Ullut ataatsimiiffiusut arfineq-pingajuat, tallimanngorneq 19. april 2002, nal. 14:10

Oqaluuserisassani immikkoortoq 52

Kalaallit oqaasiisa atugaaneri pillugit suliap killiffia aammalu oqaasilerissutinik nutartikkanik saqqummiinissaq pillugu Naalakkersuisunut apeqqut.

(Lars-Karl Jensen)

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Daniel Skifte, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

 

 

Lars-Karl Jensen, apeqquteqartoq, Siumut.

Ineriartornermi ilaalluinnarpoq kalaallit oqaatsitta atugaanerat aamma ineriartortissallugu.

 

Maannakkumut oqaatsitta suliniuteqarfigineranni killiffiusut qiviaraanni oqaasilerissutit, ordboginik aamma taasakkagut, ullutsinnut naleqqussarlugit suliniutigineqarnissaat atuisunit kissaatigineqaraluttuinnarpoq, tamanna aallaafigalugu Naalakkersuisunut apeqquteqaatiginiarpara, Kalaallisut oqaatsivut pillugit, suliniutaat sumut killinnersut, taamatullu aamma oqaasilerissutit nutarterneqarnissaat anguniarlugu pilersaaruteqartoqarnersoq, nutarterisoqassappallu aningaasartuutissanut immikkoortitsisoqarsimanersoq.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Lars-Karl Jensen-imut qujavugut. Ttaava akissuteqassaaq Naalakkersuisut Siulittaasuat.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut.

Kalaallit oqaasiisa atorneqarnerata inissisimaneranik suliaqarneq, aamma ordbogimik nalitsinnut naleqquttumik saqqummersitsinissat pillugit apeqquteqaat, ima akissuteqarfigissaaq:

 

Nunatsinni oqaatsitta atuunnerat isumannaappoq, sulilu isummaannarusunngorsarlugu sulineq siunertaqartumik ingerlanneqarpoq. Tamanna pillugu Naalakkersuisut 2000-ip aasaani pilersippaat oqaatsinik politikkissamik nassuiaasiornissami suleqatigiit, taakkulu suliartik siorna aasakkut naammassivaat.

 

Nassuiaammi nalilerneqarpoq kalaallit oqaasii ajunngitsup tungaanut ineriartortut, innersuussutigineqarporli politikki tassunga tunngasoq ingerlateqqinneqassasoq allannguuteqartippallaarnagu, kisianni sukkanerusumik aamma oqaatsinut tunngasumik suliaqarnermi apeqqutinik sulialik paasisimasartunik tunngaveqarluni, ilinniartitaanermi pisortaqarnermi aamma inatsisiliornermi.

 

Tassani tunngatillugu maluginiakkani qitiuvoq kalaallit oqaasiisa ataannarsinnaaneranut oqallinnerup, ukiut kingulliit 20-t ingerlaneranni pisimasup nalerukkani, nalerorniakkani eqqorsimammagu. Oqaatsigut atuupput, isumannaallutillu, kisianni suliassaqarfeqarpoq siunertaqartumik aamma suliniuteqarfiusariaqartunik, oqaatsit avatangersimannittut akornanni atasinnaassuteqassagaanni, pingaartumik danskit tuluillu oqaasiisa akornanni.

 

Taamaattumik pisariaqartuuvoq teknikkimut tunnganerusunik suliaqarfiusuni, taakkunanimi kalaalinngorsaaneq ajornakuusooruteqarfiusinnaammat, aammalu ajornakusooruteqarfiusimalluni.

 

Taamaattumik nassuiaammik taaneqartoq pilersinneqartariaqartoq, kalaallisut teknikimut taaguusersuutinik nalunaarsuusiorneq Danmarkimi Dantermcenterip imaluunniit Norgemi Rådet for Teknisk Terminologip suliaanut assingusoq.

 

Taavalu peqatigitillugu oqaasiliortut ataani nutsikkanik akuersissuteqartarnermik ataatsimiititaliaq, tassa tassunga assingusunik ingerlatsisoqareerpoq, tassa oqaasileriffimmi maanna taagusersuutinik suliat marluk ingerlanneqarmata, aappaa ukioq manna saqqummiunneqartussaassooq.

 

Nassuiaammi oqaatigineqarpoq ordboginik taagusersuutinillu suliat aallartinneqareersut nutaallu siuarsarneqassasut, oqaatigineqarportaaq ordboginik suliat ingerlanneqarnerat sammineqarpallaanngitsoq nunatsinni ordbogit suliat danskisuumiit kalaallisuumut ordbogissaq nutaaq qanittukkut saqqummerpat, ordbogeqarniarneq ajorpallaanngitsutut nalilerneqarmat.