Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 06-1		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Marlunngorneq 10. februar 1998, nal. 13.00

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 6.

 

Kalaallit Nunaanni aatsitassat pillugit inatsisip allanngortinnissaanut Namminersornerul­lutik Oqartussat oqaaseqaataat.

(Naalakkersuisut Siulittaasuat)

 

 

 

Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuat, Ataatsimiinnermik aqutsisoq:

Oqaluuserisassat tikitsinnagit Inatsisartunut ilaasortaq Siverth K. Heilmann tikilluaqqussavara ataatsimeeqataanissaanillu ajunngitsunik kissaallugu.

 

Ullumikkut marlunngornermi februarip 10-ngani makku oqaluuserineqassapput: Kalaallit Nunaanni aatsitassat pillugit inatsisip allanngortinnissaanut Namminersornerullutik Oqartussat oqaaseqaataat. Imikkoortoq 13. Kalaallit Nunaanni annertuumik sunniuteqartussamik atortussa­nik iluaquteqarluni ingerlatsilernissap sunniutissartaasa misissoqqissaarneqarnissaanik nalu­naarusiaq. Kiisalu immikkoortoq 14. Kalaallit Nunaanni sulisoqarneq pillugu nalunaarusiaq.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat Siumut:

Naalakkersuisut maani aamma Danskit Naalakkersuisuisa januarip 8.-ni 1998-mi Kalaallit Nunaanni atortussiassanut aatsitassanut pisuussutinut tunngatillugu ingerlatsineq pillugu nutaamik isumaqatigiissuteqarput. Ukioq manna 1998-mi julip 1-ani atuutilersussamik. Tamatu­map isumaqatigiissutip kingunerissavaa Kalaallit Nunaanni atortussiassanut aatsitassanut pisunut tunngatillugu ingerlatsinerup Naakkersuisunut maani nuunneqarnissaa.

 

Tamanna siunertaralugu Danskit Naalakkersuisuisa piffissaq siulleq atorlugu Folketingemi inatsisissatut siunnersuummik aamma saqqummiussaqarnissaat.Tassunga ilaallutik atortussiassa­nik aatsitassanik pisunit misissueqqaarinermut ujarlernernut aammalu iluaqutiginiarneqarnis­saannut akuersissuteqartartussaatitaaneq. Kiisalu akuersissutit taakku naapertorlugit akuersissute­qarfigineqarsimasut ingerlataannut atatillugu oqartussatut suliaqarneq.

 

Taamaalilluni oqartussaaffiit tamakku Avatangiisinut Nukissiuuteqarnermullu Ministerimit maannamut oqartussaaffigineqarnerata maani nunatsinni Naalakkersuisunut nuunneqarnissaa aammalu Kalaallit Nunaannut atortussiassanik tunngasunik ingerlatsiviup ulloq manna tikillugu suliassarisimasaasa atortussiassalerinermut pisortaqarfimmut Naalakkersuisut ataanniittumut nuunneqarnissaat isumaqatigiissutikkut maanna anguniarneqarpoq.

 

Atortussiassanut tunngasutigut Kalaallit Nunaanni aaqqissuussinerup imarisai allat allangortinne­qaratik ingerlatiinnarneqassapput. Tassa taamaalilluni danskit Naalakkersuisuisa Namminersor­nerullutillu Oqartussat aalajangigassani atortussiassanut tunngasuni pingaarutilinni ataatsimoor­lutik aalajangiisussaatitaanerat.

 

Aamma tassunga ilanngullugu atortussiassalerinermut inatsit naapertorlugu taaneqareersunik akuersissuteqarnermi maani Naalakkersuisut daskillu Naalakkersuisuisa tamatumani isumaqati­giissuteqarsimanissaat aamma atatiinnarneqassaaq.

 

Aamma tamanna atuutissaaq atortussiassanik iluaquteqarniarnermi pisortat isertitaasa agguarne­qartarnissaat pillugu inatsisimmi atuuttumi aalajangersarneqarsimasunut malittarisassanut, kiisalu Kalaallit Nunaanni atortussiassat aatsitassanit pisut pillugit siunnersuisoqatigiit sulias­saannut tunngatillugu malittarisassanut tunngasut.

 

Isumaqatigiissummi matumani tamatuminnga ilanngunneqartumi nuussineq aamma nassuiarne­qarpoq. Illuatungaani Ministerip Kalaallit Nunaanni atortussiasanut tunngasunik ingerlatsiviup illuatungaanilu Naalakkersuisut atortussiassalerinermut Pisortaqarfiup atortussiassat pillugit aaqqissuussinerup iluani inissisimaffimminnik paarlaannerattut.

 

1998-mi julip 1-aniit Namminersornerullutik Oqartussat atortussiassalerinermut Pisortaqarfiat atortussiassanut tunngatillugu aaqqissuussinerup iluani ataatsimut allaffissornikkut taamalu aqutsinikkut suliamut tunngasuni qitiulissaaq.

 

Nuussineq eqaatsooqqullugu pingaartumillu ingerlatsinermik suliassat suliaineqarnerat isuman­naatsooqqullugu Naalakkersuisut maani danskillu Naalakkersuisuinit isumaqatigiissutigineqar­poq atortussiassalerinermut Pisortaqarfik Avatangiisinut Nukissiuuteqarnermullu Ministeriaqar­fiup ataani suliffeqarfiinnik aqutsisoqarfinnillu siunnersornearsinnaassasoq, aamma ikiorserne­qarsinnaassalluni.

 

Taamaalilluni atortussiassalerinermut Pisortaqarfiup ikummatissartalinnut tunngasunik oqartus­satut suliaqartarnera Danmarkimi Kalaallillu Nunaanni ujarassiuutut misissuisoqarfimmit Danmarkimi Avatangiisinut misissuisoqarfimmit Nukissiornermik aqutsisoqarfimmit kiisalu Avangiisinut aqutsisoqarfimmit suliatigut ikiorteqarnermik tunngaveqassaaq.

 

Siunnersorteqarneq ikiorneqarnerlu tamanna nunami imartani taakkulu avataanni ikummatissanik ujarlernerup avatangiisinut periutsinut, isumannaallisaanermut, upalungaasimanermut aamma sulisunut aningaasaqarnermut tunngasortaanik imaqassaaq.

 

Atortussialerinermut Pisortaqarfik aatsitassalerinermut tunngasutigut aamma taamak ikiorteqar­sinnaatitaassaaq.

 

Suliffeqarfinnit taakkuninnga taaneqartunit ikiorserneqartarneq ulloq manna tikillugu Kalaallit Nunaannut atortussiassanut tunngasutigut ingerlatsiviup pisimaneratut akeqanngitsumik ingerlas­saaq. Nukissiornermilli aqutsisoqarfimmut tunngatillugu Kalaallit Nunaanut atortussiassanut tunngasuni ingerlatsiviup teknikkimut tunngasortaanut killissarititaasimasut atorneqassapput, tassa ingeniørit pingasut Kalaallit Nunaanni atortussiassanut tunngasunik ingerlatsivimmiit aqutsisoqarfimmut nuunneqartussat.

 

Isumaqatigiissutip aningaasatigut kingunerisassaasa aalajangerneranni Naalagaaffimmiit Namminersornerul­lutik Oqartussanut nuussinermi tunngavigineqartartoq tassa oqaaseq iluanaar­toqaranilu ajunaartoqassanngilaq atorneqarpoq.

 

Taamaalilluni Kalaallit Nunaanni atortussiassanik tunngasunik ingerlatsivimmut Naalagaaffim­mit aningaasalissutaasartut tunngavigalugit kiisalu nukissiornermit aqutsisoqarfimmit ikiorteqar­sinnaatitaaneq eqqarsaatigalugu. Kiisalu Naalagaaffiup suliassariinnagassanik suliaqartussanik Naalagaaffiup ingerlataqarfia pingasunik sulisoqartup ingerlatiinnarneqarnissaa eqqarsaatigalugu isumaqatigiissutigineqarpoq Naalagaaffiup Namminersornerullutik Oqartussanut ataatsimoortu­mik tapiissutigisartagai 1999-miit ukiumut 9 mio. kr.-ninik amerlineqassasut. 1998-mut tunnga­tillugu isumaqatigiissutigineqarpoq Namminersornerullutik Oqartussat atortussiassalerinermut Pisortarfiup ingerlanneqarneranut 6,5 mio.kr.-ninik aningaasaliiffigineqassasut kiisalu 3 mio. kr.-ninik nuussisoqarnerani pilersitsinermi aningaasartuutissanut allanut atugassanik.

 

Isumaqatigiissutip aningaasatigut kingunissai 1998-mut ilassutitut aningaasaliisutinut inatsisiti­gut siunnersuummut ilanngunneqassapput.

 

Taamaalilluni Kalaallit Nunaanni atortussiassat aatsitassanit pisut pillugit inatsip imaani avatan­giisit illersorneqarnissaannik inatsisip aammalu nunaviup ilaa immap ataaniittoq pillugu inatsisip allannguutissaanik Folketingip inatsisissaanut siunnersuut maanna saqqummiunneqartoq Naalakkersuisut danskillu Naalakkersuisuisa 1998-mi januarip 8-nni oqareernittut isumaqatigiis­sutaata kinguneraa. Inatsisissatut siunnersuummut oqaaseqaatitalimmut allatigut innersuussil­lunnga Naalakkersuisut sinnerlugit kaammattuutigissavara inatsisartut Folketingimut inassutigis­sagaat inatsisissatut siunnersuut taamatut isikkoqarluni akuerineqassasoq.

 

Ruth Heilmann: Partiit oqaaseqartuat, Siumut:

 

Maannakkut nunatsinni inuussutissarsiornikkullu tunngavigisavut pingaarutillit tassaapput: Aalisarneq, aatsitassarsiorneq takornariaqarnerlu.

 

Nunarput nunarsuarmi qeqertat annersaraat, tamanna nunarsuarmi meeqqat tamarmik ilikkaqqaa­gassaasa nalunannginnerit ilaattut isumaqarfiginarsinnaasaraluartoq taamaattoq tusartaannarpar­put nunarput inuilu nunarsuarmioqaterpassuatsinnit suli ilisimaneqanngitsut. Tamanna pitsaaqu­teqarlunilu ajoqutitaqarpoq.

 

Nunarput asasarput alianaatsorsuuvoq nunani allanit tamanit immikkuullarissuteqarami sermer­suaqarlunik qaqqarsuaqarluni aputitarasaartunik kangerluppassuaqarlunilu qeqertarpassualinnik. Alianaatsorsuuginngilarli, qujanartumimmi aamma aatsitassanik toqqortaqarlunilu pisuussuteqar­toq nalunngilarput. Maannalu missuinerit annertuut ingerlanneqaleruttorneranni paasisinneqar­taannarpugut arlalippassuarnik piiarneqarnissaminnik soqutiginaatilinnik peqartoq soorlu aamma oliven, zink, guulti, diamant allarpassuillu.

 

Uuiaqarnerattaaq uppernarsineqartaannarpoq piiaanissamullu pilersaarutit pissanganartut maanna aallunneqaleruttorput.

 

Qularutissaanngilluinnarpormi aatsitassarsiorneq kunguaariinnit maanna inuusunnerusunit annertuumik soqutiginaateqalerumaartoq siunissami ilaqutariippassuarni inuussutissarsiutigissal­lugu toqqammavissanngortussaalluni.

 

Siumup neriuutigilluinnarpaa erniinnaq arlaatigut piiaasoqalernissaa, tassami nunatta aningaasar­sirneranut suliffissaqartitsinikkullu annertuumik sunniuteqartussamik kinguneqartussaammat.

 

Taamaattumik maannakkut piffissaalluartutut isigaarput nunatsinni aatsitassarsiornikkut qullersa­qarfeqalernissamik suliniutit piviusunngortinneqarlernerat. Siumumit iluarisimaarnartuuteqaar­put Råstofforvaltningip qallunaat nunaaniittup nunatsinnut nuunneqartussanngornera.

 

Maanna aatsitassarsiornikkut alloriarneq angisooq ikaarsaarfigisarput inissaanut ilissallugu piareersaatit ilaat naammassissutaat pingaaruteqartoq kiisami Naalakkersuisutta 8. januari 1998 atsioreersimalerpaat, tamanna Siumumit nuannaarutigingaarparput.

 

Ataqqinartoq Naalakkersuisut siulittaasuat Jonathan Motzfeldt Naalakkersuisut sinnerlugit matuminnga saqqummiussisoq Kalaallit inuiaat sinnerlugit angusaanik kusanartumik qujassute­qarfigingaarparput. Kalaallillu nunaat pilluaqqujumavarput nammineq nunamini pisuussutaasut aamma uumaatsunik pisakkatta iluaqutigineqarnissaanik kiisami aqutsisuulernissaa piviusunn­gortussanngormat.

 

Minnerunngitsumik danskit Naalakkersuisui politikkeriilu ataqqinartut matuminnga piumasaasu­mik paasinnillutik Namminersornerulernitsinnillu ataqqinninnerat nuannersoq matumuunakkut­taaq ersersitaasoq pillugu qamanngavik pisumik Siumumit qujassuteqarfigerusuppavuttaaq.

 

Suliniut tamaana pisariaqartitaasoq pingaaqisorlu Namminersornerulernitsinnit ukiuni 20-nngulersuni Siumumit siuttuuffigisatsinnit kalaallit danskillu politikkeriisa aatsitassat pillugit ukiualunngortuni naapeqatigiiffeqarnermikkut suliniutaasa pingaaruteqarnersaat ilaattut  ersaris­sutullu Siumumit isumaqarfigisarput annertuumik Kalaallinut inuiannut nuannaarutaallunilu tulluusimaarutissaasutullu oqaatigisariqarparput.

 

Taamaattumik taamatut anguniagaqarnermi peqataasimasut tamaasa allaat aamma ilaqarmata akunnitsinniikkunnaareersimasunik ataqqiniarlugillu eqqaanngitsoorumanngilagut maanna pisumi pingaartorsiutigisatsinni qutsavigissallugit.

 

Siumup pingaartittuarsimavai aatsitassarsiorneq uuliasiornissarlu pillugit misissuisoqartuarnissaa piiaanissamullu alloriartoqarnissaa tapersersugariuarlugulu. Tamatumuunakkuttaaq nunatsinni nunaniillu allanit soqutiginnittunit aningaasat ikittuunngeqisut aamma misissuinikkut pilliutigi­neqareersimapput. Taamatullu Ujarassiorit aqqutigalugu inuppassuarnik aqqutissiuussineq torrallataasutut Siumumit isumaqarfigaarput.

 

Kalaallit inuiaat akornanni aningaasarsiutigissallugu aatsitassarsiornerup pingaaruteqarluinnassu­sianik paasinnilluinnarnerat tamakkiisumillu tapersiersuilernerat aamma pingaaruteqarluinnar­tuuvoq. Tassami nunatsinni minguitsumi nunatta uumasui aamma inuuniutigaavut, tassuunakkul­lu paaseqatigiilluinnarnissaq pisariaqarluinnartuulluni.

 

Pinngortitamik aseruinertaqanngitsumik piiaanissat ingerlanneqartarnissaannik inatsisit toqqissi­simanartuupput, sunaluunniit aatsitassarsiornikkut sulineq unitsinneqarpat atortorisimasat tamarmik piiarneqassasut sapinngisamillu nuna siornatigutut isikkumisut isikkoqalernissaanut periarfissinneqassasoq, naasut uumasut nunamiittut imarmiullu aamma eqqarsaatigalugit.

 

Siumumit isumaqarluinnarpugut piiaalernissami piumasaqaataasariaqartoq sapinngisamik nunami maani najugaqartut ilinniartillugit sulisorineqartarnissaat anguniartariaqartoq, taamalu sulisorereerneranni isumannaatsumik akissarsiatigut pineqarnikkullu qularnaarivigineqarnissaat anguniartariaqarlunissaaq.

 

Inatsissami saqqummiunneqartumi Kalaallit Nunaanni atortussiassalerinermut pisortaqarfik akeqanngitsumik arlalitsigut immikkut ilisimasalinnik ikiorserneqartarnissaminik periarfissaqar­tinneqartussaanera ilanngunneqarpoq soorlu avatangiisinut, teknikkimut, isumannaallisaanermut sulisoqarnermilu nunami kulbrintisiornermut kiisalu  imaani avataanilu tunngasutigut aamma allaffissornikkut ikiorsiisoqartarnissaanik. Taamatut inatsimmi periarfissiisoqarnera Siumut tungaanit tamakkiisumik iluarisimaaripput oqaatigissavarput.

 

Naalakkersuisup siulittaasuata saqqummiinermini aamma erseqqissarpaa siornatigut oqartussaaf­fiit avatangiisinut nukissiuuteqarnermullu ministerimit tigummineqartut aammalu Kalaallit Nunaannut atortussiassanut tunngasunik ingerlatsiviup manna Atortussiassalerinermut Pisorta­qarfimmut Naalakkersuisoqarfitta ataaniittumut aaqqissuussinerup imarisai allannguuteqartinna­git isumaqatigiisuuteqartoqassasoq.

 

Taamatut Naalagaaffiup Namminersornerusullu akornanni isertitanik agguaqatigiittarnermut tunngasut taamaaginnartinneqassasut kisiannilu kalaallini danskinilu akileraartarnermut oqartus­saasut suleqatigalugit 1998-ip ingerlanerani imai naleqqunnerilu pillugit nalilliiffigeqqinneqar­tussaassasut.

 

Taamatut ikaarsaariarnermi, qallunaat kalaallillu aatsitassarsiornikkut aqutsiffimmik paarlaanner­mik taaneqarsinnasumi nuussinermi, aningaasartuutaasut soorlu aamma inissatigut qallunaat nunaanniit atorfeqartitaasut nuuttussat pingasuusut aningaasartuutissatigut nassarisassaasa Naalagaaffimmit tamakkiisumik matussuserniarneqartussaanerat Siumumittaaq iluarisimaarpar­put, tamannami ukiarmi Naalakkersuinikkut isumaqatiginniaqqittussanut inatsisartunit suliniuti­geqquneqartut tapersersukkatta ilagimmassuk Naalakkersuisut tamatumuunakkut angusaqarluar­nerat Siumumit oqaatigissavarput iluarisimaarluinnaratsigu.

 

ukioq manna julip aallaqqaataaniit allaffeqarfissuup Nuummi pisortatigoortumik atuutilerfissaa nalliuttussaavoq, tamatumuunakkullu ujarassiorniarlutik uuliasiorniarlutillu qinnuteqaataasut nunatsinnut toqqaannartumik ingerlanneqartalissapput.

 

Siunnersuisoqatigiinni ilaasortat allannguuteqassapput inatsisartunit toqqaasoqassaaq taamalu nunatsinni Naalakkersuisut ilaasortaanerat atorunnaassalluni, taakkuuppummi qinnuteqarnermi naggataatigut akuersisartussanngortussat.

 

Taamatut paarlattuanik qallunaat nunaata Naalakkersuisui nunatsinni Naalakkersuisut paaseqati­galugit dronningimit akuerineqartussamik siunnersuisoqatigiinnut siulittaasussamik innersuussu­teqartussaassapput.

 

Siunnersuisoqatigiinni maannamullu ilaasortaasartut tamaasa siulittaasuusartullu soorlu aamma nalunngilluagarput Naalakkersuisut siulittaasorisimasaat Lars Emil Johansen siulittaasuusarsima­nerani uummammik pisumik qujassuteqarfigerusutatta ilagivaat nunatsinni aatsitassarsiornerup siuarsarneqarnissaanik annertuumik suliniuteqarsimanera tunngavigalugu.

 

Maanna Naalakkersuisut siulittaasuat Naalakkersuisut sinnerlugit inatsisissamik saqqummiinera Siumumiit pingaaruteqangaartutut isumaqarfigisarput neriuutigeqaarput inatsisartunit tamanit akuersaarneqarnissaa, maani akuersissut pereerpat qallunaat nunaanni folketinngimi inaarutaasu­mik akuersissutigneqartussaammat Siumumiit inatsisissaq tamakkiisumik taperserlugu folketin­gimut ingerlateqqinneqarnissaa nuannaarluta inassutigaarput.

 

Jakob Sivertsen: Atassutip oqaaseqartua:

Kalaallit Nunaanni aatsitassat pillugit inatsisip allanngortinneqarnissaanut Namminersornerullu­tik Oqartussat oqaaseqaataat innuttaasunik soqutigineqartoq matumuuna Atassummiit imatut oqaaseqarfiginiarparput.

 

Pinngortitarsuup inuuffigisatta silaannaata allanngorartarneranik pissuteqartumik nunami minnerunngitsumillu imaani pisuussutinik assigiinngitsunik inuussutissarsiuteqarnerput aningaa­sarsiornitsinnut pingaaruteqarsimaqaaq, taamaattumik aalisarnikkut inuussutissarsiutitta anner­paamillu aningaasarsiorfitta kisiartaavallaartup tapertarisinnaasaanik soorlu, aatsitassanik assigisaanillu ujaasiuarnissaq Atassummiit pingaartissimaqaarput, siunissami aningaasarsiornik­kut suliffissaqartitisinikkullu iluaqutigisinnaasagut suulluunniit pinngitsoorsinnaannginnatsigik.

 

Nunami maani inuuffigisatsinni ukiuni kingulliunerusuni aatsitassanik assigiinngitsunik min­nerunngitsumillu uuliaqarsinnaaneranik ujaasinerit annertoorujussuarmik ingerlanneqalersimap­put, siunissami Nunatta aningaasarsiorneranut minnerunngitsumillu suliffissaqartitsiniarnikkut isumalluarfigilersimasatsinnik, isumalluarnissamummi pissutissarpugut.

 

Maannamut aatsitassanik ujaasinerni sassaarineqartartut assigiinngitsut eqqarsaatigalugit, siornatigut nassaarineqanngisaannartut nassaarineqartalerput, soorlu diamantit, guld-it assigisaal­lu.

 

Matumuuna Atassummit oqaatigissavarput, nunatsinni aatsitassanik uuliamillu ujarlernerup pimoorunneqaleruttorfiani atortussiassanik tunngasutigut allaffitsigut ingerlatsinerup danskit naalagaaffianniit Namminersornerullutik Oqartussanut nuussinissamik isumaqatigiissuteqarsima­neq siunissami pingaaruteqarluinnartuummat, taamatut nunatsinni naalakkersuisut angusaqar­nerat Kalaallit oqaluttuarisaaneranni angusaavoq imaannaanngitsoq qaqugorsuarmut eqqaamar­neqartussaq.

 

Atassut Partiiuvoq naalagaaffeqatigiinnermut pingaartitsisoq, matumuuna paasivarput apeqqutini pingaaruteqartuni, isumaqatiginninniarnerni illua-tungeriit ataqqeqatigiillutik tatigeqatigiillutillu isumaqatiginninniarsinnaanerat qanoq pingaartigisoq, soorlu qangalingaatsiaq Kalaallit Nunaanni piginnittussaanermut apeqqutit danskit folketinngianni saqqummiunneqarmat eqqaamalluaripput apeqqutit taamaattut assigisaallu, soorlu ullumikkut inatsisissamut siunnersuut sammisarput, qanoq angujuminaatsiginerat oqaatigineqartoq puigunaatsumik eqqaamagipput.

 

Taamaattumik atortussiassanik aatsitassanit pisunik assigisaannillu allaffeqarfiup danskit naalagaaffiannit Namminersornerullutik Oqartusssanut nuunneqarnissaanik isumaqatigiissusima­nermut tunngatillugu, Atassummit pissutissaqarpugut Kalaallit Nunatsinni Naalakkersuisut, minnerunngitsumillu danskit Naalakkersuisuisuinut, uummammik pisumik qujassuteqassalluta, angusamut Kalaallit Nunaannut siunissami pingaaruteqartumut.

 

Atortussiassanut tunngasutigut ingerlatsinerup Namminersornerullutik Oqartussanut nuunneqar­nissaanut isumaqatigiissut pitsaasuummat iluarisimaarnarluinilu, annertunerusumik oq­aaseqarfi­ginissaa pisariaqanngikkaluartoq, taamaattoq 1998-mi julip 1.-ataaniit inatsisip atuutilernissaanut tunngatillugu nuussineq eqaatsooqqullugu pingaartumillu ingerlatsinermi suliassat suliarineqar­nerat isumannaatsooqqullugit, atortussiassalerinermut pisortaqarfik kiisalu avatangiisinut nukissiuuteqarnermullu Ministereqarfiup ataani suliffeqarfinnit aqutsisoqarfinnillu ikiorteqarsin­naaneq siunnersorneqarsinnaanerlu ilanngullugit isumaqatigiissutigineqarsimammata Atassum­mit iluarisimaarluinnaratsigu.

 

Taamatut aaqqiinikkut alloriarnermi siullermi isumannaagassat sillimaffigisassallu tamakkiisu­mik isumannaarneqarsimasut Atassummit takusinnaagatsigik.

 

Atortussiassat aatsitassanik pisut pillugit inatsisip, immatigut avatangiisinik mingutsitsinaveer­saarneq pillugu inatsisip, aamma nunaviup ilaa immap ataaniittoq pillugu inatsisip allannguutis­saanik inatsisissatut siunnersuutinut tunngasut suliarilluagaammata, kiisalu aningaasatigut kingunerisassai ilanngullugit isumannaarneqarsimammata annertunerumik oqaaseqarfiginagit Atassummit tamakkiisumik taperserparput.

 

Taamatut naatsumik oqaaseqarluta inatsisissatut siunnersuut taamatut isikkoqarluni akuerineqar­nissaa Inatsisartut Folketingimut inassutigissagaat Atassummit kaammattuutigaarput.

 

Johan Lund Olsen: Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

 

Aatsitassat pillugit inatsisip allanngotinnissaanut inatsisillu allat attuumassuteqartut allanngortin­nissaannut Namminersornerullutik Oqartussat oqaaseqaatissaat

 

Ukiut 18-it sinnerlugit Namminersornerulereersimalluta Inuit Ataqatigiit nuannaarutigivarput aatsitassat pillugit inatsit kiisalu inatsisit Aatsitassat pillugit Allattoqarfiup maanga nunatsinnut nuutinniarneqarnissaanut attuumassuteqartut allanngortinneqarnissaannik tamarmik imaqartiter­tut ullumikkut maani inatsisartunit isummerfigisussanngoratsigit akuersissutigalugillu.

 

Taamaalilluta Aatsitassat pillugit Allattoqarfiup 1996-imi ukiakkut ataatsimiinnitsinni nunatsin­nut nuunneqartariaqarneranik Inuit Ataqatigiit siunnersuuteqarfigereersimasarput inatsisartuniillu tamarmiusunit akuersissutigitissimasarput 1. juli ukioq manna aallarnerfigalugu timitalerneqar­tussanngorpoq.

 

Soorlu Naalakkersuisut siulittaasuata saqqummiussinermini oqaatigeriigaatuut danskit naalagaaf­fiat peqatigalugu 1979-mi aatsitassat pillugit aaqqissuussisimarnerput allatigut allanngortinniar­lersaarneqanngilaq.

 

Inuit Ataqatigiinniit miserratigissanngilarput uagut aamma aatsitassarsiornermi pisortat isertitta­gaasa maannakkutut avitseqatigiissutigineqartarnerat allanngortikkusussimagaluaratsigu nunar­put annerusumik siunissami pissarsitinneqartalernissaa siunertaralugu. Tamanna tassaavoq aamma 1996-mi ukiakkut maani siunnersuutigisimasarput ajoraluartumilli taamani aamma amerlanerussuteqarfiginngisarput.

 

Taamaakkarluartorli maannamut angusaagallartoq naammagisimaarallarparput oqassallutali suli isumaqartuaratta inuiaqatigiit kalaallit aatsitassarsiornikkut maannamit annerusumik pissarsitin­neqartariaqarnerat pissusissamisuuginnassammat.

Pissusissamisoorpoq pissutigalugu siullermik, aatsitasarsiorneq maani nunatsinni ingerlanneqar­mat kiisalu aappaatut aatsitassarsiornerup sumiluunniit ingerlanneqartillugu aamma pit­saannge­qutertai uagut inuiaqatigiit kalaallit kisitta nammattussaagatsigit.

Annertuumimmi nassaartoqassagaluarpat inuiaqatigiit kalaallit tamarmiusut kalluarneqartussaa­vugut aningaasarsiornitta ajutooraluttuarneranik aamma kinguneqaratarsinnaasumik tassa ilaatigut ilisimatuut oqartarnerattut Puk­kitsormiut nappaataannik taa­gorneqartumik ­aammalu mingutsitsivigineqaratarsinnaalluta inuiattut qangaaniilli kulturitoqatsinnut aamma aatsitassar­siorneq innarleeratarsinnaaneranik kinguneqartumik.

 

Aatsitassarsiornermi Danmarkimi ingerlanneqanngilaq - maaniuna pisoq maanilu aamma kinguneqapilussinnaasoq. Taamaattorli maannamut isumaqatigiissutaasut malillugit pisortat isertitassaasa affaat equngasorisatsinnik danskit naalagaaffiata pissarsiariuartussaassavaat. Tamanna allanngortittariaqarpoq siunnersuutigerusupparpullu pisortat isertitassaasa nutaamik danskit naalagaaffiannut aamma nangittumik isumaqatiginniutigineqaqqinnissaat.

 

Siunnerfiusariaqarpoq aatsitassarsiornermi isertittakkanik Namminersornerullutik Oqartussat minnerpaamik 75 %-imik pissarsitinneqartalernissaat imaluunniit Aatsitassarsiorneq pillugu aningaasaateqarfiliortoqassasoq, tassa råstoffond.

 

Danskit naalagaffiata taamaalilluni nunatsinni aatsitassarsiortitsinermi isertittagaat aningaasaate­qarfimmut nunatsinniittussamut nakkakaatinneqassapput siunertanut inuiaqatigiinnut tamarmiu­sunut isumatuumik pissarsissutaasumillu siunissaq ungasinnerusoq aamma isigalugu atorneqar­sinnaanissaat siunertaralugu.

 

Miserratiginngilarpummi kalaallit sulisorineqarsinnaanissaat eqqarsaatigalugu aningaasarpassuit atorlugit ilinniartitseqqittariaqassagatta - tunngaviusumik ilinniartitaanerit aqqutigiinnarnagit kisiannili aamma qaffasinnerusumik ilinniartitaanerit aqqutigalugittaaq. Taamatuttaaq suliffeqar­fiit maani nunatsinni pioreersut aatsitasarsiortitseqatigiiffissuarnut pilersuisutut kiffartuussinerti­gullu annertunerpaamik peqataatinniarneqarnissaat anguniartariaqarparput amingaasat maani nunatsinni kaaviiaartinneqaannarnissaat aamma anguneqarsinnaaqqullugu. Tamannali ilisimane­qartutuut suliffeqarfiutigeriikkatsinnik ima piumasaqarpoq teknikkikkut, ilisimasatigut min­nerunngitsumillu aningaasatigut unammillersinnaasssuseqartariaqarnitsinnik.

 

Tamakkuli aningaasarpassuarnik naleqarput - taamaattumik pissusissamisoorpoq danskit naalagaaffiata isertitsissutigisartagaassaat isumaqatiginninniutigeqqittuugutsigit Aatsitassarsior­neq pillugu aningaasaateqarfiliorsinnaanissaq siunertaralugu.

 

Aningaasaateqarfik taamaattoq siunissamut upalungaarsarneruvoq qaangiataaginnarsinnaanngi­sarput. Pisariaqarpoq pissutigalugu aatsitassarsiortitsinerup pitsaasumik inuiaqatigiinnut kalaalli­nut tamarmiusunut aamma kinguneqarsinnaanissaa angorusukkatsigu aatsitassarsiortitseqatigiif­fissuit kisimik iluanaaruteqaannarnissaat pinnagu.

 

Takorloorneqarsinnaasut aamma ilagivaattaaq danskit naalagaaffiata Nuna Oil A/S-imik piginne­qataassutaasa pisiarineqarsinnaanissaanut aningaasaateqarfik taanna aamma aqqutigisinnaagatsi­gu, Namminersornerullutik Oqartussat taamaasillutik tamakkiisumik oqartussaaffigalugulu ingerlatseqatigiiffigilerninnaammassuk inuiaqatigiit pigisaattut.

 

Siuliani taakkarsukkatta saniatigut Inuit Ataqatigiinniit pisariaqarsorivarput Aatsitassat pillugit inatsisip sukumiinerusumik  aatsitassarsiorfeeqqanik ingerlatserusussinnaasut eqqarsaatiginerul­lugit qimerluuataaqqinneqarnissaa tassa tassani eqqarsaatigivakka Small Scale Mining, inatsim­mi piumasarineqartut sakkortuvallaartut aallartitsiniaraluartunullu aporfiusinnaasarlutik, tamakku siunissami qaangerniarneqarnissaat isumannaarniartariaqarparput. Tamanna maani nunatsinni suliffinnik nutaanik pilersitsiniarnitsinni pisariaqarluinnarpoq.

 

Naalakkersuisuvut taamaattumik kaammattorumavagut Aatsitassat pillugit Siunnersuisartoqati­giit peqatigalugit inatsimmik allannguinissamik maannangaaq siunnersuusiulereeqqullugit.

 

Taamatullu oqaaseqaativut innersuussutigalugit Inuit Ataqatigiit neriuutigivarput Folkitinngimi partiit saqqummiussavut aamma eqqumaffiginiarumaaraat.

 

Bjarne Kreutzmann: Akulliit Partiiata oqaaseqartua:

Kalaallit Nunaanni aatsitassat pillugit inatsisip tassa atortussiassalerinermik inatsit, imaatigut avatangiisinik mingutsitsinaveersaarneq pillugu inatsisip aamma nunaviup ilaa immap naqqaniit­toq pillugu inatsisip allanngortinneqarnerannik Folketinngip inatsisissaatut siunnersuummut Inatsisartut oqaaseqaataannut tunngatillugu paasivara, pineqartoq tassaasoq ministerip imaluun­niit nunatsinni aatsitassat pillugit ingerlatsiviup oqartussaaffiata Naalakkersuisunut imaluunnit aatsitassat pillugit nunatsinni pisortaqarfimmut aatsitassat pillugit peqqussummi killiliussat iluanni nuunneqarnissaa.

 

Pappiarartai atuarlugit qulakkeereerlugu, aatsitassarsiornermut tunngatillugu aalajangiinissat pingaarutillit tamarmik, tassunga ilanngullugit nunatsinni Naalakkersuisut aamma Danmarkimi naalakkersuisut isumaqatigiissutaat atuutiinnassasoq, taaamatullu aamma naalagaaffimmiit Namminersornerullutik Oqartussanut ataatsimoortumik tapiissutit 1999-imi ukiumoortumik 9 mio. kruuninik qaffanneqassasut, taamatullu aamma isumaqatigiissutip aningaasatigut sunniutis­sai 1998-mi ilassutitut aningaasaliissutit pillugit ilassutissatut siunnersuummut ilanngunneqassa­sut Inatsisartunut inassutigiinnassavara, inatsisissatut siunnersuutip akuerineqarnissaa Folketinn­gimut inassutigeqqullugu.

 

Anthon Frederiksen: Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:

Naalakkersuisut danskillu naalakkersuisuisa akornanni Kalaallit nunatsinni aatsitassanut il. il. tunngasunik ingerlatsiviup, Danmark-imiit nunatsinnut nuunneqarnissaa pillugu isumaqatigiissu­tip kingunerisaanik folketinngip inatsisissaatut siunnersuut Kattusseqatigiinniit tunngaviatigut isumaqatigaara.

 

Isumaqatigiissut ajunngitsorpassuarnik imaqarpoq, soorlu nunatsinni atortussiassalerinermut pisortaqarfissaq akeqanngitsumik aatsitassanut attuumassuteqartunik paasissutissanik, nalunaar­suugaatinik il.il. aqutsisoqarfinniit, misissuisoqarfinniillu assigiinngitsuniit atuisinnaatitaasus­saallunilu aatsitassanut tunngasunik misissuisarnerit, ilisimatusarnerillu paasisanik atuinissamut periarfissaqartussaavoq.

 

Aammalu siunnersuinermut, ilinniartitseqqittarnernut ikiorsiisarnissanullu assigiinngitsunut periarfissaliunneqarsimasut naammaginartutut Kattusseqatigiinniit isumaqarfigaakka, taamaattu­mik aamma ukiuni kingullerni aatsitassanik, olie-mik il.il. ujaarlernernut aningaasaliunneqartar­tut 25 mio.-nit missaaniittut eqqarsaatigalugit tamatuma akuersaarneqarnissaa isumaqatigaara.

 

Taamaattumik taamatut naatsumik oqaaseqarlunga siunnersuutip taama isikkoqarluni folketinn­gimut ingerlateqqinneqarnissaa akuerseqataaffigaara.

 

Jonathan Motzfeldt: Naalakkersuisut siulittaasuat, Siumut akissuteqarpoq:

Partiit inimi maani tamarmik inussiarnersumik tapersiinerat qamannga pisumik qujassutigaara. Aammalu isumaqarpunga partiit oqaaseqartuisa uagutsinnut isumaqatigiinniarnernut pilluaqqus­sutaat inuiaqatigiinnut tunniuttariaqariaqartoq aamma pilluaqqullugit, inuiaqativut ullumikkut angusaqarluaratta.

 

Ullut tamaasa pinerloornivut TV-ikkut radiokkut sisunerliulaarnivut ilanngullugit tamarmik tusagassiatigut nalunaarutigineqartarput. Torrallaanivut nalunaarutigineqarneq ajorput amerlaqi­sut. Ullumikkut Kalaallit Nunaat torrallaavoq torrallaavilluni måleriarluni aamma målerluartutut angusaqarpoq.

 

Ukiut ilaatigut oqaatigineqarput Siumup oqaluttuanit aamma allanit ukiut 18-nit Iamiiut tassuu­nakkut eqqaamasaat aamma ilumoorput suliaq taanna isumaqatigiinniutigineqarsimavoq.  Aamma sivisoqisumik angusaqarfiusanngitsumillu. Kisiannili alloriarnernik kigaatsumik ajunngitsup tungaanut angusaqariartorsimalluta.  Aamma Siumup oqaluttuata Ruth Heilmannip oqaatigisai ilumoorput tassani aamma angutit arnallu apeqqummi tassani sulisimasut akornatsin­niikkunnaarsimasut ilanngunneqarmata aamma ilumoortortalerujussuuvoq taanna.

 

Suliaq manna anguneqarsimavoq nukiit ajunngitsut kattunnerisigut. Danskit amerlanersaasa folketinngimi paasinnilluarnerisigut, inimilu maani aatsitassat tungaatigut isumaqatigiittumik angusaqartarnigut aqqutigalugit. Taamaattumik ullumikkut nunatsinni angusarineqartoq taama isumaqatigiinnitsigut annertuumik folketinngip tungaanut kaammattuutigaarput akuerineqarluaq­qullugu.

 

Qassissunnguanik oqaaseqarfinnilaassaanga ilaatigut saqqummiussani taanngisara, ilaatigut partiit oqaaseqartuinit attorneqartoq ataaseq. IA oqaaseqartuata Johan Lund Olsenip aamma taasaqaatigisaa, tassa Nuna Oilip Selskabip tassani qanoq inissisimanera. Apeqqut taanna ilumoorpoq ugguuna ilisivimmut erseqqissumut ilineqarnissaa suli isumaqatiginninniutaammat. Imaanngikkaluarpoq assortuunneqarmat kisianni naalagaaffiup piginneqataassutai Aktiet uagutsinni pisiarineqassanersut imaluunniit danskit pigisatik naalagaaffimmit pigineqartinnagit allatut aaqqiissanersut isumaqatigiinniutiginissaat maannakkut piareersarneqarmat.

Uagut tungitsinninngaaniit nalorninarpoq uagut piginneqataanerput tassani allanngortikkumann­gilarput. Nuna Oilip uuliasiornikkut aamma aatsitassatigut ingerlanera tapersersorparput. Piginneqataanerput milliallatsikkkusunngilarput, annertunerulersinnaappat ammasumik Inuit Ataqatigiit oqaatigisaat aamma taanna arajutsisimanngilarput periarfissaasinnaasoq.Kisianni danskit pigisamik qanoq ilillugit aaqqiiviginissaat namminneq aamma isummerfigisassaraat.

 

Aamma Siumup oqaluttuata oqaatigisaani katitigaasimanerput fællesrådemi allannguuteqanngik­kaluarluni inuttaasa allannguuteqarnissaat ilumoorpoq. Tassani fællesådemi ilaasortat kalaallit ilaasortarisaat naatsorsuutigaarput Naalakkersuisuni ilaasortaajunnaarlutik taava inimi maani inatsisartunit ilaasortanit toqqarneqartussanngortut, tassa julip 1-taaninngaaniit ukioq manna atulersussamik. Tamannalu pisinnaassaaq upernaaru ataatsimiinnermi majimi taava aalajangiif­fissaq inatsisartuni periarfissinneqarsinnaammat.

 

Fællesrådep siulittaasua manna tikillugu Kalaallit Nunaanninngaaneersuugaluartoq ilimanarluin­narpoq danskit taanna siunnersuutigissagaat. Tassanilu Naalakkersuisut maani paaseqatigalugit kinaassasoq isumaqatigiisutigineqarpat taava ataqqinartorsuarmit Dronning Margrethemit tangeqartitaajumaarpoq, akuersissutaalluni. Taama ullumikkut aaqqissuussineq ippoq. Taakku tamarmik julip 1-taat tikitsinnagu naammassiniarneqartussaapput.

 

Aamma Inuit Ataqatigiit oqaatigisaani aatsitassarsiorfiit annikinnerusut alaatsinnaallugit iliuuse­qarnermi eqqumaniartoqarnissaanik innersuussutaa ugguuna ilumoorpoq inatsisit maan­nakkut atuuttut eqaannerusumik pisariinnerusumik pisortatigoortumik suliarinnittarnissaat. Aammalu Selskabinut kajungernartunngorlugu maanga iserniarnissamut periarfissat nalilerniarnissaat julip 1-taata kingornatigut pisussat peqatigitillugit naliliiniarneq Naalakkersuisuni aamma uterfigine­qarumaarpoq.

 

Manna tikillugu assersuutissatut pitsaanertut takusariaqarpoq Nanortallip eqqaani aatsitassarsior­fik annikitsoq maannakkut misiligarneqarmat. Ukioq mannalu misiligutaasumik tunisassiorneq majimi aallarteqqissalluni. Taavalu ukioq manna naliliineq tunngavigalugu aappaagu ukiup affaata siulliup ingerlanerani qinnuteqarsinnaaneq piiaanissamut aatsaat ilimanarsinnaalluni. Taakkunatigut periarfissat aamma alaatsinaanneqarnissaanik innersuussutigineqartut tusaatissatut inussiarnersumik tigorusuppakka. Aamma pisariaqarluinnarmat tassuunakkut naammassisaqarni­arnissarput.

 

Aamma ataaseq taanngitsoorumanngilara Atassutip oqaaseqarnermini qujassutigisaminut ilanngullugu aamma partiit allat oqaluttuisa taanna taagaluaraat, danskit naalakkersuisui qutsavi­gisariaqarput ilumut isumaqatiginninniarnerup uani ingerlanneqarnerani ammasumik aammalu matut unitsereernagit periuseqarsimammata. Isumaqatigiinniarnerit aamma soorunami isumaqati­giinniarnivittut naammassiniarneqarput. Arlaannaataluunniit ilaatigut tunngavigisani allanngor­tikkumanngilai kisiannili paaseqatigiinnissaq siunertarineqarmat naggataatigut suli ajornartorsiu­tit naggaterpiaa tikillugu atuukkaluartut paaseqatigiinneq anguneqarsinnaasimavoq. Aammalu tassuunakkut nuannaarutigaara danskit naalakkersuisui periarfissami tassani atuilluarsimasut aamma folketinngimi akuersaarluarneqarnissaat maani neriuutigissagatsigu.

 

Taamak oqaaseqarlunga oqaaseqarsimasut tamaasa qutsavigeqqippakka.

 

Johan Lund Olsen: Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat oqaaseqaqqippoq.

Qujanaq, partiit oqaaseqartui allat pingaartumik Siumup kisalu Atassutip oqaaseqartui aammalu Naalakkersuisut siulittaasuata oqaaseqaqqinnermini saqqummiussaat taakkua oqaaseqarfigilaas­savakka.

 

Siumup oqaaseqartuata Ruth Heilmannip saqqummiussinermini ilaatigut oqaatigivaa aatsitassar­siornikkut pisortat isertittagaat taakkua nutaamik pingaartumik akileraarusersuinikkut tunngasor­taat nutaamik nalilersorneqassammata, tamanna naammigisimaartariaqaripput. Kisianni tassunga tunngatillugu erseqqissartariaqarpoq taanna teknikkiinnaammat nunatta annerusumik akileraaru­tigut aatsitassarsiorfinninngaaniit annerusumik pissarsinissaanik kinguneqarsinnaanngitsumik.

 

Naleqqussaanerunerinnaasussaavoq, inatsisinut maannakkut atuutereersunut. Taamaattumik teknikkiinnaavoq nunattalu annerusumik aningaasatigut isertitsissutigisinnaasaanik kinguneqar­sinnaajumaarani.

 

Taamaattuminguna uagut oqaaseqarnitsinni oqaatigigipput sanioqqussinnaanngilarput aamma nalunnginnatsigu nunarsuarmi sumiluunniit aatsitassarsiornermik ingerlatsivigineqartuni aatsitassarsiorneq aamma illuatungeqartarmat. Assigiinngitsorpassuartigut inuiaqatigiinnut aatsitassarsiorfigineqartunut kinguneqapilussinnaasarpoq. Taamaattumik tamakku eqqarsaatiga­lugit aamma maani nunatsinni uagut inuiaqatigiit kisitta tamakku aatsitassarsiornerup illuatun­gerisai, mingutsitsisoqariataassagaluarpat sineriatsinni eqaloqarfinnik aseruilluarsinnaanera uagut kisitta nammattussaagatsigit. Kultuuritoqatsinnik qangaaniilli ingerlassimasatsinnik aatsitassar­siorneq aamma aseruilluinnarsinnaammat. Taamaattumik oqaatigivarput pissusissamisuussasoq aatsitassarsiornermi isertittakkat taakkua nutaamik danskit naalagaaffianut isumaqatigiinniutigi­neqartuuppata.

 

Tassani periarfissat ilagisinnaavaat danskit naalagaaffiata aatsitassarsiornikkut isertittagassaat, tassa maannakkut isumaqatigiissut imaappoq aatsitassarsiornermi pisortat isertitassaat 500 mio. tungaanut nunatta danskillu naalagaaffiata avitseqatigiiffigisussaavaat tamarmik 50 %-timik pissarsitinneqartussaallutik. Siunnersuutigivarput nunarput minnerpaamik 75 %-nik pissarsitin­neqartalernissaa.

 

Imaluunniit imatut aaqqissuussiniartoqarsinnaavoq aatsitassarsiorneq pillugu aningaasaateqarfi­liortoqarsinnaalluni danskit naalagaaffiata aningaasalersugassaanik. 500 mio. tungaanut danskit pissarsiassaralui taakkua aningaasaateqarfimmut tassunga nakkakaatinneqarsinnaapput, tamanna upalungaarsarneruvoq oqaatigisatsituut. Tassami aatsitassarsiorneq illua-tungeqartuarmat. Aamma erniinnaq una oqaluuserisassaq naammassigutsigu tikittussaassavarput aatsitassarsior­nerup, pingaartumik annertuunik nassaartoqarsimatillugu ingerlatsinerup inuiaqatigiinnut kingunerisinnaasai.

 

Kingunerisinnaasai ilaatigut saqqummiussinitsinni tassa eqqaavagut. Aningaasaarsiornitsinnut sillimanianngikkutta aningaasarsiornitsigut annertoorujussuarmik aatsitassarsiortitsinerput kinguneqapilussinnaavoq. Eqqaaginnarparput una ilisimatuut aamma oqaaserisartagaat tassa pukkitsormiut nappaataannut taagorneqartoq tassagooq Hollandsksyge. Taanna imatut tassa paasineqassaaq, aatsitassarsiorneq annertooq maani nunatsinni ingerlanneqalerpat, assersuutigiin­narlugu aappaagu fyllap ikkannersuani qillerisoqareerluni annertuumik uuliamik imaluunniit gassimilluunniit nassaartoqarpat, aana mianerisassarput; tassa inuussutissarsiutinik ingerlatsiviu­sut allat sunnerneqassagamik imaalillutik; sulisorineqartut akissaataat inuiqatigiinni qaffaariapi­loorsinnaammata; imaassinnaavoq ilinniartitsisut aningaasarsiarisatik naammaginagit uuliasior­titseqatigiinnik sulerusullutik akissarsiat qaffasinnerugamik taakkunani sulerusuttut; nunani suliffeqarfinni fabrikkini sulisut Royal Greenlandip sulisorisai aatsitassarsiortitseqatigiiffinni tamakkunani aningaasarsiat aamma qaffasinnerungaaqim­mata taakkunani suliffissarsiortut.

 

Taamaalisoqarpat ilinniartitsisut akissarsiatik qaffakkusulissavaat Namminersornerullutik Oqartussat suliffeqarfiutaanni sulisartut assersuutigiinnarlugu Royal Greenlandimi sulisartut qaffakkusulissavaat taamaalillunilu inuiaqatigiit suliffeqarfiutitsinni aningaasartuutit qaffariapi­loorsinnaapput tamannalu inuiaqatigiit taamaalissappat landskarsip tungaaninngaaniit nammas­sinnaanngilarput.

 

Taamaattumik upalungaarsimanissarput eqqarsaatigalugu aammalu aatsitassarsiornerup kinguni­pilussai aamma eqqarsaatigereerlugit pissusissamisoorluinnarpoq alloriaqqinnissarput. Sooruna­mi ajorinngeqaarput maannakkut aatsitassat pillugit allattoqarfik ukiuni 18-ni Københavnimi najugaqarfeqareersimasoq maanna nunatsinnut nuunneqartussanngormat.

 

Kisianni tassa alloriaqqittariaqarpugut, taamaattumik aamma sanioqqukkuminnappoq ukiuni tulliuttuni misilittuartariaqaratsigu danskit naalakkersuisuinut piumasaqarluta aatsitassat pillugit pisortat isertittagassaat taakkua isumaqatiginniutigeqqittariaqaratsigit.

 

Taava Atassutip oqaluttuata oqaaserisaa aamma una oqaaseqarfigilaasavara tassa piginnittussaa­nermut apeqqut Atassutip oqaluttuata oqarneratuut imatut oqarpoq qanoq angujuminaatsigisoq eqqaamanerarpaat. Ila kisianni taamatut tunniutiinnarusunngilagut Inuit Ataqatigiit tungaanninn­gaaniit aamma neriuppugut Siumut taamak tunniutiinnajatigissanngitsoq nuna manna inuiaqati­giit kalaallit nunagivarput. Pisuussutai nammineq iluaqutiginiartussaavagut, inuiaqatigiit kalaallit tamarmiulluta iluaqutigisinnaaniassagatsigit.

 

Tassani illersoriarfissaqarpugut arlalitsigut. Nunap Inoqqaavisa pisinnaatitaaffii isumaqatigissu­teqartoqarpoq ILO Kovention 169 taanna atuariarussiuk aamma paasissavarsi tassani danskit naalagaaffiata tungaanut illersoriarfissaqaratta. Aamma nunat tamalaat akornanni isumaqatigiis­suterpassuit qimerlooriarutsigit aammalu malinniarsareriarutsigit aamma illersoriarfissaqarpugut manna nunarput Kalaallit Nunarput uagut pigigatsigu taanna naqissuserniarnissaanut.

 

Inuit Ataqatigiinninngaaniit aamma nuannaarutigivarput Naalakkersuisut Siulittaasuata saqqum­miussatta ilaannut ukua annikitsunnguamik aatsitassarsiornermik ingerlatserusuttut tassa Small Scale Mining inatsisitigut sakkortuallaamik piumasaqarfigineqarnerat immaqa qasukkartinniar­neqarsinnaanisssaat julip 1-taata kingorna qimerluuataaqqinnissaat Naalakkersuisut tungaaninn­gaaniit ammaffigiumaneqarmat. Tamanna pisariaqarpoq ilisimaneqartutuummi assersuutigiinnar­lugu maani Nuup Kommunia pilersaaruteqarpoq Qeqertarsuatsiaani aatsitassarsiorfeeqqamik ingerlatsiniarluni nunaqarfimmiut amerlaqisut aamma suliassaqalersinnaaneranik kinguneqaru­maartussamik.

 

Aamma taassumap saniatigut ilisimariikkatsituut kujasinnerusumi, tassa Ivittuut kommuneat aamma pilersaaruteqarnikuuvoq taqqavani qanga ingerlanikuusimasoq aamma ingerlanneqarsin­naanissaa eqqarsaatigalugu. Kisianni maannakkut inatsit aatsitassarsiorneq pillugu inatsit sukangavallaarpoq, suliffeqarfinnik tamakkuninnga pilersitsiniarusuttunut. Taamaattumik soorunami nuannaarutigivarput Naalakkersuisut inatsit taanna eqqartugarput qimerlooqqinnissaa aamma piumassuseqarfigisutut ikkamikku. Kisianni aamma tassani eqqaamaniagassarput uaniissaaq kommunet inissisimanerat aamma eqqarsaatigissagatsigu. Kommunet qanormita periarfissaqarpat, assersuutigiinnarlugu Nanortalik kommunea gultisiortoqalerpat qanormitaava kommunemut iluaqutaanerpaamik kinguneqarsinnaasumik aaqqissuussinermi peqataatinniarne­qarsinnaava, tamakkuupput aamma inatsimmi maannakkut atuuttumi immaqa naammaginavissu­mik isumannaarneqarsimanngitsut, taamaattumik pisariaqarluinnarpoq inatsit, tassa aatsitassat pillugit inatsit, qimerlooqqinneqarsinnaasuuppat.

 

Ruth Heilmann, Siumut, oqaaseqaqqinniarpoq:

Qujanaq, annikitsunnguamik IA-mut, oqaluttuanut erseqqissaateqalaaginnassaanga. Tassami oqartussaassuseq tamatta, imaluunniit nunatsiniileraluarpalluunniit, aatsitassat aamma nunatsin­niippoq, tassa ajornartorsiutitaqartussaallunilu, taamaakkami piiaasoqalissagaluarpat mingutsitsi­soqalerpat taannalu aamma mingutsitsineq nunatsinniikkami, tassa ajornartorsiutitassaa qanor­luunniit ililluta immaqa soorunami aaqqissinnaanngisarput, kisianni ikioqatigiinnitsigut aamma taama isumaqatigiissusiornermi aamma nuannersut naalliunnartullu atugassat aatsitassarsior­nerup tujorminartumik mingutsitsinikkullu kingunerisinnaasai pillugit soorunami isumaqatigiin­niarnerit ingerlanneqartussaassapput, tassami nuannaarutissatsinnik massakkut alloriarpugut aammalu uniinnassanngilagut, tassunga suliniarneq killinngilaq, killissanngilarlu, aatsaallu aallarteruttorpugut. Isumaqarpunga maannakkut alloriarneq tassaassanngitsoq tassa unittariaqar­tugut tassunga, kisiannilu Siumuminngaanniit isumaqarpugut aatsaat periarfissamik annertuumik Kalaallit Nunarput tunineqartoq, tassalu aamma isumaqatigiinniarsinnaanermik aatsitassarsior­nerup qanoq ittumik nunatsinni piiarneqalissagaluarpat kingunerisinnaasai aamma eqqarsaatiga­lugit piareersarnissat tamakkua ilai ilanngullugit.

 

Uani akileraartarnermut sunniutigisinnaasai aammalu nassatarisai eqqarsaatigalugit ukioq-manna misissueqqissaaqqinnissat taakkua oqaatigisimavagut, isumaqarpugullu aamma oqaatigissallugu pingaaruteqartut, kisiannili aamma oqaatigisarput uani qaangiinnarneqarsinnaanngitsutut isumaqarfigaarput, tassani oqaratta taamatut aatsitassarsiornermi sulisorineqartut aamma aatsitassarsiorneq nunguppat tassani isumannaatsumik akissarsiatigut pineqarnissaannik aamma pineqarnissaannik aammalu qanoq aatsitassarsiornikkut soorunami inummut sunniutigisinnaasai eqqarsaatigalugit, ajortut ajunngitsullu eqqarsaatigalugit, kingunissai tassani isumannaarluarne­qarnissaat tassani siunertarineqarpoq.

 

IA-p oqaatigaa immaqa erseqqinnerusunngorlugu mineralfond, tassani aamma eqqarsaatigisaa ajoriinnagassaanngitsoq, tassuunakkut periarfissaqalissammata aamma taamatut sulisorisaasut arlaatigut ajutoornermi imaluunniit allatigut unittoornermi, soorlu siusinnerusukkut misigisat, Marmorilimmi misigat, misigineqaqqissanngippata sillimanerulluta massakkut inissisimalereer­nerput eqqarsaatigalugu isumaqarpugut siusinnerusumut naleqqiulluta tassuunakkut isumannaan­nerusumik inatsisitigut periarfissaqartoq aammalu periarfissaannik massakkut ujartuilluta aallarteruttorpugut.

 

Uani quujagiinnarlugu oqaatigerusuppara, tassa Ivittuut aamma eqqaaneqarmata, tassani Ivittuu­ni orsigissamik aatsitassarsiornerup nalaani annertuumik sulisorisat tassani qallunaajusut aamma eqqarsaatigalugit aamma kalaallinik arlalinnik sulisoqartarsimapput, immaqa ulluinnarni suliassat oqitsut eqqarsaatigalugit tassani taamatut kalaallinut aamma neqeroorutiginninneq aamma sulisutigut ingerlanneqarsimasoq aamma iluaqutaasumik, taanna erseqqissaatigilaarusup­para, kisiannilu soorunami tulliani iliortoqassappat annertunerpaamik nunatsinni najugaqartut sulisorinissaat ilinniartitsinissaq aamma massakkut piareersarneqartussat tullianilu immikkoortoq 13 aamma 14-imi eqqartorneqaqqittusat isumaqarpunga tassani aamma eqqaaneqaqqittussaam­mata uani annerusumik soorunami eqqaarusunnaraluartut kisianni tulliani aamma oqallisigine­qartussaammata taamatut naatsumik erseqqissaateqalaarpunga.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat, akissuteqaqqissaaq:

Tassa ataaseq julip aallaqqaataata kingornatigut ilisimassavarput Folketingimillu akuerineqarpat atulerpat aatsitassanik, oliamik imaluunniit aatsitassanik isumaqatigiinniartut, tassa maanga ingerlallutik Kalaallit Nunaanni aatsitassat olialu oqaloqatigiissutigiartorlugillu akuersissummik qinujartornerminni nuna manna ornissavaat, qanoq tujorminarsinnaanera qanoq alianaatsigisin­nanera allallu tamaasa qanimut takusinnaalissavaat aamma aalajangigassat tungaatigut ornigun­nerminni.

 

Tassa taanna avaqqukkuminaappoq, allanut utoqqatsissut tunniussinnaajunnaassavarput, maani inimi aalajangikkagut oliasiornermut, aatsitassarsiornermut tunngasut akisussaaffigilissavagut, allat pisuutissinnaajunnaassavagut, taamaattumillu aalajangigassat tassaniittut akisussaassuser­mik angisuumik aamma pisussaaffimmik angeqisumik kinguneqartartussaapput. Paasisitsiniaa­nermut tunngasut ilaatigut Ruth Heilmannip aamma Siumup oqaaseqartuata taasai aammalu partiit oqaaseqartuinit allanit, maannaminngaanniit pilersaarusiorlugit ingerlanneqarput, ilaatigut inuiaqatigiinnut kingunerisinnaasai oliasiornerup annertoqisup aallartinneqarneratigut qanoq kinguneqarsinnaaneri, taakkua aamma paasiniarneqassapput.

 

Piffissami allami tamakku eqqartorneqarumaarput aningaasatigullu aviffigeqatigiittarnermut tunngasut, kisianni ullumikkut taanna atuuppoq 500 millionit tikillugit tassani 50 %-imik aviffigeqatigiinneqassaaq. 500 millionit qaangerneqarpata taava isumaqatigiinniarnerit nutaat danskit uagullu akornatsinni pissapput.

 

Tamakkua eqqartorneranni ilanngullugu oqaatigilaassavara Siumup oqaaseqartuata aamma erseqqissumik aamma uanga taasanni erseqqissaatigimmagit, maannakkut Naalagaaffimminn­gaanniit tigusinitsigut aamma akeqanngitsumik aamma sulisitassaqarpugut. Akeqanngitsumik arlalitsigut immikkut ilisimasalinnik pissarsisinnaalluta. Taanna partiit oqaaseqartuinit tamanit aamma malugineqarpoq. Avatangiisinut tunngasunik, teknikkimut tunngasunik, isumannaallisaa­nermut sulisoqarnermullu nunami kulbrintisiornermut, kiisalu imaani avataanilu tunngasutigut aamma allaffissornikkut ikiorsiisoqartarnissaanik. Tamakkua aamma akeqanngitsumik naatsor­suutigisinnaavagut atortassallugit. Taamaattumik tamakkua tungaatigut aamma aningaasanik nalillit maannakkut isumaqatigiissutip iluani akeqanngitsumik pissarsiarisinnaasagut naatsorsuu­tigeqquakka.

Kommunet piginneqataasinnaapput maannakkut aatsitassarsiornermik aallartitsisussani. Kommu­net aningaasaleeqataasinnaanerannut inatsit siornaanngorpoq akuerigatsigu, tassani aamma periarfissiivugut kommuneminni aallarniiniartoqarpat aatsitassarsiorfimmik, kommune imaluun­niit kommunet sanileriit aamma tassuunakkut periarfissaqarmata. Taamaattumik taanna aamma periarfiissaq eqqaasissutaareernikuuvoq siornatigulli, tassuunakkut aamma qularnanngitsumik, aamma tupinnanngitsumik kommunet ilaasa atorniartarumaaraat ilimagisinnaavarput.

 

Tassa naatsumik oqaatigalugu periarfissat, soorlu aamma ilaatigut oqaaseqartunit taaneqartut, julip aallaqqaataaninngaanniit qimusseq aallarpat, tassa aamma tassani tunummut uteriarfissaaru­tissaaq, taavalu tassani taava qimussip paarilluarnissaa siunnerfiatalu ajunngitsumik ingerlave­qarnissaa maani iniminngaanniit akisussaaffiussaaq angisooq.

 

Jakob Sivertsen, Atassut, oqaaseqaqqinniarpoq:

Naatsunnguamik IA-p oqaaseqartuata oqaaserisagut paasiuminaatsunngortinniarmagit erseqqis­saateqalaassaanga.

 

Apeqqut ataaseq pingaaruteqartoq aamma soqutiginartoq ataasiarluni danskit Folketingianni saqqummiunneqarsimavoq, tassa ukiut 20-t sinnerlugit matuma siorna. Taamanikkut puigunaat­sumik aamma uagut malinnaalersimasugut politikkikkut paasivarput, kisianni maannakkut angusaqarsinnaaneq isumaqatiginninniarnermi ataqqeqatigiilluni sulisinnaaneq naalakkersuinik­kut toqqammaveqarluarluni takuarput taamaalioraanni angusaqartoqarsinnaasoq, taannaana assersuutigigipput. Tassaavoq taanna alloriarneq siulleq.

 

Peter Ostermann, Atassut, partiit avataasigut oqaaseqartoq:

Qujanaq oqaaseqartutsinnut akissuteqalaarnissamut akuerineqarama. Johan Lund Olsenip IA-meersup oqaatigisaasa ilai oqaaseqarfigilaassavakka. Una ingerlatseqatigiiffinnut assigiinngitsu­tigut teknikkikkut aaqqiisinnaanissamik oqaaseqarneq apersuuserpaa, tassanilu una eqqaasitsis­sutigilaarlara aallarteqqaaratta qanga, aatsitassat pillugit inatsit nutaaq pilerseqqaaratsigu sakkortoorujussuuvoq, assut sakkortuumik piumaffiginnittoq ingerlatsisunut assigiinngittumik, kisiat ukiut ingerlaneranni paasilerparput piumasagut sakkortuallaartut akileraarutitigut allatigul­lu, taavalu maani inimi sakkukillisalaartariaqarsimavagut, misissuijumallutik piiaajumallutillu qinnuteqarsinnaasut pilerisaarlugit, kisiannili taassuma saniatigut aana aalajangiusimasimasarput, aamma ulloq manna tikillugu aalajangiusimasarput tamatta, mingutsitsinaveersaarnissamik piumasaq sakkortooq, allaat oqaatigineqartarpoq nunarsuarmi sakkortunersaasoq, taanna aalajangiusimassavarput aamma aalajangiusimajuassavarput.

 

Una tunniutiinnartutut aamma taavaatigut. Taama oqaaseqarpugut. Uagut ataqqivarput isumaqa­tigiinniarluni sunaluunniit angusaq, tassa ataqqisassarput, immaqa tamatigut tamakkiisumik isumaqatiginngikkaluarlugu. Kisianni isumaqatigiinniarluni suna angusimasaq ataqqisariaqar­poq. Aammalu ataqqinassuseq, isumaqatigiinniarsinnaanermut ataqqinassuseq innarlernaveer­saartittariaqarpoq. Isumaqatigeeriarluni illuata tungaanut saallunilu allanngortinniarsarilerlugillu. Ullumikkut qallunaat Folketingianni taama oqartariaqarpoq isumaqatigiissutit uagut ataqqivagut, aammalu isumaqanngilagut tunngavimmikkut allanngortinniarneqartariaqartut. Una aningaasaa­teqarfimmik pilersitsisinnaaneq - ilaana - uagut aamma taanna pilersitseqataaffigisinnaavarput, aamma piumagutta uagut nammineq pilersitsinnaavugut aningaasarpassuarnik isaatitsilissagalu­arutta. Sukkulluunniit ammavoq maani Inatsisartuni pilersitsisinnaanerput. Aamma tulliani oqaluuserisassatsinni tamakku aamma tikillattaarneqarput. Oorit takullugillu nunguinnarnagit, siunertalimmut atorneqarsinnaapput, ilai toqqorlugit, ilai inuussutissarsiutinut allanut ingerlallu­arsinnaasunut pilersitsiniarnernut atorlugit. Tamakkua periarfissaareerput, piumagutta taamaa­liorsinnaavugut.

 

Johan Lund Olsen, Inuit Ataqatigiit, oqaaseqaqqinniarpoq. Pingajussaaniilerami naatsunngua­mik:

Ja, tassa naatsunnguussaaq. Tassa aatsaaginnaq oqaaseqartup kingulliup oqaaserisaanut tassa oqaatigerusussavara, soorunami aamma uagut isumaqartuaratta mingutsitsinaveersaarnissamut inatsiseqarnerput taanna ilumoormat immaqa nunarsuatsinni sakkortunerpaanut ilaavoq, taanna qasukkarneqassanngilluinnarpoq. Tamanna aamma qulakkeerniarlugu aammalu malinneqaqqul­lugu aatsitassat pillugit siunnersuisoqatigiinni Inuit Ataqatigiit peqataaneranni tassa qulakkeerni­artuartarparput. Kisianniuna una oqaatigerusukkiga: Inatsisartut tamarmiulluta, tassa partiit tamarmiulluta piumasaqaraangatta, tassa Siumut, Atassut, Inuit Ataqatigiit, Akulliit Partiiat taavalu Kattusseqatigiit, tamarmiulluta 31-iulluta danskit Naalagaaffiannut isumaqatigiilluta piumasaqaraangatta angusaqartarpugut. Tamanna maannakkut timitalerneqartussanngorpoq julip aallaqqaataani aatsitassat pillugit allattoqarfiup maanga nunatsinnut nuunneqartussanngormat. Atagu tamarmiulluta aamma piumasaqalaariarta aatsitassat pillugit isertitat taakkua nutaamik isumaqatigiinniutigineqarnissaat, aatsaat tamarmiugutta taava taanna angusinnaassavarput.

 

Daniel Skifte, Atassut, Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq akissuteqarniarpoq:

Tassaana oqaluttut ilaasa pingaartumik IA-minngaanniit oqalunnermini imatut nipeqartumik oqaatigimmagu: aatsitassarsiorfissuit kisimik iluanaaruteqartartut, Kalaallit Nunaallu iluanaaru­teqarneq ajortoq nunatsinni aatsitassarsiornermi. Oqaloqqaarnermini taamak oqarmat siullermik ajuusaarutigissavara siunnersuutit ilai ajunngivissut qaffakaasut IA-minngaanniit allaganngorlu­git agguaanneqanngimmata, taamaattumillu akerusutat qularnaatsut taamaalillutik qatangiinnar­tinneqarsinnaapput, imaluunniit qatangiinnartinneqarlutik.

 

Assersuutitut taassavara Marmorilik ukiuni kingullerni aatsitassarsiornikkut iluanaarutaammat landskassemut taamanikkut annaasaqaatit ilai 250 millionit ukiumut annaasarineqarmata nunatta karsiani imaluunniit suliffissaqartitsiniarneq eqqarsaatigalugu Uummannap kommuneani sulisut aammalu Uummannap kommuneani akileraartartut, tamakkua annertuumik malunniuteqarsimap­put, allatut oqaatigalugu aatsitassarsiorfissuit kisimik iluanaarsimanngillat aamma Kalaallit Nunaat isumaqatigiissutit malillugit iluanaaruteqarsimapput. Aningaasat qasserpiaat pissarsiarisi­magigut kisivillugit maannakkut oqaatigisinnaanngilara. Taamaattumik taamatut oqalunneq teknikkimut tunngaannanngilaq aammalu oqartoqarsinnaasorinanngilaq annerusumik tamakkua aatsitassarsiorfiit annerusumik isertitsissutaaneq ajortut. Naagga, nunatsinniuna inuussutissar­siorneq ataasiinnarmik sammiveqarpallaaqimmat periarfissat atorniarigut, taamaattumik aamma aatsitassarsiorneq siunnerfigineqarpoq.

 

Tassunga tunngatillugu oqaatigisariaqassavara, ilumoorpoq IA oqarami, tamatta isumaqatigiillu­ta oliasiornialerneq akuersaarsimavarput, maannakkut nipi tutsiunneqartoq tassaasorinarpoq soorlumi nangaasoqalersoq. Taamatut oqarnikkut tunngavigaara ilaatigut ilinniartitsisut immaqa oliasiortutut sulinissaat eqqartorneqarmat, isumaqarpunga taanna annerusumik tigunagu imatut oqaatigiinnartariaqartoq eqqaasitsissutigalugulu, piniartut ataqqinartut oqallisigineqarmata ukiarmi taava aamma rockiunerarneqarput, piniartunngooq rockeriupput. Taamaattumik qular­naatsumik Atassut taaneqarmat uanga piffissaq iluatsillugu oqaatigissavara, Atassutip ataatsimut isiginnilluni isumaqatiginninniutigeqqinnissaa isumaqatiginngilaa, isumaqatigiissutaasorlu ataqqiumallugu, ullumikkut bloktilskudit Danmarkiminngaanniit pisartakkatta angissusiat annertussusiat aammalu taakkua isumaqatigiinniutit ingerlanerat aammalu aalajangiusimanissaat peqqutigalugu, tassami tassanngaanniit taakkua illuatungiliunneqassagaluarpat isumaqarpunga nunarput akisussaassuseqanngitsumik ingerlatilissagipput. Qujanaq.

 

Peter Ostermann, Atassut, oqaaseqaqqiniarpoq:

Naggataarutaasumik oqaaseqassaanga. IA-p oqaluttua Johan Lund Olsen oqarpoq aatsaanngooq tamatta isumaqatigiikkaangatta angusaqartarpugut. Naa, amerlanerusut aamma isumaat aamma malinneqartarpoq. Namminersornerulernerput eqqunnialeratsigu IA-kkut naaggaaqqusipput, allat angeqqusipput, qujanaqaaq angertut amerlanerummata, imaallaat Namminersornerulernitta iluaqutissartaasa ilaat maannakkut oqalligisarput piviusunngortissinnaalerparput.

 

Una Atassummi uagut aalajangiusimavarput: Isumaqatigiissutit isumaqatigiissutaareersut ataqqillugit aatsitassarsiornikkut, oliasiornikkut naalagaaffik suleqatigalugu pilersitsiniarsarisa allanngorteqattaarnagit maanaannakkut. Taamaasiorniarsarigutta isumaqatigiinniarnermi tatiginassuseerutissaagut. Angusaqarniaqqaarallarta, olia nassaareqqaartigu, aatsitassanik arlaannik nassaaqqaarta, piiarlugulu. Taamanikkut pissutsit allanngorumaarput, taava qularnann­gilaq aamma piumasagut allanngussasut.

 

Maliinannguaq M. Mølgaard, Inuit Ataqatigiit, partiit avataasigut oqaaseqarumasoq:

Qujanaq. Aap, unaana siornatigut aatsitasarsiortaneq eqqarsaatigalugu aammalu IA-minngaanniit oqaatigineqartoq tapersilaarniarlugu tassa ilaatigut isertitaasartut qanoq nunatsinnut sunniuteqar­tarneri aammalu qanoq annertutigisarneri tassani ilisimatusartut ilaasa doktorinngorniutitalugit, tassa ilisimatuut ilaasa allagaat toqqammavigalugu ersarissumik oqaatigineqarsimammat, erseqqissaatiginiarlugu maanngaanniit. Tassa naalagaaffiup Marmorilimmut, -minngaanniit iluanaarutigisimavai 788 millionit, taavalu taakkunannga kisitsisitalersimanngilarluunniit annikitsunnguaq Kalaallit Nunaannut tussimasoq. Taamaattumik ilumoorpoq pakkersimaartaria­qarparput siunissami, uagut aatsitassat nunatsinni pigisatta suli annertunersumik nunatsinni iluaqutaanissaat anguniarlugu, aammalu una partiit tamarmik ukiarmi imaluunniit siorna eqqartuinitsinni nunatta imminut nammineq napatissinnaalernissaa pimoorullugu anguniarutsigu tamatumani aamma pinngitsoorata isertitat, uagut nunatta pisuussutaasa isertitaasa annerpaartaat, imaluunniit aamma siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu, tamaasa nunatsinnut tutsinneqar­tarnissaat taanna siunertarisariaqarparput anguniarlugulu. Imatut iliortoqartuarsinnaanngilaq. Aap, Qallunaat Naalagaaffianninngaannit taamannak 2,4 milliardinik pisarpugut, taavalu illuatungaani aatsitassat isertittakkat affaat aamma Qallunaat Nunaannut torartillugit. Uagut immitsinnut nammineq napatissinnaanerput aamma taakkua annikillisikkiartornerani aamma uagut isertitatta annertusiartornissaat anguniartariaqarparput.

 

Aap, Peter Ostermann oqarpoq Namminersornerulernissaq 79-imi uagut naaggaarsimagipput. Uagut Inuit Ataqatigiinninngaanniit pingaartittuaannaratsigu nunamik piginnittussaaneq tamak­kiisoq qaquguluunniit tigussallugu. 79-imi piviusunngorsinnaasimanngimmat annikigalugu naaggaarsimavarput. Taamaattumik siunissami aamma suli annertunerusumik piginnittuussaanit­ta aammalu pisussutitsinnik oqartussaanitta annertusartuarnissaa suliniutigiuassavarput.

 

Ruth Heilmann, Siumut, oqaaseqaqqiniarpoq, pingajussaaniilerami sivikitsunnguamik:

Uangaana Siumup oqaaseqartuatut naammagivallaanngikkiga allamut sangutitaarpallaaleqigata, tassami atortussiassanut tunngasutigut ingerlatsinerup Namminersornerullutik Oqartussanut nuunneqarnera massakkut pineqarpoq aammalu akuersissutiginissai Siumumiit, Folketingimut ingerlateqqinnissai inassutiginikuuarput, taamaattumik taannarpiaq massakkut pineqarmat makku allat saqqummiussuunneqartut kingusinnerusukkut soorunami nangeqqinneqarumaartutut eqqarsaatigalugit taamatut naatsunnguamik uterfigeqqiinnarusuppara maannakkut oqalliserput.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Tassa, qanoq oqassaagut, motori maannakkut aallartinniagarput julip aallaqqaataaninngaanniit ukioq manna ingerlalerpat attugassaparujussuit aqqusaagassai umiatsiap taassuma, qamutit, taama taasama, tikippagut. Tassa ilaatigut aatsitassat isertitaasa aningaasat qanoq atorneqarnis­saanut tunngasut. Taakku aamma uterfigineqarumaarput. Piffissaq maannakkut aggersoq qularnanngilaq tamakkuninnga aamma tikinneqassaaq. Taamaattumik qularutiginngilara aamma ilaatigut noqqaassutigineqartoq oqaluttunit julip aallaqqaataata kingornatigut aatsitassat tungaati­gut inatsisitta sukkut qanorlu eqaallisarneqarsinnaanera periarfissat taakkunaniittut alaatsinaan­neqarnissaat qularutigineqassanngilaq aamma tamakkua sammineqassammata.

 

Aammalu pingaarnerpaavoq Kalaallit Nunaanni maannakkut taamatut periarfissat sumiittut nassaarineqarsimasut atorsinnaasut paasinissaat mingutsitsinaveersaarnerup tamarmi aaqqissima­sumik suliarinissaa aammalu illersorneqarsinnaasumik, kiisalu aamma aningaasaliisinnaasut nassaarineqarsinnaaneri avataani. Taanna pingaaruteqarpoq. Pingaaruteqaqalunilu aamma aningaasaliisinnaasut avataaninngaanniit nunarput kajungeralugu ornillugu paaseqatigalugu aammalu piginneqataassutissakkut kommunet uagullu pisortatigoortumik periarfissatta qular­naatsut atorniarnissaat.

 

Taama oqaaseqarlunga kingumut qujassutigeqqippara ilassilluarnerqarnera saqqumiussama tungaa.

 

Taamaalilluta oqaluuserisassat immikkoortuata arfernat oqaluuserineqarnera naammassivarput, suliarlu Qallunaat Inatsisartuinut Naalakkersuisut nuannaarlutik ingerlateqqissavaat maani Inatsisartunit tamanit taperserneqarnertik tunuliaqutaralugu.

 

Oqaluuserisaq naammassivoq.