Ullut ataatsimiiffiusut aqqaneq-aappaat, ataasinngorneq 29. april 2002

Oqaluuserisassani immikkoortoq 51  

Piniarneq aallaaniarnerlu pillugit Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarnissaa pillugu aalajangiiffigisassatut siunnersuut.

(Lars-Karl Jensen)

(Siullermeernera)

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuata tullia, Siumut.

 

 

Lars-Karl Jensen, Siumut.

Qujanaq. Siulittaasoq qinnuigilaassavara una siuliani oqaluuserisatsinnut aallaqqaasiussara assinguvallaaqimmat uumap siunnersuutigisama qiterisaa pinerullugu saqqummiussisasunga.

 

Qujanaq. Tassa siunnersuutigisanni aallaavigivara Inatsisartuni inatsisitta normu 12-p 29. oktober 1999-imeersup §8-mi oqaasertaliussat, taanna oqaasertaqarpoq, Naalakkersuisut piniarnerup aallaaniarnerullu malittarisassaatigut aqunneqarnerat pillugu iliuuseqarsinnaapput, taamatuttaaq taakkua pillugit malittarisassiorsinnaallutik.

 

Taamatut oqaasertaqartoq allannguuteqaaquara imaalillugu.

Naalakkersuisut piniarneq aallaaniarnerlu malittarisassatigut atorneqarnera pillugu malittarisassiorsinnaapput. Pinianeq aallaaniarnerlu pillugit siunnersuisoqatigiit taamatullu Inatsisartut piniarnermut aalisarnermut nunalerinermullu kiisalu eqqissisimasitsinermut ataatsimiititaliaat tusarniarfigeqqaarlugit.

 

Tassani qiterisaa tassaavoq, maannakkut aatsaaginnaq oqaluuserisatta Namminersornerullutik Oqartussat nalunnarutaannut timmissat illersorneqarnerat pillugu, aaliangersagaliornermi Inatsisartut ataatsimiititaliaat susassaqartut isumaqarfigisara akuutinneqarneq ajormat.

 

 

Daniel Skifte, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Siunnersuuteqartumut Lars-Karl Jensenimut qujavugut. Tulliulluni oqaaseqassaaq akissuteqassaaq Aalisarnermut Naalakkersuisoq Hans Enoksen.

 

Hans Enoksen, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunaqarfinnullu Naalakkersuisoq, Siumut.

Qujanaq. Inatsisartunut ilaasortap Lars-Karl Jensenip siunnersuutigaa piniarneq aallaaniarnerlu pillugit Inatsisartut inatsisaanni normu 12, 29. oktober 1999-imeersumi §8-mi, immikkoortoq 1 ima oqaasertalerlugu allanngortinneqassasoq.

 

Naalakkersuisut piniarnerup aallaaniarnerullu malittarisassatigut aqunneqarnera pillugu malittarisassorsinnaapput. Piniarneq pillugu siunnersuisooqatigiit taamatullu Inatsisartut piniarnermut aalisarnermut nunalerinermullu kiisalu eqqissisimatitsinermut ataatsimiititaliat tusarniaaffigeqqaarlugit.

 

Inatsimmi §16-imi allassimavoq, Naalakkersuisut pisussaasut piniarneq pillugu siunnersuisooqatigiit suliaani §2, immikkoortoq 3- 4-mut piniartut atuisullu ilisimasaasa ilanngunneqartarnissaannut tunngasuni §4-5-imut piniarsinnaanissamut aallaaniarsinnaanissamullu piumasaqaatinut tunngasuni §7-mut akiliisitsisarnermut piniartitsisarnermut tunngasuni aamma §8-10-mut eqqissisimatitsinermut piujuaannartitsiniarluni teknikkikkut iliuutsinut iluaquteqarniarnermut ilaalu ilanngullugit tunngasuni tusarniaaffigissallugit.

 

1996-imi piniarneq pillugu siunnersuisooqatigiit  pilersitsinissamut tunngavissiisoqarpoq, piniarneq aallaaniarnerlu pillugit Inatsisartut inatsisaatigut.

 

Inatsisitigut tunngavissaq qulaani taaneqartut tunngavigalugit piniarneq aallaaniarnerlu pillugit nalunaarutini amerlanerni piniarneq pillugu siunnersuisooqatigiit siunnersuinissamut periarfissanik innersuussuteqarpoq.

 

Piniarneq pillugu siunnersuisooqatigiinnuttaaq suliassarititatigut suleriaasissatigullu erseqqissumik malittarisassaqarpoq. Piniarneq pillugu siunnersuisooqatigiit tassanilu ilaasortaasut qanoq qaqugukkullu tusarniarneqarsinnaanersut tusarnianeqartussaanersullu.

 

Piniarneq aallaaniarnerlu pillugit Inatsisartut inatsisaat, tunngavigalugu piniarneq pillugu siunnersuisooqatigiinnik tusarniaasussaanermut tunngavissat atuuttut qulaani taagorneqarnerannut tunngatillugu Naalakkersuisut isumaqarput, piniarneq pillugu siunnersuisooqatigiinnik tusarniaasussaanermut inatsisitigut tunngaviusut naammareersut. Kisiannili tusarniaariaatsit allanngortinneqarnissaat pisariaqartoq.

 

Aalisarnermut piniarnermut nunaqarfinnullu pisortaqarfiup piniarneq aallaaniarnerlu pillugit Inatsisartut inatsisaata aamma 16-ip nutarterneqarnera aallartippaat. Siunertarineqarpoq piniarneq pillugu siunnersuisooqatigiinni tusarniaariaaseq aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaata allangortinneqarnissaanik siunnersuussut. Tassa tusarniaasarnernut tunngasuni ataatsimiinnermi matumani oqaluuserisassani immikkoortutut 16-itut oqaluuserineqartutut suliarineqassasoq.

 

Pingortitamik allanngutsaaliuineq pillugu Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi 1980-imeersumi piniarneq pillugu siunnersuisooqatigiinni tusarniaanissamut inatsisitigut tunngavissiisoqanngilaq. Timmissat illersorneqarnerat pillugu nalunaarummi nutaami atuuttumi piniarneq aallaaniarnerlu pillugit Inatsisartut inatsisaani §2-mut piniartut atuisullu ilisimasaasa ilaatinneqarnissaanut tunngasumut imaluunniit §16-imut piniarneq pillugu siunnersuisooqatiinnut tunngasumut innersuussuteqartoqanngilaq.

 

Inatsisartut aalisarnermut piniarnermut nunalerinermullu ataatsimiititaliaata aammalu eqqissisimatitsinermut avatangiisinullu ataatsimiititaliap tusarniarneqartarnissaanut siunnersuummut tunngatillugu, Naalakkersuisut isumaqarput nalunaarummik allanngortitsisoqassatillugu nutaamilluunniit nalunaarusiortoqartillugu tamatigut ataatsimiititaliat pineqartut tusarniarneqarnissaat pisariaqanngitsoq.

 

Naalakkersuisut suliat sumut killinnerannik ataatsimiititalianut ilisimatitsisarneq ingerlateriigartik ingerlatiinnarusuppaat. Piniarneq aallaaniarnerlu pillugit Inatsisartut inatsisaata Inatsisartuni suliarineqarnerani akuerineqarneralu Naalakkersuisut piginnaatinneqarput, piniarnerup aallaaniarnerullu aqunneqarnerat pillugu iliuuseqartarnissamut. Soorlu siunnersuisooqatigiit suliniaqatigiiffiit suliffeqarfiillu ilaalu ilanngullugit tusarniarneqartarnerannut malittarisassiornissamut.

 

Timmissat pillugit nalunaarut siunnersuuteqartup assersuutitut atugaa eqqarsaatigalugu ataatsimiinnermi matumani oqaluuserisassani immikkoortoq 69 innersuussutigaara. Tassani aamma eqqaaneqarmata nungukkiartuutaanngitsumik atuinissamut tunngaviit.

 

Siunnersuuteqartup taavaa nalunaarut atuisut paasiniaaffigeqqaarnagit atuutilersinneqarsimasoq, tassunga oqassaanga, atuisut tusarniarneqarsimammata iserfiginngikkaluarlugu qanoq annertutigisumik tusarniaasoqarsimanersoq.

 

Piniarneq pillugu siunnersuisooqatigiit sukumiinerusumik tusarniaaffigineqarnissamik saaffiginnissuteqarnerat tunngavigalugu, Naalakkersuisut politikkikkut timmissat pillugit nalunaarut nutaamut tunngasut seminarieqartitsissutigaat martsip qaammataani. Taannalu seminari aallaavigalugu allamik tusarniaanermik ingerlatsisoqarpoq, akissuteqaatillu nalunnartissamut nutaamut naleqqussarneqassallutik.

 

Naalakkersuisut sinnerlugit erseqqissarusuppara piniarneq pillugu siunnersuisooqatigiit suliniaqatigiiffiillu tusarniarneqartarnissaat tamanik ataqqineqartariaqarmat. Isumaqarama attuumassuteqartut tamarmik suleqatigiilluarpata, aamma pisuussutinik uumassusilinnik tamanik piujuartitsinissaq tunngavigalugu iluaquteqarniarneq annerusoq eqqanaarneqarsinnaassasoq.

 

Taamatut oqaaseqarlunga Naalakkersuisut sinnerlugit kaammattuutigissavara, aaliangiiffigisassatut siunnersuut taama isikkoqartillugu akuerineqassanngitsoq, kisiannili piniarneq aallaniarnerlu pillugit Inatsisartut inatsisaat, tullissaani allanngortinneqalerpat piniarneq pillugu siunnersuisooqatigiinnut aamma taassuma ilaasortaanut tusarniaasarnermut tunngasut, ataatsimiinnermi matumani oqaluuserisassani immikkoortoq 16-imi allannguutissatut siunnersuutitut ilusilerlugit allanngortinneqarnissaat sulissutigineqassasoq. Qujanaq.

 

Daniel Skifte, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Aalisarnermut Naalakkersuisumut qujavugut. Taava maannakkut partiit, Kattusseqatigiit attaviitsullu oqaaseqartuinut killippugut. Siulliulluni oqaaseqassaaq Simon Olsen, Siumut.

 

Simon Olsen, Siumup oqaaseqartua.

Siumumit siunnersuutigineqartut pillugit imatut oqaseqaateqassaagut.

 

Siunnersuuteqartoq nalunaarut normu 38 decemberip arfernaneersoq toqqammavigalugu sinerissap ilaani sikusartumiittut naatsorsuutiginagit, suliap naammassineqarsimanera paasinarluartumik oqalliserisassanngortippaa.

 

Siunnersuuteqartup aaliangersagaliornermi saneqqunneqarsinnaasariaqanngitsut minnerunngitsumik inuiaqatigiinnut, inuuniarnermuttaaq taamak pingaaruteqartigisumut amigaatilimmik suleriaaseqarneq naammaginngikkaa Siumumit paasisinnaavarput.

 

Tassami suleriaasissaatitaasut saneqqutiinnarlugillusooq nukingiinnaq imaluunniit pipallatamik suleriaaseqarluni aaliangersaasimaneq, Siumumit akuersaassallugu pissutissaqanngilagut.

 

Siumumiit oqaatigissavarput, allannguutissamik inuiaqatigiinnut attuisussamik pisoqassatillugu, pisariaqanngitsumik Inatsisitigut periarfissaareersumnik taamaanngippallu sukumiisumik illersorneqarluarsinnaasumillu iliuuseqarluni, suleriartarnissaq pingaartitaraarput. Attattuinnarneqarnissaalu tamatigut aaliangiusimallutigu.

 

Timmissat piniagassallumi allat aamma illersorneqarnissaat piujuinnartitsinissarlu siunnersuuteqartup pingaartilluinnarai siunnersuutaani erseqqilluinnarpoq.

 

Aalisarnermut Piniarnermut Nunaqarfinnullu Naalakkersuisoq, Naalakkersuisut sinnerlugit akissuteqaammini erseqqissulioraluarluni, paasiuminaassinaasunik nassuiaammi ilaani oqaasertalersuivoq.

 

Piniarneq pillugu siunnersuisoqatigiinnut suliassarisatigut suleriaasissaatigullu erseqqissunik malittarisassaqarneragaavoq, ajunngivissunik paasineqarsinnaasunillu.

 

Naalakkersuisorlu ilaatigut nangippoq, Naalakkersuisut isumaqarput piniarneq pillugu siunnersuisoqatigiinnik tusarniaasussaanermut inatsisitigut tunngaviusut naammareersut, kisiannili tusarniaariaatsit allanngortinneqarnissaat pisariaqartoq.

 

Siumumit ilisamaaraarput Inatsisartut inatsisaata aamma §16-ip nutarterneqarnera aallartinneqalermat. Ataatsimiinnermilu matumani oqaluuserisassami immikkoortoq 16-itut oqaluuserineqarluni suliarineqartussaasoq.

 

Aammattaaq Siumumiit maluginiarparput Naalakkersuisup akisuteqarnermini pinngortitanik allanngutsaaliuineq pillugu Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi 1980-imeertumi, piniarneq pillugu siunnersuisoqatigiinnik tusarniaanissamut inatsisitigut tunngavissiisoqannginneraanera imaluunniit tunngavissiisoqannginneraraa.

 

Ilaatigullu nangilluni timmissat illersorneqarnerat pillugu nalunaarummi nutaami attuuttumit piniarneq allaaniarnerlu pillugit Inatsisartut inatsisaanni §2-mut piniartut atuisullu ilisimasaasa ilatinneqarnissaanut tunngasumut imaluunniit §16-imut piniarneq pillugu siunnersuisoqatigiinnut tunngasunut innersuussisoqartoqanngilaq.

 

Siumumiit oqaatigissavarput Naalakkersuisut inatsit malillugu malittarisassiorsinnaanerminnik pisinnaaffitsik imaaluunniit pisinnaatitaaffitsik allanngortikkusunngikkaat paasigatsigu.

 

Taamatuttaaq aamma nalunaarummik allanngortitsisoqassatillugu nutaamilluunniit nalunaarusiortoqartillugu, tamtigut ataatsimiititaliat pineqartut tusarniarneqarnissaat pisariaqanngitsoq.

 

Taamaalillutik suliat sumut killinnerannik ataatsimiititalianut ilisimatitsisarneq ingerlateriigartik ingerlatiinnarusullugu. Piginnaaneqartinneqareeramimmi piniarnerup aallaaniarnerullu aqunneqarnera pillugu iliuuseqartarnissamut soorluttaaq suliniaqatigiiffiit suliffeqarfiillu ilaalu ilanngullugit tusarniarneqartarnerannut malittarisassiortarnissaminnut.

 

Taamatuttaaq Siumumit takusinnaavarput siunnersuuteqartup oqaaseq atugaa, nalunaarut atuisut paasiniaaffigeqqaarnagit atuutilersinneqarsimasoq. Naalakkersuisup akissuteqarfigigaattaaq. Oqaatigalugulu atuisut tusarniarneqarsimammata, iserfiginngikkaluarlugu qanoq annertutigisumik tusarniaasoqarsimanersoq. Oqaluuserisassanilu oqaluuserisassaq immikkoortoq 69 innersuussutigalugu.

 

Aammattaaq oqaatigissavarput martsip qaammataani seminariaqartitsisimaneq aallaavigalugu tusarniaanernik ingerlatsisoqarsimanera, akissuteqaatillu nalunaarutissamut nutaassamut naleqqussarneqassasut oqaatigineqarluni.

Siumumiit Naalakkersuisut isumaqatigaagut siunnersuut taamatut isikkoqartullugu akuerineqannginnissamiuk inassuteqarnerannik.

 

Oqaluuserisassami 16-imi oqaluuserisassatut siunnersuutaasussat qularnarunnaarsimmassuk siunnersuuteqartup anguniagaanut qanillattuisoqassasoq.

 

Taamatut oqaaseqarluta Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu ataatsimiititaliamit suliarineqarnissaa innersuussutigissavarput.

 

Daniel Skifte, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Simon Olsen qutsavigaarput. Tulliulluni oqaaseqassaaq Finn Karlsen, Atassut.

 

Finn Karlsen, Atassutip oqaaseqartua.

Qujanaq. Siunnersuuteqartup siunnersuuteqarnermini tunngavilersuutai Atassummiit paasilluarsinnaavarput. Tamatumani pingaartumik sikusartumi timmissanik piniarsinnaajunnaarsitsinertut aaliangersagaq imaqarmat.

 

Siunnersuuteqartuttaaq siunnersuuteqartoq isumaqartigilluinnarparput aamma oqarmat timmissat illersorneqarnissaat pillugu aaliangersagaliortoqartarnissaa pissusissamisoortoq.

 

Tamannami assortuussutigineqarsinnaagunanngilaq, tassami nunatsinni timmissat ilaat malunnartumik ilisimatuut aammalu piniartut namminneq erseqqissumik oqaatigiuartarpaat.

 

Paasinarpoq siunnersuummut Naalakkersuisoq akissuteqarnerminni erseqqissarpaat Aalisarnermi Piniarnermi Nunaqarfinnullu pisortaqarfiup, piniarneq aalisarnerlu pillugit Inatsisatut inatsisaata aamma §16-ip nutarternera aallartereersimagaat.

 

Naalakkersuisuniit suliuniutit assigiinngitsut pillugit suliat sumut killinneranik ataatsimiititaliami  ilisimatitsisarneq ingerlateriigartik ingerlatiinnarumammassuk Atassummiit taperserpagut. Maannamummi taamatut ingerlatsineq iluarisimaarnartutut oqaatigisariaqarmat.

 

Ilaatigut nalunaarut ukioq decemberip arfernani 2001-imi atuutilersoq siunnersuuteqartup tupinnanngitsumik isoraa, taannami inuppassuarnik aalassatsitsisimavoq. Tamatuma kinguneraa timmissat pillugit nalunaarut nutaamut tunngasut seminarieqartitaammata martsip qaammataani.

 

Tamatumuuna kingunerisaani allamik tusarniaaneq ingerlatsisoqalerluni. Aammattaaq Naalakkersuisut erseqqissarpaat piniarneq pillugu siunnersuisoqatigiit suliaqarfiillu tusarniaavigineqartarnissaat tamanit ataqqineqartariaqarnera.

 

Taamatut Atassummiit naatsumik oqaaseqarluta siunnersuut taamatut isikkoqartillugu akuersaarsinnaannginnatsigu oqaatigissavarput. Aammalu aappassaaniinnginnerani ataatsimiititaliami susaqqartumi suliarineqarnissaa innersuussutigissallugu.

 

 

Daniel Skifte, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Finn Karlsen qutsavigaarput. Tulliullunilu oqaaseqassaaq Johan Lund-Olsen, Inuit Ataqatigiit.

 

 

 

Johan Lund-Olsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.

Qujanaq. Inuit Ataqatigiit siunnersuuteqartoq Lars-Karl Jensen isumaqatigalugu aamma uagut oqaatigerusuppaprput. Timmissat illersorneqarnissaat pillugu aaliangersagaliortoqartarnissaa pisariaqartassasoq pissusissamisoortorlu.

 

Nunarput ulloq manna tikillugu inuussutissarsiornermini annerpaamik pisuussutinik uumassusilinnik iluaquteqarniarluni nappateqartuuvoq. Ingammik aalisarnermik piniarnermillu inuussutissarsiornermik tunngaveqartumik.

 

Piniarneq aallaaniarnerlu pillugit nalunaarutiliortarnikkut tassa bekendtgørelseliornikkut Naalakkersuisunit malittarisassiissutigineqartut manna 23-t 25-llu akornanniipput. Inuiaqatigiit Kalaallit ulluinnarni inuunerannut tamarmik annerusumik mikinerusumilluunniit annertuumik sunniuteqartuusarlutik.

Taamaattorli nalunaarutit tamakku Inatsisartut annertunerusumik sunniuteqarfigisinnaaneq ajorpaat. Soorlumi siunnersuuteqartup nammineq tikkuariigaatut tamanna aamma takugipput, timmissat pillugit illersorneqarnissaat pillugit nalunaarummi kingullermi, soorluli aalisarnerup iluani teknikkikkut iliuutsit pillugit malittarisassaqartitsisarnikkut aamma taamaattoqartoq.

 

Naalakkersuisut ullumikkut Inatsisartunit annertuallaamik piginnaatinneqartarlutik innuttaasunik pituttuisumik erseqqinnerusumik nalunaarutit aqqutigalugit, malittarisassiuussisinnaasarnerat Inuit Ataqatigiit innuttaasut qinikkatik aqqutigalugit oqartussaaqataatinniarneqarnerannut naleqquttutut isumaqarfiginngilaat.

 

Inuit Ataqatigiit manna piffissanngorsorivarput Inatsisartut ataatsimiititaliaat assigiinngitsut apeqqutini pingaaruteqartuni aamma tusarniaavigeqqaartarnissaat pisariaqarluinnalersoq, pingaartumik ukiuni kingullerni Naalakkersuisut ukiumut 150-250 akornanni nalunaarutiliortalersimanerat aamma eqqarsaatigigaanni.

 

Inatsisartut aningaasanut inatsisaanni Naalakkersuisut Inatsisartut aningaasaqarnermut ataatsimiititaliaannut apeqqutini aaliangersimasuni isumasiueqqaartarlutillu akuersiteqqaartarnissaat ullumikkut piumasarisaavoq. Tamanna inuuttaasut qinikkatik aqqutigalugit oqartussaaqataatitsiniarnerannut tulluartuuvoq. Taamaattariaqarlunilu.

 

Piniarnermi aallaniarnermilu eqqissisimatitsiniarnerit piujuaannartitsilluni teknikkikkut iliuutsit iluaquteqarniarneq ilaallu ilanngullugit erseqqinnerusumik malittarisassiuuffigineqarnerat taamatuttaaq innuttaasunut pingaarutilerujussuupput. Inatsisartut toqqaannarnerusumit maannarnit aamma malinnaavigisariaqagaat.

 

Taamaattumik pissutsit tamakku taagukkavut ilaatigut Inuit Ataqatigiit toqqammaviliullugit matumuuna nalunaarutigissavarput, siunnersuuteqartoq isumaqatigigatsigu aammalu kissaatigissagatsigu ukiap tungaanut siunnersuutip aqqutissiuunneqarnissaa siunertaralugu ataatsimiititaliami susassaqartumi tassaasinnaavoq Inatsisartut siulittaasoqarfiat imaluunniit inatsiseqarnermut ataatsimiititaliaq. Siunnersuut eqqarsaatigalu sukumiisumik taanna nalilersuiffigilluarumaaraat.

Taamatullu oqaaseqarluta Inuit Ataqatigiit siunnersuuteqartup kissaatigisaa ilassilluarlutigu nalunaaruteqarpugut.

 

Daniel Skifte, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Johan Lund-Olsen qutsavigaarput. Tulliulluni oqaaseqassaaq Mads-Peter Grønvold, Kattusseqatigiit.

 

Mads-Peter Grønvold, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat.

Qujanaq. Inatsisartuni ilaasortap Lars-Karl Jensenip Siumumeersup siunnersuutaa siullermeerneqarnerani Kattusseqatigiinniik imatut oqaaseqarfigissavarput.

 

Kattusseqatigiinniit paasisinnaalluarparput Inatsisartunut ilaasortap taamatut siunnersuuteqarnera, tassami timmissat pillugit nalunaarut Naalakkersuisunit atortussanngortinneqarmat. Tusarniaanermi periuutsit qiviaraanni annerusumik minnerusumilluunniit atuisut tusarniaaffigineqarsimanngimmata.

 

Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut Inatsisinik allannguiniartoqartillugu atuisut sapinngisamik tusarniarneqartarnissaasa Naalakkersuinikkut qulakkeerneqartarnissaat.

 

Taamaaliornikkut atuisut peqatigilluinnarlugit suliassat ingerlanneqartarsinnaammata.

 

Kattusseqatigiinniit pingaaruteqarluinnartutut isigaarput qinikkat qanimut Naalakkersuisut nalunaarusiaannut malinnaatinneqartarnissaat, taamaaliornikkut atuisut qanimut suleqatigineqarnersut qinikkanik malinnaavigineqarsinnaammata. Naak Naalakkersuisunut oqaatigineqaraluartoq Inatsisiliortut susassaqartut tusarniaaffigineqartarnissaat pisariaqanngitsoq.

 

Kattusseqatigiinniilli akerlianik isumaqarpugut Inatsisiliortut qanimut Naalakkersuisut nalunaarusiaannik malinnaatinneqartarnissaat pisariaqartoq isumaqarluta.

 

Taamaaliornikkut atuisut qanimut suleqatigineqarnersut aammalu tusarniaaffigineqarsimanersut Naalakkersuisunut qinikkat ilisimatinneqartassapput taamaattut qinikkat Naalakkersuisut akornanni paasissutissiisarnerup kingunerissuaa nalunaarutinik atuineq pitsaasumik kinguneqartumillu innuttaasunut atortussanngortinneqartarnissaa.

 

Taamatut oqaaseqarluta siunnersuuteqartup siunnersuutaa taperserparput, aammalu oqaaseqatiigut Kattusseqatigiinniik innersuussutigalugit ataatsimiititaliami susassaqartumi suliarineqarnissaa kissaatigalugu.

 

 

Daniel Skifte, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Mads-Peter Grønvold qutsavigarput. Tulliulluni oqaaseqassaaq siunnersuuteqartoq Lars-Karl Jensen, Siumut.

 

Lars-Karl Jensen, Siumut.

Siullermik partiit Kattusseqatigiillu oqaaseqartui immikkut taakkartunngikkaluarlugit ataatsimut qutsavigerusuppakka siunnersuutiga paasilluarlugu aammalu Inatsisartutut qinikkat Inatsisiliortussatut toqqagaattut suleriaatsitta ippinnartuinik aaqqiiniarnermut tikkuaassutiga paasilluarmassuk.

 

Tassa piniarneq aallaaniarnerlu pillugit Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarnissaa pillugu siunnersuuteqarninni qiteritippara, siumaqarama aalisarnermut piniarnermullu tunngasunik aaliangersagaliortoqassatillugu Inatsisartut taakkununnga attuumassuteqartunut ataatsimiititaliaata tusarniarneqartalernissaa pisariaqartuusoq pissusissamisoorlunilu.

 

Inatsisartunut qinigaavugut siammaseqisumik kingoqqiffeqarluta. Aamma pissusissaa malullugu qinersisartunut qinersisartuniillu suliakkerneqartaratta, ilaatigut oqarlutik una unalu najukkamiit najukkamut naleqqutinngitsumik inatsisiliornikkut suliarineqartoq iluarsiiffigillaqqullugu.

 

Uani oqaluuserisassanngortitanni qinersisartuniit suliakkerneqarpunga qinersisartut isumaqarmata Naalakkersuisut pisinnaatitaanertik eqqunngitsumik ingerlataattut nalilerneqartoq maannakkut timmissat pillugit eqqissisimasitsiniarnermi nunarput tamaat ataatsimoorlugu isigalugu piffissamik aaliangersimasumik eqqummassuk.

Qinersisartut isumaqarput Inatsisartut ataatsimiititaliaat susassaqartoq qanimut tusarniaaffigalugu suleqatigalugulu aaliangersakkanik sanasoqartartuuppat tamanna inuuiaqatigiit inatsisiliornikkut aaqqissuusaatsinni naleqqunnerusutut isumaqarfigineqartoq.

 

Uuma siuliani immikkoortoq 69-ip saqqummiunneqarnerani Godmann Jensenip aamma oqariartuutigivaa taanna nalunaarut tassa Namminersornerullutik Oqartussa nalunaarutaat normu 38 decemberip 6-ni 2001-imeersoq qanoq eqquinerlutsigisoq avannaani sikusartumiittumi tikkuartorlugu. Taanna Naalakkersuisuninngaanniit naaperiarneqarpoq sikusartumiittut periarfisseqqinniarneqarput tusarniaaffigalugu. Taanna tamatta nuannaarutigisariaqarparput, kisiannili oqaaseqannginninni oqaatigivara: Upernaamummi periarfissaqartitaassanerluta? Taanna eqqarsaatigillaqqussavara.

 

Isumaqarpunga paaseqatigiiffigigipput maannakkut periuuserisagut allanngortariaqarpoq. Naalakkersuisut pitsaanerusumik siunnersorneqarsinnaanerat qaninnerusumillu suleqatiminnik Inatsisartut ataatsimiititaliaaninngaanniit innersorneqarsinnaanerat aqqutissiuuttariaqartutut nalilerneqarmat maani oqareertunga tamaninngaanniit.

 

Nalunngilara piffissami kingullermi nunarput unnerluutigisaasoq piniakkanik atornerluinermik ingerlatsinerarluta. Taamatuttaaq nalunngilluinnarpara taamatut unnerluutigisaanitsinni aaliangeersagaliortarnigut taavalu aamma oqaasinnaarilersimasarput atortaripput illersorniarlugit qanoq iliuuseqalerniarpugut piviuaannartitsinissaq anguniagarivarput. Kisiannili sanngiiffigut isumaqarpunga amerlavallaartut piviuaannartitsinissaq eqqarsaatigigaanni. Tassami inuiannguuvugut amerlanngitsut, nunarujussuarmi najugaqartut taamaattumik avatitsinniik tatsitsinneqartilluta immaqa atornerlunneqartutut annertuumik naqissuserneqartarpugut aammalu puisit amii uani eqqaasinnaavagut ukiorpassuarni atugarliutigivagut naak uagut pisuussitiginngikkaluarlutigit.

 

Nuannerpoq paasisitsiniaanermi oqartoqartuarniarneq aamma uani ninngusaasersuartut eqqartuussaanitsinni aamma avammut paasinitsiniaaniarmata Naalakkersuisut. Isumaqarpunga paasinitsiniaanermi aamma ilannguttariaqartoq imaani uumarsorsuit miluumasut annersaasa arfiviit qipoqqaallu nungukkiartornerani uagut kalaallit aamma pisuunnginnerput nunarsuarmioqatitsinnut oqaluttuarissallugu. Taakkumi nungukkiartulereersimapput avatitsinninngaanniit aningaasarsiorneq aalllaavigalugu piniagaalermata aningaasanik nalilissuummat orsoq soqqaq allallu. Tamaattumik aamma oqariartuuteqarnissami paasitsiniaanermi ilanngullugu immaqa eqqaasariaqarpoq: Uagut kalaallit taakkua arferit illersorniarlugit eqqissisimatilluinnarigut amerlatsinnissaat aamma amerliartornissaat pisariaqartikkatsigu suleqataaffigerusullugulu.

Aamma oqariartuutigisariaqarpoq, ajoraluartumik aarluit taakkununnga nungusaasuusut uagullu qanoq iliuuseqarfigisinnaanngikkigut.

 

Imaappoq paasisitsiniaaneq aamma illuatungeqartariaqarpoq oqaannarani "Uagut pisuunngilagut", imaluunniit qanoq iliuuseqarniaraluarpugut A. Kisianni amma qanoq iliuuseqarniarnermi soorlu aamma uani timmissat nungusaataanngitsumik qanoq iliuuseqarfigissagutsigit isumaqarpunga aamma eqqarsaatigisariaqartut ilagileraat aamma aningaasarsiutaallutik niuffataanerat. Ilumut taanna pissusissamisoornersoq?

 

Maannakkummi periarfissaqartitsivugut ukiup annersaani sikuneq ajortuni timmissanik piniartitsilluta nioqquteqartitsinissamik. Isumaqarpunga taanna ataatsimiititaliami susassaqartumi aamma eqqarsaatigisariaqartoq.

 

Tassa aallarnermi ataatsimi timmissat ikigisassaanngitsut pisarineqarsinnaatippagut kalaalimeerniarfinni tuniniagassat. Taakkua ullormut aallartartut ullup immaqa saalisaarnera atorsimagunikku marloriarlutik aallerunik ullormut pisassarisinnaasaat marloriataasinnaapput. Appat eqqarsaatigigaanni umiatsiaara sukkasooq ullormut 100-nik appassinnaavoq marloriaannarluni aallaannarluni. Tuniniarlugillu taakkua aamma pineqarsinnaallutik.

 

Nungukkiartuutaanngitsumik piniakkanik atuinermut illersuutaasinnaasunik aaliangeersaaviliornissaq oqaasiinaannginnersoq Naalakkersuisuni apeqqutigigakku uuma siuliani akissutigisai nuannarivakka. Isumaqarpungalu aamma oqaatsit taakku piinnarnagit timitalimmik qanoq iliuuseqarsinnaanerput aamma eqqarsaatigisariaqaripput. Tassami nalunngisatsituut aamma qilalukkat qaqortat siornannguaq oqallisaalermata aalisarnermut ataatsimiititaliami aamma nilliarujukkaluarpugut oqarluta: Nioqqutigineqarsinnaaneri aningaasarsiutaaginnaaneri killiliiffigitinnagit tamakkua aallerinartorsiortuassapput.

Kalaallit timmissanik arfernillu nerisuuvugut taanna immaqa nerisaqarnitta kultur-itta ilagivaa. Taava eqqarsartaaserput aamma aallanngulaartariaqarpoq oqarluta: Nerisatsinnut tapertaralugit tamakkua ingerlakkusuppagut. Tamaattumillu aningaasarsiutigalugit ullormut 50-nik appassinnaaneq tamaasalu tuninngikkaanni aqaguguakkut nutaanngilisut appat eqqaasinnaaneranut eqqaavimmut. Eqqarsaatigilluartariaqarpagut! Soorlu aamma tamaattoq immaqa piniakkat akuttunersaat maani pisarineqarsinnaasut aaveq, aaveq taanna illersorniarlugu piniagaaffiat killeqarfianik illikartitsisarpugut eqqarsaatiginngilluinnarlugu taakkua nerisaqarfiini aalisarsinnaatitaagatta taakku nerisaanik uiluinnik ... taagukkatsinnik. Tamakkua imminnut ataqatigiittut isumaqarpunga ataatsimut eqqarsaatigalugit piujuaannartitsinissamik kinguaassattalu aamma tamakkuninnga isumalluuteqarnissaanik oqalussagutta tunngavilersuuteqarluarluta sulisariaqartugut.

 

Tassa tamakkununnga oqaloqataasinnaaneq siunnersueqataasinnaaneq Naalakkersuisunut anguniarlugu siunnersuutigivara Inatsisartut aalisarnermut ataatsimiititaliaq aamma ataatsimiititaliat allatuulli tusarniarneqarluni isumasiorfiginiarneqartassasoq. Tassanngaannartumik aaliangerluni imatut imatullu inuiaqatigiit eqqornagit pisoqassappat Inatsisartut taakkuummata siammasinnerusumik kingorfaffaarlutik tatigisatut sassartitaasut inatsisiliornissamik. Qujanaq.

 

Daniel Skifte, Inatisartut Siulittaasuat, Atassut.

Lars-Karl Jensen qutsavigaarput. Tulliulluni Hans Enoksen, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunaqarfinnullu Naalakkersuisoq, .

 

Hans Enoksen, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunaqarfinnullu Naalakkersuisoq, Siumut.

Qujanaq.

 

Inatsisartunut ilaasortap Lars-Karl Jensenip siunnersuutaa tusarniaasarnermut tunngasoq isumaqarpunga assortuussutigisinnaanngikkipput. Aamma oqaaseqartut arlallit tunngaviatigut isumaqatigaat tusarniaasarnermut tunngasut pitsaanerusumik ingerlanneqartariaqartut, kisiannili uani malugisinnaavara amerlanerussuteqartut tassalu Siumut Atassutikkullu Naalakkersuisut akissuteqaataat isumaqatigigaat. Aammalu kisianni innersuussutigalu taakku ataatsimiititaliami ingerlateqqinneqarlutik eqqartorneqassasut. Tassanilu isummersorneri tikinneqarumaarput.

Tusarniaasarnermut tunngatillugu Inatsisartut piginnaatississutaat Naalakkersuisunut malillugu suleriaaseqartoqarpoq. Tassalu tusarniaanermi tamatigorluinnaq inuuiaqatigiit tamarmik susassaqartut kalluarneqarlutik tusarniaaffigineqartarput. Nalunaarutit suliarineqalerpata aamma Inatsisit suliarineqalerpata aammalu taamatorluinnaq.

 

Ilaatigut imatut nipilimmik oqarniartoqarpoq: Naalakkersuisut kisermaassivallaartut taamatut tusarniaasarnermi. Kisianni taanna ilumuunngilaq. Tassa tusarniaasarnerit inuiaqatigiinnut tamanut anillatsinneqartarput. Kommunit, kommunit kattuffiat taavalu KNAPK allallu kattuffiit susassaqartut, sunngiffimmi piniartartut aammalu attuumassuteqartut tamarmik kalluarneqartarput. Politeeqarfiit, Politimesteri, sakkutooqarfiit allallu tamarmik tusarniaaffineqaqqissaartarput nalunaarutit inatsisissallu suliarineqaleraangata. Tamaammat ilaatigut eqqoqqissaanngilaq oqartoqaannartarnera Naalakkersuisut kisimiillutik sukkaqisumillu aalajangiisoqartartut. Taamaanngilaq! Tusarniagassa tamarmik tusarniaqqissaarneqartarput.

 

Uanili timmissat pillugit tusarniaanermi ilaatigut kukkuluttorsimaneq annertuumik oqallinnermik aallaaveqartoq taanna tikeqqajaaneqarpoq. Aamma neriorsuutigineqareerpoq taamatut pisoqaqqissanngitsoq tusarniagassallu tamarmik tusarniaaffigineqartassasut.

 

Annertuumik oqaaseqarnianngilanga uani ataatsimiititaliami isummersortussaammata taakkulu namminneerlutik isummersuutit ingerlateqqittussaavaat.

 

Uanilu Inuit Ataqatigiit oqaaseqarnerminni ilaatigut oqaatigaat: Naalakkersuisut ukiumut 150-200-llu akornanni tikillugit massakkut nalunaarusiat ingerlattalersimagaat. Tamaammallu pingaarluinnartut ataatsimiititaliaat assigiinngitsut aamma peqataatinneqartariaqartut. Aamma taanna assortorneqarsinnaanngilaq sapinngisamik ataatsimiititaliaq aamma tassani peqataatinneqarnissaat Naalakkersuisut namminneq sussassaqartut taanna pisussaaffigivaat.

 

Uani erseqqissaassutigissavara nalunaarutiliortarnerit taama annertutiginngimmata. 1998-imi 39-nik sanasoqarsimavoq, 1999-imi 23-nik sanasoqarsimavoq, 2000-imi 28-nik sanasoqarsimavoq, 2001-imi 44-nik sanasoqarsimavoq taavalu 2002-mi massakkumut 10-it missaani sanasoqarsimalluni. Tassa 150-200 akornanni sanasoqarneq ajortoq taanna maanngaanniit erseqqissaassutigissavara Naalakkersuisut sinnerlugit.

 

Soorunami aamma ataatsimiititaliat namminneq pisussaapput naalakkersuisoqarfiit utaqqiinnarnagit paasiumasaminnik paasiniaassallutik aamma tamaattoqartariaqarpoq. Kaammattuutigissavarpullu taanna suli ullumikkornik annerusunik atuleqqullugu tamaalilluni suleqatigissutissat pitsaasumik inerniligassat ataqatigiilluarnitsigut aamma naammassineqarsinnaanerat pitsaasumillu atuutilersinneqarsinnaanerat qulakkeerlunilu tikinneqarsinnaammat.

 

Naalakkersuisut sukkulluunniit piareersimapput ataatsimiitaliamut nassuiaajartoqquneqarunik nassuiaasallutik aammalu aperineqarunik akissuteqassallutik. Taanna nalunngilluinnaqqissaarpara aamma ataatsimiititaliami tamanna ilisimaqqissaarneqartoq kisianni ajornanngippat atorneqarnerusariaqartoq maani Naalakkersuisuni allaniillu pisuutitsiniaanerit ingerlanneqalinnginnerini.

 

Taama naatsumik oqaaseqarlunga ataatsimiititalimi suleriaqqinnissaq unnersuussutigaara. Qujanaq.

 

Daniel Skifte, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Aalisarnermut naalakkersuisumut qujavugut. Tulliani oqaaseqassaaq Ruth Heilmann, partiimi oqaaseqartartoq avataatigut.

 

Ruth Heilmann, Siumut.

Qujanaq. Soorunami piniarnermi naalakkersuisoq isumaqatigaara oqarmat ataatsimiititaliat peqatigalugit taamatut suliat ingerlanneqartarnissaannik. Aamma pingaaruteqartorujussuuvoq pisortaqarfiit susassaqartut qanimut suleqatigiilluarnissaat. Soorlu ullumikkut timmissanut eqqissisimalertilerneq nalunaarusiaq pineqarnerini allaanngilaq ungasissorujussuullutik imminnut suleqatigiittoqarpiarsimanngitsoq. Aamma ataatsimiititaliap uani peqataatinneqarsimavallaannginnera eqqarsaatigalugu uani Naalakkersuisut akissuteqarnerminni Inatsisartut Aalisarnermut Piniarnermullu Ataatsimiititaliaat aammalu eqqissisimatsinermut avatangiisit ataatsimiititaliaat qanimut tusarniarneqartarnissaannut tunngatillugu Naalakkersuisut akissuteqarput pisariaqanngitsoq ataatsimiititaliat tamatigut peqataatinneqarnissaat, kisianni tamatigut uani, oqaaseq atorneqanngikkaluartoq, tamatigut ilisimasitsisarnissaq taanna ingerlatinniaannarlugu uani Naalakkersuisut akissuteqarput.

 

Isumaqarpunga taasuma tungaa peqqissaartumik isummersorfigineqartariartoq Inatsisartut tungaanninngaanniit.

 

Suleriaaserput imaaalernikuugami Naalakkersuisut immikkoorlutik taavalu Inatsisartut immikkoorlutik. Taamaattumik tassuunakkut kukkussuteqaqqittoqassanngippat nalunaarusiat eqqarsaatigalugit peqqussutit kaajallaasitallu isumaqarpunga pingaaruteqarluinnartuusoq tamatigut ataatsimiititaliat ilisimatinneqartarnissaat.

 

Aamma isumaqarpunga eqqarsaatigisariaqartoq ataatsimiititaliat tamatigut aamma peqataatinneqartarnissaa. Taanna pinngitsooraangat soorunami ilaatigut tupaallannartunik inuiaqatigiinnut saqqummersoqariataartarpoq. Tamannalu pinngitsoorneqartariaqarpoq.

 

Tamatta kissaatigaarput Inatsisartuni peqqissaartumik sulinissarput taamaattumik uani aamma pinngitsoorani ilisimatinneqartarnissamik isumaqarpunga sakkortuumisitsinissaq tassani akerlilersorneqarsinnaassanngitsoq Naalakkersuisut tungaanninngaanniit. Qujanaq.

 

Daniel Skifte, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Ruth Heilmann qutsavigaarput. Tulliulluni oqaaseqassaaq Johan Lund-Olsen, Inuit Ataqatigiit.

 

Johan Lund-Olsen, Inuit Ataqatigiit.

Ja qujanaq. Soorunami uagut uggorilaanngitsuunngilarput siunnersuuteqartup siunnersuutaa uagut tapersersigarput maani amerlanerussuteqartuni taanna katersuuffigineqanngitsoormat. Tassami aana ilumoortoq aajuna isumaqarpunga aamma uani nalilersuinermi aamma eqqaamasariaqaripput tassa Inatsisartut ukioq naavillugu ataatsimiinneq ajorpugut. Inatsisartut ataatsimiittarpugut ukiumut marloriarluta tassa upernaakkut kiisalu aamma ukiakkut ataatsimiittarluta.

 

Inatsisartut taamatut katersuunerisa avataasigut ataatsimiititaliat soorunami aamma naapissinnaasarput kisianni taakkua aaliangersorneqanngillat soorlu assersuutigiinnarlugu ullut 14-nikkaarluguluunniit imaluunniit sapaatit akunnerit pingasukkaarlugit ataatsimiisittarneqarnissaat. Tassa ataatsimiititaliap namminneq tamanna aaliangersartussaammassuk.

 

Kisianniuna tassa eqqaamaqqugipput Inatsisartut taamatut ukioq kaajallallugu ataatsimiinneq ajormata. Taava aamma ajornartorsiutaavoq maani Inatsisartuni annertoorujussuarmik Naalakkersuisunit piginnaatitsisaratta taannalu aamma eqqumaffigivallaarneq ajorunaratsigu. Tamaammanuna uagut iluatigigaluaripput Inatsisartunut ilaasortap Lars-Karl Jensenip una siunnersuutaa. Aamma tassani eqqaamasariaqaratsigut maani nunatsinni annerpaamik tassa pisuussutinik uumassusilinnik iluaquteqarniarluta ingerlasuugatta aammalu tassa pingaartumik aalisarnermik aammalu piniarnermik inuusutissarsiornermik tunngaveqarniartumik nappateqarniartuugatta. Tassa inuussutissarsiut pingaarnerpaaq uani eqqartorneqarpoq. Tamaammat pingaartikkaluaqaarput Naalakkersuisut nalunaarutit aqqutigalugit erseqqinnerusumik malittariussissusigaangamik taava aamma minnerpaamik ataatsimiititaliat susassaqartut taava aamma tamatigut peqataatinneqarnissaat taanna uagut assorujussuaq pingaartikkaluaratsigut. Tassami assersuutigiinnarlugu Inatsisartut aningaasamik inatsisaanik tamatigut tassami tekstanmærkning-ini tassalu oqaasertaliussani taanna eqqaamalaassavarput taanna inatsisaavoq. Inatsisaavoq oqaasertarliussani tassa tekstanmærkningimi Naalakkersuisut piginnaatinneqartarput Inatsisartut aningaasaqarnermut ataatsimiititaliianik peqateqarlutik apeqqutinik assigiinngitsunik suliaqartarnissaminnut. Tassa taanna inatsimmi allassimavoq.

 

Uani piniarneq aallaaniarnerlu pillugu Inatsisartut inatsisaanni aamma taamatukanneq aamma soorunami aaqqissuusisoqarsinnaavoq. Inatsisartut taanna namminneq aalajangigassarivaat. Maani Inatsisartut namminnerlutik tamanna aalajanersorsinnaavaat. Taamaammanuna tanna neriuutigigaluarlugu uagut Lars-Karl Jenseni siunnersuuteqartoq aamma paasilluarlugu taperseraluaripput.

 

Piniarneq aallaaniarnerlu pillugit nalunaarutit atuuttut ullumikkut 23-25-llu akornanniipput. Amerlasuupilussuupput! Ulluinnarnilu maani nunatsinni inuttaasut aallaaniarnermut piniarnermillu ingerlataqartunut toqqaannartumik aamma attuisuullutik sunniuteqartuullutillu. Ataasiakkaarlugit taagussagukkit, taakku taagupallalaassavakka:

Kalaallit Nunaanni tuttut eqqissisimatitaannerannut tunngasumik ministerikkoortumik regulativip atorunnaarsinneqarneranik pillugit nalunaaruteqartoqarpoq.

Umimmaap eqqissisimatitaanerat piniagaanerallu pillugit nalunaaruteqartoqarpoq.

Tuttut eqqissisimatitaanerat piniagaanerallu pillugit nalunaaruteqartoqarpoq.

Inuussutissarsiutigalugu piniarnermut allagartat pillugit nalunaaruteqartoqarpoq.

Suliffiup avataatigut aallaaniarsinnaanermut allagartat pillugit nalunaaruteqartoqarpoq.

Arfattassat pissatallu nalunaarutigineqartarnerat pillugit nalunaaruteqartoqarpoq.

Arfernik angisuunik piniarneq pillugu nalunaaruteqartoqarpoq

Aarrit eqqissisimatitaanerat piniagaanerallu pillugit nalunaaruteqartoqarpoq.

Eqalunniarneq nalunaaruteqarput immikkut

Qilalukkat qaqortat qinnertallu piniagaanerat pillugit aamma nalunaaruteqarput immikkut.

Nannut piniagaanerat pillugu aamma immikkut nalunaaruteqarpoq.

 Akiliilluni aallaaniarneq aalisarnerlu pillugit aamma immikkut nalunaaruteqarpoq.

 

 

Taamatullu tasssa ingerlarsorsinnaavugut. Nalunaaruterparparujussuupput. Tassa oqaatigeriikkattuut piniarneq aallaaniarnerlu eqqarsaatigiinnarlugu maannakkut nalunaarutit 25-t missaanniipput. Pituttuisut! Eqqaamalaassavarput! Taakku nalunaarutit annertuumik inuuiaqatigiinni pituttuisartuupput, kisianniliuna uggornartua uaniittoq tassa Inatsisartut toqqaannartumik taakkua nalunaarutit suliarineqarnerini Inatsisartut akuutinneqarneq ajoramik sunniuteqarfigisinnaaneq ajorpagut. Taannalu inuttaasut qinigaat aqqutigalugit naalakkersuinermi ingerlataqartuusugut imaluunniit ingerlatsinisarisugut demokratilu eqqarsaatigalugu isumaqarpugut taanna ajornartorsiutaasoq. Tamaammallu aamma qaangerniarlugu aamma arlaatigut qanoq iliuuseqarfiginiartariaqaripput. Taamaammanuna tassa isumaliutigilluaqugaluaripput siunnersuuteqartup una siunnersuuteqarfigisaa neriuutigivarpullu aatsaat tassa ukiamut aappassaaneerlugu naammassiniarneqartussaammat. Taava aasap ingerlanerani ataatsimiititaliami susassaqartumik arlaannit sukumiisumik tamanna isumaliuutigineqarluarumaartoq. Uagut namminneq tikkuaraluarparput Inatsiartut siulittaasoqarfianinni tamanna nalilersuifigineqarsinnaasoq imaluunniit Inatsiseqarnermut ataatsimiititaliamit. Tassami taakkua nunatta forfatningeqarneranut imaluunniit Inatsisartut suleriaaseqarnerannut taakkua qaninnerpaamik sussassaqartuupput aammalu suliaqartussaatitaallutik.

Assersuut taava aamma ataaseq oqaatigilaassavara. Piuaannartitsinissaq pillugu oqallinnermi ilaatigut mianersortumik tunngaveqarluni aqutsinissaq qallunaatut oqaatiginiartarpaat "Forsigtighedsprincip" taanna maannakkut Inatsisartut Ombudsmand-eqarfiannit massakkut misissorneqarpoq. Ilumut Inatsisartut taanna akuersissutigalugu maannakut ingerlatsitsisoqalernersoq Forsigtighedsprincip-i Inatsisartuni maani Inatsisartuni manninneq akuersissutigineqareersoq tunngavigalugu ingerlatsisoqarnersoq misissuiffigineqarluni.

 

1996-mi Inatsisartut piuaannartitsinissaq pillugu tassalu piniagassanik uumassusilinnik piniarnermut atatillugu oqallittarninni taanna "Forsigtighedsprincip" Inatsisartuni maani Inatsisartuni namminermi aaliangeersaaffigineqarnikuunngilaq, kisianni imaaratarsinnaavoq ataatsimiititaliami eqqissisimatitsinermut ataatsimiititaliamut imaluunniit ataatsimiititaliamut allamut taanna eqqartorneqarsimasinnaasoq. Kisianni Inatsisartuni tamarmiusuni taanna mianersortumik periuseqarluni aqqutsinissamik tunngavigisassaq "Forsigtighedsprincip" Inatsisartuni tamarmiusuni aaliangersaavigineqarnikuusimanngilaq. Taannalu KNAPK-p ilaatigut timmissat pillugit nalunaarut nutaaq kingulleq tassa Ombudsmandimut suliakkiissutigimmassuk taannarpiaq "Forsigtighedsprincipi" aamma maalaaruteqarnerminni aamma ilaatippaat taannalu maassakkut Inatsisartut Ombudsmandiata misissugaralugu aamma ingerlappaa.

 

Taamaammat pingaarutilerujussuuvoq ataatsimiititaliat assigiinngitsut aamma peqataatinniartarnissaat Naalakkersuisut nalunaarutiliortarnerini. Tassa una "Forsigtighedsprincip-i" assersuutigisara timmissat pillugit nalunaarummi massakkut nalilersuiffigineqartussanngoqqittumi taasa "Forsigtighedspricipi" aamma tunngavilersuutitut aamma atorniarneqarsimammat. Uffaligooq Inatsisartut maani tamarmiullutik taanna nalilersorfigisimanngikkaat. Ila eqqarsariarnartorujussuuvoq.

 

Daniel Skifte, Inatsisartut Siulittaasua, Atassut.

Johan Lund-Olsen qutsavigaarput. Tulliulluni oqaaseqassaaq Aalisarnermut naalakkersuisoq.

 

Hans Enoksen, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunaqarfinnullu Naalakkersuisoq, Siumut.

Qujanaq. Inatsisartut ataatsimiititaliaani sulineq minnerpaarpaamilluunniit tunulliunniarneqanngitsoq Naalakkersuisut sinnerlugit oqaatigissavara, kisianniliuna Inatsisartut piginnaatitsissutaat malillugu Naalakkersuisut inatsisissanik aammalu nalunaarutissanik suliaqartartut. Taakkulu tusarniaassutigineqartarput inuuiaqatigiinni susassaqartut tamarluinnaqqissaasa tikillugit. Tamaammmat oqartoqarsinnaanngilaq tusarniaanerit allallu tamakkiisumik ingerlanneqarneq ajortut.

 

Assersuutigiinnarlugu uagut naalakkersuisoqarfitsinni massakkut aalisarnermut inatsisissaq sioqqullugu aalisarnermut ataatsimiititaliaq ilisimatinneqarpoq "Inatsisissami uku siunnerfigineqarput ukulu anguniarneqarput".

 

Aamma ilisimasitsivugut piniarnermut tunngasunut tusarniutissat suut aallartinniarneqarnersut aammalu suut pilersaarutiginiarneqarnersut. Aalisarnermut ataatsimiititaliamut aammalu eqqissisimasitsinermut ataatsimiititaliamut. Tassani takuneqarsinnaavoq ataatsimiititaliat susassaqartut aamma Naalakkersuisuninngaanniit malinnaatinneqarnissaat assut pingaartinneqartoq. Uagullu aamma Naalakkersuisoqarfitsinni annertuumik pingaartipparput aamma pingaartittuassallugu Inatsisartut malinnaatittuarneqarnissaat.

 

Minnerpaarpaamilluunniit Naalakkersuisut siunertarinngilaat ataatsimiititaliat pineqartut tunulliullugit ingerlatsisoqarnissaanik. Akerlianilli aamma namminneq pitsanngorsaaqataarusupput siunissamut qanoq tunngaveqarluarluta ataatsimoorlutalu aaliangiisarnissarput qanoq ilusilersorsinnaaneripput. Uanili Lars-Karl Jenseni siunnersuutaa amerlanerussuteqartut Naalakkersuisut akissuteqaataat tunngaviatigut tapersersorpaat, kisiannili oqaatigineqarluni ataatsimiititaliami ingerlateqqillugit taakku eqqartorneqassasut.

 

Aap, aamma taanna ajorinngilluinnaqqissaarparput tassami pisariaqanngitsumut aporaattarnerit allallu aamma pinngitsoortinneqannginnissaat Naalakkersuisut uagut soqutigilluinnarparput.