Ullut ataatsimiiffiusut aqqaneq pingajuat, marlunngorneq aprilip 30-at 2002, nal. 15:25

Oqaluuserisassani immikkoortoq 91

Imigassanut akitsuutip appartinneqarnissaa pillugu aalajangiiffigisassatut siunnersuut.

(Simon Olsen)

(Siullermeernera)

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuata tullia, Siumut.

 

Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuata tullia, Siumut.

Tassanilu siunnersuuteqartoq qinnuigissavara Simon Olsen, Siumut, saqqummiusseqqullugu.

 

SimonOlsen, Siumut.

Imigassanut aalakoornartortalinnut akitsuutip appartinneqarnissaa, taamaalillunilu akit appartinneqarnissaat pillugu aalajangiiffigisassatut siunnersuuteqarpunga.

 

Matumuuna siunnersuutigaara nunatsinni imigassanut aalakoornartortalinnut akitsuutip appartinneqarnissaa. Isumaqarpunga nunatsinni imigassap akia qaffasippallaarujussuartoq, qularutissaanngilaq akiata inorseeriaqattaarutigalugulusooq qaffakkiartuinnarsimanera unitsiinnarnagu appartinneqarnissaa aallartittariaqartoq.

 

Imigassap nammineq inooqatigiinnut nanertuutaanera takkuitsoorneqarsinnaangilaq. Atugaavallaarnerata millilernissaa anguniarlugu akitsuigaluttuinnartoqarpoq. Taamatut periaaseqarluni iluarsiiniarsarigaluarneq atorsinnaanngilaq, tamanna qangalili paasineqareersimalerpoq.

 

Nunatsinni aningaasarissaarfiunngitsumi innuttaasut amerlanerpaartai aningasarsianut taama annikereertigisunut imigassamillu atuisariaqartartunut "sinnerutitaqarfiusinnaanera" ima ungasitsigaaq ajornarluinnartutut oqaatigisariaqarluni.

 

Aningaasap pisissutaasinnaanerata naleqassuseqarnerulernissaa inuiaqatigiit pisariaqar­tipparput tamanna sumi tamani erseqqingaarmat isertuunneqarsinnaanngilaq. Innuttaasup aningaasarsiakitsup aningaasarsiaminit sinnerutitaqarnerulernermigut, imigassamik atuinini millisikkiartulersinnaagaa qularutiginngilara.

 

Imigassat nioqqutigineqartut pisiareqqaarneranit akitata annertussusia misissuataartariaqarpoq akikinnerulrnissaa - ilami akikillingaatsiarsinnaaneranik akitsuumik appartitsinikkut periarfissaqaqqooqaaq.

 

Ilanngullugu oqaatiginngitsuussanngilara inuiaqatigiiusugut sanngeequtitta ilaannik iluanaarniuteqarnissamik periarfissiisarnerup misissoqqissarneqarnissaa pisariaqalersimasorigakku.

 

Nalunngilluarpara nunatta karsia akitsuutitigut isertitaqarnissaminik pisariaqartitseqisoq, aammalu atuinissaminut taamatulli aamma pisariaqartitseqaluni.

 

Aningaasap pisissutaasinnaanerata annertusarneqarneratigut ilorraap tungaanut saakkiartornissaq pisariaqartilluinnarparput.

 

Taamaattumik imigassamik aalakoornartortalinnut akitsuutip appartinneqarsinnaaneranik siunnersuuteqarnera inatsisartunit ilassilluarneqassasoq eqqarsaatigilluarneqassasorlu neriuutigaara.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Simon Olsen qutsavigaarput. Taava akissuteqassaaq

 

Augusta Salling, Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq, Atassut.

Qujanaq. Inatsisartuni ilaasortap Simon Olsenip imigassat aalakoornartortallit akitsuutaannik appaanissaq pillugu maanna ataatsimiinnissamut siunnersuutigaa. Siunnersuuteqartup taama siunnersuuteqarnermini ilaatigut tunngavilersuutigaa, imigassat aalakoornartortallit akikinnerulerpata inuit ilaqutariillu ataasiakkaat aningaasarsiaasa ilaat annertunerusut pisiassanut allanut atorneqartalissasut.

 

Naalakkersuisut sinnerlugit aallaqqaasiullugu ilisimatitsissutigissavara imigassat aalakoornartum­ik akillit akitsuuta­at Inatsisartut inatsisaani nr. 19, 30. oktober 1992-imeersumi, kingusinnerusukkullu allannguutaasimasu­ni aalajangersagaammata.

 

Akitsuutit annertussusii maani atuuttut imigassanut 2,25 aamma 3,09 volumeprocentip akornanni alakoornartortalinnut literimut 9,19 kronenik, aammalu imigassanut 60,9 volumenprocent sinnerlu­gu aalakoornartortalinnut literimut 472,­97 kr.-nit akornannit annertussuseqarput.

 

Imigassat aalakornartortallit volumenprocentiiisa qaffakkiartorneri ilutigalugit literimut akitsuutit qaffakkiartortuuppu­t. Nunami maani allanitulli imigassat aalakoornartortallit akitsuutaat imigass­at aalakoornartortall­it volumenprocentiinnaat aallaavigalugu annertussuseqarpoq, tamatuma­lu kingunerisaanik imigassat aalakoornartortallit akisuut imigassatut aalakoornartortalitt­ut akikinnerugaluarlutik, kimittoqatimisuulli akitsuuteqartinneqarpu­t.

 

Tamanna pissutigalugu imigassat akisuut imigassanit akikinnerusunit alakoornartortamikkulli kimittoqatiminnit nioqqutigineqarnerminnit tamarmiusumik akimikkut annikinnerungaatsiartum­ik akitsuuteqarput.

 

Akitsuutit suugaluartulluunniit Landskassemut isertitsisutaasarnerisa saniatigut, annertussusaasa­lu atuinermik annikillisaaniarluni aaqqiiniutitut aalajangersagaasarput. Naalakkersuis­ut siusinnerusukkutuulli maanna anguniagara­at Kalaallit Nunaanni imigassamik aalakoornartortalimmik atuinerup tamarmiusup, isumaginninneq peqqinnissarlu eqqarsaatigalug­it appartinniarneqarnissaa.

 

Anguniagaq tamanna amerlasuunik tapersersorneqarpoq, taamaammat imigassanik aalakoornartortalimm­ik atuivallaarnissam­ik mianersoqqusilluni paasisitsiniaasarnerit nalinginnaanerus­ut saniatigut akitsuutit annertussusi­i, nunami maani imigassamik aalakoornartortalimm­ik atuinerup annikillisinneqarnissaanik anguniakkam­ut ilaalluinnarput.

 

Imigissamik pisisinnaanermik killilersuinerup 1982-imi atorunnaarsinneqarneranut atatillugu, aalajangiunneqarp­oq imigassamik aalakoornartortalimmik atuineq, imigassat kimittuut assigiinngits­ut akitsuutaasa assigiinngiijaartinneqarnerisig­ut siunissami aqunneqassasoq.

 

Pingaartumik 1992-imi annertuumik allannguuivigineqarnerisigut, 1980-ikkut ingerlaneranni ukiut allanngoraqisut qaangiunneranni imigassamik aalakoornartortalimmik Kalaallit Nunaan­ut eqqussuineq, 1987-ip kingorna appariartuinnavissimavo­q.

 

Taamani inuit 14-t sinnerlugit ukiullit naatsorsuinermi aallaavigalugit imigassamik aalakoornartortalimm­ik eqqussuineq agguaqatigiissillugu 22 literimik annertussuseqarsimavoq­. 2001-imi kisitsit taanna 13 literimut apparsimavoq, ukiullu qaangiutt­ut arlalinngortut eqqussuineq taamaaginnangajassimalluni.

 

Taama ingerlasoqarnera nuannerpoq, kisitsisilli Naalakkersuisut suli qaffasippallaartuusoraat, sulilu appartinneqartariaqarsoralugi­t. Tamannalu pissutigalugu imigassat aalakoornartortallit akitsuutaasa annikillisinneqarnissa­at maannakkuugallartut Naalakkersuisut inassutigisinnaanngilaa­t.

 

Siunnersuut imigassamik aalakoornartortalimmik nunami maani atuinerup tamarmiusup appartinneqarnissaan­ik kissaateqarnermut akerliusutut Naalakkersuisunit isumaqarfigineqarpo­q, soorluttaaq Naalakkersuisut qularigaat, inuit ilaqutariilluunniit ulluinnar­ni inuuniutissanik ilarujussuinik imigassamut aalakoornartortalimmut atuisartut akitsuut­it appartinneqarnerisigut allannguuteqarfiunissaa.

 

Akitsuutinik appaasoqassagaluarpat, inuit imaluunniit ilaqutariit taakku imigassamik aalakoornartortalimm­ik suli annertunerusumik atuilernissaat Naalakkersuisut ernummatigineruvaa­t.

 

Kiisalu Naalakkersuisut aamma qulakkeersinnaanngilaat, imigassat aalakoornartortallit akitsuutaann­ik appaaneq nioqqutigineqarneranni akiisa apparnissaanik kinguneqassasoq. Tassa­mi Landskasse-mut akitsuutip saniatigut nioertafinni ataasiakkaani nioqqutissap akianut aalajangiisooqataammata nioqqutissap nioqqutissiortumit nioqquteqaqqittartumilluunni­it pisiarinera­ni akia assartuinermut aningaasartuutit uninngasuutigineqarnerani aningaasartuutit il.il., kiisalu aamma niuertarfiit ataasiakkaat, imaluunniit amerlasuunik niuertarfiutillit iluanaarutissamiss­ut angissusiliussaat, pisisartup akilertariaqagai.

 

Taamaattumik imigassap aalakoornartortallip akitsuutaanik appaaneq niuertarfinni nioqqutigineqarnera­ta akianik appaanermik kinguneqartinneqarnissaa qulakkeerneqarsinnaanngila­q. Imigassap aalakoornartortallip atugaanerat­a, akiatalu ataqatigiissuunerann­ik isummat qulaani taakkartorneqartut, aammattaaq Kalaallit Nunaata avataani atuupput.

 

Pissutsit siuliini taagorneqartut tunngavigalugit, Inatsisartunut ilaasortap Simon Olsenip imigass­at aalakoornartortall­it akitsuutaannik appaanissamik siunnersuutaa Naalakkersuisut isumaqataaffiginngilaat.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq qutsavigaarput, maannakkut partiit, Kattusseqatigiit attaviitsullu oqaaseqartuin­ut nuuppugut, siulliulluni oqaaseqassaaq, Anders Andreassen, Siumu­t.

 

Anders Andreassen, Siumup oqaaseqartua.

Inatsisartunut ilaasortap Simon Olsenip Siumumeersup siunnersuutaa, imigassamut akitsuut­ip appartinneqarniss­aa pillugu aalajangiiffigisassatut siunnersuut Siumumiit naatsumik imaattum­ik oqaaseqarfigissavarpu­t.

 

Siullermik Siumumiit erseqqissaatigissavarput, siunnersuut soqutiginarluinnartutut nalileratsig­u. Taamaattumillu suliaq peqqissaarullu nalilersorluarlugulu suliassaammat. Matumani­lu siunnersuut saqqummiunneqartutut, ilusimisul­lu iluseqartillugu siullermeerinninner­mi Naalakkersuisut akissuteqaataat akuersaarallaratsigu.

 

Siumumiit Naalakkersuisut kaammattussavagut, siunnersuutigineqartup aappassaaneerneqannginneran­i, ersarissum­ik nalilersuinerit, paasissutissallu, soorlu assersuutigalu­gu akitsuutit apparnerisigut sunik kinguneqartitsisinnaaner­i, aappassaaneerinninner­mi saqqummiuteqqullugit aalajangiinissamik tunngavissarissaarluarniss­aq anguniarlugu.

 

Taamatut Siumumiit oqaaseqarluta siunnersuut aappassaaneerneqannginnerani, Naalakkersuisun­ut nalilersorluaqquvarpu­t.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Anders Andreassen qutsavigaarput, tulliulluni oqaaseqassaaq Jakob Sivertsen, Atassut.

 

Jakob Sivertsen, Atassutip oqaaseqartua.

Imigassanut aalakoornartortalinnut akitsuutip appartinneqarnissaa, taamaalilluni akit appartinneqarniss­aa pillugu aalajangiiffigissatut siunnersuut Simon Olsenip Siumumeersup saqqummiussaa Ataasummiit imatut oqaaseqarfiginiarparpu­t.

 

Siunnersuummik saqqummiussaqartup, nunatsinni imigassat aalakoornartortallit akitsuutaasa qaffasippallaarnerujussui­sa appartinneqarsinnaanerannik tunngavilersuumminik, oqaatigimma­gu Atassummit assortoruminaatsipparput.

 

Naak nunatsinni imigassamik aalakoornartortalinnik eqqussuinermut akitsuusersuinermik 250 mio. kr.-nit missaaniitt­ut ukiumut Landskasse-mit iluanaarutigineqartartut, ukiumiit ukiumut peerneqarsinnaanngitsut nalunngikkaluarlugi­t, akitsuutit annikillisikkiartuaartinneqarnissaann­ik 31. oktober 2000-imi imigassanik aalakoornartortalinn­ik nioqquteqartarneq, sallaallertarnerlu pillugit Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuutip oqaluuserineqarnera­ni oqaaserisagut matumuuna erseqqissaatigeqqissavagut.

 

Ilaatigut ima oqaaseqarpugut, misilittakkat takutereerpaat, imigassaq qanorluunniit akitsuusersortigigaluaraann­i, pisiniarfiit ammasarneri sivitsoraluaraanni, imigassap soqutigineqarne­ra atugaaneralu, malunnaatilimmik annikillinavianngitso­q.

 

Illuatungaatigulli aningaasaqarniarnikkut ajornartorsiuteqartut eqqorneqaatigeqqittarlugu, tamannalu ajoraluartum­ik pisortat isumaginninnikkut aningaasartuuterpassuaqartarnerannik kinguneqaannartartoq misilittagaqarfigaarpu­t.

 

Nunatsinni imigassamik atuinerup ukiuni kingullerni appariartorsimaneranik Naalakkersuisup siunnersuummik akissuteqarnermini oqaatigisaa, takullugu nuannaajallannarpoq, tassami ukiut kingulliit 15-it ingerlaneranni inuit 14-it sinnerlugit ukiullit naatsorsuinermi aallaavigalug­it imigassanik aalakoornartortalinnik eqqussuineq agguaqatigiissillug­u, inummut ataatsimut 22 literimiit 2001-mi 13 literimut apparsimammat.

 

Tamanna takussutissaavoq, nunatsinni imigassamik atuineq malunnaatilimmik appariaateqarsimaso­q, tamanna Atassummiit iluarisimaarnartutut nalilerparput.

 

Taamaakkaluartoq imigassamik atuinerup ullumikkut, sunniutigisartagaat eqqarsaatigalugit, suli atuinerup apparsartuarneqarniss­aa pisariaqarpoq, pingaartumik meeqqanik paarsinerluttarn­eq tamatumani eqqarsaatigalug­u.

 

Taamaattumik Atassummit isumaqarpugut, siunnersuutip qulaarlugu oqaluuserineqarnissaa pisariaqartoq, pingaartum­ik aningaasatigut kingunerisassai tamatumani eqqarsaatigalugit. Taamaattum­ik Atassummit siunnersu­ut taamaatsillugu akuersaanngilarput, ukiamulli aappassaaneerneqarnissaanu­t, aningaasatigut kingunerisassa­i, qulaajagassallu allat ilanngullug­it Naalakkersuisunit saqqummiunneqarnissaa innersuussutigaagu­t. Tamakkiisumik isummernissamut paasissutissat pingaaruteqarmata.

 

Taamatut oqaaseqarluta siunnersuut Atassummit isummersorfigaarput, Naalakkersuisullu siunnersuumm­ut akissuteqaata­at tusaatissatut tigullugu, kiisalu siunnersuutip Akileraartarnerm­ut Akitsuusersuinermullu Ataatsimiititalia­mi misissoqqissaarneqarnissaa innersuussutigalugu.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Jakob Sivertsen qutsavigaarput, tulliulluni oqaaseqassaaq Asii Chemnitz Narup, Inuit Ataqatigii­t.

 

Asii Chemnitz Narup, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.

Inatisartuni ilaasortap Simon Olsenip siunnersuutigaa imigassanut aalakoornartortalinnut akitsuutip appartinneqarnissa­a.

 

Tunngavilersuutigaalu imigassap akiata qaffasippallaarnerata kingunerigaa inuit imigassamik pinngitsoorsinnaajunnaarsimas­ut ulluinnarni inuuniutissanut, tassa pisariaqartitanut tamalaanu­t, aningaasakilliulertarnera­t.

 

Siunnersuuteqartoq isumaqarnerarpoq, imigassanut akitsuut appartinneqarpat inuit aningaasarissaannginnerus­ut sinneqartoortalissasut, taavalu taakku sinneqartoorutit pisariaqartinneqarnerusan­ut atorneqartalissasut, aammalu inuit imigassamik atuinertik millisikkiartuaalersinnaagaa­t.

 

Simon Olsen isumaqatigivarput, nunatsinni imigassamik atuinerput suli annertuvallaartoq oqaatigimmagu. Atuinerujussu­up annikillisinneqarnissaanut, atornerluinerullu akiorniarnissaan­ut ilungersorluta suliniuteqartariaqartug­ut Inuit Ataqatigiinni isumaqartuarsinnarpugu­t.

 

Simon Olsenili isumaqatiginngilarput oqarmat, anguniagaq tamanna imigassanut akitsuutit appartinnerisigut piviusunngortinneqarsinnaassasoq. Uppernarsisimanngilarpummi imigassap akia appartinneqassagaluarpat, ilumut inuit imigassartunnginnerulernerannik kinguneqassaso­q, inuit imigassamik pinngitsoorsinnaajunnaarsimasu­t, imigassap akia apeqqutaatinnagu pisiniartarpu­t, akissaqartillutillu pisiassamik pingaarnerit ilaattut isigisarlugu.

 

Taakku eqqarsaatigissagaanni paarlattuanik pisoqarnissaa ilimanarneruvoq, imigassamik atornerluiner­at annertusiinnassaso­q.

 

Inuit Ataqatigiit Naalakkersuisut naliliinerat malissinnaavarput, oqarmata akitsuutinik appaasoqassagaluarpa­t, inuit imigassartortarnerat annertusiinnarnissaa ernumanertuusoq.

 

Imigassat aalakoornartullit akitsuuserneqartarneri marlunnik siunertaqarpoq, siullermik imigassam­ik atuipilunner­up annikillisinniarnera, aappassaanik Landskasse-mut isertitsissutissa­t.

Ukiut kingulliit imigassamik atuineq annikilliartorsimagaluarluni, ukioq 1998-imi kingumut qaffariarsimavoq, suli annertuvallaarujussuusoq oqaatigisariaqarpoq. Taamaattumik Inuit Ataqatigiin­ni isumaqarpugut, imigassam­ik akitsuuteqartitsinerup iluaqutissartaata qaffasinnerpaaffiss­aa anguneqarsimalermat, imigassartorneq annikilliartorunnaarsimaso­q.

 

Taamaattumik inatsisiliortutut periarfissat allat atortariaqarput, imigassartornerujussuaq sunniuteqarfiginiarlug­u. Ilisimavarpummi innuttaasut imigassamik atuinerisa aaqqinniarnerani nakkutiginiarneranilu makku aamma sakkussaasu­t, assersuutigalugit, imigassallersinnaanerm­ut akuersissuteqartarnerit, imigassamik nioqquteqartarner­mi ammasarfiit, imigassamik sallaallertarnerm­ut piumasaqaatit il.il.

 

Tamakku annertuumik inimi maani eqqartorpagut, kingullermik ukiakkut 2000-imi Inatsisartut ataatsimiinnerann­i, imigassanik aalakoornartortalinnik nioqquteqarneq, sallaallertarnerlu pillug­it inatsisissamut siunnersuutip suliarinerani.

 

Taamani pingaarnerusumik allannguisoqarpoq, nioqquteqarnissamut, sallaallersinnaanissamul­lu akuersissutinik tunniussisarnerit tungaasigut, taamatuttaaq inatsisitig­ut tunngavissinneqarput, ammasarfinnut aalajangersakkat nutaat.

 

Taamani naalakkersuisuusup inatsisissatut siunnersuut saqqummiukkamiuk ilanngullugu oqaatiga­a, Naalakkersuisun­it siunertarineqartoq suleqatigiissitamik pilersitsinissaq, suleqatigiissital­lu anguniagassarigaa inatsisissamut nalitsinnut naleqqunnerusumik siunnersuusiornissa­q.

 

Ilanngullugu oqaatigineqarpoq, ataatsimiititaliami sulinerup ukiup ataatsip missaanik sivisussuseqarniss­aa naatsorsuutigineqarto­q. Inuit Ataqatigiinni isumaqarpugut, inatsit suulluunni­it akuersissutigisatta atortinniarneqarne­ri ataavartumik Naalakkersuisunit Inatsisartunil­lu malittarineqarlutillu nalilersorneqartassasut, minnerunngitsumik inatsisit allannguutin­ik annertuunik nassataqartartut, soorlu ukiakkut 2000-mi imigassanut inatsit taamaatto­q.

 

Taamaattumik periarfissaq iluatsillugu Naalakkersuisunut apeqqutigissavarput, suleqatigiissita­q, ukioq ataaseq sulisinneqartussaq, kikkunnit inuttaqartinneqarsimanersoq, suliani qanga aallartissimaneraa, qangalu naammassisimanera­a, sorpianillu sammisaqarsimanerso­q.

 

Simon Olsenip siunnersuutaa uterfigilaarutsigu, saqqummiussaani maluginiakkagut marlussu­it immikkut oqaatiseqarfigerusuppagu­t, siunnersuuteqartup aningaasarissaanngitsut, akissaatikitsut atugaannik pitsanngorsaarusunne­ra malugaarput, isumaqarpugulli akissaatikinnerus­ut atugaannik siuarsaanissaq, imigassam­ut akitsuutip appartinneqarneratigut pisinnaanngilluinnartoq.

 

Aqqutissalli allat periarfissaapput, pitsanngorsaatinik malunnaatilinnik aalajangersaaniarnerni, soorlu akileraaruseriaats­it naqqaninngaanniit nutaamik aaqqissuunnerisigut, aamma akissaatit nutaamik aaqqissuunnerisigu­t.

 

Simon Olsenip akissaatikitsunik illersuinini pimooruppasimmagu, Inuit Ataqatigiit tungaann­it tamanna nuannaarutigaarpu­t, taakkulu inuuniarnikkut atugaannik pitsannguutissanut suleqatisserinnillut­a.

 

Taamatuttaaq malugaarput Simon Olsenip akuersaaruminaatsimmagu, inuiaqatigiiusugut sanngeequtitta ilaann­ik iluanaarniuteqartarnissamik periarfissiisoqartarnera. Imigassaq pillugu siusinnerusukkut oqallittarnerni Inuit Ataqatigiit oqaaserisartagaanut assungummata, soqutiginartillug­it Simon Olsen inussiarnersumik qinnuvigissarpu­t, oqaatsini taakku itisililaaqqullugi­t.

 

Naggasiutigalugu erseqqissassavarput, imigassamik atuinerujussuaq ajornartorsiutaasoq ilungersunarto­q, suliniut­it tamalaat siunnerfeqarluartut, pilersaarusiorluakkat, ataqatigiissaarluakkal­lu aqqutigalugit akiorniagassaaso­q.

 

Simon Olsenillu siunnersuutaa itigartittariaqarlugu nalunaarutigissavarput, taarsiullugu pinaveersaartitsine­q, katsorsaaneq ilisimatusarnerlu aqqutissaasariaqarput. Politikkit ataqatigiissaakk­at ataatsimut suleqatigiissillugit imigassamik atuineq annikillisissinnaavai.

 

Socialpolitikkikkut, akileraartarnermut politikkikkut, ineqarnermut suliffissaqartitsiniarnermu­t, peqqinnissamut, aningaasaqarnermullu politikkikkut.

 

Allatut oqaatigalugu, pingaarnerutillugu sulissutigisariaqarpoq manna, nunarput ilukkut qallikkul­lu inuuffigalu­gu tamatsinnut ima pisuunnguallaataatigissasoq, aamma inooqataaffigalu­gu ima kajumernartigissasoq, ineriartortissallu­gu imigassaq atorlugu inuunerm­ik qimarratiginninnissaq pisariaarutsissallugu.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Asii Chemnitz Narup qutsavigaarput, tulliulluni oqaaseqassaa Loretha Henriksen, Kattusseqatigii­t.

 

Loritha Henriksen, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat.

Inatsisartunut ilaasortap Simon Olsenip aalajangiiffigisassatut siunnersuutaa annertuumik soqutigalugu, oqallisigereerlugu­lu Kattusseqatigiinniit imatut oqaaseqarfigissavarput.

 

Kattusseqatigiinniit siunnersuutip matumap eqqortuunera, siunnersuuteqartoq isumaqatigalu­gu tapersersorparpu­t, makkut tunngavigalugit, ullumikkummi akit qiviassagutsigit apeqquserneqartariaqanngila­q, imigassap aalakoornartull­ip akisunerujussua.

 

Tassami ilaqutariit ilaasa aamma atugarisaat ilaatigut imaattarmata, allaat angerlarsimaffimmi annertuumik nanertuutinngortarluti­k. Soorlu aningaasat ilaqutariinnut atugassaagaluit ilaat piumassuserinngisamik imigassam­ut aalakoornartortalimmut atorneqarnerat takussutissaqarma­t.

 

Kattusseqatigiinniit qularutiginngilarput, imigassaq aalakoornartortalik akikillineratigut inoqutigiinn­ut aningaasaqarnikk­ut ajornartorsiutaasut ilaat pitsanngoriaateqarnissaat. Soorlu ilaqutariit ilaannut pisariaqartitan­ut atorluaanerulersinnaaneq naatsorsuutigisinnaagatsigu.

 

Kattusseqatigiinniit taanngitsoorusunngilarput, imigassaq annertuumik ilaqutariit ajornartorsiutill­it akornanni ajornartorsiutaasarmat, tamaattorli erseqqissarusupparput, taamaatsillu­gu ilaqutariit ilaat ulluinnarni ajornartorsiuta­at imigassamik aalakoornartulimmik akikilliinerinnakkut qaangerneqarsinnaanngimmata. Taamaattor­li imigassamik atuineq aamma siunissami millisikkiartuaarneqarnissaanut aqqutsisiuueqataasinnaasut­ut oqaatigerusupparput.

 

Naalakkersuisummi ukiuni kingullerni politikkikkut anguniagassaatut siunniuffigineqarsimavo­q, imigassamik aalakoornartortalimmik atuiallaarnerup 25%-imik appartinneqarnissaa. Massakkulli siunnersuuteqartup qularnanngila­q, imigassamik atuineq appartinneqarnissaanut aallariarfissaasoq anguniarumallugu taamatut siunnersuuteqarma­t.

 

Taannattaaq naleqquttutut alloriarnertullu siullertut Kattusseqatigiinniit oqaatigerusupparput, aammattaaq oqaatigissavarpu­t, akinik appaaneq aallaqqaammut ajornartorsiutaasinnaanera naatsorsuutigisinnaagatsigu.

 

Kisiannili naatsorsuutigilluinnarparput ilikkariartorneqassasoq, taamaalilluni torersumik atorneqalersinnaane­ra periarfissinneqarsinnaaneralu ammaanneqassammat aamma.

 

Ullumikkummi ikiaroornartoq annertuumik nunatsinni ajornartorsiutigineqarpoq, tassanilu aamma pisooqataalluinnartut­ut taarusuppara imagassap ullumikkut akisunerujussua, taamaalillu­ni ikiaroornartumik annertuumik atuineq aamma annertusaaqataalluni.

 

Kattusseqatigiinniit aamma arajutsisimanngilarput, qallunaat nunaannimi piffissani qaninnerni imigassap aalakoornartull­ip akikillineqarnissaanik anguniagaqartut, qallunaat nunaanni naalakkersuis­ut siunnerfeqarmata. Tassa matumani, kiisalu killeqarfiit eqqarsaatigalugit akileraari­t, afgiftmoms-it, taakkunani akiliisinnaanissat aamma anguniarlugit siunnerfeqarluti­k.

 

Matumanilu soqutiginartuusinnaavoq, paasissallugu aamma qallunaat nunaanni akileraarutitig­ut akikilliisoqarpa­t, Kalaallit Nunaani qanoq sunniuteqasssanersoq, minnerunngitsum­ik Kalaallit Nunaanni immiaaqqat maqitassanngorlug­it nassiunneqartartut akimikkut aamma qanoq allannguuteqassanersut paaserusunnartoq Kattusseqatigiinni­it kissaatigaarpu­t.

 

Aamma ilanngullugu tamanna eqqumaffigineqarnissaa soqutigalugu kissaatigerusupparput malittarineqarnissaa.

Aammattaaq siunnersuuteqartumut apeqquteqarusuppugut, erseqqissumik isummerfeqarsimaners­oq akitsuutip qanoq atsigisumik annikillisinneqarnissaa takorloorsimanera­a. Kiisalu akikilliisoqarpat, aningaasat suminngaanni­it aaneqarsinnaanersut paaserusunnartutut Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut.

 

Minnerunngitsumillu oqaatigerusupparput susassaqartut, tassa iminngernaveersaartut aamma­lu Hvidekors-it, taavalu aamma imigassamik akiuiniarnermut suleqatigiit, taakku aamma immikk­ut tusarniaaffigineqarnissaat isumaqarpugut pisariaqarluinnartoq. Tassami aamma taakkununnga sunneeqataasinnaammata.

 

Taamatut oqaaseqarluta Kattusseqatigiinniit siunnersuuteqartoq tamakkiisumik taperserparput­.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Loritha Henriksen qutsavigaarput, tulliullunilu oqaaseqassaaq Otto Steenholdt, attaviitsoq.

 

Otto Steenholdt, attaviitsoq.

Siunnersuutigineqartoq uanga aamma qangali, massuma oqallisissiap assingi saqqummiunneqaraanga­ta isuma taamaattoq saqqummiuttarsimavara. Ima oqaasertalersorlug­u, inuit amerlaqisut naalliuutaat, inuit ilaasa, minnerunngitsumil­lu Landskassep, iluanaarniutigisariaqanngilaa­t.

 

Eqqarsaatit amerlaqaat, imigassap akitsuutai iluaqutigalugit nunami maani suliniutit pitsaasut qujanartumik tapiiffigineqartarpu­t, imernaveersaartut, ilageeqarneq, napparsimaveqarnerlu taaginnaraanni. Imigassamik atuineru­p, ilami aamma atuinerlunnerup, oqarta atuipilunnerup, aamma taakku aningaasassaqartippai.

 

Ingasattajaartumik oqaannartoqarsinnaagaluarpoq, imigassat akikilliniarlik, nakkaakkumasut imigassaq aqqutigalu­gu nakkaakkumanerlutik namminneq inuttut akisussaaffigissavaat. Taama­li oqaraluartilluni inuk taamat­ut oqarfigisaq, aamma ilaquttamini annertuumik akisussaaffeqarpo­q, angerlarsimaffik akisussaaffiillu allat tassunga attuumassuteqartut aamma attuumassuteqarfigalugit.

 

Immaqaana inuiaqatigiinni kalaallini, kalaaleqatitta ataasiakkaat inuttut namminneq akisussaaffiin­ut ikiuukkumatuut­ut akuliuppallaartartugut. Imigassap ajornartorsiutaanerinnaaniigat­a, aammali allarpassuarnut.

 

Soorluuna inuiaqatigiit inuttaasunut paarsilluarniarnersuat, ilaatigut ingasaataq, inuit amerligaluttuinnart­ut isumalliitigivallaaleraa­t, tassa ima oqartarluta, sussa kommunimaaniit tamakku isumagillarumaarpai.

 

Ilami allaat paasinarsilerpoq, sulinnginneq, sulinermit akissarsinarnerulersoq. Nunatsinni aningaas­ap nalinga, tassa pisissutaasinnaanerata nukittussusia, qallunaat nunaannut naleqqiullug­it ilaanni allaat qiaammernartarpoq. Tamannalu nunaqqatitta aamma qallunaat nunaannut tikittut ilaanneeriarlutik nipituumik paasinarluartumillu oqaatigisarpaat.

 

Ullumi immiaaqqanik arfinilissiniaruma, 100 kr.-neertarnera sungiussimavara, qallunaat nunaanni­lu karsisigum­a, 30-nik imalimmik, tassa ullumerpiaq 97 kr. ninik akiliissaanga. Ullu­mi imerniartarfiliaruma immiaaqqamillu nalinginnaasumik, nakuussusilimmik ataatsimik pisillung­a.

 

Maani Nuummi imerniartarfiit akisunersaanni, ataaseq 42 kr.-neqarpoq. Uffa qallunaat nunaan­ni imerniartarfiit ilaanni 5 kr.-nip, ammut, qummullu 10 kr.-nip akornanni akilersinneqartarto­q.

 

Oqarfigineqaannarsinnaagaluarpugut, taavami taama akisutigisunik pisiniartarunnaarniaritsi, isumaqarpunga sunaluunniit uerinartoq, imaassinnaavoq cigarittit, maannalu imigassat atuilluart­ut soqutiginngikkaat pisartagaq pisiariuassallugu, qanoq akisutiginera aalajangiisuutinnag­u, tamannaagunarporlu Landskasse-mut qujanartoq.

 

Pisiassat allat aamma eqqarsaatigalugit assersuutinik taasaqalaartariaqarput, tassa nunatsinni akisoqaat, soorlu assersuutigiinnarlugu agurk-imik taasagaat, ataaseq maani 25 kr.-neqartoq, qallunaat nunaanni niuertarfiit ilaan­ni 2 kr.-nilerlugu pisiassaavoq.

 

Allat eqqartorneqarsinnaagaluit immineerallarlugit, oqaatigiinnarlara, nunatsinni aningaasarsiat­ta pisissutaasinnaaner­at sukkasuumik nalikilliartorpoq.

Siunnersuutigineqartoq ersarippoq, imigassat taamarsuaq akitsorlugit tuniniartuakkat, aamma aningaasaatikinnerusun­it pisiarineqartuartut, qanoq ilaqutariinnut sunniuteqarsinnaappat, pingaartum­ik taakkua aamma meerartaat eqqarsaatigalugit.

 

Aammami ungasissorsuunngitsukkut nunatsinni assigiinngitsunut akiligassallit ersarissumik nitaanneqartut ilagaa­t, nunatsinni ineqarnermut akiligassanik akiliinngitsoorsimasorpassuit, allaat akiitsuisa aningaasat milliardit qaangeraat.

 

Tamakku tamaasa misissuataassagaanni, suullu aamma pisooqataasut qimerluulaassagaanni, imigassap atugaalluart­up akisunerujussua pisooqataanngitsuunngilaq, imigassamimmi pinngitsuuisinnaajunnaarsimasu­t, uanga isumaga malillugu ukiuni makkunani ikiliartoratik amerliartormata.

 

Aningaasallu imigassamut atuinermut atugassat nalingi taama appasitsigitillugit, allaat ilaqutariiin­ni ilaatigut pinngitsoorneqarsinnaanngitsut akissaqarfigineerukkiartorput.

 

Oqarluaatigiinnarneqarsinnaagaluarpoq, meeqqasi pillugit imerunnaarniaritsi, tamannali naammanngila­q. Qulaa­ni akit assigiinngissusii taariikkakka aallaavigalugit aningaasat ikittuunngits­ut sipaarsimassagaluarpakka, ilumilli karsi ataaseq 30-nik imalik 97 kr.-niliinnarlug­u, tassa 500 kr.-nilernagu, pisiarisinnaasuugukku.

 

Tassani takuneqarsinnaavoq sipaarutiga 400 kr.-niusoq ilaquttannut atorsinnaalissagaluagara.  Ukioq manna aningaasaqarniarput pillugu nassuiaat soqutigeqaralugu ulloq naallugu oqallisigaarpu­t.

 

Uangalu aningaasaqarniarnitta siunissami isikkua annilaanganarteqalugu oqaatigaara, nalunngila­ra Landskassep imigassanut akitsuut pinngitsoorsinnaajunnaavillugu pinngitsoorsinnaajunnaarsimaga­a.

 

Ilami aningaasat taama amerlatigisut annaassagutsigit, taartissaat sukkut allakkut isertissagatsigi­t, eqqoriaaqattaarsinnaagaluarpu­t, imigissat akikillippata aningaasat annaasagut amerliallannavianngitsut.

 

Akissuteqaammili aamma oqaatigineqartoq alartiinnarsinnaanngilarput, tassalu akikillisoorlu­ta suli annerusumik atuilernissarput ernumassutigisariaqartoq. Imigassalli tamatsinnut aningaasartuutaanerujuss­ua eqqarsaatigalugu, aamma oqartariaqarpugut, marloriaammik akileraarutin­ut akilersuinerput Naalakkersuisunit uatsinnillu puigoqqajaaneqartarto­q.

 

Akileraarutinut akiligassagut kommunimiit nassiussorneqartarput, taakkulu pinngitsoorata akiligassaraagut, akileraatilli aappaa, tassa akileraarut ersinngitsoq, imigassamilli pisinitsigut aamma akileraarutigisartagarput, isumaqarluinnarpunga akileraarut taanna ersinngitsoq, ilatsinn­ut allaat akileraammit ersittuminngaanniit maluginngisam­ik annertunerulersartoq.

 

Aningaasarsiakittoq, imigassamilli atuilaartoq, imaluunniit atuilluartoq, aningaasarsiakkaamit atuivallaanngitsum­it akileraarnerulerpoq. Taakku marluk eqqarsaatigissagaanni kingumut oqaaseq uteqqitassaq unaalerpoq, innuttaasut annertuumik imigassamik atuillutik oqimaarsaataa­t, pisortat aningaasatigut iluanaarutigaa­t.

 

Naak imigassaq pillugu oqaatigineqartut, tassa illuatungeriit tamarmik eqqoraluartut, oqartariaqarpun­ga nunatsin­ni imigassap akia qaffasippallaarujussuartoq. Imigassat akii qaffasippallaa­t, inuit ilaannut aningaasakilliortun­ut assorsuaq oqimaarsartitsipput, allaat ilaqutariinn­ut kingunerluttarlutik.

 

Siunnersuuteqartup eqqarsaatai paasilluarpakka, aqqutissarlu eqqortoq, pingaartumik peqqinnissa­q, aningaasallu inuiaqatigiit atorfissaqartitaat eqqarsaatigalugit, aqqutissamik ersarissum­ik  tikkuaassineq uanninngaanniit aamma nassaariuminaatsillugu.

 

Kisianni suliassaq soqutiginaqaaq, ataatsimiititaliami suliassatut, aallartinneqassappat qujarutissavar­a.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Otto Steenholdt qutsavigaarput, tulliulluni oqaaseqassaaq siunnersuuteqartoq, Simon Olsen.

 

Simon Olsen, Siumut.

 Qujanaq, siullermik Naalakkersuisut oqaatsit atugaat siunnersuutigineqartumut soqutiginartitserput, soorlu imigassat aalakoornartortallit akitsuutaasa annikillisinneqarnissaat maannakkuugallartoq, soorlulusooq oqarniartut ukiaru akikillissapput. Soorunami taamaagunanngikkaluarpoq, aammattaaq illuatungaatigut oqaaserinaqarpoq Naalakkersuisuniit, taamaattumik imigassap aalakoornartortallip appaaneq niuertarfinni niuerutigineqarnerata akianik appaanermik kinguneqartinneqarnissaa qulakkeerneqarsinnaanngilaq, aamma imminut oqaluttuarsuunnera tamakunuuna eqeersimaarpallaannginnitsinnut.

 

Tassunga qimalaariarlugu, nuannaarutigaara siullermik  Siumuminngaanniit Naalakkersuisunut ukiamut aappassaarinninnissamut misissueqqusinera Siumup, taanna iluarisimaarnarluinnarpoq. Taamatuttaaq aamma Atassutip taamatut piumasaqaateqarnera aamma malugilluarpara.

 

Aammalu oqaaserineqartut tassunga tunngasut tamarmik qujanartumik itisuunik, aammalu ilaatigut eqqarsaatigilluaqqissaagassanik akoqartiternerat malunnaqqissaarpoq.

 

Taamatuttaaq aamma Inuit Ataqatigiinninngaannit isumaqatiginnillunilu, isumaqatiginninnanilu, akerliullunilu oqaatigineqartut aamma erseqqilluinnaqqissarput.

 

ilaatigullu aamma apeqqutinik aamma tunniussaqarlutik, taanna apeqqutigineqartoq toqqaannarlunga ima oqaasertaqartoq: Tassa akeqqusissut, inuiaqatigiiusugut sanngeequtitta ilaani iluanaarniuteqarnissamut periarfissiisoqartarnera taanna itisileqquneqarmat taanna imatut oqaatigissavara.

 

Illoqarfimmiit illoqarfimmut qiviarutta, imerniartarfiinnannguilluunniit kisiisa isigalugit ukiuni massakkut ilaqaleqisuni misissuataarutsigik tamakkuerniartut qajassuunnagu ammassattullusooq qaluinnannguanik qaluinnarlutik aningaasanik qaloortitagut ikittunnguupput, taanna miserratigineqarsinnaanngilaq sianigineqanngitsutullu illuni.

Kattusseqatigiit nuannaarutigaara tamakkiisumik aamma isumaqataalluinnarmata, kiannili aamma apeqquteqarlutik, aperinerminnilu aamma apeqqutaat soqutiginavippoq, tassa akikilliliisoqassappat aningaasat suminngaanniit aaneqassanersut  paaserusunnarpoq.

 

Ullumikkut konkurrencenævnip ullumikkuinnaanngitsoq sivitsuutilerpoq pasilliutigimmagu Nuuk Imerup aningaasanik qaloortitaanera, igalaakkut inuinnaasunut aningaasanik eqqaanerput, taanna soqutiginartuuvoq paasissallugu, Nuummi assersuutigalugu, pisiniarfiit ingerlaannarlugu pisiniarsinnaatitaaanngillalluunnik Nuuk Imermut, kisianni aatsaat aqqusaagassat aqqusaaqqaarlugit, pappiarap taassuma fakturap allannera, allannerinnanngua taamarujussuaq aatsaat pissarsissutigeqqaarlugu aatsaat ingerlaartoqartarpoq.

 

Taamatuttaaq imerniartarfiit ullumikkorpiaq immiaaqqamut ataatsimut 30 kr-ni inornagu kaasarfimmiuliuttarpaat. Kia taanna takorluunngitsoorsinnaavaa? Uani taakku eqqartunnginnakkit siunnersuutinni eqqartorlugilli akitsuutit,taanna soqutiginartorujussuuvoq aamma aallerfigineqarsinnaanissaa.

 

Kisermaaq taamammi taasarakku aamma taaqqillugu, pitsaalluinnartunik aamma malugaara oqaaseqartoq, ammalu assortoruminaalluinnaqqissaartunik.

 

Kianni tassa aningaasat peqqinnissakkut amma socialikkut atortakkagut immigassamik aallaveqartut qiviarutigit, taava imigassap arlaatigut qanorluunnik ililluni atugaanikinnerulerneratigut tassanngaanniit aningaasarparujussuit aasinnaavagut.

 

Akitsuutinit isertittaraluakagut apparpata taakkununnga atuineq aamma taamatut imigassap atuineraninngaannit millinerneqarpat aamma takorluunngitsoorneqarsinnaanngilaq pitsanngoriarnermik annertuumik pilertoqartussaassammat. Pilertoqarsinnaanissaa. Naalakkersuisut akitsuutit millineqarsinnaanissaat orniginngimmassuk tupiginngilara, tassami aamma ilaatigut oqaatigineqarpoq aamma ilumoortumik Atassumminngaannit, tassa ukioq kingulleq eqqaamanerlunngikkukku uma siuliaq, takkuitsoorluarsimanngiukku, 233 mill-uunerpiaapput akitsuutitut imigassamit isertinneqartut.Taavalu soorunami taakku iluatinnartorujussuupput, kisianni taakku aningaasat torarfii sumorpiaq atorneqarfii, qanorluunniik immikkortitsertigigaluaraanni socialemut peqqinnissamullu isertartortai angisoorujorujussuusut, annertoorujussuusut takorluunngitsoorneqarsinnaanngilaq.

 

Siunnersuutigisanni aningaasaarsiakinnerusut inorsitsarsillugisutooq pineqarnerat, imaluunnik taamatut systemeqarneq ila qanorluunnik ilillugu anigorusunnaraluaqaaq.

 

Akikilliliinissap maannakkumut, uanga isumaqanngilanga 15%-ii ataallugu akikilliliisoqarpat iluaqutaasinnaasoq, kisianni isumaqarpunga akikilliliisoqassagaluarpat minnerpaamik 15%-ii  25%-illu akornganni akikillineqartariaqartoq. Taakkulu takorloorsinnaavagut prcentimi ataaseq nalunngilarput 233 millioniningaannit qassiusoq.

 

Tassa aningaasat millionerpaalukasiupput, ila millionerparujussuupput.

 

Oqaatigeriikkattut tunngaviusumik tunngavigaara soorlu siunnersuutima ilusilernerani misissorluaraanni takuneqarsinnassoq innuttaasut amerlaqisut aningaasarsiakkitsut imigassamillu inuttut allatulli ilai annikinnerusumik, annertunerusumillu atuisartut aningaasarsiaasa isaasalerlugu "Naleqarnerusunngortinnissaannik aqqutissiuussinissaq imaluunnit aqqutissarsiornissaq pisariaqarluinnalerpoq".

 

Isumaqarpunga aningaasarsiat naleqarnerusunngortinnissaat anguniassagutsigu aallartiffeqartariaqartugut. Soorlu Kattusseqatigiinniit aammalu kisermaaminngaanniit erseqqikannerluinnartumik tassani aamma eqqartorneqartut.

 

Aallartiffeqartariaqarneq taanna eqqarsaatigalugu isumaqarpunga imigassap akisunersua aallartiffigeqqissallugu utikannerlugu aallartiffiusariaqartoq, nunatta ingerlatitaanerani aningaasatigut akissaqartitsiumalluni matussutissaqartitsiumallunilu imigassap akitsuutaata ukiumut ukiumi pinngitsoorneqarsinnaangilluinnartutut.

 

Soorlu aamma oqaaseqartup kingulliup oqaatigisaa, isigineqarlersimanerat erseqqilluinnarpoq, kisianni kina oqarpa kinalu naliliisinnaava aningaasarpassuit pineqartut inooqatigiinnut qanoq iluaqutaatigisumik atorneqarnersut imaluunniit ajoqutaalluinnartigisumik atorneqarnersut.

Aamma massakkut imigassap-mik matusisarneq ukiut marluunngillalluunniit massakkut matuma siorna ullaatungaa matoqqateriarlugit ualikkut aatsaat ammarneqartarnera iluarsikannerpoq. Taanna iluarsiineq malunniussimavoq, taannalu immaqa suli pitsanngorsarneqarsinnaavoq.

 

Ilaatigut taaneqartut suliniaatit ilumoorluinnarpoq atorfissaqartippagut, kisianni massakkut tupigilluinnarpara misissuininni sanningasup tungujortoq assut suusupagineqarluni massakkut systemip iluani illikartinniagaasutut ippoq allaat aningaasalersorneqarnera massakkut suulluinnarunnaavissimalluni.

 

Tassunga killiinnarallarpunga nuanneraluaannarpoq.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Simon Olsen qutsavigaarput, tulliulluni oqaaseqassaaq, aningaasaqarnermut naalakkersuisoq, Augusta Salling,

 

Augusta Salling, Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq, Atassut.

Qujanaq, uangattaaq Naalakkersuisut akissuteqaataannut oqaaseqartunut qujarusuppunga. Tassa maluginiarpara soorunami oqaaseqartunit soqutigineqartoq imigassap akikillineqarsinnaanera taanna soqutiginartutut, kisianni aamma nuannaarutigaara amerlanerussuteqarluartuninngaannit, Naalakkersuisut akissuteqaataat tassa massakkuugallartoq, itigartitsinissamik taanna oqaaseqarneq maluginiarluarpara.

 

Aamma soorunami maluginiarpara siunnersuuteqartumut tapersiisut aamma oqaasii soorunami  tunngavilersuutaallu aamma maluginiarpakka immikkut taagoqqinngikkaluarlugit.

 

Aamma taamaappoq Inuit Ataqatigiinninngaannit itigartitsivissorneq taamaaliornissamut aamma taanna soorunami aamma maluginiarluarpara, imannak ataasiakkaarlugit uteqqinngikkaluarlugit tamassa tusareerassigit oqaatsisi soorunalimi, kisianni una erseqqissalaassavara Nalakkersuisuninnganniit soorunami taamatut imigassap akikillineqarnissaanut siunnersuummut itigaetitsinissamut maannangaaq oqaaseqarnitsinnut tunngavigisagut pingaarluinnaqqissaarput isumaqaratta ukioq kingullerluunnit imigassartornerup agguaqatigiissillugu inummut ataatsimut literimik apparsimanera, tassa appariartorsimaneq taamannak suli ingerlaartoq.

 

Aammalu ukiuni kingullerni malunnarluartumik appariarsimaneq taanna iluatinartutut isigaarput. Aammalu taamatut akitsuutip appartinneratigut akikillisinneqarneratigut taanna ilorraap tungaanut ingerlaneq innarlerneqarnissaa taanna orniginartutut isiginngilarput. Soorunami siunissami akitsuutit appartikkiartuaarneqarsinnaanerat taanna kissaatigineqartoq aamma tusaasinnaalluarparput, aamma taanna pisinnaassaaq suliniuteqarluaqqaarnikkut, imannak immikkut qanoq iliuuuseqarnani akiata appartinnerinnaatigut, uanga isumaga malillugu imigassartorneq pinngitsoornani qaffaqqaassaaq, taannalu pinngitsoortinniartariaqartutut uanga isigilluinnaqqissaarpara.

 

Taamaattumik qujanartutut oqaatigisariaqarpara amerlanerussuteqarluartut taamatut itigartsitsigallarnissamik kissaateqarnerat.

 

Taavali kisianni aappassaaneerneqarnissaanut Naalakkersuisut aamma misissugassanik assigiinngitsunik kissaateqarfigineqarnerat soorunami taanna Naalakkersuisuninngaannit aamma alaatsinaalluarniarsarissavarput.

 

Inuit Ataqatigininngaanniit apeqqutigineqarpoq, sulisitassaq ukiup ataatsip ingerlanerani sulisinneqartussaq, taanna sumut pinersoq, kikkunnik inuttaqartinneqarnersoq, qanorlu angusaqarsimanersoq, oqaatigisariaqarpara tassa ajoraluartumik sulissut taanna suli aallartinneqarsimanngilaq, taamaattumillu massakkut Naalakkersuisuni taamanikkut siusinnerusukkut Naalakkersuisut akuersissutigisimasaat suliarisassaat, taavalu aamma inuttalersorneqarneri nutaamik aamma nalilersussallugit isumaqatigiippugut, aammalu suliamik ingerlatsisoqalernissaa taanna pingaartutut isigineqarmat nutaamik suliassaq qaqeqqinneqarpoq.

 

Taamatut oqaatigisinnaavara, qujanaq.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Aningaasaqarnermut naalakersuisoq qutsavigaarput, taava tulliulluni oqaaseqassaaq Asii Chemnitz Narup.

 

Asii Chemnitz Narup, Inuit Ataqatigiit

Qujanaq, ilumoorpoq soqutiginarpoq, Simon Olsenip oqaluuserisassanngortitaa, aamma saqqummiunneqartut paasissutissat nalilersuinerillu soorunami assigiinngitsuummata taanna immini tupinnanngilaq,

 

Atassutip oqaaseqartuanut Jakop Siverthsenimut oqaatigilaassavara, ilaatigut Jakop Siverth-senip oqaatigimmagu, soorlu misilittakkat takutereeraat imigassap soqutigineqarnera atugaaneralu malunnaatilimmik annikilliartunngitsoq, eqqaamasariaqarpoq 1993-imiilli ukiumut 14 sinnerlugit ukiullit agguaqatigiisillugit imertagaat 13 literinngorsimammat, taava 1980-ikkut ingerlaneranni 22-23 literip tungaanut annertussuseqarsimagaluartoq appariartorpoq, tassa taamaattumik imigassamik atuinitta allanngoriartornera aamma kingumut qiviaraanni takuneqarsinnaavoq, aamma assigiinngitsunik uppernarsaatitassaqarpoq taanna.

 

Taava Siumuminngaanniit Anders Andreassenip oqaatigivaa soqutiginassasoq paasiniassallugit imaluunnit nalilersussallugu akitsuutit taamaalilluni aamma imigassap akia apparaluarpat qanoq pissusilersortoqassanersoq. Ilaatigut naatsorsueqqissaartarfiup saqqummersittagai statistik assigiinngitsut, aamma imigassamik eqqusuisarnermi statistikit, kisitsisitigut paasissutissat qimerlooraanni taava maannamut misilittaagaareersut nunatsinni tassani takuneqarsinnaapput. Aamma soqutiginarput, tassami 1980-ikkut ingerlaneranni aallartinneranni aamma pointet nalaanni, aamma taamani viinnit akikillialatsinneqarmata, imigassanut allanut sanilliullugit, taava viinnitortarneq qaffappoq, taava taassuma saniatigut aamma soqutiginarpoq 1992-iminn­gaanniit. Aamma Simon Olsenip eqqaariigaatut akitsuuseeriaatsit tunngaviusumik allannguuteqartinneqarmata, imigassartorneq, aamma imigassat ilaat soorlu baajat, tassani akitsuutaat annikillipput viinninut imigassanullu sakkortuunut sanilliullugu, taava baajatortarneq qaffappoq. Imaap­poq takussutissartaqareerpoq inuiaqatigiinni akitsuutit, taavalu imigassat akii apparneqaraangata qanoq qisuariartartut inuit, maannamut misilittakkat takutippaat taava akikillisat taakkua atornerulertarpagut, taamaattumik Simon Olsenip siunnersuuteqarnermigut angorusutaa uagut upperivallaannginnatsigut taamatut kinguneqarsinnaasoq.

Inuit atuinertik attatiinnariarlugu aningaasat sinneruttartut qaammatip naanerani taava allanut atorfissaqartinneqarnerusunut taava atorneqalissasut, misilittakkat maannamut nunatsinni tamanna uppernarsisimanngilaat. Taamaattumik Naalakkersuisut oqaasii uagut isumaqatigalugit nalunaarpugut, uagut ernumassutigigatsigu imigassap akii appassagaluarpata taava aamma atuineq aaamma qaffariartuinnassasoq, ilami maannamut taamatut periuseqarsimagatta pisisartutut, atuisutut, atornerluisutullu, taamaattumik taannaannarluunnit aamma piinnarlugu itigartitseqataavugut.

 

Taanna erseqqissaqqikkusupparput, kisianni soorunami misissueqqikkusuppata Siumuminngaannit soorunami uagut tassani akimmisaarissanngilagut, tassanilu misissugassat aamma allat soqutiginartorpassuit soorunami naatsorsueqqissaartarfiup maannamut misissorsimanngisaat aamma ilanngunneqarsinnaassammata.

 

Apeqqutigivarput siunnersuuteqartumut imigassamik nanertuuteqarneq inunnit iluanaarutigineqartarnera taanna nassuialaaqqullugu, tassa paasivarput imerniartarfiutillit tassani annertuumik uparuarai, aamma soorunami soqutiginarpoq inatsisiliornikkut inunnut ataasiakkaanut iluanaarutit nakartannginnissaannut aamma arlaatigut suliniuteqartoqarsinnaavoq, Simon Olsenip tamanna ingerlateqqikkusussappagu aamma soqutiginnilluta soorunami malinnaassuugut, tassunga atatillugu oqaatigeqqissavara 1999-imi ukiakkut finanslovimut tunngatillugu oqallinnermi uagut aamma imigassamik iluanaartoqartarnera annertuumik sakkortuumillu uparuarsimagatsigu, tassani imerajuttunut katsorsaaviit taakkua Nuummiittut Ilulissaniittullu niuerneq aallaavigalugu iluanaarniarfiuneri, taanna uparuarsimavarput sakkortuumik, aamma inassuteqarsimagaluarpugut Naalakkersuisunut piffissaq imaluunnit  periarfissaq siullerpaaq atorlugu taanna unitsissagaat, iluanaarniartoqartarmat inunnut ataasiakkaanut iluanaarutigineqartarmat imigassaq, uaguttaaq akerlerilluinnaraluarparput, kisianni maannamut assut kisimiissimavugut taamatut isummersortarnitsinni, uagut isumaqaratta imigassartorpallaarneq, imerajuttuuneq nappaataammat nappaatitulli allatulli aamma katsorsarneqarsinnaasoq pisortat aamma tamanna ingerlattariaqaraat, piffissaq iluatsillugu taanna oqaatigereernikuusarput oqaatigeqqilaarparput, suli taanna isuma attakatigu,

 

Taava Naalakkersuisup oqaaseqarqinnermini nassuerutigivaa suleqatigiissitaq 2000-imi ukiakkut maani ataatsimiinitsinni pilersinneqartussatut neriorsuutigineqartoq ajoraluartumik pilersinneqarsimanngitsoq, qujavugut unneqqarissumi taamatut nassuertoqarmat, aamma qujavugut suleqatigiissitaliornissamut tunngasut nutaamik naliliiffiginiarneqarmat, aamma qujassuugut utimut nalunaartoqarpat taassuma tungaanut, aammalu qaqugukkut sulisinneqassanersoq, ilaatigut soqutiginartipparput,

 

Inuit Ataqatigiit tungaaninngaanniit suleqatigiissitamut immaqa aamma imissutigineqarsinnaammat Nuuk Imiup suleriaasia, tassani "Nuuk Imeq A/S", Nuuk Imiup suleriaasia misissorneqaqqugaluarparput, assigiingitsorpassuarni soqutiginaatilinnik konstruktionimi, tassani aktionæroverindkomstimi malillugit aaqqissuussisoqarsimammat, aamma qularnanngiivissumik iluanaarutit annertuut nunatsinninngaanniit anisinneqartarput, taannaannaarluunniik eqqarsaatigalugu misissuisoqartariaqarpoq, taassumalu saniatigut ilisimaneqarpoq suliffeqarfissuaq taanna aamma aningaasarpassuarnik naleqartoq inuiaqatigiinnut, taamaattumik iluanaarutissartaa qanoq angitigiva, taava saniatigut aningaasaliinerit inuiaqatigiinnut qanoq angitigippat, taanna assut imaa kissaatigissavarput uagut tungitsinninngaannit ilanngullugu misissuiffigeqqullugu, taava Simon Olsenip siunnersuuteqartutut oqaaseqaqqikkami, sanningasoq tungujortoq pitsaasumik pineqanngitsoq oqaatigivaa, eqqaasitsissutigilaassavara siornaak aningaasanut inatsit, inatsisissamut siunnersuut  suliarigatsigu maani inimi, taanna immikkut aamma tikinneqarsimammat aamma aporaattoqalaarpoq tassani, kisianni uagut tassani Naalakkersuisut erseqqissumik paasitimmatigut peqatigiiffittulli, kattuffittuulli, allatuulli piumasarineqartut naammassisarsimanngimatigik, allaat regnskabet utimut nassiuttarsimanngimmatigik allatut ajornartumik tapiissutit unitsinneqartariaqartut, taava soorunami uagut isumaqatigiissimavugut aamma piumaffigeqatigiinnerup aqqani piumasaqaatit soorunami naammasineqartariaqartartut suliniutit pitsaagaluarpataluunniit, uagut suli taamatut naliliisimanerput suli attarparput.

 

Aamma oqaatigisariaqarparput Inuit Ataqatigiinninngaanniit, maanilu oqaaseqartut al­latY..oqartoqaraluarpoq pissakinnerusunik illersuiniarluni siunnersuut saqqummiunneqartoq, kisianni paasinnittaatsigut ungasissorujussuusut uppernarseqqipparput, tassa ilumut pissakinnerusunik illersuiniarluni suliniuteqarniaraanni, taava oqarnitsituut uagut akileraaruseriaatsit taakkua naqqaninngannit nutaamik nalilersortariaqarput,  aamma akissaatit tungaatigut aaqqissussisimanerit nunatsinni taakkua aqqutissaapput, makkua akitsuutitigut immikkut pinninniarnerit uagut inooqataaffigisinnaanngilagut, taamaattumik pissakinnerusunik illersuinertut isumaqarfiginngilarput una siunnersuut, aamma oqassuunga narrujuummissutigivara Simon Olsenip pissakinnerusunik illersuiniarnera tassuungaannaq sammiveqartoq paasigakku.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Asii Chemnitz Narup:qutsavigaarput, taavalu tulliulluni oqaaseqartussaq maanngartinagu oqaatigissavara, maannakkut erseqqissereersorujussuuvoq, Inatsisartut amerlanerussuteqarluartut qanoq iliorniarnersut, taamaattumik tallisaavallaarnissaq pinaveersaartariaqarpoq, taanna kaammattuutiginarpoq, tulliulluni oqaaseqassaaq Simon Olsen

 

Simon Olsen, Siumut.

Tassaana siullermik oqaasissakka aalluinnaliivillugillu unikkama, periarfissaq Naalakkersuisuminngaanit oqaatigineqartoq tassalu ukioq manna, imaluunnit imigassap atugaanerata kinguarialaarsimanera soorrunaami uppernartorujussuuvoq, kisianni nalunngilarput aningaasarsiornerput aamma appariartoq, taanna aamma  takunngitsuugassaaneq ajorpoq, aamma ukiuni taamatut pisoqarfiugaangat aamma taamatut pisoqartarpoq, ullumikkumut malinnaasumut aamma qularinngilara amerlanerpaat arajutsisimassanngikkaat ilaatigut imigassaq katsorsaanikut iluarnaarniutigineqarpoq nunatsinni, taanna malunnartorujussuuvoq, aamma meeqqat ajoraluartumik imigassaq pissutigalugu atugarliortut aamma ilaatigut aamma iluarnaarniutigineqartutullusooq suliffeqaatigineqarput, tamakku tassa anigorusunnartorujussuupput, kisianni nammineq aamma qularutiginngilara oqaloqatiginnittarnikkut sivisuumik aamma suliffimmi angisuumi arajutsinaveersaaralunga suleqataasimagama, tassa imigassaq ikiaroornartorlu aamma imminnut ataqatigiissorujussuusut taamaammallu Naalakkersuisut misissuinissaannut aamma taassuma ilanngunneqaarnissaa kissaatiginartorujussuuvoq, tassa  uanga isumaqavippumga imigassap akikinnerulerneratigut piffisami sivikitsumi, soorlu Assii oqartoq paatsiveerusimaartoqarsinnaanera qanittunnguusoq, aamma kisianni qularinngilara pilertortumik tamanna immaqa anigoriartorneqalersinnaajumaartoq.

 

Taamatut pisoqariataasagaluarpat, tassa siullermik aamma oqaatigaara  taannaa suli upperaara socialemut aamma peqqinnissaqarbermut aningaasaartuutit imigassap nanertuutaajunnaarneratigut annikilleriarujussuassapput, tassanilu aningaasat ersinngitsut illup tungaanut nuuttussaassapput, tassa nunatta karsia allaat immaqa  sinnerutitaqarnerulertsissinnaassallugu, qujanarujussuaq taamatut paasinnitsigisumik ilungersuunneqartigisumillu tamanit oqaaserinaqartunut partiiniit aammalu kattusseqatigiinniit aammattaarlu kisermaaminngaaniit, tassa pitsaanerusumik nunatsinni imaluunniit, nunatsinni imigassap ajornartorsiutaajunnaarnissaa takorlooruminaassinnaagaluarluni takorloorneqarsinnaavoq, qujanaq.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermi aqutsisoq,  Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut

Simon Olsen qutsavigaarput, tulliulluni oqaaseqassaaq Otto Steenholt, attaviitsoq.

 

Otto Steenholdt, attaviitsoq.

Qujanaq, immaqa uanga oqaasissakka Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuaniinnerussapput, tassa  Asii Chemnintz Naru­pimut, ilumoorpoq 1993-iminngaanniit atuineq naatsorsukkani ammukarmat, qujanartumik tamatta takuarput, taamanikkut viinnip akia appartiimigatsigu oqaaseqartut arlallit oqaatigaat imertaaseq allanngortilaarusullugu viinnimut sangutinneruniarlugu, ilaat oqaluttarput taamaattumik viinnip akia appalaarpoq, aamma takuarput viinnisortut amerlanerulersimasut, pissusissamisoorami sumulluunnik pigaluarutta akikinnersiortuartuugatta, sumullunniit pisiniaraangatta pitsaassusia eqqarsaatigalugu, akikilaarangata taakku piumasarpagut, aamma imigassamut periutsigut taamaapput, kisianni uanga erseqqissaraluarpara qanoq nunatsinni aaningaasartuutigitigigipput, aamma inuit pissakkitsut oqarta tamatta pigaagut, partiip ataatsip kisimi piginiarsarissanngilai oqarluni, uangaaku taakku, ilissi oqallisigissanngilasi, naamik tassa pigineqanngillat, kissiannili pitsaasumik pinissaat tamatta eqqarsaatigaagut, Asii Chemnitz Narup aatsaannguaq oqarmat isumaqarsimallutik akissaatikinnerusut atugaannik siuarsaanissaq imigassamut akitsuutip appartinneqarneratigut pisinnaanngilluinnartoq, uanga taanna isumaqatiginngilara, assersuut aajuna, saqqummiussanni ersarissoq: immaqa akissaatikitsoq oqassaaq ullormut arfinillit pisassavakka, maani 100 kr-neqarput taakku, kisianni uanga assersuutiga takugukku 19 kr-niinnaq atussavaa, 81 kr-nillu sipaarlugit, isumaqarpunga tassani akissaatikinnerusoq kusanartumik sipaartileraluaripput, arfinilittuinnartarsimappat ullormut 81 kr-ni sipaarmagu, tassani takuneqarsinnaavoq sipaarneq kusanartoq, kisianni maani akit qaffasinnerujussuata aamma taanna pilersitaa, isumaqarluinnarpunga ersarissuusoq, taavalu aamma Simon Olsenimut oqaaseq, tassagooq akissaatikitsunik illersuineq pimoorussimappagu soorlu taamatut, taanna nuannaarutigalugu, tassa tassuuna takuara assersuutikkut, tassunaannarluunniit 81 kr.-nik sipaartsissinnaagutsigit issumaqarpunga assut tassuuna pitsaasumik angusaqartugut

 

Paasinngisaqarpunga aamma Simon Olsenimut akissutigisassinni siunnersuutai itigartittariaqarlugit oqaras­si, taarsiullugu taagukkasi nuannaraakka issumaqatigaakka, ataaserli isumaqatiginagu, taarsiullugu pinaveersaartitsineq ajunngilluinnarpoq, katsorsaaneq ajunngilluinnarpoq, taava tullinnguupparsi, ilisimatusarneq, qanoq ilillusi aalakualaartunnguit ilisimatusartinniarnerisi nalulluinnaarpakka, taanna immaqa atuilluartut pinngitsoorsinnaajunnaarsimasut ilisimatusartinnissaaat uanga naamik tassuuna sukkuunaqquutissanerissi naluara, taama oqatsiaannarpunga tassa oqarlunga, ullumiaasiit ulloq tamangajaat atoratsigu pissainnerusut aningaasaatikkinnerusut aarsaallugit. Oqarta tamattaaku pigut, allanit pigineqanngillat, tamattaakua ikiorniarsariniarigut, aamma imigassap tungaatigut.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermi aqutsisoq,  Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Otto Steenholdt qutsavigaarput, tulliulluni oqaaseqassaaq Jakob Siverthsen.

 

Jakob Sivertsen, Inatsisartunut ilaasortaq, Atassut.

Qujanaq, naatsunnguamik, tassaana Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuata uani ilaatigut oqaaserisagut assortulaarlugit oqaaseqarmat erseqqissaateqarfigilaarniariga, tassa misilitakkat ilumut takutereerpaat, imigassaq qanorluunniik pinnguaritigigaluarutsigu akitsoraluaraanni, akikilligaluaraanni imaluunniik ammasarneri pisiniarfiit allanngortikaluaraanni soqutigineqarnera allanngornavianngilaq, uani aamma ukiut kingulliit 15 Bit ingerlaneranni kimittuumik imigassartorsimaneq tassani pivarput, tassa 12 liter, 22 literimiit 2001-mut, 13 literimut apparsimavoq, kisianni immiaarartorneq aammalu viinnisorneq qaffariarsimapput, soorlu aamma kisermaap Otto Steenholdtip oqaatigigaa akikinnerulaalerpata arlaat taava taakkua pisiarineqarnerulersarput pingaartumik akitsuutit kingullermik suliarineqarmata, tassa imigassat kimittuut ilaatigut 300 kr-niit , 472-kr-nit tungaanut akiata qaavatigut qaffannerisa kingorna kimittuunik imigassartorneq taamannak appariarneranik kinguneqarpoq, kisianni illuata tungaatigut aamma immiaaqqanik kiisalu viinninik imigassartorneq aamma qaffariaateqarluni, taamaattumik oqarpugut qanoq iligaluaraanniluunniit soqutigineqarnera annertuumik malunnaateqarnavianngitsoq, qujanaq.

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq,  Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut

Jakob Sivertsen qutsavigaarput, tulliulluni oqaaseqassaaq Loritha Hendriksen

 

Loritha Hendriksen, Kattusseqatigiit.

Qujanaq, aamma uagut isumaqatigilluinnarlugit oqaatigerusupparput, misissuinissaq qanoq pingaaruteqartigissusia, nalunngilluinnaratsigu sunaluunniit paasilluarlugu pigaanni pitsaanerpaasoq, aammalu qanorluunniit ilioraluarutta isumaqarpugut imigassap akikillinerrinnaatigut qimassinnaanngikkipput, kisiannili uppernarserupparput, aamma imigassat taama akisunerujussuatigut nammatassat aammalu inunnut atugarititaasut annertoorujussuanngortarmata, imigassanut akileraarut taamanikkut eqqaamalluarpara maani    atulermat,  kalaallit nunaanni suli skat-mut akileraaruteqanngikkallaratta.

 

Taamaattorli skatimut akileraaruteqaleratta nunamut, aammalu soorlu akileraaruteqaleraluaratta, imigassat akileraarutaat tassani peerneqarsimanngilaq.

 

Taamaalilluni takuneqarsinnaavoq inuit marloriaammik akileraaruteqartut, ullumanna tikillugu qaffaraluttuinnartunik ingerlanneqarmat, qaqiffimmut tunngatillugu uanga nammineerlunga siunnersuuteqarsimagaluarpunga massakkumut. Taavalu kisianni oqarfigineqarsimallunga ukiormanna taanna oqaluuserineqartussaammaat tunuartilaaqqullugu.

 

Aamma siornatigulli oqaatigisarsimasarput, qaqiffik nammineq kalaallit nunaaninngaanniit ingerlattariaqarnera qanoq pingaaruteqartigisoq. Maanngaanniit aningaasat avammut aniatiinnarnagit, imigassamik atuinerput aap, appariarsimavoq, kisiannili 22 literiminngaanniit 13 literimut % procentemik appariarsimanera.

 

Uanga nalilerusuppara ullumikkut ikiaroornartumik atuineq annertoorujorujussuuvoq. Taamaalillunilu imigassamik atuineq aamma taassuminnga tunngaveqarluni appariarsimasutut uanga nalilerusullugu.

 

Taamaattumik isumaqarluinnarpugut imigassap akia taamatut qaffasitsiinnassagutsigu inuiaqatigiinnut annertoorujussuarmik suli ikiaroornartullu tungaatigut annertoorujussuarmik ajornartorsiuteqartussaalluta, kisianni tassa nalunaarutigerusupparput misissuinissaq sukumiisumik pisariaqarpoq. Aammalu sunaluunniit misilitsinnagu oqaannarluta oqarsinnaanngilagut, ajoqutaavoq, iluaqutissartai ujartortariaqarpavut.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq,  Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut

Loritha Hendriksen qutsavigaarput, tulliulluni oqaaseqassaaq Naalakkersuisut siulittaasuat.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut.

Inimi maani nalunaaquttap akunnerparujussui atorneqartarput imigassaleraluni. Aammalu piffissarujussuaq atorneqartarpoq inuiaqatigiinni aamma tamanna meeqqat allarpassuillu tamaasa akulerussorlugit eqqartuleraangatsigit.

 

Aamma uani ullumikkut akulerussorneqartut tusarnaarlugit amerlaqaat. Inunnik isumaginninnermut tunngasut napparsimavimmi isumagineqartussat imerajuttut. Imaluunniit nammineq namminersortunik tamakkuninnga soqutigisalinnit ingerlanneqartussat akulerussorneqartut.

 

Ullumikkut Inatsisartuni apeqqutigineqarpoq imigassaq Kalaallit Nunaanni nioqqutigalugu akisuallaarpa? Aap, akisuallaarpoq. Maannakkut pisiniarfinniluunniit qiviaraanni imaluunniit neriniartarfinnut ingerlagaanni puiaasaq viinni ataaseq pisiaralugu neqatigiinneqassappat nerisassanilluunniit qasseriaammik akisunerusarpa?

 

Tamakkua inuusaatsini allani atorneqartuni qiviassagaanni tupigusuutigalugit takornariat manna tikillugu aamma oqallisigivaat.

 

Tamakkua qiviassagaanni naaggaartoqarsinnaanngilaq oqassalluni imigassaq akisuvallaaqaaq. Aammalu nammineq nioqqutigineqarnera qiviassagaanni, kisianni ullumikkut apeqqut taanna imaaliinnarlugu akineqarsinnaanngimmat akulerussuunneqarneri tamatumani pissutaapput. Tassa imigassamut atuinermut akikilligaanni atuinermut millisaataassava. Imaluunniit aamma akerlianik annerusumik imigassaq aamma atorneqalissava?

 

Tamakkua siumut ilisimareerneqarsinnaanngillat, kisianni ataaseq ilisimavarput imigassaq akornatsinni peersinnaajunnaarsimavarput. Taamaattumillu inooqatiginerani tassani suliniarnerit ullumikkut eqqartorneqartut tassa patsiseqartut imigassap angivallaamik atorneqarnermigut inummut inuiannullu erloqisitsisarnerannut tunngasut taakkua ersigalugit siooragalugillu aamma oqallisigisami matuminnga aamma pulatinneqartarput.

 

Imigassamik atuivallaarnermut tunngatillugu namminneq taanna ukiorparujussuarni napparsimaviit aaqqissinnaanngisaat inuit namminneq tassani kajumissutsiminnik aaqqiiniarnerat aamma Kalaallit Nunaanni atuuttoq naammattoorparput. Aammalu taanna ajunngitsunik kinguneqarpoq.

 

Napparsimavinni ukiorparujussuarni tiguinnarneqartarput inuit nakkaalluinnarsimasut aammalu ikiorneqarnissaannik annerusumik periarfissinneqarneq ajortut antapussinik tunioraraluarlugit ilaatigut ikiorneqarsinnaanngitsut, kisianni inummiit inummut imigassanik atuisunik naapitsisarneq maannakkut nunatsinni aamma atorneqalersoq tamakkuupput tapersersugassat naak nipaatsumik ingerlanneqaraluartut. Isumaqarpunga aamma tapersersorneqarnerat allanngortinneqassanngitsoq.

 

Peqatigiiffiit iminngernaveersaartut sulinerat nunatsinni ajunngilaq assigiinngitsunik peqatigiiffinnik suliniarnertut ajunngitsutut ilillugu aamma tapersersorneqarnissaa kissaatiginarpoq. Naggataatigut oqaatigissavara apeqqut imigassamut tunngasoq akialuunniit eqqartuinnalerutsigu sorparujorujussuit imigassamut tunngasut qaqittarpagut oqallisigisarlu allarluinnarmut pisittarlugu, kisianni nalunngisarput tassa imigassaq nunatsinni akisuvallaaqaaq. Piitsunngorsaataavoq amerlaqisunut aammalu atupilukkaanni erloqinarpoq inummut ilaqutariinnullu kisianni akisuvallaaqaaq.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Tassalu allanik oqaaseqarumasoqanngimmat. Aap taava allanngitsoorneqarsimavutit Asii Chemnitz Narup, utoqqatserpunga. Pingajussaaniilerami naatsunnguamik.

 

Asii Chemnitz Narup, Inuit Ataqatigiit.

Otto Steenholdtimuna toqqaannartumik uagutsinnut apeqquteqarmat misigisimallunga aamma akisariaqarlugu naak nipaa nikassaanertut nipeqaraluartoq ilisimatusarnermut tunngasoq. Illaruaatissanngilaq ilisimatusarnermut tunngasoq. Apeqqut pingaaruteqaqaaq. Tassani eqqarsaatigivarput ilisimaneqarmat aamma naatsorsueqqissaartarfiup kisitsisai misissoraanni kommuneqarfinniit kommuneqarfinnut eqqussuisarnerit assigiinngitsorujussuuvoq.

 

Aamma takusinnaavarput taanna uuttutigalugu oqassagutta atuineq aamma tassani atuarneqarsinnaasoq. Assersuutigiinnarlugu Qeqertarsuup Tunuani kommuneqarfiit arlallit annikitsunnguamik eqqussuisarput kommuneqarfinnut allanut sanilliullugit.

 

Soqutiginassusia sinerissatsinni taava immaqa ilinniarfigisinnaavarput taakkunani inooqatigiinnikkut pissutsit ima pitsaatigisimammata allaat imigassamik atuinissaq taamarsuaq pisariaarussimalluni. Soorlu tamakkua ilisimatusarnikkut paasisariaqarpagut. Aamma imigassartornerujussuup sorlaqarfia sumiinnersoq ilisimatusarnikkut paasiniarneqarsinnaavoq.

 

Nunatsinni pissutsit tamakkua uagutsinnorpiaq tunngassuteqartut ilisimatusarnikkut iternga tikillugu paaserusuttarigut qasseriarluta maanngaaniit oqaatigilissavarput. Aamma missuinerit tamakkua atorfissaqartippagut. Tassa taanna isuma isumagivarput. Siornaassuaq oqaatigivarput aamma naalisarlugu taamatut oqaatigeqqipparput.

 

Naalakkersuisut Siulittaasuat isumaqatigissavara oqarmat apeqqut uani eqqartugarput imigassaq akikillippat taava qanoq kinguneqassava. Taava ilaatigut nammineq aamma apeqqut taanna akivaa oqarluni naluvarput, kisianni oqaatigeqqissavarput naatsorsueqqissaartarfiup kisitsisaatai siornalitsat siornaarnitsallu qiviaraanni una takuneqarsinnaavoq imigassap akia apparsimagaangat taava akimikkut taakkua appartut atuinerup tungaatigut taava killormut ingerlasoqalertarpoq. Imaappoq atuineq annertunerulertarpoq.

 

Taakkua tutsuiginartutut isumaqarfigigatsigit uagut taakkua toqqammavigalugit Simon Olsen siunnersuutaa itigartipparput.

 

Otto Steenholdt, attaviitsoq.

Iluarinngivippara Asii Chemnitz Narup oqaaseq atormagu nikassaasimasunga. Eqqarsaraangavit isumaqassanngilatit eqqarsaatitit eqqortuusut. Tassaniinngilaq nikassaanerunngilaq erseqqarissuminguna oqaatigigaluariga taarsiullugu atorniakkasi ilaliussimagassigit ilisimatusarneq. Ilumullimi erseqqissumik allassimasuugukku paatsuugassaajunnaarlugu uanga maanngaqqissimasariaqanngikkaluarpunga.

 

Aammaana erseqqilaartumik oqarneq pisariaqartartoq. Taamaattumik maanngaravit aatsaat paasivara sunaaffaaku allarluinnaat ilisimatusarnermik taasaritit.

 

Ilisimatusarneq uanga tassaasorigakku atuarfissorneq kisiannili uani misissuinerit ilisimatusarnerunngitsut.

 

Godmand Rasmussen, Atassut.

Uanga natsuararsuarmik imigassaq soorunami aamma oqallisigineqartillugu ilanngutinngitsoorusunngilang­a. Inuttut soorunami uanga nammineq isumaga atussagukku erseqqissumik oqaatigisariaqarpara imigassamik akisuvallaarneranik siunnersuuteqartoq appaanissam­ut taanna isuma kimilluunniit assortorneqarsinnaanngivippoq, kisianni nunatta aningaasaqarniarnera eqqarsaatigalugu landskarsimut isaatitsinera taakkua 240 millionit missaaniittut aningaasat apeqqutaavinnarlerpoq aamma taakkua suminngaaniit taakku pissarsiarineqarsinnaanersut.

 

Eqqarsaatigisariaqarparput ullumikku inuiaqatigiinnitsinni aamma saqqummiussisup erseqqissum­ik oqaatigivaa inuiaqatigiit uagut kalaallit akunnitsinni ileqqorivarput nalliuttorsiorner­mi annertuumik ilaatigut qaaqqusisarneq. Aamma taanna inuiaqatigiit ilutsin­ni sorlalereersimavarput imaaliallaannarlugu kaanngartitassaanngitsoq.

 

Ullorsiorneq massakkut akisoorujussuuvoq. Qanorluunniit annertunngitsigisumik ilassinnikkaluaraann­i. Aamma kalaallit ullumikkut inuusaatsitsinnut ilaalersimavoq nerinermi viini. Naalakkersuisut Siulittaasuat soorlu oqaatigereerpaa viinni aamma qanoq akisulluinnartigiso­q. Taamaattumik erseqqissumik una uanga aamma isumaqarpunga eqqarsaatigisariaqaripp­ut imerniartarfiit misissueqqissaarnermi assersuutigiinnarlugu 40 kr-nit ilaatigut sinnerlugit imerniartarfinnik akeqartoqarpoq.

 

Imigassaq taamak isikkoqartillugu imerniartarfinni appaasoqaraluarpat imerniartarfiit nappassinnaannginnerlug­u. Soorlu taanna assersuutigiinnarlugu misissueqqissaarnermi imma­qa atorneqarsinnaavoq.

 

Uanga una inuttut nammineq oqaatigissagukku isumaqarpunga sunaluunniit annertuumik pigileraangatsigu soqutigiunnaariartulertarparput. Imigassaq akikilligaluarpat inuit aamma nammasssinnaasaannik kikkut tamarmik peqarlutik isigiinnalerunikku isumaqarpunga aallaqqaamm­ut alutorsarneq ingerlariarluni naggataatungaatigut aamma soqutigineerukkiartulerumaarto­q.

 

Qanorluunniit pitigigaluarutta siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigiinnarlugu akit taamaattu aatuuttuaannarnavianngillat siunissami. Qaquguluunniit aaqqinnerumaarput naammaginartum­ik akeqalersillugit.

 

Imigassamik atuineq taanna soorunami eqqartorneqartaqaaq. Aamma assigiinngitsorparpassuarn­ik isummersorfigineqartarpoq. Aamma nuannersumik una taarusuppa­ra inuit ilaasa atuisinnaanngissusertik naak imigassamik atuisinnaagaluarlutik imminut piumaffiginninnermikkut killilertarnerat soorlu Upernaviup nunaqarfiini pisiniarfinni nioqqutaanngilaq. Aamma taamanna periaaseqarneq nunatsinni inuit ilaannut illoqarfiit ilaann­ut atuuttoq taanna nuannerpoq. Inuit namminneq killiliiffigisinnaanerat tassani ersittareerma­t.

 

Annertuumik oqaaseqarnianngilanga oqaasissaqarusunnaraluaqaaq imigassaq eqqartorneqartillu­gu qaffakaarsorpassuit aamma appakaattarmata, kisianni tassa taanna uanga ilumuuillunga oqaatigissagukku oqassuunga imigassap akisuallaarne­ra inuiaqatiginni annertoorujussuarmik aamma nanertuivoq.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Tassalu allanik oqaaseqarumasoqanngimmat immikkoortoq 91 taassumap oqaluuserinera naammassivarput.