Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 05-1		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Ataasinngorneq 16. Februar nal.17.30

 

Oqaluuserissaani immikkoortoq 5.

 

Kalaallit Nunaanni politiitut sulisut naammagittaalliuutigineqartarneri pinerluuteqarsima-sutullu suliassanngortinneqartarneri pillugit inatsisartut siunnersuummut Namminersorne-rullutik Oqartussat oqaaseqaataat.

(Naalakkersuisut Siulittaasuat)

 

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Inatsisartut Siulittaasuat Anders Andreassen.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Inatsisinut atortitsinermi Ministereqarfiup, danskit naalakkersuisui sinnerlugit Kalaallit Nunaanni politiitut sulisut naammagittaalliutigineqartarneri pinerluuteqarsimasutullu suliassanngortinneqartar­neri pillugit inatsisissamut siunnersuummut Namminersornerullutik Oqartussat oqaaseqaateqaqqullu­git qinnuigai.

 

Inatsisissatut siunnersuutip tunngavigaa Kalaallit Nunaata eqqartuusiveqarneq pillugu ataatsimiitsita­liarsuup inassuteqaataa, taassuma siunnersuutigimmagu Kalaallit Nunanni politiit pillugit naamma­gittalliteqartarnermik maannakkut aaqqissuusineq allanngortinneqassasoq. Taamaalilluni naammagit­taaliuuteqartarneq aaqqissuusaalissammat tapertarineqarlunilu attaveqarani nakkutilliisoqarfimmit siunnersuummi politeeqarnermi naamagittaalliuuteqatarfimmik taaneqartumik. Ataatsimiitsitaliar­suup kissaatigitisamavaa siunnersuut naammasineqassasoq immikkut inatsisikkut. Taamaalilluni naammagittaalliuuteqartarneq aaqqissuussaasoq pilersinneqareerniassammat nunatsinni eqqartuussaa­sut pillugit inatsisit iluarsiissutissaannut, ataatsimiitsitaliarsuup inaarutaasumik siunnersuutissaa utaqqeqqaanngikkaluarlugu.

 

 Inatsisissatigut siunnersuutip imarisai pillugit ilisimasitsissutigissavara naammagittaalliuuteqartar­nermik aaqqissuussinermi suliassanut ilaassammata, politiit sulinerminni pissusilersuutaannik naammagittaaliutit aammalu politiitut sulinerup nalaani pinerluuteqarluni iliuutsit pillugit nalunaaru­tiginninnerit. Uuma siunnersuutip avataaniipput politiitut sulisut, sulinermik avataatigut iluusaat pillugit suliassa aamma suliassat annikinnerusut.

 

Siunnersuummi pingaartinneqarpoq naammagittaalliuuteqartarnermik aaqqissuussinerup nunatsinni periarfissaatitaasunik tunngaveqarnissaa. Peqatigitillugulu isiginiarneqassalluni  naammagittaalliuute­qartarnermik aaqqissuussinermi peqataasut nunatsinni pissutsinik ilisimasaqarnissaat.

 

Taammattumik naammagittaalliutit suliarineqarneri Kalaallit Nunaanni politimesterip siulersortassa­vaa. Taassumap naammagittaalliuutinik suliarinninnera innuttaasunik isumannaatsumik nakkutigine­qarsinnaaqallugu peqatigitillugu politeeqarnermik naammagittaalliuteqartarfik pilersinneqassallini. Siunnersuutigineqarpoq Politeeqarnermi Naammagittaalliuteqartarfik inuttaqartinneqassasoq eqqar­tuussissuserisumik, suliaminik Kalaallit Nunaanni ingerlataqartumik inuinnarnillu marlunnik. Eqqartuussissuserisoqatigiit  siulersuisuisa (Advokatrådip) aamma Naalakkersuisut inassuteqareer­nerisigut ilaasortassat Inatsisinik atortitsinermut ministerimit toqqarneqartassapput.

 

Naammagittaalliutit imaluunniit naammagittaalliuutitut suliakkiutit Politimesterip paasiniaaffigissal­lugiillu aalajangiiffigissavai. Politeeqarnermi Naammagittaalliuuteqartarfiup akulerunneqarnissaa politimeesterip aamma akisussaaffigissavaa. Politeeqarnermi naammagittaalliuuteqartarfik danskit politeeqarnermi nammagittaalliuuteqartarfiatut ingerlassaaq, taamaalillunilu suliassanut tunngassunik takkuttoqarnera malillugu nassinneqartassalluni aammalu Politimesteri qinnuigisinnaassallugu misissueqqinnissat imaluunniit paasisiaaqqinnissat aalajangersimasut ingerlanneqarnissaannik. Kiisalu Politeeqarnermi Naammagittaalliuuteqartarfik suliassatut pingaarutilerujussuartut Politimes­sterimut nalunaartarsinnaavoq ataatsimiitsitaliami isummani malillugu suliassaq qanoq ililluni aalajangiiffigineqartariaqarnersoq. Politimesterimut isumaqatigiinngissutaassut, assersuutigalugu taassuma suliassamut aalajangiineranut, ataatsimiitsitaliamit naalagaaffimmi unnerluussisinnaatitaa­sut qullersaannut, Rigsadvokatimut, suliassanngortinneqarsinnaapput.

 

Inatsisissamut siunnersuut pillugu naggasiullugu ilisimatitsissutigissavara suliassami pineqartut inatsisitigut inissisimanerat isumannaarniarlugu aamma siunnersuutigineqarmat illersuisussaqartitsi­soqarsinnaalissasoq, allatigullu innersuussutigissallugit atortussat agguaaneqarsimasut taakkunani inatsisitigut siunnersuutip imarisai taasummunngalu oqaaseqaatit sukumiinerusumik allaaserineqar­mata.

 

Naalakkersuisut isumaqarput ullumikkut naammagittaalliuuteqartoqarsinnaanerata ilusiligaaneratut politiit imminnut tunngasunik naammagittaalliuutinik misissuisuusussaatitaasarunnaarnissaat pingaartorujussuussoq. Taammattumillu politiit pillugit naammagittaalliuutinik suliarinnittarnissamut siunnersuutigineqartutut naammagittaalliuuterqartarfiup pilersinneqarnissaa akuersaarsinnaallugu. Naammagittaalliuuteqartarfik taammaattoq ”attuummassuteqassanngilaq” taammaattumillu innuttaa­sunit politiinillu sulisuusunit tatiginartuussalluni.

 

Taammaattumik Naalakkersuisut taamatut oqaaseqarlutik Inatsisartunut inassutigaat Kalaallit Nunaanni politiini sulisut naammagittaalliuutigineqartarneri pinerluuteqarsimasutullu suliassanngor­tinneqartarneri pillugit inatsisissatut siunnersuutip Folketingimi akuersissutiginissaa Naalakkersuisu­nit kaammattuutigineqassasoq.

Laannguaq Lynge, Siumup oqaaseqartua:

Eqqartuuusiveqarneq pillugu ataatsimiitsitaliarsuaq sulinermini atatillugu politiitut sulisut naamma­gittaalliuutigineqartarneri pinerluuteqarsimasutullu suliassanngortinneqartari pillugit inatsisiqalernis­saanik siunnersuuteqarpoq.

 

Inatsiseqalernissarlu pineqartoq Ataatsimiititaliarsuup suliaminut atatillugu 1999-mi isumaliuutissii­nissaa utaqqinngikkaluarlugu inatsinngortinneqassasoq kissaatigisimavaa. Siumumit iluarisimaarpar­put politeeqarnermi naammagittaalliuteqartarfimmik, arlaannaanulluunniit attuumassuteqanngitsumik inatsisitigullu tunuliaqutalimmik, pilersitsisoqarnialermat. Politiit annertuumik pingaarutilinnik inuiaqatigiinnut suliqartartut, sulinerminni pissusilersuutaannik naammagittaalliutinik takkuttoqartil­lugu maannamut suliaqartarnerit inatsisinik tunngaveqanngitsunik ingerlanneqartartutut oqartariaqar­pugut.

 

Politiit suleqatiminnik maalaarutaasoqartillugu akornerminni misissuisariaqartarnerat taakkuulluni nuanniitsuusassaqaaq, taammaattumik politeeqarnermi naammagittaalliuuteqartarfimmik peqalernik­kut aamma politiit suliamikkut oqilisaaneqassapput illuatigullu inuttaasut inatsisitigut illersugaallutik maalaarsinnaatitaalissapput. Siumumi inatsip taassumap immikut ittup atuutilinnginnerani paasisitsi­niaasoqartariaqartoq isumaqarpugut. Pisariaqarluinnartutut isumaqarfigaarput naammagittaalliortar­nermik periarfissatut nutaap sulineranut innuttaasut aallaqqaataanniit tatiginninnissaat pingaarluinnar­tuussasoq isumaqarfigigatsigu.

 

Taammak naatsumik oqaaseqarluta inatsisissap danskit Folketingianni akuersissutigineqarnissaanut Naalakkersuisut kaammattuutigisaat Siumumiit taperserparput.

 

Peter Ostermann, Atassutip oqaaseqartua:

Qujanaq. Oqaluuserisassatut saqqummiunneqartumi pineqartoq ukiorpaaluunngulersuni oqallisigine­qartarsimavoq. Atassummilu naammagisimaarparput Naalagaaffeqatigiinnerup Naalakkersuisut Eqqartuusisarneq pillugu Ataatsimiitsitaliarsuup inassuteqarneratigut maannakkut inississummut siunnersuumik saqqummiussaqarmata. Ullumanna tikillugu oqallittarnerni, soorlu aamma eqqartuusi­sarneq pillugu Ataatsimiitsitaliarsuup siunertarigaa, siornertarineqartarpoq politiit imminnut naam­magittaalliutaasut namminneq misissortarunnaassagaat. Tassa imaappoq. Ullumikkut periaassiusoq qimanneqassasoq.

 

Tunngaviusumik isummerneq Atassummiit tamakkiisumik tapersersugarput. Taamak siunertaqartu­mik Danmarkimi aamma oqallittoqartarnerata kinguneraa politiit imminnut misissuiffigisarnerat qimanneqarmat, dansk advokatinillu suliarineqartalerluni. Tassa politiit avataanni. Inatsisissatut siunnersuut misissorlugu annertuumik tupaallannarpoq siunnersuutip ullumikkut pissusiusut allan-ngortinngilluinnarmagit. Nakkutilliisoqarfissamik nutaamik politeeqarnermik nakkutilliisoqarfimmik taasamik ilaannarlugit. Siunnersuummimi saqqumiunneqartumi ersarippoq, naammagittaalliorfigisas­saq tassaasoq Politimesteri. Taassumalu suliassat suliarissagai aalajangiiffigalugillu. Ullumikkumiuna taamak ingerlatsisoqartoq, allanngorteqquneqartumik.

 

Ataatsimut isigalugu ullumikkut innuttaasut politiillu akornanni pitsaasumik tatigeqatigiinneqarpoq, politiinullu attuumassuteqanngitsumik naammagittaalliortarfeqalernissaanik kissaateqarnermi politiit pasinapilussarniarneqanngillat, tatigeqatiinnerli attatiinnarniarneqarpoq, ilami aamma imminut misissuiffigisarneq ajormat. Taamatut tunngaviusumik isumaqarneq Atassummit tapersersorluinnar­parput.

 

Siunnersuummi pineqarput Kalaallit Nunaanni politiini sulisut, taakkununngalu ilaapput kommune­fogedit reservebetjentillu. Siunnersuutip '5-ta erseqqissarpaa, illersuisoqarnermi aningaasartuutit pisortanit akilerneqartassasut, tassanilu tunngavigineqarpoq atorfillit pillugit inatsissmi ' 23 - kommunefogedimmi reservebetjentillu qanoq pissappat, taakkumi atorfiliunngillat isumatigiissutilli malillugit atorfinitsitaasarlutik.

 

Taamaattumik Atassutip siunnersuut saqqummiunneqarneratut iluseqartillugu akuerisinnaanngilaa, inassutigissallugulu utertinneqassasoq suliareqqitassanngorlugu.

 

Kiisalu Atassummiit siunnersuutigissavarput naammagittaalliortarfeqarnerup eqqartuussivinnut inissinneqarsinnaanera misissorneqassasoq. Isumaqarpugut nunarput immikkoortortanut pingasut aggorneqarsinnaasoq, immikkoortortamilu eqqartuussivimmi ataatsimi inatsisilerituumik atorfinitsit­sisoqassasoq immikkoortortami eqqartuussiviit ulluinnarni suliassaannik ikiornerisa saniatigut naammagittaalliuutaasunik suliarinnittartussamik eqqartuussivimmullu aalajangigassanngortitsisar­tussamik. Tamanna soorunami pinerluuteqarsimasutut unnerluutiginninnermi aamma atuutissaaq.

 

 

Johan Lund Olsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Inuit Ataqatigiit siunnersuut matumani pineqartoq Nunatsinni Eqqartuussiveqarneq pillugu Ataatsi­miititaliarsurmit sukumiisumik aamma suliarineqareerluni inatsisissatut maannakkut inassuteqaatigi­saat iluarisimaarparput taamaattumillu aamma ilalersorniarlutigu.

 

Inuit Ataqatigiit arajutsisimanngilarput politiit ukiut ingerlanerini  aamma naammagitaalliutigineqar­tarmata - naak tamanna annertugisassaanngikkaluartoq. Naammagittaalliutilli politiit  iluminni maannakkut  nammineq misissuiffigalugillu nalilersortarmatigit periuserineqartoq tamanna kikkun­nulluunniit soorunalumi naammaginarsimanngilaq, qularnanngitsumik aamma politiinussaaq.

 

Taamaattumik pissusissamisoorpoq politiitut sulinermi arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsu­mik aamma  nakkutilliisoqartitsinissaq Politeeqarnermi Naammagittaalliuuteqartarfimmik pilersitsi­nikkut. Tamanna innuttaasut inatsisit naapertorlugit innarlitsaalineqarnernissaannut qulakkeerinninni­arneruvoq  - taamaattumillu  kikkuugaluilluunniit politiinit eqqunngitsumik qaqugukkulluunniit  pineqartannginnissaannut aamma aaqqissuussiniarnerulluni.

 

Naak naammagittaalliutitut suliakkiissutigineqarumaartussat ulluinnarni Politimester-imit aamma ingerlanneqartarnissaat aaqqissuussinerup sanngeequtigisinnaagaluaraa - paasinarpoq allatut aaqqis­suussiniarsinnaaneq aamma Eqqartuussiveqarneq pillugu Ataatsimiititaliarsuarmit inassutigineqarsin­naasimanngitsoq Nunatsinni statsadvokat-eqannginnerput ilaatigut pissutaalluni. Taamaakkaluartorli Nunatsinni politeeqarfiit Danmark-imit allaassutigalugu immikkut aaqqissussaammata  kiisalu Politimestereqarfiup politeeqarfinnut ataasiakkaanut tunngatillugu  aamma namminersortutut immikkut inissisimareermat, taamatullu aamma kiffaanngissuseqartitaalluni - maannakkut taamatut ilusiliinissaq Inuit Ataqatigiinnit aamma akuersaarsinnaavarput.

 

Taamatullu oqaaseqarluta aammalu siunnersuummi aalajangersakkat allat isumaqatiginartikkatsigit neriutigivarput innuttaasut naammagittaalliorfigisinnaasaannik nutaamik taamaattumik pilersitsivigi­neqarniarnerat sukumiisumik matuma kingorna inuiaqatigiinnut aamma paasititsiniutigineqassasoq.

 

Bjarne Kreutzmann, Akulliit Partiiat:

Kalaallit Nunaanni politiitut sulisut naammagittaalliuutigineqartarneri pinerluuteqarsimasutullu suliassanngortinneqartarneri pillugit inatsisissatut siunnersuummut  aamma politiit sulinerminni pissusilersuutaat pillugit kiisalu politiitut sulinerup nalaani pinerluuteqarluni iliuutsit pillugit unner­luutiginninnerni naammagittaalliuuteqartarnerup qanoq aaqqissuussaanissaanut Namminersornerullu­tik Oqartussat oqaaseqaataat misissuataareerlugit Akulliit Partiiat isumaqarpoq assut silatusaarneru­soq, naammagittaalliuuteqartarnerup ullumikkutut aaqqissuussaaneratulli namminneq pillutik naammagittaalliuutit politiit namminneerlutik misissuiffigisarunnaassammatigik.

 

Imaanngitsoq isumaqarama ullumikkut periaaseq isornartortaqartoq imaluunniit ullumikkut periaat­sip atornerlunneqartarneranik pasisaqarama, kisiannili isumaqarama periaaseq nutarterneqarpat tamanna innuttaasunut politiitullu suliaqartunut toqqissisimanarnerussasoq.

 

Taamaattumik inassutigissavara Inatsisartut inassutigissagaat, siunnersuutip taama isikkoqarluni Folketingimit akuersissutigineqarnissaa.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Kattusseqatigiinniit pingaartilluinnarparput nunatsinni innuttaasut kikkulluunniit pitsaasumik naammaginartumillu sutigut tamatigut sullinneqarnissaat.

Taamaattumik inatsisissatut siunnersuutip Folketing-imi akuersissutigineqarnissaa tamakkiisumik taperserpara imatullu siunnersuummut oqaaseqassallunga:

 

Kalaallit Nunatsinni eqqartuussiveqarneq pillugu ataatsimiititaliarsuup inassutigisimavaa, politiit pillugit naammagittaalliuuteqartarneq allanngortinneqassasoq, sulianullu ataasiakkaanut attuumassu­teqannginnissaq qulakkeerniarlugu nutaamik politeeqarnermi naammagittaalliuuteqarfimmik taaneqartumik inatsisiliornikkut aaqqiisoqassasoq.

 

Kalaallit Nunatsinni politiitut sulisut naammagittaalliuutigineqartarneri pinerluuteqarsimasutullu suliassanngortinneqartarneri pillugit inatsisissatut siunnersuut Kattusseqatigiinniit pissusissamisoortu­tut isumaqarfigaara, tassami tamanna suliniut  ukiuni arlaqalersuni aamma Kalaallit Nunatsinni politiit peqatigiiffiata iluani arlaleriarluni oqaluuserineqartareermat. Aammalu politiit pillugit naammagittaalliuutinik aalajangiiniartartut inuttalersorneqarnerannut siunnersuut tamakkiisumik taperserlugu.

 

Inatsisissatut siunnersuutip ' 25-ani politiit pillugit naammagittaalliuutinik aalajangiiniartartussatut siunnersuutaasimasut isumaqatiginartippakka, tassami politiit naammagittaalliutigineqartarnerannut sulianut assigiinngitsunut attuumassuteqarsinnaaneri pinngitsoortinneqassammata, suliallu arlaatigul­luunniit ippinnaateqanngitsumik naammassiniarneqarsinnaanngornerat tassuunakkut ersarissineqassa­mat.

 

Politiit imminnut tunngasunik naammagittaalliuutinik misissuisuusussaatitaasarunnaarnissaat Kattusseqatigiinnit innuttaasunut pingaarutilittut isumaqarfigaara, taamaaliornikkummi innuttaasut kiffartuunneqarnerat naammaginartumik naapertuilluartumillu aaqqiigivigineqassammat.

 

Taamatummi suleriaaseqalernissaq aammalu naammagittaalliuutinik aalajangiiniartartussat toqqarne­qartussat sapinngisamik arnat angutillu naligiimmik amerlassusilerneqarnissaat nunatsinni inuiaqati­giit naapertuilluartumik sullinneqarneranut nukittorsaataassaaq, aammalu tamatumuunakkut takune­qarsinnaavoq arnat angutillu naligiissitaajartornerat oqaasiinnaanngitsumik inatsisitigulli aamma ajunngitsumik  timitaleriartuaarneqartoq.

 

Taamatut naatsumik oqaaseqarlunga Kattusseqatigiit sinnerlugit Kalaallit Nunatsinni politiitut sulisut naammagittaalliuutigineqartarneri pinerluuteqarsimasutullu suliassanngortinneqartarneri pillugit  inatsisissatut siunnersuummut isumaqataanera nalunaarutigaara.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Erseqqissaatigilaassavara qallunaat naammagittaalliortarneq taamaattoq pillugu aaqqissuussiffigine­qarnerat inatsimmi jannuaarip aallaqqaataaniit 1996-imi atuulersukkut naammassineqarsimammat, taavalu taanna tunngavigalugu saqqummiussanni allaassutit ilagivaat ataatsimiititaliarsuup isumalio­qutigisimammagu Danmark-imi  inatsisit misissorneranni Danmark-mi statsadvokatit atorneqarnerat  assigalugu Kalaallit Nunaani aamma  (taamaaliorsinnaanngilaq)

 

Kisianni taanna Kalaallit Nunaani statsadvokateqanngimmat aammalu rigsadvokatit aamma taasiguu­neqarsinnaanatik statsadvokatimut. Taamaattumik taakkununnga taarsiullugu Kalaallit Nunaanni Politimesterip suliassamut uani ingerlatsisussatut toqqarneqarsimalluni aalajangiunneqarsimavoq. Aammalu suliassanut taakkunani  pineqartuni aalajangiisuussalluni. Tassani statsadvokatip rigsadvo­katillu Kalaallit Nunaanni ilisimasaat naammattumik ilisimaarinninnissaat qularnartutut isigineqar­mat, taava Politimesteri tassani toqqammavigineqarpoq annertuumik aalajangingassanillu qitiutinne­qarluni.

 

Uani pineqanngillat poliiteeqarfinni  allaffimmiusut sulisut, kisianni tassa politiit atorfeqartitat aammalu tassani sulisuusut pineqarlutik. Kiisalu aamma naammagittaalliutit tassa susassaqarfiullutik pingaarnerit suliassaalersinnaasut taakkua taagorneqarsimammata aamma innersuussutigissavara.

 

Soorlu tigusarineqarnermut pikitsitsinermut assigisaanullut atasumik persuttarneqarneq allatullu sakkortuuliorfigineqarneq pillugit naammagittaalliuutit oqartussaassuseqarnermi atornerluineq soorlu assersuutigalugu tigusarineqarnermi imaluunniit ajarlerfigineqarnermi atasumik pillugit naammagit­taalliuutit sulianik ingerlassinerup nalaani allatut eqqunngitsunik iliuuseqarfigineqarneq pillugit naammagittaalliuutit kiisalu politiimit namminermit soqqusaatsuliorfigineqarneq imalluunniit allatut eqqunngitsuliorfigineqarneq pillugu naammagittaalliuutit taakua suliassiissutaasinnaasut aamma tassani taaneqarput.

 

Qujavunga taamatut maani tapersersorneqarmat, taamaalillunilu naalakkersuisunut  Danmark-imut nalunaarutigineqassaaq, inatsisissaq maanngaanniit akuersaarneqarnera tunngavigalugu.

 

Peter Ostermann, Atassutip oqaaseqartua:

Siullermik una oqaatigilaarlara saqqummiussamut oqaaseqaatigut Naalakkersuisunut  paasilaaqquar­put allaalluinnarmata, tassa saqqummiunneqaratut iluseqartillugu uagut akuerisinnaanngilarput.

 

Upperaarput una uagut siornatigulli oqallittarneq kusananngilaq naammagittaalliuutigineqartut imminnut misissortarnerat, uagut taakkua isumaqatigaagut taama oqaluttut aamma ilumoorami, kusanannginnami. Imaanngitsoq pasipilullugit arlaannik eqqunngitsumik iliortut, kisianni nammineq periuseq taanna kusananngilaq. Taamaattumik aallaqqaataanit (oqaa) massakkut inatsisiliorluni aaqqiiniartoqalernera taanna naammagisimaarparput. Kisiannili atuaraanni nammineq imaa, nassuiaa­tit ullumikkut periutsimit allanngortitsisoqanngilaq, politiit naammagittaalliuutaasut imminnut namminneq Politimesterip misissussavai aalajangiiffigalugillu.

 

Taamaallaalli aana ilaliussaq sanianiittussaq poliitinik nakkutilliiisoqarfimmik taasaq politiklage­nævn, pingasunik inuttaqartussaq, misissuisussaanngilaq taanna taamaallaalli malinnaassaaq, ajunngitsumik suliaq suliarineqarpa, aalajangiineq ajunngila, aatsaallu isumaqataanngikkuni ingerlat­sitseqqissinnaalluni.

 

Ullumikkut periutsit ingerlatiinnarneqassapput, uagut isumaqarpugut taanna allanngortittariaqartoq. Erseqqissarlugu politiinik nakkutilliisoqarfimmik taasat misissuisussaanngillat, taamaallaalli suliap ataatsip suliarinerani ilisimatinneqartuartussaallutik.

 

Aamma isumaqarpugut kommunefoget reservebetjentillu eqqarsaatigalugit ersarinnerusumik aalajangersagaqartariaqartoq, sooq atorfilittut tjenestemanditut atorfeqartitaasut kisimik aningaasar­tuutiminnik akiliunneqassappat? Tassami uani saqqummiussani inatsisissanilu kommunefoget reservebetjentillu aamma ulluinnarni  politiitut sulisut piginnaatitaallutik sulisut ataatsimilluunniit eqqaaneqanngillat.

 

Taakkua eqqarsaatigalugit Naalakkersuisunut inassutigerusupparput saqqummiussaq taanna inatsise­qarneq pillugu ataatsimiititaliamit nalilersoqqissaarneqassasoq,  upernaamullu qaammatialunnguit qaangiuppata Inatsisartut ataatsimiinnissaannut  saqqummiussisoqassasoq. Isumaqaratta taakkartuk­kagut ersarissumik misissuiffigisariaqartut aammalu misissuinerup naammassinera najoqqutaralugu maani taperseqqittariaqartumik.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Naatsorsuutigaara aamma oqallinnermi maani oqallinnerup assilineqarnera Folketingimi ataatsimiiti­taliami aamma suliarineqalerpat taama ( pisarpar..) Kalaallit Nunaannut ataatsimiititaliaasoq, Grøn­landsudvalgiusoq Folketing-imi taamak ittoq akuersissut pitinnagu naammattumik suliassat amigar­tutut issappata aamma attaveqarfigineqarsinnaasut, kisiannili taakkuninnga iliuusaasinnaasunik naammagittaalliuutit pillugit suliassaqarfinni pingaarnerni taakkua taasakka innersuussutigaakka aatsaannguaq atuakkakka, taakkualu tunngavigalugit tassa suliassat ingerlanneqartarnerannut akisussaalluni aammalu immikkut Politimesterip maani inissinniarneqarnera statsadvokatimik taarsiullugu tassani periarfissinniarneqarmata.

 

Isumaqarpunga uani allannguutissaq soorunami politiit sulineranik aamma pissuserissaarnissamik unneqqarissutsimillu imalimmik suliniarnerusoq, innuttaasut  naammagittaalliuutissaqartut politiinit suleqateqarnermi imaluunniit pineqartarnermi  taamaalillutik periarfissaat erseqqinnerulersinneqar­mata.

 

Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuat:

Oqaasissaqartuerummat oqaatigissavara partiit amerlanerussuteqartut kiisalu Kattusseqatigiit ataatsimoorlutik Naalakkersuisut saqqummiussaat akuersaareermassuk taanna akuerineqartutut taasariaqarpoq.

 

Taamaalilluta ullumikkut oqaluuserisaq immikkoortoq 5-ip oqaluuserineqarnera tamaanga killip- poq.

 

Oqaluuserisaq naammassivoq.