Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 84		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Ullut ataatsimiiffiusut 21-at, marlunngorneq 8. april 2003

 

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 84

 

Inuiaqatigiit aaqqissugaanerat pillugu iliuusissatut pilersaarutissatut Naalakkersuisut siunnersuutaata misissorneqarnissaata nutarterneqarnissaatalu apeqquteqaat aallaavigalugu oqaluuserineqarnissaanik siunnersuut.

(Jørgen Wæver Johansen)

 

Jørgen Wæver Johansen, saqqummiussisoq Siumut.

Qujanaq.

Inatsisartut Suleriaasianni § 35 naapertorlugu imaattumik apeqquteqaat aallaavigalugu oqallinnissamik siunnersuuteqarpunga:

 

Siusinnerusukkut Naalakkersuisuusut inuiaqatigiit aaqqissugaanerat pillugu iliuusissatut pilersaarutissatut siunnersuutaata misissorneqarnissaa nutarterneqarnissaalu apeqquteqaat aallaavigalugu oqallinnissamik siunnersuutikkut matumuuna saqqummiuppara. Taamaaliorpunga pingaarmat ataatsimut isiginnittumik siunissaq pillugu takorluugaqarnissaq apeqqutaammat inuiaqatigiit qanoq ittut pilersitseqataavigiumallugit - inuiaqatigiillu taakku sumut ingerlaneqassanersut isumaqarfigissallugu. Aamma apeqqutaavoq unneqqarilluni ammassumik oqariartuutigissallugu suna sulissutigiumanerlugu. Apeqqutaavorlu tamakku tamaasa suliarinissaannut piginnaassuseqarnissaq.

 

Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiit ineriartornissaannut tamakkiisumik pilersaarummik Naalakkersuisut ukioq 2000-mi saqqummiussipput, pilersaarut saqqummiunneqarneraniilli amerlasuunit peqataaffigisimasutut oqaatigiumaneqartartoq. Tassungali tunngatillugu pingaartoq tassa - inaarutaasumik angusassaq anguniarlugu qanoq iliornissamut -  siusinnerusukkut Naalakkersuisuusimasut aqqutissatut toqqakkaminnut pilersaarumminnik erseqqissumik saqqummiussisimanerat.

 

Piffissamili kingullermi tamatta qineqqusaarsimavugut, ilaat angusaqarluarsimapput allalli taama angusarissaartiginatik, ilumoortorli aana - Inatsisartunut ullumi ilaasortaasut, taamani ukiumi 2000-imi inuiaqatigiit aaqqissugaanerat pillugu Naalakkersuisut iliuusissatut pilersaarutaannik Inatsisartunit - ukiumi pineqartumi ammaalluni oqallinnermut atatillugu - tusaatissatut tigusisunit, ullumikkut Inatsisartut ilaasortaat allaanerummata.

 

Iliuusissatut pilersaarusiat allat tamaasa assigalugit ingerlanerup takutippaa iliuusissatut pilersaarutip immikkoortuisa ilaasa misissorneqartariaqarnerat, tamannalu taamaattuaannassagunarpoq. Taamaammat pissusissamisuussaaq inuiaqatigiit aaqqissugaanerat pillugu iliuusissatut pilersaarutitut pigineqartup misissoqqinnissaata nutarterneqarnissaatalu oqallisigineqarnissaa.

 

Taamaammat siunnersuutigissavara oqallinnerup matuma malitsigisaatut Naalakkersuisut qinnuigineqassasut inuiaqatigiit aaqqissugaanerat pillugu iliuusissatut pilersaarutissatut siunnersuummik iluarsisamik 2003-mi Inatsisartut ukiakkut ataatsimiinneranni oqaluuserineqartussamik saqqummiussinissaannik.

 

Apeqqut aallaavigalugu oqaluuserisassanngortitsinerup matuma siunertaraa tamakkiisumik pilersaarusiap taassuma nutarterneqarnissaani Inatsisartuni partiit aallaqqaataaniit sunniuteqarnissaasa qulakkeerneqarnissaa.

Qujanaq.

 

Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.

Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq akissuteqassaaq.

 

Augusta Salling, Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq, Atassut.

Qujanaq.

Inuiaqatigiit aaqqissugaanerat pillugu iliuusissatut pilersaarutissatut Naalakkersuisut siunner­suutaata misissorneqarnissaanik nutarterneqarnissaanillu apeqquteqaat aallaavigalugu oqallin­nissamut aallaqqaasiullugu oqaatigissavara piffissami matumani arlalinnik suliaqartoqarmat ukiuni aggersuni nunatsinni inuiaqatigiit aaqqissugaa­nerannut sunniuteqarsinnaasunik.

 

Qanittukkut Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat isumaliutissiissumminnik saqqum­miussisussaapput. Tulliullugu innuttaasut akornanni Inatsisartunilu ukiakkut katersuunnermi oqallinneq ukiuni aggersuni sammisassanut suliniutaasussanullu siunnersuuterpaalussuarnik kinguneqanngitsoornavianngilaq. Assersuutigalugu nam­minersulernissamut aqqutissat sulias­sartaqartarsinnaapput inuussutissarsiortunik nukittorsaanissanik aammattaaq inuussutissarsiuti­nut tunngatillugu naalakkersuinikkut ingerlatsinerup avataaniittunik.

 

Ministeriunerup naalakkersuisut siulittaasuatalu isumaqatigiissutigaat ataatsimiititaliortoqassa­soq pissutsinik nunatsinni inuussutissarsiornerup ineriartortinneqarnerani killiliisunik misissui­sussamik kiisalu tamakku qanoq allanngortinneqarsinnaanerinut kaammattuuteqartussamik. Ataatsimiititaliaq kaammattuuteqassaartaaq inuussutissarsiutinik ingerlatsinermut tunngavissat qanoq nukittorsarneqarsinnaanerinut. Sulineq 2003-mi ukiakkut naam­massereersimassaaq tulliullugulu inerneri danskit naalakkersuisuinut, uagutsinullu naalakkersuisunut inatsisartunul­lu saqqummiunneqassallutik.

 

EU nunarpullu aalisarneq pillugu isumaqatigiissuteqarput 2006-ip naanissaata tungaanut atuut­tumik. Maannakkut isumaqatigiissut taanna piffissap qiteqqunnerani nalilersorneqarpoq. EU-mit kissaatigalugu oqaatigineqarsimavoq EU-p nunattalu isumaqatigiissutaat ullumikkornit allaanserusumik iluseqartariaqartoq. Isumaqatigiissutip ingerlasup sinneranut tunngatillugu naatsorsuutigineqarsinnaavoq EU-mut aalisarnermut tunngassuteqartuni naalakkersuinikkut ingerlatsinerup nunatta siunissami malikkumasaata nassuiarneqartariaqarnissaa. EU-mit erseq­qissaatigineqareerpoq taamatut naalakkersuinikkut ingerlatsinerup ilusilersorneqarneranut imarisaanullunniit akuliuttoqarnianngitsoq kisiannili taamatut erseqqissumik naalakkersuinik­kut

 

 

ingerlatseriaaseqartoqarnissaa EU-p nunattalu siunissami isumaqatigiissuteqartarnissaannut pisariaqartoq.

 

2003-mut Aningaasaqarniarnikkut ingerlatsineq pillugu nalunaarut marsip ulluisa aqqaneq-aappaanni saqqum­miunneqartumut oqallisigineqartumullu atatillugu Naalakkersuisut nunatsin­ni inuiaqatigiit aaqqissugaanerat pillugu naalakkersuinikkut ingerlatsinerup tamanit oqallisigi­neqarnissaanut periarfissiipput. Nalunaarummiipput inuiaqatigiit aaqqissugaanerat pillugu iliuusissatut suliassaqarfiit misissorneqarnerinik takussutissat kiisalu suliassat Naalakkersuisut qinigaaffimmi maannakkut ingerlasumi suliassamittut pingaartinniagaat. Aningaasaqarniarnik­kut ingerlatsineq pillugu nalunaarummut atatillugu oqallinnermi Naalakkersuisut siunnerfigalu­gu ingerlaviat tapersersorneqarpoq, oqaatigineqartarlunilu inuiaqatigiit aaqqissugaanerat eqqar­saatigalugu naalakkersuinikkut ingerlatsineq aammattaaq siunissami nunattta naalakkersuinik­kut aqunneqarnerani pingaaruteqarluni ilaajumaartoq.

 

Naalakkersuisut suliassaq tamanna malitseqartippaat assersuutigalugu aalisarnermi naleqqus­saaneq, innaallagissap, erngup kiassaateqarfinniillu kiaap akiinik allanngortitsinissaq, Nammi­nersornerullutik Oqartussanit tapiissuteqartarneq sulisartullu nuttarsinnaanerulernissaannut aningaasaliisarnissaq eqqarsaatigalugit annertuumik suliaqarnikkut. Tamakkununnga tunngatil­lugu naalakkersuinikkut aalajangiinissanut isummernissamut tunngavissiortoqarpoq.

 

Naalakkersuisut qulaajaanernit aallartinneqareersunit kaammattuutigineqartartussat siornanger­nianngillaat. Taamaammat Naalakkersuisut pissusissamisoortippaat Inuiaqatigiit aaqqissugaa­nerat pillugu iliuusissatut pilersaarutissatut siunnersuutip iluarsaateqqinneqarnissaani nutarter­lugulu naleqqussarneqarnissaani EU-mut aalisarneq pillugu isumaqatigiissutissap nutaap, ministeriunerup siunnersuutigisaatut inuussutissarsiorneq pillugu ataatsimiititaliassap aamma Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat isumaliutissiissutissaata kiisalu suliat allat taaneqareersut inerneri oqallisigineqarnerilu utaqqineqarallassasut.

 

Taamaammat Naalakkersuisutut inuiaqatigiit aaqqissugaanerat pillugu iliuusissatut pilersaarutis­satut siunnersuutip iluarsaateqqinneqarnera nutarterlugulu naleqqussarneqarnera siusinnerpaa­mik 2004-mi saqqummiunneqarsinnaassasoq naatsorsuutigaat.

 

Qujanaq.

 

Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.

Partiit oqaaseqartuinut. Jens Napaattooq Siumut.

 

Jens Napaattooq, Siumup oqaaseqartua.

Qujanaq.

 

Inatsisartunut ilaasortap hr. Jørgen Wæver Johansen, Siumut apeqquteqaat aallaavigalugu oqaluuserisassanngortitaa pillugu Siumumiit imatut oqaaseqarfiginiarparput.

 

Siumumiit pingaartipparput inuiaqatigiit aaqqissuussaanerat aallaavigalugu, inuiaqatigiit peqataatinneqarnissaat minnerunngitsumillu inuiaqatigiit qanoq ittut pilersinniarnerigut sumullu ingerlanersugut inuiaqatigiit peqataatissallugit.

 

Maannakkullu suliat pissanganartut arlaqartut ingerlareerput qulaajaasussat inuiaqatigiit aaqqissuussaaneratigut allannguutaasinnaasunik tikkuussisussat.

 

Soorlu siullertut:

Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat isumaliutissiissummik saqqummiussisussaapput.

 

Aappaattut:

Qallunaat Ministeriunerata Naalakkersuisullu Siulittaasuata isumaqatigiissutigaat ataatsimiititaliortoqassasoq pissutsinik nunatsinni inuussutissarsiornerup ineriartortinneqarnerani suut ajornartorsiutigineqartarnersut ilanngullugit misissuisussanik, tamakkulu qanoq allanngortinneqarsinnaaneranik kaammattuuteqartussamik.

 

Pingajuattullu:

EU-p nunattalu isumaqatigiissutaat 2006-ip naanissaata tungaanut atuuttussaasoq piffissap qiteqqunnerani, EU-p kissaateqarneratigut ullumikkornit allaanerusumik iluseqartariaqartoq oqariartuuteqartoqarpoq.

 

Taakkulu qulequttat tamarmik annertuumik inuiaqatigiit aaqqissussaanerat pillugu iliuuseqarnissamik toqqammaviliisuusussaapput alloriaqqinnissamilu pingaruteqarluinnartuusussaallutik.

 

Taamatut oqareeraluarluta makku ilanngullugit oqaatigerusuppagut.

 

Inuiaqatigiit aaqqissugaanerat pillugu iliuusissatut pilersaarut Naalakkersuinikkut    

Saqqummiunneqartoq septemberi qaammat ukioq 2000

aaqqiissutissanik   ? tassa ukiunut tulliuttunut qulinut ?15-inut atuuttussanik- ineriikkanik imaqanngilaq. Tassami inuiaqatigiit kalaallit silarsuarmioqatigiillu allanngoriartornerat taamaaliornissamut sukkavallaaqaaq. Siunissamut ungasinnerusumut isigiartuinnartilluta suliniutissat suunissaat tulleriaarinerillu qanoq pinissaat eqqoqqissaartumik oqaatigisinnaajunnaariartortarpavut.

 

Akerlianilli ineriartornermi kissaatigisatsitut ittumi nalerassagut inuiaqatigiit aaqqissuussaanerat pillugu iliuusissatut pilersaarutikkut aalajangiunneqarput.

 

Taamaakkaluartorli inuiaqatigiit aaqqissugaanerat pillugu ingerlatsinermi siunertarineqarpoq nunatsinni inuussutissarsiutinik ingerlataqartut pitsaanerpaamik atugassaqartinneqalissasut taamalu aningaasarsiornikkut siuariartorneq, suliffissaqartitsineq inerisitaqassuserlu suli qaffikkiartuinnartissallugit.

 

Tamannalu ilaatigut tapiissutit ikinnerusut takulertoruminarnerusut, assigiimmik akeqartitsineq  

atorunnaarsinneqarnera, Namminersortunut ingerlatassanngortitsiortorneq, Attaveqaatitigut pilersuinikkullu atortorissaaruteqarneq pillugu aaqqissuussineq ilaallu ilanngullugit alloriarfissat ilaagaat.

 

Taamatut inuaqatigiit aaqqissuussaanerat pillugu takorluukkat aallaavigalugit iliuusissatut siunnerfiit arlallit maannakkut ilarpassui piviusunngortiterneqarlutik alloriarfigereersimalerput aammalu unamminartut pissanganartullu arlallit ornillugit.

 

Piffissami aggersumi Inatsisartut ilungersuutissanik imaannaanngeqisunik Naalakkersuinikkut ornigaqarpugut, ilungersuutissat tamakkua ilagaat ukiuni qaninnerpaani ataatsimut isigalugu aningaasatigut qaffakkiartorpiarunnaarnissaq ilimanarmat. Aningaasaqarnermi sunniutaasarput pissutsit uagut qanoq sunniuteqarfigisinnaanngisagut/pisinnaanngisagut aammalu pissutsit nammineq iliuuseqarfigisinnaasagut.

 

2003-mut aningaasaqarnikkut ingerlatsineq pillugu nalunaarut saqqummiunneqarnerani oqallissigineqarneranut atatillugu inuiaqatigiit aaqqissugaanerat pillugu iliuusissatut suliassaqarfiit misissorneqarneranik takussutissat kiisalu suliassat Naalakkersuisut qinigaaffimmi maannakkut ingerlasumi suliassamittut pingaartinniagaat Naalakkersuisut ersarissagai oqaatigisaalu Siumumiit naammagisimaarpagut.

 

Taamatut ineriartoqqinnermi kommunit pilersaarutai nunaqarfiit ilanngullugit taavalu Akisussaaffiit assigiinngitsut pilersaarusiornerat, soorlu ilinniartitaanikkut pilersarutit, inuussutissarsiornikkut, sanaartornikkut angallannikkullu pilersaarutit ilanngullugit maannakkut Nuna tamakkerlugu pilersaarusiornermut ingerlateqqilernissaat Siumumiit manna iluatillugu kaammattuutiginiarpagut, Taamatut pilersaarusiornermi Regionikkaartumik pilersaarusiorneq ilanngullugu.

 

Tamakku pingaartikkatsigit Naalakkersuisut naggataatigut suliap matuma ingerlaqqinnissaanut piffissaliinerat, oqaloqatigiinnerit suliallu EU-mi danskit naalakkersuisuini minnerunngitsumillu Namminersorneq pillugu isumaliutissiisut oqallisaareerpata ingerlaqqissasugut tamakkiisumik Siumumiit isumaqatigaarput.

 

Taamatut Siumumiit oqaaseqarluta oqallinnissamut peqataanissarput qilanaaraarput.

 

Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.

Tulliulluni oqaaseqassaaq Kuupik Kleist, Inuit Ataqatigiit.

 

Kuupik Kleist, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.

Inuiaqatigiit aaqqissugaanerannut tunngasut ataatsimoorussamillu siunnerfiit nutarterneqartuarnissaat Inuit Ataqatigiit naalakkersuinikkut isummersornerminni toqqammaviisa pingaarnerit ilagaat. Taamaattumik siunnersuuteqartup kingullermik ukioq 2000-imi taamatut saqqummiunneqartup oqaluuserineqarnissaanik piumasaqarnera qujarupparput aammami Inatsisartut upernaaq manna ataatsimiinneranni oqaluuserisanut allanut arlalinnut tamanna naleqquppoq.

 

Siusinnerusukkut Namminersornerullutik Oqartussat, kommunit Nunaqarfinnilu aqutsisut akornanni pisussaaffinnik akisussaaffinnillu agguataarinerup pisariinerusumillu ingerlatsinissamut tunngasut oqaluuseraagut aamma taamatut matumunnga attuumassuteqartut pisortat ingerlatseriaasiannut, sanaartornerup aaqqissuuteqqinneqarnissanut nunarpullu ataatsimut isigalugu ineriartortitseqqinnissamut tunngasut oqaluuserineqareerput.

 

Taamaallaat ajuusaarnarpoq oqaluuserisat tamakku ataatsimiinnermi matumani annerusumik angusaqarfiunngimmata tassami Inatsisartut ataatsimoorlutik iliuusissatut inassuteqaatigisassaannik oqaluuserisat inernilerneqanngillat ? kisianni oqalliserujussuartarpugut ? tamanna immini ajoriinnagassaanngikkaluarluni nuannernerpaajussagaluarpoq oqallinnerit aamma naammassisaqarfiusartuuppata.

 

Siunnersuuteqartoq isumaqatigaarput allassimammat siunissamut takorluukkanik tunngaveqarluni aammalu takorluukkat qanoq piviusunngortinnissaannik pilersaaruteqarluni periuseqartoqartariaqartoq. Taamatulli oqareerluni taava pingaaruteqarnerpaaq tikittariaqarpoq tassaasoq kia imaluunniit kikkut piviusunngortitassat akisussaaffigissavaat sunalu qaqugukkut suliarineqassava. Nunatsinni naalakkersuinikkut ingerlatsinermi pingaartumik kingulleq mininneqaqqajaasartoq ilisarnaataalersarpoq takorluukkat pilersaarutillu pitsaasut piviusunngortinneqanngitsoornerannut pissutaasartoq pingaarnerpaaq.

 

Ukiut makku alloriaqqinnisatsinnik annertuumik piumasaqarput Naalakkersuisut siulittaasuata ippassaq oqarneratuut inuiaqatigiinnit utaqqineqarpugut iliuuseqarnissaq tullinnguuppoq.

 

Assersuutinik ataasiakkaannguanik taasaqalaassaanga:

 

-                     Aningaasarsiornikkut immitsinnut pilersornitta annertusarnissaa tamatta kissaatigaarput tamannalu Naalakkersuinikkut kiffaanngissuseqalerniaraanni saneqqunneqarsinnaanngilaq. Atuilluarnerunikkut minnerunngitsumillu nerisassanik immitsinnut pilersornerusinnaanerput qanittuaraavoq ? ukiuni qassinngulersuni neqaatitta, aalisangaatitta, nersutaatitta timmiaatittalu mamarnersui peqqinnarnersui amerlanersuilu eqqartorpavut. Taamakkaluartoq ukiuni kingullerni aatsaat taama annertutigisumik avataaniit nerisassanik eqqussuivugut. Kissaatigisavut akimorlugit ingerlatsivugut ? aperisariaqarpugullu aaqqissuussinikkut suunuku ajoqutaasut ? sooruna siunertarput qanilliartunngikkipput?

 

 

-                     Angallanikkut akit apparsarnissaat ukiualunnguit allortarlugit ilimasaarutigineqartarpoq. Akilli tamarmik qaffakkaluttuinnarput. Timmisartuussisartut nunatsinni angerlarsimaffillit kisermaasileraluarmataluunniit akit appariaratik killormut suli qaffariaqqipput. Nalunaarusiarpassuit tamarmik pisariinnerusumik akikinnersumillu ingerlatsilernissamut periarfissanik qulaajaanissamik siunertallit naammassineqareerput ? sumulli atorneqarpat? Air Greenland nunatsinni pigisutut oqaatiginiartagarput 37,5%-iinnarmik piginneqataaffigaarput sinneri 62,5%-it Naalagaaffimmit SAS-imillu pigineqarput ? tamannaana ajoqutaasoq, imaluunniit allarluinnarnik ajornartorsiuteqarpugut?

 

 

-                     Kikkut tamat oqartussaaqataanerisa timitalerneqarnissaa pissaanerullu siammartinneqarnissaa oqalugiaatigisaqaarput. Aamma upperaarput inuiaat namminersuleriartortut aqqutissatuarigaat oqartussaaqatigiinneq nammaqatigiinnerlu ? amerlanerilli misigisimasaat tassaavoq pissanerup eqiterukkiartuinnarnera qitiusumiillu aqutsinerup sakkortusiartuinnarnera. Tamatumani naalakkersuinikkut allannguinissamut piumassuserput sakkukippallaarnerpoq imaluunniit imaannerluni kissatigisatta piviusunngortinnissaannut nukilaappallaartugut? Inatsisiliarisimasagut immitsinnut siunertatsinnullu naalleraataaginnarnerpat ?

 

-                     Innuttaasut naligiinnerusunik atugaqalernissaannik siunertaq qanorluunniit isumaqaraluaraanni akerlilersorneqarsinnaanngilaq. Ullumikkulli pissutsit takutippaat atukkatsivut naligiinngissuserput annerusumik allanngoriartunngitsoq. Inatsisartut upernaaq manna ataatsimiinnerinnaanni paasisinnaalereerparput inuiaqatigiinni pisuussutinik agguaaseqqinnissamik siunnersuutit Inatsisartuni amerlanerusunit timitalimmik tapersersorneqanngitsut illuatungaanili aaqqiissutissamerngit inunnut ikittuinnarnut ilaatigut immaqa pisariaqartitsivinngittunut sunniuttussat ornigineqarnerusut. Akornatsinni agguaaseqqittarnikkut periutsivut inuiaqatigiit aqqissuussaanerannut attuumalluinnarput ? peqareersut periarfissarissaarnerunerat tamatta nalunngilarput ? siunissamilu suli naligiinnginnerusumik atugaqalersitsisinnaanerput mianerisassat annertuut ilagaat. 

 

-                     Ilinniartitaanikkut sorpassuartigut kinguaattoqqavugut, naammattunik ilinniarsimasunik sulisussaqanngilagut, ilinniartut maanaannaq taamaatittartut amerlavallaaqaat kalaallisullu oqaasilinnik amigaateqaqaagut. Ilinniartitaanikkut aaqqissuussineq piniartuunermiit aalisartuunermut, suliffissuaqarnermiillu inuiaqatigiinnut nutartikkanut ikaarsaarsimanitsinnut  malinnaatsinneqarnerat naammassimanngilaq. Piffiit nutaat, pissutsit nutaat aamma suliassanik nutaanik ilinniagassanillu nutaanik nassataqarput tamakkualu naleqqussarfigisariaqarpagut.

 

-                     Aamma taamatut ippoq erngup nukinganik nukissiorfissualiornerup kingorna innaallagiamik akikinnerusumik pilersorneqalersinnanermut neriuleraluarneq. Ukiut qulit qaangiunneranni akit nikeriarsimanngillat allaallu takorloorneqalerluni sumi najugaqarneq naapertorlugu innaallagiap assigiinngitsumik akeqartinneqalernissaa tulliinnguutissasoq ? tamannalu akitsuinermik kinguneqassasoq saneqqunneqarsinnagunanngilaq.

 

Inuussutissarsiornerup aningaasarsiornerullu ineriartortinniarneqarnerani aporfiit annersaat tassaavoq aningaasarsiornitta ataasiinnangaviammik, tassalu aalisarnermik, tunngaveqarnera. Inuiaqatigiinni aaqqissuussinerup eqaatsumik naleqqussarsinnaaneranut tamanna annertuumik killiliivoq, tamannalu qanngerniassagutsigu inuussutissarsiutinik allanik ingerlatsisoqalersinnaanissaa nukiit tamaasa atorlugit aqqutissiuunneqartariaqarpoq.

 

Ataatsimut isigalugu inuiaqatigiit aaqqissugaanerat qerattarsimasutut nikisikkuminaatsorujussuartutullu isikkoqarpoq, allanngortitsissagaanni piumassuseq sakkortooq takutittariaqarluni.

 

Taamatut assersuuteqalaarluta Inuit Ataqatigiit-niit inuiaqatigiit aaqqissuunneqarnerisa oqallisigineqarneranut nangittumik peqataassaagut. Soorunami soqutiginarluinnassaaq siunnersuuteqartoq nammineq qanoq ittunik takorluugaqarnersoq siunnerfissanillu qanoq ittunik tikkuussiniarnersoq ? minnerunngitsumik siunnerfiit qanoq ililluni piviusunngortinneqarnissaannik sunik takorluugaqarnersoq.

 

Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.

Tulliulluni oqaaseqassaaq Isak Davidsen, Atassut.

 

Isak Davidsen, Atassitip oqaaseqartua.

Qujanaq.

 

Inatsisartunut ilaasortap Jørgen Wæver Johansensenip oqallisissiaanut ATASSUT-mit imaattumik oqaaseqaateqassaagut.

 

Oqallilisissiamik saqqummiisup Naalakkersuisut inuiaqatigiit aaqqissugaanerannut tun-ngasumik suliaqarnerannut tunngatillugu misissorneqarnissaalu ilaatigut siunertaralugu saqqummiussivoq,

 

ATASSUT-mit Naalakkersuisut akissutaat misissuataarsimavarput. Naalakkersuisullu akissutaatigut takusinnaavarput Namminersorneq pillugu isumalioqatigiissitat qanittukkut saqqummiussisussaasut, tamannalumi qasseeriaqaluta tusartareerparput.

 

Oqaatigineqarportaaq 2003-mi ukiakkut naammasereersimassasoq, misissuisimanerullu inerneri danskit Naalakkersuisuinut kiisalu nunatsinni Naalakkersuisunut Inatsisartunullu saqqummiunneqarumaartut.

 

ATASSUT-mit maluginiarparput inuiaqatigiit aaqqissugaanerat pillugu Naalakkersuisut pilersaartut 2004-mi saqqummiussinissaminnut.

Tamanna ATASSUT-mit qilanaarluta utaqqissavarput.

 

ATASSUT-mit aamma eqqaanngitsoorusunngilarput Naalakkersuisut aalisarneq pillugu EU-mik 2006-ip tungaanut atuuttumik isumaqatigiissuteqarsimaneq aamma tikimmassuk ilaatigullu eqqaasimallugu EU-p pisariaqartikkaa ullumikkornit isumaqatigiissut allaanerusariaqartoq nalilersuinermi ersersimasoq. Taamaattorli Naalakkersuisut erseqqarissumik oqaatigaat Naalakkersuisut isumaqatigiissutip imarisaanut maannakkuugallartoq akuleruttoqarnianngitsoq. Tamanna ATASSUT-mit iluarisimaarparput.

 

Naalakkersuisut akissuteqaamminni aamma  aningaasatigut 2003-mi inuiaqatigiillu aaqqissugaanerisigut inuiaqatigiit oqallinnissaannut periarfissiisoqarsimasoq eqqaavaat. ATASSUT-mit tamanna suliatut kusanartutut taajumavarput.

 

Nalunaarummilu tassani inuiaqatigiit aaqqissugaanerat pillugu iliuusissatut suliassaqarfiit misissorneqarnerinut takussutissamik Naalakkersuisut maannakkut qinigaaffimmi pi-ngaartinniagaat takuneqarsinnaammata ATASSUT-mit pingaartutut isigaarput.

 

Inuiaqatigiit ingerlatitaanerannut nutarterinissamik Naalakkersuisut suliniuteqarnerat ATASSUT-mit tapersersorluinnarumavarput.

 

ATASSUT-miillu Naalakkersuisut akissuteqaataat inuiaqatigiit aaqqissugaanerat pillugu pilersaarutissatut siunnersuutip 2004-mi saqqummiunneqarsinnaaneranik oqarnerat qilanaarluta utaqqissavarput.

 

ATASSUT-miilli oqaluuserisaq manna soqutiginartipparput, oqallisigineqarneranilu peqataassagatta oqaatigiumavarput.

 

Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.

Tulliulluni oqaaseqassaaq Per Skaaning, Demokraatit.

 

Per Skaaning, Demokraatit oqaaseqartuat.

Demokraatit tungaaniit Naalakkersuisut inuiaqatigiit aaqqissugaanerannut pillugu iliuusissaannut nutarterneqarnissaa pillugu siunnersuummi ima oqaaseqassaagut:

 

Inuiaqatigiit aaqqissugaanerat pillugu iliuusissat ukiut 2000-meersoq tunngavissaavoq pitsaasoq inuiaqatigiinni qanoq iliornikkut siuarsarneqarsinnaanerannut annertusiartortumik imminnut napatissinnaanerannut aqqutissaq. Taamatut isumaqarnerit amerlanerit tapersersussagunarpaat.

 

Ajornartorsiutitaqarporli, tassa pilersaarut iluamik malinneqanngimmat. Taama oqaruma suleqatigiilluta Naalakkersuisuusimasut maannalu Naalakkersuisut akerliussagunarput nittarsaallugillu tassani tassuuna suliarisimasatik pitsaasut.

 

Maannalu tikillugu aaqqissuussinikkut annikitsuinnaasimapput. Suli inuiaqatigiit  aaqqissugaaneranni allannguutissat annertunerpaat amigaatigivagut, ilami minnerpaamilluunniit allanngorsarneqarnissaannut suli isumagineqarsimanngillat, tassami eqqarsaatigaakka inuussutissarsiutini tapiissutit assigiimmik akeqartitsineq aamma kiffartuussisarnermut isumaqatigiissutaasartut.

 

Naalakkersuisut 2003-mut aningaasaqarnikkut ingerlatsineq pillugu nalunaarutiminni  inuiaqatigiit aaqqissugaanerat pillugit iliuusissanik arlaqartunik saqqummiussipput. Piaartumik naammassineqartussanik soorlu nalunaarutip quppernerup 38-anni imatut allassimasoq, issuaavunga: 2004-mut aningaasanut inatsisissatut siunnersuummiilli sammineqartussat tamarmik ersersinneqarnissaat naatsorsuutigineqanngilaq, Naalakkersuisulli suliaq ingerlatinneqarnissaat pingaartippaat. Issuaaneq naavoq.

 

Isumaqarpugut aamma tamanna naammaginanngitsoq, siunissamut qanoq iliorsinnaanermut neriorsuutit kisiisa isumalluutigalugit suliassanut sakkussaasinnaanngillat utaqqiinnarsinnaanngilagulli.

 

Tamanna pillugu Inatsisartut Naalakkersuisut siunnersuuteqarfigissavakka ukiamut ataatsimiinnissatsinnut erseqqissumik piffissaliussilluta aaliangiussissasugut qaqugu suut iliuusissatut pilersaarummi immikkoortut naammassineqareersimassanersut.

 

Pingaaruteqarpoq politikerit atorfilinnut aamma inuiannut ilisimatissallugu siunissamik aalajangersimasumik toraartaqarnissaq. Ilaanni isumaqarnartarpoq arlaanik iliuuseqanngeriarutta taava pissusiusut atukkavut allanngussanngitsut, tamannali ilumuunngilaq. Arlaannik iliuuseqanngikkutta inuiaqatigiiusugut piitsunngoraluttuinnassaagut. Iliuusissatulli pilersaarutit pisariaqartut  piviusunngortissinnaassagutsigit taava ilimagisinnaavarput maannakkut atugassarititaasut pitsaassusiat attatiinnarsinnaanngikkipput, pitsaanerusumillu atugaqalersinnaanerput angusinnaagipput.

Tassuunga tunngatillugu pitsaanerpaassagaluarpoq iliuusissatut pilersaarummi naammassereeqqusat ilimagisamik pingaarnerusumik suliarisinnaagutsigit.

 

Tassuungali ilanngullugu eqqaamarsariaqarput pilersaarut pingasunik ukioqalertussaasasoq, taamaalilluni sananeqarmalli inuiaqatigiit aaqqissugaanerata allannguutissanik pisagaqartitsilluinnalersimavoq.

 

Taama oqareeratta aamma nalilersortariaqarparput suut iliuusissatut sukkanerusumik naammassineqarsinnaasimannginnersut. Suut pissutigalugit iliuusissatut innersuussutaasut naammassisinnaasimanngilagut?

 

Immaqa kissaatigisimanngilarput qunugaluguluunniit allanngortiterinerup kinguneranut tunngasumik piviusumik oqallinnissarput inuiaqatigiinnitsinni allannguutissani taama annertutigisuni eqqussisoqassatillugu takusissaasariaqarparput piffissap ingerlanerata ilaanni inuit ilaat eqqorneqartussaanersut.

 

Tupaallaataassanngilaq qulaaniittulli naalakkiutaanani isumaqaruma ukiut arlallit qaangiuppata nunaqarfiit ikiliumaartut ullutsinni naleqqiullugit. Nunat allat uagutsinnut sanilliussinnaasagut aamma taamatut ineriartorfiusimapput. Aamma tamanna innuttaasut illoqarfinnut anginernut katersuussimapput, tamanna periarfissaat suliffitigut ilinniartitaanikkut najugaqarnikkut aamma kulturikkut neqerooruteqarluartarmata.

 

Aamma nuna tamakkerlugu assigiimmik nioqqutissatigut akeqartitsisarnerup atorunnaariartorneranut taamatut ineriartorneq sakkortusarumaaraa ilimagisariaqarpoq.

 

Ullutsinniilli aamma siusinnerusukkut arlaleriarluta inuiaqatigiit aaqqissugaanerat pillugu iliuuseqarnissaq nassuerutigisariaqarparput, taamatullu allanngortitserinermut nassatariumaagaasa annertussusissai ilimagisimasariaqarlugit. Pissusissamisoorporlu iliuusissat ilaasa aalajangersimasut maannakkut allartinneqarnissaat, taama iliorutta annikillisaassaagut ajoqutaasussat allatut ajornartumik takkukkumaartut iliuuseqarnissaannut innersuussutit piviusunngortinneqarnissaasa nalaani. Tassa pilersaarusiortariaqarpugut, suliassaq qanoq iliorluta aamma suut atortoralugit ingerlanniarneripput. Tassuunga atasumik pingaarutaavoq oqaatigissallugu taama sulinissaq ingerlanneqartariaqartoq inuiaqatigiinnut suliassanik attuumassuteqartut qanimut attaveqatigalugit. Taava aamma suliassaq pissanganaqisoq piviusumik iliuuseqarluta aallartinniartigu, takussutissaqavissumik nunarput allanngortinneqaqqullugit imminut napatittutut aamma namminersortutut.

 

Naggasiullugu Naalakkersuisup akissuteqaataa oqaaseqarfigilaassavara. Akissuteqaat sunnerneqarsimavoq aalajangiussamik suli naammassineqanngitsumik, ingammik namminersorneq pillugu isumalioqatigiissitap nalunaarutissaanik. Tassa tamakku saqqummiunneqartinnagit isummertoqarnavianngilaq.

 

Ajoraluartumik Naalakkersuisut pisariaqartumik sapiissuseqarsimanngillat, maanna tamatumuunakkut isummiussaqarlutik. Tassa Naalakkersuisut isumaliuuteqqaarsimassagaluarput qanoq iliornikkut aamma sutigut suliat pineqartunut tunngasunut ingerlanneqarsinnaanersut.

 

Demokraatit nuannaarumaarpugut namminersorneq pillugu isumalioqatigiissitap nalunaarutigaa taamatut saqqummiunneqarpat. Ajoraluartumik maannakkut Naalakkersuisut apeqqutinut akerusunngisaminik naammattoorigaangamik nalunaarusiat aggersut taama tikkuaannartarmassuk.

 

Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.

Inatsisartunut ilaasortap Jørgen Wæver Johansenip siunnersuutaa soqutigalugu misissorsimavara, imaattumillu Kattusseqatigiit sinnerlugit oqaaseqarfigissallugu.

 

Siullermik Kattusseqatigiit tungaaniit erseqqissaatigissavara Kattusseqatigiinni aamma arajutsisimannginnatsigu inuiaqatigiit aaqqissuussaanerisa qanoq ililluni allanngoriartornera, aammalu sutigut assigiinngitsutigut sunniuteqartarnera. Aamma minnerunngitsumik naalakkersuinikkut iliuutsit aalajangersakkallu inuttaasunut assigiinngitsutigut qanoq inuiaqatigiinnut sunniuteqartarneri aamma malinnaaffigeqqissaaratsigit.

 

Taamaattumik aamma Kattusseqatigiit sinnerlugit nuannaarutigaara Inatsisartunut ilaasortap Jørgen Wæver Johansenip apeqqut manna soqutiginarluinnartoq, aamma Naalakkersuisut inuiaqatigiit aaqqissugaanerat pillugu pilersaarutissatut siunnersuutaata misissorneqarnissaa nutarterneqarnissaalu pillugit oqallittoqarnissaanik saqqummiussaqarmat. Tassami siunnersuuteqartoq ilumoorluinnartumik aamma oqarpoq inuiaqatigiit sumut sammiveqarlutik ingerlanissaat ilisimasariaqarparput.

 

Kattusseqatigiinni ilisimavarput suut tamarmik ataatsikkut allanngortinneqarsinnaanngitsut, aamma ilisimavarput suliat suulluunniit pilersaarusiorluarnikkut tulleriiaarluarlugillu  pingaarnersiulluarnertigut ingerlanneqartariaqarmata.

 

Tamanna inuiaqatigiinnut toqqissisimanermik pilersitsisinnaasoq ilisimavarput, taamaattumik inuiaqatigiit aaqqissugaanerannut tunngatillugu pilersaarutit tamanut ammasumik saqqummiunneqarlutillu oqallisigineqarnissaat Kattusseqatigiit sinnerlugit kaammattuutigissavara,

tassami inuiaqatigiit piumasaat kissaataallu malillugit maani suliaqartussaagatta. Nalunngilara qinigaanertigut innutaasuniit aalajangeeqataasinnaanermik pisussaatitaaffimmik tunineqartartugut.

 

Soorunami tamanna pissusissamisoorpoq, kisianni suliassat inuiaqatigiinnut annertuumik pingaaruteqartut suut sumut killinneri qanorlu ingerlanneqarneri minnerpaamik Inatsisartunut Naalakkersuisuniit ilisimatitsissutigineqartariaqarput, aammalu Inatsisartut tamanna ilisimasariaqarpaat.

 

Tassami sapinngisamik inuiaqatigiit aaqqissugaanerat pillugu apeqqutit assigiinngitsut innuttaasunit aamma oqallisigineqartariaqartut Kattusseqatigiinniit isumaqaratta.

 

Tassa naluneqanngitsutut Kattusseqatigiinni aamma pingaartitatta ilagilluinnarmagu innuttaasunik tusarniaasarnissat. Taamaammat aamma siunnersuuteqartoq tamakkiisumik taperserniarpara oqarmat suut sulissutigiumallugit ammasumik periuseqarluni unneqarillunilu ingerlatsivissaq pisariaqarmat Inatsisartut nutaat, Inatsisartut ukiakkut 2003-mi ataatsimiinnissaanut tamanna pillugu oqallittariaqartugut.

 

Naggataatigut Kattusseqatigiit sinnerlugit erseqqissaatigissavara inuiaqatigiit aaqqissugaanerat naalakkersuinikkut aaliangikkatigullu innuttaasunut qanoq sunniuteqartartoq soorunami politik-ikkut suliaqartuusugut ilisimasariaqaratsigut.

 

Tamatumani assersuutigineqarsinnaapput ineqarnermut tunngasut aamma ulluni makkunani tusagassiutitigut annertuumik oqallisigineqartut pissutsit taamaattut takutimmassuk naalakkersuinikkut aalajangernerit, aamma innuttaasunut qanoq ataasiakkaanut ilaqutariinnullu ataasiakkaanut sunniuteqartarnerat paasisariaqarmat. Tassami uani assersuutigineqarsinnaavoq Landskarsip 2002-mut naatsorsuutaani sinneqartoorutit aamma ineqarnermut tapiissutigineqartussaagaluanik ilaatigut ilallit tassani Inatsisartut aalajangernerminni qanoq innuttaasunut tamakku sunniuteqarneri aamma isumaqarpunga pingaaruteqartut. Tassami aperisoqarsinnaavoq Landskarsi ineqarnermut tapiissutinut sinneqartoormat taamannak million-inik tamatuma suna kingunerivaa, aammalu ineqartut qassit anisitaasimappat.

 

Taamatut oqaaseqarlunga Inatsisartut ukiamut, aammalu 2004-mi inuiaqatigiit aaqqissugaanerannut  tunngasumik oqallinnissaannut qilanaarlunga siunnersuut taperserlugu oqaaseqarpunga.

 

Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.

Siunnersuuteqartoq Jørgen Wæver Johansen, Siumut.

 

Jørgen Wæver Johansen, siunnersuuteqartoq, Siumut.

Qujanaq.

 

Siullermik qujarusuppunga apeqquteqaat aallaavigalugu oqallisissiannut tunngatillugu Partiit, Kattusseqatigiit Naalakkersuisullu oqaaseqaataannut.

 

Taamatut saqqummiussaqarninnut tunngavilersuutigisakka paasilluarneqarsimammata qujavunga. Isumaqarpunga tamatuma takutikkaa qanoq pingaaruteqartigisoq inuiaqatigiit aaqqissugaanerat pillugu iliuusissatut pilersaarusiornermi Inatsisartuni Partiit ilaasortallu isummersuutaasa nutarterinissamut suliap aallartinnginnerani tusariissallugit. Tamattami kissaatigaarput inuiaqatigiinni kalaallinut naleqquttumik tamatuma suliarineqarnissaa.

 

Aamma partiit isumaa naapertorlugu assigiinngitsorpassuarnik iluatinnaateqarluartunik oqariartuuteqarput.

 

Maluginiarpara Naalakkersuisut inuiaqatigiit aaqqissugaanerat pillugu iliuusissatut pilersaarusiap nutarterneqarnissaa piumassuseqarfigalugulu suliariniaraat, aatsaalli 2004-p ingerlanerani nutartikkap Inatsisartunut saqqummiunneqarnissaat takorloorlugu.

 

Tamatumunnga tunngavilersuutigineqartut soorlu EU-mut isumaqatigiinniarnerit naammassineqarsimannginnerat Naalakkersuisup Siulittaasuata Statsminister-illu siunnersuisoriniaasa suliaasa saqqummiunneqaqqaartariaqarnerat, kiisalu namminersorneq pillugu isumalioqatigiisitap saqqummiussaata Inatsisartuni oqaluuserineqaqqaarnissaa kissaatigineqartoq.

 

Soorunami tamakkua naak assut sivisuginaraluarluni 2004 tunngaanut utaqqinissaq soorunami paasiuminarsinnaavoq Naalakkersuisut taamatut naliliinerat.

 

Nuannaarutigaarali Naalakkersuisuni oqaatigineqarmat tamatuma pinnginnerani, tassa 2004 tikitsinnagu taamatut paasivara Naalakkersuisut sisamanik suliaqartillutik oqariartuuteqarmata.

 

Siullermik: Aalisarnerup iluani naleqqussaaneq ingerlateqqinniarmassuk.

 

Aappassaanik: Sarfamut, imermut kiassarnermullu akigitinneqartut allangortinneqarnissaat suliarineqassapput.

 

Pingajussaanik: Namminersornerullutik Oqartussat tapiissutaasa atorneqartarnerat allanngortinniarpaat.

 

Kiisalu

 

Sisamaattut: Sulisinnaasut nuttarsinnaalernerulernissaannut aqqutissiuussinissat suliariniarlugit.

 

Tamanna iluarisimaarnarpoq, kisianni aamma ilisimaaraarput taamatut allanngortitsiniarnerit annertoorujussuarmik inuiaqatigiinnut sunniuteqassammata.

 

Taamaammallu naalakkersuinikkut isummerfigisassanik Naalakkersuisut suliaqalinnginnerini partiit isummersoqataanissaat pingaaruteqarluinnarnera isumaga naapertorlugu oqallinnerup maannamut aamma uppernarsareerpaa.

 

Assersuutigiinnartigumi sarfamut, imermut kiassarnermullu akit allanngortinniarneqarnerat, taakkulu kingunerisinnaasaat.

 

Soorunami Nuummi najugaqartuusugut iluarisimaassavarput akit piviusut aallaavigineqaleraluarpata. Taamaaliornikkummi sarfamut akiliuterput aaffaa inorlugu akeqalissaaq, 72 øre-nik annertussuseqalerluni kilowatt-imut ataatsimut.

 

Aamma erngup akia taamatut affaannanngussagaluarpoq, kisianni nunatta sinnerani akit appasinnerulernissaanut aningaasat million-erpaalussuarnik taamaalillutik amigalissapput, taakkulu  million-it ukiut tamarluinnaasa atuisartunit allanit aaneqartariaqalissapput.

 

Eqqarsaallu taanna ingerlateqqilaarutsigu, taava taamaalillutalu takorloorutsigu akit piviusut aallaavigilissagaluarutsigit. Taava assersuutigiinnarlugu Ittoqqortoormiuni sarfamut ullumikkut akigitinneqartoq kilowatt-imut ataatsimut 271 %-inik qaffariartariaqalissagaluarpoq.

 

Erngup kupikliter-imut akia Ittoqqortoormiuni 681 %-imik qaffariassaaq.

 

Qaanaami imeq kupikliter-imut quleriaammik akisunerulissaaq.

 

Upernavimmilu 762 %-inik qaffariassalluni.

 

Malugalugu matumani Nukissiorfiit kisitsisaataat nutaanerpaat 2001-meersut aallaavigigakkit.

 

Taannamita Inatsisartunit Naalakkersuisuniillu maannangaaq qanoq isumaqarfigineqarpa?

 

Soorunami piffissami ikaarsaariarfimmi immikkut aaqqissuussisoqarsinnaassaaq, kisianni tamatuma kingorna taava qanoq namminersulivissaguttami tamatumani aamma allanngortitsisoqarnissaa avaqqunneqarsinnaagunanngimmat.

 

Taamaammat qularutivissaanngivissumik inoqarfiit ilaanni najugaqarnissaq allanut naleqqiullugu aningaasaqarnikkut ullumikkornit annerungaartumik pilerinarnerulissaaq. Uterpara ullumikkornit annerungaartumik pilerinarnerulissaaq. Tassa taamaattussaassaaq.

 

Taamaammat tamakku sillimaffiginiarlugit sulisut nuttarsinnaanerannut periarfissiinerunissamik Naalakkersuisut maannakkut suliaqarniarnerat pingaaruteqarpoq. Tamannalu isumaqataaffigigutsigu taava tamakku tamarmik ataqatigiinnerat eqqaamallugu aamma isumaqatigiissutigisinnaasariaqarparput nunap immikkoortuini illoqarfiit annerit tassa taakku sisamat amerlasuut ajorisartagaat immikkut illuliornikkut ullumikkornit annerusumik suliniarfiginissaat aningaasaliiffiginissaallu aamma isumaqataaffigisariaqarparput. Aamma allatigut.

 

Aamma nassuerutigisariaqarparput taamak iliussagutta taava inoqarfiit ilaat qularnanngitsumik inukinnerit periarfissakinnerillu ukiut arlaqanngitsuinnaat qaangiunnerini nutaamik naliliiffigineqarnissaat pisariaqalissaaq. Taamaanneralu ilisimagaanni taava isumaga naapertorlugu aamma pisussaaffiusariaqarpoq makku qanoq pilersaaruteqarfigineqarnissaat pillugu pilersaarusioreernissaq.

 

Naluneqanngilarmi assersuutigiinnarlugu inoqarfiit 100-jut inorlugit inoqartut nunatsinni 20-t sinneqalaarmata.

 

Taakkunanngamita qassit unneqqarissagutta ilumut periarfissaqarpat? Ila tamarmik taamaanngillat. Aamma nassuerutigisariaqarparput taakku ilaat allallumi oqaatigineqarsinnaanngimmata inuiaqatigiit atugartuunngorsagaasut akornanni nunaqqataasutut.

 

Tamanna isornartorsiunertut paaseqqunngeqaara. Kisianni kikkut tamat pitsaasumik inuuneqarnissartik pisinnaatitaaffigigaat isumaqarpunga. Taamaammat isumaqarpunga aalajangertariaqartugut siunissap inoqarfiini tamani atugarisat minnerpaaffilerneqassammata. Minnerpaaffiliinerit taakku naammassineqarsinnaanngitsutut nalilerneqarpata taava isumaga naarpertorlugu Inatsisartutut pisinnaatitaaffigiinnarnagu pisussaaffigaarput qanoq iliussalluta, nutaamillu naliliissalluta.

 

Eqqoriarparami isumaqatigiissutigisinnaagipput akuersaarumanatigu inuit atugarliortitaasut tamakkunani najugaqartinneqassappata.

 

Taamaattumik siunissap nunaqarfiini minnerpaamik makku nassaassaasariaqarput atuarfik pitsaasoq ilinniarsimasunik sapinngisamik ilinniartitsisulik inissiat pisariaqartinneqartumik amerlassusillit, tunisassiorfik imminut napatissinnaasoq, meeqqerivik, napparsimaveeraq iluameersoq, minihalle, katersortarfik, arsaattarfik, illu sullivik, pisiniarfik pitsaasoq, angallannikkut aaqqissuussineq naammaginartoq kiisalu utoqqaat illuat.

 

Kisianni tamanna aamma isumaqarpoq pingaarnersiuisariaqartugut sumiffinnimi tamani taamak iliornissamut akissaqanngilagut.

 

Tamanna Inatsisartut uagut aamma nassuerutigisariaqarparput. Inooqataarusuppugummi inuiaqatigiinni atugartuunngorsagaasuni. Oqartussaaqataaneq tunngavigalugu ingerlatsiffiusuni nalunagu ingerlalluarnissamut sinaakkutissat pigineqartut. Ilisimaaralugulu piginaasaqarluartunik Inatsisartoqarluta isumatusaarlutik innuttaasunut tamanut pitsaanerusussamik toqqaasartunik tamatta uninngaannarluta ajoqatigiimmik ineriartornissarput pinnagu.

 

Alloriarfissagut imaannaanngillat kisianni pisariaqarput. Inuit Ataqatigiinniit ilaatigut aamma ujartorneqarpoq siunnersuuteqartup qanoq nammineq ittumik takorluugaqarnersoq siunnerfissanillu qanoq ittunik tikkuussiniarnersoq. Ilaat taareerpakka Inuit Ataqatigiinniit arajutsisimaneqarunngikkaluarpoq. Kisianni Naalakkersuisut aamma suleqataaffigisimasakka ilaat naammassisaqarfiusimanerat matumani oqaaseqarfiginissaannut periarfissara naammat  pingajussaanik oqaaseqaleruma uterfigissavakka isummersuutigineqartut matumani qularutigineqarsinnaanngitsumik Naalakkersuisut inuiaqatigiit aaqqissugaanerat pillugu iliuusissatut pilersaarusiat nutarternissaannut iluaqutigisinnaammatigit neriuppunga Inatsisartut amerlasuut isummersuutiminnik saqqummiussaqarnissaminnut periarfissaq manna atorluarumaaraat. Qujanaq.

 

Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.

Tulliulluni Aningaasarsiornermut Naalakkersuisoq.

 

Augusta Salling, Aningaasarsiornermut Naalakkersuisoq, Atassut.

Qujanaq. Naalakkersuisuninngaaniit oqallinnissamut siunnersuuteqartumut akissuteqarluta oqaatigaarput Naalakkersuisuninngaaniit pingaartikkipput massakkut saqqummiuteriikkatta suliarineqartussat saniatigut annertuumik suliat ingerlareersut maani inimi aamma oqallisigineqarnissaat utaqqeqqaartariaqaripput.

 

Tassa oqaatigivarput Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitaq taanna suliaqarsimavoq annertuumik ullunilu qanittuni suliani naammassillugu tunniuttussaavaa aammalu isumalioqatigiissitaq annertoorujussuarmik inuiaqatigiit akornanni aaqqissussaanermi qanoq allanngortiterisoqarsinnaaneranik misissuillutillu nalilersuinikuupput Naalakkersuisuninngaaniillu pingaartipparput taamatut sulisitaqarsimanitsinni aamma suliaasimasut misissorluareerlugit aammalu inuiaqatigiit akornanni maanilu aamma Inatsisartuni oqallisigilluarneqassasut.

 

Imaanngilaq isumalioqatigiissitap siunniussimasai tamatigut malinneqassammata kisianni pingaaruteqartorujussuuvoq annertuumik suliaqartitsereersimagaanni aamma ilanngullugit nalilersuinermi ilanngunneqarnissaat taamaattumik ilaatigut siunnersuuteqartup aamma eqqaasaa siunissami atuarfinni imaluunniit nunaqarfinni atugassarititaasussat qanoq isikkoqartariaqarnerat ilaatigut nalunngilluinnarparput namminiilivinnissaq pillugu isumasioqatigiissitat, Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitap tamakkorpiaat aamma samminikuugai. Taamaattumillu Naalakkersuisut isumaqarput isumaliutissiissut ukiamut tamaat sammineqartussaammat aamma nalilersuinissatsinni taanna ilanngullugu aamma utaqqisariaqaripput.

 

Aamma taamaappoq inuussutissarsiutit siunissami qanoq aaqqiivigineqarnissaanut tunngatillugu massakkut ingerlanneqareersut saniatigut allanngortitsinissat assigiinngitsut suliarissagutsigit tassani pingaaruteqarluinnarpoq Naalakkersuisut Siulittaasuata danskillu statsministeriata isumaqatigiissutigisimasaat tassalu aammalu Inatsisartuninngaaniit malugisavut tunngavigalugit taperserneqarluartoq Ataatsimiititaliap suliaqareernissaa aamma taanna suliallu aamma nalilersorneqarlunilu isummersorfigineqarnissaa pingaaruteqarpoq.

 

Taamaappoq aamma soorlu oqaatigeereeripput EU-mi tapiissutit imaluunniit aalisarneq pillugu isumaqatigiissut massakkut allanngortinneqarluni atortinneqalertussaasoq taanna qularutissaajunnaareerpoq taamaattumillu aamma suliat aallartereernikuupput siunissami qanoq isikkulimmik inuiaqatigiinni aaqqissuussaanitsinni aamma EU-mi suleqateqarsinnaanerput.

 

Tassani aamma pinngitsoornani nalilersukkani ilaatinneqartussaavoq. Taamaattumik poingaarluinnaqqeqqissaarput inuiaqatigiinni inuiaqatigiit aaqqissuussaanerat pillugu iliuusissatut pilersaarutinik allanngortiterinissamik eqqartuinitsinni suliat annertuut aallartissimasagut aammalu isumaqatigiissutigisimasagut nalilersoqqissaassallugit. Peqatigiilluta nalilersueqqissaassalluta taakkua aamma ilanngullugit ilaatinneqarnissaat.

 

Nuannaarutigaaralu tamanna amerlanerussuteqarluartunit paasilluarneqarsimammat. Paasilluarneqarluni aamma tapersersorneqarmat. Suliat tamakku naammassineqareerpata Naalakkersuisut suliamik nutarterinissamik oqariartuuteqarnerat taanna tigulluarneqarmat qujassutigaara.

 

Demokratit tungaaninngaaniit naak oqaatigineqaraluartoq soolu immaqa oqqisimaartutut Naalakkersuisut oqqisimaartutut tassani taallugit oqarlutik ajoraluartumik maannakut Naalakkersuisut apeqqutinik akerusunngisaminnik naammattuuigaangamik  nalunaarusiaq aggersoq taanna tikkuaannartarmassuk. Oqaatigisariaqarpara isumaqarpunga pingaaruteqartorujussuusoq Naalakkersuisut Inatsisartut aamma peqataatikkusuppaat inuiaqatigiit aaqqissugaaneranni ilusilersueqatigerusullugit.

 

Taamaattumik pingaaruteqarpoq ilusilersuinissami pingaaruteqarluinnartut apeqqutit suleqatigiissitat suliarisimasaat aamma Inatsisartut peqataaffigerusussaagaat nalilersueqataaffigissallugit.

 

Nalilersuereernermilu tamakku apeqqutit assigiinngitsut isummerfigineqarsimasut tunngavigalugit Naalakkersuisut suliaqaqqissapput isummersuutit assigiinngitsut siunissami qanoq ilusilerlugit timitalerniarneqarnissaat qanoq iliorluni aaqqinneqarsinnaanersut. Piffissaq qanoq sivisutigisoq atorneqarsinnaanersoq maani Inatsisartut siunniussimasaat naammassiniassagaanni.

 

Una aamma arajutsineqassanngilaq aamma arajutsineqarsimanavianngilaq tassami ukiuni aggersuni suliniutit assigiinngitsut aamma siunnersuuteqartup taagoriigai Naalakkersuisuninngaaniit oqaatigisagut Naalakkersuisut suliariniarlugit saqqummiutereersimagaat malugivarput maani inimi aamma tamakkiisumik taperserneqareernikuusut. Suliniutit misissorneqarneri. Naak naammassineqarpata misissuiffigineqarlutik saqqummiunneqarunik aamma maani inimi oqallisigineqartussaasagaluartut.

 

Kisianni tunngaviatigut suliniutaasut annertuumik taperserneqarnerat aamma maluginikuugatsigu taamaattumik suliassat assigiinngitsut Naalakkersuisuninngaaniit ingerlappagut. Siunnersuuteqartup ilaatigut una oqaatigisaa soorunami massakkut suliat aamma 2000-minngaaniit inuiaqatigiit aaqqissugaanerat pillugu iliuusissatut pilersaarummi siunniunneqareersimasut tassa sarfap akiata allanngortiteriffigineqarnissaat.

 

Tamanna soorunami assigiinngitsunik imannak allatut iliuuseqarfiginagu atuutitinneqalissappat inuiaqatigiinni assigiinngitsuni annertuumik aamma eqquisussaassaaq. Taamaattumik Naalakkersuisuni aamma sulinermi imaluunniit piareersaasiornermi tamakku tunngaviisigut aamma soorunami arajutsisimaneqanngilluinnaqqissaarput.

 

Kisianni taamaakkaluartoq isumaqarpugut pingaaruteqartoq suliap ingerlateqqinneqarnissaa nunatsinni inuussutissarsiornerup siuarsarneqarnissaa pimoorullugu ingerlanneqassappat taava suliffinnik ingerlatsinermi aningaasartuutit apparsarneqartariaqarput. Kisianni imaassanngilaq nunatsinni inuiaqatigiinni inuusut allat aamma inuuniarnissaminnut artukkerluinnarlugit tassani iliuuseqartoqassasoq. Soorunami aaqqissuussisoqartariaqassaaq. Aamma minnerpaaffiliilluni atugassarisaasunik.

 

Taamaattumik uanga isumaqanngilanga illoqarfiit sisamat ineriartortititassatut taakkua kisimik isigineqassasut. Isumaqarpunga nunatsinni illoqarfeqartoq aamma allanik ineriartornissaminnut pitsaasunik periarrfissaqartunik. Illoqarfiit alliartornissaannut  periarfissagissaartunik. Taamaattumik tamakku aamma arajutsisimaneqanngillat.

 

Tamannalu tunngavigalugu isumaqarpunga sulinermi tunngavissat tunngaviginiakkagut maani Naalakkersuisuni tassa saqqummiussaqarnissarput aatsaat 2004-mi siunniussarput taanna amerlanerussuteqarluartuni aamma taperserneqarmat qujassutigaara aammalu suliniuteqarnitsinni tunngavigerusutagut taperserneqarmata aamma qujassutigalugit. Qujanaq.

 

Aqqaluk Lynge, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussat pingajuat, Inuit Ataqatigiit.

Tullinnguuppoq Jens Napaattooq Siumut.

 

Jens Napaattooq, Siumup oqaaseqartua.

Qujanaq. Siumumi isumaqarluinnarpugut namminersornerulernissatsinnit namminersornerulernitsinniit maannamut ineriartornitsinni siunnerfik ataasiusoq amerlanerpaajusugut isumaqatigiissutigisinnaagipput tassalu inuiaat kalaallit suli anginerusumik nammineersinnaanissarput sulissutigissagipput. Aammalu taamatut anguniagaqarnitsinnut qinikkat suliassaraarput suna sammivik atorlugu ingerlaqqittoqarnissaa innersuussutigissallugu.

 

Taamatut anguniakkap tamatuma anguniarnerani aqqutissaq sorleq sakkullu sorliit atorneqassanersut akornitsinni aamma paaseqatigiissutigisariaqarpagut. Taamaattumik maannakkut nalerassatut uterpara nalerassatut siunnerfigineqartut assiginngitsut maannakkut anguneqalersimaneranni uani namminersulivinnissatsinni nammineq aningaasartuutit matussuserneqarnissaannik oqariartuutigineqartut eqqarsaatigalugit naatsumik oqaatigalugu qallunaat naalagaaffiata tapiissutigisartagai atuutsillugit tassani inuiaqatigiit kalaallit pisussaaffreqartugut nunarput tamaat pilersussallugu inuunikkullu inuit atugassaqartinniarnissaat assigiinnerusumik ingerlatsiviunissaa.

 

Taamaattumik namminersulivinnissarput orninnerani qallunaat nunaanninngaaniillu aningaasaliissutigineqartartut toqqammavigineranni maannakkut ilaatigut assersuutigineqartut soorlu Qaanaakkut Ittoqqortoormiikkut naatsumik oqaatigalugu isorliunerusuni sarfap akitsorujussuarsinnaanera eqqarsaatigalugu maannangaaq killiffik soorlu ittoqqortoormiit taaneqarmat ersarilluinnartumik tassani akitsuutaasinnaasut procentinngorlugit taakkartorneqarneranni ilutigalugu oqaatigisariaqarsoraara maannakkut taamatut innaallagissiorfiit nutaanngorsarneqarsimammata ullutsinnut naleqqussarlugit allaat qujanartumik maannakkut ukiut 20-t 30-t siumut inniminneereerlutik maannakkut aaqqivigineqarsimallutik.

 

Naatsumik oqaatigalugu siornaangaatsianngorpoq Sisimiuni pisimasoq innaallagissiornikkut alianaqisoq qujanartumik taanna qaangerneqarsimavoq kisiannili allaffissornikkut maannakkut ingerlatsinerit marloqiusamik assigiinngitsut arlaqartut aamma maani taakkartorneqartartut immaqa akikillisaataasinnaasutut siunnerfigineqartutuullu aamma maannakkut aqqutissat ilagilluinnarpaat.

 

Imeq qiviaraanni soorunami aamma kipparissorujussuanngorlugu taamatut oqaatigineqarsinnaassappat tupiginngilara. Ilaatigut oqartoqaraluarpoq oqallissaarisuninnganiit ajoqatigiimmik ineriartornissarput pinnarnagut.

 

Isumaqatigilluinnaqqeqqissaarlugu taanna oqartariaqarpunga. Uanimi imeq isorliunerusuni akisuneruneranut peqqutaavoq imip aqqutaanik qallunaatut taalluaannarlugu råvandsledninngeqannginnera.

 

Kisiannili akerlianik erngup kuuinnartup aqqutaanik illoqarfinnik anginerusuni peqarnerani aningaasaliisoqarsimaneranik annertuumik imeq akikinnerusutut ippoq. Akerlianilli isorliunerusuni soorlu assersuutigineqarmat aamma Illoqqortoormiit tassani qamussuit apusiutit akisoqisut illuminngaaniit illumut pajuttorlutik ingerlaavarput naak akerlianik qujanartumik maannakkut naalakkersuinikkut ataatsimut pilersaarummik ilanngunneqarsimasut ineqarnerup tungaatigut aaqqiisoqartussaq. Taamaattumik aamma akit apparsaataasinnaasut.

 

Taamaattumik uani qallunaat nunaannut naalagaaffimminngaaniit namminersuleriartornissatsinnut aningaasaliissutaasartut atorneranni tassani atuunneranni pisariaqarluinnaqqeqqissaarpoq maannangaaq inuiaqatigiit isorartoqisumik najugaqartugut ineriartoqqinnissaannut tamakku qulaajarnissaat inaarsarnissaat aningaasartuutaanerisa apparsarnissaat.

 

Taavalu siunissamut namminiilivinnissatsinnut aamma qulakkeerinnittoqartussaavoq tassuunatigut. Qularutissaanngilarmi isorliunerusuni aamma inueruttoqarnavianngimmat inoqartuaannarnissaa ilimanaateqarluinnarmat.

 

Taamaattumik uani Siumuminngaaniit uagut oqariartuutigisatsinni uterfigeqqiarukkit Siumup oqariartuutigisai tassalu avannaani qeqqani kujataani tunumilu regionikkaartumik ineriartortisinissaq, inuutissarsiornikkut, ilinniartitaanikkut, sanaartornikkut angallannikkut pilersaarusiorneq nuna tamakkerlugu ingerlateqqilernissaa. Tassani aamma Siumuminngaaniit aamma oqariartuutigivarput.

 

Taavalu ilaatigut uani killiffitsinni eqqaaqqajaaneqartorujussuusoq ingammik illuatungiuliuttuninngaaniit tassalu Naalakkersuisut qanoq iliuuseqarumannginnerat qanorlu iliuuseqarsimannginnerat. Ilaatigut ilumoorpoq ukiup naajartulernerani ullut nutaat aallartinneranni naatsumik ingasattumik oqaatigalugu puullaaqisoqarsimavoq. Aatsaallu januarip 20-ani Naalakkersuisunit pilersitsisoqarsimavoq. Taamaattumik Inatsisartuni oqaluuserisassanik siunnerfinnik tunniussisoqarnissaata tungaanut tassalu martsip 4-ta tungaanut ullut 15-niinnaat periarfissaasimapput.

 

Taamaakkaluartoq Naalakkersuisut assigiinngitsutigut saqqummiissarnerminni maannakkumut killiffik eqqarsaatigalugut siunnerfiit assigiinngitsut saqqummiussoreerpaat aammalu nuannaarutigilluinnarpara uani Naalakkersuisut ersarissarluarmassuk innuttaasut qanimut suleqatigilluinnarlugit alloriaqqinnissaq pissasoq. Taamaattumik namminersulivinnissamut suleqatigiissitaq naatsumik oqaatigalugu saqqummiussassai Inatsisartuni oqallisaareerpata alloriaqqinnissaq tulliukkumaartoq.

 

Taamaattumik siunnerfiit aammalu inuiaqatigiinnut sunniutaasussat qularutiginngilluinnaqqeqqissaarpara taamanikkussamut inuit qanimut suleqataaffigisimasatik aamma taamanikkut oqalliseqataaffigalugit alloriarfigeqataaffigiumaaraat.

 

Taamaattumik Siumumiit ilaatigut taakku toqqammavilersuutigalugit regionikkaartumik aammalu nuna tamakkerlugu pilersaarusiortarneq inissinneqaqqinnissaa kaammattuutigisimavarput. Aamma ilaatigut nunarput tamaat isigalugu ineriartortitseqqinnissamik taakkartuigaangatta puigorneqaqqajaasarpoq maannakkut naalakkersuinikkut eqqaaneqallattaarluni suliniuteqarfigineqalersoq. Tassalu Kalaallit Nunatta kangiata avannaarsuani nunap eqqissisimatitap nunarsuarmi annersap aningaasarsiornikkut aammalu ilisimasassarsiornikkut annertuumik assigiinngitsutigut iluaqutaalersussaq maannakkut qulaajarneqarsinnaanerani naalakkersuinikkut suliarineqartoq.

 

Ilaatigut hvidbogeliortoqarsimanera tassalu qulaajaasoqarsimanera siunertaralugu uani mingutsitsisimaneq kisiisa eqqartuinnarnagit kisianni ineriartortitsinissamut atortorissaarutitigut periarfissaasinnaasut alloriaqqinnissamut taakkartorneqartut isumaqarpunga aamma puigornagit eqqartortariaqaripput.

 

Assersuutigalugu ilaatigut maannakkut folketingimi taakkartoqqajaaneqarpoq mestersvigep matuneqarsinnaanera tassuunatigut qallunaat namineq illersornissamut aammalumi hagenimi 1933-mi nunarsuarmi eqqartuussivissuarmi aalajangerneqarsimasut toqqammavilersuutaat assigiinngitsut eqqarsaatigalugit 20 millionit tikillugit aningaasartuutaasarsimalluni avannaani sakkutooqarnikkut ingerlatsinermi mestervigep ingerlanneqarnera ilanngullugu peerneqarsinnaanerat aarloqqutigineqarlutik taakkartorneqartarput.

 

Taamaattumik aamma iluatsillugu naalakkersuinikkut suleriaqqinnissami nunarput tamaat ataatsimut isigalugu ineriartoqqinissamut taakku misissugassatut periarfissatsialattut isigaarput taamaalilluni aamma ilaatigut akit toqqammavilersuutigineqartut qaffaseqisut immaqa apparsarneqarsinnaapput tunup avannaarsua eqqarsaatigalugu.

 

Aqqaluk Lynge, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussat pingajuat, Inuit Ataqatigiit.

Qujanaq tassalu taamaalilluni allanik oqaluttussaarukkaluarami. Nalunaarpoq Kuupik Kleist Inuit Ataqatigiit.

 

Kuupik Kleist, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.

Oqareernittuut siunnersuuteqartup taamatut oqallisissiamik saqqummiussinera qujarupparput. Imatut aamma paasivarput apeqquteqaat toqqammavigalugu oqallinnissamut siunnersuuteqarneq tassaasoq Inatsisartunut Naalakkersuisunullu tikkuussinissaq inuiaqatigiit aaqqissuussaanerat eqqarsaatigalugu suut aaqqissuussinermi sianigisariaqarnersut aaqqitassatullu isigineqarnersut tikkuaaffigissallugit.

 

Taamaattumik Inuit Ataqatigiit sinnerlugit oqaaseqartutut taamaaliorpunga. Aamma taamaattumik amerlaneqqusaannermik una oqallinneq imaqarsorinngilara. Naak Aningaasarsiornermut Naalakkersuisup arlaleriarluni oqaraluartoq amerlanerussuteqarluartut imatut isumaqarmata taanna qujassutigalugu. Isumaqarpunga uani oqallinnermi ikinnerussuteqartut amerlanerussuteqartullu isumaat tassaasariaqartut suleriaqqinnissamut tunngavigineqartussat aammalu Naalakkersuisut neriorsuuteqarnerminni saqqummiussissamaarlutik ilaatigut eqqarsaatissamittut ilanngutissagaat. Aamma ikinnerussuteqartut saqqummiussaat.

 

Imaassinnaavoq isumaqatigineqanngitsoq taanna. Soorunalimi takussavarput Naalakkersuisut saqqummiussilerpata isummersornermi.

 

Aamma pingaartumik inusssutissarsiornermik ineriartortitsineq aningaasarsiornermillu ineriariartortitsineq eqqarsaatigalugu isumaqarpunga ersarissumik imaluunniit eqqaamaqqissaartariaqaripput tamakkununnga tunngasut uagut nammineq akisussaaffigigatsigit. Inatsisartut aammalu inuiaqatigiinnut kalaallinut sulisut akisussaaffigaat aningaasarsiorneq inuussutissarsiornerlu ineriartortissallugu.

 

EU-mi isumaqatigiinniartoqassagaluarpalluunniit imaluunniit statsministerip siunnersuuteqarneratut inuussutissarsiorneq pillugu Danmarkip nunattalu akornanni ataatsimiititaliortoqassagaluarpalluunniit naggataatigut akisussaaffik tassaavoq kalaallit namminneq akisussaaffigisaat. Aammalu Inatsisartut ilanngullutik akisussaaffigisaat. Taanna puigornaveersaarneqartariaqarpoq.

 

Imaalissanngimmammi oqalliffiit taakkua allat tamakkiisumik aalajangissagaat sumik siunnerfeqarluta ineriartortitsissasugut. Taakkua ilapittuutaasinnaapput. Kisianni siunnerfiit uagut nammineq aalajangissavagut. Aammalu ilusilersuineq aaqqissuussinerlu nammineq aalajangissavarput.

 

Aamma uani oqallinnermi oqaluttuarisaaneq ungasinneq qaninnerluunniit eqqarsaatigalugu oqalussagaanni oqarpunga annertunerusumik kikkut sumik pisuutinniassallugit oqallinnermik manna akoqanngitsoq. Uagut tikkuartorpagut ajornartorsiutitut isigisagut inuiaqatigiillu aaqqissuussaanerisa kingunerannik ajornartorsiutaalersimasut immaqa annertunerusumik ataqatigiissaarinnginnermik pissutillit. Aamma soorunami uagut Inatsisartuni Naalakkersuisunilu ilaasortaasarnitsinni tamakkiisumik akisussaaqataaffigisagut.

 

Akisussaaqataasimaneq imaanngilaq kingornatigut isornartorsiusinnaannginneq imaluunniit isornartorsiuisinnaanermik mattussineq isumaqarpunga pissussissaanngitsoq qanorluunniit akisussaatigisimagaluaraanni.

 

Siunnersuuteqartup annertuumik nunaqarfinnut tunngasut eqqartormagit tassani kingullermik inuiaqatigiit aaqqissuussaanerat pillugu oqallittoqarmat akinik piviusunik taaneqartartut atuutsilerneqarnissaannut tunngasumik oqallinnermi Inuit Ataqatigiinni saqqummiussarput tassaavoq isumaqatigalutigu akit piviusut saqqummersinneqassasut aammalu sapinngisamik atuutsinneqassasut. Kisianni taassumap malitsigisaanik Inatsisartut imminnut pisussaaffilertariaqarput tamatuma kingorna aalajangersussallugu kikkut taava akit taakkua qaffasissut pinngorpata kikkut qanoq annertutigisumik tapiiffigineqassanersut aalajangersussallugu.

 

Minnerunngitsumillu siunnerfiit suut toqqammavigalugit tapiissutit tamakkua tunniunneqassanersut. Soorunami eqiterussinissaq nunaqarfinnillu amerlasuunik matooraanissaq siunnerfigigaanni taava akinik piviusunik taaneqartartut atuutsilerneqarnissaat aqaguminngaaniit atuutsilerneqarsinnaapput. Taava nunaqarfinni illoqarfinnilu minnerusunik inuusoqarsinnaajussaassooq ullormiit ullormut. Taanna nalunanngilluinnarpoq.

 

Taamaattumik akit piviusut atuutilersinnaanerat taamatullu annertutigisumik akinik apparsaanissamik sumilu qanorlu amerlatigisunik inuusoqarnissaanik aalajangersuinissamik imaqarpoq.

 

Isumaqarpunga naalakkersuinikkut suliaqartut suliassaannik pingaarnerpaajusoq aalajangersassallugu tapiissutit qanoq ittut sumi tunniunneqassanersut misissuiffigineqassasoq. Akit piusut nassaarinissaat teknikerit nassaarisinnaavaat. Taanna maani oqaluttarfimmi isumaqarpunga ajornakusuussasoq nassaariniassallugu.

 

Uagut aamma siunnersuuteqartutuut Naalakkersuisut immaqa siusinnerulaartukkut saqqummiussisinnaanera kissaatiginartissagaluarparput. Kisianni neriuppunga periarfissaqassasut piffissap ingerlanerani uterfigillattaassallugu manna oqaluuserisaq. Isumaqarpunga aamma allarpassuarnut Inatsisartut aalajangersaaniartarnerannut sunniuteqartariaqartoq. Aammali inuiaqatigiit aaqqissugaanerat pillugu oqallinnerit tassaasariaqartut oqallinnermi allanut annertuumik sunniuteqartussat. Tassanimi aalajangersussavarput ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu siunnerfiit qanoq ittut siunnerfiginerlutigit. Taava iliuusissat allat tamanna naapertorlugu aaqqissuunneqassapput. Qujanaq.

 

Aqqaluk Lynge, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussat pingajuat, Inuit Ataqatigiit.

Tullinnguuppoq siunnersuuteqartoq Jørgen Wæver Johansen.

 

Jørgen Wæver Johansen, siunnersuuteqartoq, Siumut.

Qujanaq. Siullermik soorunami isumaqalersitsiniaasoqassanngilaq uanga nunaqarfippassuit matoorarneqarnissaat siunnersuutigigiga. Kisianni Inatsisartut partiivinit akit piviusut ilanngullugit naliliiffigineqarnissaat taanna pivara. Aamma qularineqassanngilaq nammaqatigiinnermik tunngaveqarluta maani nunaatsinni ingerlatsiuarnissarput taanna avaqqunneqarsinnaanngimmat. Nuna taamak angitigisoq taamalu inikitsigisoq inuuffigigatsigu. Kisianni sapiissuseqartariaqarpugut ilumut namminersulivikkusukkutta. Aamma taamaattariaqarpoq.

 

Taamaassaguttalu aamma qularutigineqassanngilaq nuannersuinnavinnik aalajangigassanik peqarnavianngimmat. Aamma nuanniitsorpassuarnik nalorninartunik aamma ilaqassapput. Tassanilu soorunami apeqqutaaginnarpoq uagut naalakkersuinikkut qinikkatut suliaqarnitsinni suna pitsaanerusutut nalilerneripput.

 

Uani oqaaseqarfigineqarsimasut tamaasa oqaaseqarfigissanngilakka imaluunniit oqaaseqarsimasut tamaasa oqaaseqarfigissanngilakka. Kisianni ataaseq pingaartinneqartinneqartariaqartutut isumaqarfigisara, tassalu aamma oqaaseqartup kingulliup oqaatigisaa apeqqutit makku uterfigillattaarneqarnissaat pilersaarusiap nutarterneqarnerata ingerlanneqarnerani pingaaruteqarpoq.

 

Taamatuttaaq pingaaruteqarpoq Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat suliartik saqqummiutereerpassuk Inatsisartut piffissaqarluarlutik oqaluuserinissaannut periarfissaqarnissaat.

 

Ajornaqaaq 2 timet imaluunniit ualeq ataaseq atorlugu taassumap naammassineqarsinnaanera uanga qularaara. Pitsaasumik erseqqissumillu siunnerfinnik tamatta akisussaaqatigiilluta suliarisinnaasatsinnik angusaqarfiusumik oqallisissagutta. Taamaammat taanna aamma soorunami neriuppunga Inatsisartut Naalakkersuisullu nalilersorumaaraat. Tassalu selvstyrekommissionip suliaata piffissaqarfigineqarluarluni suliarineqarnissaani oqaluuserineqarnissaanik piffissaliinissaq immaqaluunniit qulequtakkaarlugit ullunut assigiinngitsunut agguataarlugit.

 

Taakkulu qulequttat ilaat tassaavoq tassaasussaassaarlu aningaasarsiornikkut qanoq aamma aaqqissuussiniarneq. Sapaatip akunnerup kingulliup ingerlanerani imaluunniit marlunngornerpat pensioninut tunngatillugu eqqartuivugut. Tassanilu naak ulloq taanna Inuit Ataqatigiit suliumajunnaaqqagaluartut taamaattoq isumaqarpunga Inatsisartuni oqaaseqartut oqalliseqataasullu annertuumik Naalakkersuisunut piumasaqaateqartut aalajangiiffigisassatut siunnersuutaanngikkaluartoq taamaattoq piumasaqaatigineqarpoq Naalakkersuisut aamma inuiaqatigiit aaqqissugaanerannik pilersaarusiap suliarineqarani ilanngullugu suliarissagaat aningaasat sapinngisamik amerlanerpaat maani nunatsinni kaaviiaartinneqarnissaat. Aamma soraarnerussutisiat eqqarsaatigalugit. Aamma allatigut taamaaliornissaat soorunami avaqqunneqarsinnaanngilaq. Taamaattumik aamma inuiaqatigiit aaqqissuussaanissarput oqaluuserilerutsigu avaqqussinnaanngilarput aamma ukiut tamaasa sinneqartoortuusaartarnerput taanna oqaluuserissallugu.

 

15, 20, 30 millionikasiit nunarput ajutuuvissappat qanoq sivisutigisumik iluaqutaassagamik uffa aningaasat taakkua immaqa sulisinneqarunik misileraanernut aalisarnerup iluani inuussutissarsiutitigut siarsaanermut misileraanermut atorneqarunik sunniuteqarnerungaartumik inissisimasinnaagaluartut.

 

Tamakkuupput aamma tunngaviusumik isummerfigineqartariaqartut. Aningaasat sulisinneqarpata pitsaaneruvoq uninngaannarluta ajoqatigiinnik ingerlatsinissarput pinnagu. Aamma misileraanngikkutta nikeriarnavianngilagut. Taannalu eqqaamasariaqarparput.

 

Taamaattumik aningaasat nunatsinni sulisinneqarnissaat pingaaruteqarpoq aamma tamatuma siunnerfigineqarluni inuiaqatigiit aaqqissuussaanerannut tunngassuteqartut nutarterneqarlutik suliarineqalerpata qularutissaanngivissumik iserfigineqartussaassaaq minnerunngitsumillu selvstyrekommissionip suliaa saqqummiunneqarpat paasinarsiumaarmat aningaasat qasserpiaat maanga nunamut tunnatilluunniit nunatsinniit aniaannartut ilaatigut sumi qanorlu nunatsinni kaaviiaartinneqaqqaarnissaat taassuma isumagineqarnissaa qanoq iliornikkut anguneqarsinnaanersoq.

 

Tamakku tamarmik pingaaruteqarput aamma aningaasanut tunngassuteqartut pingaaruteqarput. Isumaqarama paasineqartariaqartoq aningaasat kaaviiaarneri maani nunatsinni isumaqarmata suliffinnik amerlanerusunik isertitsisoqartartoq. Misileraanerit tamaasa suliffinnik pilersitsisisarpugut ilaat qularutissaanngitsumik immaqa suliniutinik qulinik ingerlatsigutta arfinillit arfineq marluk ajutuussapput. Soormi pingasut sisamalluunniit ataavartumik suliffinnik pilersitsinermik nassataqarpata.

 

Taamatut eqqarsartariaaseqanngikkutta suliffiit amerlanerusut pilersitseqataaffiginavianngilagut. Suliffiit amerlanerusut pilersitseqataaffiginngikkutsigit taava namminersulivinnissatsinnut oqaluttuartarnerput taanna sinnattuinnaassaaq. Isumaqarpunga sorpassuartigut Inatsisartuni Naalakkersuisullu peqatigalugit suleqatigiissutissaqartugut. Taamaattumik oqaluuserisassat ima ittut uterfigillattaarneqarnissaat neriuppunga aamma aqqutissiuunneqarumaartoq. Naggataatigullu oqaatigeqqiinnassavara isumaqarama Inatsisartuni pisussaaffigigipput Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitap suliani saqqummiuppagu sukumiisumik pipallataanngitsumik maani Inatsisartuni eqqartornissaa pisussaaffigigatsigu. Qujanaq.

 

Aqqaluk Lynge, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussat pingajuat, Inuit Ataqatigiit.

Taava tullinnguuppoq Aningaasarsiornermut Naalakkersuisoq.

 

Augusta Salling, Aningaasarsiornermut Naalakkersuisoq, Atassut.

Qujanaq. Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuata Kuupik Kleistip oqaatigivaa amerlanerussuteqartut tapersiinerat qujassutigigakku isumaqarfiginagu manna oqallinneq amerlanerussuteqarnermik tunngaveqartumik oqaluffiussasoq. Kisianni tassa uani siunnersuuteqartup taperserneqarnissani kissaatigivaa Naalakkersuisut 2003-mi saqqummiusseriissasut inuiaqatigiit aaqqissugaanerat pillugu iliuusissatut pilersaarummik nutartikkamik.

 

Tassalu taanna uanga isumaqarfigilluinnarpara aamma Naalakkersuisuninngaaniit isumaqarpugut taamatut saqqummiussinissaq pisariaqartoq kisianni tamanna 2003-mi ukiakkut pisinnaanngitsoq pissutigalugu ilaatigut Ataatsimiititaliat annertuut pilersissimasatta suliarisimasaat Inatsisartuninngaaniit ersarissumik isummerfigineqaqqaarnissaat pisariaqarmat.

 

Taamaattumik ukiamut saqqummiussinata 2004-mi saqqummiussinissatsinnik oqariartuupput taanna amerlanerussuteqarluartunit taperserneqarmat taanna qujassutigaara. Aamma Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuata Kuupik Kleistip imannak oqaatigimmagu immaqa EU-mi isumaqatigiinniarnerit aammalu Ataatsimiititaliat assigiinngitsut oqariartuutaat kisimik utaqqineqassanngitsut taakkua politikkissarput suliarissanngikkaat. Aamma Naalakkersuisut taamak isumaqanngillat.

 

Kisianni uagut taakku atorusuppagut siunissami inuiaqatigiit aaqqissugaanerat pillugu ilusilersuinissami politikkikkut taakku tunngavigalugit oqallissimaneq atorfissaqartipparput. Taamaattumik alajangiusimavarput oqallinnissat taakkua uagut pingaartutut aammalu soqutiginarluartutut suliatut isigisavut taakku oqallisigineqareerpata taava inuiaqatigiit aaqqissugaanerat pillugu iliuusissatut pilersaarummik Naalakkersuisut ilusilersukaamik maani oqallisereersimanerit tunngavigalugit aamma ilusilersorsimasatsinnik aamma saqqummiussaqarusuppugut. Taamaalinngikkutta naatsorsuutigisinaavarput saqqummiussarput immaqa pipallataavallaassaqaaq. Taavalu inuiaqatigiinni immaqa aporannermik annertuumik pilersitsisinnaassaaq. Tamannalu uagut Naalakkersuisut tungaaninngaaniit kissaatiginngilarput.

 

Kissaatigaarput annertuumik inuiaqatigiit oqallissimanerat tunngavigalugu aamma siunissami inuiaqatigiinni aaqqissuussinissami pilersaarummik amerlasuunik peqataaffigineqarsinnaasumik saqqummiussaqassalluta. Tamannalu naatsorsuutigaarput 2004-mi naammassisinnaassallugu. Tassalu pissutigalugu ukua inuiaqatigiinnut annertuumik suniuteqarsinnaasumik misissuinerit ingerlanneqarsimasut aammalu EU-mut tunngatillugu isumaqatigiissutit nutarternissaanut tunngaviusinnaasut takussutissartaat tassani takuneqarsinnaalissasut naatsorsuutigigatsigit.

 

Tamakku utaqqeqqaanngikkutsigit massakkut ukiamut saqqummiussereeraluarutta naatsorsuutigisinnaalluinnarparput oqallinnerit ingerlanerini annertuumik aamma allanngortiterisariaqassalluta. Taamaattumik pingaaruteqarpoq ukua apeqqutit annertuut inuiaqatigiinnut siunissamut annertuumik assut sunniuteqartussat taakkua utaqqeqqaartariaqarpagut. Naak inuit ilaasa utaqqineq immaqa utaqqikatanneq pilersimagaluaraat. Kisianni pisariaqartutut uagut Naalakkersuisuninngaaniit isigaarput.

 

Siunnersuuteqartup aatsaannguaq aamma eqqaasai aningaasat taakkua sinneqartoortuusaartarneq taanna eqqartugaa uanga isumaqarpunga nunatta karsia aquttariaqarparput aamma nakkutigisariaqarparput aamma sinneqartoortarnissaq pisariaqarpoq. Sinneqartooruteqartumik aqutsisariaqarpugut. Pissutigalugu nalunngilluinnaqqissaarparput ukiut ornitagut annertuumik aningaasartuuteqarfissatut takusinnaalereersimasagut taakku aamma piareersarfigisariaqaratsigit.

 

Soorunami una allaalluinnaqqissaarpoq aningaasaliiffissaq ukiuni qanittuni suli taakku aningaasartuutit annertoorujussuit takkutinnginnerini aningaasarsiorluarfissatut aningaasaatitta erniorluarfissaattut takusinnaagutsigu taava tassa taanna soorunami aningaasaliinissaq taamatut akilersinnaalluartuuvoq kisianni puigussanngilarput ukiorpaalussuit matuma siornatigut nunatta karsia aningaasatigut amigaateqalermat annertuumik tamanna aamma inuiaqatigiinni Namminersornerullutik Oqartussaniinnaanngitsoq inuiaqatigiinni immaqa aamma annertuumik allaat ilaatigut annernartumik misigisimasaqarfiusimasoq taanna tikeqqissannginnatsigu.

 

Taamaattumik aningaasanut aqutsineq peqqissaarluta ingerlattariaqarparput. Tamannalu tunngavigalugu Naalakkersuisuninngaaniit pingaartipparput aningaasanik sinneqartooruteqartumik missingersuusiortarnissaq. Aamma minnerunngitsumik ingerlatsinermut aningaasartuutit appartikkiartuaarnissaat taanna pingaarluinnartutut aamma isigaarput. Tassa marloqiusamik ingerlatsinermut aningaasartuutit annertuumik qaffasinnerat pisortat ingerlatsineranni taanna misissuiffiginiarlugu oqaatigereerparput. Taamaattumik neriulluarpugut aamma siunissami ingerlatsinermi aningaasartuutit appariartornissaanik tamanna kinguneqarsinnaajumaartoq.

 

Kisianni soorlu tassa oqareersunga Naalakkersuisuninngaaniit qilanaaraarput apeqqutit annertuut inuiaqatigiinni isummerfigineqartariaqartut naammassereerpata taava pilersaarummik maani aamma saqqummiussaqarumaarnissarput. Qujanaq.

 

Aqqaluk Lynge, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussat pingajuat, Inuit Ataqatigiit.

Taava tullinnguuppoq Ole Dorph Siumut.

 

Ole Dorph, Siumut.

Qujanaq. Naatsuaraarannguamik. Siullermik inuiaqatigiit aaqqissugaanerat pillugu iliuusissatut siunnersuutaa Jørgen Wæver Johansenip assut uangattaaq nuannaraara aamma oqallisigissallugu maannakkut tulluartutut isigaara. Aamma oqarfigissavakkit tapersersorpakkit aamma tapersersortuassavakkit taanna qularissanngilat.

 

Aamma Naalakkersuisut akissutaat uunga oqallisissiamut taakku uanga tusaatissatut tigussavakka. Naak pakatsissutigilaaraluarlugit annertunerusumik maannakkut oqariartuuteqarmata iliuuseqartoqanngitsoq. Namminersorneq pillugu suleqatigiissitamik ingerlatsisoqarpoq EU pillugu isumaqatigiinniartoqassooq. Statsministeri Naalakkersuisut Siulittaasuat taakku arlaanik pilersitsiniarput. Utaqqigallarta utaqqisa utaqqisa utaqqisa isumaqarpunga taanna patsinalaartoq.

 

Manna nuna unga inuuffigalugu nuannarivara aamma inuuffigiussavara kisiannili manna nuna qimatsiaraangakku nunanullu allanut alakkaraangama takusarpara qanoq sukkatigisumik nunat ullumikkut uagut unammisagut ingerlasut. Danmarkimut piinnaraangatta oqarsinnaagunarpugut 200 kilometerersorlutik ingerlarsorput. Aamma Islandikkut taamaapput.

 

Uagut maani ajaappisserluta pisorujoorpugut isumaqarpunga taamaattariaqanngitsugut. Ingerlasariaqarpugut sukkanerusariaqarpugut aamma pilersaaruteqarnerusariaqarpugut maannakkut tamatta namminersornissaq siunertaralugu suliuniuteqarpugut aamma taamaattariaqarpoq.

 

Taava nalunngilarput qisussagut aamma killeqartut. Taakkua atorluarnissaat pinngitsoornagu aamma tamatta qulakkeerniarsimasariaqarparput.

 

Immitsinnut oqarfigisariaqarpugut inerisaaneq sumiuna piguni pitsaaneq anguneqarsinnaasoq tassami tamatta nunarput tamavissuat assigiimmik pilersussallugu inerisassallugu akissaqanngilagut. Taamannak oqalunniarutta taava immitsinnut salloqittarujussuarpugut. Aalisarneq takornariaqarneq aatsitassarsiorneq allallu nunatsinni uagut isumalluutissatut siunissatsinni sumi pisinnaavagut.

 

Taava tamakkua  pissappata sumi inerisaaneq ingerlanneqassava. Imaattariaqarattami suut ingerlalluartut suli ingerlalluarnerulernissaat pillugu taava taakku tapersersortariaqarpagut. Imannak oqarnata una sukkavallaaleqaaq niaquatigut kaanniartigu arriilliniassooq. Taamaassanngilagut taamaaliortutta kukkorujussuassuugut. Inuit ullumikkut nikerarnerusariqartut taanna tamatta takusinnaavarput. Aamma ippassaanikkunni oqallikkatta nassuerutigaarput siunissami utoqqaat amerlanerulertussaapput. Utoqqarnut aningaasat amerlanerusut atortussanngussavagut.

 

Taamaattumillu aningaasat  pitsaasumillu tulleriiaarlugit atornissaat taanna avaqqussinnaanngilarput. Kommunit kattussuuttariaqarpagut ukiorpassuit taanna oqallisigerujoorlugu ulloq manna tikillugu qanoq iliuuseqannginnerput aamma qaangertariaqalerparput. Assigiimmik akeqartitsinerup sukumiisumik sammineqarnissaa taanna pinngitsoornagu tikittariaqarparput tapiissutit tikittariaqarpagut.

 

Tassami piffiit allat ingerlarusuttut ingerlasorusuttut nutsuinnarnatigit oqarfigisariaqarpagut ilissi takanna ingerlaniaritsi taava taamaaliornissigut sanilisi kalissavasi. Taanna periuseq nunatsinni amigaatigilluinnarparput. Aamma oqaluttup ilaaninngaaniit oqaatigineqarpoq inuiqatigiit piumasaat kissaataallu malillugit taanna sulinissarput taanna ilumoorpoq.

 

Kisianni aamma tamakku tamaasa naammassiniassagaluarutsigit nalunngilarput akissaqarnata. Politikkerillu suliassaa tassa annerpaaq tassaavoq tulleriiaarineq. Akissaqartikkusutagut akissaqartissavagut. Kisianni tulleriiaarineq taanna pinngitsoornagu pisariaqarpoq.

 

Politikkerip aamma suliassarivaa illinernik nutaanik aqqutissiuussinissaq. Tassa politikkerit suliassaasa aamma annertunerpaat ilagisaat. Aamma ullumikkut sungiutiinnarlugu atuloorsimasarput tassa immitsinnut qunugisutut pissusilersornerput taanna qimattariaqarparput. Tamatta ullumikkut immitsinnut qunugivugut taanna qaanginngikkutsigu ingerlaqqissinnaanngilagut. Taamaattumik una suliassaq uanga assut soqutiginartutut isigivara aamma siunissami suleqatigiissaqqaarpugut.

 

Aqqaluk Lynge, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussat pingajuat, Inuit Ataqatigiit.

Qujanaq. Anthon Frederiksen Kattusseqatigiit. Taava taanna pereerpat tullinnguutissaaq Naalakkersuisut Siulittaasuat.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.

Tassa saqqummiussaqarninni oqaaseqaatikka uteqqinnianngilakka. Kisianni aamma nuannaarutigaara ilaatigut aamma maluginiarneqarsimammata oqaluttut ilaanninngaaniit. Uani aamma isumaqarpunga oqallinnermi pingaaruteqartoq mininneqartoq tassalu aamma Ataatsimiititaliat Ataatsimiititaliarsuit ilaat suli aamma saqqummiussinngitsut maanga Inatsisartunut tassalu eqqartuussiveqarneq pillugu Ataatsimiititaliarsuaq aamma pingaaruteqarluinnartussaasoq nunatsinni qanoq ingerlariaqqinnissatsinnut.

 

Tassami ullumikkut namminersornerulersimavugut kisiannili aamma suli ingerlatat danskit naalagaaffianinngaaniit ingerlanneqartut taakkua eqqaaneqanngimmata eqqaasitsissutigilaarusuppakka. Aamma taakkua soorunami nalilersuinermi pinngitsooratik ilaasussaassammata. Taakkualu aamma aningaasaqarput, taakkuninnga ingerlatsineq aamma naleqarpoq. Taamaammat pingaaruteqartut arlallit nalilersuiffissat uani eqqartuinitsinni ilaasariaqarluinnarnerat isumaqarpunga pisussaaffigigipput tamatta.

 

Taavalu nunaqarfiit taakkua aamma ukiorpassuarni eqqartorlugillu oqallisigiuarpagut. Aamma ilaatigut inuit nuttarsinnaanerannut tunngasut aamma ukiuni qaninnerusuni eqqartorneqartalerput aammalu akiliussilluni nuutsitsisinnaanerit aamma eqqartorneqartarlutik.

 

Soorunami suliassat imaannaanngitsut aammalu nuutsitsiniaannarluni nuutsitsisoqannginnissaat uagut Kattusseqatigiit tungaaninngaaniit aamma malinnaaffigerusupparput. Unali pingaarnerpaasoraara taamatut noorartitsissagaanni taava sunniutissai qanoq kingeqarumaarnersut eqqartorneqarnerusariaqarmata.

 

Assersuutigalugu oqaluttoqartarpoq fabrikkeqarfiit aalisartoqarfiit aasakkut sulisussaaleqisartut. Assersuutigeriarutsigu Ilulissat aamma taanna assersuutissaqqippoq, aasakkut fabrikki tamakkersorluni ingerlaleraangat sulisussanik amigaateqartoqalertarpoq. Kisianni ukiukkut illuatungaani saannerani fabrikki tamakkiilluni ingerlajunnaaraangat aamma suliffissaaleqisut 300-400-jut tungaannut amerlassuseqalertarput.

 

Immaqa assersuutigalugu oqaatigigutsigu aasaanerani sulisussaaleqilersoqarmat Tunuminngaaniit nunatta kangianinngaaniit ilaqutariit marluk tikisippagut Ilulissani suliniassammata. Taava tassa qujanartumik suliartorput. Sulereermata ukiukkut fabrikki matummat taava suniarpagut. Sumi sulisinniarpagut suliffissaaleqisunut allanut 300-junut ilanngutiinnarlugit inunnik ikiusarnermi aningaasartuuteqarfigineqarnissaat piffissami qanoq sivisutigisumik ingerlanneqassava.

 

Isumaqarpunga piffissat periarfissat taamaattut aamma oqaannarani taamaaliortoqartariaqarpoq. Kisianni aamma kingunissai aammalu inuiaqatigiinnut minnerunngitsumillu inunnut ataasiakkaanut pineqartunut qanoq tamakkua sunniuteqarsinnaaneri nalilersuiffigilluartariaqarparput eqqarsaatigilluartariaqarlutillu.

 

Aamma nunaqarfiit eqqarsaatigalugit oqartoqarniartarpoq ilaanni nunaqarfik una imminut akilersinnaanngimmat tapiissutaannarnik ingerlatiinnarsinnaanngilarput. Aammalu tunisassiorfiisa ilaat matuneqaannartarput. Tassanigooq tunisassiortoqarsinnaanngimmat. Aamma assersuutissaqqissut ilagivaat Qeqertami ukiuni qulinngulersuni tunisassiorfiup pisortaninngaaniit matuneqarnera. Uninngareernerata kingorna namminneq nunaqarfimmiut piumassusertik aallaavigalugu tunisassiorfik tigugamikku takutippaat imminut akilersinnaasumik ingerlanneqarsinnaasoq.

 

Tassa apeqqutaalluinnarpoq suut qanorlu piarfissaqartigisut inuussutissarsiornerup ingerlatinneqarnissaanut aamma minnerunngitsumik inuussutissarsiorneq pillugu tapersiisarnermi massakkut aaqqissuusseqqinniarnermi ingerlatsineq nalilersuiffigilluartariaqartoq pinngitsoorani isumatuumik.

 

Tassami ilaatigut aamma uagut Kattusseqatigiit tungaaninngaaniit naatsorsuutigisimagaluarparput upernaaq manna Inatsisartut ataatsimiinnitsinni inuussutissarsiornermut tapersiisarnermut inatsit nalilersuiffigineqartoq siornakkunnili siornali upernaaq manna saqqummiunneqartussaasimagaluartoq.

 

Kisianni taamaaliortoqanngilaq aamma isumaqarpunga kommuneqarfinninngaaniit aamma tamanna allanillu inuussutissarsiutinik ingerlatsiniartunik soqutigisaqartunik utaqqikatanneqalersoq. Taamaattumik pissutissat aammalu peqqutit assigiinngitsut pingaaruteqarluinnartut inuiaqatigiit ingerlanneqarneranni arlalissuupput eqqartorneqarsinnaasut.

 

Tassani ingerlarsuinnarluni aamma ingerlarsortoqarsinnaanngilaq suna tamaat puiguinnarlugu. Aamma qiviartariaqarput suut suullu assigiinngitsut malinnaatinneqartussat. Taamaattumik ataatsimik alloriarutta aamma tullissaanik alloriarnissamut suna alloriarfigissallugu soorunami ilisimasariaqarnera taanna qanilliallattartoq nalunngilarput.

 

Taamaattumik inuiaqatigiinni ineriartortitsineq aamma eqqarsaatigalugu saqqummiussanni oqaatigisara inuiaqatigiinnut annertuumik pingaaruteqartut eqqartorneqartillugit innuttaasunik tusarniaanerit taakkua annerusumik akissuteqarfigineqanngimmata maqaasilaarpakka isumaqarpunga aamma peqqinnartuusoq pingaartumik inuit tamat oqartussaaqataanerannik oqaluttartilluta inuiaqtigiinni aalajangigassat pingaaruteqartut aamma innuttaasuni oqallisigineqarnissaat taanna pisariaqartoq avaqqutiinnarneqarsinnaanngitsoq.

 

Immikkoortup tulliani tikitassatsinni isumaqarpunga aamma attuumassuteqartoq tassani oqallinneq. Tassa illoqarfiit sisamat eqqartorneqartarput annertuumik siuariartortinneqarnissaat kisiannili aamma puigorneqartartoq tassaavoq illoqarfiit. Soorlu assersuutigalugu Nuuk ullumikkut qanoq inissisimanera qiviarutsigit inissaaleqisut qanoq amerlatigisut aamma tamatta malinnaaffigigunarpagut qanoq ittuunersut sanaartorfissaaleqinermut tunngasut Namminersornerullutik Oqartussat ingerlataasa eqitinnginnissaat ataatsimut kisiannili illoqarfiit allat mikinerusut ilaatigut inuerukkiartortut inissaaleqiffiunngitsut illussaaleqiffiunngitsut. Sooq pioreersut atorluassanngilagut. Nutaaleriinnarluta isumaqarpunga pioreersunik aamma atorluaanissaq tassani inuiaqatigiit ataatsimut aaqqissugaanerat eqqarsaatigalugu ilanngullugu eqqarsaatigineqartariaqartoq.

 

Aqqaluk Lynge, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussat pingajuat, Inuit Ataqatigiit.

Taava Naalakkersuisut Siulittaasuat.

 

Hans Enoksen, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut.

Tassa una oqallinneq pissanganartoq aamma siunissamut alloriaqqinnissamut ilaatigut oqariartuuteqartoq assigiinnngitsorujussuarnik inuiaqatigiinni nalilersorneqarsinnaavoq. Aammalu kingullermik eqqaamassavarput aaqqissuussineq tassalu ingerlaasissatsinnut tunngasoq ukiup affaata missaannaani suliarineqarnikuummat. Taassumalu kingunerisaanik ajoraluartumik inuaqatigiit suleqatigiissutigisinnaasaat annertuumik innarlerneqarsimapput.

 

Politikkikkut aporaannerit sakkortuut ingerlanneqalersimapput. Kommunit anginerit sisamat ineriartortinneqarnissaat qitiutillugit oqariartuutigeqattaarneqarnerisa kingunerisaanik kommunit sanngiinnerusunik taaneqartartut mikinerusut aamma immikkoorlutik sulialersimapput.

 

Tassa kommunit imminnut mikisut annaanniarlutik kattullutik ataatsimeeqattaarnerit aamma ingerlappaat. Kommunillu anginerit aamma immikkut ataatsimiittaqattaarlutik. Taamaalillutik tassa suleqatatigeeriarnissamut aqqutissat annertuumik innarlerneqarput. Ajugaaniunnerit ingerlanneqalersoormata. Uffa ataatsimoorluta oqaloqatigiilluarlutalu aaqqissuussisimasuugutta pissutsit taakku qimanneqartussaagaluartut.

 

Kukkoqqittoqassanngilaq aamma Naalakkersuisut massakut pingaartilluinnaqqissaarparput innuttasut peqataatillugit ilusilersuinerit ingerlanneqartariaqartut. Uanilu Kuupik Kleistip oqariartuuta isumaqatigilluinnaqqissaaarpara tassalu uagut nammineerluta massakkut ilusilersuisariaqarpugut.

 

Takussutissaqareerpoq arlalippassuarnik kukkusaqattaarnivut ilinniarfiginagit ingerlaannaqattaartugut. Immikkunngooq ilinniarsimasut misilittagallit siunnersortigalugit inuiaqatigiinni aaqqissussuussisaqattaarnerit ingerlanneqarput. Assersuutigiinnartigu nunaqarfinni tunisassiorfiit KGH-minngaaniit tunissutisiarineqartut aammalu sanaartorneqartut landskarsip akiligai.

 

Nunaqarfinni tunisassiorfiit immikkoortinniarneqalermata 125 millionilerlugit landskarsiminngaaniit pisiarineqarput. Uffa naleqanngitsumik inuiaqatigiinnut tunniunneqarnikuugaluartut. Taassumap kingunerisaanik nunaqarfinni tunisassiornikkut pissutsit ilungersunartorujussuit atuutsinneqalerput. Annertuumillu tapiisaqattaarnerit ingerlanneqalerlutik.

 

Ukioq kingulleq 65 millionit qaavatigut nunaqarfinni tunisassiorfinnut tapiissutigisartakkatta NUKA A/S annaanneqarniassammat aamma 40 millioninik tapiissuteqaqqippugut. Taassumap saniatigut Royal Greenlandi ukiunut tallimanut naleqqussaanissaanut 269 millioninik tunivarput, oqaatigineqarmat taakkua aningaasat atorlugit imminut akilersinnaasumik siunissami imminut napatissinnaasumik ingerlatsineq tikinneqassasoq.

 

Kisianni piffissap taassumap iluani aamma 200 millioninik tuniseqqippugut. Nappanneqarsinnaanngimmat ajutuussammat taamatut akiliisoqanngippat. Tassa immikkut ilinniarsimasut siunnersuutaat malittariuannguarlugit uagutsinnut aamma naallerarluta ingerlavugut. Taanna miserratigineqarsinnaanngilaq.

 

Taassumap saniatigut ataqatigiissaagaanngitsumik ingerlatsinerit aamma nunaqarfiit eqqartorneqartaqimmata nunaqarfinnut nioqqutissanik pajuttuineq 58 millionit pilersuisumik kiffartuussinerit 58 millionit NUKAp sulissussinera 65 millionit taakkuinnaalluunniit qiviaraanni tassa 181millionit atugassiissutigineqartarput atugassiissutigineqartarput ataqatigiissaarneqanngitsumik.

 

Ataqatigiissaarisoqartuuppat qularnanngilluinnarpoq millionit arlallit sipaarneqarsinnaagaluarput. Tamakkuuku pissutigalugit Naalakkersuisut toqqissillutik aammalu inuiaqatigiit peqataatillugit pitsaasumik pilersaarusiornissaq siunnerfigigaat. Naak oqariartuutigineqaqattaaraluartoq Naalakkersuisut sunngitsut suliniuteqarnianngitsut. Taamatut oqariartortarnerit isumaqarpunga unikaallatsillugit suleqataanissamik kaammattuinerusariaqartut.

 

Naalakkersuisut massakkut siunnerfigimmassuk sapinngisamik imminut akilersinaanerpaamik ingerlanissaq minnerunngitsumillu aamma tapiissutit sapinngisamik minnerpaaffissaanut pisillugit ingerlanissaq siunertarimmassuk.

 

Angallanneq eqqarsaatigissagaanni 120 millionit missaanni ukiumut tapiissuteqartarpugut. Angalaniartullu akissaqanngillat, angallassineq annertunerpaamik pisortanit isumagineqarpoq. Inuinnaat namminneq angalasinnaanerat periarfissaqanngilaq ima akisutigimmata billitsit uffalu suli qaavatigut tapiissutit 100 millionikkaat tunniussuunneqaraluartut.

 

Royal Greenlandi allanngortiterneqalermat 350 millionit missaanik aamma amigartoorutigillaratsigu tamatta eqqaamagunarparput. Tassa immikkut ilisimasallit siunnersuutaat aasiit malikkatsiginaasiit.

 

KNIp allanngortiternera 400 millioninik ajunaarutigillaratsigu aamma eqqaamavarput ila taagugassagut amerlaqaat. INI A/S-ip massakkut aamma kiffartuussinera allanngortinnialerparput piffissap sivikitsup iluani. Taamanikkut uffa ilaatigut oqariartortoqaqattaaraluartoq kommunit suleqatigalugit taanna aaqqinneqarniarli. Arlariiaanik allaffissornikkut ingerlatsinerit qimanneqarniassapput.

 

Kisianni aamma soqutigineqanngilaq, arlariinnik allaffissornerit akissaajarnarnerummata taanna aamma siunertarineqarsimagunarami aamma taanna naammassineqarpoq.

 

Kommunit kattussuunnissaannut tunngasut oqaatigereerpara kommunit angisuut mikisullu akunnerminni assortuunnerannut pilersumik ajoraluartumik iluatsinngitsoorpoq. Uffa oqaloqatigiilluarnerit paaseqatigiinnerillu pitsaasumik ingerlanneqarsimasuuppata iluatsilluarsinnaagaluartut. Neriuppunga massakkut kommunit kattuffiat peqatigeqqissaarlugu aamma aaqqiissutissanik siunnersuuteqassaalluta. Tassa oqaluinnarluni ingerlatsiniarneq tamaanga killittariaqalerpoq.

 

Soorunami aamma Naalakkersuisut siunertaraat sapinngisamik inuiaqatigiit imminnut napatittut pilersinnissaat imminut akilersinnaasumik ingerlatsinissaq taanna avaqqunneqarsinnaanngilaq. Kisianni aamma eqqaamassavarput ilagut pilliutigissannginnatsigit. Aamma uagutsitulli innuttaaqataallutik nunatsinni napatitseqataammata. Taanna isumaqarpunga aamma eqqaamasariaqartoq. Tassami uppernarsaatissaqareerpoq kommunit angisuuni ingerlatsisut arlallit Namminersornerullutik Oqartussat selskabiutaasa nuussortinneqarnerat tunngavigalugu annaanneqarnikuusut annertuumik suliffissaqartitsinikkut aningaasarsiornikkullu isaatitsinermik kinguneqartumik. Taakku aamma eqqaamaneqalaassapput. Kommunit tamarmik assigiimmik periarfissinneqarsimasuuppata qularnanngilluinnartumik ullumikkornit pitsaanerusumik aamma kommunit ilaat ingerlatsissagaluarmata.

 

Isumaqarpunga allanngortitseriarnissami ataatsimoorluta paaseqatigiillutalu oqallinneq ingerlattariaqaripput. Soorunami aamma saneqqunneqarsinnaanngilaq assortuuttarnissarput. Kisianni eqqaamassavarput inuiaqatigiit ataatsimut isigalugit ingerlatsineq nunami maani saneqqunneqarsinnaanngimmat. Qujanaq.

 

Aqqaluk Lynge, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussat pingajuat, Inuit Ataqatigiit.

Taavalu tullinnguuppoq Aningaasarsiornermut Naalakkersuisoq.

 

Augusta Salling, Aningaasarsiornermut Naalakkersuisoq, Atassut.

Qujanaq. tassa inuiaqatigiit aaqqissuussaanerat pillugu iliuusissatut pilersaarutit 2000-mi suliarineqarsimasoq massakkut tunngavigalugit suliat ingerlanneqarput. Aamma taakkua soorlu oqaatigereeriga soorunami inuiaqatigiinni ingerlaatsip aamma ullormiit ullormut nikerartuunera tunngavigalugu aamma naassaanngitsumut atuuttussaanngimmata taamaattumik pisariaqarpoq aamma naleqqussarlugit suliareqqinneqarnissaat.

 

Tamannalu aamma Naalakkersuisuninngaaniit pisariaqartutut isigaarput. Kisianni soorlu oqareersunga pingaaruteqarluinnarpoq inuiaqatigiinni annertuumik aaqqissuussaanermut aaqqissuussaanerup allannguuteqarnissaanik kinguneqarsinnaasumik oqallinnerit annertuut pisinnaasut ukiamut taakkua utaqqimaaqqaarneqarput, utaqqeqqaarniarpagut Naalakkersuisuninngaaniit taamatut allanngortiterinissamik siunnersuummik saqqummersitsinnginnitsinni.

 

Uani pingaartorujussuuvoq inuiaqatigiit aaqqissugaanerat pillugu iliuusissatut pilersaarutit Inatsisartuni maani oqallisigineqartut aamma oqallisigineqartut aamma eqqaassagaanni taamatut isumaqatigiikkaanni siunissamut inuiaqatigiit aaqqissuussaanerannut pilersaarummik isumaqatigiissuteqaraanni taava aamma ullormiit ullormut imaluunnit ukiualunnguit ingerlanerinnaani allanngorteqattaartarnissaa taanna pissusissamisuunngilaq. Kisianni pilersaarutip iluani suliassat ataasiakkaat pissutsit tunngavigalugit allanngortittariaqalertarsinnaanerat taanna qularutissaanngilluinnaqqissaarpoq.

 

Taamaattumik aamma Naalakkersuisuninngaaniit suliassat massakkut ingerlatat taakkartukkagut soorlu oqaatigivarput Naalakkersuisut suliassaq manna suliarivaat ilaatigut naleqqussaaneq innaallagissap akianut erngup kiassaateqarfinniillu kiaap akiinik allanngortiterinissaq eqqarsaatigalugu Namminersornerullutik Oqartussaniit tapiissuteqartarneq sulisartullu nuttarsinnaanerannut tunngassuteqartut suliassat tamakku ingerlanneqarpoq.

 

Aamma qularutissaanngilaq suliat peqqissaarullugit ingerlanneqassasut aammalu sunniutigisinnaasaat assigiinngitsut tamasa ilanngullugit suliarineqassalutik. Taamaattumik utaqqikatattoqaraluarpalluunniit isumaqarpunga peqqissaartumik suliassat ingerlanneqassappata taava tamanna pinngitsoorneqarsinnaanngitsoq.

 

Illerngit nutaat, illinernik nutaanik aqqutissiuussinissaq ujartorneqarpoq isumaqarpunga tamannarpiaq suliarigipput tassalu oqallinnissat annertuut ornippagut. Taakkua sunniuteqarsinnaapput illerngit nunatsinni atukkatta allanngorujussuarnerannik.

 

Tamanna aamma Naalakkersuisuninngaaniit peqataaffigissavarput qilanaarpugullu suliassat ingerlaqqinnissaannut. Qujanaq.

 

Aqqaluk Lynge, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussat pingajuat, Inuit Ataqatigiit.

Taava tullinnguuppoq Jens Napaattooq, Siumut taamaallaat minutsit marluk.

 

Jens Napaattooq, Siumup oqaaseqartua.

Qujanaq. Inatsisartunut Ilaasortap Ole Dorphip oqariartuutigivaa nunanut allanut tikikkaangami 200 kilometerersorlutik ingerlasut uagullu ajaappisserluta ingerlasugut. Aamma ajunngilaq taanna nammineq taamatut nutserlugu oqariartuutigissappagu. Kisianni Hans Egedep tikinneraninngaaniit ukiut 282-nngorput. Aammalu nunatta nunasiaataajunnaarneraninngaaniit ukiut 50-nngortut taavalu naatsumik oqaatigalugu namminersornerulernitsinngaaniit ukiut 24-nngortut qiviaraanni nunap oqaluttuarisaanerani piniartukkormiuninngaaniit inuit maannakkut killiffiat eqqarsaatigalugu sulisartoqarnerup  inuiaqatigiit silarsuaanut ikaarsaarsimasugut qiviassagaanni ukiualunnguit taakku suunngillat. Taamaattumik ajaappisarnata ineriartorsimanermi inuit allat 200 kilometerersortut uagut immaqa 400 kilometerersorluta ingerlaffigaarput. Taamaattumik aamma inuiaqatigiinni maannakkut killiiffigisagut eqqarsaatigalugit kakataasarsimasut uani oqaluttarfimminngaaniit eqqartorneqangaatsiartarsimapput.

 

Taamaattumik siunnerfiit assigiinngitsut oqaluuserineranni ilaatigut taakkartorneqarpoq nuuttoqarsinnaanerannik periarfissiisoqarnissaa. Taamaattumik ajaappiartutut isigissagaanni immaqa aamma taakku 200 kilometerersortut peqataaffigerusukkaanni immaqa mobiliti atorsinnaaruttortoq.

 

Taavalu illoqarfiit anginerit taakkartorneqartarput annertuumik taamaattumik illoqarfiit anginerit eqqartortillugit siunissamut ungasinnerusumut sukkaqisumik kalaallit ingerlasugut ingerlaqqinnissatsinnut aamma eqqartortariaqakkat ilaginnguatsialerpaat maannakkut sanaartorfissaaleqineq Nuuk eqqarsaatigalugu nunagissaaneq annertuumik aningaasartorfigeqqaarlugu ingerlatsilersimaneq eqqarsaatigalugu Sisimiukkut Ilulissakkut inuussutissarsiornermikkut  periarfissagissaartut aammalumi illoqarfiit allat sikusartuniinngitsut periarfissarsiorsinnaanissai eqqartussannginnerlutigit. Tassuunatigut eqqartorneqarsinnaapput erngup tungaatigut tassunga killeqarmat tassunga killiinnarpunga.

 

Aqqaluk Lynge, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussat pingajuat, Inuit Ataqatigiit.

Oqallisigisarput tassa aalaangiiffigisassaanngilaq. Tassalu apeqquteqaatit aallaavigalugit oqallinneruvoq. Tullinnguuppoq Ane Hansen, Inuit Ataqatigiit.

 

Ane Hansen, Inuit Ataqatigiit.

Tassa Ole Dorphip 200 kilometerersorneranut aliannaarnermik oqaaseqarusuummerpunga. Tassa uani uggornarpoq Naalakkersuisut annerusumik uunga oqallississiamut ersarissumik isumminnngimmata. Tassa oqallisissiortup ilaatigut oqarneratuut ukiut arlalinngorpagut piffimmi tassani uninngarusaarluta. Aammalu Atassutikkormiut saqqummiussaat annerusumik saqqummiussaqanngimmata oqaaseqarfiginianngilakka.

 

Kisianni Siumukkormiut ukiut qassersuanngorpagut illoqarfiit sisamat imaluunniit nunarput tamakkerlugu ineriartortitsinissamik oqalliserusaarneq isummerfiginaveersaarlugu ingammik Siumukkormiut akornanni. Taamaattumik erininarsigaluarpoq aamma sinerissami kommunit illoqarfiit sisamat avataaniittut eqqarsaatigalugit aamma uagut ingerlasoqataarusukkaluaratta kisianni annertuumik aporfissalersorneqartarpugut ingammik finanslove aqqutigalugu ingammik illoqarfiit sisamat immikkut isigineqarnerat suli annertoorujussuummat naak ersarissumik isummerfigineqarnikuunngikkaluartut qanoq nunatsinni ingerlaaseq pillugu ineriartortitsisoqassasoq.

 

Aamma una oqaaseqarfigerusuppara maluginiarakku Naalakkersuisut saqqummiinerminni Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitap saqqummiussassaa aqaguagu assorujussuaq taakkartoraa aammalu sorpassuarnik isummernaveersaarnermut taanna kanngiffiusoq. Tassani siulleq Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitap tunngaviusumik isumaliutissiissutaa saqqummermalli ersarissumik takuneqarsinnaavoq aamma suli inuussutissarsiornikkut nunattalu aningaasarsiornikkut Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitap tikkuagai suli qulaajagassat annertoorujussuusut.

 

Tassani ilaatigut tunngaviulluni aamma tunnngaviulluinnarpoq Namminersornerullutik Oqartussat aningaasarsiornerup tungaatigut taavalu aningaasat nunatsinni kaaviiaartut eqqarsaatigalugit paasissutissanik aamma paasissutissiinaveersaartarnerat suliniarnermut tassani aporfiusarsimaqisoq pissutaaqataapput. Taamaattumik taanna inassuteqaat aqaguagu takkuttussaq aamma suli qulaajagassanik annertoorujussuarnik ilaqarpoq. Kisianni neriuppunga taamaakkaluartoq piffissami qaninnerpaami Naalakkersuisut tikkuussiumaartut qanoq isumaliuteqarnerminnut siunissaq eqqarsaatigalugu.

 

Aqqaluk Lynge, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussat pingajuat, Inuit Ataqatigiit.

Taava Ole Dorph Siumut.

 

Ole Dorph, Siumut.

Qujanaq. unaana oqaaseqarfigilaarniarlugu asuli inuit nuutsinniaannarlugit nuutsinneqartarnissaanik taanna oqariartuut soorunami inuit nuutsinniaannarlugit nuutsinneqartussaanngillat. Taanna kialluunniit nalunngilaa aamma isumaqarpunga piffissaajaatigeqqitariaqanngikkaluaripput inuit nuukkusuttut pinngitsaalineqarnatik nammineq piumassusertik aallaavigalugu nooriarsinnaanissaminnut periarfissinneqartariaqarput.

 

Ullumikkut nunatsinni taamaallaat inuit pisortanit atorfillit suliffeqarfimminnit akiliunneqarlutik nuuttartut ullumikkut nutserput. Nalunngilarput nunaqarfippassuarni illoqarfinnilu inuit ajoraluartumik ukiup qaammatai amerlanerpaartaat suliffissaqarneq ajortut suligatillu kommuniminngaaniit ingerlanneqartartut annertuumik atorlugit imminnut napatinniarsarisarlutik.

 

Pitsaanerussannginnerluni inuit taakkua piumassusertik aallaavigalugu nuuttuugunik periarfissagissaartunut immaqalu taamaalillutik ukiup qaammataat arfineq pingasut qulingiluat imminnut ilaquttatillu napatissinnaanngorlugit. Taava qaammatit siulliit immaqa suliffissaaleqinerup nalaani pikkorissarnerit assigiinngitsut aqqutigalugit piginnaasatik qaffatsissinnarlugit immaqa ilinniarnernut ingerlaqqissinnaanissaat taanna pisinnaassagaluarpoq.

 

Oqaatiginiarneqartarunaraluarpoq illoqarfiit taakku sisamat tassani najugaqarluniluunniit soorlu ajortuliaasoq. Eqqaamasariaqarparput illoqarfinni taakkunani sisamani nunatta inuisa affai tassaniipput ajortuliaasariaqanngilaq taakkunani najugaqarneq. Taamaattumik eqqaamasariaqarparput inuit inuit ornittarpaat. Inuit inoqatitik ornittarpaat. Taamaattumik siunissami inuit namminneq siunissaminni ujarlerlutik nuuttartut taava tapersersortariaqarpagut.

 

Nuannaariinnarlugu tallimanngornikkut unnukkut godthåbiliaasoqarneq ajorpoq godthåbiliaasartunuku inuit inoqatitik ornittaramikkit ilaa. Aamma taanna assersuut taassunga saatinneqarsinnaavoq.

 

Aamma nalunngilarput Islandikkunni Savalimmiukkunni qanoq massakkut ineriartorneq ingerlasoq Islandimi Reykjaviki tassani Isladimiut affai sinnerlugit tassaniipput. Savalimmiuni ullumikkut imaattoq Savalimmiuni illoqarfiit pingaarnerpaartaat Thorshavni taanna massakkut 18.000-nik inoqarpoq. Taamaattumik tupigineqassanngilaq inuit inoqatitik ornittaraluarunikkit. Taanna aamma siunissami politikkikkut isumaqarpunga unitsikkuminaattuusoq. Inuinuku periarfissatik ujartorlugit nutersernertik ingerlakkaat. Tapersersortariaqarparput akerlilersorunnaarlutigit. Qujanaq.

 

Aqqaluk Lynge, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussat pingajuat, Inuit Ataqatigiit.

Taava tullinnguuppoq kingullerpaajullunilu Palle Christiansen, Demokratit.

 

Palle Christiansen, Demokratit.

Marlussunnik apeqqutissaqarpunga Naalakkersuisunut aammalumi Siumumut aamalu naggataagut Atassummut.

 

Siullermik kingulleq tassa saqqummiussarsi atuareerpara aammali Siumut takorluukkanik ujarlersuraluarpunga taamaallaalli allatarsi tassaavoq Naalakkersuisut akissuteqaamminni allataat taanna siumut takorluugaqanngippallaarpoq. Tassa oqaasissatuakka. Uagut Demokratit tungaaninngaaniit aamma inuiaqatigiit tamaasa sinnerlugit Atassutip erseqqissumik siunissami takorluukkatik taasinnaasuugaluarpassuk taakkua Naalakkersuisut uteqaattaaginnarnagit issuaqattaaginnarnarnagit.

 

Taamaattumik partiissinninngaaniit saqqummiunneqarusuttut assut paaserusukkaluarpagut taamaalilluta siunissami ilusilersuinissamut qanoq ittumik ingerlariarnissarput tikkuussiffigisinnaasuugussiuk immaqa aamma piffissalersuilaarlusi ilaa.

 

Taava Naalakkersuisunut siusinnerusukkut ilissinnut allakkatigut apeqquteqartarnikuuvugut akissuteqarnissassinnillu piffissaqarsinnaasimagaluarlusi. Taamaattumik makkua apeqqutigeqqikkusuppakka.

 

Tassa apeqqutit ajornaatsunnguit pilersaarutisi sorpiaappat qanoq ilillutik aamma qanoq akeqassappat tamakkua pilersaarutit. Taava aamma pilersaaruteqaraanni taava aamma piffissalersuisoqartarpoq. Taava taakua inuiaqatigiit qaqugu piffissat killikkaangassigit qagukkut taakkua nalilersuiffigineqartarnissaat paaserusukkaluarparput. Tassa allatut oqaatigalugu siunissami takorluukkasi paaserusukkaluarpagut.

 

Tassa ullumi tusaasagut taavalu aamma isumaqatigiikkassili tassani kaaviiaartutullusooq iliorpusi tassalu Naalakkersuisutut tassa oqaluuseriumaneqanngitsut tassa taakkua qaqinneqartariaqarput. Taamaalilluta ilusilersuinissamut tunngasut tikinneqartussaassagamik. Taavalu aamma allatut ajornartormik inuiaqatigiit assigiinngitsumik eqqorneqartussaassapput. Taava aamma tassa saqqummiutissavasi. Kikkunnut iluaqutaassanersoq taavalu aamma qanoq eqquissanersoq inooriaatsiminnik qanoq allannguisariaqarnersut. Taavalu inooriaatsiminnik allannguissappata taava sunik neqerooruteqarsinnaassavisi. Taava ikaarsaariarneq aamma qanorpiaq ingerlassanersoq.

 

Taavalu Siumumut aamma apeqqutissaqarpunga Siumup oqaaseqartua maannakkut aninikuugaluarpoq. Tassa allappusi tassani misissorniarparsi ineriartornissamut killiliisut tassa inuussutissarsiornermut tunngasut taavalu aamma kaammaattuuteqarniarlusi qanoq tamanna allanngortinneqarsinnaanersoq.

 

Taamaattumik partiimut apeqqutigivara taakkua kaammattuutigineqartut malinniarnerisi. Tassami qineqqusaarnermi qineqqusaarutinik akerliulluinnartutut isikkoqarsinnaammata. Ilanngullugu aamma Siumut oqarpoq siunissamut samminnilerutta taava aamma ajornarnerulissaaq qanorpiaq oqassanerluni suliuniutit suut suliarineqartussaanersut. Isumaqarpunga taanna killormoortuussariaqarpoq. Taava siunissamut takorluuisinnaagaanni taava ajornannginnerulissaaq qaqukkut qanoq iliuuseqartussaassanerluni.

 

Taakkua naleqqatut taamatut oqallinnermi siunissamut tunngatillugu, allappusi tassa illuatungaatigut naleqqagut taamatut nutarterinissamut pilersaarutissat taakkua erseqqinnerulertartut. Imatut tamakkerlugu issuarnianngikkaluarpara, kisiannili assigiinngitsorpassuarni allagaqarpusi kisiannili nassuiaanasi. Tapiissutit ikiliserusuppasi paasinarsinerutilerlugillu aamma namminersortunngorsaarusuppusi, kisiannili qaqugu tamakkua takussavagut?

Tassa aamma assigiimmik akeqartitsiniarututta taava aamma piffiit ilaanni akikinnerulissaaq ilaannut akisunerulissalluni, taavami akisunerulerfiit qanoq iliuuseqarfiginiarpisigit?

 

Iliuusissatut pilersaarutit ilarpassui piviusunngoreersimasut, taava paaserusukkaluarpara aamma suut piviusunngortinneqarsimanersut. Taava Hans Enoksen, tassa Hans Enokseni suleqateqarusuppoq, taava aamma taamatut uagut perusuppugut, kisiannili suleqateqarniaraanni taava aallarniuteqartariaqarpoq taannarpiaq. Isumaqatigaara.

 

Taamaattumik aamma Siumumit illuatungeriit tamarmik illugiillutik taamatut siunnersuuteqarsinnaalluarput.

 

Qujanaq.

 

Aqqaluk Lynge, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussat pingajuat, Inuit Ataqatigiit.

Tullinnguuppoq suli ingerlarsorput Anhon Fredersen, Kattusseqatigiinniit 2 minutsiinnaat kisianni periarfissarilerpatit.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.

Tassa inuit nuttarneri nuttarinut tunngasut, uagut Kattusseqatigiinniit minnerpaamilluunniit akornutissaqartinngilarput nammineq piumassusertik tunngavigalugu nuttassappata. Aamma isumaqarpunga nunarput Savalimmiunut Islandimulluunniit tassunga atatillugu assersuunneqarsinnaanngilluinnartoq.

 

Taamaattumik inuit nuttarnerat imaaliinnarlugu tallimanngornikkut unnukkut Godthåbiliartarnermut assersuunneqarsinnaanngilluinnartoq, pissusissamisuunngilaq taamatut assersuussineq.

 

Aamma inuiaqatigiit tusiattutut ajaarpiartullu oqaatigineqarnerat isumaqarpunga pissusissamisuunngilluinnartoq. Inuppassuaqarpoq nammineerlutik suliffiuteqarlutik namminersortunik, tusiannatik ingerlalluartunik. Aamma tamakku eqqaamasariaqarput. Nersortariaqarlutillu, tusiattutut eqqartorneqarnerat ajaappiartullu eqqartorneqarnerat akuersaarneqarsinnaanngilaq.

 

Aqqaluk Lynge, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussat pingajuat, Inuit Ataqatigiit.

Taava Aningaasarsiornermut Naalakkersuisoq.

 

Augusta Salling, Aningaasarsiornermut Naalakkersuisoq, Atassut.

Qujanaq.

 

Demokraatininngaanniit Palle Christiansenip apeqqutigisaa, Naalakkersuisut siunniussaannut tunngatillugu oqaatigissavara, aningaasanik inatsisissaq aqqutigalugu aamma Naalakkersuisut politikkikkut siuarsartariaqartutut isumaqarfigisatik aamma suliniutit assigiinngitsut, qanoq iliuuseqarfigivaat. Tamanna aamma aningaasaqarnermut ataatsimiititaliami peqataanissinni naatsorsuutigilluinnarpara ilisimaarilluinnarissi.

 

Aamma uani Naalakkersuisut oqaatigeqqissavara Naalakkersuisut assut pingaartippaat inatsisartut peqataatinneqarnissaat oqallinnermi inuiaqatigiit, oqanngilagut aqagu aaqqissuussaanerat kisianni siunissamut aaqqissuusaanerata ilusilersorneqarnissaanut, inatsisartut peqataanissaat assut pingaartipparput.

 

Uagutsinnut Naalakkersuisunut oqissagaluaqaaq oqinnerpaarpaassagaluarpoq ilissi immineerlusi uagut tamanna suliarissagaluarutsigu suliarissagutsigu, kisianni naatsorsuutigilluinnarparput peqataarusuttusi inuiaqatigiit siunissami aaqqissuussaaneranut siunniussassat aamma ilissi peqataaffigerusussagisi.

 

Taamaattumik-una aamma inatsisartuninngaanniit ataatsimiititaliarsuaq annertooq pilersinneqarsimasoq. Aamma uagut Naalakkersuisuninngaanniit utaqqerusupparput sulisitassi isumaat isummerfigeriarlugit, qanoq Naalakkersuisunut aamma tikkuussaqarusunnersusi. Tamakku aamma ilanngukkusuppagut siunissamut inuiaqatigiit aaqqissuussaaneranut ilusilersuinissatsinnut tamakku ilaatikkusuppagut.

 

Kisianni una eqqaasitsissutigeqqilaassavara, inuiaqatigiit aaqqissuussaaneranut suliaq pilersaarut atuuttoq massakkut, Naalakkersuisut aamma tunngavigalugu suliartik ingerlateqqippaat. Taanna arlaleriaqaluta maani oqaluttarfimminngaanniit aamma oqaatigaarput.

 

Aamma nalunngilara, aamma inatsisartuninngaanniit kissaatigineqartoq siunniussat taakku ingerlateqqinneqarnissaat. Taamaammallu suliarput tamakku tunngavigalugit ingerlapparput. Kisianni nalunngilarput inuiaqatigiinni allanngortitsinissaq suli annertunerusoq pisariaqarsinnaasoq, kisiannili tamanna oqallinnermik annertuumik tunngaveqartariaqartoq inuiaqatigiit tamarmik misigisimassappata peqataallutik.

 

Imaaginnanngilaq uagut Naalakkersuisuni siunniussagut inuiaqatigiinnut allat aperinagit atuuttussanngortissagigut. Kisianni pingaartorujussuuvoq aamma inuiaqatigiinninngaanniit siunissamut pilersaarutit annertuut saqqummiunneqartartareersut isummerfiginissaat. Aamma oqallinnerit annertuut tusagassiutitigut ingerlanneqartartareerput kisianni isumalioqatigiissitaq annertoorujussuarmik suliaqarsimasoq suliaa tassa taannarpiaavoq, inuiaqatigiit aaqqissuussaanerata qanoq allanngortinneqarsinnaanera. Tassani suliaavoq annertoorujussuaq.

 

Taamaattumik sooq utaqqissanngilarput oqallinnissarsi?

 

Apeqqutit tassani eqqartorneqartut pillugit.

 

Uagut Naalakkersuisuninngaanniit pingaartipparput tamakku aamma ilanngullugit nalilersorusullugit. Taamaattumik Demokraatininngaanniit aamma partiinut assigiinngitsuni minnerunngitsumik Atassummut apersuutigineqarmat, naak siunniussasa? Sooq Naalakkersuisut akissuteqaataat kisiisa tunngavigalugit akivisi?

 

Aamma uanga oqarsinnaavunga immaqa Demokraatit aamma massakkut Naalakkersuisut inuiaqatigiit aaqqissugaanerat pillugu iliuusissatut pilersaarut tunngavigalugu, sulinerat malillugu aamma uani oqaaseqarnerminni oqaaseqartut takusinnaalluarpakka.

 

Allaanerussuteqanngillat.

 

Taamaattumik isumaqarpunga aamma imannak immaqa ullumikkut pisariaqaraluartumik oqaluinnarnani, inuiaqatigiit aaqqissuussaanerat allanngortinneqarnissaanik imaluunniit pilersaarutit allanngortinneqarnissaa ullumikkut ajartuinnarnagu, kisianni suleqataarususseqartoqartoq aaqqissuussinissamut. Taanna malugisinnaagatsigu uagut Naalakkersuisuninngaanniit nuannaarutigaarput.

 

Peqataarusuttusi tamassi malugisinnaalluarparput aammalu qilanaaraarput oqallinnissat ukiamut annertuut ingerlasussat tunngavigalugit, Naalakkersuisunut suliaqaqqinnissarput taamaalilluta inuiaqatigiit siunissami aaqqissuussaanerata annertuumik allaat allannguuteqarsinnaaneranut tunngaviusussat aamma isummerfigineqarnissaanut tunngavissat suliarisinnaassagatsigit.

 

Qujanaq.

 

Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.

Oqallinneq inimi tamarmi peqataaffigineqarmat, oqaluttuisa saniatigut, eqqaasitsissutigissavara ilaasortat allat ordføreunngitsut marloriaannarlutik aamma oqaaseqarsinnaammata.

 

Maannakku tulliuppoq Palle Christiansen, Demokraatit.

 

Palle Christiansen, Demokraatit.

Tassa Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq oqarfigilaaginnarpara, tassa oqarputit aningaasanut inatsisip siunissamut tikkuussisoq, aningaasanut inatsit taamaattumik aqqutissaa eqqumiissaaq.

 

Tamatumalu saniatigut aningaasanut ataatsimiititaliap suliaa innersuussutigineqarpoq, taamaalilluni inatsisartuni sulineq tassani takutitsilluni. Tassalu qanoq sulinerput takugutsigut aammalu malinnaasimasut nalunngilarput, aningaasanut ataatsimiititaliaq isumaliutissiissuteqartoq. Naalakkersuisulli taanna malikkusunngikkaa, taavali aamma malinneqarusukkusunnaartoq, naak tamanit atsiorneqaraluartoq.

 

Taamaassimagaluarpat taava amerlanerussuteqartut Naalakkersuisut ingerlanniagaannut allanngortitsivoq. Kisiannili uanga ataatsimiititaliarsuit siumut takorluugaat utaqqinianngilakka, ilissi siumut takorluukkasi takorloorusuppakka. Ilissiuna taanna suliassarsi allanut suliakkiissutigisinnaanngilarsi. Suleqatigiinneq aamma taanna tikkuuttaqattaarparsi, kisiannili tassa suli ataatsimiititalianut taamatut suleqatigiinniarsarigaluarpugut kisiannili soorluli tukkarneqartutullusooq imaluunniit tummartorneqaannartutut iliortarpugut.

 

Taanna suleqatigiinneq qanoq ilissi nassuiarniarpisiuk? Tassa suleqatissquseq ima uagut soqutiginngisatsitut tassa ilissi isummiussassinnut malitsiinnartarnissatsitut iluseqartinniarparsi. Taanna soqutigisarinngilarput.

 

Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.

Per Berthelsen.

 

Isak Davidsen, Atassutip oqaaseqartua.

Qujanaq.

Siullermik oqaatigissavara una oqallinneq aalangiiviusinnaanngimmat, kisiannili oqallisissiaq tunngavigalugu oqallinnerummat. Taamaattumik uagut aamma eqqissisimasumik maani inimi peqataasimavugut.

 

Kisianni una oqaatigissavara nunatta aaqqissugaanerani ukiorpassuarni kukkunerparparpassuit naammattoorsimavagut. Aamma Demokraatinut una oqaatigilaassavara, uagut ataasinnguamilluunniit oqariartuuteqarnianngilagut massakkut, nunaqarfiit ikilisarneqarnissaanik taaguilluta.

 

Ajornartorsiut annertooq pinngoreernikuuvoq, nunatsinni illoqarfiit ilassaraluat Qullissat matuneqarnikuuvoq. Qanorli ulloq manna tikillugu ukiuni 30-nngortuni atugarliortitsitigiva?

 

Aaqqissuusserusuinnarluta nunatsinni nunaqarfinnik matooraassagutta ikiligassagut amerlavallaassaqaat siunissamilu artorsaammik tassannga peqarlutik nunami maani qimaguttussat amerlavallaassaqaat.

 

Uagut oqallinnermi uani peqataanitsinni namminersorneq pillugu isumalioqatigiissitap suliaa aamma oqalliseqataaffigissallugu pissangagisarput ukiamut utaqqiumavarput. Nalunnginnatsigu aalajangiiviusussamik aamma oqallinnermi tassani pilersitsisoqarumaartoq.

 

Taamaammat-una taanna pillugu uani Jørgen Wæverip oqallisissiaanut tunngatillugu annertoorujussuarmik oqallinnermik pilersitsiumanngitsugut. Oqallissaq takkuttussaavoq ornipparput tassa taanna utaqqimaarusunneruvarput uagut.

 

Qujanaq.

 

Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.

Per Berthelsen, Demokraatit.

 

Tulliuppoq Kuupik Kleist, naatsumik.

 

Per Berthelsen, Demokraatit oqaaseqartuat.

Qujanaq.

 

Tungitsinninngaanniit imaassinnaavoq uteqqiinerusoq.

 

Taassavarput Naalakkersuisut isumaqatigiissuteqarnikuupput.

 

Naalakkersuisut suleqatigiissutisanik ujartuipput.

 

Demokraatit saaffiginnissuteqarput suna suleqatiginnissutigiumaneqarnersut paaserusukkamikkit.

 

Nalugamikku saqqummiussuinikkut nammineq Demokraatut tungaaninngaanniit asuli oqallissaarineq pilersinnaasoq pinaveersaartikkusukkamikku. Suleqataarususseq ataatsimiititaliani isumaliuutissiissusiornikkut takutinneqarnikuuvoq. Tassani malunnarluinnarluni Naalakkersuisuninngaanniit ataatsimiititaliani ilaasortaatitat naqinneqartartut sakkortuumik, allaallu kaajallariataarujussuartarlutik.

 

Taamaattumik-una Demokraatit tungaaninngaanniit asuli siunertaqanngitsumik oqallitsitsinissaq asuli siunnerfeqanngitsumik sulinissaq, pakkersimaarumallugu apeqquteqartuartut akeqqusaminnik. Taakkua aallaavigalugit Demokraatit suleqataarusussusertik takutissinnaajumallugu suleriarsinnaaniassammata.

 

Taamaattumik ujartoqqissavarput qaqugu akineqarumaarpugut?

 

Ilami oqaaseqartutta oqaatigisaatut utaqqiinnarsinnaannginnatsigut suut tamarmik namminiilivinnissaq pillugu ataatsimiiititaliarsuup saqqummiussaata tungaanut utaqqisittuarsinnaannginnatsigit, taanna utaqqiinnarsinnaannginnatsigu.

 

Isak Davidsenimut atatillugu, oqaaseqarputit soorluli Demokraatut nunaqarfinnut matusinissat sunnguamilluunniit taasimagaat.

 

Naamerluinnaq.

Killormulli Demokraatut immaqa illersuiumaarput ilissinnillu annertunerusumik, kisianni tusaqqaarusupparput qanoq siunnerfeqarnersusi, Demokraatit pilersaaruteqarput saqqummiussassamik. Kisianni aamma Demokraatit piviusorsiortuugamik nalunngilluinnarpaat ikinnerussuteqarnertik qanorsuaq atornerlunneqarsinnasoq. Qanorsuaq siunnersuutit pitsaatigigaluarpataluunniit, Demokraatit tungaanninngaanniit saqqummiussaaneri piinnarlugit ikinnerussuteqartinneqarsinnaanerat illuatungiliuttuninngaanniit maannakkullu Naalakkersuisooqatigiinninngaanniit ingerlanneqarsinnaasoq.

 

Taamaattumik-una maanna Naalakkersuit, Naalakkersuisuunerat ataqqillugu tusarusuttut sunik takorluugaqarpisi? Suleqatigiinnissamut ujartukkasi suuppat? Taava nalilersuisinnaaniassagatta asuli qaqitseqattaarnata immaqa ilissi eqqarsaatigereersimasasi imaluunniit naaggaassallugit piareersimaffigisassat.

 

Tassa nukit atorluarlugit sulineq, taannalu ujartorparput.

 

Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.

Tusarnaartunut aamma inimiittunut maani eqqaasitsissutigissavara punkt 84 suli oqallisigigatsigu, taanna oqaasertaqarpoq inuiaqatigiit aaqqissugaanerat pillugu iliuusissatut pilersaarutissatut Naalakkersuisut siunnersuutaata, misissorneqarnissaa nutarterneqarnissaatalu apeqquteqaat aallaavigalugu oqaluuserineqarnissaanik siunnersuut.

 

Taanna eqqaasitsissutigilaarpara.

 

Kuupik Kleist naatsumik.

 

Kuupik Kleist, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.

Qujanaq.

 

Siullermik Naalakkersuisut Siulittaasuat qujassuteqarfiginiarpara akisussaaffiup sumiinneranik oqaatsikka tapersermagit. Tassa isumaqarpunga siunnerfilersornermi eqqaamasassat pingaartorujorujussuit ilagigaat akisussaaffik sumiippa? Kikkut suut akisussaaffigaat?

 

Taanna puigorneqassanngilaq.

 

Uppernarsaqqissavara Inuit Ataqatigiit suleqataarusunnerat, aamma ikinnerussuteqartutut imaluunniit illuatungiliuttutut suleqataarusuppugut aamma sunniuteqarusukkatta soorunalimi inuiaqatigiit aaqqissuussaanerat eqqarsaatigalugu, Naalakkersuisooqataanngikkaluaruttaluunniit soorunami sunniuteqarusuppugut.

 

Taava mianersoqqusilaaginnassaanga tassa Ole Dorphi 200 kilomiiterersorniartoq, Jens Napaattooq 400 kilomiiterersorniarmat. Isumaqarpunga aamma piginnaaneq sinnerlugu ingerlarsornissaq mianersuutilaartariaqassasoq. Pingaartumik immaqa Godthåbimiissimagaanni taava sukkavallaartumik ingerlannginnissaq pisariaqarpoq.

 

Kisianni isumaqarpunga oqallinnerup aamma takutikkaa qanoq pisariaqartiginersoq aamma partiit iluini, sunik siunnerfeqarnerluni oqallinnissamik taamaattumik matuma kingorna partiit ataasiakkaat aamma iluminni oqallittariaqarput, taavalu maanga uteqqissaagut nangeqqillugulu.

 

Qujanaq.

 

 

Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.

Tulliuppoq Jensine berthelsen, Atassut.

 

Jensine Berthelsen, Atassut.

Oqallinnissamik siunnersuuteqartup Jørgen Wæver Johansenip naggasiutigalugu oqaatigaa, malitsigisaanik Naalakkersuisut qinnuigineqassasut inuiaqatigiit aaqqissugaanerat pillugu, iliuusissatut pilersaarutissatut siunnersuummik iluarsisamik 2003-mi inatsisartut ukiakkut ataatsimiinneranni oqaluuserineqartussamik saqqummiussissasut.

 

Kisianni aamma eqqaamalluinnaqqissaartariaqarparput suliat imaannaanngitsut annertuut massakkoqqissaat suliarineqartut, qilaatiinnarlugit taamatut Naalakkersuisut peqquniarsarissagaluarutsigit aamma Palle Christianseni tupinnaannartumik Naalakkersuisunut tatiginningaarluni Naalakkersuisut suna tamaat naalakkersorlugu, inuiaqatigiit qanoq ilusilersugaanissaat aqqutissiuunniarsarigaat, taanna aqqutissaanngilaq.

 

Nalunngilluinnaqqissaarparput kommunet Naamminersornerullutillu Oqartussat akornanni suleqatigiinnerit annertusarneqaleruttortut. Naalakkersuisut suliassatik paarissavaat, inatsisartut inatsisiliussapput, kisianni aamma mininneqassanngillat maani oqallinnermi kommunet. Kommunet sunniuteqarluinnaqqissaartussaapput namminneq atugarisatik pillugit qanoq ilusilimmik inuiaqatigiit aaqqissugaaqqissanersut.

 

Taamaattumik piffissaliisariaqarpugut, qulaaninngaanniit naalakkersortariaqanngilagut, Naalakkersuisugut pisussaaffilersussanngilagut qulaaninngaanniit naalakkersuinissamik qanoq inuiaqatigiit nutaamik ilusilersugaassanersut tunngavileeqqullugit.

 

Tamaavitta inuiaqatigiit oqallisigisariaqarparput, nalunngilarput akisussaaffik sumiinnersoq, akisussaaffik inatsisartuniippoq, inatsisartuni sakkussat eqqortut pigilerutsigit aalajangersaanerit tamakkua pinngitsoornata tamaasa aalajangersortussaavagut.

 

Taamaattumik taamatut qulaassiinnarluni siunertaqannginnerarluni oqalunnerit, tamakkua minnerpaamik tunngavissaqanngillat. Imaakkami akisussaaffik inatsisiliortuniikkaluarpalluunniit oqallinneq inuiaqatigiinni pisussaavoq. Aammalu piffissaq taama sivikitsigisoq ingerlanerani suna tamarmi naammassineqarluni qulaajarneqarluni inissinneqarnavianngilluaasartoq nammineerlusi takorloorsinnaavarsi.

 

Ataqqisariaqarparsi innuttaaqateqaratta oqartussaaqataarusuttunik, aamma taakkua nipaat tusarneqartariaqarpoq. Taamaattumik oqallinneq manna tujorminartunngortinneqarnera pissusissamisuunngilaq, innuttaasut toqqissillutik oqalliseqataanissaat periarfissinneqartariaqarpoq.

 

Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.

Tulliuppoq Ole Dorph, naatsumik.

 

Ole Dorph, Siumut.

Ilaana, maani inoqarpoq paasinnissinnaangitsunik imaluunniit paasinnikkusunngitsunik. Taakkulu siutaanulluunniit pulluni oqalukkaluallaraanni nalunngilarput paasitissinnaanagit.

 

Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.

Tulliuppoq Naalakkersuisut Siulittaasuat.

 

Hans Enoksen, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut.

Aap qujanaq.

 

Tassa Per Berthelsenip oqaasiinut taakkua apeqqutinut tunngasut, aqagu apuutissavagut pinngitsoornagit. Taanna neriorsuutigissavara naak 54-iliinissannut akineqarnissat ajorinagu maani oqariartuutigigaluarit, aqagu tunniutissavarput.

 

Uanilu aamma inatsisartuni ilaasortat Naalakkersuisunit naqinneqartarsimanerannik oqariartorneq, ilumuunngitsoq oqaatigissavara tassa minnerpaarpaamilluunniit uanga aamma taamaaliortitsisimanngisaannarama aamma ilimagaara naalakkersuisoqatikka taamaaliortitsisimanavianngitsut. Tassa inatsisartuni ataatsimiititaliani sulineq ataatsimiititaliat namminneerlutik ingerlattussaavaat, soorunami aamma partiiminnukarlutik ajornartorsiutitik oqariartuutigippatigit partiitik tunuliaqutaralugit sulimmata, taakku isumaat aallaavigineqartussaasut.

 

Kisianni Naalakkersuisuni siunertarineqanngilluinnaqqissaarpoq ataatsimiititaliani naqittaassinissaq, taamaattoqarsimassappat taava siulittaasoqarfiup suliassaq tigusariaqarpaa.

 

Qujanaq.

 

Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.

Tulliuppoq Kalistat Lund, Siumut.

 

Kalistat Lund, Siumut.

Siullermik Demokraatit ataatsimiititaliani sulisimaneq pillugu oqaaseqarnerannut oqaaseqassaanga.

 

Tassa nalunnginnakku immikkoortut 31, 32 tassani pineqartut. Tassani ataatsimiititaliami ilaasortatut nassuiaatigisimasat maanna innersuussutigissavakka, tassa akisussaaffik tamaat uagut tassani tigummisarput nassuiaatigereersimavarput.

 

Aammalu ataatsimiititaliami suliarisimasagut Naalakkersuisuninngaanniit akineqarmata, aammalu siunnersuusiorfigineqarlutik taakkua naaperiarsimavagut, tamannalu aallaavigalugu maani inimi uagut taasisimavugut. Kisianni ajornartorsiummik eqqartuisoqassappat Demokraatit siunnersussavakka naalisagaq imaqarniliaq atuaqqullugu aammalu maani taasisimanerit atuaqqullugit. Tassani immikkoortut 31-p atuarnerani paasissavarsi ilissi nammineq qanoq iliuuseqarsimalusi.

 

Tassa neriuppunga taanna ajornartorsiut taamatut ukiuni tulliuttuni sisamani utertuarlugu pissanngitsugut, tassa nassuiaatissat isumaqarama nassuiaatissutigineqareersimasut taamaattorli amigaataalerpoq Demokraatit namminneq qanoq iliorsimanerminnik aamma paasinninnissaat.

 

Maaniinnera iluatsillugu aamma taalaassavara uani qitiusoqarfinnik oqallinneq aamma tikinneqarmat taanna oqaaseqarfigilaassagakku. Taamanikkut qitiusoqarfiit oqallisigineqalermata aamma taakkartorneqartarpoq illoqarfiinngooq saniliusut aamma taakku ineriartornissaannut iluaqutaasumik pisoqartussaammat.

 

Kisianni kingornatigut isumaqarpunga aamma paasereerneqarsimasinnaasariaqarpoq taamatut ineriartorfinnik pilersitsisarnerit nunani allani ilaarsiniarnerupput, aammalu nunani allani taakkua tassa ingerlasimasinnaanerat patsisaavpoq, aqqusineqartarmata illoqarfiit akornanni. Illoqarfiillu akornanni angalasinnaaneq aallaavigalugu ineriartorfiusut sanilianiittut aamma ineriartorsinnaasarsimanerat pisinnaasarsimavoq.

 

Taamaattumik nunatsinni taamatut pilersitsigaluarnikkut akerlerluinnaanik pisoqartussaavoq illoqarfiit sanilerisat ammut ingerlalersussaapput, taakkuusussaappullu tassatuat maannakkut sisamanik taaneqartartut taakkua aallunneqassagaluarpata, kisianni oqareernittuut naatsorsuutigilluinnarpara tamakkiisumik piffiit periarfissallu tamaasa atorlugit inuiaqatigiit ineriartornissamik pisariaqartitsipput. Taamaammat taanna partiinut sorliugaluaruttaluunniit pinngitsoornata saneqqussinnaanngisatsini ippoq.

 

Aamma nunaqarfiit oqallisigineqarneranni sooq nunaqarfiit tassani kisimik pineqassappat?

 

Tassa nunaqarfiugunik illoqarfiugunillu piffiit tamarmik assigiimmik eqqarsaatersorfigineqartariaqarput pineqartariaqarlutillu. Taamaammat uanga nunatta ineriartorteqqinnissaani nunat immikkoortuinik aggorlugu ineriartornissat pilernisasaanik siunertat orniginarnerutittorujussuuakka matusinnaanerneq imaluunniit matujartuaarsinnaanerneq oqallinnerminngaanniit.

 

Nunap immikkoortuani ineriartornermi pissutsit tassani aallaavigalugit tamanna tassani najugaqartut nunap ineriartornissaa ingerlattariaqarpaat. Tassanilu ineriartornerup takutissavaa piffiit sorliit sukkanerusumik ineriartussanersut imaluunniit tamarmik assigiimmik ineriartortinneqassanersut.

 

Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.

Neriuppunga udvagit sulineri uterfigeqqissanngikkigut. Taava tulliuppoq Per Berthelsen, Demokraatit.

 

Per Berthelsen, Demokraatit oqaaseqartuat.

Sekundit qassit, 5 minutsit. Nå.

 

Tassa uani oqaatigipallaannassavara tassa oqaaseqarsinnaanerput killeqarmat taamatut oqallinnermi.

 

Jensine Berthelsenimut taaginnassavara, uagut sumilluunniit tujormisaaraluta uani pinnginnatta, kisianni akissuteqaatit assorujussuaq tujormissutigaarput, taamaattumillu uani annertunerusumik aamma iliuuseqarfiginiarnagu.

 

Nuanninngilaq apeqquteqarluni, apeqqutinik nutaanik akineqaannaraangata.

 

Taamaattumik naak atorfissaarulluinnaraluartut massakkut oqallinnerni atortussaagaluarami issarli, 6. martsimili. Akissutit aqagu tigusinnaagutsigit soorunami nuannaarutigissavagut. Uagut nammineq massakkut atorsinnaajunnaaraluassavagut oqallinnerit naammassisussaammata tassa ullumikkuminngaanniit. Kisianni qularutiginngilara tusagassiortut soqutigalugit atorsinnaajumaaraat.

 

Kalistat Lundimut atatillugu taalaaginnassavara naatsorsuutigigakku tassani immikkoortoq 31, 32 pineqartoq. Tassa boligudvalgimi eqqartorneqartut. Tassani Demokraatit isummaminnik allannguipput paasissutissat eqqortut ikerinnarmit tunniunneqarmata. Paasinarsimmat siullermik aalajangiussaasimasut naapertuuttuunngitsut, taamaattumik allannguisariaqarnikuuvugut.

 

Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.

Tulliuppoq Aqqaluk Lynge, Inuit Ataqatigiit.

 

Aqqaluk Lynge, Inuit Ataqatigiit.

Oqallittoqarnermik oqaluttorput Inuit Ataqatigiinninngaanniit oqaasissaqarnissamut periarfissaqanngimmat uani ilanngutilaarpunga. Isumaqarpunga manna tikillugu oqallinneq ajunngitsoq. Isumarpassuit assigiinngitsut siunnersuuteqartup Jørgen Wæver Johansenip saqqummiussaa aallaavigalugit, partiit tamarmik saqqummiussaqarput.

 

Tusarnaarpakka, aammalu uagut Inuit Ataqatigiinninngaanniit oqaloqatigiissutissat assigiinngitsuni aammaassinera aamma takusinnaavarput.

 

Kisianni peqqutissaqanngilaq, asasakka inatsisartuni ilaasortaqatikka, ataasiakkaat maanga qaqissallutik tassanngaarnarlu oqallinnermi maani iserlutik akulerullutik uagut taamatut appisaluutissalluta. Isumaqarpunga oqallinneq imatut ataqqeqatigiinnermik pissuseqartariaqartoq unalu sualummik Jensine Berthelseniminngaanniit ataqqinartoq ilaasortaqaterput, saqqummiuttartoq tusaaginnarpara uanga inuit allat isumaannik ataqqinnikkumannginneq.

 

Oqallinnermik paasisimasaqannginneq. Allatut ajornartumik immitsinnut akuereqatigiilluta assigiinngissutsigut tusarnaartussaavagut maani, allatut ajornaqaaq. Tassa demokratiip aallaavia. Aamma innuttaasut sinnerlugit maaniippugut.

 

Taamaattumik aamma Ole Dorphip oqaatigisaa aamma avaanngugaara, isumaqarpunga  taamatut aamma oqarneq eqqarsaatigilluagaanngitsoq. Utoqqatseraluarpunga. Oqallinneq torersumik ingerlagaangami taava aamma illuatungaaninngaanniit immitsinnut akueriniartariaqartarparput isummat assigiinngitsut maani saqqummiussorneqarnerat. Inuillu maani nilliaffigalugit allanik isumaqarnerat ippigalugu oqaluttoqartariaqanngilaq, kisiannili taanna qallunaatut oqaatigisartagaat dialogi, demokratiip pilersitaa tassaavoq maaniinnitsinnut peqqutaalluinnaqqissaartoq.

 

Taamaatumik isumaqarpunga tamanna pissuseq qaangeriartornissaat ilikkariartorsinnaasoqarumaartoq.

 

Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.

Ja oqallinneq naalingajalissagatsigut, taava maannakkut oqallinnermi saqqummiisoq Jørgen Wæver Johansen, naatsumik pingajussaaniilerami.

 

Jørgen Wæver Johansen, siunnersuuteqartoq, Siumut.

Qujanaq.

 

Oqallinneq avaanngunanngitsoq tujorminanngitsoq, kisiat pissanganartoq taanna ingerlanneqarmat qujarusuppunga siunnersuuteqartutut. Isumaqarpunga oqallinnitsinni isumaqatigiissutigisagut arlaqartut, ilaatigut kalaaleq aatsaat suliguni namminersulivissinnaasoq. Tassungalu aqqutissiuussinermut nukigut atorniarigut, aalajangigassat ajornaraluarpataluunniit, nalunnginnatsigumi nuannersuinnaanavianngimmata nukigut atorniarpagut.

 

Inuiaqatigiit aaqqissuussaanerannut tunngassuseqartut pillugit pilersaaruteqartoqarnissaa isumaqatigiisutigaarput tamatta, taannalu sapinngisamik piffissami qaninnermi nuttarsinnaanermut periarfissat annertusarnissaat allallu isumaqatiginartut, Sisimiuni Kangerlussuup aqquserniortoqarnissaata, Paamiuni mittarfeqalernissaannik pingaaruteqarnerunera, allallu soqutiginarluinnartut uterfigissaqqaarpagut.

 

Taamaammat oqallinnermut qujarusuppunga, Palle Christiansenimut apeqquteqarmammi akissuteqarusuppunga.

 

Siumup tunngaviusumik isummiussai aamma Siumut nunap immikkoortuini inerisaanissamut tunngatillugu siunnersuutaa oqallissaarut, aamma Siumup anguniagai, aamma Siumut qineqqusaarnermit tunngavii 1999-imeersut 2002-minngaaneersullu innersuukkusuppakka, kalaallisut qallunaatullu allassimapput. Tassani ersarissumik Siumup qanoq isumaqarnera takuneqarsinnaavoq.

 

Uagut neriorsuutigisartakkagut piviusunngortittarigut uppernarsaatissaqartipparput. 1999-imi qineqqusaarnermut tunngavigut atuakkit, nalilersorlugulu maannamut suut piviusunngortinneqareersimasut, suullu suliarineqarnersut. Tassani takussavat suliarineqartariaqartunit 79-t, 76-it piviusunngortinneqareersimammata. Taamaattumik qujanarpoq soqutiginnikkavit.

 

Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.

Tulliuppoq Jensine Berthelsen.

 

Jensine Berthelsen, Atassut.

Qujanaq.

 

Taamatut sakkortutigisumik oqartariaqalerninnut Demokraatit Atassummut uparuartuinerat siunertaqannginnerarlugit, aammalu oqariartuuteqannginnerarlugit oqalunnerannut tunngassuteqarpoq.

 

Ataqqilluinnarparput suliat arlalippassuit massakkut pingaaruteqarluinnartut inuiaqatigiit aaqqissugaanerannut ingerlanneqartut ingerlanneqarmata. Taamaattumik tamanna sioqqullugu pissusissamisuunngilluinnarpoq maani siunnerfinnik oqaluleriissalluta inuiaqatigiit oqallinnissaminnulluunniit periarfissaqarnikuunngitsut. Soorunami pisariaqarpoq erseqqilluinnartumik siunnerfeqarnissarput, tamanna tamatta soqutigisariaqarparput.

 

Kisiannili suliat ingerlasut qalliinnarlugit taamungaannaq oqallinneq aallaavigalugu apeqquteqaammi isummersornerit aalajangiisuusutut isummertitsiniaanerit, tamakkua minnerpaamilluunniit inissaminiinngillat. Taamaattumik Demokraatit tungaanut taamatut oqaaseqarpunga.

 

Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.

Taamaalilluni oqallinneq naammassivoq.

 

Naalakkersuisut innersuussutigisaat 2004-mut saqqummiussaqarsinnaanissartik apeqqummi tamatumani amerlanernik taperserneqarpoq. Aammalu qularutissaanngitsumik ukiaru nammineerluta ingerlaniarnissarput pillugu ataatsimiititaliarsuup saqqummiussaa, oqallisigineqalerpat aamma apeqqutit taakku allanullu aamma tunngatillugit tusarfigineqartarumaarput.