Oqaluuserisassani immikkoortoq 97 |
|
||
| Siullermeerneqarnera | Aappassaanneerneqarnera | Pingajussaaneerneqarnera | |
Ullut
ataatsimiiffiusut arfersaneq sisamaat, sisamanngorneq 3. april 2003 nal. 13:05
Agathe
Fontain, apeqquteqartoq,
Inuit Ataqatigiit.
Puisip tikaagulliullu
neqaa pujuuganngorlugit tunissasiorneq aallartillualeruttortoq EU-p
Piumasaqaataasa unitsippaat.
Sisimiut
Food-qarallarmat Nunatsinni Danmarkimilu mamarilluarneqarlutik puisip,
tikaaguliullu neqaat tuniniarneqarlualeraluarput. Imatut ingerlallualeraluartigalutik
Danmarkimi pisiniarfiit Irmat pisiortornissaannik
isumaqatigiissuteqarfigereeraluarlugit.
Misilittagariikkat
avammullu ilisaritereernerigaluakkat suli sapanginneqanngillat piaartumik
iliuuseqarnikkut.
EU-p
piumasaqaatai naapertorlugit kommunit tunisassiorfimmik pilersitsiniarsinnat
suleqatiginiartariaqarput.
Eqqusarniarneq
aalisartunut periarfissat nutaat ilagaat. Taamani misileraasoqarmat
mittarfeqalernissamut periarfissatsialaattut isigineqarput. Ullumikkut
mittarfeqalereersut arlaqarmata uniinnarata sulisariaqarpugut aalisariaatsit
nutaat nassaariniaraanni.
Suliassat
qulaani pineqartut tassaapput aningaasarsiornitsinnut siuarsaasussat ilassaat,
pimoorussamik suliarineqartariaqartut!
Isak
Davidsen,
ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.
Akissuteqassaaq
Inuussutissarsiornermut Naalakkersuisoq.
Finn
Karlsen, Inuussutissarsiornermut
Naalakkersuisoq, Atassut.
Qujanaq.
Inuiaqatigiit
aningaasarsiornerat pitsanngorsarniarlugu puisit arferillu neqaannik
pujuukkanik tunisassiorneq aallartinneqartariaqartoq aammalu eqqusanik
misileraasimanerup malitseqartinnissaa suliniutigineqartariaqartoq
apeqquteqartoq isumaqarpoq. Taamatuttaaq apeqquteqartup paaserusuppaa puisit
orsuata nakorsaatitut suliarineqarsinnaaneranik suliaq sumut killissimanersoq.
Naalakkersuisut
apeqquteqartoq isumaqatigigaat kalaalinernik nunatsinni tuniniarneqartussanik
tunisassiorneq pimoorullugu annertusarneqartariaqartoq inuiaqatigiit
aningaasaqarniarnerannut iluaqutaasussamik. Ilaatigut tamanna tunngavigalugu
Namminersornerullutik Oqartussat 2002-mi marsimi inuussutissarsiutinik
siuarsaaneq pillugu nassuiaammik
suliaqarput, ilaatigut nerisassiat pillugit tunuliaqutitut nassuiaatitalimmik.
Nerisassiat
eqqarsaatigalugit tunuliaqutitut nassuiaassiornermi siunertarineqarpoq
nunatsinni nerisassanik tunisassiornerup taakkuninngalu tuniniaanerup
ersarissarneqarnisaa. Taamatuttaaq tuniniaasarfiit tunisassiornermilu
atugassarititat imminnut attuumassuteqarnerat tikinneqarput kiisalu
unammillersinnaassutsip siuarsarneqarnissaanut, imminut pilersornerup
annerulernissaannut aammalu avammut tuniniaanermi periarfissaasinnaasut
nalilersorneqarput.
Nerisassiat
eqqarsaatigalugit tunuliaqutitut nassuiaat inuussutissarsiuteqartunit qanimut
suleqarluni suliarineqarsimasoq naggaserlugu maskku kaammattuutigineqarput:
C Nerisassiat eqqarsaatigalugit
naalakkersuinikkut anguniakkat ersarissarneqarnissaat, amatumunnga ilagitillugu
kalaaliminernik nerisaqartarnermut tunngasut ilusilersorneqartariaqartut
inuussutissarsiuteqartut suleqatigalugit. Suliniut
sammivilersorneqartariaqartut pilersaarutit aalajangersimasut
pilersinnissaannut tunngatillugit, soqutigisallit peqatigiinnissaannut
pisortanullu tunngatillugit tamatumani tunngavissat napertuuttut
pilersikkumallugit.
C Ukiuni qaninnerni
nerisassianut tunngasut tamaasa isigalugit inuiaqatigiit aningaasaqarnerat
pillugu misissueqqissaartoqassasoq. Misissuinerup inernera atorneqarsinnaassaaq
inuussutissat eqqarsaatigalugit naalakkersuinikkut anguniagassat
ilusilersornissaannut.
C EU-p
peqatigileriartuinnarneranut atatillugu qulaajarneqartariaqartoq inuussutissat
uumasunit pisut pillugit aalajangersakkat EU-p piumasai sakkortuut nunatta
atulersittariaqarnerai unammilleqatigiinnermik equtitsisumik tamakkunatigut
nunatut avataaniittutut isigineqalerumanani.
C Nerisassiat
nereriaannanngorlugit atorneqarnerulernissaat siunertaralugu immikkoortut
assigiinngitsut peqataaffigisaannik ineriartortitsinerup
suleqatigiiffigineqarnera aallartittariaqartoq.
C Uumasunik killilersukkanik
iluaquteqarniarnermik aqutsinerup nerisassanik nioqqutissiornerulernissamik
siunertamut ataqatigiissaarneqartariaqartoq.
Inuussutissarsiornermut
Aatsitassanullu Naalakkersuisoqarfiup siuliani kaammattuutigineqartut
suliaralugit aallartisarniarpai inuussutissarsiuteqartut suleqatigalugit.
Puisit
arferillu neqaasa pujuuganngorlugit tunisassiarineqarsinnaanissannik
Naalakkersuisut suliniuteqarneranik apeqqummut akissuteqarnissamut
tunngatillugu Naalakkersuisut Nuka A/S attaveqarfigisimavaat Nuka A/S-ilu
ilisimatitsivoq massakkut Nuummi pujuukkanik tunisassiulersinnaanissaq
misissorneqartoq. Ingerlatseqatigiiffik Nuummi pujooriviuteqarpoq pujuukkanillu
assigiinngitsunik tunisassiorsinnaanissaq aallartisarniarneqarpoq ilaatigut
neqinik pujuukkanik.
Puisip
orsuata nakorsaatitut suliarineqarsinnaaneranut suliap sumut killinneranut
apeqqummut tunngatillugu Naalakkersuisut apeqqutip akineqarnissaanut Sulisa A/S
saaffigaat Sulisa A/S-ilu ilisimatitsivoq puisit neqaannik pujuukkanik puisillu
orsuata nakorsaatitut atorneqarsinnaaneranut suliat ?Phoca?-mut pilersaarummut
ilaasut, taakkulu piviusunngortinnissaat Sulisa A/S-imit Aalisakkanillu
Tunisassiornermik Ilinniarfiup suleqatigiillutik ingerlakkaat.
Suliap
killiffianut tunngatillugu oqaatigineqarpoq misiliilluni tunisassiornissamut
piareerlutik puisit orsuatalu nakorsaatitut atornisssaanut misiliilluni
tunisassiornissaq ukiamut aallartinneqassasoq, taamaasiortoqassappalli
pisariaqartitanik aningaasaliisoqartariaqartoq.
Puisit
neqaannik orsuanillu tunisassianik avammut nioqqutissiortoqassappat soorunami
Danmarkimi EU-milu inatsisit atuuttut malinneqassapput. Arferit neqaannit
tunisassianik avammut nioqquteqarsinnaaneq nunat tamalaat akornanni
isumaqatigiissutit pissutigalugit ingerlanneqarsinnaanngilaq.
Siusinnerusukkut
eqqusanik misileraasimanerup malitseqartinneqarnissaanik apeqqummut
tunngatillugu Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Pisortaqarfimmit
ilisimatitsissutigineqarpoq 1996, 1997 1998-imilu Namminersornerullutik
Oqartussat ingerlataannik misiliilluni eqqusarniartitsisoqarsimasoq Sisimiut,
Maniitsup Qeqertarsuatsiaallu eqqaanni.
Misileraanermi
angusat soqutiginarput. Paasineqarpoq eqqusaqarluartoq tamakkualu suaat
ajunngitsumik pitsaassuseqartut. Qeqertarsuatsiaani misiliilluni
tunisassiortoqarmat paasisat soqutiginaraluarlutik, akilersinnaassusiat
eqqarsaatigalugu angusat pitsaasimanngillat.
Aalisarnermik
inuussutissarsiuteqartunit oqaatigineqarpoq eqqusanut nunarsuarmi akigitinneqartut
1997-imiilli pitsaasimanngitsut nunani allani eqqusanik tukertiterineq
angusaqarfiulluarluni aallartinneqarsimammat. Taamaattumik massakkuugallartoq
nalilerneqarpoq misileeqqinnissaq tunngavissaqanngikkallartoq kisiannili
tunisassiornikkut ineriartorneq malinnaaffigineqartariaqartoq Naalakkersuisut
isumaqarput.
Taamatut
Naalakkersuisut sinnerlugit akissuteqarlunga apeqqutigineqartut
akissuteqarfigaakka.
Isak
Davidsen,
ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.
Agathe
Fontain Inuit Ataqatigiit.
Agathe
Fontain, apeqquteqartoq,
Inuit Ataqatigiit.
Naalakkersuisup
akissutaanut qujavunga. Isumaqarpunga sukumiisumik akissuteqartoq, taavalu
pilersaarutit kusanartorujussuit malersugassaqqissullu assut saqqummiukkaat.
Taava tassa taakku soorunami sulinitsinni toqqammavigissavagut, aamma
piviusunngortikkiartornissaannut malinnaanissarput naatsorsuutigissavarsi.
Assigiinngitsunik
taanna inuussutissarsiutinik siuarsaanerup kinguarsassanngilai aamma
unitsissanngilai suliat. Neriuppunga taamatut, tassami suliaq
annertuvallaartillugu aamma suliassat piuminaalliartortarnerat
eqqarsaatigalugit alloriarnerit annikitsunnguaninngaanniit
aallartissinnaagaannni ullumikkut misilittakkavut nalunaarput taamatut nunamut
tunngasunik alloriartarneq eqqarsaatigalugu. Soorlu puisip neqaanik pujuukkanik
tunisassiornermi soorunami Puisi A/S-imi nutaamik pilersitsinissamik
takorluunngilara, kisianni tunnganerusumik saqqummertoqarsinnaanera.
Apeqquserusulluguli
uani saqqummiunneqartumi, soorlu puisip neqaanik pujuukkamik Nuummi
pujooreqareermat Nuka A/S taakkua tassani nalilersorluartariaqarparput ilumut
tulluartuunersoq. Taanna oqanngilanga tulluartuunngitsutut nalilerlugu,
kisianni nalilersortariaqarparput Nuummi puisinik naammattunik peqarnersoq,
pujoorinermi tunisassiarineqartut naammattut pigilersinnaagigut. Tigaagulliit
qanoq Nuummi soorunami maani peqartartoq nalunngilarput. Kisianni sumi,
sinerissami sumi peqassuseq aamma eqqarsaatigalugu piuminarnerusumik
ingerlassinnaaneri eqqarsaatigalugit.
Eqqusanut
tunngatillugit aamma paasivara tukertitsineq nunarsuaqatigiinni
ingerlanneqalersimasoq. Kisianni neriuutigaara Naalakkersuisup
eqqarsaatersuutigiumaaraa eqqussanik tunisassiorneq uagut prima-vinnik
peqarluta tuniniaasinnaagutta tukertitanik unammillersinnaalluta, taava avammut
tuniniaasinnaanerput annertunerusumik suliariumaaraa.
Qujanaq.
Isak
Davidsen,
ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.
Taamaalilluta
apeqquteqaat naammassivarput.