Oqaluuserisassani immikkoortoq 82 |
|
||
| Siullermeerneqarnera | Aappassaanneerneqarnera | Pingajussaaneerneqarnera | |
Ullut
ataatsimiiffiusut aqqaneq tallimaat, sisamanngorneq 27. marts 2003, nal. 16:30.
Jørgen Wæver Johansen, apeqquteqartoq, Siumut.
Siullermik siulittaasumut qinnutigissavara naalisalaalaarlugu saqqummiussinnanerlugu. Qujanaq. Inatsisartut Suleriaasianni § 35 naapertorlugu apeqquteqaat aallaavigalugu oqallisissiaq imaattoq matumuuna saqquminiuppara:
Matumuuna nunatsinni siunissami soraarnerussutit pillugu malittarisassariumaakkat takorluukkallu pillugit apeqquteqaat aallaavigalugu oqallinnissamik siunnersuuteqarpunga, isumaqarama inatsisartuni partinit assigiinngitsunit Naalakkersuisunillu apeqqut pillugu politikkikkut naalakkersuinikkut isummernissap inuiaqatigiinni attuumassuteqartunut tamanut pingaarutoq. Politikkikkut aningaasarsiornikkullu nammineq ingerlatserusunnerulernitsinni, tamatsinnut pingaaruteqarpoq ataatsimoorluta aningaasat sapinngisamik amerlanerpaat nunatta iluani kaaviiaartinneqarnissaat anguniassallugu.
Pisortammi soraarnerussusiisarneri akuunerat appartillugu nunatsinni inuit namminneq soraarnerussutissanik katersaat taakku annertoqqataannik qaffakkaanni, tamatuma soraarnerussutisiat akileraarusersorneqartarnerisa allanngortinnerat malitsigeqqittariaqassavaa. Taamatut iliornikkut aatsaat namminersortut nunatsinni soraarnerussutissanik katersinernut aningaasaliinerulernissaat anguneqarsinnaavoq.
Inuiaqatigiinni soraarnerussutissanik katersineq soqutigineqarnerulersinniarlugu, inuiaqatigiit soraarnerussutissatut katersanut aalajangersimasunut akileraarutitigut oqilisaassinikuupput. Akileraartarnikkut oqilisaanermi pineqarput soraarninngornissamut katersat ilaannut akiliutit ilaasa akileraarnermi ilanngaatigineqarsinnaanerat, aningaasanngorlugilli tunniussat akileraarusigassaallutilluunniit akitsuutinik akiliiffigisassaallutik.
Taamaalilluni akileraartarnikkut oqilisaassineq imatut aaqqissuussaanngilaq soraarnerussutisiaqarnissamik aaqqissuussinerit akileraarutaasussaanatik, akileraarusiinerli aningaasanik tunniussinermi aatsaat pissalluni.
Ullumikkut soraarnerussutissanut aalajangersimasunut katersanut akiliutit akileraarutinut ilanngaatigineqarsinnaapput, danskinit imaluunniit kalaallinit pigineqartunik soraamerussutinut katersivinnut imaluunniit aningaasaateqarfinnut akilersuisoqarnersoq apeqqutaatinneqangilaq.
Soraarnerussutisiaqarnermi tunniunneqartartut ukiumut akileraarutinik immersuinermi ukiuni tunniussiviusuni ilanngullugit isertitatut nalunaarutigineqartussaapput, inunnullu soraarnerussutit tunniunneqarnerini nunatsinnit nuussimasunut nunatsinnut akileraartussaatitaaneq atorunnaarsimasarpoq.
Akileraarutitigut oqilisaassanik soraarnerussutissanik katersivittut aaqqissuussanit ukiumut millionerpassuit isertinneqartarlutillu tunniunneqartarput, amerlanerpaallu Danmarkimi Livs - aamma Pensionsselskab-inut sillimmasiissutaasarlutik. Aningaasat taamak amerlatigisut inuiaat aningaasaqarnerannut pingaaruteqarlutillu akileraarusersueriaatsikkut iluaqutigineqarsinnaammata, inuiaqatigiit kalaallit soraarnerussutissanik katerisiviit pineqartut arlaatigut killilersorneqarnissaat annertuumik soqutigisariaqarpaat.
Inuiaat aningaasaqarnerat eqqarsaatigalugu naalagaaffeqatigiinnerup iluani sumi soraarnerussutisiassanik katersisoqarnersoq sumilu akileraarusiisoqarnersoq soqutaanngitsutut taaneqarsinnaanngilaq.
Taamattumik soraarnerussutisiassat nunatta avataani tunniunneqartut akileraarusersorsinnaanerata inuiaqatigiinnit kalaallinit annaasaqaatigiuaannarneqassanersoq naalakkersuinikkut oqallisigineqartariaqarpoq.
Ullumikkut SISA-p PFA Soraarneq-llu pilersinneqarsimapput taamaalillunilu nunatsinni soraarnerussutissanik katersaat aaqqissuunneqarneranni aalajangersaanissamut tunngavissat pioreersutut oqaatigineqarsinnaallutik. Soorluttaaq SISA PFA Soraarneq-iIu qaqugukkulluunniit sapinngisamik annertunerpaamik inunnut sillimmasiisarfimmit sukkulluunniit pisussaaffimmut naammassinnissinnaanerat inatsisit tunngavigalugit ingerlanneqartut.
Taamaattumik soraarnerussutissanik katersivinnut/karsinut nunatsinniittunut akiliutit kisimik ilanngaatigineqarsinnaasunngorlugit ilanngaasersuisinnaanermut malittarisassat ailanngortinnissaat pissusissamisoortuusariaqarpoq.
Tamatuma peqatigisaanik peqqissaartumik isumaliutigineqartariaqarpoq inuit Kalaallit Nunaannit nuussimasut soraarnerussutisianik tunineqartilugit Kalaallit Nunaat, nunatut aallaaviusumik akileraaruteqarfiusutut taaneqartutut Danmarkimut isumaqatigiissuteqarnikkut, soraarnerussutisianik tunniussat Kalaallit Nunaanni kisimi akileraaruserneqartussanngorlugit, taamaalillunilu marloriaammik akileraaruteqartitaanissaq pinngitsoortussanngorlugu, akileraarusiisuusussatut (taamaalillunilu aamma iluanaarutinik pissarsisussatut) piginnaatitaasariaqannginnersoq.
Naluneqanngitsutut Danmarki Kalaallillu Nunaat inuit marloriaammik akileraartannginnissaannik isumaqatigiissuteqarput, taassumalu kinguneralugu inuit marloriaammik akileraartannginnissaat, soorluttaaq Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni inuit, isertitat il.il. nunanut taakkununnga marlunnut attuumassuteqartut, pillugit isumaqatigiissut akileraarusiisinnaatitaanerup agguataarneqarnissaanik aalajangersagartaqartoq.
Inuilli nuussimasut - Kalaallit Nunaannut akileraartussaatitaasimanermik nalaani - nunatsinni akileraaruserneqarnermikkut ilanngaatinik pissarsisimasut, Danmarkimut nooreernermik kingorna soraarnerussutisiaqartitsivimmit tunineqartut - akileraarusiiffigineqarsinnaanerisa nunatsinnit tiguneqarnissaa pingaartutut kissaatigineqartariaqarpoq.
Ukiunimi kingullerni aamma EU iluani nunat arlallit ? soorlu assersuutigalugu Danmarki - nunat aallaaviusumik akileraaruteqarfiit pillugit, soraarnerussutisiaqalersut europami nunanut allanut akileraarutikinnerusunut qimarnullutik nuuttarneri pinngitsoortinniarlugit isumaqatigiissusiorniartarsimapput.
Tunngaviusumik isigalugu isumaqarpunga soorunami kikkulluunniit sumiluunniit soraarnerussutisiassaminnik pitsaanerusorisaminnik inissiisinnaatitaasariaqartut, piffissamili katersiffiup nalaani soraarnerussutisiassatut katersaanik inuiaqatigiit akileraartarnikkut oqilisaassitillugit, inuiaqatigiit soraarnerussutisianik tunniussanik akileraarusiinissamik piginnaatitaasariaqarput.
Taamaammat isumaqarpunga inuit nunatsinni soraarnerussutisianik katersivinni imaluunniit karsini soraarnerussutisianik inissiisut kisimik akiliutimik akileraarutinit ilanngaatiginissaannut piginnaatitaassasut. Soorluttaaq inunnut nuussimasunut soraarnerussutissanik tunniussisoqartilugu, Damarkimut Nunanullu Avannarliit sinnerinut nunatut aallaaviusumik akileraaruteqarfiusutut Kalaallit Nunaat kisimi akileraarusiisinnaasariaqartoq (taamaalillunilu aamma iluanaarutinik pissarsisinnaasariaqartoq).
Taaniatut saqqummiussinikkut partiit allat pineqartumut naliliinerat paaserusuppara, aammalu Naalakkersuisut tassunga tunngatillugu qanoq ataatsimut takorluugaqarlutillu pilersaaruteqarnersut tusarusullugu.
Oqallilluarnissaq neriuutigalugu. Qujanaq.
Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.
Aningaasarsiornermut Naalakkersuisoq akissuteqasaaq.
Augusta Salling, Aningaasarsiornermut Naalakkersuisoq, Atassut.
Qujanaq. Soraarnerussutisiaqarnissamut inuunermullu sillimmasiisarfinnut Kalaallit Nunaanniittunut kiisalu soraarnerussutisiaqartitsinermi aningaasaateqarfinnut Kalaallit Nunaanniittunut akiliutaasartut kisimik ilanngaatigitinneqarsinnaasariaqarnerannik, aammalu Kalaallit Nunaanni akileraarutitigut oqilisaassiffigisaasimappata aningaasat taakkunannga tunniunneqartut tamarmik Kalaallit Nunaanni akileraaruserneqartariaqarnerannik Inatsisartunut ilaasortap Jørgen Wæver Johansenip tunngaviusumik isumai Naalakkersuisut isumaqatigaat.
Soraarnerussutisiaqalernissaq siunertaralugu naafferartumik akilersuilluni ileqqaakkanut naafferartumik tunniunneqartussanut akilersuutit akilerneqarsimasut aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat naatsorsorneqarneranni ilanngaatigineqarsinnaanissaat Inatsisartut, soraarnerussutisiaqarnissaq siunertaralugu ileqqaarnerup annertusarneqarnissaanik siunertaqarlutik, 2000-imi ukiakkut ataatsimiinnerminni aalajangiiffigimmassuk piumasaqaatigineqarpoq, soraarnerussutisiaqalernissaq siunertaralugu naafferartumik akilersuilluni ileqqaakkat naafferartumik tunniunneqartussat taakku inuunermut imaluunniit soraarnerussutisiaqarnissamut sillimmasiisarfimmi Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqartumi pilersinneqarsimasuunissaat.
Tamanna periarfissaasimavoq, aktieselskabi sillimmasiisarfik PFA Soraarneq 1. juli 2000 aallarnerfigalugu pilersinneqarnikuummat.
Tassa imaappoq inuunermut soraarnerussutisiaqarnissamullu sillimmasiisarfimmut Kalaallit Nunaanniittumut akilersuutit akilerneqarsimasut kisimik ilaringaatigineqarsinnaanerat pillugu periuseq taanna naafferartumik akilersuilluni ileqqaakkanut naafferartumik tunniunneqartussanut atuutereerpoq.
Periutsip taassuma soraarnerussutisiaqarnissaq siunertaralugu aaqqissuussinernut ingerlaavartumik tunniussiviusartunut aamma tjenestemandit soraarnerussutisiaannut atuutinnginnera qangali pissusiusunik tunngaveqarpoq.
Soraarnerussutisiaqartitsinermi aningaasaateqarfiit imaluunniit inuunermut soraarnerussutisiaqarnissamullu sillimmasiisarfiit, akileraarutip Kalaallit Nunaanni atuutilersinneqarneraniit SISA-p aamma PFA Soraarnerup pilersinneqarnissaat tikillugu Kalaallit Nunaanni pigineqanngillat. Tamanna danskit soraarnerussutisiaqartitsinermut aningaasaateqarfiinut aamma inuunermut soraarnerussutisiaqarnissamullu sillimmasiisarfiinut akilersuutit akilerneqarsimasut kisimik ilanngaatigineqarsinnaanissaannik aalajangernermut tunngaviusimavoq.
Soraarnerussutisiat danskit soraarnerussutisiaqartitsinermut aningaasaateqarfiinit aamma inuunermut soraarnerussutisiaqarnissamullu sillimmasiisarfiinit inunnut Kalaallit Nunaanniittunut tunniunneqartartut Kalaallit Nunaanni taamaallaat akileraaruserneqarsinnaanissaat, akerlianillu Darmarkip soraarnerussutisianik inunnut Danmarkimiittunut tunniunneqartunik, inuit taakku soraarnerussutisiaqarnissamut akiliutitik Kalaallit Nunaanni aningaasarsiaminnit ilanngaatigisimagaluarpatigilluunniit, akileraarusiisinnaanera pillugit imaqartumik Naalakkersuisut, marloriaammik akileraannginnissaq siunertaralugu 1979-imi Danmarkimik isumaqatigiissuteqarput.
Tjenestemandit soraarnerussutisiaat nunatsinnut nuunneqartinnagit, aammalu sulisartut kattuffiinik isumaqatigiissutaareersut soraarnerussutisiaqarnissamut akiliutit pillugit allannguivigineqartinnagit soraarnerussutisiaqarnissamut akilersuutit ilanngaatigineqarsinnaanerannik akileraaruserneqarsinnaanerannillu akileraartarnikkut maleruagassanik, siunnersuuteqartup siunnersuutaatuulli allanngortitsinissaq ilalernartuunngilaq.
Maannakkut periuseq imaappoq Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu tjenestemandit soraarnerussutisiaannut pisussaaffitik qaammammoortumik Finansministeriamut akiliuteqartarnermikkut isumagisarlugit, piffissarlu ingerlaavartumik tunniussiffissaq nalleraangat taassuma atorfillit soraarnerussutisiaat tunniuttarlugit.
Isumaqatigiissutit naapertorlugit atorfinitsitaasimasunut assigiinngitsunut amerlasuunut tunngatillugu imaappoq, soraarnerussutisiaqarnissamut akiliutit danskit soraarnerussutisiaqartitsinermut aningaasaateqarfiinut akilerneqarnissaat isumaqatigiissutit naapertorlugit Namminersornerullutik Oqartussanit kommuninillu pisussaaffigineqarluni.
Tjenestemandit soraarnerussutisiaat nunatsinnut nuunneqarsimanngippata periutsimik allannguinissap siunnersuutigineqartup kingunerissavaa, tjenestemandit soraarnerussutisiaasa inunnut Kalaallit Nunaanni najugaqartunut tunniunneqartut aammattaaq Danmarkimit akileraaruserneqarsinnaanissaat.
Isumaqatigiissutit allanngortinneqanngippata tamatuma isumaqatigiissutit naapertorlugit atorfinitsitaasimasunut kingunerissavaa, soraarnerussutisiaqarnissamut akilersuutinut akilersimasaminnik ilanngaateqarsinnaannginnissaat, aammattaarlu piffissaq soraarnerussutisiaasa tunniunneqarfissaat nallerpat tunniunneqartut akileraarusiiffigineqarnerannik eqqorneqarnissaat.
Kiisalu aamma periutsimik allannguinissap siunnersuutigineqartup kingunerissavaa, soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinerit Danmarkimi pilersinneqarsimasut taakkorpiaat pillugit Danmarkip ukiumoortumik ?taartitut tunniuttagaasa? 20 mio. kr.-nit missaanniittut ilarpassuisa peerneqartussanngornissaat.
Tassa imaappoq tunngaviusumik isummersortoqarsinnaavoq, pissutsilli piviusut allarluinnaapput.
Inatsisartunut ilaasortap tunngaviusumik isumai aallaqqaasiinermi oqaatigineqareersutuut Naalakkersuisunit isumaqatigineqarput. Taamaammat soraarnerussutisianut tunngasut ineriartornerat Naalakkersuisut malinnaaffigilluinnarniarpaat, tunngavilersuutit eqqartorneqartut isumannaarneqariarpata suliniuteqavinnissaq siunertaralugu.
Soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinerit Danmarkimi pilersinneqarsimasut, danskit -kalaallillu marloriaammik akileraannginnissaq siunertaralugu isumaqatigiissutaata kingullermik 2002-mi juunip qaammataani allanngortinneqarneratigut akitsuummik akiliinertaqanngitsumik nunatsinnut nuunneqarsinnaalernerat suliniutaavoq taamaattoq.
Periutsimilli maannangaaq allanngortitsilluinnarnissaq aningaasarsiornermut aammalu sulisoqarneq pillugu anguniagaasunut ajorluinnartunik kinguneqassaaq. Piffissaq ?eqqortoq? nalleriarpat Inatsisartunut ilaasortap tunngaviusumik anguniagassatut oqaatigisaata anguneqarnissaa Naalakkersuisut taamaalillutik sulissutigiumavaat.
Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.
Partiit oqaaseqartuinut Ole Thorleifsen Siumut.
Ole
Thorleifsen, Siumup
oqaaseqartua.
Soraarnerussutisiaqarnermut
inuunermullu sillimmasiisarfinnut Kalaallit Nunaaniittunut
Akiliuteqareernermi
akileraarutitigut aningaasartuutit ilanngaatigineqarsinnaanissanik
Inatsisartuni
ilaasortap Jørgen Wæver Johansenip oqaluuserinninnissamik siunnersuutaanut
Siumumiit
imatut oqaaseqassaagut.
Siumumiit
paasilluarsinnaavarput aningaasat nunatsinni uninngatinniarnissaannik
siunertalimmik eqqarsaasersorneq. Maannamut Namminersornerullutik Oqartussat
inuussutissarsiutinut inissialiornermullu aningaasaliinissaat
naatsorsuutigineqartuartarsimavoq, kisiannili tamatuma kingunerisimavaa inuit
illuni inissianilu najugallit, attartortutut inissisimajuaannarnerat,
periarfissaqaratik nammineq iniminnik illuminnilluunniit pigisaqalemissamik.
Tamatumalu
kingunerisaanik Namminersornerullutik Oqartussat aningaasaataasa
pituttortuarneri akueriuminaatsipparput, taakku siunertanut allanut
atorsinnaagaluaratsigit.
Inuiaqatigiit
nammineq annertunerusumik pigisaqalernissaannik aqqutissiuiniarnermik
siunertaqarnermi pingaarluinnartuuvoq qanoq aqqutissiuussinissaq
ilisimassallugu. Ukiuni makkunani nunatsinniit aningaasarpassuit
annissorneqartuarput, tamannalu killilersimaarniarlugu soraarnerussutissiaqarnermi
inuunermullu sillimmatit nunatsiniitiinnarnissaat Siumumiit
aqqutissiuuttariaqarsoraarput.
Danmarkimi
soraarnerussutisiaqarnermut pisussaatitaalluni ileqqaarinninneq 1989-imi
aatsaat aallartinneqarpoq, ukiullu taama ikitsigisut ingerlanerini
aningaasaqarpassuit soraarnerussutisiaqarnermut inuunermullu sillimmasiisarfiit
pigilersimasaat inuiaqatigiinni sulisinneqarput.
Misilittagaalersimasut
taamaattut iluatsilluartut, iluatinnartut isigaagut.
Taamaattumillu
Siumumiit siornatigulli siunniussagut naqissuseqqillugit inatsisartunut tamanut
kaammattuutiginiarparput, soraarnerussutisiaqarnissamut aningaasaateqarfinnut
ileqqaartarnerup, illutaarnissamillu siunertaqartumik ileqqaatarnerup
inatsisitigut pisussaaffiliinikkut anguniarneqarnissaata pimoorullugu
anguniarneqalernissaa.
Namminersornerullutik
Oqartussat obligationinik tuniniaasinnaanerat ammaakkaanni taava
soraarnerussutisiaqarnermut inuunermullu sillimmasiisarfiit pisisinnaanerat
aningaasaqarnermut iluaqutaasinnaavoq. Ilanngulluguli illuliornissamut
aningaasaateqarfimmik pilersitsinermi aamma soraarnerussutisiaqarnermut
inuunermullu sillimmasiisarfiit aningaasaleeqataasinnaapput.
Innuttaasut
illuliornissamik siunertaqartumik ileqqaangaqarpata soraarnerussutisiaqarnermut
inuunermullu sillimmasiisarfinnit aningaasaateqarfinnit, obligationinillu
aningaasaleeqataaffigineqartumit illuliornermi aningaasaateqarfimmit
akikitsumik ernialimmik attartorsinnaanissaat periarfissinneqassapput.
Siumup
siunniusimavaa isertitat apeqqutaatinnagit ilaqutariinnut tapip meeqqanut
tungatitamik ileqqaarnissamik piumasaatitaqartussap piviusunngortinneqarnissaa.
Soorlu tamanna takuneqarsinnaasoq Siumup Atassutillu
naalakkersuisooqatigiinnissamut isumaqatigiissutaanni.
Soraarnerussutisiaqarnermut
inuunermullu sillimmasiisarfiit aningaasaataat Kalaallit Nunaaniittut
nunatsinni sulisinneqarsinnaanerisa isumannaassavaat inuussutissarsiutinut
inissianullu aningaasaleeqataasarnermikkut inuit namminerisaminnik
pigisaqalernissamut siunnerfeqarlutik ileqqaarnissamik kajumissuseqalernissaat.
Nassuerutigisariaqarparput
inuiaqatigiinni ileqqaarneq inuiaqatigiit aaqqissugaaneratigut
periarfissaluttuusoq. Tamatuma aningorniarnissaa Siumumiit
periarfissarsiuttuassavarput, inuiaqatigiit suli imminut tatiginerusut kiffaanngissuseqarnerusullu
inooqataafiginissaasa anguniarnerini.
Siumumiit
isumaqarpugut piffissaq eqqortoq utaqqiinnarnagu, naalakkersuisut
kaammattorneqassasut soraarnerussutisiaqartarnermut inuunermullu
sillimmasiisarfinnut Kalaallit Nunaaniittunut akiliuteqareernermi
akileraarutitigut aningaasartuutit ilanngaatigineqarsinnaanerisa
periarfissiuunnissaat. Aningaasaateqarfiit aningaasalersorneqarneri
aningaasaliinissamillu periarfissiinerit imminut atalluinnarput, taamaattumillu
soraarnerussutisiaqarnermut inuunermullu sillimmasiisarfiit nunatsinniittut
inuiaqatigiinnut aningaasaliisinnaanerisa nukittorsarneqarnissaat
pingaartipparput. Qujanaq.
Isak
Davidsen,
ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.
Tullinnguulluni
oqaaseqassaq Jensine Berthelsen, Atassut.
Jensine Berthelsen, Atassutip oqaaseqartua.
Inatsisartuni ilaasortap Jørgen Wæver Johansen-ip Kalaallit Nunaanni siunissami soraarnerussutit pillugit malittarisassariumaakkat takorluukkallu pillugit apeqquteqaat aallaavigalugu oqallinnissamik siunnersuutaa ATASSUT-mit imaattumik oqaaseqarfigissavarput.
Jørgen Wæver Johansen ilumoorpoq politikkikkut aningaasarsiornikkullu nammineq ingerlatserusunnerulernitsinni tamatsinnut ataatsimoorluta aningaasat sapinngisamik amerlanerpaat nunatta iluani kaaviaartinneqarnissaat anguniartuassallugu pingaaruteqartoq.
Soraarnerussutisiaqartitsinernut aningaasaateqarfiit minnerunngitsumillu aamma inuunermut soraarnerussutisiaqalernissamullu sillimmasiisarfiit aqqutigalugit aaqqissuussinerit, kalallit inuiaqatigiit aningaasaqarniarnikkut pitsaanerpaamik annaasaqarflunngitsumillu pissarsiaqarfigineqarsinnaanissaannut Jørgen Wæver Johansen-lp tikkuussinera ATASSUT-mit tunngaviusumik taperserparput.
Oqallissaarummi Jørgen Wæver Johansen-ip ujartorpaa soraarnerussutisiassat nunatta avataani tunniunneqartartut akileraarusersorsinnaanerata inuiaqatigiinnit annaasaqaati giuaannarneqassanersoq naalakkersuinikkut oqallisigeqqullugu, aqqutissaasutullu tikkuarlugu soraarnerussutisiaqarfinnut nunatsinniittunut akiliutit kisimik ilanngaatigineqarsinnaasunngorlugit ilanngaasersuinermut malittarisassat allanngortinneqarnissaat pissusissamisoortuunerarlugu.
Taamatuttaaq nunatsinni sulisimallutik soraarnerussutisiaqarnissamullu ileqqaarinnittarsimallutik nunatta avataanut nuunerminni soraarnerussutisiaqartitsivimmit tunineqarnerminni akileraarutaasa nunatsinnit tiguneqartarnissaat aqqutissiuunneqartariaqarnerarlugu.
Kiisalu Jørgen Wæver Johansen-ip pissusissamisoorsoraa inuit nunatsinni soraarnerussutisianik katersivinni imaluunniit karsini soraarnerussutisianik inissiisimasut kisimik akiliutimik akileraarutinit ilanngaatiginissaannut piginnaatitaassasut.
Siunissaq ungasinnerusoq isigalugu aaqqissussinerit taakkartorneqartut eqqukkiartuaar neqarsinnaanissaat ATASSUT-mit qularutiginngilarput, taamaattorli Aningaasarsiornermut Naalakkersuisup akissuteqarnermini oqarneratut mianersorluinnartumik Namminersornerullutik Oqartussanut kommunenullu artukkiissutaanngitsumik angujartuaarneqarnissaat pisariaqarluinnarpoq, taamaammat ATASSUT-mit piffissaasorinngilarput soraarnerussutisiaqalernissamut katersat tamarluinnaasa inatsisiliornikkut nunatsinnut pituttussallugit.
Assersuutigiinnarlugu Danskit aningaasaqarnermut ministeriaat, Finansministeriaa pitsaasumik nunatsinnut aningaasatigut iluaqutaalluartumik isumaqatigiissuteqarfigineqarpoq nunatsinni tjenestemand-it soraarnerussutisiaqalernissamut katersaat pisortallu tapiissutaat pillugit, isumaqatigiissut taanna atorunnaarsinneqassagaluarpat Namminersornerullutik Oqartussat Kommunellu ullumikkumit annerujussuarmik artukkerneqaannaratik pisortani atorfeqareerlutik soraarnerussutisiassaminnik katersereersimallutik soraarninngortartunut nunatta kommunellu karsii pisussaaffilersorneqassappata aningaasarpassuit artukkiutigineqartussaassapput.
Taamaammat peqqissaarluinnartumik piffissarlu eqqorlugu, tassa aningaasatigut nunatta karsianut kommunellu aningaasalersuisinnaassuseqarneranut naapertuuttumik aaqqissuussisoqartariaqarpoq.
Jørgen Wæver Johansen-ip oqallisissiamini eqqorluinnartumik oqaatigaa aningaasat nu natsinni kaaviaartut sapinngisamik annertusarneqartariaqartut, nunatsinnili soraarnerussutisiaqalernissamut katersiviit PFA-Soraarnermut aamma SISA-mut aningaasat ileqqaarneqartartut annerusumik nunatsinni suli kaaviiaartinneqalinngillat, soraarnerussutisiaqarfiit aningaasat ileqqaakkat sapinngisamik illersorneqarsinnaasumik paaqqutarinissaannik pisussaaffeqarnertik naammassisinnaajumallugu nunatsinni aningaasat kaaviiaartinnagit pappialanik nalilinnik, tassa oblikation-inik niuernikkut ingerlatsinerupput, tamannalu nunatta avataani ingerlanneqarpoq, taamaammat soraarnerussutisiaqarfiit nunatsinniikkaluarlutik aningaasanik kaaviiaartitsinerat nunatta avataani annerusumik pivoq.
ATASSUT-millu oqaatigissavarput soraarnerussutisiaqalerumaarnissamut tunngatillugu Naalakkersuisut suliniutaat iluarisimaaratsigit; assersuutitut taaginnarsinnaavarput soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussisimanerit Danmark-imi aallartinneqarsimasut nunatsinnut akileraarutitaqanngitsumik nuunneqarsinnaanerat 2000-imi atulersinneqarsimasoq, taamatullu periarfissiineq nunatsinni atorfillit kattufiinit atorluarneqalersimasoq aamma nalunngilarput.
Atorfillit sulisartullu kattuffiisa ilaasortamik soraarnerussutisiaqalernissamut katersaat Sumiitinneqassanersut kiffaanngissuseqarlutik ilaasortaminnullu iluaqutaanerpaasussanngorlugit aaqqissuussisinnaatitaanerat inatsisitigut pituttuilluni aaqqissuunneqarnissaat mianernartuulluinnarpoq, taamaaliussagaannilu peqqissaarluinnartumik alloriarnerit ingerlanneqartariaqarput.
Taamatuttaaq inatsisitigut pituttuissagaanni pisortat aningaasalersuisinnaassuseqarnerat innarlernagu aaqqissuussisoqartariaqarpoq. ATASSUT-millu qularutiginngilarput Naalakkersuisut inuiaqatigiit aningaasaqarnerannik siuarsaanissamik siunertaqarlutik aaqqissuussinerit qanoq ittut qaqugukkut nunatsinni atuutilersinneqarnissaat pillugit eqqumalluinnarlutik Inatsisartunut saqqummiussisarnertik ingerlatiinnassagaat, aamma soraarerussutisianut tunngatillugu.
Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.
Tullinnguuppoq Per Skaaning Demokratit.
Per Skaaning, Demokratit oqaaseqartuat.
Demokratininngaanniit oqallinnissamik siunnersuut kalaallit nunaannit siunissami soraarnerussutit pillugit malittarisassariumaakkat takorluukkallu pillugit apeqquteqaat aallaavigalugu oqallinnissamut siunnersuummut makkuninnga oqaasissaqarpugut.
Kalaallit Nunaanni innuttaasut utoqqalinermut ullutsinnut piumasaqariartortut assut nuannerpoq. Inatsisartunut Ilaasortaq Jørgen Wæver Johansen siunnersuuteqarmat siunissami soraarnerussutisiaqarnermi aamma minnerunngitsumik aaqqissuusinermut takorluukkat oqaluuserineqarnissaannut.
Naammanngilaq Naalakkersuisut akissuteqaatiminni taamaallaat maannakkut malittarisassat kisiisa pillugit nassuiaateqarnerat. Aamma iserfigivaa Naalakkersuisut takorloorneqarsimasut ilaat utoqqaanerusut siunissami soraarnerussutisiaqarnissaat pillugu saqqummiunneqartut.
Kisianni oqaatigisaat siunnersuut oqaluuserineqarnermini eqqarsaatinik pilersitsisussaavoq aamma apeqqutinik arlalinnik maani Inatsisartut oqallissutaasunik pitsaasunik. Apeqqutit siulliit ilaat tassaavoq maannakkut peroriartortut inuusuttut suliatik naammassillugit qimakkunikkit naatsorsuutigisinnaaneraat soraarnerussutisiaqalerunik ullutsinni pisartakkat annertoqataanik pisalersinnaanerlutik. Maannakkorpiaq akissutiginiagara tassaavoq naagga.
Kalaallit Nunaanni inuit malillugit immikkoortitsineq qimerloorutsigu ingerlaannaq paasissavarput siunissami aggersumik qaninnermi nunatsinni innuttaasut utoqqaanerusut amerliartortut. Kisitsisit qimerluupallakkussigit takussavarput ukiut aggersut qulit 15-t akornanni qaangiuppata innuttaasut utoqqalisut 300%-t pallillugit amerlisussaasut.
Tamanna isumaqarpoq landskarsi annertuumik ..qartussanngortoq? assigiinngitsutigut tapiissuteqartarnissamut immikkut iliuuseqanngikkutta.
Nunattalu aningaasaqarniarnera maannakkut inissiffik aningaasaqarniarnerata inissiffia qimerloorutsigu takussavarput allarluinnarmik periuseqarutta aningaasaqarnikkut takorlooriassagipput pingaarnersiuiniarluta taamalu iliorneq iluarinanngitsumik malitseqarsinnaavoq.
Pingaartuuvoq eqqaamassallugu siunissami soraarninngortussat inooriaatsimik pitsaasumik suingiussisimanissaat ilisimasariaqarporlu ullumikkut soraarninngortunit annertunerusumik aningaasaqarnerup tungaatigut piumasaqarumaartoq. Apeqqutaalerporli uagut politikkerit qanoq ililluta soraarninngortussat amerliartortut siunissamik naammaginartumik inuusaaseqarnissamut piumasaqaatigisaat eqqanaarsinnaassagipput.
Taareerpara nunatsinni piffissap ingerlanerani utoqqaanerit sooraarninnngortut suliffeqartunut sanilliullugit amerliartortussaasut. Tamanna amerliartuut ingerlaannartussaavoq 2025-p tungaanut.
Ullutsinni soraarnerussutisialik ataaseq suliffilinnit pingasunit aningaasalersorneqarpoq. Uanga soraarninngorlunga suliffiga qimakkukku taamaallaat inuit suliffillit marluk soraarnerussutisiakka akilersorsinnaavaat.
Kisitsisit taakku eqqarsaqqinnissamut assut pilersitsisariaqarput. Soraarnerussutisiat pillugit nunatta karsiata annertusiartortumik nammagassinneqalernissaa tunngavissiinikkut aatsaat aaqqinneqarsinnaavoq. Tassa akileraarutit qaffallugit imaluunniit inuiaqatigiit annertunerusumik noqqaaqqullugit. Akileraarutit qaffanneqarnissaat piviusunngortinneqarsinnaagunanngilaq periarfissanillu pitsaanerpaananani. Taamaattumik aalluttariaqarsoraara soraarnerussutisiaqalernissamik aaqqissuussineq iluanaaruteqartitaasoq ileqqaagaqarnermik annertusaasinnaasoq.
Utoqqalisumut ileqqaagaqarneq soraanerussutisianik aamma
sillimmasiineq Kalaallit Nunaanni ileqquliullugu iluamik
atorneqalersimanngilaq. Aningaasarsianik atuisarnerput qanga isertitat
tunngavigalugit aningaasarsiaqarnermit suli tunngaveqarpoq. Sulinermiit imaluunniit piniarnermiit isertitat
tamarmik atorasuarneqartarput. Inuiaqatigiit soqutiginnillutik aamma
peqataallutik iliuuseqarnissaat pisariaqarpoq.
Siunissami
isumaginninnermut nammatassat kivissinnaassagutsigit. Taakku nammatassavut
ukiuni aggersuni piviusunngortussaassapput isumaginninnikkut nammatassat
iluatsittumik aaqqinneqassaappata pisariaqarluinnarpoq Kalaallit Nunaanni inuit
sulisinnaasut tamarmik paasissagaat aamma peqataaffigissagaat
inuiaqatigiiusugut tamatta ileqqaagaqartariaqarnerput.
Demokratiniit
isumaqarpugut allaalluinnartunik iliuuseqartariaqartugut makkuninnga. Tassa
siullermik pingaarnerutinneqartariaqarpoq inuup malittarisassanik
tatiginnilluni nammineq soraarninngornissaminut ileqqaagaqarnissaa. Tassa
malittarisassat ullumi aalajangiussat aamma soraarnerussutisiassat
tunniunneqarpata atuutissapput.
Tassa
minnerpaamilluunniit Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiit
nalornisoortinneqassanngillat akileraarusersuineq siunissami qanoq
isikkoqassanersoq. Aamma pisariaqarluinnarpoq inuiaqatigiit ileqqaagaasa piaarnerpaamik
annertusarneqarnissaat. Tamanna pisinnaavoq soraarninngorneq pillugu inatsimmik
pilersitsisoqarpat. Tassuunalu inuit ileqqaagaqartut aningaasatigut
iluanaaruteqarnissaat isumagalugu.
Soorlu
ullumikkut ileqqaakkat akiliutit akileraaruteqartinnagit siunissamilu
ileqqaakkat tunniuneqaraangata akileraarutaat apparlugu. Aamma
eqqarsaatigineqarsinnaavoq aaqqissuussisoqarsinnaanissaa Kalaallit Nunaanni
bankiusut marluk aamma pensinsinstituttet periarfissillugit
soraarnerussutisiassanut aningaasalersuisoqartillugu siuliani taaneqartutuut
ilanngaasersuisarnissaq atorneqartussanngorlugu.
Taamatut
periaaseqarneq iluaqutaassaaq aningaasat ileqqaakkat bankinit sivisunerusumik
oqartussaaffigineqarpata piffissaq sivisunerusoq atorlugu aningaasat atukkiunneqarsinnaalissammata.
Soorlu piginneqatigiilluni illuliortitsinermut imaluunniit iluaqutaasussanik
akisuunik pisiniarnermut. Taamaaliornerup ikorfartussavaa Naalakkersuisut
illuliorneq pillugu nutaamik periuseqalerlutik aallartisarnerat ilanngullugu
Kalaallit Nunaata namminersorneruleriartortup katersaqarnerani
aningaasassaqalernissaa iluaqusersussallugu.
Allamik
sukanganeroqisumillu periaaseqarluni ileqqaagaqarneq annertusarneqarsinnaavoq
pinngitsaalisaasumik ileqaagaqalersitsisoqartarpat. Soorlu akissarsiaq 5%-nik
imaluunniit 10%-tiniik.
Pinngitsaaliissummilli
ileqqaartitsineq ajornartorsiuteqartussaavoq innuttaat annertuumik
tapersersorneqartanngimmat. Aamma aningaasarsiat isumaqatigiinninniutaaneranni
akissarsiat qaffanneqarnissaanut piumasaqaataasinnaammat. Periarfissaavorli
Naalakkersuisut nalilersuinerminni ilannguttariaqaraat siunissami
soraarnerussutisianut politikkissaq aaqqissuutilerunikku.
Naalakkersuisut
akisussaaffigaat innuttaasut paasitissallugit utoqqalisumut ileqqaagaqarneq sugguuna
iluaqutissartaqarnersoq aammalu siunissami sumut sammisoq una
naqissusissallugu. Tassa aningaasaqarneq annertusarneqarsinnaasoq kalaallit
inuiaqatigiit aningaasalersorneqarnerat pilersueqataaffigalugu.
Oqaatsit
allat atorlugit ileqqaagaqarneq annertusissagaanni siunissami ..qarnissaq?
eqqanaarneqartariaqarpoq. Naalakkersuisut akissuteqaamminni sammineruvaat
maannakkut malittarisassat erseqqissarneqarnissaat. Taakkuli pinnagit
Demokratinit paaserusunneruvarput Naalakkersuisut isumaat aamma eqqarsaataat.
Uani oqaaseqaatini ajornartorsiut sumi inissisimanera pillugu nassuiaatinut
tunngasut Demokratit oqaaseqaataannut naggasiullugu kisitsisit
pingaaruteqarnerpaat soraarninngortarneq pillugu suliaqartut atortagaat
saqqummiutilaarpakka. Maanakkut illit inooriaaseqarninni atuisarnerit
allanngortinniannginnakku taava akissarsiat (? Atuffarlungaarmat paasinngilara
qanoq oqartoq) eqqaassavatit.
Isak
Davidsen,
ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.
Tullinnguuppoq
Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat.
Anthon
Frederiksen,
Kattusseqatigiit.
Inatsisartunut
ilaasortap Jørgen Wæver Johansen-ip siunnersuutaa Kattusseqatigiit sinnerlugit
imaattumik oqaaseqarfigissavara.
Siunnersuuteqartoq
isumaqatigilluinnarpara oqarmat: apeqqut pillugu politikkikkut isummernissaq
inuiaqatigiinni attuumassuteqartunut tamanut pingaaruteqarmat. Aamma
ilumoorluinnarpoq; aningaasat Nunatsinni amerlanerusut kaaviiaartinneqarnissaat
qularnanngitsumik tamatta soqutigilluinnaratsigu.
Isumaqarpunga
siunissaq ungasinnerusoq isigalugu pingaaruteqartoq; soraarnerussutissanik
katersineq soqutigineqarnerulersinniarlugu aamma akileraarutitigut
oqilisaassisinnaaneq ilaatinneqartariaqartoq, taamaaliornikkut aamma inuit
utoqqalinissaminnut katersisinnaanerat pilerinarninngortinneqarlunilu
aningaasanik aamma amerlanerusunik Nunatsinni kaaviiaartitsinermik
kinguneqartussaammat.
Siunnersuuteqartoq
aamma tapersertariaqarpoq oqarmat: soraarnerussutisiassanik
naalagaaffeqatigiinnerup iluani katersat eqqarsaatigalugit sumi katersisoqarnersoq
sumilu akileraarusiisoqartarnersoq soqutaanngitsutut isigisariaqanngitsoq.
Taamanna pissuteqarpoq; naalagaaffeqatigiinnerup iluani naalakkersuinikkut
aaqqissuusseqqittoqartariaqarnera pisariaqarmat, tamatumani soorunami danskit
naalakkersuisui qanimut suleqatigalugit, minnerunngitsumik aamma
soraarnerussutisiassanik katersukkat aaqqiissuteqarfigisinnaanissaat
eqqarsaatigalugit.
Tassami
siunnersuuteqartutuulli isumaqarpunga soraarnerussutisiassat aamma
eqqarsaatigalugit Nunatsinniik aningaasarpassuit avammut annissuunneqartartut
arlaatigut, minnerunngitsumik aamma Nunatsinni soraarnerussutisiaqartarnermi
aaqqissuussinerit nutaat tunngavisseeqataareernikkut peqataatillugit
aaqqissuussinerit ingerlanneqartariaqartut.
Isumaqarpunga
taamaaliornikkut aningaasat ikittuunngitsut Nunatsinniitiinnarneqarsinnaanerat
aamma tassuunaarlugu anguneqarsinnaasoq.
Isak
Davidsen,
ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.
Tullinnguuppoq
Jørgen Wæver Johansen siunnersuuteqartoq.
Jørgen Wæver
Johansen,
siunnersuuteqartoq, Siumut.
Qujanaq.
Siullermik qujarusuppunga Kalaallit Nunaanni soraarnerussutit pillugit
malittarisassariumaakkat takorluukkallu apequteqaat aallaavigalugu
oqallinissamik siunnersuuteqarninnut partiit Naalakkersuisullu akissuteqarnerannut.
Aappassaaneerlunga
oqaaseqarninni oqaatigineqartut oqaaserfigilaarusuppakka. Siullermik
Naalakkersuisut akissuteqaataannut tunngatillugu oqaatigerusuppara
pingaarnertut maliginiarakku Naalakkersuisut tamarmik isummat saqqummiussakka
tamaasa tunngaviatigut isumaqatigimmatigit.
Tamannami
aappaatigut tupinnanngilaq ilami Naalakkersuisooqatigiinnermi
isumaqatigiissummi allaqqavoq, issuarpara: ?Aningaasaqarnikkut ingerlatsinermi
nunatut namminesulersimasutut periuseqarluni aaqqissuussinissaq
suliarineqassaaq. Nunatsinni aningaasanik kaaviiaartitsinerup
annertusiartortittuarnissaa periarfissarissaarneroqqullugu.? Issuaaneq naavoq.
Aamma
soorunami maluginiarpara Naalakkersuisut namminneq assingusumik
siunnersuuteqarmata. Tassa oqaluuserisassanik immikkoortoq 19-mut tunngatillugu
siunnersuutigimmassuk nunanit allanit selskabinit pigisanit iluanaarutisiat
aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat naatsorsorneqarneranni selskabinit
ilanngunneqartussaajunnaarlugit iluanaarutissianngooq taakku akileraaruserneqarnissaat
aatsaat pissammat selskabi piginnittuusoq iluanaarutissianik agguaassilerpat.
Tamatumanilugooq
siunertaalluni nunatsinni aningaasat kaaviiaartinneqartussat sapinngisamik
amerlanerpaanissaat anguniagaammat. Ajunngivippoq aamma taamaattariaqarpoq.
Neriuppunga Naalakkersuisut maluginiarsimassagaat uanga oqallinnissamik
siunnersuteqarninni anguniagara assingulluinnarmat. Tassalu aningaasat
amerlanerpaat maani nunami kaaviiaartinnissaat.
Uggorinngitsuunngilarali
uggorilaanngitsuunngilarali malunnarmat siunnersuuteqarninni tunngaviit
pingaarnersaasa ilaat Naalakkersuisunit qisuariarfigineqanngimmat. Tassalu
naggasiininni oqaatigisara manna. ?Taamatut saqqummiussinikkut partiit allat
pineqartumut naliliinerat paaserusuppara aammalu Naalakkersuisut tassunga
tunngatillugu qanoq ataatsimut takorluugaqarlutillu pilersaaruteqarnersut
tusarusullugu.?
Naalakkersuisut
saqqummiussaanni takorluukkat anguniarneqartariaqartut taakkulu
anguneqarnissaanut pilersaarutit amigaatigaakka. Uani oqallinnermi naatsorsuutiginngilara
suliassat ingerlanneqartussallu teknikkiannut imaluunniit paragraffiinut
immikkuualuttunut pulanissarput. Matumanimi pingaarnerpaavoq atorfillit
siunnerfissaannik naalakkersuinikkut tikkuussinissaq. Taakkumi atorfillit
suliarissallugit pisussaaffigaat aamma taamaattariaqarpoq. Tamatta soorunami
kissaatigaarput suliat suulluunniit peqqissaartumik isumatusaartumillu
ingerlanneqartarnissaat.
Aammalu
piviusunngortitsinerit assigiinngitsut Naalakkersuisut oqaatigisaattuut
piffissaq isaasalerlugu eqqortoq nalerorlugu suliarineqartarnissaat. Kisianni
uagut naalakkersuinikkut sinaakkutit siunnerfiillu ersarissut
pilersitassaraagut utaqqiinnarata taakkulu tunngavigalugit ingerlatsinissamut
piviusunngortitsinissamullu sinaakkutit eqqortut atorfillit
aqqutissiuuttussaavaat.
Aatsaammi
taamaalisoqarpat taava piffissaq eqqortoq anguneqarsinnaavoq. Taamaammat
Naalakkersuisumut apeqqutigerusunnarpoq tjenestemandit soraarnerussutisiaannut
aamma soraarnerussutisiaqarnissaq siunertaralugu aaqqissuussinermut
ingerlaavartumut tunniussiviusartunut nunatsinnut tamakkiisumik
akisussaaffigineqarlutillu oqartussaaffigineqarlernissaat pillugu qanoq
pilersaaruteqartoqarnersoq. Taakkumi pinngippata aamma piffissaq isaasalerlugu
?eqqortoq? takkunnaviarunanngimmat.
Naatsumik
oqaatigalugu malunnarpoq tamatta aamma partiit oqaaseqartui siunnerfik
siunnerfitsinni anguniarneqartariaqartutut taaneqartoq
isumaqatigiissutigigipput. Kisianni aperisariaqarpugut qaqugu
piviusunngortikkumanerlugu. Aamma pisussaaffitsitut isigaara
isumannnaarniassallugu ileqqaarnissamut aaqqissuussinerit nunatta
aningaasaqarnikkut tapersersugai sapinngisamik assigiimmik atugassaqarnissaat
isumagissallugu.
Soorlu
taaneqarsinnaapput nanoq kontomut aamma naaffeqartumik akilersuilluni
ileqqaakkanut naaffeqartumik tunniunneqartartunut ulluinnarni ratepensionimik
taaneqartartunut ullumikkut taakkununnga piumasaqaataammat akilersuinerit
taakku nammineq immersugassami ilanngaatigineqarsinnaassappata taava nunatsinni
aningaaserivinni imaluunniit nunatsinni soraarnerussutiaqarnermut
aningaasaateqarfimmi pilersinneqarsimanissaat.
Taakkunani
piumasaqaatit pissusissamisuunngaarmata kialuunniit apersuusersinnaanngilai.
Taamaammat piumasaqaatit taamak ittut soraarnerussutisiaqalernissamut
ileqqaarutinut allanut assigiimmik aamma atuutsinneqartariaqarput.
Tamanna
aamma isumaqatigiissutigigunarparput. Taavami piviusunngortitsinissarput
taannatuaavoq piumassuseqarfigineqarluni ingerlanneqartariaqartoq.
Atorfilittanullu suliakkiissutigalugu. Ilami siunnerfigisarput tassaavoq
Naalakkersuisooqatigiinnermi allassimasutulli aningaasaqarnikkut nunatut
namminersulerisimasutut periuseqarluni aaqqissuussinissap suliarinissaa
nunatsinnut aningaasanik kaaviiaartitsinerup annertusiartortittuarnissaa
periarfissagissaarneroqqullugu.
Partiit
oqaaseqartuinut aamma qujarusuppunga. Maluginiarpara Siumup oqaaseqartuata
ilaatigut takorloorneqarsinnaasut assigiinngitsut soorlu pisussaatitaalluni
ileqqaarnissamut tunngassuteqartut ilaatigut Danmarkimi 1989-mi atuutilersinneqarsimasut.
Tamakkua aamma ilanngullugit Naalakkersuisut eqqarsaatigisassaattut taaneqartut
aamma Siumut Demokratillu taavaat initaarnissamut tunngatillugu
pisussaatinneqassannginersut innuttaasut tamarmik aamma ileqqaarnissaminnut.
Tamakkuupput aamma soqutiginassagaluaqisoq Naalakkersuisut
suliniuteqarfiginiarnerlugit imaluunniit eqqarsaateqarfiginerlugit
tusassallugit.
Maluginiarpara
aamma Siumup oqaaseqartuata kissaatigigaa Kalaallit Nunaanni
soraarnerussutisiaqarnermut aningaasaateqarfiit taakkua salliutinneqarlutik
sullinneqarnerunissaat aqqutissiuunneqartariaqartoq. Ilami ilumoormat soorlu
Atassutip oqaaseqartuata Jensine Berthelsenip oqaatigisaatut ullumikkut
malittarisassat malikkallartillugit ingerlatsinermi aningaasat tigummiagaat annertunerpaartaat
nunatta avataani kaaviiaartinneqarput.
Taavami
nunatsinni aqqutissiuunniartigu nunatsinni taakkua kaaviaartinneqarnissaanut
periarfissat assigiinngitsut pilersinneqarnissaannut. Soorlu siusinnerusukkut
aamma siunnersuutigineqarpoq sooq Kalaallit Nunaat savalimmiormiut assigalugit qallunaat nunaannut børsenimi
obligationiuteqarsinnaassanngillat. Taava immaqa Kalaallit Nunaanni pensioninut
ileqqaartarfiit imaluunniit aningaasaateqarfiit kalaallit pensioninut
imaluunniit obligationiat taanna pisiarisalersinnagaluarpaat. Aningaasallu
taamaaliornikkut immaqa illuliortitsinermut nunatsinni atortinneqarlutik. Tassa
tamakkuupput isumaga naapertorlugu nalilersortariaqakkagut utaqqiinnaratalu
suliarisariaqakkagut.
Atassutip
oqaaseqartuata oqaatigaa ilaatigut Atassummit piffissaasorineqannginngitsoq
soraanerussutisiaqalernissamut katersat tamarluinnaasa inatsisiliornikkut
nunatsinnut pituttussallugit.
Taanna
aamma siunnersuuteqarninni siunnerfiginngilara uangattaaq isumaqarpunga inuit
kikkulluunniit sumiluunniit katersiniarunik ileqqaarniarunik
pisinnaatitaaffigisariaqaraat. Kisianni nunatta avataani taamaaliorusukkunik
aamma taanna pisinnaatitaaffigissavaat. Taava ilisimagissanngilaat nunatsinni
akileraarutitigut ilanngaaffigisinnaassallugit.
Tassa
nunani allani piumasaqaat tamatumani aamma taamaapput. Aamma uanga
Atassutikkormiut isumaqatigivinngilakka oqaatigimmassuk soorlu danskit
aningaasaqarnermut ministeriaqarfianinngaaniit tjenestemandspensioninut
tunngassuteqartut pisussaaffiit uagut ingerlatilertuugutsigit aningaasartuutit
imannaannaq qaffariaateqassasut.
Ilami
suliassaqarfiit allat tigugaangatsigit Danmarkiminngaaniit taava aamma
aningaasartuutigineqartartut ilanngullugit tigusarpagut. Soorlu
inissialiornermut tunngassuteqartut tigugatsigit Danmarkimiit allanulluunniit
sulissaqarfinnut tunngatillugu taava aningaasartuutigisarsimasaat ilanngullugit
tigusarpagut. Taamaattumik taanna aporfiusinnaasariaqanngikkaluarpoq kisianni
piffissaq aappassaaneerninni oqaaseqarninni massakkut killeqarmat partiit allat
oqaaseqartui pingajussaaniileruma oqaaseqarfigiumaarpakka. Ataatsimullu
isigalugu qujassutigerusuppakka oqaatigineqartut.
Isak
Davidsen,
ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.
Massakkut
oqaaseqassaaq Aningaasarsiornermut Naalakkersuisoq.
Augusta
Salling,
Aningaasarsiornermut Naalakkersuisoq, Atassut.
Qujanaq.
aap partiit Kattusseqatigiillu oqaaseqaatai naalaarpakka aamma
Naalakkersuisuninngaaniit nalilersuinitsinni soorunami oqaaseqaatigineqartut
ilanngullugit nalilersuinermi peqataatinneqarumaarput. Siunissami
soraarnerussuteqarnissamik ileqqaarnissamik ilaatigut akileraartarnikkut qanoq
aaqqissuussisoqarsinnaannera aamma akileraartarnermut aaqqissuussinermi
suliaqaqqinnermi ilanngullugit aamma misissuiffigineqarlutik
nalilersuiffigineqarlutik suliarineqartussaammata. Soorunami tamanna aamma
maani Inatsisartunut Ilaasortaninngaaniit ilaatigut tikinneqartoq taanna
nalilersuinermi ilanngullugu aamma peqataatinneqarumaarpoq.
Initaarnissamut
ileqqaarnissamut pisussaaffeqalernissaq taanna uani akissuteqarnitsinni
soorunami tikinngilarput aamma oqallisissiami tamakku ilanngunneqarsimasutut
uagut takunnginnatsigit. Kisiannili soraarnerussutisiaqarnermut tungatillugu
ileqqaartarnermi Kalaallit Nunaanni Danmarkimiluunniit inissinneqarsimasut
qanoq assigiinngisillugit aaqqiivivineqarnissaat apeqquteqaammi oqallisissiami
sammineqarsimammat.
Taamaattumik
qanoq nunatsinni ileqqaariaatsit allat siuarsarneqarnissaanut tunngatillugu
akissuteqaaterput ilaterneqanngilarput. Aamma obligationinut tunngatillugu
ilumoorpoq maani ataatsimiinnermi siusinnerusumi eqqartukkatta taanna maani
ilagisimavaat tassa Inatsisartunut Ilaasortap Per Rosing-Petersenip
siunnersuuteqarnermini oqallisissiamik siunnersuuteqarnera tunngavigalugu
taanna oqallisigaarput aammalu tassani Inatsisartunut Ilaasortaq amerlanerit
massakkuugallartoq tamanna alloriarfigissanngikkipput inassutigaat.
Taamaattumik
soorunami neriuppugut siunissami nunatta aningaasaqarnera aammalu ineriartorneq
tunngavigalugu nammineq obligationinik maani tuniniaasinnaaneq aamma
unammillersinnaalissasugut nunani allani obligationinut tununiarneqartartunut
tunngatillugu. Taamaattumik aamma maani Siumup oqaaseqartuata taanna
ilanngullugu aamma oqaatigimmagu taamatut akissuteqarfigilaarpara.
Uani
eqqaassavara massakkut aaqqissuussineq imaavinnanngilaq aamma aningaasat
taamatut siusinnerusukkut maani soraarnerussutisiassanik ileqqaarsinnaannginneq
tunngaviginerullugu ilaatigut Danmarkimi ileqqaartarneq ingerlanneqartarsimavoq
tamakkiinerusumik. Massakkut periarfissaqalernikuuvoq soorunami maani.
Kisianni
taamatut aaqqissuussinermut atatillugu aamma Danmarkiminngaaniit
annaasaqaatitsinnut aaqqivigineqartarpugut. Tassalu saqqummiussissummi uani oqaatigivara
20 millionit tungaanut ukiumut aaqqiivigineqartarpugut,
iluarsiivigineqartarpugut.
Taamatullu
allanngortissagutsigu tassa Danmarkimi akileraatutaasart.. Danmarkimut
tunniunneqartut nunatsinni akileraarutinit ikilisaassissutigineqarsimasut, tassa
ilanngaatigineqarsimasut akileraarutigineqarsimanngitsut Danmarkimut nuunnermi
immaqa utoqqalilluni tigusisalernermi aningaasanik taava Danmarkimi skattemut
akileraarutigineqarsinnaanerannut tunngatillugu taanna allanngortissagutsigu,
allanngortikkutsigu nunatsinni akileraarutigineqartartunngorlugit taava
qularutigissanngilarput taakku aningaasat iluarsiissutigineqartartut soorunami
aamma amerlarnerpaartaat annaassagatsigit.
Taamaattumik
soorunami suliassat makkua peqqissaartumik ingerlanneqartussaapput aamma
kingunerisassaat allanngortitsinerit assigiinngitsut kingunerisassai aamma
tamaasa ilanngullugit. Aamma soraarnerussutisiaqartussat
naatsorsuuteqarsimallutik aalajangersimasumik aallartissimasut soorunami aamma
allanngortitsiniarnermi aamma soorunami peqataatinneqartariaqarput.
Aamma
tamanna Demokratininngaaniit isumaqarpunga erseqqissumik oqaatigineqartoq
utoqqalinissamut ileqqaassalluni aallartitsisimagaanni taava
naatsorsuutigineqarsinnaasariaqarpoq aamma kingusinnerusukkut tamanna aamma
tunngaviusimasut aallaaavigalugit aamma pissarsiaqarsinnaanissaq.
Kisianni
uani Demokratit oqaaseqaataani annertunerpaamik eqqartugaa
Naalakkersuisuninngaaniit tikinneqarsimanngimmat siunissami ileqqarnerup
nalinginnaasumik ileqqaarnerup qanoq ililluni qaffassarneqarnissaanut tunngasut
oqaatigissavara oqallisissiami taanna tunngaviusimagaluarpat soorunami taanna
atukutsoorsimassagaluarparput. Kisianni oqallisissiami ileqqaakkat
utoqqalinissamut ileqqaakkat akileraarusersorneqartarnerannut tunngasut uanik
tunngaviusumik saqqumiunneqarmata.
Taamaalilluni
ileqqaakkat nunatsinni ileqqaarsinnaanissaq pisussaaffittullusooq
inissinneqarnissaa imaalillugu nunatsinni akileraarutit imaluunniit ileqqaakkat
inissinneqanngippata Danmarkimut inissinneqarpata taava akileraartarnikkut
ilanngaatigineqarsinnaanngitsutut siunnersuutigineqarpat. Taannalu
tunngavigalugu uagut akissutigut suliaraagut.
Tassa
oqaatigeqqiinnarsinnaavara maani partiit Kattusseqatigiillu oqaatigisaat
soorunami Naalakkersuisuninngaaniit soorunami aamma siunnersuuteqartup
oqaatigisai aamma suleriaqqinnitsinni tunngavissatut aamma tigugatsigit.
Taavalu neriussuugut aamma kingusinnerusukkut suliat ingerlanerini tamatsinnut
immaqa naammaginartumik aamma naammasisaqarsinnaajumaartugut.
Aamma
nuannaarutigaara soorunami siunnersuuteqartup oqaatigimmagu
Naalakkersuisuninngaaniit oqaatigigatsigu erseqqissarlugu tunngaviusumik
siunnersuuteqartup isumai Naalakkersuisuninngaaniit isumaqatigigatsigit aammalu
suliniarnitsinni anguniagassatut tamakkua siunniussanut ilaammata. Qujanaq.
Isak
Davidsen,
ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.
Jørgen Wæver Johansen.
Jørgen Wæver Johansen, siunnersuuteqartoq, Siumut.
Qujanaq. soorunami akissutigineqartoq tamakkiisumik naammagivinngilara ilaatigut siunnersuuteqarninnut aallaaviusoq siunnersuutip aallartinnerani naggaserneranilu erseqqissumik taaneqarmat tassalu Naalakkersuisut qanoq ittunik takorluugaqarnersut anguniagaqarnersut pilersaaruteqarnersut soqutigalugu tusarusukkakku.
Kisianni taamaattoqarsorinanngimmat taava maluginiaqquinnassavara partiinit aamma Demokratinik oqaaseqartunimmit tamanit kissaatiginartutut immaqa Atassut kisiat pinnagu kissaatiginartutut Naalakkersuisunut saqqummiunneqarmat siunnersuummi isummersuutigineqartut aammalu partiinit assigiinngitsunit saqummiunneqartut taakkua nalilersoqqinnissaannut Naalakkersuisut suliaqartariaqartut. Aamma Naalakkersuisup akissuteqarnerani paasivara taamaaliorniartut. Amigaatigaarali tusassallugu qaqugu saqqummiussiffigineqarnissarput.
Naassaanngitsumik piffissaq eqqortoq utaqqeruusaarsinnaagatsigu pitsaassagaluaqaaq erseqqissumik nalunaarfigineqarsinnaagutta qaqugorpiaq Naalakkersuisut taamatut Inatsisartut oqallisigisinnaasaannik saqqummiussaqarniarnersut.
Aamma eqqoriarpara Inuit Ataqatigiikkormiut matumani oqaaseqanngikkaluartut tamanna isumaqatigalugu ilisarisinnaassagaat. Uanga qilanaarpunga apeqqutit makku kingusinnerusukkut aamma malersoqqinnissaannut qulurutigineqassanngilaq Anthon Frederiksen Kattusseqatigiinniit oqaatigisaatut aningaasat ikittuinnaat matumani pineqanngimmata.
Aningaasarparujussuit pineqarput taanna qularutigineqassanngilaq. Aamma qilanaarpunga namminersorneq pillugu isumalioqatigiissitap isumaliutissiissutaa saqqummerpat tassani aningaasat nunatsinni kaaviaartartut nalilersornikuuvaat. Tassanilu uppernarsineqarpoq aningaasarparujussuit nunatsinnut torianngitsulluunniit nunatsinniit aneqqittarnerat taanna aningaasaqarnemigut sanngiissutigigaa. Taamaattumik aajuna putut ilaat nunatsinni aningaasat amerlanerusut kaaviiaartissagutsigit taava pimoorulluinnarlugit suliniutigisariaqarpagut tamakkua piviusunngoritsiffiusumik qanoq iliuuseqarfigineqarnissaat imaanngitsoq piffissaq eqqortoq naassaanngitsumik utaqqerujuussagipput. Qujarusuppunga siunnersuutinnut oqaaseqarsimasunut tamanut aamma naatsorsuutitigaara Naalakkersuisuniit erseqqissumik akissuteqarfigineqarumaarluta qaqugorpiaq takorluukkaminnik saqqummiussinissaminnik takorluugaqarnersut qujanaq.
Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.
Tassa taamaalilluni oqaluuserisaq una naammassivarput aamma
taamaalilluta ullumikkut ataatsimiinneq tamaanga naavoq.