakkut kommunit kattuffiata massakkut anguniagaa paasivarput.

 

Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut

Tulliulluni oqaaseqassaaq Jensine Berthelsen Atassut, tulliutissaaq Jens Napaattooq Siumut.

 

Jensine Berthelsen, Atassutip oqaaseqartua.

Mianerisariaqarparput qanorluunniit isummersoraluarutta kommunit kattuffiat nunaqarfiit peqatigiiffiat qulaatiinnarlugit Inatsisartuninngaaniit Naalakkersuisunut inassuteqaasioqattaassannginnatta. Tamanna minnerpaamilluunniit illersorneqarsinnaanngilaq.

 

Aamma nalunngilarput Naalakkersuisooqatigiit suleqatigiinnerminni isumaqatigiissutaannu ilaalluinnarmat kommunit Namminersornerullutillu Oqartussat akornanni tamatumanilu aamma soorumi aamma kommunit ilagisaat nunaqarfiit pillugit erseqqilluinnartumik siunissamut attuumassuteqartumik aqqutissiuussisoqassaaq qanoq ililluni ullumikkuminngaaniit pitsaanerusumik aammalu imminut akilersinnaanerusumik inuiaqatigiinnullu illersorneqarsinnaanerusumik ingerlatsisoqarsinnaanersoq.

 

Tassa kommunit nammineersinnaatitaanerat akileraarnermiiginnanngilaq ilumoorputit Kuupik Kleist, kommunit nammineersinnaatitaanerat sutigut tamatigut nunami imaluunniit nunap immikkoortuani kommunit kommuneqarfiit iluani innuttaasut atugassarisaannik sinaakkusiisartut qaninnerpaat tassaapput kommunit, kommunalbestyrelsit aammalu nunaqarfinni aqutsisut.

 

Kommunalbestyrelsit nunaqarfinnut aqutsisunut naalagarsuartut kunngeeraqarfittut taagorlugit allaat pasilliiniutit uagut Atassumminngaaniit inooqataaffigissanngilagut. Tatigivagut kommunit kommunalbestyrelsit nunaqarfinnilu aqutsisut akunnerminni aaqqiissutissanik ujartueqatigiissinnaanerat.

 

Nunaqarfinni aqutsisut misigisimagunik saneqqutiinnarneqarlutik kommunalbestyrelsiminngaaniit qulaatiinnarniarneqarlutik taava kattuffitsik peqatigiiffitsik nunaqarfinni aqutsisup Kalaallit Nunaanni nunaqarfinni, nunaqarfiit peqatigiiffiat nukittorsarlugulu aqqutissarivaat pitsassuaq.

 

KANUKOKA aamma aqqutigisinnaakutsoorpaat. Minnerpaamilluunniit pissutissaqarsorinngilagut Atassumminngaaniit naalakkersorlugit kommunit qanoq nunaqarfittaminnut pissusilersornissaat tunngavilersussallutigu.

 

Kisianni ataatsimoortumik isigalugu pissanganartorujussuuvoq una massakkut alloriarneq angisooq tigusassarput tassalu inuiaqatigiit aaqqissugaanerata allanngortinneqarnissaa. Akileraarutinut tunngatillugu kommunit aningaasaatikinnerusut annerusumik pissarsisinnaanissaat innuttaasuminnut kiffartuussinissaminnut pitsanngorsaasinnaanissaat periarfissarsiuunniarlugu kommunini akissaqarnerusuninngaaniit allertarnissamik suli ullumikkuminngaaniit annerusumik aallertarnissamik aqqutissiuusserusunneq Inuit Ataqatigiit tassaasorivaat assigiimmik akileraartitsisalernikkut tamanna aaqqinneqarsinnaasoq.

 

Atassumminngaaniit tamanna tunngavissaqarsorinngilarput, udligningsskatte tassa kommunit aningaasaateqarnerusut nalimmassaanermut akileraarutigisartagaat taakkua neriuppunga Naalakkersuisut ilanngullugit aamma qissimigaarumaaraat naapertuunnersut ullumikkumut sanilliullugu ingerlatsinermi arlaatigut pitsanngorsarneqarsinnaanersut. Sutigut tamatigut kommunit aningaasatigut ingerlanerliornerusut akileraarutiinnaangitsukkut kisiannili aamma allatigut allaffissornikkut aamma oqilisaaffigineqarnissaat soorunami tamatta soqutigisaraarput. Taamaattumik aqqutissiuunneqartariaqarpoq. Qularutiginngilarput aamma aqqutissat qanittukkut nassaarineqarumaartut akileraarutit assigiissumik pilersinnissaat eqqarsaatiginngikkaluarlugu.

 

Nunaqarfinni aqutsisut uterfigeqqikkutsigit ilaatigut Inuit Ataqatigiikkunninngaaniit taanna assut maluginiarpara kommuni ataasiakkaat naalagarsuartut imminnut inissillutik nunaqarfittaminnut naqisimannittutut assiliatut saqqummersinneqarnerat taanna eqqarsarnartoqartorujussuuvoq.

 

Atassumminngaaniillu aamma eqqaamaqqussavarput akisussaaffimmik tigusigaangatta aamma akisussaaffiup malitsinneqarnissaa eqqarsaatigalugit iliuusissat allaffissornerusinnaavoq. Ingerlatsinermut aningaasartuutissat allallu tamarmik kalluarneqartussaapput. Nunaqarfinni allaffissornikkut atugassarititaasut aamma imaannaanngitsuusut nalunngilagut. Tamakkua aamma pinngitsooratik kalluarneqartariaqarput. Nunaqarfiit akisussaaffeqarnerulissagunik taava aamma innuttaasunut sullissinerminni akisussaaffimmik tigusinerminni allaffissornikkut allatigullu piareersimasariaqarput. Aamma akisussaaffinnik annertunerusumik tigusinissaminnut.

 

Sanaartugassanut tunngatillugu Atassumminngaaniit oqaatigigatsigu qitiusumik tamanna aaqqissorneqartariaqartoq aalajangiusimavarput. Sanaartugassanut tunngatillugu tikkuarparput sanaartornermi aningaasaateqarfik nukittorsarneqartariaqartoq. Sanaartornermut aningaasaateqarfimmut tunngatillugu kommunit namminneerlutik ullumikkut sunniuteqarsinnaanerat angisoorujusuuvoq.

 

Aamma uppernassusilinnik missingersuutinik qinnuteqaatinut tunngatillugu tunniussisarnikkut aamma qularutiginngilara maani Inatsisartuninngaaniit suliarilluarneqarlutillu ilassilluarneqartassasut tamakkua qinnuteqaatigineqartut. Kommunit namminneerlutik nalunngilaat qanoq tulleriiaarisariaqarnerlutik. Aamma tamanna ataqqineqarluni ullumikkut ingerlanneqareerpoq.

 

Imaanngilaq suna tamarmi qulaaninngaaniit naalakkersorneqartoq suna sumi sanaartorneqassanersoq.

 

Taamatut oqaaseqarluta Inuit Ataqatigiit tungaaninngaaniit tassa siunnersuuteqartoq, tassa oqalinnissamut siunnersuuteqartup tungaaninngaaniit akissuteqaatit qujassutigaagut Atassummut tunngatillugu.

 

Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut

Tulliulluni oqaaseqassaaq Jens Napaattooq Siumut.

 

Jens Napaattooq, Siumup oqaaseqartua.

Aap qujanaq. uani oqallinnerit assigiinngitsut kommunit suleqatigiinnerat kattussinnaanerat aammalu sanaartornikkut akileraarutitigut allatigulluunniit allaffissornikkut sipaaruteqarsinnaaneq alloriarfissatut assigiinngitsunit taakkartorneqartoq eqqarsaatigalugu ilaatigut qulaaninngaaniit aalajangiisariaqalernermik oqariartuuteqarnerat Inuit Ataqatigiinninngaaniit uagut annertunerusumik Siumuminngaaniit akuersaaqataaffigerusunngilarput.

 

Kisiannili aamma aappaatigut maluginiarneqassaaq uanga Siumumiinngaaniit oqariartuutigigatsigu aamma kommunit kattussuunneqartariaqarnerat.

 

Kisianni qulaaninngaaniit uani kommunit ammut aalajangiiffigineqarnissaat naamerluinnaqqissaaq uanga tamanna oqaloqaloqataaffiginianngilarput. Taamaaliortoqassappat kommunit oqartussaanerat taakkartorneqartartoq kisimi pineqartariaqanngilaq kommunit oqartussaanerat pineqanngilaq. Kisiannili kommuneqarfinni innuttaasut pitsaanerpaamik qanoq kiffartuunneqarsinnaanerat uani eqqartorneqartariaqartoq isumaqarpugut.

 

Kommunit kattussuunnissaannut assigiinngitsutigut ukiorpassuanngortuni eqqartuisoqarsimavoq. Maannakkut aamma alloriartoqartariaqarneranik ilaatigut oqaatsit atorneqartalerput qulaaninngaaniit aalajangiisoqartariaqartoq. Kisianni aamma kommunit soorlu Inuit Ataqatigiit saqqummiinnerminni ersersippaat kattuffitsik aqqutigalugit alloriarfissat ornikkaat assigiinngitsutigullu tikkuussillutik periarfissaasinnaasunik mannakkut oqariartuuteqartut.

 

Taamaattumik tamakku toqqammavigalugit uagut Siumut tungaaninngaaniit kaammattuuteqarsimavugut suligasuartussamik ataatsimiititaliortoqartariaqartoq uani nunaqarfiit kommuneqarfiit allallu qanimut qitiusumik suleqatigalugit aaqqiisinnaaneq eqqarsaatigalugu piaarnerusumik isumaqatigiiffiusinnaasumik angusaqartoqarsinnaanera eqqarsaatigigatsigu.

 

Ilaatigut maluginiarneqassaaq saqqummiinitsinnissinni assersuutigaarput KGH qangami nalunngilarput allaffissornerit assigiinngitsorpassuartigut ataatsimut eqikkarlugit ingerlanneqartarsimapput ullutsinnullu selskabikkuutaarlugit maannakkut aggulunneqarnerani ilaannikkut kingunerisimavaa KNI-kkut TELE-kkut Nukissiorfikkut aammalu selskabinut attuumassuteqartut immikkut tamarmik karsilersorlutik allaffimmiulersorlutik aamma ingerlatsipput.

 

Aamma tamakku qimerluugassat ilagivaat ataatsimut suleqatigiissinaanerat ataatsimut akiiliartortarfeqarsinnaanerat imaassinnaanngilarmi nunaqarfinni mikisuni kommunini mikisunilu ataatsimut immikkuualutsiterlugit ingerlanneqarsinnaasut. Taamaattumik akileraarut tassuunatigut nalimmassaqqinnissaanut oqallinnissamut qularnanngilluinnaqqeqqissaartumik siunissamut tikileqartussaavugut aamma.

 

Taamaattumik Inuit Ataqatigiit saqqummiussaat paasinaraluarluni isumaqarpunga periarfissaasinnaasut aamma allaammata pituttoreernagit maannakkut qanimut suleqatigiissitaliornikkut tamakku aamma qulaajarneqarsinnaasut.

 

Ilaatigummi aamma kattuffiup taakkartorsimassaa iserfigineqanngilaq. Soorlu momsi aqqutissatut periarfissatut ilaatigut taakkartorneqarsinnaasutut tikkuarneqarpoq. Taavalu 90/ 120 %-timik atorneqartartoq agguaasseqqinnermi 95/115 %-timut inissinneqarsinnaanera taakkartorneqarpoq.

 

Taamaattumik  periarfissat akileraarutit assigiilernissaasa saniatigut allat aamma taakkartorneqarput. Taamaattumik uagut tungitsinninngaaniit Siumumiinngaaniit mianersuutigaarput pituttoreerlugu inissinnginnissaa aammami eqqarsaatigisariaqarmat illoqarfiit anginerit pilliuteqaqataasussat naak pilliuteqaqataanissamut tunuarsimaanngilluinnaraluarlutik inuiaqatigiit kalaallit nammaqatigiillutik ingerlanissaannut paasinnillutik kommunit anginerit aamma pilliuteqartarmata. Kisianni paaseqatigiilluinnaqqeqqissaarlutik imannak inuiaqatigiit alloriaqqinnissaanut suliaq ingerlattariaqarmat.

 

Uani ilaatigut nunaqarfinnut tunngasoq eqqartorneqartorujussuupput, ilaatigut sakkortuuliuutigineqarput Inuit Ataqatigiit tungaaninngaaniit nunaqarfimmiut oqartussaanerat annertunerulertariaqartoq, akisussaaffiat annertunerulertariaqartoq. Tupinnanngilaq. Kisianni maannakkut periarfissaqaraluarput ataasiakkaat innarlerneqartarsimanerat tassuunatigut eqqaallugu aaqqiiartornerit ingerlapput. Tamanna aamma aqqutigalugut KANUKOKA pilersissimavaat. KANUKOKAp ataani inissisimanngikkaluarluni nammineq toqqaannartumik nunaqarfimmiut sussaqaqatigiit taamaalillutik toqqannartumik aamma sunniuteqarsinnaanertik ingerlatilerniassagamikku.

 

Naatsumik oqaatigalugu maannakkut kommunit 18-usimasut saniatigut nunaqarfiit 60-t pallillugit Siumumiinngaaniit oqartussaaneri aamma annertusarniarpagut. Imatut oqaannarluni immaqa aamma assigiinnangajappaa kommuninngortittariaqarput aamma taakkua. Oqartussaanerat kommunitulli taakku ingerlalertariaqarput. Kisianni illuatungaatigut oqalulluni kommunit tallimaannanngortariaqarput. Taamaattumik aamma akisussaaffiinik taakkua qaffassaaneq eqqartorlugu, ilutigalugu, kommunillu ikilisarnissaanik illuatungaani oqalunneq aamma inuiaqatigiit paatsoorsinnaammassuk taanna erseqqissaassutigilaarpara.

 

Taavalu kommunit mikinerit anginerit nammaqatigiinnissaat ilumoorpoq ilaatigut kommunit anginerit nammaqataarusupput kisianni aamma puigussanngilarput kommunit anginerit maannakkut ajornartorsiuteqarput. Assersuutigiinnarlugu sanaartugassanut tunngasuni taakkartuinermi kommunit mikinerit assersuunneqaqqajaasorujussuupput. Nalunnginnatsigit taakku annertuumik periarfissai qitiusuminngaaniit maannakkut killiffik aallaavigalugu annikitsuararsuusimasut inissaqarniarnerup tungaatigut allatigullu.

 

Kisianni Nuup kommunia qiviarutsigu noorarfigineqartorujussuaq sanaartugassat tunngaatigut maannakkut atuarfiit ulikkaavissimapput. Meeqqat tattoqivillutik maannakkut atuarfinni atuarput. Aamma illoqarfiit anginerit ilaat qiviarutsigit Ilulissat aamma meerannguit atuarfinni aamma tattoqivillutik atuarput. Taamaattumik aamma assersuinermi sanaartortugassanut tulleriiaarinermi illoqarfiit mikinerit kisiisa pinnagit tulleriiaarinermi killiffik aallaavigalugu suut pingaarnerpaajunersut isumaqarpunga aamma qissimigaarneqartariaqartut tassuunatigut ajornartorsiuteqartut taaginnarpakka assersuutitut Nuup kommunia Ilulissalu atuartut  tungaatigut annertoorujussuarmik maannakkut ajornartorsiuteqarmata.

 

Qitiusumiit taperneqartarnerat nutarterinermut allilerinissamullu innarlerneqaannarsimanngilaq. Kisianni aamma maannakkut nutaamik sanaqqittoqarsinnaaneranik killeqartumik inissisimapput. Uani friskolessaq nutaaq eqqaassanngikkaanni qujanartumik taamatut periarfissiinikkut neriunartumillu piviusunngortinneqassappat ilaatigut tassunatigut ajornartorsiutit qaangiimineqarsinnaagaluarput. Tassaagallarpoq.

 

Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut

Tulliulluni oqaaseqassaaq Aningaasarsiornermut Naalakkersuisoq.

 

Augusta Salling, Aningaasarsiornermut Naalakkersuisoq, Atassut.

Qujanaq. Aap uani oqaaseqarnitsinni Naalakkersuisuninngaaniit oqaaseqarnitsinni erseqqissarparput piffissaq Naalakkersuisuulernitsinninngaaniit sivisuallaarsimanngitsoq anguniagassatut suliassatut siunniussatta aallarnisarnissaannut.

 

Kisianni pimoorupparput suliassaq taanna pingaartitarput massakkut aamma uani ilaatigut oqallisissiami siunnersuuteqartup assigiinngitsutigut tikillattaagaa. Tassa pisortani soorlu Namminersornerullutik Oqartussani kommuninilu oqilisaassinissat aningaasartuuteqarnikkut oqilisaassinissat aammalu eqaallisaanissat aningaasartuutikillisaanissat taamatullu aamma oqartussaaffiit imaluunniit akisussaaffiit suliassat marloqiusamik ingerlanneqartarnerisa aaqqiivigineqarnissaat sumilu inissisimagunik nunatsinnut tamanut tamarmut akilersinnaanerusumik inissisimassanersut.

 

Aammalu sumi inissisimagunik innuttaasut sullinneqarnerat pitsaanerusumik isumagineqarsinnaanersoq. Taanna suliassaavoq annertooq. Soorlu oqareersunga aamma saqqummiussinermi suliassaq taanna kommunit peqatigilluinnaqqissaarlugit ingerlanneqartussaavoq. Taamaattumillu maani oqaaseqarpassuit aninneqartut soorunami aamma tusaavagut. Kisianni aamma pinngitsuuvinnata suliap ingerlaqqinnissaani kommunit aamma tassani suleqatigilluinnarnissaat avaqqunneqarsinnaanngilaq.

 

Uani oqaatigineqartut ilaatigut kommunit Inuit Ataqatigiit tungaaninngaaniit imaluunniit oqallinnissamik siunnersuuteqartup tungaaninngaaniit kommunit nunaqarfinnut nunasiaateeralinnguatut soorlu allaat isigineqarsinnaasutut oqaatiginninnerat isumaqarpunga tassani aamma mianersuutigilaartariaqartoq taanna. Tassami kommunit aamma akisussaaffeqarput.

 

Kommunit nakkutilliisoqarfiannut atasumik aamma tassani pisussaaffeqarput aamma nunaqarfinni ingerlatsinermut aamma nakkutilleeqataassallutik. Aammalu akisussaaqataassallutik ingerlatanut tunngatillugu.

 

Taamaattumik sumi tamani assigiivimmik ingerlatsisoqarsinnaaneranik piumasaqarnissaq taanna imaaliinnarluni piviusunngorsinnaanngitsoq ilaatigut aamma naatsorsuutigineqarsinnaavoq.

 

Kisianni soorunami sumiluunniit periarfissaqartillugu oqartussaanerup akisussaanerullu sumiiffimmi inissinneqartarnissaa taanna orniginarnerpaajuvoq. Aammalu tamanna inuiaqatigiinni ingerlatsinermi aningaasat eqqarsaatigalugit aammalu minnerunngitsumik sullissinerup pitsaanerunissaanik kinguneqarsinnaassappat.

 

Taamaattumik tamakkua, taakku imminnut ataqatigiissilluinnarlugit pinngitsoornani suliat nalilersorneqartussaassapput.

 

Akileraartarnermut tunngatillugu soorlu oqaatigereeriga suliassat ilaatigut KANUKOKA peqatigalugu misissorneqarlutik aallartereerput. Tassalu suliffeqarfinnut tunngatillugu akileraartarnermut tunngasut kukkunersiorneqartarnerat tassa ligning suliarineqartarsinnaanersut qitiusuminngaaniit taanna misissorneqarpoq. Tassanilu misilittakkat tunngavigalugit aamma siunissami taamatut akileraartarneq, nalinginnaasumik akileraartarnermi akileraartarnerit kukkunersiorneqartarnerisa aamma qitiusuminngaaniit ingerlanneqartarsinnaanerannut tunngavissaasinnaasunik pissarsisinnaassagutta, soorunami tamanna aamma oqaloqatigiinnikkut ingerlanneqaqqikkumaarpoq.

 

Kisianni uani pingaarnerpaarpaajuvoq tassa taamatut alloriarnermi tamatigut pingaarnerpaajusassammat inuiaqatigiinnut akilersinnaanersoq sullissinerup eqaallisarneqarneranik kinguneqassanersoq. Aammalu tamanna aningaasatigut pitsaasumik kinguneqassanersoq.

 

Ilaatigut Inuit Ataqatigiit tungaaninngaaniit oqaatigineqarpoq akisussaaffiit ilaat Namminersornerullutik Oqartussaninngaaniit kommuninut nuunneqarneratigut soorlu isumaginninnerup ataani innarluutilinnut tunngatillugu tunngavissat naammaginartumik suliarineqarsimanngimmata tamanna aningaasarpassuarnik Namminersornerullutik Oqartussanut kinguneqarsimasoq.

 

Ilumoorpoq akisussaaffinnik arlaaninngaaniit arlaanut nussissagaanni taava aamma akisussaaffiup piumasaqaatitassai pinngitsoornatik ersarissarneqarsimasariaqarput. Tamanna aningaasarpassuarnik equsoorutaasussanik kinguneqassanngippat.

 

Tamannalu aamma naatsorsuutigineqassaaq Namminersornerullutik Oqartussani aamma eqqumaffiginiarneqassammat soorunalimi.

 

Assigiimmik akileraartarsinnaanermut tunngatillugut isumaqarpunga partiit Atassumminngaaniit aammalu Siumumiiminngaaniit ersarissumik tassani akineqartoq. Soorunami massakkut aamma sulisitsivugut suleqatigiissitamik sulisitsinikuuvugut. Taamalu taassumalu suliani naammasseqqammerpaa tigusussaavarput. Siunissami akileraartarnerup aaqqissuussaaneranik isummersuutit assigiinngitsut saqqummiunneqartussaapput. Tamakku isummersuutit soorunami aamma kommunit aamma peqatigalugit nalilersuinerit ingerlanneqartussaassapput.

 

Taakkumi aamma tassani attorneqartussaammata annertuumik. Tassa naatsumik oqaatigalugu qujassutigaarput aamma uagut Naalakkersuisut tungaaninngaaniit partiit Kattusseqatigiillu apeqqummut uunga oqallisissiamut tungatilugu oqaatigisail, oqaatigisaat, tassami ilaatigut assigiinngissuteqarsinnaagaluarlutik kisianni siunnerfimmik ataasiusumik tassalu Naalakkersuisut siunniussimasaannut tapertaliussatut isigineqarsinnaasumik oqariartuuteqarneq matumuuna qujassutigaarput.

 

Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut

Tullulluni oqaaseqassaaq Kuupik Kleist Inuit Ataqatigiit.

 

Kuupik Kleist, siunnersuuteqartoq Inuit Ataqatigiit.

Tusaaneqarsinnaavoq sammineqartoq manna pingaartinneqarluartoq imaluunniit oqaluuserissallugu pingaartinneqarluartoq.

 

Kisianni aappaatigut ajuusaarnarsorivara timitaliinissamut tikkuussinissamik aammalu Atassutip oqaaseqartuata ilaatigut oqaatsit atorpai alloriarneq angisooq ornikkipput. Timitaliinissamut, timitaliinissamik isumaqarpunga killeqarpallaarujussuartoq. Aamma alloariarnermik angisuumik oqarneq uani Atassutip oqaluttuata oqalunnermini takutinngilaa ilumut piumassuseqartoqartoq Atassumminngaaniit alloriarnissamik angisuumik.

 

Piumassuseqarneq oqaasiinnaavallaaqaaq. Uani oqallinnermi tikkuussisinnaaneq aammalu suliassat suut siulliutillugit ajornarpallaanngitsumillu allanngortinneqarsinnaanerannik oqallinneq imaluunniit apeqquteqaat tunngavigalugu oqallinneq siunertaqartussaavoq.

 

Uagut siunnersuuteqarpugut ataasiakkaannguanik isummersorfigineqarsinnaasunik. Annertunerusutigut taakkua siunnersuutigisagut isumaqatigineqanngillat partiinit Naalakkersuisuutitaqartuniit.

 

Kisianni illuatungaanik aamma tikkuussisoqanngilaq taava suut suliassaat suut taava aallutissavagut. Ilumut allanngortitsineq malugineqarsinnaasoq suliarissagutsigu.

 

Oqalliseriaaseq eqqarsaatigalugu naalakkersuinikkut oqariartuuteqartarneq ataqqineqartussaavoq, isumaqarpunga ataqqineqartariaqartoq assigiinngitsunik isumaqarsinnaanerput. Kisianni tassanngaaniit inertererpalaartumik nipilerluni Inatsisartuni Ilaasortat maani oqaluttartut oqaluffigineqartarnerat uanga akuersaaruminaatsippara. Imatut isumaqassanngilasi taakkua oqaluusereqinagit soorlu taamatut nipilimmik oqalliseriaaseq tullutinngilaq.

 

Kisianni uani tassa uteqqiinnassavara kissaatiginartikkaluaqaara siunnersuutivut isumaqatiginngikkaanni taava suut allanngortitsiniarnermi tikkuarneqarsinnaappat suunuku suliassat annertuumik alloriarnermut aqqutaasussat. Akileraartarnermut allanngortitsissanngikkutta oqartussaaqataanerup tunngaviinik allanngortitsissanngikkutta taava suut allanngortissagatsigit.

 

Aamma una kommunit naalagarsuartut taakkartornerarlugit oqartoqarnera aamma isumaqatiginngilara. Kommunit oqartussaanerat inatsimmik tunngaveqarpoq. Inatsisinuku tunngavigalugit nunaqarfinnut aqutsisunut tunniussisinnaaneq killeqartinneqartoq. Tamannalu Inatsisartut kisimik allanngortissinnaavaat.

 

Taamaattumik qulaaninngaaniit naalakkiiartortutut oqaatigineqarnera aamma isumaqatiginngilara. Killormut siunertaqarpoq oqartussaafiit siammarnissaannik. Qujanaq.

 

Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut

Oqallinneq ingerlaqqitsinnagu oqallinnermut piffissaritaasut eqqaasitsissutigilaassavakka. Partiit oqaaseqartui pingajussaaniilerunik sivikitsumik oqaaseqartartussaapput. Taava partiit oqaaseqartuisa avataasigut ilaasortat oqaaseqassagunik minutsit tallimat piffissaralugu marloriarlutik oqaaseqarsinnaapput. Tulliuppoq Ane Hansen, Inuit Ataqatigiit.

 

Ane Hansen, inuit Ataqatigiit.

Tassa unaana nunaqarfinni aqutsisunut tunngatillugu kommunit naalagarsuaasaarlutillusooq oqaatsit pasilliiniutit assigiinngitsut atorneqarneri eqqarsaatigalugit una oqaatigerusuummeriga tassa nunaqarfiit, nunaqarfinni aqutsisut ataatsimeersuarnerini peqataanermi peqataasimagaanni maluginianngitsuugassaanngitsoq unaasarmat nunaqarfimmi aqutsisut imminut aqunngitsut.

 

Imaluunniit nammineq aqutsisinnaatitaanissaminnut piginnaatitaffilerneqarsimanngitsut akornanni maallataavinnarmat maalaatutigineqartuartarmat nammineertitaannginnerup nammineertitaanerup killeqassusersua. Taamaattuminguna Inuit Ataqatigiinninngaaniitisumalluarsimagaluarpugut nunaqarfimmi aqutsisut kattuffittaarmata tassa kanupip tamakkua suliassat pingaartumik pingaartillugit pilertornerusumillu ingerlatilissagai.

 

Kisianni tassa ulloq manna tikillugu taamaattoqanngimmat kiap arlaata tamakkua suliassat ingerlanngitsut maallatigineqartut qaqeqqittariaqarmatigit Inuit Ataqatigiinninngaaniit qaqeqqikkigut. Tassa una oqaatigerusuppara aamma massakkut kommunit marluk pingasut taamaallaat nunaqarfimmik aqutsisuminnik nammineersitsipput. Tassunga ilaalluni Aasiaat kommuniat, Sisimiut kommuniat sunaanerporlu puigorpara.

 

Kisianni maluginiagassaq unaavoq nunaqarfinni aqutsisut nammineertitaaleraangamik eqiiallarujussuartarnerat aammalu nammineersinnaanerminnik annertuumik atuileraangamik ilaatigut kommuniminnut sipaarutaalertarmata nammineq aqutsinermikkut aningaasartuutit aquleraangamikkit pitsaanerusumik aqunnissaat takutinniarlugu, aamma takutikkusuttarmassuk pisinnaanertik.

 

Aammalu maluginiagassaavoq kommuni taakku nunaqarfinnik aqutsisunut nammineersitsisut tassaammata nunaqarfii inuutissarsiornikkut piorsaanermi massakkut siuariartortutut oqaatigineqarsinnaasut.

 

Uani aamma ukiorpassuanngorpagut tassa kommuniugattami suli KANUKOKA-mi oqallittarnerit sulisarnerillu eqqarsaatigalugit kommunit allaffissornikkut pisariillisaaneq eqqarsaatigalugu suliat misissugassarpassuillu assigiinngitsut annertuut misissorneqareerput KANUKOKA-mi taamaattumik alloriarnissaq tulleq erinitsaapparput.

 

Makkua inunnik isumaginninnerit atuarfinnik meeqqrivinni isumaginninnerit attunngikkaluarlugit kisianni immikkoortortat uumaatsuleriffiusut soorlu assersuutigiinnarlugu akileraaruseriffiit aningaasarsialeriffiit sanaartornermullu assigiinngitsutigut immikkoortortat katunneqarsinnaaneri ukiut qassissaagaluarnersoq kommuniminngaaniit aamma siunnersuutigineqartarpoq. Tassani massakkut namminersorneq pillugu isumalioqatigiissitap aamma tikkuussiffigivaatigut nunatsinni Namminersornerullutik Oqartussani kommuninilu qanoq annertutigisumik allaffissortoqartoq aammalu tamatta qularutiginngilara suiunniukkipput ukiut qaninnerpaat tassaassasut allaffissornikkut pisariillisaaneq aqqutigalugu allaffissornermi aningaasartuutikillisaaneq sulissutigissagipput.

 

Taamaattumik Kuupik Kleistip oqallisissiaa taanna isumaqarpunga alloriarnermik pingaarutilerujussuartut alloriarfigineqarsinnaasoq. Qujanaq.

 

Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut

Tulliulluni oqaaseqassaaq Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit pingajussaaniilerami naatsumik.

 

Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.

Siullermik Aningaasarsiornermut Naalakkersuisup akileraartarnikkut aaqqissuusseqqissinnaanermut isummatsinnut akuersaarpasissumik oqaaseqarnera kingullermik nuaannaarutigaarput.

 

Taavalu aamma Inuit Ataqatigiit oqaaseqaqqaarnitsinni oqaatigisarput nunaqarfinni aqutsisut peqatigiiffiat peqatigalugu tamatumani aaqqissuusseqqinniarnerup ingerlanneqarnissaa erseqqissaatigeqqiinnassavarput pasinartunngortinniarneqassanngilaq qulaaninngaaniit naalakkiisoqarniartoq.

 

Ajoraluartumilli, øhm neriuppugulli soorunami taanna peqatigiiffik ingerlalluassasoq. Ajoraluartumik nunaqarfiit tamakkerlutik ilaasortaanngillat. Aamma nunaqarfinni aqutsisut arlallit ilaasortaanerminnik apeqqusersuisut nipaat ersarissiartormat iluatsillaqqunaqaaq.

 

Atassutip oqaaseqartuata kingullermik oqaaseqarnermini sanaartornermut aningaasaateqarfik nukittorsarneqartariaqartoq qanoq nukittorsarneqassanersoq aningaasarparujussuarnik imalik tassani apeqqutaavoq aningaasaateqarfik nukittorsarneqassanersoq. Sanaartornermi aqutsineq siammarneqassanersoq. Imaluunniit sanaartornermik piareersarneq takananiittoq annertusaavigineqassanersoq. Taanna paasinngilarput.

 

Taavalu assigiissaartariaqarnerat Atassutip oqaaseqartuata siullermeerluni oqaaseqarnermini oqaatigisaa nunaqarfinni aqutsisut, aqutsisuisa akisussaaffii pisussaaffiit nunarput tamakkerlugu assigiissaartariaqarput. Kommunalbestyrelsit ataasiakkaat apeqqutaatinnagit. Tassa siunnersuuteqartup taamatut oqarnera. Tamanna Atassummit ilalersinnaanngilaat.

 

Tassa imaappoq apeqqutaavoq kommunalbestyrelsit nunaqarfinnut aqutsisortaminnut qanoq isiginninnerat isumaqarpugut Inatsisartuni ilaasortat assigiinngisitaartumik immitsinnut nalilersuissagutta tamanna pissusissamisuunngilluinnartoq.

 

Nunaqarfinnut aqutsisut qinigaapput innuttaasunit assiimmik periarfissinneqartariaqartut. Aammalu Jens Napaattuup Siumut sinnerlugu oqaaseqarnermini illoqarfinni mikinerusuni pissutsit immaqa naammaginagit illoqarfissuarnut nuukkunik Ilulissakkunnut nutsertorpassuit aap, ineriartorneq equngasoq tassuuna takusinnaavarput aaqqiivigisinnaavarput puimassuseqarutta. Oqartussaaffiit ilaatigut siammarnerisigut, tassami.. utoqqatserpunga.

 

Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut

Tulliulluni oqaaseqassaaq Jensine Berthelsen Atassut pingajussaaniilerami naatsumik .

 

Jensine Berthelsen, Atassutip oqaaseqartua.

Qujanaq. Naalakkersuisunut immersueqatigiinnissamik oqaluutigaluni pakatsinerarluni siunnersuutitik iluamik isummerfigineqannginnerarlugit nutaanillu isummersueqqusilluni oqalunneq taanna akissutissaaleqinermik tunngaveqaannarsimassasoq Atassumminngaaniit iliamagigatsigu taamaattumik annerusumik oqaaseqarfigissanngilarput.

 

Kisiannili tassa KANUKOKA kanunupelu peqatigalugit Naalakkersuinikkut aaqqiissutissanik massakkut ujartuinerit periarfissittariaqarpagut. Minnerpaamilluunniit uagut qulaaninngaaniit, uteqqippara qulaaninngaaniit aalajangersaaniarsarissanngilagut suna siunnerfigineqassanersoq. Illuatungaanik taamaattumik Kuupik Kleist paasiuminaatsippara oqarmat Naalakkersuisut immersussavagut. Kisiannilu aamma illuatungaani siunniussaqannginerarluta uparuartuinini soorunami taanna nammineq akisussaaffigissavaa. Uagut nalunngilarput siunniussagut suunersut aamma Naalakkersuisooqatigiinneq, Naalakkersuisooqatigiinnermi siunnerfigisagut eqqarsaatigalugit.

 

Nunaqarfinni aqutsisut akisussaaqataanerulernissaannik ujartuineq taanna ilalerparput. Taanna aamma erseqqissaatigissavara. Aamma assigiissaartumik atugassaqartitaanissaat ilalerparput. Kisiannili nunat immikkoortuini kommunit namminneerlutik iluminni nunaqarfittatik peqatigalugit aaqqissuussisinnaanerannik arsaartuilissagutta taava aamma oqartussaaqataanermik arsaartuisussaavugut. Tamannalu pinngitsoortinniartariaqarparput. Tatiginninnginnermik kommuninut takutitsinertut ittut isumaqarpunga ullumikkut maani atorfissaqartinngikkigut. Illuatungaanili kommunit nammineernerunissamik noqqaassuteqarnerat ataqqillugu maanngaaniit suliuniutinik ingerlatsinerit tamakkua eqqumaffigilluinnartariaqarigut.

 

Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut

Tulliulluni oqaaseqassaaq Jens Napaattooq, Siumut. Pingajussaaniilerami naatsumik.

 

Jens Napaattooq, Siumup oqaaseqartua.

Qujanaq. uani oqariartuutigineqartut eqqarsaatigalugit paatsuungassutigineqassanngilaq isumaqatigiittorujussuugatta uanga isumaga naapertorlugu. Aamma siunnerfiit assigiinngitsut isumaqatigiiffigineqartorujussuupput. Taamaattumik ataatsimut isummernissarput oqaatsit ataatsiakkaat peqqutigiinnarlugit sanguteqattaarlugit maannakkut erfalasulersaarutiginiarneqarnerat paasiuminaatsittorujussuuvakka.

 

Uani Inuit Ataqatigiit ilaanni saqqummiinerminni aamma namminneq taakkartorpaat kommuneqarfiit aningaasartuutaat qaffasinnerujussuat allaffissornikkut tassa uparuartorlugit tupigalugillu. Illuatungaatigullu nunaqarfiit akisussaaffeqarnerunissaannik ujartuillutik.

 

Kisianni aamma eqqaamassavarput Josef Motzfeldtip saqqummiussinermini taakku taakkartugai kisitsisit 1998-minngaaniit 2000-mut taakku aamma ilagimmassuk tassani ikaarsaarfimmi nunaqarfinni akisussaaffinnik tunniussisimanerput. Nunaqarfinni siulersuisut aningaasarsiaqalersimanerat akisussaaffiit assigiinngitsut aningaasanik nassataqarsimasut qitiusuminngaaniit aamma soorunami taakku aningaasartuutinut qaffassaataaqataasimapput.

 

Taamaattumik aningaasartuutit aamma uparuartuinnarnagit takusinnaasariaqarput allaffissornikkut qiutisuminngaaniit aalangerneqartartut aamma kinguneqartartut taakkununnga pisussaaffilerlugit tunniunneqartut namminerminni pisuussutiginngikkaat aningaasartornerulernerminni.

 

Isumaqarpunga uani oqallinnermi nunaqarfiit aamma kommunalbestyrelsit akornanni kisimi ajornartorsiutit allaffissornikkut aaqqinniarnissaannut oqariartuutit eqqartukkagut pisariaqanngikkipput. Aamma uagut Siumumiit pingaartittorujussuullugu oqariartuutigisarparput Namminersornerullutik Oqartussat allaffissornikkut nunaqarfinni kommuneqarfinnilu qaninnerusumik suleqateqarnissaq siunertaralugu regionikkaartumik ineriartortitsinissaq siunnerfigisariaqartoq. Taamaattumik siunnersuuteqartup oqallissaarutigisaminut isummerumanngitsutut siunnerfeqarumanngitsutullu oqariartuuteqarnera isumaqarpunga pissusissamisuunngitsoq.

 

Regionikkaartumik alloriaqqinnissatsinnut periarfissat assigiinngitsut maannakkut taakkartorneqarput. Aamma neriuppugut Inuit Ataqatigiit siunnersuuteqartullu assigiinngitsunik isummersortarnerminni uagut ataqqilluta taakkua qanimut suleqataaffigiumaaraat.

 

Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut

Tulliulluni oqaaseqassaaq Anthon Frederiksen Kattusseqatigiit.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.

Tassa saqqummiussaqarninni uanga ilaatigut ujartorpara pisussaaffiit aammalu pisinnaatitaaffit assigiinngitsut kommuninut nuutsikkiartuaarneqarnissaat eqqarsaatigalugu aningaasanut inatsisip akuersissutigineqarneranut atatillugu periarfissat taamaattut atorluarneqarsinnaaneri.

 

Tassami naluneqanngilaq aningaasanut inatsit akuersissutigigaangatsigu Naalakkersuisut assigiinngitsorpassuarnik pisinnaatillugit akuersisarpugut.

 

Isumaqarpunga akikillisaanissamk aammalu pisariillisaanissamik eqaallisaanissamillu suliuniuteqarnermi periarfissaq taanna atorneqartuuppat annerusumik tassa eqqarsaatigalugu assersuutigalugulu kommunini sanaartornermut tunngatillugu kommunit maannakkut ilai ikittuinnaat sanaartornermut tunngatillugu isumaqatigiissuteqarfigineqartarput sanaartugassani pisinnaatitaaffiit annnerusunik tunisinnaanerinut tunngatillugu. Periarfissat taamaattu immaqa allineqarsinnaappata qularnanngilaq marloqiusamik allaffissortarneq aammalu piffissangaatsiarsuarmik atuilluni Namminersornerullutik Oqartussanut uteqattaarluni aperiartoqattaarnerit annikillisarneqarsinnaaneri aamma tassuuna takuneqarsinnaasoq qularnanngimmat.

 

Tassami nalunngilarput kommunini assigiinngitsuninngaaniit aamma Namminersornerullutik Oqartussanut pingaartumik aamma Inatsisartut ataatsimiinnerisa nalaani kommunit Nuummut angalaqattaartarput Namminersornerullutik Oqartussallu isumaqatigiinnikkiartoqattaarlutik assigiinngitsunik. Tamakkua annikillisinneqarsinnaaneri eqaallisaanikkut aammalu pisariillisaanikkut qularnanngilaq ingerlatsinermut aningaasartuuterpassuit tassani sipaarneqarsinnaagaluartut naatsorsuutigineqarsinnaassapput.

 

Aamma saqqummiussaqarninni oqaatigigakku uggorilaarpara taanna pingaartumik Aningaasarsiornermut Naalakkersuisup akissuteqarnermini tikinngimmagu. Oqallissaarinianngilanga kisianni takusinnaasakka naapertorlugit aammalu oqallisissanik immikkoortuni tullerni Naalakkersuisut akissuteqaataat isumaqarpunga aamma periarfissiisussaasut eqaallisaanermik pisariillisaanermillu suliaqarnissamut aamma uani immikkoortumik oqaluuserineqartumut attuumassuteqartuni.

 

Taamaattumik KANUKOKA kommunit kattuffiata soorunami qanimut suleqatigalugu aaqqissuussiniarnerit taakkua Naalakkersuisuninngaaniit saqqummiunneqartut isumaqatiginarput kisiannili aamma siunnersuuteqartup oqarneratuut periarfissat aamma allat atorluarneqarsinnaasut taakkua atorneqartuuppata taava qularnanngilaq immaq suleqatigiissitani ingerlanneqartut saniatigut pisariillisaanerit aamma sukkanerusumik ingerlanneqarsinnaaneri tassuunaarlugu anguneqarsinnaammata.

 

Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut

Tulliulluni oqaaseqassaaq Ane Hansen, Inuit Ataqatigiit.

 

Ane Hansen, Inuit Ataqatigiit.

Tassa kommunit nunaqarfinnilu aqutsisut aqutsinerminni malittarisassaat tassaapput massuma Inatsisartut nammineerlutik inatsisiliaat. Aamma taamaattumik aqutsinerit arlaatigut allannguuteqassappata taamaallaat maani allanngortinneqarsinnaaput. Taamaattumik qulaaninngaaniit isiginninnertut taanneqarsinnaanngilaq massakkut equngasunik assigiinngitsunik tikkuartuineq.

 

Tassa ilumullimi nunaqarfinni aqutsisut aningaasarsiaasa qaffannerannut ilutigitillugu nunaqarfimmi aqutsinermi malittarisassat aaqqitassat aaqqinneqarsimasuuppata immaqa ullumikkut taamarsuaq annertuuliuutigineqassanngikkaluarpoq.

 

Uani ullumikkut aamma assigiinngitsutigut ernunamanartunik isumaqarpunga ornitaqartugut. Ineriartortitsinermut assigisaannullu aningaasaliissutit maanngaaniit suliarineqartartut kommuninut ataasiakkaanut tuttartut eqqarsaatigalugit ineriartorneq arlalissuartigut equngasutut taaneqarsinnaavoq. Tassami eqqarsaallannartorujussuuvoq assersuutigiinnarlugu Nuup kommuniata massakkut illoqarfittut siunissaq eqqarsaatigalugu ineriartornermini pilersaarutai takullugit assorujussuaq eqqarsariaallannarmat suna siunnerfik ornilersimaneripput eqqarsaatigalugu.

 

Tassa uani assersuutigineqaannarsinnaavoq massakkut Nuup kommuniata qinngorpumi taallugu avani qinngorpumi illoqarfissarsualiaq aallartitaa oqaatigineqartartoq tassa Aasianninngaaniilluunniit inuttunerusussaq. Ullumikkut taamatut illoqarfimmik nutaamik nutaarsuarmik taamak inuttutigisumik aallartitsinermitaava suut tunngavigineqarpat. Tassa imaassimassava naalakkersuinikkut aamma akuerineqartoq siunissami illoqarfiit maanga eqiterneqassasut. Imaluunniit nunaqarfimmiut maanga eqiterneqassasut. Tassami ukiut qulit 20-llu ingerlanerani Nuummiut taamarsuaq meeqqiornavianngimmata 3.000 sinnerlugit amerlillutik.

 

Tassa tamakkua apeqqutit assigiinngitsut siunissamik equngasutut ineriartornertut taasariaqartut aamma oqallisigineqarnissaat pisariaqartutut isigineqartariaqarput.

 

Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut

Tulliulluni oqaaseqassaaq Naalakkersuisut Siulittaasuat.

 

Hans Enoksen, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut.

Qujanaq. naatsunnguamik. Tassa uani oqariartuutigineqartut tunngaviatigut isumaqarpunga assortuussutigineqanngitsut aamma Naalakkersuisooqatigiit siunnerfigaat allaffissornikkut aammalu kommunit nammineernerulernissaat minnerunngitsumillu aamma nunaqarfinni aqutsisut oqartussaaffiisa pitsanngorsarnissaat.

 

Nunaqarfimmiut peqatigiiffiat kingullermik Naalakkersuisut Siulittaasuattut ataatsimeeqatigaara februarip arfineq aappaanni. Tassanilu siunnerfigaarput aqutsinermut tunngasut aammalu allaffissornerup taavalu nunaqarfinni aqutsisut oqartussaaffiisa annertusarneqarnissaat pillugu oqaloqatigiinnerit aallartinneqarlutik. Aammalu isumaqatigiissutigineqarluni Inatsisartut ataatsimiinnerat naammassippat aamma peqatigiiffik tamakkiisoq ataatsimeeqatigineqassasoq. Tassa suliassat taakkua malersorneqarput. Aamma uanga nammineq nunaqarfimmikkallarama misilittakkakka aallaavigalugit aammalu angalaartarnitsinni takusagut aallaavigalugit tassa ilumoorpoq aqutsineq qitiusumik ingerlanneqarpallaarpoq aammalu kommunit ilaasa oqartussaaffik annertuallaaq tigummivaat.

 

Kisianni tassa tigumminninniaannarnerunngilaq aamma soorunami inatsisitigut maleqquneqartut qularnaagassat qularnaaqqaarlugit aqutsineq tunniunneqartussaammat, taanna aporfik annertooq isumaqarpunga ikioqatigiilluta qaangerniartariaqaripput.

 

Aamma uppernarsaatissaqareerpoq arlalinnik assersuutigiinnarlugu Nanortallip nunaqarfii qanga ukiorpaalunnguit siornatigut nammineerlutik aqutsinermik misiliisinneqarput. Ajoraluartumilli tassani aningaasatigut aqutsineq annertuumik kipusoorutaammat aamma akisussaaffimmik arsaarneqarlutik.

 

Tassa tamakkua pinngitsoortinneqassappata pitsaasumik aaqqissuusseqqaartoqartariaqarpoq. Aamma soorunami nammineq kommunimut ilaasortat akisussaatinneqarsinnaanermik ilisimasaqarput. Pissutsit inatsisit uniorlugit ingerlasoqarpat akisussaatinneqarsinnaaratarsinnanerat taanna annertuumik qissimigaarneqartarmat.

 

Aammalu uani nunaqarfimmiut kaammattorusunnarput peqatigiiffitsik tapersersussagaat tassa massakkumut ilaasortaasut qassikattaannguupput taavalu oqaluttuannguarlutik akisussaaffigut annertusarneqartariaqarput. Peqatigiiffik aallaavigalugu sulineq aallartinneqartuuppat immaqa taamatut oqaluttut ikinnerulissagaluartut.

 

Kisianni tassa kommuniniinnaanngilaq aamma nammineq piumassuseq takutinneqartariaqarpoq nunaqarfiit piumassuseqarlutik oqariartortariaqarput. Uagut aqutsineq Sisimiut kommuniani tigunialeratsigu soorunami aamma qungujulaannarluta angunianngilarput. Nukippassuit atorneqarput. Taamaammat apeqqutaasorujussuuvoq aamma sumiiffimmi nunaqarfimmi aqutsisut nammineq piumassuseqarnerat.

 

Uani isumaqarpunga assortuuttoqanngitsoq aamma Naalakkersuisut piumassuseqarput allaffissornikkut piginnaatitaaffiit annertusarneqarnissaat kommunit eqqarsaatigalugit. Uanilu suleriaqqinnissami aamma qilanaarluta suleqataanissarput oqaatigissavarput. Qujanaq.

 

Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut

Tulliulluni oqaaseqassaaq Aningaasarsiornermut Naalakkersuisoq.

 

Augusta Salling, Aningaasarsiornermut Naalakkersuisoq, Atassut.

Qujanaq. Anthon Frederiksen Kattusseqatigiinninngaaniit ujartugaa oqaaseqarfigilaassavara tassalu oqaaseqarnermini tikimmagu kommuninut tunngatillugu eqaallisaanerit tassa pisariillisaanerillu piaartumik anguneqassappata taava taanna aningaasanik inatsisissap suliarineranut atatillugu oqaasertaasigut aaqqipallanneqarsinnaasoq.

 

Uani oqaatigissavara Naalakkersuisuningaaniit isumaqarfigigatsigu suliassaq una annertuujusoq taamaattumillu aamma kommunit peqqissaartumik suleqatigalugit suliarineqartariaqartoq. Taamaattumik toqqaannanngikkaluamik imaaqa oqaatsit taakkua atorlugit akivakkit oqaaseqarfiginngikkaluarlugu isumaqannginnama suliassaq taamak annertutigisut aningaasanut inatsisip oqaasertaasigut allanngortiinnarlugit suliarineqassasut.

 

Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut

Taamaalilluni oqaluuserisassaq taanna naammassivoq. Taasa pisortat ingerlatsinerannut pisussaaffinnik akisussaaffinnillu Namminersornerullutik Oqartussat kommunit nunaqarfinnilu aqutsisut akornanni agguaasseqqinnissamik pisariinnerusumillu akulikinnerusumillu ingerlatsilernissamik anguniagaqarnissaq siunertaralugu apeqquteqaat aallaavigalugu oqallinneq. Tassanilu Naalakkersuisut saqqummiisoq isumaqatigaat. Taamaattumillu kommunit aaqqissugaanerat nutaamik ilusilersorneqarnissaanut qanoq aaqqissuunneqarnissaa Naalakkersuisut suliarniarpaat.

 

Aammalu taamaaliorniarneq ilaatigut oqaaseqartunit piaartumik taamak ittup suliap aallartinnissaa noqqaassutigineqarpoq. Ilaatigut regionikkoortumik suliassanik. Taamaalilluni ullormut oqaluuserisassaq taanna isumaqatigiissutigineqarpoq.