Ullut ataatsimiiffiusut arfersaneq aappaat, tallimanngorneq 10. maj 2002, nal. 19.45

Oqaluuserisassaq immikkoortoq 21

Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu inissiaataasa attartortittakkat nammineq pigisassanngortinneqarnissaat pillugu Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersut.

(Ineqarnermut, Attaveqarnermullu Naalakkersuisoq)

(Aappassaaneernera)

 

Jørgen Wæver Johansen, Ineqarnermut Attaveqarnermut Pilersuinermullu naalakkersuisoq, Siumut.

Qujanaq

Naalakkersuisut sinnerlugit Inatsisartut Attaveqarnermut Pilsersuinermullu aamma Ineqarnermut Ataatsimiititaliaata isumaliutersuutaannut isumaliutiissiissutaanullu sukumiisumut qujavunga.

Naalakkersuisut paasivaat pigisatut inissianngortitsisoqassatillugu attartortut minnerpaamik affaasa peqataasariaqarnerannik Naalakkersuisut peqatigitillugu iluarisimaarlugu paasivaat ataatsimiititaliami amerlanerussuteqartut siunnersuutip massakkutut isikkoqarluni akuersissutigineqarnissaa ilaleraat.

 

Siunnersuut kommuninit attartortunillu soqutiginninnermit aallaaveqarpoq. Taamaattumik Naalakkersuisut Inatsisartut Attaveqarnermut Pilersuinermullu aamma Ineqarnermut Ataatsimiititaliaat qujassuteqarfigaat siunnersuummik, ineqarnermut tunngasuni innuttaasut akisussaaqataanerisa siuarsarneqarnissaaannut kommuninut ataasiakkaanut aaqqissuussaanikkut annertuumik periarfissiisumik, sukumiisumik oqaluuserinnissimanerannut.

 

 

Naalakkersuisut ataatsimiititaliaq isumaqatigaat inissianik attartortittakkanik tunisinermit isertitassatut naatsorsuutigineqarput tunngavigalugit nutaanik inissiornissamut kommunit periarfissinneqarnissaat siunnersuutip siunertaasa ilagimmassuk.

 

Naalakkersuisut paasivaat aamma ataatsimiititaliami ilaasortat ikinnerussuteqartut Naalakkersuisut isumaqatigigaat inissiap sumi inissisimanera tunngavigalugu imaaliallaannaq nalilerneqarsinnaanngimmat. Ajornartorsiutit ikinnerussuteqartut isumaliutissiissummi assersuusiorfigaat.

 

Niuernermi nalinginnaasumik akip aamma teknikikkut aningaasaqarniarnikkullu naliliinerit tunngavigalugit akit assigiinngissutaat ilaatigut inissiap sumi inissisimaneranik tunngaveqarpoq. Taamaattumik inissiat marluk, aappaa kangerlummut isikkivilik aappaalu aqqusinermut isikkivilik, niuernermi nalinginnaasumi assigiinngitsunik akeqartillugit tunineqassapput. Tamanna qularutigineqassanngilaq.

 

Taamaattumik peqqussutissatut siunnersuummi ilaatigut sumi inissisimaneq tunngavigalugu nalimi assigiinngissuteqartoqarsinnaanera isiginiarneqareersimavoq., tassami iluanaarutigineqarsinnaasaraluaq ukiuni qulini assigiiamik nalikillisarneqartarmat.

 

Attartortoq inissiaminik pisisoq kinguninngualu tuneqqiisoq ukiuni siullerni pingasut tallimallu akornanni iluanaaruteqarluni tunisisinnaagunanngilaq. Tamanna iluanaarutigisinnaasamik utertitsisussaatitaanermik peqquteqarpoq tunisinermilu pisortanit taasigassarsiat erngerlugit utertinneqartussaammata, aammalu pigisanik aalaakkaasunik qularnaveeqqusiilluni taarsigassarsiat annertunerusunik ilanngarneqarsimanavianngimmata. Tamatuma saniatigut pigisanik niuerneq piginnittuunermut uppernarsaatinut, siunnersuisunut akileraarutinullu aningaasartuutit annertuujusarput.

 

Attartortoq inissiaminik pisisoq ukiullu 10-it, 15-it 20-lluunniit piginnittuuinnartoq iluanaarutigisinnaasani utertissanngilai, tunisinermili pisortanut taarsigassarsiami sinneri akiligassaralugit.

Ukiut 25-it qaangiutereerpata taarsigassarsiallu akilerneqareerpata illumik qularnaveeqquteqarsinnaanermut killilersuutit atorunnaassapput, illulu akileerusunnerpaamut tunineqalersinnaalissaaq.

 

Ajornartorsiut Naalakkersuisut paasilluarsimavaat isumaqarlutilli periaaseq toqqarneqarsimasoq ajornartorsiutaasinnaasut saqqummiunneqartut amerlanersaannut aaqqissutaasinnaasoq. Sumi inissisimaneq apeqqutaatillugu illup akia nalilernqassappat, assersuutigalugu kangerlummut isikkiveqarnerminut akiliisimasoq tupinnanngitsumik salloqittarneqarsimasutut misigisimassaaq.

 

Ataatsimiititaliamut ilaasortap ikinnerussuteqartup ataatsip Naalakkersuisut kaammattorpai apeqqutit marlussuit akissuteqarfigeqqullugit, taamatullu aamma ilaasortap kissaatigalugu suleqatigiissitaliortoqassasoq Inatsisartut 2002-mi ukiakkut ataatsimiinneranut nassuiaateqartussamik.

 

Naalakkersuisut aaqqissuussinerup qanimut malinnaavigineqartariaqaneranik angusallu nalunaarsorneqartariaqarnerannik nalilersorneqartariaqarnerannilu ilaasortaq isumaqatigaat. Naalakkersuisulli isumaqarput Inatsisartut 2002-mi ukiakkut ataatsimiinnissannut nassuiaasoqartariaqanngitsoq, naatsorsuutigineqarmat saqqummiussassaqartoqarnavianngitsoq. Peqqussutissatut siunnersuummi takuneqarsinnaavoq siunnersuut julip aallaqqaataani 2002-mi atuutilissasoq. Taamaattumik Naalakkersuisut isumaqarput nassuiaateqartoqannginnerani sivikinnerpaamik ukioq ataaseq marlulluunniit nalilersuivigissallugit pissusissamisuussasoq.

 

Pisinermik aningaasalersuineq immini eqqarsaatigalugu ataatsimut isigalugu ukiuni 25-ini taarsersuinissaq pineqarpoq. Pisinermi akiliutip ilaa pigisamik aalakkaasumik qularnaveeqqusiussilluni taasigassarsinermit aningaasalersorneqartoq ukiuni 15-ini siullerni akilersorneqassaaq. Ukiuni qulini tulliuttuni pisortani taarsigassarsiat, ukiuni 15-ini siullerni erniaqaratillu akilersuutitaqanngitsut, akilersorneqassapput.

 

Pingaaruteqarpoq piffissap aningaasalersuiffiusup sivitsorneqaqqinnginnissaa, inissiammi tunineqartut ilarpassui ukiunik arlalinnik pisoqaassuseqareersinnaammata. Assersuutigalugu inissiani ukiunik qulinik pisoqaassusilinni ukiut 25-it qaangiuppata, inissiat ukiunik 35-inik pisoqaassuseqalersimaneranni, aningaasaliissuteqaqqinnissamut pisariaqartitsisoqarnissaa naatsorsuutigineqarsinnaavoq.

 

Inissiat qassit tunineqarsinnaanerat pillugu ikinnerussuteqartut apeqqutaat eqqarsaatigalugu Nuup Kommuniata siusinnerusukkt ilimatitsissutigaa naatsorsuutigalugu inissiat 1.000-it missaasa tunineqarsinnaanissaat. Naalakkersuisut Nuup Kommuniata isumalluarnera isumaqatiginngilaat.

 

Naalakkersuisut aqutsisoqarfiinit aningaasalersuisarfinniillu missingiinerit tunngavigalugit naatsorsuutigineqarpoq ukiuni siullerni tallimani nuna tamakkerlugu inissiat 375-it missaasa tassa 30.000 kvadratmeterit missaasa, tunineqarsinnaanissaat ajornassanngitsoq. Tassani ilaqutariinnut inissiat ataasiakkaat marloqiusallu, illut uigulukutsut inissiarsuillu quleriiaat mikinerusut pineqarput. Tunisinerit amerlassusissaat soqutiginninnermit, avataanit aningaasalersugaanermit aningaasaqarnermullu naalakkersuinermik tunngaveqassaaq.

 

Naalakkersuisut naliliipput inissianik tunisinermut atatillugu peqquserluttoqartarinissamut periarfissaqassanngitsoq. Qularnaarneqareerput pigisanik aalakkaasunik qularnaveeqqusiilluni taasigassarsianut 50%-inut, kommunimut Namminersornerullutik Oqartussanulluunniit taarsigassianut 40%-inut kiisalu niuernermi akip aamma teknikikkut aningaasaqarniarnikkullu naliliinerit tunngavigalugit akip assigiinngissutaanut matussissutissat. Iluanaarutissaraluit pisortanillu 40%-imik taarsigassarsiat piginnittut nikinneranni pinngitsooratik akiligassanngortartussaappu t.

 

Naggaterpiaatigut ataatsimiititaliaq isumaliutissiissutaanut sukumiisumut qujassuteqarfigeqqikkusuppara, taamatullu oqaaseqarlutik Naalakkersuisut matumuuna inassutigaat Namminersornerullutik Oqartussa kommunillu inissiaataasa attartortittakkat pigisatut inissianngortissinnaanerat pillugu Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut massakkutut isikkoqarluni pingajussaaniigassanngortinneqassasoq.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut siulittaasuat, Atassut.

Naalakkersuisut ilaasortamut qujavugut. Maannakkut partiit Kattusseqatigiit Attaviitsullu oqaaseqartuinut nuuppugut, siulliulluni oqaaseqassaaq Tommy Marø Siumut.

 

Tommy Marø, Siumup oqaaseqartua.

Namminersornerullutik Oqartussat Kommunillu inissiataasa attartortittakkat namminerisamik pigisatut inissianngortinnissaat pillugit Inatsisartut peqqussutissaata aappassaaneerinnermi Siumumiit imaattumik oqaaseqarfigissavarput.

 

Ukiorpassuarni pisortat inissiaataasa attartortittakkatut atugaanerat pillugu Naalakkersuisut attartornermiit piginnittuulernissamut peqqussutissamik Inatsisartunut saqqummiussaqarnerat aammaarluta Siumumi pingaarluinnartutut pitsaasumillu aallariarfittut isigigatsigut oqaatigeqqissavarput.

 

Siullermeerinninnermi oqaatigisagut uteqqinngikkaluarlugit oqaatigisariaqarpoq siunissaq ukiorpassuarnilu oqaluuserineqartuarsimasoq kiisami piviusunngornissaminut piareerluinnalersimasoq.

 

Soorlu aamma Inatsisartut Ineqarnermut Attaveqarnermut Pilersuinermullu Ataatsimiititaliaata isumaliutissuummini ilanngullugu naliliinermini oqaatigigaat siunnerfittut pitsaasutut isigalugu.

 

Ilanngullugu Siumumiit iluarisimaarparput Ataatsimiititaliaq sukumiisumik suliaqarnermini peqqussutissap inaarutaasumik akuerineqartinnagu peqqussutissamut attuumassuteqarsinnaasut tusarniaaffissat ilaasa aggersarneqarsimanerat. Soorluttaaq aamma Ineqarnermut Attaveqarnermut Pilersuinermullu Naalakkersuisoq peqqussutissamut atatillugu apeqqutit aalajangersimasut pillugit isumasioqatigineqarsimasoq.

 

Ullumikkut pisortat inissaaterpassui attartortittakkat peqqussutip atuutilerneratigut qularutissaanngilaq akiliisinnaasuteqartunut annertuumik inigisaminnik piginnittuulernissaminnut periarfissamik kusanartumik tunineqassasut.

 

Siumumiit nalilersuinitsinni ullumikkutut piginnittuulerumanatik attartuinnarnissaminnilli siunniussaqarsimasut ataqqineqarlutik peqqussutissakkut piginnaatitaaffiisa qularnaarunneqarniarnerat iluarisimaaratsigut oqaatigissavarput.

 

Siunnersuutip uuma attartortumiit soqutigineqarluarluni peqataaffigineqarluarnermigut angusassat pingaarnerit ilagisussaavaat inissianik Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu tuniniaanermikkut aningaasat isaatinneqartut atorlugit nunatsinni inissaaleqinerup annikillisarnissaanut nutaanik inissaliornernut atoqqinneqarnermikkut ajornartorsiummik qaangiiniarnerat. Soorlu aamma Ineqarnermut Attaveqarnermut Pilersuinermullu Ataatsimiititaliap isumaliutissiissummini taasimagaat.

 

 

Siumumiit ersarissumik oqaatigissavarput inigisaminnik piginnittuulerumallutik tiguserusuttunut Naalakkersuisut peqqussutissamut siunnersuutaat Siumumiit paasilluarlugu akuersaaratsigu. Soorluttaaq aamma Ineqarnermut, Attaveqarnermut Pilersuinermullu Ataatsimiititaliami amerlanerussuteqartut innersuussutigigaat.

 

Siumumiit ersarissumik oqaatigissavarput pisortat inissiaataanni attartortut piginnittuulerusuttulli sapinngisamik inissianik atuisut amerlanerpaat kissaatigippassuk kikkunnut tamanut isumaannaanerpaamik aaqqiinertut isigisariaqarnat.

 

Tassanimi qularnaagassat pingaarnerit ilagilluinnarpaat attartortut piginnilernermikkut nukittuumik isumannaatumik akisussaasoqartumillu peqatigiiffeqarlutik aqutsisinnaanissaat.

 

Aappaattut Siumumiit isumaqarpugut piginnittuulersussanut pisortanullu akilernersinnaajunerpaajussasoq attartortut amerlanerussuteqartut tassalu 3/4-isa inissiaq piginneqatigiiffigilerpassuk.

 

Pingajussaat Siumumiit Ataatsimiititaliami amerlanerussuteqartut siunniussaat isumaqatigaarput tassani oqarmata inissiat tuniniarnissaat teknikkikkut aningaasatigut nalingi atuutinneqartariaqartut.

 

Tassani isumaqataanerput tunngaveqarpoq kikkunnut tamanut assigiisitsinissaq Siumumiit pingaartikkatsigut akiliisinnaasuseqarnerusut salliutinissaat aallaaviutinnagu.

 

Naggataatigut Siumumiit Naalakkersuisunut kaammattuutigissavarput ukiorpassuarni pisortat inissiaataanni ataannavissumik inigisaminnullu tunniusimalluarlutik akilersuiuarsimasut ineqarnerminnut piginnittuulersinnaanerat immikkut isigineqarluni allaanerusumik aaqqiivigineqarsinnaanerat nalilersoqqullugu misissoqqullugu.

 

Tassani Siumumiit isiginiarpagut ataannavissumik ukiunit 30-it sinnerlugit ineqarsimasut.

 

Taamatut oqaaseqarluta Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu inissiaataasa attartortittakkat namminerisamik pigisatut inissianngortinnissaat pillugu Naalakkersuisut peqqussutissatut siunnersuutaat oqaaseqarfigaarput. Taamatullu isikkoqartillugu pingajussaaneernissaa inassutigissallugu.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut siulittaasuat, Atassut.

Tommy Marø qutsavigaarput. Tulliulluni oqaaseqassaaq Godmand Rasmussen Atassut.

 

Godmand Rasmussen, Atassutip oqaaseqartua.

Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu inissiaataasa attartortittakkat namminerisamik pigisatut inissianngortinnissaannut pineqartumullu tunngatillugu Atassumiit imaattumik oqaaseqaateqassaagut.

 

Soorluli naluneqanngitsutut ukiuni arlaqalersuni oqallisaajuartarsimavoq inissianik attartortut namminneq attartukkaminnik piginnittuulersinnaanerat. Ilami ukiorpassuarniluunniit inissiani ineqaraluaraanniluunniit inatsisit tamanna ajornartissimavaa.

 

Taamaattumik nuannerpoq Naalakkersuisut periarfissami qangalili ujartorneqartuartumik ammaassiniarlutik suliniuteqarsimanerat. Tamannalumi Ataatsimiititaliap amerlanerussuteqartup paasilluarlugu taperserpaa.

 

Taamaalilluni nunatsinni akissaqareersut namminerisaminik initaarsinnaanerat ammaatissammagu tamannarpiarlimi Ataatsimiititaliamit iluarisimaarneqarluni isummiunneqarpoq.

 

Aammattaarli attartortut inissiamillu tiguserusunngitsut manna tikillugu piginnaatitaaffiinik ataqqinninneq Ataatsimiititaliap iluarisimaarluinnarlugu oqaatigissammagu.

 

Atassummiit taamatut oqaaseqarluta pingajussaaneerneqarnissaannut akuersilluta taaseqataassaagut.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut siulittaasuat, Atassut.

Godmand Rasmussen qutsavigaarput. Tulliulluni oqaaseqassaaq Paninnguaq Olsen Inuit Ataqatigiit

 

Paninnguaq Olsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.

Siullermik ilisimasitsissutigilaassavara una suliarinikuugatsigut Naalakkersuisut akissuteqaataa suli tigunagu, kisiat taamaakkaluartoq ilisimasitsissutigissavara isummatsinni akissuteqaatit allanngunngimmat.

 

Inuit Ataqatigiit Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu inissiaataasa attartortakkat namminneq pigisassanngortinneqarnissaat pillugu Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuummut ima oqaaseqassuugut.

 

Ineqarnermut, Attaveqarnermut Pilersuinermullu Naalakkersuisumit Ataatsimiititaliamit isuamasioqateqarnitsinni Inuit Ataqatigiit apeqqutigisimavarput inissiat sumiikkaluartulluunniit inissisimanertik pillugu tunisiniarnermi ilanngullugit nalilersorneqartassanersut.

 

Inuit Ataqatigiit apeqqutitsinni taasumunnga Naalakkersuisoq ima ilisimatitsivoq: "Pitsaalluinnartup qanoq nalilerneqarnissaa inummiit inummut assigiinngitsorujussinnaavoq uanga pitsaalluinnartutut isigisara allat immaqa akornutissatut isigisinnaavaat"

 

Inuit Ataqatigiit Naalakkersuisup ilisimasitsissutaanut paasinninnerput imaappoq: Naalakkersuisoq naliliivoq inissiaq sumiluunniit inissisimagaluaruni aamma assersuutigalugu inissiami najugaqatigiiffiusumi ataatsimi arlariinnik inissiartalimmi taakkunannga arlaat ataaseq isikkivigilluinnartumi inissisimasoq inissianik allanit taasumannga inissisimalunnerusunit assersuutittut siullertut taaneqartumit isikkivilunnerusumit akimigut allaassuteqassanngitsoq.

 

Inuit Ataqatigiit naliliineq tamanna naapertuilluartumik ingerlatsinermut assersuussinnaanngilarput. Taamaattumillu inissiap sumi inissisimanini pillugu tunineqannginnermini ilanngullugu nalilersorneqartarnissaa pisariaqarluinnartutut isigalutigu.

 

Taamatummi pisoqassanngippat naatsorsuutigineqarsinnaavoq iluatsitsilluartut inimik pitsaasumik isikkivigissaartumik inissisimaveqarnini tunngavigalugu akikinaaralutik pisinissaminnut periarfissaqalersut. Inimut inissisimanerlunnermut isikkiviluttumut sanilliullugu.

 

Naak tunineqarmat inip sumiluunniit inissisimanini tunngavigalugu teknikkikkut akimik assigiimmik nalilerneqarsimagaluartoq.

 

Inuit Ataqatigiit naatsorsuutigisinnaavarput init inissisimanertik tunngavigalugit qanoq naleqartariaqanerat nalilersorneqanngippat init inissisimalluartut ininiit inissisimalluannginnerusuniit pilertornerusumik tunineqarsinnaanerat.

Taamaattumik Inuit Ataqatigiit init inissisimanertik tunngavigalugu ilanngullugit nalilersorneqartarnissaat pillugu Naalakkersuisut allannguutissamik siunnersuusioqqullugit matumuuna pingajussaaneeriisoqartinnagut kaammattussavagut. Massakkuugallartorlu siunnersuut taamatut isikkoqartillugu akuerisinnaanatigut nalunaarutigissavarput

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut siulittaasuat, Atassut.

Taavalu Paninnguaq Olsen qutsavigaarput. Tulliullunilu oqaaseqassaaq Morgen Kleist Kattusseqatigiit.

 

Morgen Kleist, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat.

Qujanaq. Aamma uanga aallaqqaammut erseqqissaatigissavara Naalakkersuisup akissuteqaatigisimasaa sioqqullugu uku allagaqaatigisimasagut suliarigatsigit, taamaammat qaleriiaarsinnaanissai taanna aamma maluniassavarput.

 

Ineqarnermut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaata siunertaa Kattusseqatigiinninngaanniit akerlerinngilarput. Tassami kommunit anginerusut ullumikkut utaqqiinnarmata inatsisissatut siunnersuummut.

 

Kattusseqatigiinniit oqaatigissavarput inatsisissami piumasaqaatitut allassimasoq tassalu 75%-i tassa 3/4-iisa aatsaat angunerisigut inissiani najugallit inissamik pisinialersinnaanissaat akuersaaruminaatsikkatsigut.

 

Oqaatigerusullugulu inissiarsuarnut attartortut 50% tassa affaasa akuersaarneratigut pisisinnaalernissaat ammaanneqarneratigut kaammattuutigerusukkatsigut orniginarnerutillugulu inatsisissatut. Piserusuttunummi annertuumik oqilisaataasinnaassammat siunnersuutigineqartumut sanilliullugu. Tassa 75%-imut piumasaqaammut.

 

Ajornartorsiutaalersinnaamammi inissiarsuarmi najugallit affaat piserusukkaluarlutik inatsisitigut pakkersimaartinneqarsinnaanerat

 

Naalakkersuisup qulaani taaneqartut tunngaviut ajornartorsiutigilersinnaasoq qanoq aaqqiisoqarsinnaanissaannut piareersimaffigineraat apererusupparput.

Qulakkeerneqanngitsullu ilagaat inissiarsuarni assigiimmik isikkiveqarnermut tunngasut, tassa init assigiit aappaa isikkivilik isikkiveqarnini pissutigalugu akisunerulissappat suut toqqammavigineqassasut paaserusukkatsigut.

 

Kommunit Kattuffiat oqariartuutaat qanoq aaqqiivigineqarsinnaanersoq ilanngullugu apeqquteqaateqarfigerusupparput tassalu:

 

Ukiuni akilersuiffiusinnaasuni sivitsuisinnaanissat 15-niit 20-nut tungaannut 25-30-inut Naalakkersuisut qanormitaava ammatigissappat sivitsuinissaq eqqarsaatigalugu?

 

Init qassit tunineqarsinnaanissaat naatsorsuutigineqarsimanersut Naalakkersuisunut ilanngullugu aamma apeequtigerusupparput.

 

Kattusseqatigiinniit maqaasisatta ilagaat illoqarfiit tassa Realkredit Institut-eqanngitsut taarsigassarsiorsinnaanermik peqatigiiffinnik imaluunniit qanoq taasarnerpaat, attaveqanngitsut qanoq aaqqiivigineqarsinnaanersut. Imaammammi ullumikkut kommunit annerit kisimik inatsisissatigut periarfissaqarmata taamatut oqarnitsinni eqqarsaatigivagut kommunit mikinerit periarfissaqatinneqalernissaat eqqarsaatigalugit.

 

Aningaaseriviit qanoq ammatigaat pilersaarutinut? Uani eqqarsaatigivarput Grønlandsbanki aamma Sparbank Vest-i.

Illunik tuniniaasartut tassa Ejendomsmægler-it qanoq suliamut oqariartuuteqarpat taamatut inissianik pisisinnaalernissamut tunngatillugu?

Imaassinnaammat naliliinermi eqaannerusumik atorneqarsinnaassasut.

 

Inatsisissap iluani oqaatigineqanngimmata kikkut tunisiniarnermut naliliisuussasut.

 

Marloqiusamik naliliisarnissaq Kattusseqatigiinniit pingaartillugu oqaatigerusupparput.

 

Kattusseqatigiinniit oqaatigerusupparput inatsisissaq pilersinneqalinnginnerata kingorna misissuititsisoqarnissaa ammaffigeqqullugu, uani eqqarsaatigivagut KANOKOKA, Realkredit Instituti, aningaaseriviit illunik tuniniaasartullu taakkua inissianik pisiniartunut qanoq ammatiginersut. Sukumiisumik paasiniaaffigissallugu soqutigineqaateqarmata.

 

Tassami illoqarfiit Realkredit Institut-eqanngitsut periarfissaat suunersut aammattaaq pulaajarneqassammata.

 

Paasiuminaatsitatta ilagaat Kommunit Kattuffiata Naalakkersuisut piumasaqaataannut qanoq qisuariaateqarsimanersut, kommunit tamat eqqarsaatigalugit. Ullumikkummi takussutissaqannginnatta KANOKOKA-p sunarpiaq oqariartuutiginiarneraat.

 

Taamatut oqaaseqarluta peqqussutissatut siunnersuummut oqaaseqarpugut, neriuutigalugulu Naalakkersuisup ammaffigissagaa inissianik pisisinnaanermut piumasaqaat 75%-inik 50%-nut apparsinnaanissaannut ammatitsisinnaanissaat. Qujanaq

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut siulittaasuat, Atassut.

Morgens Kleist qutsavigaarput. Tulliulluni oqaaseqassaaq Otto Steenholdt Attaviitsoq.

 

Otto Steenholdt, Attaviitsup oqaaseqartua.

Isumaliutissiissut iluarisimaarpara taamaattorli uninngaarfiginerusara tassaalluni ikinnerussuteqartut eqqartorsimasaat tassa maanna nalunngisatsituut illut inissisimaneri akiinut aalajangiisorujussuupput. Maani soorlu Nuummi eqqarsaatigiinnaraanni tamanna piviusuuvoq. Inissisimalluartoq akisoorujussuuvoq, aningaasaateqarluanngitsunut pisiarissallugu eqqarsaatigineqarsinnaajunnaareerpoq.

 

Inissianik piginnilersussat aamma isikkivik pingaartissavaat, akinullu aamma sunniuteqartinniartassallugit qularinngilluinnarpara taannarpiaq sanileriikkunni isumaqatigiinngitaasalerumaartoq. Taamaattumillu maangangaaq eqqarsaatigilluartariaqalersoq.

 

Tamanna taasara suli itinerusumik oqallisigisariaqarpoq. Inissiat isikkiviluttut pisiariumaneqarnatik napaannalersussat, taamaattoqaratarsinnaammammi, piginneqatigiinnut ajonartorsiortitsilersinnaapput. Maani eqqarsaatigaara aamma inoqartarmat inissaaleqilluinnartuusunik imaluunniit unnuami nuannaarusuttartunik tamakkua inoqanngitsut oqquaffigisimaarneqarlutik nipiliorfigineqalertuarpata. Namminneq akiliillutik pitsaasumik eqqissillutik ineqarusuttunut sakkortuumik akornusersuilersinnaammata. Aamma tassuunga tunngatippara piginnittut tassa pivinnivissut namminneq akilerlugit najugallit attartortullu inissiani uanga eqqarsaatiga aallaavigalugu ataatsimoornissaat tulluartuunngilaq.

 

Qangali maanngaanniit oqaatigisarpara pigisaqarnerup qanoq nuannissusia nammineq akilikkanik nammineq pigisaqarnerup paarsilluarussuseq nassatarisaa. Piginnittup pigimmagu taakkuli aamma inissiami ineqateqassagunik attartortuinnarnik "taamatut oqassagaluaruni immaqa nikassaagaluarnersoq" attartortuinnarnik pigisap paarisaannik imannarsuaq eqqarsaateqanngitsunik. Piginnittup (Kommuniunngikkuni Namminersornerullutik Oqartussat) qanoq ilioraluarunik akilerumaagaannik eqqarsartunik. Taakkua marluk ineqatigiilluarsinnaasutut takorluunngilakka.

 

Taamaattumik Naalakkersuisut taanna oqaatigisaat amerlanerussuteqartunik piumaneqarpat akuersaarsinnaallugu, kisianni suli sinneruttoqassaaq immaqa qujanartumik inigisamik asserluinnaanut allamut nuuttunik kisiannili ini taanna qimataq isikkivilussimariarpat pisiarineqarumagunnaarlunilu oqarta illoqarfinni angisuuni pinnguarfittut ikaffittut ilissappat akiliillutik pisisimasunut eqqissinartumik kinguneqarsinnaanngimmat.

Ataatsimiititaliamiuna taanna iluamik tamualluarneqalaarili isumaqarama pitsaanerulluinnassagaluartoq isumaqatigiilluinnartut tamarmik inissiaq pisimassappassuk aaliangersuillutik taanna tamaat qanoq iliorlugu peqatigiillutik iluarsassanerlugu. Kisianni taamaassimassanngeriarpat inillu ilaat isikkiviluttoq tunineqarsinnaajunnaariataaraluarpat qanoq pisoqarnissaa eqqarsaatigillaqqullugu.

 

Isumaliutissiissut soqutiginartutut nalilerpara.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut siulittaasuat, Atassut.

Otto Steenholdt qutsavigaarput. Taavalu maannakkut oqaaseqaqqissaaq Naalakkersuisunut ilaasortaq, Ineqarnermut Naalakkersuisoq.

 

Jørgen Wæver Johansen, Ineqarnermut Attaveqarnermut Pilersuinermullu naalakkersuisoq, Siumut.

Qujanaq. Siullermik partiit Kattusseqatigiit Attaviitsullu oqaaseqartuinut qujarusuppunga. Isumaqarpunga isumaqatigiinnissuterput isumaqatigissutaanngitsoq, peqqussutissatut siunnersuut atuarluaraanni.

 

Akigitinneqartut eqqarsaatigalugit uani peqqussutissiatut siunnersuummi paragraf 7 immikkoortoq 3-imi imatut ilaatigut allassimasoqarpoq: Inissiaqarfiup imaluunniit inissiap nalinga tamanullu ammasumik tuniniaanikkut tunineqarnerani akiusussatut naatsorsuutigisat illunut tuniniaasartumit naatsorsorneqassapput. Tassa imaappoq nalinga nalilersorneqassooq taava aamma markedsprisia nalilersorneqassaaq.

 

Taava paragraf 11-mi imatut allassimasoqarpoq: Inissiap pisiarinerani akiusoq tassa taanna teknikkikkut nalinga. Inissiat niuernermi akigisinnaasaatut naliliinermik 5%-imik appasinneruppat inissiap tuneqqinneranut atatillugu iluanaapilunniarsinnaaneq pinaveersaatinniarlugu inissiaq pisisup inissiaq Naalakkersuisunut Kommunalbestyrelsimut aningaasat nalingisa nikerarneranut pisinermut akiusup aamma niuernermi akigisinnaasaatut naliliinerup akornanni nikingassummik naapertuuttumut qularnaveequsissavaa.

 

Taavalu immikkoortoq pingajuanni imatut nangilluni: Aningaasat nalingisa nikerarneranut aaliangikkami qularnaveeqqusiisut ukiut 10-it ingerlanerani nalikillineqartassaaq ukiut tamaasa 1/10-mik.

 

Tassa imaappoq inissiat marluk assigiit aappaa isikkivigissoq aappaa isikkiviluttoq nalilerneqarnerminni imaassinnaavoq teknikkikkut nalinga assigiittoq, kisianni illunik naliliisartoq aamma nalilersorneqassapput markedsprisia sunaassanersoq.

 

Taava uani oqaatigineqartoq tassaavoq isikkiviginneq taanna ammasumik tuniniaanermi akia pavaniippat taava nikingassutaa taanna qularnaveruserneqassaaq iluanaapilunniartoqassanngimmat. Nikingassullu taanna ukiut 10-it ingerlanerini appartikkiaartuaarneqassaaq.

 

Taamaattumik atornerluisoqarsinnaanngilaq kisiannili aamma aappaatigut isikkiviginneq taanna pisussaaffeqarfigiuneruvoq pisisussamut. Imaappoq aatsaat ukiut arlaqarluartut ingerlareernerani imminut akilersinnaanngussaaq isikkiviginneq tuniniassallugu.

 

Taamaattumik isumaqaraluarpugut Naalakkersuisuniit akigitinneqartussaq taanna pillugu isumaqatigiinngittugut akerlianilli iluanaapilunniarneq taasuma killilersimaaneqarnissaa isumannaarneqarsimavoq, aammali ammasumik tuniniaanermi naleqarnerusutut isigineqartut taakkua aamma qulakkeerneqarsimapput pisussaaffeqarfiunerusumik pisiarinissaannut malittarisassiortoqarsimavoq.

 

Taamaattumik misigisimagaluarpugut uani isummatsinni nikingassuk annikittuaraasoq, taamaattumillu aamma assut kissaatigigaluarlugu tassani naliliisimanerput aamma paasilluarneqarnissaa.

 

Siumumiit oqaaseqartup Tommy Marø-p oqaatigivaa aamma aningaasat taakku isertitsissutaasut taakkua tamarmik inissaliornermut nutaanut kommuni isumaqatigalugu Finansudvalgillu akuerisaanik atorneqartassasut. Taanna ilumoorpoq.

 

Aamma Naalakkersuisut sinnerlugit oqaatigisinnaavara Siumut siunnersuutaa ukiut 30-ini soorlu inissiani aalaakkaasumik attartortittakkanik najugaqarsimasut taakku pillugit ilaatigut qassiuneri aammalu qanoq aaqqiisoqarsinnaanera eqqarsaatigalugu misissueqqunerat taanna ilassilluarsinnaagatsigu.

 

Aamma Atassut sinnerlugu oqaaseqartup Godmand Rasmussen-ip oqaatigisaa tamakkiisumik Naalakkersuisut oqaaseqarnerannut tapersiinertut paasigakku aamma qujassuteqarfigerusuppara.

 

Kattusseqatigiinniit Morgen Kleist-ip kissaatigivaa 75% imaluunniit 3/4-it taanna naliliivigineqassasoq. Tassani eqqaamaneqartariaqarpoq uani peqqussummi periarfissat model-it periuutsit marluugamik. Aappaa tassa piginneqatigiilluni illuuteqatigiliinnut aamma inatsimmiittut assigivaa, tassa 75%-iisa piumasarigunikku taava attartugartik taanna pisiarisinnaassavaat.

 

Periuutsit aappaa atorneqarsinnaasoq malinneqarsinnaasorlu tassaavoq kommuni piumaguni ataasiakkaarlugit tuniniaasinnaavoq.

 

Taamaakkaluartoq isumaqarpunga procentilersuineq taanna uani aalajangiunneqartoq ingerlaavaartumik aamma nalilerneqartariaqartoq, aamma taama iliornissarput ingerlaavartumik nalilersuinissarput taanna neriorsuutigisinnaavarput.

 

Morgen Kleist-imut aamma oqaatigerusuppara tassa KANOKOKA uani tusarniaassutigineqarnikuupput uani siunnersuutigineqartoq aamma KANOKOKA-mut ilaatigullu tusarniaanermi siunnersuut allatut iluseqarsimagaluarpoq, kisiannili KANOKOKA-kut ilaatigut siunnersuinerat aamma tunngavigalugu kommunit periarfissaat taanna ikkunneqarsimalluni.

 

Taamaattumik neriuutigaara Naalakkersuisut sinnerlugit peqqussutissatut siunnersuut taamatut isikkoqarluni pingajussaaneerneqarnissaminut ingerlateqqinneqarsinnaassasoq, taamatullu isikkoqarluni ingerlateqqinneqarnissaa inassutigerusullugu.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut siulittaasuat, Atassut.

Naalakkersuisumut ilaasortamut qujavugut. Tulliulluni oqaaseqassaaq Olga Poulsen Inuit Ataqatigiit partiimi oqaluttup avataatigut.

 

Olga Poulsen, partiimi oqaluttup avataatigut, Inuit Ataqatigiit.

Qujanaq. Naatsunnguamik.

 

Tassaana ippassaanikkunnili Inuit Ataqatigiinninngaanniit inissianut attartornissamut pisinermi tunngatillugu pisisussat attartortut pisinnaatitaaffiinut tunngasut apeqqutit pingaartillugit ilungersuutigalugillu uani saqqummiussimavagut.

 

Nalunngilarput aamma paasivarput inissianik pisisoq imaluunniit inissiaatilik attartortoq inissiami tassani taasuminnga piserusunngikkuni taava inimi tassani najugaqaannarsinnaasoq attartornermut malittarisassat naliginnaasut atorlugit. Taanna paasivarput ersarippoq aamma qujassutigivarput taamaattoqarniarmat. Kisianni apeqqut una akiterusukkagaluarput imaluunniit kissaatigigaluaripput malittarisassiortoqassasoq:

 

Pisereernerup kingorna piginnittuulernermi pisereernerup kingorna arlaanik peqquteqarluni akilersuisinnaajunnaassagaluarpata attartortut taava qanoq uagut pisinnaatitaaffeqarpugut attartortutut pisisimasutut?

 

Tassuunga tunngatillugu malittarisassat suut suliarineqarniarpat Naalakkersuisut ippassaani immikkoortoq 18-mi tunngatillugu malittarisassani kalaallisuuani oqaatigeriikkaluaminni ajoraluartumilli peersimasaminni oqaa­tigigaluagaat suunukua taakkua malittarisassat sananiarneqarsimagaluartut?

 

Aamma isumaqarpugut pingaaruteqartoq attartortutut inimik piginnittuulersimasutut arlaanik peqquteqartumik akiliisinnaajunnaarsimalluta ilisimasariaqaripput suna pisinnaatitaaffiginerlugu, taanna inuttut pisinnaatitaaffigivarput.

 

Imaakkamimi 10-40-50-i atorlugu tassa bankimiit aammalu pisortaniit atorluta aningaasanik inissiariligassarput pisiarisussaavarput. Taava atukkat uagut nammineerluta aningaaserivik aammalu pisortat aqqutigalugit atugarigatsigit.

Qanoq ililluta inunnik ikiorsiinermut tunngatillugu tassuunga innersuunneqarsinnaanerput killeqartorujussuanngortussaavoq nammineerluta akisussaaffimmik tigusilluta taakkua aningaasat atornikuugatsigit.

 

Taamaattumik taanna nammineq pisinnaatitaafferput akeqqugaluarpara:

 

Suniguna tassuunga pisinnaatitaaffeqartugut?

 

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut siulittaasuat, Atassut.

Olga Poulsen qutsavigaarput. Tulliulluni oqaaseqassaaq Morgens Kleist.

 

Morgen Kleist, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat.

Qujanaq. Naalakkersuisup taamatut akissuteqaateqarneranut Kattuseqatigiinniit qujassaagut. Aammalu soqutigineqaateqartutut oqaatigerusupparput Siumukkut sinnerlugit oqaaseqartup oqaatigisaa tassalu: AInissiarsuarni ullumikkut nalunngisatsinni sinerissami ilaqutariippassuit ilaat ukiut 20-30-it najugaqarnikuupput taava aamma arlaatigut periarfissaatigut ammaassinissaanissaq aamma eqqarsaatigineqartariaqartoq. Ilumoorlutami oqassagutta tanikkulli una peqqussut atuutsinneqarsimagaluarpoq ullumikkut pigilereersimassagaluarpaat.

Taamaattumik una siunnersuut Naalakkersuisut oqaaseqaataanut tunngatillugu kommunit taakku periarfissaqarsinnaanerat taanna aamma uagut tungitsinninngaanniit tusaatissatut tigorusupparput.

 

Taamatullu oqaaseqarluta siunnersuummut imatut akerlerinagu tungitsinninngaanniit oqaatigissavarput oqaaseqaatinut qujassalluta. Qujanaq.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut siulittaasuat, Atassut.

Morgen Kleist qutsavigaarput. Tulliulluni oqaaseqassaaq Ineqarnermut Naalakkersuisoq.

 

Jørgen Wæver Johansen, Ineqarnermut Pilersuinermut Attaveqarnermullu naalakkersuisoq, Siumut.

Qujanaq. Siullermik Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Olga Poulsen-ip apeqquteqaataannut.

 

Soorunami ippassaani immikkoortoq 18-mut tunngatillugu oqallinneq uteqqinnianngikkaluarlugu kisianni immikkoortoq 18-mut suliarisamut tassaapput malittarisassat attartortutut inissisimasut sunik pisinnaatitaaffeqaannarnissaannut tunngassuteqartut.Tassa taakkuupput.

 

Taava ullumikkut sammisatsinnut tunngatillugu. Pisigaanni taava pisinnaatigaaffiit suussappat?

 

Tassa pisigaanni taava pisinnaatitaaffiit assigilissavaat illumik allamik soorlu pisisimasoq. Tassa imaappoq attartukkamik pisinnginnermik soorunami nalilersorluartariaqarpoq.

 

Ilumut attartortumiit piginnittumut ikaarsaariarusuppunga?

 

Attartortutut pisinnaatitaaffigaara boligsikring-imik allanillu pisartagaqarsinnaallunga?

Kisianni aalajangeruma piginnittunngorniarlunga taava pisinnaatitaafiit taakkua

pigiunnaassavakka?

 

Allatuulli illumut piginnittutut inissisimalissaanga?

 

Taamaattumik soorunami aamma uagut Naalakkersuisuniit uani peqqussutissatut siunnersuummut qularnaarniarsimasarput tassaavoq attartortut pisinnginnerminni paasissutissat tamakkiisut eqqortullu pigissagaat, apeqqutaatinnagu Namminersornerullutik Oqartussat paasissutissanik tunisiniarnersut imaluunniit kommuniunersut.

 

Pisussaaffigissavaat paasissutissat tamakkiisut eqqortullu tunngavigalugit nalilersorluaqqissaassallugu ilumut piginnittunngorusunnerlutik. Kisianni aalajangereernerup kingorna tassa illumut piginnittutuulli allatuulli pisinnaatitaaffeqalissammat.

Imaappoq attartortutut pisinnaatitaaffiit taamaalillutit taava pigineqarunnaassapput.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut siulittaasuat, Atassut.

Naalakkersuisumut ilaasortamut qujavugut.

 

Tassalu allanik oqaaseqarumasoqanngimmat immikkoortoq 21-ip tassalu:

 

Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu inissiaataasa attartortittakkat nammineq pigisassanngortinneqarnissaat pillugu Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuutip aappassaaneerneqarnerani taasissutissat oqaatigissavakka.

 

Inatsisartut Attaveqarnermut Pilersuinermullu aamma Ineqarnermut Ataatsimiititaliaanni amerlanerussuteqartut tassaasut Siumut Atassutillu ilaasortaatitaata Ataatsimiititaliap isumaliussiissutaani inassutigaat peqqussutissami siunnersuut akuersissutigineqassasoq.

 

Inatsisartut Attaveqarnermut, Pilersuinermullu aamma Ineqarnermut Ataatsimiititaliaanni ikinnerussuteqartut tassalu Inuit Ataqatigiit Kattusseqatigiillu ilaasortaatitaasa inassutigaat peqqussutimi siunnersuut itigartinneqassasoq.

 

Maannalu peqqussummi siunnersuut taasissutigineqassaaq.

 

Peqqussutissatut siunnersuummut isumaqataasut qinnuvigissavakka nikueqqullugit.

 

21

 

Peqqussutissatut siunnersuummut akerliusut qinnuvigaakka nikueqqullugit.

 

6

 

Peqqussutissatut siunnersuummut isumaqataanngitsulluunniit akerliunngitsut.

 

Soqanngilaq

 

Siunnersuutigissavara siunnersuut maanna ilusileriikkamisut iluseqarluni Ataatsimiititaliami suliarineqaqqigani pingajussaaniigassanngortinneqassasoq.