Ullut ataatsimiiffiusut arfersaneq aappaat, tallimanngorneq, 10. maj 2002 nal. 16:10

Oqaluuserisassaq immikkoortoq 5

Aningaasanut inatsimmi kontumut 87.72.10-mut, Nuummi sulisunut inissiat, suliassat tunngavigisaata allanngortinneqarnerat pillugu Inatsisartut aalajangiiffigisassatut siunnersuut.

(Ineqarnermut, Attaveqarnermut Pilersuinermullu Naalakkersuisoq)

(Siullermeernera)    

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuata tullia, Siumut.

Jørgen Wæver-Johansen, Ineqarnermut Pilersuinermut Attaveqarnermullu Naalakkersuisoq, Siumut.

Aningaasanut inatsimmi kontumut 87.72.10-mut, Nuummi sulisunut inissiat suliassat tunngavigisaata allanngortinneqarnerat pillugu Inatsisartut aalajangiiffigisassatut siunnersuut.

 

Naalakkersuisut Inatsisartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiisitaliaat qinnuteqaateqarfiginikuuaat suliassamut pineqartumut tunngavigisat allanngortinneqassasut, aammalu Nuummi sulisunut inissialiornissamut atatillugu aningaasaliissutigineqareersut 2,5 million kruuninik ilaneqassasut.

 

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap suliap ingerlateqqinnissaa Inatsisartuni oqaluuserisassatut innersuussutigaa, tamatumani pineqartoq tunngavissiissuullunilu aningaasartuutissatigut anenrtugineqarmat.

 

Naalakkersuisullumi suliassaq matumani pineqartoq Inatsisartunut tamanna tunngavigalugu oqaluuserisassanngortippaat.

 

2001-imut aningaasanut inatsimmut atatillugu aalajangiunenqarpoq sulisunut inissiat katillugit 93-it Nuummi Dronning Ingridip Napparsimavissuata eqqaani sanaartorneqassasut 113 million kruuninik aningaasaliiffigineqarlutik.

 

Suliassap ilaa tassaavoq inissiat nutaat 77-it blokini sananeqassasut.

 

Aappaa tassaavoq blokkimik pioreersumik piiagassaalersumillu piiaanissaq, taamatullu tassani inissianik nutaanik 16-inik sanaartortoqarnissaa.

 

Suliassat taakku marluk pilersaarusiornerat 2001-imi ingerlanneqarpoq, tassanilu paasinarsivoq inissiat sanaartorneqarsinnaasut amerlassusissaat Aningaasanut inatsimmi taaneqartut malillugit sanaartorneqarsinnaanngitsut.

 

Naalakkersuisullu Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliamut tamanna pissutigalugu qinnuteqaateqarput inissiat katillugit 75-it 115,5 million kruuninik naleqartussat sanaartorneqarsinnaanissaat akuereqqullugu, pilersaarutaareeraluartutut inissiat 93-it 113 million kruuninik naleqartussat pinnagit,. Naalakkersuisoqarfimmilu suliassat pineqartut teknikikkut siunnersuisartut peqatigalugit tamatuma kingorna nutaamik nalilersorneqarput assigiinngitsunillu misissuilluni ingerlatsisoqarluni, tamatumani Inatsisartunut allatigut periarfissaasinnaasunik saqqummiussisoqarsinnaanissaa siunertaralugu.

 

Suliassap aappaa blokini inissianik 77-inik sanaartortoqarnissaanik imaqartoq taamaasilluni nutaamik sukumiisumillu nalilersuiffigineqarpoq. Tassanilu paasinarsivoq pineqartoq tassa inissiat 77-it periarfissatut piviusorsiornerunngitsoq. Akerlianillu periarfissaatinneqarpoq inissiat 71-it sanaartorneqarsinnaanissaat. Inissiammi 77-iunissaat aalajangiusimaannarneqassappat suliassaq nutaarluinnarmik pilersaarusiorqqinneqartariaqassaaq ikinngeqisunik immikkut aningaasarttuuteqarfiusumik kinguattoorfiusussamillu, taamatullu inissiat arfinillit saniatigut sanaartorneqarsinnaanissaannut naapertuunnavianngitsunik, tassa aningaasartuutitai.

 

Soorlu siuliani taaneqareersutut suliassap aappaa tassaavoq pioreersumik piiaasoqarlunilu inissisimaffimmi imaluunniit sumiiffimmi pineqartumi nutaamik nappaasoqarnissaa. Tassani inissiat 16-it uiggiunnissaat / pilersinnissaat inissaqartinneqanngilaq. Suliaq pilersaarutaasoq malillugu inissiat naapertuussaruminartutut aaqqissuussat, pisriaqartitsineq malillugu blokimi tassani arfineq-marluussanersut imaluunniit aqqaneq-marluk angullugit amerlassuseqassanersut toqqarneqarsinnaassaaq, matumanilu aqqaneq-marluunissaat taaneqarsimalluni. Ilutigalugulu nalilerneqarpoq qaavatigut 0,5 million kruuninik aningaasaliissuteqaqqittoqarnissaanik qinnuteqarsimagaluarneq pisariaqassanngitsoq atussallugu.

 

Misissuinerit taamaalillutik ataatsimut takutippaat inissiat 83-it 115 million kruuninik akeqartussat Dronning Ingridip Napparsimavissuata eqqaani sanaartorneqarsinnaassasut. Tassalu sulisunut inissiat 83-it pisariaqartinneqaqisut taamatullu Nuummi pisortat suliffeqarfiutaasa eqqaanni qitiusumik inissisimasussat.

 

Taamatut oqaaseqarlunga Inatsisartunut Naalakkersuisut sinnerlugit qinnuteqaatigaara missingersuutinut ilanngussassaq 2 million kruuninik aningaasartalik ilanngunneqartoq Inatsisartut 2002-mut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissaannut ilanngunneqassasoq.

 

Matumanissaaq teknikimut tunngasunik nassuiaasiaq innersuussutigissavara, oqaluuserisassamut matumunnga atatillugu aamma agguaanneqartoq.

 

Aammattaaq Inatsisartunut ilisimatitsissutigissaara inissiat pineqartut 71-it napparneqarnissaasa kingunerissammassuk Qaqiffiup maanna illuutaata piiarneqarnissaa, taamaasilluni nutaamik illusitinneqarnissaanut atatillugu malitsigisaasunik aamma aningaasartuuteqartoqartussaassaaq. Sulili aaqqiivigineqanngilaq nutaamik illusititsinissaq qanoq aaqqinneqassanersoq.

 

Imaassinnaavoq illumik pioreersumik pisisoqarlunilu nutarterisoqartoq imaluunniit nutaarluinnarmik sanasoqartoq. Taassumalu saniatigut inaarutaasumik aaqqiissuteqartoqarnissaata tungaanut illumik utaqqiisaagallartumik attartortoqartariaqassaaq.

 

Nutaamillu sanaartottoqarnissaanut imaluunniit pisisoqarnissaanut nutarterisoqarnissaanullu aningaasartuutissat 8-9 million kruunit missaaniissangatinneqarput. Utaqqiisaagallartumillu illusisitsinissaq ilimagineqarpoq qaammammut 60.000 kruuninik akeqarumaassasoq. Pineqartut pillugit erseqqinnerusumik aaqqiissuteqarnissaq Peqqinnissamut Pisortaqarfiup 2003-mut Aningaasanut inatsisissatut siunnersuutissamut atatillugu tulleriiaarinermut ilanngukkumaarpaa.

Matumani siunnersuut Inatsisartut akuersissutigissappassuk inissiat pineqartut aqqaneq-marluk suliarinnittussarsiuunneqartsinnaalisapput, sanaartornerlu 2002-mi augustusip qaammataani aallarnerneqarsinnaassalluni.

 

Inissiat allat 71-it pineqartut nutaamik naleqqussarlugit pilersarusiuunneqassapput, taamatullu augustusip qaammataani suliarinnittussarsiuunneqarsinnaassallutik, tassa 2003-mi sanaartornissaat siunertaralugu. Taamatut taamaalillunilu piffissaliussat nikinnerat pineqartut atulersinnissaannut sunniuteqarnavianngilaq, tassami suli naatsorsuutigineqarmat tamanna 2004-mi 5-imilu pissasoq.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuata tullia, Siumut.

Qujanaq. Maannalu partiit, Kattusseqatigiit attaviitsullu oqaaseqartussai oqaaseqasapput, siulliulluni oqaaseqassaaq Mikael Petersen, Siumut.

 

Mikael Petersen, Siumup oqaaseqartua.

Qujanaq. Nuummi siunissamut inissaliornissaq pillugu 2002-mut aningaasanut inatsikkut tunngavigisat allanngortinneqarnissaat pillugu aalajangiiffigisassatut siunnersuut Ineqarnermut, Attaveqarnermut Pilersuinermullu Naalakkersuisunut saqqummiunneqartoq Siumumiit imaattumik oqaaseqarfigissavarput.

 

Aalajangiiffigisassatut siunnersuut saqqummiunneqartoq Naalakkersuisup oqarneratut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamit sammineqarsimavoq, Inatsisartunullu piumasaqaatitalimmik ingerlateqqinneqarnissaa Aningaasaqarnermik Ataatsimiititaliamit suliarineqarsimalluni.

 

Naalakkersuisut matumani saqqummiussami tunngavilersuutigisaat Siumumiit paasilluarpagut  taamaattumillu siunnersuutip aappassaaneerneqannginnerminit Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamit nalilersorneqarluarnissaa piumasarissallutigut.

 

Suliap ingerlanneqarnissaanni Siumumiit Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut makku ilanngullugit misissoqqissaaqqullugit inassutigissavagut:

 

Sanaartugassatut pilersaarutaasussatut siunnersuutigineqartut kvadratmeteritut naligisinnaasaata naliliiffigilluarnissaa misissoqqissaaqqussavarput.

 

SANA-p eqqaani sanaartugassat ilaatigut kingunerissavaat Qaqiffiup ullumikkut atorluarneqaqisup isaterneqartariaqalernera. Tamannalu pillugu Siumumiit kaammattuutigissavarput nutaamik Qaqiffimmik pilersitsinissamut periarfissat Nuup Kommunea peqatigalugu naammassiniaqqullugit.

 

Ilanngullugu Siumumiit piumasarissavarput inissiassat 83-iusut naammassippata piginneqatigiilluni inissianngortinneqarsinnaanerat ilanngullugu Naalakkersuisut misissuiffigissagaat.

 

Taamannak oqaaseqarluta aalajangiiffigisassatut siunnersuutip aappassaaneerneqannginnermini Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamit suliarineqarnissaa inassutigaarput.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuata tullia, Siumut.

Qujanaq. Tulliulluni oqaaseqassaaq Jakob Sivertsen, tulliukkumaarpoq Johan Lund-Olsen, Inuit Ataqatigiit.

 

Jakob Sivertsen, Atassutip oqaaseqartua.

Qujanaq. Naalakkersuisut aalajangiiffigisassatut siunnersuut saqqummiussaat nukinganartutut pingaaruteqartutullu Atassummiit nalilerlugu matumuuna akuersaarnissarput oqaatigeriissavarput.

 

Suliaq pineqartoq manna Inatsisartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaani suliassanngortinneqarsimagaluarpoq, ataatsimiisitalialli Inatsisartunut aalajangiiffigisassanngortinneqarnissaannik piumasaqarsimanera Atassummit paasilluarparput, sulisunut inissialiassat aningaasarpassuarnik nalillit tunulequtaqarluartumik aalajangiiffigineqarnissaat assut pingaaruteqartutut Atassummit nalileratsigit.

 

Taamaattumik Ineqarnermut, Attaveqarnermut Pilersuinermullu Naalakkersuisup suliassap matuma pingaaruteqaqisup Inatsisartut upernaaq-manna ataatsimiinnitsinni naammassillugu suliarineqarnissaa saqqummiummagu Atassummit pissusissamisoorsoraarput.

 

Aammalu inissaliassat siunnersuummi oqaatigineqartut pillugit Ineqarnermut, Attaveqarnermut Pilersuinermullu Naalakkersuisoqarfiup teknikkikkut siunnersuisartut peqatigilluinnarlugit nutaamik misissuilluarlutik nalilersuisimanerat Atassummit iluarisimaarparput. Taamaalilluta erseqqinnerusumik isummernissatsinnut tunngavissinneqarsimalluarluta.

 

Saqqummiussami aamma oqaatigineqarpoq inissaliassat siulliit 71-it napparneqarnissaannut Qaqiffiup illuutaata peerneqartariaqarnissaa kingunerisussaagaa.

 

Qaqiffiup peerneqarnissaannut tunngatillugu matumuuna Atassummit piumasarissavarput piffissaagallartillugu Qaqiffiup taartigisinnaasaanik ujartuinissaq assut pingaartikkatsigut, matumuuna Atassummit oqaatigaarput, ullumikkummi Qaqiffik taama atorluarneqartigisoq taarteqassanngippat tamanna inunnut katsorsartikkusuttunut kipisoornermik kinguneqarataarsinnaanera aarleqqutigigatsigut.

 

Ilanngullugu Naalakkersuisumut Qaqiffiup taartigisinnaasaannik Nuummi pissaqassanngikkaluarpat illoqarfiit ilaanni periarfissanik misissuisoqarnissaa Atassummiit kaammattuutigaarput.

 

Taamatut oqaaseqarluta missingersuutinut ilanngussat 2 million kruuninik aningaasartallit Inatsisartut 2002-mut ilassutitut aningaasaliissutinut ilanngunneqarnissaannik Naalakkersuisup qinnuteqaataa Atassummiit akuersaarparput, Aningaasaqarnermullu Ataatsimiititaliami suliareqqinneqarnissaa inassutigalugu. Qujanaq.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuata tullia, Siumut.

Qujanaq. Tulliullunilu oqaaseqassaaq Asii Chemnitz Narup, Inuit Ataqatigiit.

 

Asii Chemnitz Narup, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.

Qujanaq. Inuit Ataqatigiit aalajangiiffigisassatut siunnersuut manna, pingaartumik maani Nuummi inissaaleqinerujussuaq nanertuutaaqisoq aamma akiorniarumallugu taperserniarparput, kisiannili Ineqarnermut, Attaveqarnermut Pilersuinermullu Naalakkersuisoqarfik aamma uparuarumanngitsoorumanagu, taassumami pilersaarusiornerlunnersuata taamatut qinnuteqartariaqarneq aamma pilersissimammagu.

Pilersaarusiornerlunneq qalleqqillugulu tusarlerneqarpugut pilersaarusiorluarnerup aamma malitsigisaanik inissiat pineqartut napparneqarnissaannut atatillugu imigassaajartittarfik Qaqiffik aamma piiarneqartariaqalissasoq, taamaalillutalu aamma aningaasarpassuarnik 8-9 million kruuninik 2003-mut aningaasanut inatsisissaq suliarilerutsigu immikkoortitsisariaqalissalluta.

 

Inuit Ataqatigiit tamanna assuarnartutut isumaqarfigaarput, sakkortuumillu Naalakkersuisunut piumasaqaatigissallugu Ineqarnermut, Attaveqarnermut Pilersuinermullu Naalakkersuisoqarfimmit pissutsit immikkut alaatsinaaqqullugit, siunissami taamatut pisoqaqqinnginnissaa anguniarlugu, ataasialinngilagummi kingusiinnakkut tusarleqartarluta pilersaarusiornerluttarnerup kingunerisaanik aningaasaliisariaqartarnitsinnik.

 

Soorlumi 1990-ikkut aallartilaaginnartut Sarfannguani tunisassiorfiliortoqallarmat imilersornissaa aamma puigorluinnarlugu taamatut iliortoqartoq Qorlortorsuarmi eqalunnik tukertitsiviliortoqarmat allarpassuartigullu.

 

Pissutsit tamakku assuarnarluinnartut inniutaasimanngitsut paasinarpoq. Tamanna ajuusaarnarpoq, Naalakkersuisullu inakkumavagut suli pitsaanerusumik pilersaarusiorniartaqqullugit, pisariaqanngilarmi kukkuluttuutit uteqattaartuarnissaat.

 

Qaqiffik eqqartortillugu Inuit Ataqatigiit naggasiutigalugu Naalakkersuisunut aamma apeqqutiginngitsoorusunngilarput qaqugu Frederiksberg Centerimik suleqatiginninnerput unitsissaneripput. Ilisimaneqartutuummi taassuminnga isumaqatigiissuteqarsimaneq akikitsuinnaasimanngitsoq tusarlerneqartarpugut, isumaqatigiissutertarpiaa qanorpiaq imaqarnersoq ulloq manna tikillugu suli naak aamma takusimanngikkaluarlutigu.

 

Naalakkersuisup apeqqummut tassuunga akisussaasoq Inuit Ataqatigiit naatsorsuutigivarput naammaginartumik akissuteqarsinnaajumaartoq.

 

Taamatulli oqaaseqarluta apeqquteqareerlutalu Inuit Ataqatigiit Naalakkersuisut qinnuteqaataat manna akuersaarparput.

 

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuata tullia, Siumut.

Qujanaq. Tulliulluni oqaaseqassaaaq Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat.                     

Nuummi sulisunut inissiat katillugit 93-it sanaartorneqarnissaannut tunngatillugu 2001-imi Aningaasanut inatsisip suliarineqarnerani Kattusseqatigiinniit ilaatigut Dronning Ingrid Napparsimavissuani aaqqissuusseqqinnermut atatillugu sulisoqarniarnerup pitsaanerulersinneqarnissaa siunertaralugu suliniutinut paasinnilluta aningaasaliissutissanut akuerseqataanikuuvugut.

 

Siullermik erseqqissassavarput Kattusseqatigiinni pingaartilluinnaratsigut Inatsimmi aningaasaqarnikkut pitsaasumik tutsuiginartumillu aqutsineq ingerlatsinerlu soqutigisatta pingaartitattalu aamma ilagilluinnarmassuk. Taamaammat suliassanut assigiinngitsunut tunngatillugu pilersaarusiorluarnissaq aammalu pilersaarutaareersut sapinngisamik attatiinnarnissaat siunniusimasariaqarnissaallu pingaartipparput.

 

Taamaammat pilersaarutinik sunilluunniit kipusoortoqannginnissaa aammalu pilersaarusiornermi akisussaasut pissutsinik piviusunik pilersaarutit aallaqqaataaniilli tamakkiisumik Naalakkersuinermik suliaqartunut paasissutissiisarnissaat assorujussuaq Kattusseqatigiinniit pingaartipparput, tassami taamaattoqanngippat pilersaarutit ilaasa piviusunngortinneqarsinnaanerat aammalu sanaartornermi kinguaattoornerat suli annerusut pisarsinnaanerat aarleqqutigisariaqarmat.

 

Taamaattumik Kattusseqatigiinniit pakatissutigaarput Aningaasanut inatsisip akuersissutigineqarneraniit qaammatit marlussuinnaat qaangiutiinnartut Naalakkersuisut Inatsisartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaannut suliassat tunngavigisaasa allanngortinneqarnissaat pillugu qinnuteqaateqareersimagaluarmat.

 

Kattusseqatigiinniit tupiginngilluinnarparput Inatsisartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaata suliaq Inatsisartunut aalajangigassanngorlugu ingerlateqqinnissaa innersuussutigisimammassuk, tassami Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut pilersaarutit annertuut siunissami imaaliallaannarlugit allanngortitertalissagutsigit tamatuma aningaasatigut sanaartornermullu qanoq sunniuteqapiloorsinnaanera kialluunniit eqqarsarlualaarsinnaasup takunngitsoorsinnaanngimmagu.

Taamaattumik allannguinissamik Naalakkersuisut siunnersuutaat Kattusseqatigiinniit imaaliallaannarlugu akuersaaruminaatsipparput, illua-tungaatigullu kukkunermut pilersaarusiornermullu suna pissuterpiaanersoq ereqqissumik nassuiaateqarfigineqarnissaa suliap aappassaaneerneqannginnerani ataatsimiisitaliami susassaqartumi sukumiisumik misissuiffigineqarnissaa piumasaqaatigaarput. Tamatuma saniatigut Qaqiffiup inissisimaneranut tunngasut tamakkiisumik paasissutissiissutigineqarnissaat aamma piumasaqaatigaarput.

 

Taamatut naakkaluamik oqaaseqarluta suliap aappassaaneerneqannginnerani Aningaasaqarnermut Ataatsimiisitaliami sukumiisumik suliarineqarnissaa inassutigaarput.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuata tullia, Siumut.

Qujanaq. Tulliulluni oqaaseqassaaq Otto Steenholdt, attaviitsoq.

 

Otto Steenholdt, attaviitsoq.

Siunnersuut soqutiginartoq pilersaarutaanerusunillu imaqartoq tusaatissatut tiguinnarnagu annikitsoralaannguamik apeqquteqarlungalu siunnersuuteqarfiginiarpara.

 

Ukiuni makkunani sanaartukkat sannarlutaanerujussuat ineqartunit naammagittaalliuutigineqartuarpoq, massa inissiat ilaat nutaarsuugaluartut.

 

Uninngaffiginerusassara tassa inissiani quleriinni qulliit uffarfiiniit erngup ininut alliunerusunut kuuttarnerani naammagittaalliuteqartuarneq uanga nammineq paasiniaallatsiarnera aallaavigalugu Danmarkimi sanaartornermut tunngatillugu maanna inatsisaalerpoq, uffarfiit allalluunniit naqqi masattartussat sanaat ussissarneqartalermata erngup pitarsinnaanngisaanik, ilaatigut taaguuteqarpoq qallunaatut Avåderumssystem@, tassani  ussissaat membram pineqarluni. Taanna nutaaliaavoq tassalu oqaatigineqarpoq siunissami Danmarkimi inissianik sanasut inatsisikkoortumik taanna atortassagaat.

 

Naalakkersuisumut inassutigissavara sanaartornermi isumannaalliliinissaq pissutigalugu Danmarkimisut qulaani taasara tassa Avåderumssystemmimbram@ inatsisitigut aamma nunatsinni atortuulerneqarnissaa piaartumik isumaginiaqqullugu. Tassami nunatsinni sanaartorneq ukiuni makkunani nukingiussaq pitsaanerusumik ilaatigut inerneqartalernissaa siunertaralugu.

Sanaartukkat sivisunerusumik pigissagaanni uani oqaatigisara aaqqinneqartinnagu qisuttat aannerannik aaqqissoqqinnissaannilu akisoorujussuanngortussat asu eqqarsaatigalugit taamatut Naalakkersuisoq inussiarnersumik saaffigaara, neriullunga taanna oqaatigisara aamma atorfinittamigut qanoq iliuusigiffigeqquniarlugu. Pingaaruteqarluinnartutut isigigakku nutaarsuarmut inimut iseraluarluni qulaaninngaanniit kuuffigineqartuarnermik oqalunneq pingaarnerpaamik unitsittariaqalermat.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuata tullia, Siumut.

Qujanaq. Maannalu akissuteqassaaq Ineqarnermut, Attaveqarnermut Pilersuinermullu Naalakkersuisoq.

 

Jørgen Wæver-Johansen, Ineqarnermut, Attaveqarnermut Pilersuinermullu Naalakkersuisoq, Siumut.

Naalakkersuisuniit nuannaarutigalugu maluginiarparput amerlanerussuteqangaartut siunnersuut taperserlugu oqaaseqarmata, oqaaseqartullu ataasiakkaarlugit oqarfigilaarusuppakka.

 

Siullermik Siumup oqaaseqartua Mikael Petersenimut tunngatillugu paasilluarsinnaavara aappassaaneerneqannginnerani finansudvalgimit suliarineqarnissaa aamma kissaatigimmagu, ilaatigullu Aningaasaqarnermut Ataatsimiisitaliami suliarineqarnissaanut atatillugu paasissutigisinnaavara ataatsimut katillugit kvadratmeterit uani pineqartut 6.981-inik amerlassuseqarmata, taannalu aningaasaliissutinik 115 millioninik dividererqarpat takuneqarsinnaassaaq uani kvadratmeterimut aki 16.000 sinneqalaartut pineqarmat.

 

Soorunami nalilersorsimagaluarparput aamma sannaap akitsornerata nalaani imminut akilersinnaanerunnginnersoq. Nutaamik pilersaarusiorneq, kisianni matumani oqaatigineqassaaq pilersaarusiornermut maakkut 6 millionit atorneqareermata, taamaattumik taakkua 6.400 missaanik ilanngaatigineqassappata taava kvadratmeteri uani pineqartoq massakkut oqaatigineqarsinnaassaaq 5.600 missaanniittoq. Tassa pilersaarusiornermut aningaasartuutit ilanngaat unammillersinnaasumik nutaamik pilersaarusiortoqassappat taava pinngitsoorani taassuminnga akikinnerusariaqassapput.

 

Taannalu nalilersuinitsinni piviusorsiunngitsutut nalilersimavarput pingaartumik sumiiffik taanna eqqartorneqartoq eqqarsaatigalugu.

Qaqiffimmut tunngassuteqartut taakkua aamma Siumuminngaanniit Nuup Kommunea ilaatigut peqatigalugu aaqqiivigineqarnissaa naammassiniaqquneqarpoq. Tassuunga tunngatillugu oqaatigerusuppara aallaqqaataaniilli Qaqiffiup nalaani sanaartornerit taakkua ingerlanneqarnissaa pilersaarutaammat.

 

Taamaattumik aallaqqaataaniilli aamma pilersaarutigineqarpoq naluneqaranilu karatertarfik uumasunillu qimarnguik Qaqiffillu piiarneqartariaqassasut.

Taamaattumik Naalakkersuisuniit tupaallaatigineqartariaqartutut isiginngilagut.

 

Siumup saqqummiussaa una inissiat pilersinneqareernerasigut periarfissaqassanerluni piginneqatigiilluni illuutilinnut tunisinnaanissaat taanna assut soqutiginarpoq, aamma misissoqqinneqartariaqartunut ilaalluinnarpoq.

 

Atassut sinnerlugu Jakob Sivertsenip oqaaseqaataannut aamma qujarusuppugut maluginiarpara Atassummiit iluarisimaarneqartoq maannangaaq taamatut saqqumiussisoqarnera, aammami oqaluuserisassani immikkoortuni siuliini tamatta ugguutigalugit saqqummiunneqanngitsoorsimasut itisuumik oqaluuseraagut, matumanilu pineqartoq tassaavoq siusinaarluni saqqummiussineq, taannalu nuannaarutigineqarmat maluginiarneqarmallu nuannaarutigaara.

 

Qaqiffimmut tunngatillugu Atassutip oqaaseqaataat tassaavoq Nuuk kisiat misissuiffiginagu aammli kommunit allat piumappata periarfissaqarnersoq taanna ilanngullugu misissuinernut ilaatinneqartariaqartoq. Taanna pillugu Peqqinnissaqarfimmut Naalakkersuisoq oqaaseqarnissaa naatsorsuutigaara.

 

Pilersaarusiornerlunneq Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuata Asii Chemnitz Narupip oqaaseqarnermini oqaatigaa siusinnerusukkut aamma ullumikkut ilaatigut eqqartorpakka suut tunngavigalugit pilersaarusiorneq nutaaq januarip aallaqqaataani atuutilersinneqartoq malittarisassat suut tunngavigalugit massakkut ingerlanneqartussanngortoq, aammalu eqqaallugu kommunit immikkut isumaqatigiissusiornissaminnut periarfissaqarmata. Taamaaliornikkut neriuutigaarput aamma maannakkut januaripaallaqqaataaninngaanniit Sanaartornermut Pisortaqarfik aningaasanik nukittorsaanissaminut atortussaminik ilaatigut aningaasaliiffigineqarmat taakkua aqqutigalugit pitsaanerusumik pilersaarusiortarneq angusinnaasoraarput.

Taava aamma maluginiarpara Inuit Ataqatigiit qinnuteqaatigineqartoq akuersaarniarlugu nalunaaruteqarmata.

 

Kattusseqatigiinnut tunngatillugu maluginiarpara qinnuteqaatigineqartoq akuerseqataaffiginianngikkaat, aammalu assut pakassissutigigaat maannangaaq qinnuteqartoqareermat, kisiannili tassa Aningaasaqarnermut Ataatsimiisitaliap piumasaqarnera najoqqutaralugu qinnuteqaateqarpugut, aamma soorunami taamatut iliortariaqarneq uggornaqaaq, kisianni massakkut sanaartorneq kinguaattooqqissanngippat taava qinnuteqartariaqarneq pivoq.

 

Otto Steenholdtip teknikimut apeqquteqaatai pillugit imaluunniit siunnersuutai pillugit neriorsuutigissavara taanna kingusinnerusukkut inuttaanut allakkatigut akissuteqarfigissagakku maanngaanniit massakkorpiaq akisinnaanagu misigisimagama.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuata tullia, Siumut.

Qujanaq. Tulliullunilu oqaaseqassaaq Peqqinnissamut Avatangiisinulllu Naalakkersuisoq.

 

Edward Geisler, Peqqinnissamut Avatangiisinuullu Naalakkersuisoq, Atassut.

Qujanaq. Uani Qaqiffiup qanoq aaqqiivigineqarnissaannut tunngassuteqartut pillugit partiinit allanillu oqaatigineqarmat taanna soqutiginaateqarpoq, tassami inuuiaqatigiinnut pingaaruteqartumik iluaqutaasumillu sunniuteqalereerluartoq Qaqiffik ingerlateqqissallugu avaqqunneqarsinnaanngilaq.

 

Taamaattumik taasuma arlaannut inissinneqarnissaannut tunngatillugu Nuup Kommunea kisiat pinnagu, kisianni kommunit allat soqutiginnissinnaasut aperineqassapput Qaqiffik sumi ingerlanneqarsinnaassanersoq. Tassuunakkut pingaaruteqarmat tamatumap isumaginnilluartuusup ingerlateqqinneqarnissaa aamma aqqutissiuutissallugu soqutiginarmat.

 

Taamaattumik taanna isumagissavarput, misissussavarput tamatumani qanoq pitsaanerusumik aaqqiisoqarsinnaanera ujartussallutigut, inissaa eqqarsaatigalugu. Maangaanartinnianngilarput kisianni misissussavarput. Qujanaq.