Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Sisamanngornikkut apeqquteqaatit

[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Nĉste ]
Siullermeerneqarnera Aappassaanneerneqarnera Pingajussaaneerneqarnera

Sisamanngorneq 2. oktober 1997 nal. 15.25

 

Sisamanngornikkut apeqquteqaatit.

 

Inatsisartunut ilaasortap Anthon Frederiksenip apeqquteqaatigaa, inuit Danmarkimut peqqissariartartut/nakorsartikkiartortartut atugaat pitsan-ngorsaavigineqarsinnaanersut.

 

Inatsisartunut ilaasortap Anthon Frederiksenip apeqquteqaatigaa, isu-maginninnermi siunnersortissatut ilinniagaqartut illoqarfinni allani Ilulissat Aasiaallu avataanni suliffinni sungiusartinneqartarnissaat periarfissaqarnersoq.

 

Inatsisartunut ilaasortap Anthon Frederiksenip apeqquteqaatigaa, Kalaallit Nunaanni katersugaasiveqarnermut inatsisip allanngortinneqarnera pillugu Inatsisartuni oqallinner­mut atatillugu suleqatigiissitaq sumut killinnersoq.

 

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Inatsisartut Siulittaasuat Anders Andreassen.

 

Anthon Frederiksen, apeqquteqaateqartoq, Kattusseqatigiit:

Inatsisartut ukiakkut 1997-imi ataatsimiinnissatsinnut apeqquteqaatiginagu kisiannili oqaluuseri­sassatut siunnersuutitut nassiussimagaluarpara, tassa Danmarkimut peqqissariartar­tut kalaallit atugaasa pitsanngorsarneqarnissaanut tunngasoq, kisiannili apeqquteqaatitut ullumikkumut inissinneqarsimavoq, aammali taamaakkaluartoq takusinnaavara oqaluuserisas­sani immikkoortoq 29-imi ilanngunneqarsimasoq.

 

Imatullu allassimavunga; pissutsit qanimut takullugit napparsimasullu tikillugit, oqaloqatigalu­git tupinnaqaaq kalaallit Danmarkimut peqqissariartartut ilaasa naammangittassusiat, minnerunngit­sumik pingaartumillu qallunaatut oqalussinnaanngitsut nutserisoqarnerup tungaatigut ajunngitsu­mik sullinneqarnissaat pisariaqarluinnarpoq, tassami akuersaarneqarsin­naanngilaq napparsima­soq nutserisussaminik Rigshospitalimi gangimi assersuutingalugu ullaakkut arfineq pingasup eqqaaniit ulloq tamaat naallugu nutserisumik utaqqisinneqassappat, soorlu upernaaq napparsima­sup ilaata taama misigisaqarsimanerminik oqaluuttuukkaanga, atsaallu ualineratigut ilaquttamik ilaannik pulaarneqarnerminik taassuminnga nutserunneqarlu­ni nakorsamik oqaluussisinnaasimal­luni.

 

Pissutsit taamaattut ajorluinnarput iluarsisariaqarlutillu, aamma akuersaarneqarsinnaanngilaq napparsimasut ilaat ukiut sisamat Danmarkimiittoq nappaatinilu pissutingalugu Nunatsinnut angerlarsinnaasimanngitsoq ilaquttaminik piffissami taama sivisutigisumi allaat marloriaannar­luni tikeraarneqartarsimappat, allaallu tikeraarnerup tikeraartitsinermi ineqarnermut nerisaqarner­mullu tunngasut, napparsimasup nammineerluni akilersortariaqarsimallugit, pissutsit taamaattut isumaqarpunga aamma misissuiffigisariaqartut iluarsiniartariaqarlutillu.

 

Kiisalu krĉftimik nappaateqartunut tunngatillugu Kalaallit illuanik nerisaritinneqartut ajunngik­kaluartut ilaatigut krĉftimik napparsimaneq pissutingalugu nerisassat allaat napparsimasut ilaannik saperneqartarsimapput, taamaalillutillu nammineerlutik akilikkaminnik illoqarfimmi neriniartariaqartarsimallutik, naak Kalaallit illuanik nerisassat imminnut akiliunneqartut nerisus­saangaluarlugit kisiannili nappaateqarneq pissutigalu taamaattarsimana­tik.

 

Taamaattumik tassunga tunngasoq neriuutingaara inatsisartuni aamma maani itinerusumik itisilerlugu oqaluuserineqarlunilu misissuiffigineqassasoq.

 

Hans Enoksen, Ataatsimiinnermik aqutsisoq:

Maannalu akissuteqassaaq, Peqqinnissamut Avatangiisinut Ilisimatusarnermullu Naalakkersui­soq.

 

Marianne Jensen, Peqqinnissamut Avatangiisinut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoq:

Inatsisartunut ilaasortap Anton Frederiksen-ip taamatut apeqquteqaateqarnera Naalakkersuisu­nut ilaasortatut akisussaasutut nuannaarutingaara.

 

Tassami kalaallit napparsimasut taakkulu ilaqutaasa Danmarkimiinnerminni kiffartuunneqar­tarnerat  pillugu nassuiaateqarnissannut periarfissimmanga, Anton Frederiksen-ip apeqqute­qaataa misilittakkanik pitsaanngitsunik ataasiakkaanik aallaaveqarpoq ajoraluartunik, qanorluunniit ajuusaarnartigingaluarpat pisarsinnaasunik napparsimasut 900-it missaat taakkulu ilaqutaat ukiut tamaasa Danmarkimut katsorsartikkiartortinneqartartillugit.

 

Oqaluuserisassat taama pingaaruteqartigisut suliassanik ataasiakkaanik aallaaveqartinneqartin­nissaa kissaatiginngilara, taamaattumillu akissuteqaatinni ataatsimut isigalugu ajornartorsiutit inatsisartunut ilaarsortap Anton Frederiksen apeqquteqaateqarneranut qaffatsinneqartut sammis­savakka.

 

Kalaallit napparsimasut Rigshospitalimut pisup Rishospitalip oqalutseqarfia aqqutigalugu kiffartuunneqartarput, tamatuma saniatigut kiffartuussinerit arlallit Kalaallit illuaniik Hellerup-imiittumiit neqeroorutigineqartarput. Rigshospitali kalaallinik sisamanik oqalutseqarput immik­koortortaqarfinnut aggersarneqartartunik Rigshospitalimiinnerup nalaani oqalutseqarnis­saq pisariaqartinneqaraangat.

 

Kalaallit illuat aamma pulaartartunik marlunnik aamma atorfinitsitsisimavoq ulluinnarni Rigshospitaliniitsinneqartartuni, pulaartartut taakku kalaallit uninngasut pulaartarlugillu oqaloqa­tigisarpaat, aammattaarlu uninngasut suliassaalunnik assigiinngitsunik killilimmik ikiortarpaat, soorlu aningaaserivimmut aningaasanik aalliullugit, allakkanik nassitsissullugit imaluunniit annikinnerusutigut niiverniullugit.

 

Aammattaaq Kalaallit illuata isumaginninnermut siunnersorti ataaseq atorfinitsissimavaa, sapaatip akunnerisa ulluini marlunni Rishospitalimiittartoq, tassanilu uninngasut kiffartuullu­git.

 

Kalaallit illuani ingerlatsisut Dronning Ingrid-ip napparsimavissuani nakorsap qullersaa peqati­galugu Rishospitalimik ulluinnarni suleqateqarnerup ingerlanera ataqatigiissaarlugulu nakkutigi­saraat, Rishospitalip tungaaniit napparsimasunut ingerlatsinermi tunngatillugu isornartorsiorne­qarsinnaasunik maanngaanniit paasisaqartoqarpat siullermik taakku Rishospitalimi susassaqartu­nut uparuussissutigineqassapput, uparuaaneq taamaattoq iluaqutaanngippat suliassaq taanna uanga pisortaqarfinniit Rishospitalip aqutsisuinit saaffiginnissutigineqassaaq, taakkumi isumaqa­tigiissut atuuttoq malillugu napparsimasut katsorsarneqarnerisa sapinngisamik pitsaanerpaamik ingerlanneqartarnissaanik pisussaaffeqar­mata.

 

Inuunermik ulorianartorsiortoqartillugu nakorsap inassuteqarneratigut napparsimasup ilaqutaanik peqataatitsisoqarsinnaavoq, tamannalu peqqinnissaqarfimmiit akilerneqartarpoq allatigut napparsimasut sivisuumik Danmarkimiittut ilaquttaminnik tikeraarneqartarnerat apeqqut ullumikkut malittarisassat ilusilersugaanerat tunngavigalugu malittarisassat isumaginninnermut tunngasuniipput, kommunini ataasiakkaani Isumaginninnermut ataatsimiititaliat tassaapput napparsimasut katsorsarneqarnerminni nalaani ilaquttaminik tikeraarneqarnissaa pillugu nalilii­sartuusut, tassani ilanngullugu naliliiffigalugu piumasaqaatit suut piumasaqaataassanersut taamaattumillu apeqqut annertunerusumik oqaaseqarfigissanngi­lara.

 

Taamaattorli inatsisartumut ilaasortamut malugeqqussavara suliassaqarfimmi tassani malittari­sassanik eqaallisaaqqullu aqutsisoqarfiga piumasaqarfigisimagakku, tamatuma kingunerisimavaa 1996-imi inatsisartut ukiakkut ataatsimiinneranni peqqinnissaqarfiup sullissineri ilaalu ilanngul­lugit pillugit inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqarneratigut inatsisitigut tunngavissaliiso­qarsimanera, najukkami peqqinnissaqarfimmi pineqartup najugaqarfigisaata avataani misissorne­qartussanngorlugu, katsorsarneqartussanngorlugulu innersuunneqarneranut atatillugu, Naalakker­suisut malittarisassanik erseqqinnerusunik aalajangersaalersinnaalersillugit.

 

Pisortaqarfiga massakkut nalunaarutit taamaattut ilusissaanut siunnersuusiorpoq tassani ilaatigut Nunatta avataani misissorneqarnissamut katsorsarneqarnis­samullu innersuunneqarnissamut atatillugu pisinnaatitaaffii pillugit malittarisassat aalajanger­sarneqassallutik, matumani Nunatsin­ni peqqissarneqarsinnaatitaaneq, Nunattalu avataani sivisunerusumik katsorsarneqarnermi qanigisatut tikeraartinneqartarnerat ilanngullugit eqqarsaatigalugit.

Uannut oqaatigineqartut malillugit Kalaallit illuani nerisat katitinneqartarput inuussutissaqas­susiat aningaasaqarnerlu eqqarsaatigalugit, aningaasaqarneq pissutigalugu kalaalerminernik ullut tamaasa sassaallertoqarsinnaasanngilaq, kisianni Kalaallit illuani igaffiup sapinngisamik akuli­kinnerpaamik taamaaliortoqartarnissaa anguniagaraa. Napparsimasut ilaasa immikkut ittunik nerisaqarnissaat pisariaqartittarmassuk Kalaallit illuani eqqumaffigineqarpoq, pisariaqartitallu taamaattut sapinngisaq tamakkerlugu malinniarneqartarput.

 

Naggasiullugu oqaatigissavara napparsimasunut kiffartuussinerup pitsaassusiata ingerlaavartu­mik naliliiffigineqartarnissaa uanga soorunalimi eqqumaffigigakku, taamaattumik pisortaqar­fimma Kaalaallit illua peqatigalugu illup suliassai assigiinngitsut erseqqinnerusumik misissuiffi­gilersimavai suliassaqarfiit suut pitsaanerusumik suliniuteqarfigineqarsinnanerannut periarfissat qulaajarneqarnissaat siunertaralugu.

 

Anthon Frederiksen, apeqquteqaateqartoq, Kattusseqatigiit:

Akissuteqaatigineqartumut qujavunga, akissuteqaammi ataasiakkaanut tunngasut eqqaaneqar­put, kisianni erseqqissaatigissavara upernaaq nammineerlunga Danmarkimiinninni napparsimasut Rigshospitalimi najugaqartut ataatsimut katitertillugit tusarniaaffigisimagakkit, aammalu taakkunannga oqaatigineqartut napparsimasunit namminerminngaanniit oqaatigine­qartut tunngavigalugit manna siunnersuut apeqqutiqaateqaatinngortinneqartoq saqqummiussi­mallugu, taammaattumik pissanganarpoq ilaatigut Naalakkersuisup akissuteqarnermini malittarisassat ersarinnerusut maannakkut suliarineqartut oqaatigisai periarpata immaqa aamma tamakkununnga tunngasut napparsimasut atungarisaannut tunngasut ersarinnerusumik qanoq iliuuseqarfigineqar­sinnaaneri tamatumuunakkut qulaajarneqalissammata.

 

Kiisalu aamma napparsimasut oqaatigisaasa aamma ilaat tassaapput soorlu nappaammik ullumik nalunngeqisatsinnik tassalu krĉftimik nappaateqartut ilaatigut sivisuumik Dan­markimiittariaqar­tartut najugaqarnermik tungaasigut Kalaallit Nunatsinni kiisalu ilaquttamik tungaannut pissuseri­sartagaat, kiisalu atugarisartagaat aamma ajornartorsiutaammata annertuut, ilaatigummi napparsi­masut Danmarkimukarnerminni Nunatsinni najugarisaminniit anisinneqartarsimapput allaat pequtaat sumut tamaannga inissinneqartarlutik.

 

Marianne Jensen, Peqqinnissamut Avatangiisinut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoq:

Aap, tassa Anton Frederiksen ilumoorluinnarpoq napparsimaneq aallaavigalugu ilaatit akuttun-ngitsumik ajornartorsiutit aamma allat takkuttartut ajoraluartumik takornartaanngillat, taakkuali aamma akisussaaffeqartuni allaniipput, kisianni aamma uanga taakkununnga sullissisutut ilanngullunga tamakkua aamma maani allatigut tusagalliuutitigullu uparuartarsi­mavakka, aammalu neriullunga tamakkua aaqqiivigineqarnissai sulissutigineqarumaartut, Naalakkersuisuni aamma tamakkua eqqumaffigivagut, ajornartorsiutaasinnaasut allat napparsimanerup kalitai.

 

Ilanngullugu oqaatigilaassavara uanga aamma Danmarkimiitsillunga periarfissakka tamaasa atortarakkit Rigshospitalimi napparsimasut, aammalu Kalaallit illuannut alakkartarlunga tassani sulisut oqaloqatigalugit, aammalu napparsimasut oqaloqatigalugit ersisimaaqatigalugil­luunniit, taamaattumik aamma uanga taanna qanimut malinnaaffiginissaa.

 

Ilanngullugu naggataatigut oqaatigissallugu ingammik sivisuumik Danmarkimiittariaqartunut Kalaallit illuani ilaatigut eqqarsaaterpassuit allat saniatigut ajornartorsiutit ilagisarnikuuvaat kisimiiffissaqartannginnerlunniit inimi, taamaattumik nuannaarutigalugu oqaatigissavara naammasseqqammermat ungasinngitsukkut Kalaallit illuata aaqqissuunneqarnera, taamaalilluni ininit ataasiartakkanik kiisami amerlanngikkaluartunik pisaartoqarnikuuvoq Kalaallit illuanni, aammalu ilaqutariinnut inissiaq ataatsimik ilallutik, kiisalu angerlarsimaffippalaarnerusunngor­lugu aaqqissuunneqarluni, aammalu massakkut siornatigut taamaaliorsinnaanngikkaluarlutik massakkut aamma namminneq ingasalersinnaanikuupput, taamaattumik pitsanngorsaanissat ataavartumik soqutigivagut uangut aamma takanani periarfissat soorunami aningaasatigut periarfissallu allat killigititai eqqarsaatigalugit.

 

Anders Andreassen, Ataatsimiinnermik aqutsisoq:

Taamaalilluni taanna apeqqut naammassineqarpoq, taavalu apeqqutit aappaannut ingerlaqqis­saagut, tassanilu apeqquteqartuussaaq Anton Frederiksen, Kattusseqatigiit.

 

Anthon Frederiksen, apeqquteqaateqartoq, Kattusseqatigiit:

Nunatsinni Katersugaaseriveqarneq pillugu inatsisip allanngortinneqarnissaa pillugu inatsisartu­nik siusinnerusukkut pillugu oqallittoqarpoq, tamatumalu kingunerisaanik suleqatigiissitamik pilersitsisoqarsimavoq ilaatigut KANUKOKA-miik, Namminersornerullutik Oqartussaniit, sinerissamilu Katersugaasivinniik aammalu Museums nĉvnimiit ilaasortaaffigi­neqartumit, paasisakkalu naapertorlugit suleqatigiisitaq kingullermik ataatsimiissimavoq siorna junimi tassanilu ilaasortat  ilaasa nalornilersimavaat qaqugu ataatsimeeqqissanerlutik, imaluunniit suleqatigiissitaq ingerlaqqissanersoq, tassami suleqatigiissitap suleqqinnissaanut 1997-imi aningaasaliisoqarsimanngilaq, qanoq pisoqarniarpa, suliarlu sumut killippa.

 

Konrad Steenholdt, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq:

Katersugaasiveqarnermi allagaateqarfeqarnermilu inatsisartut peqqussutaata iluarsaateqqinne­qarnera pillugu inatsisartunut ilaasortaq Anton Frederiksen-ip apeqquteqaataanut Naalakker­suisut nalunaarutigisinnaavaat peqqussummik iluarsaaqqinnissamik suleqatigiissitaliaq suliaqar­simammat nalunaarusiamik sukumiisumik, taassuma ilaatigut imaralugit, sulinerup ingerlaqqin­nissaanut kaammattuutit arlaqartut nalunaarusiat taanna tunngavigalugu Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoqarfik suliamik ingerlatitseqqissimavoq, isumaliuutersuutaagallartut inerneri sapaatip akunnerani tullermi ulluni oktoberip arfineq pingajuaninngaanniit isikkaneq appaannut, katersugaasiveqarneq pillugu ataatsimeersuartitsiner­mi Kangerlussuarmi ingerlanneqartussami saqqummiunneqassap­put.

 

Katersugaasiveqarneq pillugu ataatsimeersuartoqareerpat peqqussutip iluarsaateqqinneqarnera naalakkersuisoqarfiup ingerlateqqissavaa peqqussutip allanngortinneqarnissaanut siunnersuutit inatsisartunut saqqummiunneqarnissaat siunertaralugu, sulinerup ilimagineqaqqaartumik sivisunerusimaneranut patsisaanerpaavoq naalakkersuisoqarfiup sulisoqarnikkut isumalluutik pigineqartut killigisa iluanni piffissami ingerlasimasumi inatsisiliornikkut suliassat allat salliutit­tariaqarsimammagit.

 

Anders Andreassen, Ataatsimiinnermik aqutsisoq:

Taamaalilluni apeqqutit appaat aamma naammassivoq, taavalu apeqqutit pingajuannut, tassanilu aamma apeqquteqarpoq inatsisartunut ilaasortaq Anton Frederiksen, Kattuseqatigiit.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Inunnik isumaginnittunngorniat ilinniarfianni Ilulissaniittumi ilinniartut ilinniarnerminnut atatillugu sungiusarlutik sulisarnerminni maannamut Ilulissani Aasiannilu taamaallaat sungiusar­sinnaatitaapput, ilinniartut ikinngeqaat, illoqarfiit tigusisinnaasut marlut eqqarsaatis­sagaanni taamaattumik apeqqutiginiarpara ilinniartut siunissami ilinniarnerminnut atatillugu Ilulissat Aasiaallu avataasigut illoqarfinnut allanut sungiusarlutik suliartortarsinnaaneri periarfiussiuunni­arnersut imaluunniit taakkununnga tunngatillu qanoq iliuuseqartoqarniarpa.

 

Konrad Steenholdt, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq:

Siullermik naqqiissutigilaarlara ullumikkut oqaluuserisassat allattorsimaffianni allassimammat isumaginninnermi siunnersortissatuut, kisianni uani pineqartut tassaapput isumaginninnermi perorsaasunngorniat, taanna paatsuungasoqaqqunagu naqqiuteqarfigilaarpara.

 

Isumaginninnermi perorsaasunngorniat sungiusarlutik sulinissaminni periarfissaasa Ilulissat Aasiaallu avataasigut illoqarfinnut allanut ammaanneqarsinnaanerannut periarfissat pillugit inatsisartunut ilaasortaq Anthon Frederiksen apeqquteqaateqarpoq.

 

Anthon Frederiksen-ip apeqquteqaammini oqaatigisaatut ilinniagaqartut sungiusaatigalugu sulinissaminnut periarfissaat Ilulissani Aasiannilu ulluunerani aamma ulloq unnuarlu paaqqinnit­tarfinni ingerlanneqarsinnaasuinnartut killeqarnera ilumoorpoq, tamatumunnga patsisaavoq isumaginninnermi perorsaasunngorniat ilinniartitaanerisa 1995-imi Nuummiit Ilulissanut nuunneqarnerani illoqarfiit taakku aallarnisaanerup nalaani sungiusaatigalungu suliffissat pisariaqartinneqartut naammassisinnaangaat ilimagineqarsimammat.

 

Nassuerutigisariaqarporli isumaginninnermi perorsaasunngorniartut amerliartornerisa aamma sungiusaatingalugu suliffissat immikkut sammisaqarfiuleriartornerisa kingunerimmassuk Ilulissat Aasiaallu sungiusaatingalugu suliffigisassat pisariaqartinneqartut naammassisinnaajun­naaraat, taamaattumillu sinerissami sumiiffinni allami sungiusaatingalugu suliffissat pisariaqar­tinneqartutut pitsaassusillit annertuumik pisariaqartinneqalersimallutik.

 

Isumaginninermi perorsaasunik ilinniartitsineq maannakkut iluarsaateqqinneqarpoq, tassa pilersinneqarsi­mammat ataatsimiititaliaq sulianik ilisimasaqartunik inuttaqartitaq, taassuma suliassaralugu ilinniartitaanerup nutaap ullumikkut inuunermi atugaasut naapertorlugit ullutsin­nut naleqqussakkap pilersinneqarnissaa, ataatsimiititaliaq taanna ukiap ukiullu ingerlanerani ataatsimeeqattaartassaaq, tamakkunani ataatsimiititaliap ilaatigut ilinniartitaa­nerup nalaani sungiusaatingalugu sulinissamut periarfissat annertusaaffigineqarnissaanut pisariaqartitsineq, sulianut tunngatillugu nalilersussallugu, aammalu tamakku illuarsiiffigine­qarnissaannut siunner­suutinut saqqummiussaqassalluni.

 

Taamaattumik Anthon Frederiksen apeqquteqaataanut akissutitut naatsumik oqaatigineqarsin­naapput, sungiusaatingalugu suliffissat ajornartorsiutaanerat Naalakkersuisuniit arajutsisimane­qanngitsoq, ajornartorsiutip suliatigut illersorneqarsinnaasumik aaqqinneqarsinnaanissaa sulissutigineqartoq, aammalu iluarsiissutissat isumaginninnermi perorsaasunngorniat ilinniarti­taanerisa nutaamik aaqqissuunneqarnissaanut siunnersuummut ajornarunnaariarpat Naalakkersui­sunit inatsisartunut saqqummiunneqarumaartumik ilanngussorneqarumaartut.

 

Tassungalu ilanngutilaassavara uani taamatut sungiusarfissaminnik inissinniiniarnerminnik ajornartorsiutaat ukununnga isumaginninnermut perorsaasunngornianut kisimik tunnganngim­mat, kisianni aamma allanik ilinniagaqartut soorunami aaqqiiffigineqarnissaat ilanngullugu misissorparput, kisiannili uani apeqquteqaatit tunngavingalugu tassunga tunngatiinnarlugu akiniarsimavarput, kisianni allanik soqutigineqassappat taanna oqaatigissavara sungiusaatigalu­gu atorfininniarnermut tunngatillugu inissaqarniarnerat tamakkiisumik aamma qissimingaartu­aratsigu aaqqiiffiginiarsaralugu.

 

Anders Andreassen, Ataatsimiinnermi aqutsisoq:

Maannalu apeqquteqartoq Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit, naatsunnguamik.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisup akissutaanut marlun­nut, tassalu katersugaaseriveqarneq pillugu, aammalu isumaginnittunngornianut tunngatillugu akissuteqaataanut qujavunga, akissuteqaatit ersaripput aammalu malinnaaffigiu­maarpakka pisussat taassuma kingorna.

 

Anders Andreassen, Ataatsimiinnermi aqutsisoq:

Taamaalilluta ullumikkut oqaluuserisassat tamakkerpavut, aamma apeqquteqaatit ilanngullugit. Taavalu aamma naluneqanngitsutut tulliani ataatsimiinnissaq pissaaq sisamanngornermi 9. oktober nal. ataatsinut, ullormi tassani makku oqaluuserineqassapput: Immikkoortut 29-iat Peqqinnissaqarfiup sullissineri il.il. pillugit inatsisartut peqqussutissaannut siunnersuut, tassanilu aamma inatsisartunut ilaasortat marlut siunnersuuteqarsimapput, tassalu Anthon Frederiksen aammalu Peter Ostermann, taannalu siullermeerneqassaaq, taavalu aamma immikkoortoq 41-uat, suleriaatsimik ' 41. naapertorlugu apeqquteqaat oqaluuserisas­saq, inatsisartunut ilaasortap Hans Inoksen-ip siunnersuutigaa kommunit inuussutissarsiutitigut siuarsaaniarnermi erniaqanngitsu­mik taarsigassarsisarnerisa atuutsinneqartalernissaat.

 

Kiisalu aamma sisamanngornikkut apeqquteqaatit pineqarumaarput, apeqquteqaatit katillugit arfinillit, inatsisartunut ilaasortaq Lisbeth Dahl apeqquteqaataa ataaseq, taavalu Manasse Berthelsen-ip apeqquteqaatai marlut kiisalu Maliinannguaq M. Mĝlgaard apeqquteqaatai aamma marlut aammalu inatsisartunut ilaasortap Anthon Frederiksen-ip apeqquteqaataa.

 

Ataatsimiinneq naammassivoq.