Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Aatsitassat pilligit nassuiaatit		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Pingasunngorneq 29. oktober 1997 nal. 17.27

 

Aatsitassat pillugit nassuiaat.

(Naalakkersuisut Siulittaasuat)

 

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Inatsisartut Siulittaasuat Anders Andreassen.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut siulittaasuat:

Nuannaarutigeqaara inatsisartunut nalunaarutigisinnaagakku  qallunaat nunaanni naalakkersuisut nunatsinnilu naalakkersuisut ukiorpassuarni naalak­kersuinikkut isumaqatiginninniarnerit ingerlatereersimallugit maanna akunner­minni isumaqatigiissutigisimalermassuk aatsitassat pillugit Aqutsisoqarfiup Kalaallit Nunaanni Naamminersornerullutik Oqartussanut nuunneqarnis­saa.

 

Aatsitassat pillugit aqqutsineq Namminersornerullutik Oqartussanut nuunneqassaaq taamaalilluni akisussaalluni oqartussaaneq aammalu ingerlatsi­nermi suliassat maannamut avatangiisinut nukissiuuteqarnermullu ministeria­qarfimmi inissisimasimasut naalakkersuisut ataani assinganik allaffeqarfittut ingerlanneqalissalluni.

 

Akisussaaffimik tigusinermi aatsitassat pillugit aaqqis­suussineq maannamut atuuttoq naapertor­lugu ingerlanneqassaaq illuatungeriit Aimminnut paarlaanerisigut@. Aatsitassat pillugit aaqqissuu­sineq taamaalilluni taamaatsillugu allannguuteqartinneqassanngilaq, attatiinnarneqassallunili makku eqqarsaatigalugit, aalajangiisinnaanermut ataatsimoortumik piginnaati­taaneq, aatsitassat pillugit siunnersuisoqatigiit suliassaat ingerlatiinnarneqassap­put kiisalu aatsitassarsiornikkut aningaasatigut isertitassat pillugit naalagaaffiup namminersornerullutillu oqartussat akunnermin­ni assigiimmik agguaqatigiin­nissaannut tunngasut.

 

Akisussaaffimmik tigusineq tamakkiisumik atuutilissaaq 1998-mi julip aallaqqaataanni Aatsitas­sat pillugit Aqutsisoqarfiup atorunnaarsinneratigut, Aqutsisoqarfiullu assinganik naalakkersuisut ataanni inissisimasumik pilersitsi­nikkut. Akisussaaffimmik tigusinermi Aatsitassat pillugit Aqutsisoqarfiusima­sup aatsitassanut (mineraler) aatsitassanullu ikummatissartalinnut suliassai tamarmiusut tiguneqassapput. Taamaalilluni aatsitassat pillugit siunnersuisoqa­tigiinnut allatto­qarfiuneq aammattaaq akisussaaffittut tiguneqassalluni.

 

Namminersornerullutik Oqartussat iluanni sulianut tunngasumik immikkut ilisimasaqarnerup suli tamakkiisumik pigineqannginnerata nassueru­tigineratigut, kiisalu illersorneqarsinnaasumik ingerlatsinissap qulakkeerneqar­nissaa anguniarlugu aammattaaq isumaqatigiissutigineqarsima­voq immikkut ittumik isumaqatigiissuteqarnikkut naalagaaffimmi sulliviit pisariaqartinneqar­tut iluanni, soorlu Kalaallit Nunaanni Qallunaallu Nunaanni Ujarassiuut Misissuisoqarfianit, Qallunaat Nunaanni Avatangiisinut Misissuisoaqarfik, Nukissiuutit pillugit Aqutsisoqarfik aammalu Avataangiisinut Aqutsisoqarfim­mit suliatigut ikiorserneqarsinnaaneq qulakkeerneqarsi­mavoq.

 

Suliatigut ikiorsiineq tamanna suliassanut  makkununnga tunngassaaq, avatangiisinut, teknikki­mut, sillimaniarnermut, upalungaarsuinermut pissamaa­tinullu tunngasutigut kiisalu nunap qaavani ikummatissartalinnik aatsitassar­siornerit ingerlanneqarnerini, imaanilu 3 sømil-inik killeqarfiup iluani tamatuma­lu avataanni pisussani. Aatsitassattaaq nalinginnaasut (mineraler) pillugit taamatut isumaqatigiissuteqartoqarsinnaavoq.

 

Aatsitassarsiornikkut avatangiisinut tunngasumik akisussaalluni oqar­tussaaneq Namminersor­nerullutik Oqartussanut nuunneqartussaq maannakkut aaqqissuussineq assigalugu namminersor­nerullutik oqartussani akuersissutissii­sarnermi akisussaatitaanerup iluani ingerlanneqassaaq (ataatsimoortumik ingerlatsineq). Naalakkersuisut pilersaarutigaat ingerlaavartumik nalilersortuas­saallugu avatangiisinut tunngasunik suliassat tamakku tamakkiisumik ilaanna­kortumilluunniit namminersornerullutik avatangiisinut ingerlatsiviannut nuunneqarsinnaanerat.

 

Kiisalu isumaqatigiissutigineqarsimavoq qallunaat naalakkersuisui inatsisitigut allannguutissat pisariaqartut pillugit inatsisissatut siunnersuutinik saqqummiussaqassasut folketingimit upernaa­mut 1998-mi akuerineqartussanik. Naatsorsuutigineqarpoq Kalaallit Nunaanni aatsitassat pillugit inatsisip maanna­mut atuuttup allannguuteqarnissaa pisariaqarumaartoq, imaanilu avatangiisit pillugit inatsisip allannguuteqarnissaa inatsisitigullu allannguutissat tamakku nunatsinni atuler­sinneqarnissaannut tunngasutigut allannguinissamik pisariqar­titsisoqarumaartoq. Malitsigisaan­nillu inatsisit allattaaq allannguuteqarsinnaas­sapput.

 

Naalakkersuisut qallunaallu naalakkersuisusa pingaartilluinnarsimavaat nuussinissami tamatuma­ni  aatsitassat pillugit aqutsinerup pitsaasumik illersor­neqarsinnaasumillu ingerlatiinnarneqarnis­saata qulakkeerneqarnissaa.

 

Pingaartuuvoq maluginiassallugu aaqqissuussinermi uani akisussaaffim­mik tigusinissaq tamak­kiisumik pissammat 1998-mi julip aallaqqaataani, siusinnerusukkut oqaatigineqartutut pinnani tassa, ataasiakkaarluni tigusiartu­aarnissamut tassa aatsitassanik ikummatissartaqanngitsunik ingerlatsineq 1998-mi kingusinnerusukkulluunniit tiguneqassasoq ikummatissartalinillu ingerlatsi­neq 1999-mi kingusinnerusukkulluunniit tiguneqarnissaannut taarsiullugu. Tassa maannakkut tigusinissaq ataatsikkut ullormi aalajangersimasumi pisus­sanngorpoq, naalakkersui­sullu isumaqarput taamatut aaqqiinissaq tamanik pitsaannerpaasoq.

 

1998-mi julip aallaqqaataanni taamaalillutik nalakkersuisut qallunaallu naalakkersuisui immin­nut parlaatissapput, peqatigitillugulu sulianut tunngasuti­gut qallunaat nunaanni suliffeqarfinnit  namminersornerullutik oqartussat aatsitassanut ingerlatsivissaata ikiorserneqartarnissaa qulakke­erneqarpoq. Ikiorserneqartarnissap imaluunniit ikiorserneqarsinnaatitaaneq sukumiinerusu­mik isumaqatigiiniutigineqassaaq, maannangaarlu isumaqatigiissutigineqareer­poq mannakkut RFG-ip akiliuteqaqqaarani ikiorserneqartarneranit annikin­nerussanngitsoq.

 

Tigusinissamut tunngatillugu aningaasalersuinissaq pillugu naalagaaf­fiup 1999-2000-mut tapiissutissai pillugit isumaqatiginninniarnerni ilanngullu­gu isumaqatiginninniutigineqassaaq. Tamatumani ilaatigut ilaallutik naalaaffiup ingerlatsiviinit ikiorserneqartarnissaq eqqarsaatigalu­gu piumasaqaataasussat akuersissutinik pigisaqartut akiliutaannut akileraarutaannullu tunngatill­lugu, namminersornerullutik oqartussat isertitaanut atuisut akiliutaattut ilanngunne­qartussanut. 1998-mut immikkut ittumik isumaqatigiissuteqartoqassaaq nala­gaaffiulli maannamut RFG-mut aningaasaliissutigisartagai 12 mio-kr.-nit tassani tunngavigineqassallutik. Aammattaaq naalak­kersuisut kissatigaat tigusinissap malitsigisaannik aningaasartuutissat matussuserneqassasut, soorlu assersuutigalugu sulisut inissaqartinnissaannut aningaasartuutissat eqqarsaatiga­lugit.

 

Tigusinissap kingunerisassaanut ilaapputtaaq 1998-mi juli aallaqqaa­taanni aatsitassat pillugit siunnersuisoqatigiit siulittaasussaannik nutaamik toqqaasoqartussaanera kiisalu aamma naalak­kersuisunut ilaasortat siunnersuiso­qatigiinni ilaasortaajunnaarnissaat.

 

Illuatungeriit Aimminut paarlaannissaannut@ pilersaarutip malitsigisaatut aammalu siunnersuiso­qatigiinni danskit kalaallillu amerlaqatigiinnik assigiim­mik piginnaatitaaffilinnik ilaasortaqar­nerat aatsitassat pillugit aaqqissuusinermi tunngaviusut eqqarsaatigalugit, ilimagineqartariaqar­poq siulittaasussaq danskit naalakkersuisuinit toqqarneqassaasoq.

 

Piffissami aggersumi naalakkersuisut isumaliutigissavaat Kalaallit Nunaanni aatsitassalerinermut ingerlatsiviup qanoq aaqqissuunneqarnissaa. 1998-mut aningaasanut inatsisissamut allannguutis­satut siunnersuummi tigusi­nissap aningaasatigut kingunerisassaatut naatsorsuutaagallartut ilanngunneqar­simapput, taamatuttaaq tigusinissamut atatillugu atorfiit nutaat qulit qinnutigi­neqarsimallutik. Naalakkersuisut isumaliutersuutaannut ilaapputtaaq akuersis­sutissiisarnermi akisussaatitaanermi suliassat kiisalu inuutissarsiornikkut siuarsaanissamik suliassat avissaartillu­git inissinneqarnissaat, tamannalu aningaasanut inatsisissatut siunnersuummut siullermut ilanngunneqarsimavoq siunertamullu tamatumunnga atatillugu piginneqatigiiffimmik immikkut ittumik pilersitsinissaq taaneqarsimalluni. Naalakkersuisut aningaasartuutissanut isertitassanullu naatsorsuutini amigartooruteqartarnerup sapinngisamik min­nerulersitsinissamik anguniagaqar­nerat eqqarsaatigalugu siunnersuutip tamatu­ma tamaatiinnarnissaa aalajangiunneqarsimvaoq, tamatumunngalu taarsiullugu suliassat ingerlatseqatigiiffimmit Grønlands Baseselskab A/S-mit ingerlanne­qarnissaat siunniunneqarsimavoq.

 

Piffissaq manna iluatsillugu inatsisartunut aatsitassarsiornerup iluani suliat pillugit tassa aatsitas­sanik ikummatissartaqanngitsunik ikummatsissarta­linnillu nassaarniarnermut tunngasut maanna paasissutississutiginiarpakka.

 

Aatsitassanik nassaarniarluni misissueqqissaarnermik suliat ingerlanneqartut suli amerliartorput, tassa nunatsinni soorunami. 1997-mi oktoberip aallaqqaataanni aatsi­tassanik misissueqqissaar­nissamik akuersissutit 70-it tunniunneqarsimapput taakkualu katillugit nuna misissuiffigisaat 73.000 kvm-iuvoq, tassa danmark-ip marloriaatingajaa. Nunaminertarlu taama annertussusilik nunap sermersuarmik qallerneqanngitsortaata 20%-atut annertutigaaq, kitaataalu sineriaa tamangajalluinnarmi misissueqqissaarnissa­mik akuersissuteqarfigineqarsimalluni.

 

Selskabit 20-nit amerlanerusut aatsitassarsiorluni misissueqqissaarner­mik suliaqarnermik ingerlatsipput. Taakkunannga amerlanerpaat tassaapput junior- aamma senior selskabit canada­meersut aammattaarlu selskabit allat nunanit ukunaneersut peqataallutik, Australien, Afrika kujalleq, Tuluit nunaat, Irland, Danmark aammalu Jomfruøerne.

 

Ukiuni kingullerni marlussunni annertuumik diamantinik nassaarniar­luni misissueqqissaarneq ingerlanneqarsimavoq tamannalu pisimavoq 1995-mi Kujataani mineralinik diamanteqarneranik tikkuutaasinnaasunik nassaartoqar­nerata kingunerisaanik. Misissueqqissaarneq tamanna ingerlan­neqarpoq kujataani Nanortallup eqqaanniit avannamut Aasiaat tikillugit. Soorlu diamanti­mik mikisuararsuarmik nassaartoqarneratigut minnerunngitsumillu aasaq manna Napasup avannamut kitaani diamantimik anginerusumik nassaartoqarnerata, nunarsuatsinni diamantisiornermik ingerlatsisuni siuttuusut assut nunatsinni ingerlarusulersissimavai. Tamatumalu  malitsigisima­vaa diamantinik nassaarniarluni misissueqqissaarnermut atatillugu ukiormanna qilleraluni misissuinerup annertusinerusineqarnera, tamannalu ilaatigut pisimavoq silaannakkut qaarsoqa­fiit ujaraasa pissusaannik uuttortaalluni misissuinikkut. Katillugit selskabit quliusut diamantinik nassaarniarluni misissueqqissaarnermi peqataapput selskabillu taakku assigiinngitsut 1997-mut aningaasartuutissaattut 40 mio.kr. missiliorneqarsimapput.

 

Diamantinik nassaarniarluni misissueqqissaarneq annertuumik sulisus­saqarnikkut pisariaqartitsi­voq selskabillu arlallit Nuummi Kangerlussuarmilu laboratorianik sulliveqarsimapput tamannalu aasaanerani suliffissanik 30-nik pilersitsiviusimavoq.

 

Kuultimik nassaarniarluni misissueqqissaarnerit siornatigutut Kitaata Tunullu sineriaanni suli  ingerlanneqarput. Nanortallup kommuniani NunaOil A/S-ip Napasorsuup Kooruani misiligutaa­sumik piiaanissaq siunertaralugu aallarniutissatut misissuinerit ingerlassimavai. Kujataani kuultissaqarfimmik siorna GEUS-ip nassaarnerata kingunerisaanik selskabit canadameersut arlallit nassaarfimmi misissueqqissaarusulersimapput.

 

Ukiup matuma kingulliup ingerlanerani nunarsuarmi zinkimik niuerfin­ni zinkip akia malunnaati­limmik qaffassimavoq tons-imut 1600$US-iulersimal­luni. Tamatuma malitsigisaanik Maarmori­limmi aatsitassarsiorfiusimasup ammaqqinnissaanut tunngasumik imminut akilersinnaassutsimut misissuinerit iluanaarutaasussatut nalilerneqarsinnaalersissimavai. Platinova A/S-millu naatsor­suutigineqarpoq 1998-mi tunisassiorluni piianissaq aallartinneqarsinnaa­soq.

 

Aammattaaq Platinovap ukioq manna Citronenfjord-imi zinkissaqarferu­jussuarmi nassaarisima­samini misissueqqissaarluni qillerinerit pitsaasumik angusaqarfiusut ingerlateqqissimavai. Imminut akilersinnaassuseqarnersoq aammalu assartuinikkut allatigullu kiffartuussinikkut pissutsit pillugit misissui­nerit tunisassiulernissaq siunertaralugu allartinneqarsimapput.

 

Saviminissaqarfinnik misissueqqissaarnerit nunarsuarmi aatsitassarsio­qatigiiffiit annersaannit RTZ (Rio Tinto Zink)-mit Nuup kangerluani sermer­suup killinganiittumi ingerlanneqarput. Tassaniippoq saviminnissaqarfik 2,5 milliarder tons-inik annertussusilik 1960-kunni nassaarine­qarsimasoq. 

 

Ukioq manna selskabip savimminissaqarfiit nassaarineqarsimasumut attuumasut qilleriffigigalu­git misissuiffigisimavai maannakkullu qillerinerit inerneri nunarsuaq tamakkerlugu savimminis­sarsiorfiutiminut assersuusiorlugit mississuiffiginerat ingerlallugu.

 

Namminersornerullutik Oqartussanit aningaasaliiffigineqarlutik timmi­sartukkut qaarsoqarfiit ujaraasa pisussaanik misissuinerit qaarsoqarfiit ujaraasa pissusaannut paasissutissanik katersui­nermi pingaaruteqarluinnartuup­put. Misissuinerit tamakku inerneri selskabinut atugassanngorlu­git neqerooruti­gineqartarput misissueqqissaarnerillu ingerlanneqartarput misississuinerni taakkunani paasissutissat tunngavigalugit.

 

AEROMAG 1997 Diskobugtimi ingerlanneqarsimavoq timmisartumillu qaarsut kajungerisaqas­susaannik uuttortaalluni, siumuinnaq 70.000 km-rit missaanni qulaavaaneqarsimallutik. Paasissu­tissat aatsitassanik misissueqqis­saarluni nassaarniarnermut minnerunngitsumillu Nuussuarmi Qeqertarsuarmilu uuliamik nassaarniarluni misissueqqissaarnermut iluaqutaasussaapput.

 

AEM 1997 - qaarsoqarfiit ujaraasa pissusaannik misissuineq ingerlanne­qarsimavoq Tunumi Jameson Landip avannamut kangiatungaani. Siumuinnaq 14.000 km-rit uuttortaalluni tiimisartu­mik qulaavaaneqarsimapput. Uuttortaal­luni misissuinermi tamatumani siunertarineqarpoq aatsitassarsiornermi suliffis­suaqarnerup Tunup qeqqanik misissuinissaminnik soqutiginnilersin­nissaa.

 

Timmisartumik uuttortaalluni misissuinerit Namminersornerullutik Oqartussanit aningaasaliiffi­gineqarlutik ingerlanneqartut saniatigut selskabit arlallit nammineerlutik aningaasaliiffigisamin­nik aammattaaq timmisartumik uuttortaalluni misissuinerit ingerlassimavaat.

 

1997 uuliamik nassaarniarluni misissueqqissaarnerup iluani annertu­nerusumik pisoqarfiunngik­kaluartoq Kalaallit Nunaanni uuliaqarfeqarnissaanik gas-eqarfeqarnissaanillu ilimasunneq minnerulersimanngilaq. Erseqqilluinnar­tumik malunnaatilimmik nunarsuaq tamakkerlugu Kalaallit Nunaata uuliaqarfe­qarsinnaaneranik soqutiginninneq annertusiartorpoq, pingaartumik Kujataata Kitaatalu imartaanni kiisalu immikkoortumi Qeqertarsuup Nuussuullu nunaa­taaniittu­mi.

 

Uuliasioqatigiit kattullutik ingerlatseqatigiit Statoil-gruppen, aasap ingerlanerani Fyllap Ikkan­nersuani sukumiisumik immap naqqanik sajuppillat­sitsisarluni misissuinerit ingerlassimavaat, tamatumani siunertaralugu misissu­eqqissaarluni qillerinissaat siulliit sumerpiaq ingerlanneqar­nissaasa inissinnis­saat.

 

Suliaq tamanna NunaOil-imit sakkutuut umiarsuaraat nakkutilliisut Thetis atorlugu ingerlanne­qarsimapput. Aammattaaq NunaOil-ip sajuppillatsit­sisarluni misissuinerit annertunerusut Kujataani ingerlassimavai.

 

1997-mi upernaakkut canadamiut uuliasiornermik ingerlatseqatigiiffiata grønArctic-ip Qeqertar­suarmi misissueqqissaarnissamik pisinnaatinneqarluni akuersissut pigisani taamaatiinnarsimavaa. Ingerlatseqatigiiffimmit suli Nuus­suup nunataani 1000 kvm-isut annertugisumi misissueqqissaar­nissamik pisin­naatitaaffini tigumiarpaa, nunalu tamanna ukiup naalernerani taamaatiinnarne­qartussavoq. Ingerlatseqatigiiffiup pilersaarutigaa 1998-mi annertunerusumik sajuppillatsitsisar­luni misissuiniarluni siunissami qillerivissami sumiiffissinis­saa siunertaralugu.

 

Namminersornerullutik Oqartussanit naalagaaffimmillu ukioq manna ilisimatuusaatigalugu misissuinerit Qeqertarsuarmi Nuussuarmilu ingerlanne­qarsimapput, ilaatigut Namminersornerul­lutik Oqartussanit aningaasaliiffigine­qartumik misissuinerit AEROMAG 1997, ilatigullu ataatsimoorluni aningaasa­liissuteqarluni suliniummut taaguutilimmut AQeqertarsuarmi- Nuussu­armi - Siggummilu uuliamik nassaarniarluni misissuinerit@ tunngatillugu misissuiso­qarsimalluni. 1996-mili suliniutip tamatuma kingunerisimavaa taamanikkumut ilisimaneqartutut Nuussuup Qeqertaasaata kujammut kitaani nunap qaavani uuliamik seerisoqarfiit suli annertunerusumik siammarsimanerat ilisimaneqaler­mat. Ineriartorneq tamanna ukioq manna ingerlaannaarpoq, tassami Qeqertarsu­atsiami, Illorsuit Qeqertaanni kiisalu qeqertaaqqani ataatsimoortuni ukunani, Angineq, Issorissoq, Oqqorliit (qallunaatut Schades Øer) kiisalu Sigguup kujammut kangimut isuatungaani uuliaqarsinnaaneranik malunaatinik nassaar­toqarsimammat. Aammattaaq ukioq manna siullermeerluni qaarsoqarfiit kinnganerini ersiinnartumi uuliaqarsinnaaneranik malussar­toqarsimavoq. Taamatut uuliqarsinnaaneranik malunnatinik nassaarnerit nutaat kingunerisaa­nik Qeqertarsuarmiit Sigguup tungaanut uuliasiorluni misissueqqissaarfissaq­qinnera ilimanaateqarlu­alerpoq. Nassaarnerittaaq taakku sumiiffiup tamatuma imartaani uuliaqarsinnaaneranik ilimasun­nermik pilersitsisimapput.

 

Misissuinerni taakkunani inernerugallartut annertuumik isumallualersit­sipput. Ilanngulluguttaaq grønArctic-ip nunamik akuerineqarfimminik utertitsi­neratigut uuliamik nassaarniarlutik misissu­eqqissaarniartunut allanut aningaa­saateqarnernerusunullu nunap immikkoortuani tassani sulissu­teqarnissamut periarfissiisussaavoq.

 

Piffissami matumanerpiaq oqaatigiuminaappoq ukioq manna misissueq­qissaarnerit suliffissaqar­titsinikkut aningaasarsiornikkullu kisitsisitigut qanoq sunniuteqassanersut. Kiffartuussinermilli suliaqarnerit arlallit iluanni malunnaatilimmik kinguneqarluarsimanerat erseqqilluarpoq. Assersuutigalugu Grønlandsfly-p aasaanerani helikopter-iutini tamaasa aatsitassanik nassaarniar­lutik misissueqqissaarlutik ingerlatsisunut attartortissimavai namminersortullu umiarsuaataat anginerumaat tamarmik attartorneqarsimallutik.

 

Qillerinermik ingerlatseqatseqatigiiffiup nunaqavissunik pigineqartup siulliup - Arctic Drilling A/S-ip upernaaq manna pilersinneqarsimasup qillerinermik suliassanik siulleq naammaginartu­mik naammassillugu suliarisimavaa ingerlat­seqatigiiffiullu pilersaarutigaa suliassanik annertu­nerusunik piffissami aggersu­mi suliariumaarlugit.

 

Paasissutissat maannakkut pigineqartut tunngavigalugit eqqoriarneqar­poq suliffeqarfiit nammi­nersortut pisortallu ingerlatsiviisa misissueqqissaarner­mut aningaasat 300 mio.kr. -ngajaat atorsimassagaat kiisalu nunaqavissutut aatsitassarsiortartut, qillerisartut, ujarassiuut ikiortaat ilinniartullu 50-70 sulisorineqarsimasutut naatsorsuutigineqarput.

Soorlu ammaanersiornermut atatillugu oqaaseqarninni taaneqareersutut aatsitassarsiornerup inuttut atugarisatigut aningaasarsiornikkullu sunniu­tigisinnaasai pillugit Ataatsimititaliap nalunaarusiani siulleq naalakkersuisunut tunniussimavaa. Nuannaarutigaaralu nalunaarusiaq inatsisartunut ilaasortanut ingerlateqqillugu tunniussinnaagakku.

 

Nalunaarusiaq maani nunatsinni aatsitassanik piiasimanermut atatillugu tekni­kikkut aningaasar­siornikkullu pissutsinik ilisimaneqareersunik nassuiaanermik imaqarpoq aammalu aatsitassar­siornerup inuttut atugarisatigut aningaasarsior­nikkullu sunniutigisassaanik allaaserininnermik imaqartinneqarpoq. Tamannalu tunngavigalugu naalunaarusiami inuttut atugarisatigut aningaa­sarsiornikkullu pissutsinut tunngasunik arlalinnik siunnersuuteqartoqarsimavoq. Taamaalilluni annertunerusumik pissutsit arlallit iluanni misissuisoqarnissaata ilisimatusarnis­sallu pisariaqar­neranik tikkuussisoqarluni aammattaarlu periusissanik aalianger­saanissap pisariaqarneranik il.il. aatsitassanilu piianissamik ataasiakkaanik pilersaaruteqarnermut atatillugu paasissutissiinermik suliassat pisariaqarnerat taakkartorneqarluni.

 

Aatsitassarsiornerup siunissami inuiaqatigiit ineriartortinneqarnerannut pitsaasumik ilapittuutaa­sinnaanerata qulakkeerneqarnissaa siunertaralugu ataatsimiititaliaq isumaqarpoq ilisimasat suli annertusarneqartariaqartut aatsi­tassanillu piiaanerup inuiaqatigiit ineriartornerannut sunniutigi­sinnaasai paasiniarneqartariaqartut taamaalilluni naalakkersuinikkut pingaarnersiunissa­mut tunngavissaqarnerulissammat aammalu aatsitassarsiorneq aaqqissuulluak­kamik ingerlanneqarsin­naniassammat.

 

Naalakkersuisut tamakkiisumik isumaqataaffigaat ataatsimiititap isumaa malillugu pingaarute­qarluinnartoq aatsitassarsiornerup inuttut atugarisatigut aningaasarsiornikkullu sunniutigisinnaa­sai pillugit innuttaasut akornanni annertunerusumik oqalittoqarnissaa. Taamaattumillu ataatsimii­tatiliap nalunaaru­siaata kikkunit tamanit pissarsiarineqarsinnaanissaa naalakkersuisut sulissutigi­niarpaat, aamma aatsaannguaq oqarnittuut Naalakkersuisunit aamma taanna tunniunneqareersi­mavoq.

 

Ruth Heilmann, Siumup oqaaseqartua:

Soorlu Inatsisartut ataatsimiinnerannik ammaanermi Naalakkersuisut oqaase­qarnerminni neriorsuutigineqarpoq ataatsimiinnerup ingerlanerani aatsitas­sat pillugit nassuiaat saqqummiun­neqarumaartoq. Maannalu tamanna nassuiaat sukumiisoq Naalakkersuisunit saqqummiunneqar­mat Siumumit iluarisimaaqaarput aatsitassarsiornikkut uuliasiornikkut uuliasiornikkullu killif­fimmik paasi­sitsilluartuummat.

 

Aatsitassat pillugit aqutsisoqarfiup Nunatsinnut Namminersornerullutik O­qartussanut nuunneqar­nissaa pillugu ukiorpassuarni isumaqatigiinniutaasima­sup angusaqarfiulluarnera Siumumit nunannaarutigaarput. Tassami Siumup an­guniartuarsimammagu aatsitassarsiornerup ineriartor­tinneqarnerani nalingin­naasumik allaffissornikkut aqutsineq avatangiisitigullu akisussaaneq Nammi­nersornerullutik Oqartussanut nuunneqartariaqartoq aammalu nunatsinni qi­nikkat oqartussaanerulernissaat pingaaruteqarluinnartoq ilanngullugu.

 

Ukiorpassuarni landsrådeqarnerullu nalaanili qallunaat nunaanni nunatsinni­lu Naalakkersuisut Inatsisartullu aatsitassat pillugit isumasioqatigiittar­nerit annertuut ingerlatereerlugit paasisima­vaat eqaannerpaamik ingerlatsi­soqassaguni pisariaqartuusoq ujarlerfiusoq qaninnerpaaq tikillugu aatsitas­sarsiornermi uuliasiornermilu allaffeqarfimmik nunarput inissiivigissallugu naleqqunner­paasoq. Taamatut kusanartigisumik angusaqarneq qallunaat Naalak­kersuisullu paaseqatigiillutik suleqatigiinnerannik pitsaasumik ersersitsi­suuginnarani aamma qallunaat nersunartumik Nuna­mut Namminersornerulersima­sunut ataqqinninnerannik ersersitsisuuvoq naammagisimaarnartoq, tamanna Siumumit qamannga pisumik qujassutigissavarput illugiillu tamaasa pilluaq­qorusuppa­vut angusaannik kusanartumut, tamannalu pilluaqqusineq pisortati­goortumik persuarsiornartu­liuutigineqartussaasoq paasivarput aappagu 1998-imi julip aallaqqaataani, tamanna Siumup pisarnermisut qilanaarilluinnar­paa.

 

Suliassalli piareersaatissat tullinnguupput tassami akisussaaffik annertooq tunniunneqartussann­gorpoq malitseqartussaammat aqutsisoqarfiup aatsitassa­nut aatsitassanullu ikummatissartalinnut suliassai tamarmiusut tiguneqar­tussanngormata. Taamaalilluni aatsitassat pillugit siunnersuisoqa­tigiinnut allattoqarfiuneq aammattaaq akisussaaffittut tiguneqassalluni. Tamanna Siu­mup iluarisimaarpaa, nalunnginnatsigu suliffissanik atorfinnik qulinik nu­taanik malitseqartussaasoq taakkuinnaanaviaratillu aammami allaffeqarfik pilersinneqartussaavoq malitsigissallugulu suliffiit ilaqarnerusut tamanna nunatsinni suliffisssameerfiusumi naammagisimaarnartutut Siumumi isumaqar­figilluinnarparput.

 

Nassuiaammi nassuerutigineqarpoq suli nunatsinni Naaminersornerulernerup iluani sulianut tunngasumik immikkut ilisimasaqartut tamakkiisumik pigine­qanngimmata qallunaat nunaannit ikiorserneqarnissaq pisariaqartuussasoq ikiorserneqarfissat ukuusut taaneqartut ilagaat, avatangii­sinut, teknikki­mut, sillimaniarnermut, upalungaarsuinermut pissamaatinullu tunngasut aam­malu naalagaaffimmi sulliviit arlallit pisariaqartinneqartut isumaqatigiis­sutigineqarfigineqarsimallutik.

 

Siumup pingaartuutippaa sullivik pitsaasumik ingerlassaguni aallartilluar­tumillu sulisunik ilisimasaqartunik misilittagaqartunillu ingerlatsisoqar­nissaa pingaartuusoq; kisiannilu Siumumit kissaatigissavarput nunatsinni ilinniagaqarsimasut atorluarneqarnissaat pingaartitarput eqqarsaa­tigalugu ilinniartitsineq tassuunakkut aamma piaartumik aallartereertariaqarnera sillimaffigine­qartariaqartoq.

 

Piareersimaffissat ilagisaat naalakkersuisup oqaatigaa nuussuinerup malit­sigisaanik inatsisit allannguuteqartinneqarnissaat. Siumumit iluarisimaar­parput paasigatsigu tassuunakkut piareer­saatit ingerlanneqartut allaat u­pernaamut folketingemit akuerineqartussanngorlugit saqqummiun­neqarumaartut.

 

Siumup pingaartippaa nuussinissami tamatumani aatsitassat pillugit aqutsi­nerup pitsaasumik illersorneqarsinnaasumillu ingerlatiinnarneqarnissaata qulakkeerneqarnissaa, tassami nunatsinnut nuussinerummat isumaqatigiissu­taallunilu tamakkiisumik nunatsinnut nuussinerusoq. Taamaat­tumik nuussiner­mi aningaasartuutit 12.mio taaneqartut saniatigut aningaasartuuteqarfius­sussani danskit naalakkersuisullu akunnerminni isumaqatiginniuteqartarnis­saannik periarfissiisoqartaria­qarpoq nuussinermi aningaasartuutit tamakkii­sumik matussuserneqarnissaat eqqarsaatigalugu, taamatut naalakkersuisut suliniuteqalersaarnerat tapersersorluinnarparput naapertuilluartumillu an­gusaqarluarnissaannik kissaallugit.

 

Nassuiaammi eqqartorneqartut soqutiginaatillit ilagaat paasisitsissutigine­qarmat misissuinerit misissueqqissaarnerillu ingerlanneqartut. Tamatta na­lunngilarput takusarlugillu sinerissamilu angalasarnitsinni eqalunniarluta aavarluta allatigulluunniit pinngortitamut aliannaarsaariartarnit­sinni uja­rassiorunarlutik misissuisut ilaatigut angallatit eqqumiitsut helikopterit nivingataalisaar­lutik uteqattaartuartut assartuigunavittarlutik ilaanni naammattoortarsimallugit.

 

Tamakku takusartakkat arlalinnik ilaatigut iluarinanngitsunik appiunneqar­tarmata, maannakkut paasissutissiissummi erseqqarilluinnartumik susoqar­neranik susoqartussaaneranillu nalunaarut imaqarmat Siumumit naalakkersui­soq isumaqatigilluinnarparput naasuiaatip innuttaasunut paasisitsiniutigil­luarneqarnissaa pisariaqartuusoq tamannalu piviusunngortittariaqarpoq.

 

Nassuiaat aamma nunannaarutissarpassuarnik imaqarpoq tassa pisuussutitta suuneri diamantit kultit savimerngit gasi uulia olivensand kiisalu eqqaann­gitsoorneqarani sermersuaq imerlu minguitsoq pisuussutigaavut naleqarluar­tut, taakkuli saniatigut ujaqqat pinnersaasiarineqartartor­passuit takor­narianit soqutigineqaleraluttuinnartut pigisarisavut ilumut isumalluarnar­tumik siunissaqarnitsinnik ersersitsisuupput.

 

Inuussutissarsiutit aningaasarsiornikkut pingaarutillit toqqammaviusussatut Siumumit tikkuartor­neqartut tassaapput aalisarneq, takornariaqarneq aammalu aatsitassarsiorneq ilagimmassuk pingaartipparput aatsitassat iluaqutigalu­git inuussutissarsiutiginerisa ingerlanneqarneri avatangii­sit minaneril­luinnarlugit sulisoqarnissaa. Tamannalu sulakkeerniarlugu ippassaq eqqartu­garput nunanik allanik avannaamioqatigiinnik suleqateqarnitsigut misilitta­gaasunillu paarlaassiffigeqati­giittarnissavut pingaartilluinnartariaqarpar­put unneqqareqatigiittumik akaareqatigiissumillu suleqatigiinnerup inger­lannissa pisariaqarluinnarmat pingaartumik aamma aatsitassarsiornermi uu­liasiornermilu.

 

Nalunaarusiami oqaatigineqarpoq ilaatigut missuinermi sulisut 70-it angul­lugit pisariaqartitsisu­mik sulisorineqartut maannamut ingerlanneqartoq.

 

Siumup pingaartilluinnarpaa nunatsinni nunaqavissut aatsitassarsiornermik inuutissarsiorneq aallaavigalugu suliffissaqartitsinissaat tassungalu ata­tillugu ilinniartitaanerup annertusaaffigine­qarnissaa. tassami upperaarput siunissami aatsitassarsiorneq annertuumik suliffissaqartitsisumik ingerlan­neqalissasoq aamma nassuiaammi oqaatigineqartut takutimmassuk ukiuni qanit­tuni piiaanerit qalluinerillu ingerlanneqalertussaasut.

 

Taamaattumik naalakkersuisut kaammattorniarpavut sulisussanik sillimaniar­luni ilinniartitsinerit pimooruteqqullugit soorlu aallarnisaataasumik aqqu­sinniornerni mittarfiliornerni assigisaani­luunniit qaartiterinerni sulias­sanik aaqqissuussinikkut ilinniarnermik tapertaqartinneqartumik taakkua suliassat aallaqqaammut aallaavigalugit aallartittoqarsinnaaneranik siun­nersuuteqarniar­pugut, sulimi asfalterinikkulluunniit allamiunik tikisitseq­qaartariaqartarnerput naammaginannge­qimmat tassami suliffissaaleqisut amer­laqimmata maani. Isumaqarnarpoq taamatut aallartinnissa­mik pinngitsoorani arlaatigut maannangaaq kingusissoorani aallartittoqartariaqartoq, tamanna nalunaarummi arlaleriarluni oqaatigineqarmat tunngaviatigut Siumumit taper­sersorluinnarparput.

 

Annertuumik aatsitassanik misissuisoqalernera ilutigalugu Siumumit pissu­sissamisoorluinnartu­tut isumaqarfigaarput nunatsinni inuuniarnikkut sunniu­tigisassaanik misissuisoqartariaqarnera. Taamatut pisuussutinik uumaatsunik piiaanerup inuttut inuuniarnermi aningaasaqarnikkullu sunniutai pillugit msissuinermi nalunaarusiaq siulleq saqqummiunneqarmat Siumumit iluarisi­maarparput, annertuujuvoq suliarilluagaallunilu aammalu ukiuni kingullerni aatsitassarsiorfiusu­ni qalluiffinnilu pingaartumik Canadami misilittagaasut qanoq innerinik oqaatiginnittuulluni. Tassani inuiaqatigiit atugarisaannik ilisimatusartut suleqatigalugit ataatsimiititaliaasoq sulititsisi­manerani takussutissat ersarissut ilinniarfiusinnaasullu saqqummiunneqarput.

 

Nunatsinni taamatut piiaasoqalerlunilu uuliamik qalluisoqalissappat kukku­sumik iliuusaasimasut nangeqqinneqannginnissaat nalunaarusiami anguniarne­qarmat Siumumit toqqissisimanartuutip­parput, isumaqarlutalu taamatut mis­issuinerit nunatsinni ingerlateqqinneqartariaqartut, suleqati­giissitaasorlu qutsavigissavarput sulilluarsimaneranik kissaakkumavarpullu suleqqinnissa­mini angusaqarluarumaartoq.

Suliassaq annertuujuvoq annertuumimmi piiaasoqalernissaanut sillimmartaar­figisassat annerto­qimmata pingaartumik issittumi najugaqarnerput pillugu aammalu annertuumik immap nunallu uumasuinik annertuumik inuuniuteqartuu­gatta minnerunngitsumillu pinngortitap avatangiisit allanngutsaaliorneqar­nissaat  eqqarsaatigalugu ataqatigiissaarilluinnarlunilu suleqatigiittoqar­nissaa piareersarluarlunilu iliortoqarnissaanik siunnersuisoqarnera siun­nersuisoqarnissaalu Siumumit oqaatigissavarput pisariaqarluinnartutut isu­maqarfigigipput.

 

Taamatut oqaaseqarluta naalakkersuisup saqqummiussinera qutsatigaarput su­liassaqaqimmallu sulilluarnissaanik angusaqarluarnissaanillu kissaallugu, taamatullu nalunaarusiami suleqataasi­masut tamaasa ataatsimiititaliarlu sulilluarsimaneranik qujassuteqarfigalugu Siumumit nalu­naarusiaq tusaatis­satut tiguarput.

 

Otto Steenholdt, Atassutip oqaaseqartua:

Ataatsimiittarfimmut ingerlaartillunga eqqanniittut qaarsut isiginnaartil­lugit ima isumaliorpunga issuinnavissuarmik nunallit taamaattunik qaarsor­suarnik takusuugunik qanormitaava aalaniullu­git iluaqutigitigissagaluar­paat. Uagut peqarpallaaratta atorumanngilagulluunniit, tassa eqqumee­qutaa.

 

Piffissaq manna Atassut-miit atorusupparput Statoil A/S qutsavigissallugu aasaq manna nunat­sinni aatsitassarsiornermut uuliasiornermullu ataatsimii­titaliap paasisassarsiorluni Norgemi Trondhjem-imiinnerani pitsaalluinnar­tumik ilaasortanut assigiinngitsorpassuarnik paasissutissii­niarluni ikiuus­simanera pissutigalugu.

 

Aatsitassat pillugit nassuiaammi soqutiginartut siullersaraat aatsitassat pillugit aqutsisoqarfiup Kalaallat Nunaannut Namminersornerullutik Oqartus­sanut nuunneqarnissaannut Qallunaat Nunaanni naalakkersuisut nunatsinnilu naalakkersuisut akornanni kiisami isumaqatigiittoqarsi­manera. Nalunaaruti­gissavarput pisimasoq tamanna Atassummiit ilassilluaratsigu.

 

Akisussaaffimmik tigusinissaq julimi 1998 tassaniittussanngorlugu Naalak­kersuisut aalajangiisi­manerat eqqortuliorneruvoq avataaniit assuarineqar­sinnaanngitsoq. Illu atugassatut siunniussaq tusakkavut aamma naapertorlu­git aatsaat marts-imi iserterfigineqarnissaminut piareertussaavoq. Inatsi­sissallu malittaasussat akuerineqartussat tamatumuunakkut aamma iluamik piffissalerneqar­lutik.

 

Aamma Atassummiit aallaqqaataaniilli eqqarsarnartoqartissimavarput tigusas­sat naafferartumik tigooqqarnissat. Maanna tamakku tamarmik iluamik periar­fissinneqarmata aatsitassat pillugit aqutsisoqarfiup nunatsinnut nuunneqar­nissaa tuaviuunneqarpallaarani pisussanngortoq naatsorsuutigisinnaalerpar­put.

 

Aatsitassat pillugit aqutsisoqarfiup nunatsinnut nuunneqarnissaanik oqal­linnermut ilan­ngullugu eqqarsaatiginngitsoorsimanngilarput sulianut aala­jangersimasunut immikkut piginnaanilinnik nunatsinni amigaateqarnerput. Atassutip iluarisimaarlugu nalunaarutigissavaa aamma tamakku qulakkeerniar­lugit immikkut ittumik isumaqatigiissusiortoqarsimammat.

 

Suliassaq nunatsinniilersussaq soorunami aamma pisarneq malillugu folketin­gikkoortumik inatsisigut aalajangersagassanik malitseqartussaavoq, tamatu­minngalu suliarinnittussat qallunaat naalakkersuisui upernassamut inatsisi­liorumasimammata soorunalumi aamma allannguutissat ilanngullugit.

 

Atassumminngaanniit nalunaarutigissavarput folketingimi ilaasortatta inat­sisiliassaq qanimut suleqataaffigissagaa. Qularutigineqassanngilarlu aamma Atassutip pingaartilluinnarmagu nuussinissami eqqartorneqartumi aatsitassat pillugit aqutsinerup pitsaasumik illersorneqarsinnaa­sumillu ingerlatiinnar­neqarnissaata qulakkeerluinnarneqarnissaa.

 

Tigusinissamuttaaq tunngatillugu aningaasalersuinissaq naalagaaffiup 1999-2000-mut tapiissu­tissaasa isumaqatigiinniutigineqarnissaat Atassummiit su­leqataaffigiumavarput soorlulu aamma 1998-imut immikkut ittumik aningaasa­liissutissat pillugit isumaqatiginniutigineqarnissaat taamatorpiaq ilaler­soripput tassa Naalagaaffiip maannamut RFG-mut aningaasaliissutigisartagai 12 mio. kr.-iusut aallaavigalugit.

 

Atassummiit naatsorsuutigereerparput tigusinermi atorfiit arlallit pisaria­qartinneqassasut, tassa aamma immikkut ilisimasallit ikiortigineqartartus­sat avataanit tikisinneqarallartassasut eqqarsaa­tigalugit.

 

Taama eqqarsaatersortilluta ernumagisimagaluarparput illussaaleqinerujus­suupput inissaaleqi­nerujussuullu nalaani tamanna aarlerinarsinnaasoq. Quja­naqaarli tigusinissamut tunngatillugu sulisut nutaat eqqarsaatigalugit i­nissaqartinneqarnissaannut aningaasartuutissat maannangaaq eqqarsaatigine­qalereersimammata.

 

Aammattaaq aatsitassat pillugit aqutsisoqarfiup nunatsinni oqartussanut nuunneqarnissaanut tunngatillugu Atassummi oqallisigiuagarput nammineerluni aaqqittussanngorpoq, tassa qangaa­niilli piuarsimagatsigu aatsitassat pillu­git siunnersuisoqatigiiffik nunatsinni Danmark-imilu naalakkersuisuusunut siunnersuisuulluni siunnersugassami ilaat nunatsinneereersut ilaasoratari­sarmagit, maani eqqarsaatigaavut Landstyre-mut ilaasortat. Tamanna inger­laqqissinnaajunnaartu­tut nassuiaammi ersarissumik oqaatigine­qartoq Atassum­miit ilassilluarparput.

 

Paasilluarparput naalakkersuisut akuersissutissiisarnermi akisussaatitaa­nermi suliassat inuussu­tissarsiornikkullu siuarsaanermi suliassat avissaar­simatillugit inissinneqarnissaat eqqarsaatersuu­tigimmassuk. Tamatumunngalu aamma atatillugu immikkut ittumik pilersitsinissaq eqqarsaatersuutigisima­galuarlugu. Qularnanngilaq tamakku pilersinnaajumaartut aningaasatigut mia­nersortumik ingerlatsiniarujunnersuarput qaangiutiimeriarpat.

 

Naalakkersuisut Siulittaasuata aatsitassarsiornerup iluani suliat aatsitas­samik ikummatissarta­qanngitsumik ikummatissartalinnillu nassaarniarnermik paasissutissiinera tusaatissatut tiguarput.

 

Soqutiginartipparput avatitsinnit nunatta pisuussutai uummaatsut pillugit misissuerusullutik soqutiginnikkiartortut taama amerliartortigimmata. Dia­mantinik kultinik zinkimik savinissaqar­finnillu misissuinerit ingerlalluar­tut nalunaarusiami eqqartorneqartut neriulluarfigerusuppagut. Tamakkumi piaarneqarlutik aningaasanik nunatsinnut isertitsiviulissagalu­arpata, inuu­tissarsiutit­ta pingaarnersaat pisuussutinik uumassusilinnik toqqammavilik tapertaqartilluarneqalissagaluar­mat.

 

Pisussutinik uumaatsunik misissuisut qaqqatsinni innartorlutik umiarsuarlu­tik timmisartorlutil­luunniit ajornaatsuinnaanngitsumik suliaqaraluarlutik ukiumi aasamilu suliuartut Atassummiit qutsavigalugit misissuilluarnissaan­nik kissaakkumavagut, uuliamillu ujarlerlutik maannakkut sumiluunniit qil­lerilereerlutillu imaani qillerisussat nassaarluarnissaannik maangangaaq kissaal­luarumaarlugit.

 

Naak ujakkanik tutsuviginarluinnartunik suli nassaartoqanngikkaluartoq A­tassummit takusinnaa­lereersimavarput ujarlernerit nunatsinni suliffissaqar­niarnikkut pitsaasumik kinguneqarlualereer­simasut soorlu Grønlandsflyp he­likopteriutini attartortillualereersimagai atuarneqarsinnaasoq.

 

Atassutillu namminersortunik illersuisutuut ilisimaneqarluarneranut tullu­arluinnarpoq oqaatigis­sallugu qillerinermik ingerlatseqatigiiffik nunaqa­vissunik pigineqartoq siulleq upernaaq manna pilersinneqarsimalluni sulias­siissutigineqarsimasunik naammassinniilluarsimasutut oqaatigine­qartoq qa­mannga pisumik nersorlugulu qutsavigilluinnarumagatsigu.

 

Naggataatigut Atassummiit iluarisimaarluinnarparput ataatsimiititaliaq aat­sitassarsiornerup i­nuttut atugarisatigut aningaasarsiornikkullu sunniutigi­sinnaasai pillugit saqqummiussaqarsimam­mat. Pisuussutinik uumaatsunik pii­aanerup inuuniarnermi aningaasaqarnikkut suliniutaanik taallugu Inatsisar­tunut saqqummiussaq assut suliarilluagaasoq Atassummiit oqaatigaarput.

Ataatsimiititaliap siunnersuutai piareersimaffissatullu tikkuartugai siu­nissami atorfissaqartinne­qassapput pisuussutinik peqarutta ilami aamma pe­qanngikkaluaruttaluunniit. Taama oqaaseqarlu­ta nassuiaat tussatissatut ti­guarput.

 

Johan Lund Olsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

1996-imi ukiakkut ataatsimiinnitsinni Inuit Ataqatigiinnit siunnersuuterput partiinit tamanit akuersissutigineqareermat aatsitassat pillugit allatto­qarfiup januarip aallaqqaataani 1998 Nammi­nersornerullutik Oqartussanut nuutitinniarneqarnissaa Naalakkersuisutsinnut danskit naalakker­suisuinut isumaqatiginninniutigeqqullugu suliakkiissutigineqarpoq.

 

Augustip 25-ani 1997 Naalakkersuisut siulittaasorisimasarput Lars Emil Jo­hansen Nunarput sinnerlugu danskit Nukissiuuteqarneq pillugu ministeriannik Svend Auken-imik isumaqatigiissu­teqarpoq Aatsitassat pillugit allattoqar­fiup tamakkiisumik nunatsinnut januarip aallaqqaataanni 1998 aallarnerfiga­lugu nuutinneqalersinnaaneranik kinguneqartumik. Isumaqatigiissummut ilaa­voq aatsitassarsiorsinnaanermut akuersissutinik tunniussisarnermut pigin­naatitaaffik - taamaalil­lunilu danskit Nukissiuuteqarnermut ministeriannit maannamut akisussaaffigineqarsimasoq Nunatta naalakkersuisuinut januarip aallaqqaataanni 1998 tunniunneqartussanngoreerpoq.

 

Aqaguani - tassalu augustip 26-anni 1997 isumaqatigiissutigineqarsimasoq aatsitassat pillugit siunnersuisoqatigiit København-imi ataatsimiinneranni ilisimatitsissutigineqarpoq aammalu ilanngullugu oqaatigineqarluni inatsi­sit allanngortiterneqassasut. Taamaattumik aamma ilisimatitsissutigineqar­put siunnerfigineqareersutut januarip aallaqqaataani 1998 aalarnerfigalugu isumaqatigiissutip atortuulersinneqarumaarnissaa isumaqatigiissutaareermat.

 

Tamanna aatsitassat pillugit siunnersuisoqatigiit ataatsimiinnerannit ima­qarniliami aammalumi taamani Naalakkersuisut siulittaasorisaata augustusip 27-iani ullulerneqarsimasumi partiinut ilisimatitsilluni allakkiarisimasaa­ni takuneqarsinnaavoq, imatummi ilaatigut allagaqarmat, issuarparalu: "Il­luatungeriit isumaqatigiissutigaat nuutsinissanut pineqartunut plitikkik­kut

inatsisitigullu tunngavissat tamarmik 1997-imi ukiariartornerani naammassi­neqassasut - nuutsi­nissaq illuatungeriit qanorluunniit isikkoqartissagalu­arpassuk.

 

Aatsitassat pillugit nassuiaammi matumani sammisatsinni paasinarsivoq Naa­lakkersuisut maannakkut siulittaasoriligarput danskillu nukissiuuteqarneq pillugu ministeriat allamik isuma­qatigiissusiorsimasunngooq, tassalugooq julip aallaqqaataanni 1998 aatsaat nuussineqartussann­gormat taamatullu pi­soqarneranut patsisigitinniarneqarmat taama iliornikkut tigusinissaq ataat­sikkoortoq aatsaat anguneqarsinnaassasorooq. Tamannali isumaqatigiissutip persuarsiornaqisu­mik, siullermik aatsitassat pillugit siunnersuisoqatigiin­nut - oqareernittut augustusip 26-ani 1997 ilisimatitsissutigineqarnerani aqaguanilu Inatsisartuni partiinut allagaqartoqarnerani oqaatsimik   ataatsimilluunniit tikkuarneqanngilaq. Inuit Ataqatigiit tamanna ajuusaarutigaarput, oqaatigissa­varpullu nassuiaatigineqartoq i maaliinnarlugu iisinnaannginnatsigu.

 

Imaappormi apeqqutini taama pingaaruteqarlutillu mianernartigisuni naatsorsuutigiuartariaqarat­sigu isumaqatigiissutigineqartut isumaqatigiissutaasarmata qaammatit marluunngitsulluunniit imaaliinnarlugit aamma allanngortiterneqarsinnaasanngitsut. Tamannami aqqutigilissagutsigu illuatungerisatsinnit tutsuigeqarnerput taamma iliortalernitsigut nammineerluta millisarluguluso­oq aallartisaleriissavarput.

 

Inuit Ataqatigiit tamanna mianersoqqussutigissavarput, neriuppugullu taamatut matuma kingorna pisoqaqqissanngitsoq. Taammaattumik pilersaarutaareersut malillugit politikkikkut akisussaaffik, tassalu akuersissutinik tunniussisarneq, januar-ip aallaqqaataani 1998 Inuit Ataqatigiinniit takusinnaasagut malillugit tigoreersinnaagatsigu oqaatigissavarput tamanna aalajangiusimarusuk­katsigu, isumaqatigiissummi 1994-imit maannamut suli atuuttoq ukiup matuma naanissaata tungaanut atuummat pissusissamisoormallu ukiup nikinneranit isumaqatigiissummik nutaamik taarserneqarnissaa.

 

Tigusinissarmi piareersimaffigerusullugu ilisimaneqartutut upernaaq ataatsimiinnitsinni ilassuti­tut aningaasaliissutissanut inatsisip siulliup suliarineqarnerani Grønlandsbank-iusimasup nukinginnaq inatsisissap pingajussaaneerneqarnissaanut atatillugu 25 mill. koruunit atorlugit pisiarineqarnissaa Naalakkersuisunit qinnutigineqarput, akuersissutigineqarlutillu.

 

Isumaqatigiissutip nassatarisaanik aningaasat Naalagaaffiup allattoqarfimmut maannamut immikkoortittagai soorunalumi nuussinermi aamma nunatta karsianut illuartinneqassammata, Inuit Ataqatigiit naatsorsuutigilluinnarparput aammalu oqaatigerusukkatsigu sulisussat illussa­qartinneqarnissaannut immikkut aningaasaliisoqartariaqarneranik Naalakkersuisutta noqqaassute­qalersaarnerat tamakkiisumik aamma ilalersorumagatsigu.

 

Siusinnerusukkut oqartussaaffinnik nuussisarnerni tamatigut tamakku isumannaarniarneqartan-ngimmata taammaattumik Naalakkersuisutta tamanna aamma eqqarsaatigilereermassuk nersua­laassallugit pissutissaqarpugut. Ajoriinnarneqarsinnaanngillammi aamma ilaanneeriarlutik torrallaasartunnguakkuluummata.

 

Inuit Ataqatigiinnulli paasiuminaappoq sooq aatsitassat pillugit siunnersuisoqatigiinni siulittaa­soqarfik Danskit Naalakkersuisuisa toqqaaffigisassaattut maanna tunniunnialersaarneqarmat. Aatsitassat matumani eqqartukkavut maani nunatsinniipput Danmark-imiinngillat, aatsitassar­siornerullu malitsigisassai ajunngitsut illuatungerisaalu uagut inuiaqatigiit kalaallit nammatas­saraavut. Taammaattumik pissusissamisoorpoq siulittaasuutitaqarneq suli nunatsinni tigummine­qartuuppat.

 

Inuit Ataqatigiit nuannaarutigaarput atsitassarsiorneq aatsaat taama immaqa annertugisumik maani nunatsinni ingerlanneqalersimammat, soorlumi Naalakkersuisut Siulittaasuata saqqum­miussinermini tamanna aamma ersersikkaa.

 

Tassungalu tunngatillugu Inuit Ataqatigiinniit tikkuarusupparput annertoorujussuarmik piiaaso­qartariaqarneranik kinguneqartussaanngitsumik kisiannili suliffissaqartitsisinnaasunik aatsitas­sarsiorfeeqqanik ingerlatsilersinnaaneq, tassa Small Scale Mining, suli maannamut aatsitassar­siorneq pillugu inatsit taama iluseqartillugu ajornakusoorpallaaqimmat, naleqqussaanissarlu isumarput malillugu pisariaqarluinnarmat.

 

Ilisimavarput kommunini allaat aammalu ingerlatseqatigiiffiit mikisunnguusuniit ingerlatsilersin­naanissaq tamanna soqutigineqaraluartoq, piumasaqaatigineqartulli sakkortuallaarneri pissutiga­lugit aallartitsisoqanngitsoortartoq. Taammaattumik isumaqarpugut aatsitassat pillugit siunner­suisoqatigiit Naalakkersuisullu peqatigiillutik aporfiusinnaasartut tamakkua pillugit maannan­gaaq isumaliutersuuteqaleriissasut, pisariaqassappallu inatsimmik pioreersumik kasukkartitsisari­aqassasut, nunatsinni suliffinnik nutaanik pilersitsinissaq pisariaqarteqisarput aamma angulertor­neqaqqullugu.

 

Taassumap saniatigut Inuit Ataqatigiit siusinnerusukku ujartuiffigisariikkatsitut aamma pisaria­qartipparput 3 sømil-ip iluani, tassalu basislinie-p iluani, mingutitsisoqariataarsinnaaneranut tunngatillugu isumannaallisaanissap erseqqissumik kikkunnit akisussaaffigineqassanersoq aaqqiivigineqarnissaa. Uuliasionermimi killerisoqartillugu maqisoortoqassagaluarpat mingutsita­mik saliisitsinissaq nunatta kisimi nammassinnaanngilluinnarmagu. Taammaattumik nassaarto­qassagaluarpat inuiaqatigiinnut kingunissai eqqarsaatigereerlugit sillimaffiginiagassat assigiinn­gitsut maannangaaq aamma eqqumaffiginialereertussavavut, tamanna qularnanngilaq.

 

Inuit Ataqatigiinit taamaattumik iluarusuutigaarput uuliamik gas-imillu qalluinerup aatsitassar­siornerullu inuuniarnermi aningaasaqarnermilu sunniutai pillugit ataatsimiititaliortoqareersimam­mat, tassanngaanniillu aamma nalunaarusiortoqareersimammat. Nalunaarusiaq agguaanneqareer­simasoq paasissutissanik inuiaqatigiittut mianersorfissatsinnik pitsaaqisunik imaqartiterpoq, isumaqarpugullu paasissutissat kikkunnut tamanut takusassiarineqarlutillu atuarneqarnissaat periarfissarsiunneqartariaqartoq, aamma tamatumani Kalaallit Nunaata Radioa kiisalu Nammi­nersornerullutik Oqartussat Tusagassiiviat, minnerunngitsumillu atuarfiit aqqutigalugit tamakku paasisitsiniutigineqarnissaat aqqutissiunniartariaqaratsigit.

 

Imaanngilarmi Fyllap ikkannersuani uuliamik nassaartoqarlunilu qalluineqaleriarpat, imaluunniit diamant-isiortut iluatsitseriarpata pisortat isertittaligassaat imaaliallaannaq siunertanut assigiinn­gitsorpassuarnut atupallalersinnaagivut. Eqqaamasariaqartormi pingaarutilerujussuaq tassaavvoq pisuussutit uumaatsut tassalu aatsitassat uulia gas-ilu, naassaanngitsorsuarmik iluaqutigineqarsin­naanngimmata arlaannilu nunguttussaasarmata.

 

Taammaattumik pisariaqarpoq isumatuumik pilersaarusiorluakkamillu inuiaqatigiinni aningaa­sarsiornitta patajaallisarneqartuarnissaa, mianerisassat aamma isiginiartuartillugit.

 

Ataatsimiititaliap nalunaarusiaa tamakkuninnga samminnimmat taamaattumik Inuit Ataqatigiit iluatinnartutut isumaqarfigaarput, ataatsimiititaliallu suleriaqqinnissamut siunnersuutigisimasai qupperneq 40-miit 45-mut tungaanut allaaserineqarsimasut aamma ilanngullugit siunnerfigine­qarnissaat inassutigissallutigu.

 

Taamatullu oqaaseqarluta aatsitassarsiornermut nassuiaat Inuit Ataqatigiinniit tusaatissatut akuersaarparput.

 

Bjarne Kreutzmann, Akulliit Partiiat:

Naasuiaat assut soqutigalugu misissuataarsiamavara, aallaqqaammullu inuiaat Kalaallit pilluaq­qujumallugit aatsitassat pillugit aqutsisoqarfiup nunatsinni, Naaminersornerullutik Oqartussanut nuunneqarnissaa qangali kissaatigiuarsimasarput piviusunngormat.

 

Tamatumuuna angusarput isigisariaqarpoq ilorraap tungaanut assut annertuumik alloriarnerusoq.

 

Isumaqarpunga aatsitassat pillugit aqutsisoqarfitsinniit, taamatullu aamma taamani Naalakkersui­niit pitsaasumik pikkorissumillu suliap tamanna inernerigaa ajunngitsoq. Aalajangiisinnaanermut pisinnaatitaalerneq kisiat eqqarsaatiginagu aammattaarli suliffinnik nutaanik nunatsinni amigaa­taajuartunik pilersitsineq pissutigalugu, tassami suliassat nunatsinnut nuunneqartut ukununnga tunngasuupput.

 

1.                                                                                 Aatsitassanut aamma aatsitassanut ikummatissartalinnut tunngasut.

 

2.                                                                                 Aammalu aatsitassat pillugit siunnersuisoqatigiinni allattoqarfimmi suliassat.

 

Taamaakkaluartoq nuannaarnitsinnut akornusiallaataavoq, eqqaallugu ullumikkorpiaq suliassa­nik immikkut paasisimasaqarluartunik naammattunik peqannginnatta. Taammaattumik Akulliit Partiiat isumaqarpoq pisinnaasat tamaasa atorlugit sulissutigisariaqartoq tamakkuninnga suliassa­qartussanik ilinniartitsinissaq. Malugalugu siumoortumik. Tassa maannakkut sulissutigineqartut saniatigut taamaaliornikkut aatsaat ullutsinnut malinnaasinnaassaagut.

 

Akulliit Partiiata assut isumaqatigaa Naalakkersuisut aamma ataatsimiititaliaq isumaqarmata, aatsitassarsiornerup inuttut atugarisatigut aningaasarsiornikkullu sunniutigisinnaasaasa, innuttaa­sut akornanni oqallissutigineqarnissaat pingaaruteqartoq, taammaattumillu isumaqarpugut ataatsimiititaliap nalunaarusiaa kikkunnilluunniit tamanut pissariarineqarsinnaasariaqartoq.

 

Akullit Partiiat isumaqarpoq isumassarsiaq ajunngilluinnartoq pisariaqarluinnarlunilu. Isumaqati­giissutit immikkut imaqartariaqarnera naalagaaffimmi pisortaqarfinni suliamut attuumassutilim­mi immikkut ilisimasalinnit ikiorserneqarsinnaanissaq. Paasivara taamatut ikiorserneqarsinnaa­nermut isumaqatigiissutip makku imarigai. Tassa avatangiisinut tunngasut, teknikkimut tunnga­sut, isumannaallisaanermut tunngasut aammalu upalungaarsimanissamut pissamaatinullu tunngasut.

 

Immikkoortoqarfiup taama pingaartigisup annertutigisullu tiguneratigut soorlu aamma allanik tigusinermi pisartoq, soorunami aamma naatsorsuutigisariaqarpoq annerusumik minnerusumil­luunniit tigusinermi arlaannik ajutoortoqarsinnaanissaa. Tamannami allanik tigusinitsinni aamma nalunngilarput, taammaattumik Akulliit Partiiata matumuuna erseqqissumik kissaatigissavaa, 1998-imi juli-p aallaqqaataani tigusinissaq piviusunngortinnagu, oqartussaanermut tunngassutillit suulluunniit aningaasatigullu sunniutaasinnaasunut tunngassutillit tamakkiisumik qulaarneqarsi­mareernissaat.

 

Taamaattumik Akulliit Partiianni oqartariaqarpugut isumaqataagatta nuussinermi aningaasatigut sunniutissai 1991-2001-imut ataatsimoortumik tapiissutit isumaqatigiinniutigineqarneranni ilaatinneqartariaqartut.

 

Illua-tungeriit imminnut Apaarlaannissaasa@ sunniutissai Akulliit Partiiata akuersaarpai, tassa oqaatigineqartutut siulittaasumik nutaamik toqqaanissaq Danskit Naalakkersuisuinit toqqarneqar­tumik, aammalu Naalakkersuisunut ilaasortat siunnersuisoqatigiinni ilaasortaasinnaajunnaarnis­saat. Tassa Akulliit Partiiata naatsorsuutigimmagu malugalugu allannguutissat taakku isumaqati­giissutip piviusunngornissaanut piumasaqaataasimasut. Imaluunniit taamaannerpoq?

 

Naak, saqqummiussissummi allassimagaluartoq suliffissaqarniarnikkut aningaasarsiornikkullu sunniutissai pillugit kisitsisit tamakkiisut pissarsiarineqarsinnaanngitsut, taammaattoq Akulliit Partiianni asssut nuannaarutigaarput ajasoorutigalugulu misissuinerit taama annertugisut inger­lanneqarmata, minnerunngitsumillu ingerlatseqatigiiffissuit avataaneersut taama imaannaanngit­sigisut peqataammata, soorlu silarsuarmi aatsitassarsiorfiit annersaata RTZ savimminissamik nassaarsiorneq ingerlammagu. Qularnanngilaq tamanna ingerlatseqatigiiffinnut allanut angisuu­nut minnerusunulluunniit peqataanissamik soqutiginnilersitsissasoq.

 

Alla Akulliit Partiiata ajasoorutigalugu paasisaa tassaavoq, imaannguatsiarmat peqataajumasunik allaat utaqqisuniittoqartoq, tassami nassuiaammi allassimammat, arlaannik sumilluunniit iliuuseqarnissamut piffissaliussaq qaangerneqarpat taava akuersissut selskab-imut allamut utaqqisumut tunniunneqassasoq.

Naasuiaammi eqqartorneqartut allat tusaatissatut tigugakkit, taava pissusissamisuuinnanngila aatsitassarsiornermut immikkoortortaqarfik nunatsinni aningaasarsiornermut pingaaruteqarluin­nartumik sunniuteqarsinnaasoq sunniuteqartorlu, kissaatissallugu ingerlalluarnissaanik, sulisullu assigiinngitsunik sammisallit tamaasa siunissami iluatsilluarnissaannik sulilluarnissaannillu kissaallugit.

 

Taama oqaaseqarlunga nassuiaat tusaatissatut tiguara akueralugulu.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Uuliamik gas-imillu kalluinerup aatsitassarsiornerullu inuuniarnermi aningaasaqarnikkut sunniutai pillugit ataatsimiititaliami nalunaarusiaq erseqqissoq paasinartorlu, taamatullu aatsitas­sat pillugit nassuiaat soqutigalugit Kattusseqatigiinniit misissorsimavakka.

 

Nuannaarutigaara aatsitassat pillugit aqutsisoqarfiup kalaallit nunatsinni Naaminersornerullutik Oqartussanut nuunneqarnissaa kiisami piviusunngortinneqartussanngormat. Taamatullu aaqqii­neq nunatsinnut isumaqaqaaq pingaaruteqarlunilu. Tassami aalajangersaanerit akuersissuteqartar­nerit suliassallu allat tassunga tunngassuteqartut nunatsinni toqqaannartumik oqartussaaffigine­qassammata aalajangiiffigineqartalissallutillu.

 

Tamatumammi aamma kingunerissavaa suliassat assigiinngitsut sukkanerusumik ingerlanneqar­talernissaat. Aammalu aatsitassat pillugit aqutsisoqarfiup nunatsinnut nuunneqarnerani pitsaasu­mik illersorneqarsinnaasumillu ingerlatiinnarneqarnissaata qulakkeerniarneqarnera pissusissami­soorpoq, tassami suliniutit suliallu ingerlanneqareersut nunatsinnut nuussinerup kingornatigut ajornerulersittariaqanngimmata.

 

Kiisalu nunatsinnut pingaaruteqarluinnarpoq aqutsisoqarfiup kittaartumik tigujartuaarneqarani ataatsikkoortumik nuunneqarnissaa. Tassami taamatut nuussiniarneq sulisunut nunatsinnullu ajunnginnerusumik sunniuteqarsinnaanera naatsorsuutigisariaqarmat.

 

Tigusinissamilu aningaasalersuinissamut tunngatillugu kissaatiginarpoq tapiissutissat isumaqati­giissutiginiarnerini pitsaasumik naammaginartumillu aaqqiivigineqarnissaat. Tassami puigortari­aqanngilaq Namminersornerulernerup kingorna oqartussaaffinnik assigiingitsunik nunatsinnut nussuinerit ilaatigut naammaginanngitsumik tiguneqartut, ilaasa aningaasalerneqartarsimanerinut tunngasut, pingaartumik tigusereernerup kingornatigut assersuutigalugu ukiuni makkunani oqartussaaffiit tiguneqareersimasut ilaasa aningaasatigut aserfallatsaaliinernut assigisaanullu atugassat amigarluinnartut paasineqalermata.

 

Siunnersuisoqatigiinnillu inuttalersuinerit qangatut ingerlaannarnissaat tassungalu Danskit ka-laallillu amerlaqatigiinnik assigiimmik piginnaatitaaffilimmik inuttaqartinneqarnissaat isumaqa­tiginaraluartoq, taamaattoq pitsaalluinnassagaluarpoq nunatsinnut nuussinermut atatillugu siulittaasussaq kalaallit naalakkersuisuinit toqqarneqartartuuppat.

 

Nuussinermut atatillugu aallaqqaammulli pitsaanerusumik aqutsineq ingerlanneqassappat tamanna pisariaqarluinnarpoq. Taamaattumik Naalakkersuisunut Kattusseqatigiinniit kaammat­tuutigissavara tamatuma aaqqiivigineqarnissaa sulissutigeqqullugu.

 

Nuannerpoq aatsitassanik assigiinngitsunik ujaasinerit taamatullu uuliamik gas-eqarfiusinnaasu­nillu misissuinerit soqutigineqarlutik annertuumik nunatsinni ingerlanneqarnerat. Kiisalu aqutsinermik nunatsinnut nuussinermut atatillugu pisuussutinik uumaatsunik ujaasserusunnerup ujaas­serusuttunut suli soqqutiginarninngorlugu neqqeruurutigineqqattannissaa ilanngullugu suliniutigineqqannissaa kaammattutigissavarput aammalu tamakku nunattsinni annettunerusumik peqataaffigineqqarsinnaanerisa periaffissaqatinneqarsinnaanerat ilanngullugu. Aatsitassarsio­nerup inuttut atugarisatigut aningaasarsiornikkullu sunniuteqarsinnaanissai pillugit innuttaasut akornanni annertunerusumik oqallitsitsisoqarnissaa pinngitsoorneqarsinnaanngilaq pisariaqarlu­nilu. Taamaattumik innuttaasut sapinngisamik aallaqqaataaniit tamakkuninnga paasissutissinne­qartariaqarput aamma Radio TV Naqitallu allat atorlugit.

 

Tassami uuliasiortoqalissagaluarpat imaluunniit aatsitassarsiorneq assigisaalluunniit ingerlanne­qalissagaluarpata, iluaqutissartai kisiisa eqqarsaatigisariaqanngimmata aammali inunnut avatan­giisinullu sunniutigisinnaasai ilanngullugit paasissutissiissutigineqarnissaat pingaaruteqarmat.

 

Nunatsinni aatsitassanik assigiinngitsunik taamatullu uuliamik gas-eqarfiusinnaasunillu ujaasi­nermut tunngatillugu pingaaruteqarpoq kalaallit maannangaaq sapinngisamik annertuumik peqataatinneqarlutillu ilinniartinneqarnissaat. Soorlu uuliasiulersinnaaneq eqqarsaatigalugu ilaatigut ilinniartitsinerit aammalu uuliamik gas-imillu ujaasinermi kalaallit sulisorineqarnerat pingaartinneqareersoq.

 

Taamaattumik taassuma tungaa qularnanngitsumik siunissami suliffissaqartitsinikkut annertuu­mik pingaaruteqartussaammat, aammalu uuliamik gas-imillu ujaasineq kisiat eqqarsaatiginagu. Tassami eqqaammasariaqarpoq nunatsinni aatsitassanik allanillu ujaasinerit ukiorpassuarni ingerlanneqareerput. Ilaatigut iluatsittumik, taamaattumik misissuinerit ujaasinerillu ukiuni kingullerni annertusinerat ilaatigut ilutigalugu paasissutissat ilinniartitaanerit il.il. sulissutigine­qarnissaat pisariaqarpoq.

 

Taamaattumik pisariaqarpoq maannangaaq peqqissaartumik pimoorullugu pilersaarusiortoqarnis­saa ilanngullugu eqqarsaatigisariaqarluni. Tassami taamatut piareersaanissat aaqqissuussinissallu sillimaffigisariaqarput. Kalaallit susoqaleraangat amerlanertigut isiginnaartuinnartarnerat qaa-ngerneqartariaqarmat.

 

Taamatut oqaaseqarlunga nassuiaat imartooq tusaatissatut tiguara.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Qujassutigaara partiit tamarmik inussiarnersumik manna aatsitassat pillugit nassuiaat ilassilluar­massuk. Aammalu oqaatigiinnassavara isumaqatigiinniarnerit taamaalillutik ingerlanneqartut piffissarititaat najoqqutaralugu naammassiniarneqassammata.

 

Uparuaassutit qiviassagukkit Inuit Ataqatigiit uparuaassutaat oqartariaqarpunga erseqqissaateqar­figilaartariaqarlugu.

 

Julip aalaqqaataat 1998-imi taanna pisussaq danskit Naalakkersuisui paaseqatigalugit iliorneru­voq. Tassa uaniimmat uagut Naalakkersuisut Inatsisartuni ingerlagutta, Inatsisartut aamma maani arlaleriarluni oqaatigineqartarpoq, danskillu Folketing-ianni aamma arlaleriarluni oqaatigineqar­tarpoq, Folketing-i qulangerlugu naalakkiisoqarsinnaanngilaq, imaluunniit sanianinngaanniit qulaaninngaanniillu Folketing-i naalakkerneqarsinnaanngilaq.

 

Naalakkersuisut uagut isumaqatigiissutigisimasavut Inatsisartuni akuerineqassappata, Inatsisartut suliassaminni tulleriiaarineranni inissinneqarneri najoqqutaralugit suliassavut inaarsarsinnaava­vut. Aamma taamaattoqarpoq uani. Naalakkersuisut isumaqatigiinnerat inatsisiliornermik malitseqartussaq taava Folketing-ip suleriaatsimini tulleriiaarinermini inissitassaraa. Uagut pinngitsaaliisinnaanngilavut Folketing-i pingitsaalisinnaannginnatsigu. Nalunngilarput suliassa­minni amerlaqisunut ilanngullugu naammassiniarumagaat, naammassinninniarnerlu naammassi­sinnaavoq ajunngitsumik aammalu isumaqatiginninniutissat allat ilaatigut allattoqarfiup nuun­neratigut nunatsinnut nassatarineqarsinnaasut saniatigut avatangiisinut tunngasutigut apeqqutit, aammalu akuersisarnermi suleqatigisassat assigiinngitsut paaseqatigalugit suliassat naammassi­neqarnissaat.

 

Isumaqarpunga tassuunakkut Inatsisartut maaniittut paasilluarsinnaagaat, aamma taama neriup­punga paasilluassagaat, Folketing-ip suleriaasiani aamma tassani ataqqinnilluni aamma tunua­ninngaanniit ajattaanani paaseqatigiiffiginiarneqarmata inatsisiliornissat.

 

Inuit Ataqatigiit qimatsinnagit aamma allat oqaaseqarfigilaasagakkit, nuannaarutigaara Inuit Ataqatigiit tungiminninngaanniit oqaatigimmassuk maannakkut aatsitassarsionerup tungaatigut, tassa taanna Inuit Ataqatigiinninngaanniit takkummat immikkut nuannaarutigalugu, oqaaserisaa issualaarusuppara: ATassani saqqummiussami aatsitassat pillugit siunnersuisoqatigiit Naalakker­suisullu peqatigiillutik aporfiusinnaasartut, tassa qallunaatuuani qup. 3-miippoq, tamakku pillugit maanngangaaq isumaliutersuuteqaleriissasut pisariaqassappallu inatsimmik pioreersumik qasukkartitsisariaqassasut nunatsinni suliffinnik nutaanik pilersitsinissaq pisariaqarteqisarput aamma angulertorneqaqqullugu@.

 

Nuannerpoq illua-tungiliuttut piumasaqaativut immaqa sakkortuallaarpata, qasukkartiterisinnaa­nermut maannakkut taamaalillutik neqerooruteqarnerat aamma paaseeqatigiiffiginiassallugu. Assut taanna maluginiarpara Inuit Ataqatigiinninngaanniit nalunaarutaavoq nuannersoq, aamma­lu maannakkut qasukkaamisitsisarnitsinni aamma taamaalilluni illua-tungiliuttuninngaanniit suleqateqarsinnaanerput taamaalilluni naaperiarfiusinnaanera Naalakkersuisunit paasissallugu nuannaarutigaara, taama Inuit Ataqatigiit assammik isaassinerat pillugu.

 

Aamma Inuit Ataqatigiit namminneq taasaat, mingutsitsisoqarsinnaaneranik tunngasumik 3 sømil-ip iluani pisoqarsinnaaneranik oqaatsit aamma soqutiginarput, tassani naluneqanngilaq Canada, Danmark-i aamma Kalaallit Nunaat isumaqatigiissuteqarmata qanoq ittumik mingutsit­sisoqassagaluarpat uuliasiornikkut, tassani suleqatigiinnissaminnik isumaqatigiissuteqarlutik. Aamma tassuunakkut Danmark-ip ungasinnerujussua eqqarsaatigalugu aammalu qanoq ittumik ajutoortoqassagaluarpat aalajangiisinnaasut qanittuunissaat eqqarsaatigalugu tassani isumaqati­giissutissaq aamma paaseqatigiissuteqarfigisariaqarpavut danskit Naalakkersuisuinut immitsinnut utaqqiqattaattumik taama pisoqartillugu pisoqassanngimmat paaseqatigiissutigalugu.

 

Siumup oqaaseqartuaninngaanniit aamma maluginiarpara, aammalu allanit oqaatigineqartoq, soqutigineqarnera ilinniartitsinikkut malinnaajuassasugut aatsitassat pillugit ingerlatsinermi. Pikkorissartitsinerit ilinniartitsinerit ammaffigalugit periarfissaqartitsinissarput aatsitassanik sunilluunniit eqqarsarnitsinni, taassuma alaatsinaanneqarnissaa partiinit, aamma Siumup oqaaseqartuanit immikkut oqaatigineqarmat nuannaarutigaara. Kiisalu inuiaqatigiit atugarisaat pillugit paasisitsiniaanermut tunngatillugu saqqummiussaq, taakku aamma partiinit tamanit oqaatigineqartut aamma innuttaasunut ingerlateqqinneqaqqullugu, allaallu ilaatigut Kattusseqati­giit ilanngullutik tamatumani innutaasuni oqallinnerup tunngavigissagaa qularnanngitsumik ilumoorpoq oqallisigisassat annertuut tassani aamma aallartinneqarsinnaammata, nalunaartut taamaattoq aqqutigalugu.

 

Aamma pisariaqarpoq aatsitassarsiornerput avatangiisitsinnut sunniuteqarnera allatigullu inuusaasitsinnut attuinissaa ammasumik oqallisigalugu periarfissanik ingerlatsinissarput isuma­qatiginarluinnarpoq aamma Naalakkersuisuninngaanniit isigalugu. Oqartoqassanngimmat tassanngaannarsuaq imaalillugu saatsinnut ilisamik aallarniisoqartoq, imaluunniit aallartitsisugut. Inuiaat oqallinnermikkut piginnaanngorsartariaqarput, paasissutissanik tunineqartariaqarput kiisalu aamma Naalakkersuisut tungaaninngaanniit paasissutissanik noqqaanerit akissutissaannik tunniussaqarsinnaasariaqarpugut, assigiinngitsunik sillimaniarnikkut, ilinniartitaanikkut, avatan­giisinik paarsinikkut kiisalu aamma ilisimasassat nalinginnaasut tunniunneqarniarnerini.

Taanna qularutigineqassanngilaq aamma uagut tungitsinninngaanniit annertuumik peqataaffi­gerusukkipput.

 

Immikkut Akulliit Partiiata taasaat Nuup Kangerluani aatsitassanik misissuineq kingumut maan­nakkut sammeqqinneqalermat, uagut tungitsinninngaanniit taanna nuannaarutigisimavarput, aammalu silarsuarmi aatsitassarsiornermi savimminissarsiornermilu soqutigisallit anginerpaat ilaat, taamaalilluni maannakkut savimminissamik soqutiginninneq tassuunakkut saqqummerseq­qimmagu. Taassuma aamma immikkut taaneqarnera, aammalu allaninngaanniit alaatsinaanneqar­nera, qularutigissanngilarput tamatsinnit tapersersornartuummat, neriulluarnermillu pilersitsisin­naalluni.

 

Atassutip aamma oqaaseqarnermini attugaasa ilagaat, nunatsinni atortorissarutit atugaasut, soorlu Grønlandsfly-p tamakkiisumik kiffartuussisinnaanera tamakkerlugit atorneqarsimapput. Aamma qillerinermi ingerlatseqatigiiffimmik ilumut pilersitsisoqarsimavoq nunatsinni. Taakkulu aamma suliassaminnik ingerlatsinerat assuarnanngitsumik naammassineqarsinnaasimalluni. Aamma oqaluttarfimminngaanniit maannga kaammattuutigerusuppara, Kalaallit-Nunaanni aatsitassar­siorneq uuliasiornerlu aallartissappat, aallartilermallu, kalaallit namminneq sullivii aamma tassuunakkut piginnaangorsaqqullugit, unammillernermullu pulaffigisinnaasaminnut nukissamin­nik katersiniaqqullugit.

 

Maannakkut aatsitassarsiornerit uuliasiornerit aallartissappata kalaallit suliffeqarfii sallersaasaria­qarput, kiffartuussinerni, umiarsualivinni allanilu kiffartuussinerit sumiluunniit ittut siulliullutik unammillernermi sassarfiginiassallugit. Taanna kaammattuutigerusuppara maanngaanniit, kingusinaarata pilersut najoqqutaralugit nammineq uagut selskab-iliortarnitsigut unammillernerit nunatsinninngaanneersut suleqatigiiffigisinnaasavut atorlugit unammillernermut pulasariaqarpu­gut.

Tassani Naalakkersuisut utaqqiinnarnagit kisiannili aamma nammineq inuttaasut suleqatigiissin­naaneri qallunaat kalaallit Canada-miut tamarmik maaniittut suleqatigiiffissaminnik nassaarsin­naappata, aammalu sulinermik kusanartumik ingerlatsisinnaallutik, isumaqarpunga unammilleqa­tigiinnermik kusanartumik aamma peqartariaqartugut, nunatsinninngaanniit peqataaffigisaria­qaripput.

 

Taama oqarlunga aamma Inuit Ataqatigiit ilaatigut oqarmata ilaannikkut nersualaarneqartassasu­gut, taanna tuppalliutigingaarpara qujassutigalugulu, taamaalillungalu ilassilluarneqarmat maani nalunaarutigaara qujassutigalugu.

 

Johan Lund Olsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Qujanaq takisoorsuussanngilaq.

 

Siullermik Kattusseqatigiit qutsavigerusuppakka aatsitassat pillugit siunnersuisoqatigiit siulittaa­suuffigineqarnissaanik nunatsinninngaanniit tapersermatigut. Kisianni ajoraluartumik Kattusse­qatigiit Inuit Ataqatigiillu amerlanerussuteqanngilavut, taamaattumillu naatsorsuutigisinnaanngi­larput Namminersornerulerattali siulittaasuuffigiuartagarput maannakkut tassa annaasussann­goratsigu. Taanna ajuusaarnarpoq, tassa oqaatigeriikkatsitut aatsitassarsiorneq sumiuna ingerlan­neqartoq, Danmark-imi ingerlanneqanngilaq maaniuna ingerlanneqartoq. Aatsitassarsiornerullu kingunissai ajungitsortai kisianni aamma ajoqutai uangut inuiaqatigiit kalaallit nammatassaraa­vut. Taammattumik pissusissamisoorsorisimavarput aatsitassat pillugit siunnersuisoqatigiinni siulittaasuuffik nunatsinni aamma tigummineqartuarnissaa.

 

Naalakkersuisut Siulittaasortaarput Jonathan Motzfeldt aatsaaginnaq oqarpoq aatsitassat pillugit allattoqarfiup juli aallaqqaataani 1998-imi nuutsinneqarnissaa danskit Naalakkersuisui paaseqati­galugit maannakkut taama iliorneqarniartoq, taavami aperissaavut Lars Emil-i Naalakkersuisut Siulittaasuugallarmat taamatut iliunnginnami. Danskit Naalakkersuisui august-ip 25-ani Lars Emil-ip Inatsisartut suliakkiissutaat naammassiumallugu nunatsinni qinersisartut aamma sinnerlugit danskit Naalakkersuisuinik isumaqatigiissuteqarpoq. Tassa aatsitassat pillugit allattoqarfiup tamakkiisumik nunatsinnut nuutsinniarneqarnissaa januar-ip aallaqqaataaninngaa­niit piviusunngorsinnaanissaa isumaqatigiissutigineqarluni.

 

Saqqummiussinitsinni arlaleriarlugu tamanna uppernarsarparput, tassa aatsitassat pillugit siunnersuisoqartigiit august-ip 26-ani ataatsimiinneranni tamanna aamma ilisimatitsissutigineqar­mat, aammalu taassuma saniatigut Inatsisartuni partiinut august-ip 27-ani Lars Emil Johansen-ip allakkiarisamini erseqqilluinnartumik aamma oqaatigimmagu inatsisissat allanngortariaqartus­saammata taanna avaqqussinnaanngilarput, taava tamanna naammassineqarumaartoq, aammalu danskit Naalakkersuisui paaseqatigalugit naatsorsuutigineqassasoq danskit Folketing-ianni ukiaq manna tamakku naammasiumaarneri.

 

Taamaattumik tassa paatsuungalaarpugut Lars Emil-ip naammassiniagassani Inatsisartuninngaan­nit peqquneqarnini naapertorlugu naammassiniarsimammagit.

 

Taava aamma una oqaaseqarfigilaarusuppara, oqaaseqarnitsinni tikkuagarput, tassa aatsitassat pillugit inatsisitsinni piumasarineqartartut aatsitassarsiornissami qasukkaallanneqarnissaat pisariaqassasoq. Tassani eqqarsaatiginngilavut aatsitassarsiornermik ingerlatseqatigiiffissuit annertoorujussuit, soorlu makku Statoil-ikkut, RTZ-kkut tamakku milliard-erpassuarnik kaavii­aartitsisut, eqqarsaatigaavut aatsitassarsiorfeeqqat ikittunnguanik sulisoqarlutik aamma nunatsin­ni aatsitassarsiornermik suliffissaqartitserusullutik ingerlatserusuttut. Ilisimavarput ilaatigut Nuup kommunia pilersaaruteqartoq Qeqertarsuatsiaani arlaannik aatsitassanik aamma iluaqute­qarluni suliffissaqartitsiniarneq ingerlakkusukkaa. Ivittuut Minerals aamma arlaleriarluni qinnuteqartarnikuuvoq, kisianni tassa ajoraluartumik aatsitassat pillugit inatsimmi piumasaqaatit ima sukangatigimmata, aammalu aningaasalersuinissamik piumasaqaatitai sakkortoqimmata, tamakkua uniinnartariqarsimapput. Taamaattumik Smal Scale Mining, tassa annikitsunnguamik suliffeqarfiuteqarluni aatsitassarsiorfeeqqanik ingerlatsisinnaaneq, taannaana aamma aqqutissiun­niartariaqaripput. Taamaalioruttta suliffissaqartitsinissarput pisariaqartingaagarput aamma aqqutissiussinnaassagatsigu.

 

Taava aamma oqaaseqarfigilaarlara, Atassutip oqaatigimmagu illu aatsitassat pillugit allattoqar­fiup iserterfissaa, aatsaat marts-imi 1998-imi naammassisussaammat, taava akueriinnartariaqarit­sik aatsitassat pillugit allattoqarfiup juli aallaqqaataani aatsaat nuutinneqarnissaa. Ila upernaarli Grønlandsbank-ip illuussua taajinnga Naalakkersuisut qinnuteqareernerisa kingorna 25 million-inik aningaasaliiffigineqarmata upernaarli pisiarereerpaat, upernaarlili takujuarpavut aallartereer­sut, ila sulisut taakani arriissimassusii atsaat marts-imi naammassiniappata. Allanngortiterineq ima illumut pioreersumut ima annertutigisimanavianngilaq, taamaattumik taanna patsisiginiassal­lugu ikkappallaarsoraarput.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Inuit Ataqatigiit ima pissuseqalersissanngilaatigut soorlu Lars Emil Johansen-ip uangalu aamma­lu Naalakkersuisuusimasut taamani uangalu Naalakkersuisut akornanni assigiinngitsumik isumaqartoqartoq tassani.

 

Tamaavitta taanna akuersaarneq nuannaralugu tigusimavarput inuit maani, aamma fællesråd-imi allanilu tamani. Kisianni nalunaarummi uani aamma erseqqiivissumik suliassap ingerlateqqinne­qarnerani nalunaarummi uani erseqqissarneqarpoq, akisussaaffimmik tigusineq tamakkiisumik atuutilissasoq julip aallaqqaataani 1998-imi. Tamatumanilu pissutaasoq Namminersornerullutik Oqartussat iluani sulianut tunngasuni immikkut ilisimasaqarnerusut suli tamakkiisumik pigine­qannginnerata nassuerutigineqarnera. Aammalu illersorneqarsinnaasumik ingerlatsinissaq qulakkeerneqarnissaa anguniarlugu.

 

Aap, akuersigatta taamanikkut Kalaallit-Nunaannut maanga nuussasoq aamma tassunga ilagitil­lugu akueraarput, danskit ingerlataanninngaanniit ajornerusumik ingerlassissagatta maani. Imaluunniit maanga pippat oqartoqassanngimma kalaallit-aasiit tigugamikku ajornerusumik ingerlatilerpaat. Imaappoq tigusinissarput sapinngisamik Danmark-imi noqartit nipilersuutissat nipilersuummi uani tamaasa atortut ingerlatsinermi pisariaqartinneqartut, uagut aamma atussagi­vut qularnaarniarpavut. Tassanilu Kalaallit-Nunaanni qallunaat ujarassiuut misissuisoqarfiat qallunaat nunaanni avatangiisinut misissuisoqarfik, nukissiuutit pillugit aqutsisoqarfik aammalu avatangiisinut aqutsisoqarfimmi suliatigut ikiorserneqarsinnaanivut qulakkeerniarpavut, taakkulu naammassillugit suliarisinnaavavut julip aallaqqaataata 1998-ip tungaanut naammassisussanik. Folketing-ip tassuunakkut akuersilluni aamma ikiuutussaanera pillugu.

 

Siulittaasussamut tunngatillugu isumaqatigiinniarnerit ingerlanneqarnerat, tassa julip aallaqqaa­taaninngaanniit pissutsit tamarmik nikissapput, fællesråd-i nutaamik siulittaasortaassaaq. Aqutsineq maani uagut tigummilissavarput, akuersissutinik tunniussaqartarnerit, tassani immin­nut paarlaattumik ingerlasoqassappat akisussaaffik tamarmi tiguneqarpat, taava uagut pisimagat­sigu taava qallunaat siulittaasuunissaq tigusinissaq, taanna pissusissamisoortutut isigineqarpoq. Aamma tassunga atatillugu, Kalaallit-Nunaanni Naalakkersuisut, soorlu aamma Danmark-imi Naalakkersuisut ilaasortaasinnaanngitsut fællesråd-imi, taava naatsorsuutigissavarput Inatsisartut namminneq akunnerminni fællesråd-imut ilaasortassatik toqqartassagaat. Taannalu atuutilissasoq aamma julip aallaqqaataaninngaanniit 1998-imi.

 

Taamaattumik pissutsit taakkua paarlaassinermik persuarsiornanngitsumik ingerlanerummata, tamatumunnga akornutiviusumik ilisimannittoqanngippat, annertunerusumillu aporaassutaanani, taava taamaattoqarsinnaanera takorloorneqarpoq.

 

Otto Steenholdt, Atassutip oqaaseqartua:

Johan Lund Olsen-imut oqaatigissavara oqaaseqarnitsinni uninngaaffigilluaratsigu illutassaqare­erluni aamma nuutsisoqarnissaa maanga pingaaruteqarluinnarpoq, illu taanna piareerluinnarsi­massasoq. Atassummilu uagut paasiniaalluarnitsigut oqarfigineqarpugut marts-imi aatsaat inertussatut naatsorsuutigineqartoq.   

 

Imaagunannginnami tassa bank-itut aaqqissuunneqarsimasoq iserfigiinnarneqassasoq. Naamik, sulisut suli inersimanngillat.

 

Aamma una paarlaasseqatigiinnermi oqaaseq Naalakkersuisut Siulittaasuata eqqaalluareeralu­araa, siulittaasoqarnermut tunngasoq IA-p aamma Kattusseqatigiit uparuarmassuk, sivisoorsuar­mik ilaassortaasimasugut ukiuni 25-unngitsoq (Frederiksen) tassani siulittaasoqarneq kalaallimik nuannarisimavarput. Kisianni imannarujussuaq tassani sulinermi qanoq sunniuteqartiginersoq oqaatigisinnaanngilara. Aamma Danmark-imi suleqatitsinnik siulittaasoqalissagaluarpat isuma­qarpunga tassuuna malunnartumik ajorsiallalluniluunniit pitsaajallarujussuarnavianngitsoq.  Taamaattumik uagut oqaaseqarnitsinni erseqqissarumavarput pissutsit massakkut paarlaassiniar­nermi aqqutigineqartut eqqortumik ingerlanneqartut.

 

Nuannaarutigilluinnarpara taakkua aatsitassarsiorfeeqqat IA-minngaanniit assut tapersersorneqar­mata. Namminersortut inuit ataasiakkaajusinnaapput aamma, aamma tassa Naalakkersuinikkut immaqa talerpimmut sanguallannermik malugisaqarama, nuannaarutigilluinnarpara. Taakkua Naalagaaffiup tamarmi ingerlassanngikkaat, inuinnaat aamma ataasiakkaat namminersortut taakkuninnga ingerlatsisinnaanerat tapersersorneqartoq IA-minngaanniit tusarakku assorsuaq nuannaajallappunga.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat:

Taamaalilluni ullumikkut oqaluuserisassaq immikkoortoq 60, aatsitassat pillugit nassuiaatnaam­massivoq. Taavalu tullianut ingerlaqqissaagut.

 

Oqaluuserisaq naammassivoq.