Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 07-1		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Ataasinngorneq 16. februar 1998, nal. 18.00.

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 7.

 

1999-imut akileraarutitigut ilanngaatissat il.il.  aalajangersarnerat.

(Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq

 

 

 

Ataatsimiinermik aqutsisoq: Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuat.

 

Daniel Skifte, Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq:

Aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut ina­t­sisaat naapertorlugu Inatsisartut ukiup 1998-ip affaani siullermi ataat­si­miin­nerminni 1999‑imut akileraarutitigut il.il. ilan­­ngaa­tis­sat aalajangersartus­saavaat.

 

Ilanngaatit il.il. makku pineqarput:

 

1.           Inummut ilanngaat  ‑  ' 32, immikkoortoq 1.

2.           Ilanngaat aalajangersimasoq  ‑  ' 16, immikkoortoq 2.

3.           Aningaasarsiat B‑t akileraaruteqaataasussaanngitsut  

‑  ' 15, immikkoortoq  2.

 

4.           Akissarsiortunut killilimmik akileraartussaasunut ilanngaat aalajangersimasoq  ‑  ' 2, immikkoortoq 2.­

 

5.           Kommuninut ataatsimut akileraarut  ‑  ' 28 a, immikkoortoq 2.

 

Ilanngaatit ataasiakkaat il.il. erseqqinnerusumik nassu­i­arneqarnerannut, qanoq sunniuteqartar­ne­ran­nut kiisalu u­­ki­­­uni siuliini qanoq angissusilerneqartarnerannut ata­tillugu saqqummius­si­nermi ilanngussaq 1 innersuussutigineqas­saaq. Taamatuttaaq ilanngussaq 2-mi nassuiaateqar­­figineqarput 1999-imi aningaasarsiat tunngavissaattut naatsorsuutigisat.

­­­­­­­

Naalakkersuisut sinnerlugit inassutigissavara 1999‑imut akileraarutitigut il.il. ilanngaatissat ima angissusi­ler­neqassasut:

 

1.    Inummut ilanngaat:  kr.............................................                    40.000  (ukiumut)

2.    Ilanngaat aalajangersimasoq:           .....8.000  (ukiumut)

3.    Aningaasarsiat B‑t akileraaruteqaataasussaanngitsut:     5.000  (ukiumut)

4.    Killilimmik akileraartussaasunut ilanngaat....... ......             1.000  (ukiumut)

5.    Kommuninut ataatsimut akileraarut:  ......................        4 %.

Kisitsisit taakkartorneqartut ukioq naallugu ilanngaatissatut eqqartorneqarput.

 

Taamaalilluni 1999‑imut ilanngaatissat il.il., ilanngaat aalajangersimasoq kisiat pinnagu, 1998‑imut ilanngaatissa­tuulli angissusilerne­qar­nis­saat inassu­ti­gi­ne­qarpoq.

 

Ilanngaat aalajangersimasoq isertitakinnerusunit aamma akunnattumik isertitaqartartunit, ilaa­tigut SIK malillugu akissarsialinnit  utoqqalinersiutilinnillu atugaanerummat, nammaqa­ti­giin­nis­samik anguniakkat pissutigalugit siunnersuutigineqarpoq taassuma 6.000 koruuniniit 8.000 koruuninut qaffanneqarnissaa. Aammattaaq ilanngaatip aalajangersimasup qaffanneqarnera aki­leraaruserinermi allaffissornermut pisariillisaataassaaq.

 

Soorlu ilanngussaq 2-mi takuneqarsinnaasoq qaffaanerup kingunerisaanik nuna tamakkerlugu isertitassat tunngavii 20 mio. koruunit missinginik millissapput, tassa landskarsip iserti­tas­sa­ra­luisa ilaannik 2,5 mio. koruunit missinginik aammalu kommunit tamakkerlutik iser­ti­tas­sa­ra­luisa ilaannik 5,5 mio. koruunit missinginik annaasaqarnermik naleqarumaarlutik. Kom­mu­nit iser­titassaraluamin­nik annaasaqartussat tassaanerussapput kommunit annerit aammalu kom­mu­nit ”pigissaarnerit”.

 

1999‑imi kommuninut ataatsimut akile­raa­ru­tip allanngor­na­gu 4 %‑inut angis­susilerneqar­nis­saa Kalaallit Nu­naanni Kom­muneqarfiit Kattuffiata isu­maqa­taaffigaa, taamatut­taa­rlu inum­mut ilan­ngaa­­­tip allanngornagu aalajangerneqar­nis­saa­ Kat­tuffiup isumaqataaffigalugu.

­­­­­­­­­­­­­

Aallaqqaataani oqaatigeriikkattut paasissutissat suku­mii­nerusut pillugit soqutiginnittut ilan­ngus­sanut­ 1-imut 2-mullu in­ner­suutiitigalugit, inatsisartut qinnuvigissavakka 1999-imut akileraartitigut ilann­gaatissat il.il. taakkua pillugit aalajangeeqqullugit.

 

Laannguaq Lynge, Siumup oqaaseqartua:

1999-imi akileraarutitigut ilanngaatissanik Naalakkersuisut siunnersuutaatigut

akileraarutitigut ilanngaatit 1998-imut naleqqiullutik allannguuteqartinneqartusssaanngillat ilanngaat aalajangersimasoq eqaasanngikkaanni. Ilanngaataasartup taassuma aalajangersimasup 6000 kroniniit 8000 kroninut 1999-imi qaffanniarneqarnera Siumumiit tapersersorparput.

 

Tamanna Naalakkersuinermi anguniakkanut naleqquttutut isigaarput. Taamaaliornikkut innuttaasut isertitakinnerusut eqqarsaatigalugit Naalakkersuisut aningaasarsiornikkut naleqalersitsinerunissamik oqilisaassinerunissamillu siunertaqarnerat tassuuna aamma timitalerneqartutut oqaatigisariaqarmat. Tamanna annersusumik pensionilinnut SIK-llu isumaqatigiissutaanik akissarsiaqartinneqartunut malunaateqarnerpaassaaq naak aamma illuatungaatigut kommuninut akileraarutitigut isertitanut ataatsimut isigalugu amerlagineqarsinnaanngikkaluartunik annaasaqataasussaagaluarluni.

 

Siumumi nuannaarutigaarput ilanngaataasartup 8000 kroninut qaffanniarneqarnera. Oqareernitsitut akissarsiakinnernut iluaqutissaavoq. Massakkumullu akissarsiakinnernut inuiaqatigiit tapiissutigisar­tagaat annikigiinnagassaanngitsut taamaalillutik aamma annertusiallaateqartinneqarput.

 

Inuiaqatigiit aningaasaqarniarnerannut sunniutissaa 20 mio. kroninik naleqartussaq 1999-mut aningaasanut inatsisissani ilanngullutik naatsorsuutigineqarnissaat Siumumi suleqataaffigissavarput.

 

Taama oqaaseqarluta 1999-imut akileraarutitigut ilanngaatissat il.il. Naalakkersuisut siunnersuutaat Siumumiit taperserlugu akuersaarparput.

 

Knud Sørensen, Atassutip oqaaseqartua:

Ukiumut 1999-imut akileraarutitigut ilanngaatissat Atassut-mi peqqissaartumik misissuataareerlugit makku oqaatigissavagut.

 

Atassut-ip pingaartilluinnarlugu siunertaraa inuiaqatigiit akileraarutitigut, akitsuutitigullu nanertorne­qarnerat sapinngisamik minnerpaaffigisinnaasamini inissisimasassoq ajornanngippallu akileraarutit appartinneqarnissaat siunertariuarlugu. Minnerunngitsumik oqaatigisarparput nunatsinni akileraartar­nermi malitassiat ima paasiuminartigalutillu suliariuminartigisariaqartut kikkunnilluunniit tamanit ajornanngitsumik suliarineqarsinnaasariaqarlutik.

 

Atassut-mit akileraarutitigut ilanngaatissatut siunnersuutigineqartut soorunami akerlilissalugit pissutissaqanngilagut, tassami malugilluarparput ilanngaat aalajangersimasoq akileraartarnerup 1975-imiit eqqunneqarneranit ataasiarluni allanngortinneqarsimasoq ukiumut 1999-mut 8000 koruuninut qaffanneqarnissaa siunnersuutigineqarsimammat.

 

Atassut-ip taamatut siunnersuuteqarneq pingaartutut pitsaasumillu siunertaqartutut isigalugu ilaler­luinnarpaa, tamatumami inuiaqatigiinni iluaqutissartaa annerusoq tassaammat pensionisiallit kiisalu SIK malillugu aningaasarsiaqartut, nunatsinni ikittuunngeqisut, tamatumuunakkut akileraartarnikkut ulluinnarnilu inuunikkut atugassarisaat pitsanngoriaateqartinneqassammata.

 

Atassut-mit manna iluatsillugu oqaatiginiarparput qularutiginnginnatsigu ukiuni aggersuni naligiim­mik akeqartitsinerup allanngortinneqarsinnaaneranut atatillugu akileraarutitigut allaanerusumik aaqqissuussinissaq pisariaqarmat. Neriuutigaarput kissaatigalugulu ukiamut assigiimmik akeqartitsi­nerup oqaluuserineqarneranut atatillugu tamanna pissasoq. Kisianni soorunami tamanna saqqummiu­neqarpat aatsaat annertunerusumik iserfiumaarparput.

 

Qulaani oqaaserisagut innersuussutigalugit ilanngaatissatut siunnersuutigineqartut allat allannguuti­nillu ilaqanngitsut immikkut oqaaseqarfigissanngilagut, siunnersuullu ataatsimut isigalugu Atassum­minngaaniit akueraarput.

 

Mannasse Berthelsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Naalakkersuit 1999-imut akileraarutitigut ilanngaatissat pillugit siunnnersuutaannut Inuit Ataqatigiit ukua oqaatigiumavagut.

 

Oqaaseqaatissagullu aallartivitsinnagit una erseqqissalaarlara. Inuit Ataqatigiinniit naalakkersuisut siunnersuutaat sullugilluinnaratsigu. Tassa nalinginnaasumik ilanngaatip 6.000-imiit 8.000-imut qaffanniarlugu siunnersuuteqarmata.

 

Naalakkersuisooqatigiit, tassa Atassut Siumullu isumaqatigiissuteqarnerminni ilannguppaat, Isuma­ginninnermi iluarsaaqqinnissamik ataatsimiititaliarsualiorniarlutik, inunnik isumaginninnerup nalilersoqqinnissaannik pitsanngorsaaffigineqarnissaannillu. Ataatsimiititaliarsuullu isumaliutissiissu­tini upernaaq 1997-imi ataatsimiinnitsinni maani inimi saqqummiunneqarpoq, inatsisartunik tamar­miusunik akuersaarneqartumik.

 

Inuit Ataaqatigiinniilli ataatsimiisitaliarsuarmik sulisitsisimaneq Naalakkersuisoqatigiinniit qineqqu­saarutaannartut imalunniit isumaqatigiissuteqarnerminni kusassaataaginnarsimasutut kiisa isigileratsi­gu.

 

Ilaqutariit mikisunik meerallit meeqqamik sivisunerusumik ilagisinnaasalernissaannut, tassa anaanaa­sup ataataasulluunniit sulinerata sivikillisaaffigineqarsinnaaneranik saqqummiisoqarmat aana kisimi akissutigineqartoq, akissaqanngilagut.

 

Akileraarutinut ilanngaatip maanna siunnersuutigineqartumiit annerunissaa neriulluarfigisimagaluar­parput ukiaq piitsut pisuullu pillugit oqallinnermi Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu naalakkersui­sup inummut ilanngaatip qaffanneratigut Inuit Ataqatigiit saqqummiussaannut naaperiaalluni saqqummiussimmat. Maannali paasinarsivoq oqaatsini puigukatareersimagai.

 

Inuit Ataqatigiinniilli neriuutigeqaarput Isumaginninnermi Iluarsaaqqinnissamik ataatsimiititaliarsuup inassutai siunissami qaninnermi timitalersuinissaminnut Naalakkersuisut kommunillu piumassuse­qarnerujumaartut, tamattami pilliuteqartariaqarpugut Inuit Ataqatigiinnimi orniginerusimagaluaratsi­gu akissarsiaqqortussuseq naapertorlugu akileraarusersuisoqarnissaa. Inuit Ataqatigiinniillu paasiumi­naatsipparput, allaffissornerujussuarmik kinguneqartussaasoq ersisaarutigineqarmat.

 

Maannakkummi atortorissaarutitsigut ineriartorneq malinnaaffiginiarlugu aningaasaliisarpugut ikinngeqisunik. Taamaammat aperisariaqarpoq inuup ataatsip 350.000 koruunit sinnerlugit aningaa­sarsiallip 5%-imik 10%-imilluunniit akileraarnerulernissaat naatsersussallugu sooq inorsaatigissagip­put.

 

Kommuninut ataatsimut akileraarutip agguaanneqartarnera Inuit Ataqatigiinniit nalilersoqqittariaqar­tutut isigaa. Ilumoorsinnaanngilarmi kommunit pisuut ajornartorsiortutut isigineqarlutik agguaassiffi­gineqaannarsinnaanngillat, illuatungaanilu kommunit ajornarsorsiulerfianni ikiuut ukiut pingasut aatsaat qaangiukkaangata takkuttarluni.

 

Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu naalakkersuisup inummut ilanngaatip qaffanniarneranut piumassuseerutiivissimammat Inuit Ataqatigiinniit piumasariinnartariaqarparput, nunatsinni aki­leraariaaseq ataatsimut nalilersoqqinniarnissaa sulissutigequllugu, Inunnik Isumaginninnermi Iluarsaaqqinnissamik Ataatsimiititaliarsuup innersuussutigisimasaat naammassiniarneqassappata.

 

Bjarne Kreutzmann, Akulliit Partiiat:

Akulliit Partiiata aallaqqaammut oqaatigissavaa, 1999-imut akileraarutitigut ilanngaatissat il.il. aalajangersarnissaannut Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup siunnersuutaa ima imaqartoq taperser­soramiuk:

 

1. Inummut ilanngaat ukiumut.......................................................................... kr. 40.000

2. Ilanngaat aalajangersimasoq ukiumut........................................................... kr.   8.000

3. Aningaasarsiat B-t akileraaruteqaataasussaanngitsut ukiumut .................... kr.   5.000

4. Killilimmik akileraartussaasunut ilanngaat ................................................. kr.   1.000

5. Kommunenut ataatsimut akileraarut ukiumut..............................................        4%.

 

Tassa 1999-imut ilanngaatissat il.il. 1998-imut ilanngaatissatuulli angissuseqassallutik, taamaallaat ilanngaat aalajangersimasoq pinnagu taanna inassutigineqarmat 6.000 kruuniniit 8.000 kruuninut qaffanneqassasoq.

 

Allanngortitsinermut patsisaasut paasivakka tassaasut akileraaruserinermi allaffissornikkut oqilisaa­nissaq aamma agguataarinermi politikkimut tunngasut, taanna tunngavigalugu isumaqataavunga.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Kattusseqatigiit sinnerlugit 1999-mut akileraarutitigut ilanngaatissat il.il.aalajangersarneqarnerannut atatill0ugu saqqummiunneqartut tunngaviatigut isumaqatigaakka.

 

Naluneqanngitsutut Inatsisartut upernaakkut 1997-imi ataatsimiinnitsinn Inunnik Isumaginninnermut ataatsimiititaliarsuup suliaminik saqqummiussinermini ilaatigut nunatsinni utoqqaat, innarluutillit sulisinnaajunnaarnersiutillillu inuuniarnerminni atukkamikkut qanoq ajornartorsiuteqartiginerat ersersereerpaa.

 

Taamaattumik pissutsinik tamakkuninnga paasinnilluta aammalu immikkut ikiuisarnermut aningaa­sartuutaasartorpassuit ilaatigut pinngitsoortinniarlugit matumuuna Kattusseqatigiinniit inatsisartunut aammaarlunga siunnersuutigissavara  utoqqaat, innarluutillit sulisinnaajunnaarnersiutillillu aki­leraarutinut akiliisarunnaarnissaat.

 

Tassami pissutsinik paasinnilluarsimagaanni inunnut pineqartunut tamatuma qanoq pingaarutigissui­sia takuneqarsinnaammat.

 

Taamaaliornikkummi siullertut anguneqassammat inuit pineqartut tarnimikkut erloqissutaasa ilaat annertuumik oqilisarneqassamata, aammalu inunnik isumaginnikkut immikkut aningaasartuutaasartut  soorlu: Ineqarnermut, kiassarnermut, kallerup inneranut il.il. sipaarneqalersinnaalissammata, taamaa­lillunilu ikiuisarnermut aningaasartuutit ilaat appartinneqarsinnaallutik.

 

Soorlu assersutigalugu 1987-imi inummut ilanngaat qaffanneqarmat kommuunit isertitamikkut annaasaqartussat iluarsiissutissatut 3  procentimik  angissusilerlugu  akileraarutitigut iluarsiisoqarpoq.

 

Aammalu naluneqanngitsutut utoqqalinersiutisialinnut sulisinnaajunnaarnersiutisialinnullu inummut tapiliuttagaq kommunemiit kommunemut assigiinngitsumik atortinneqarnera suli maannamut allanngortinneqarani taamaattuarpoq, naak tamanna inunnik isumaginninnermut ataatsimiititaliarsuup aaqqiivigineqassasoq ersarissumik uparuareeraluaraa, taamaattoq maannamut suli tamakkuluunniit iluarsiniarlugit qanoq iliuusissanik saqqummiussisoqanngilaq.

 

Taamaattumik pisariaqalerpoq inuit siuliani eqqartorneqartut inuuniarnerminni atukkamikkut oqilisaavigineqarnissaat oqaasiinnaanngitsumik timitalimmilli iliuuseqarfigissallugu, asuli utaqqilut­siinnarnagit.

 

Ajuusaarnarpoq akileraartarnermut ataatsimiititaliaq suliamut atatillugu isumaliuutissiissummik saqqummiussaqanngimmat, taamaattumik Kattusseqatigiit sinnerlugit kaammattuutigissavara suliap aappassaaneerneqannginnerani akileraartarnermut ataatsimiititaliami oqaluuserineqassasoq.

 

Daniel Skifte, Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq:

Siullermik partiit oqaaseqartuinut kiisalu Kattusseqatigiinnut qujassuteqarpunga, qujavunga Naalak­kersuisut siunnersuutaat amerlaneruussuteqarluartut erseqqissumik tapersersormassuk, tassami Siumukkut, Atassutikkut, Akulliit Partiiata Kattuseqatigiillu siunnersuut taperserpaat, taamaattumik taanna qujassutigaara.

 

Inuit Ataqatigiit immikkut annertunerulaartumik oqaaseqarfigilaassavakka, tassa siunnersuut sullugil­luinnarpaat, taanna erseqqippoq siunnersuummilli sulluginnikkaluarlutik qanoq qaffatsiginissaa erseqqissumik taanngilaat, Naalakkersuisut siunnersuutigaat inummut ataatsimut 2.000 kronenik naleqartumik ilanngaatip qaffannissaa.

 

Illuatungaatigullu Inuit Ataqatigiit aamma oqaatigeqqillugu pitsaanerussagaluartoq akissarsiaqqortus­suseq tunngavigalugu akileraarusersuisarnissaq, taanna Naalakkersuisut maannakkut ullumikkut periarfissatut isiginngilaat, taanna erseqittumik oqaatigisariaqarpoq.

 

Inummut ilanngaat eqqarsaatigalugu ullumikkut taamatut periarnissaq eqqarsaatigalugu tusagassiuu­titigut oqallinnermi maluginiarpara Inuit Ataqatigiit taagaat 40.000 kroneniit 50.000 kronenut qaffatsitsinissaq, taanna annertunerusumik oqaaseqarfiginagu erseqqissaatigiinnassavara kisitsisit taaneqanngitsut una kingunerissammassuk qanorluunniit annertutigigunik, qanorluunniit annikitsigi­gunik, eqqorneqarnerpaat tassaasussaammata sinerissami kommuneqarfiit, eqqorneqannginnerpaat tassaasussaapput Namminersornerullutik Oqartussat, taamaattumik pingaartuusimavoq Naalakkersui­sunut, taassuma nalilersornerani kikkut ajunnginnerpaamik ikiorserneqassasut, ikiorserneqartussat tassaapput akissaatikinnerusut, pingaartumik SIK malillugu akissarsiaqartitaasut, taamatullu aamma soraarnerussutisiaqartut.

 

Taamatut oqariarlunga tapiutigilaarusuppara ilaatigut Inuit Ataqatigiit nalilersuilluaqqusimmata, aammalu nalilersuisoriarlugit akileraartarnerup allanngortinnissaanut sulissuteqarnissamik kaammat­tuimmata, taanna pillugu oqaaseqassagama, uunga atanngitsumik, Naalakkersuisut qanoq ilioriusis­saat ilaatigut assersuutigalugu Inunnik Isumaginninneq Pillugu Ataatsimiititaliarsuup inassutigisaa, Inatsisartullu akuersissutigisaat, taanna tunngavigalugu qanoq iliuusissat Naalakkersuisup tassunga susassaqartup maannakkut sulissutigigai ilisimagatsigit Naalakkersuisuni, aammalu naatsersuutigalu­gu ukiup matuma, 1998-ip ingerlanerani taanna apeqqut pillugu qaffatsitsisoqartussaasoq, taamaattu­mik tassunga atasumik aamma Naalakkersuisut nalilersorluartussaagaat, soorlu assersuutigalugu assigiimmik akeqartitsinerup atorunnaarsinneqarnissaanut tunngasumik akileraartitsinermi periaaseq ullumikkut atuuttoq nalilersoqqittariaqartoq, taannali siunissamut tunngavoq.

 

Unali apeqqut maannakkut pisarput, taanna pinngitsoorata Inatsisartuni upernaaq manna isummerfi­gisussaavarput, taamaattumik apeqqutit uani eqqartorneqartut ilaatigullu Inuit Ataqatigiinniit qaffat­sinneqartut ilai suliassamut allamut tunngasumut qaffatsinneqartussaapput, soorlu oqareernittuut utoqqalinersiuteqarnermut tunngasut, meeqqanut tunngasut kiisalu aamma assigiimmik akeqartitsi­nermut tunngasut.

Taamatut oqariarlunga aamma Kattusseqatigiit ujartugaasa ilaat aamma utoqqarnut tunngasut, inunnik isumaginninnermut tunngasut taakkua innersuussutigaakka Naalakkersuisup taassuminnga suliaqartup ukiup ingerlanerani qafffatsitassaanut ilaammata, akileraartarnermulli tunngatinnagit qaffatsinneqartussaapput allakkut, kisianni paasivara erseqqipporlu aamma Kattusseqatigiit siunner­suummut tapersiilluarmata, taamatut aamma Akulliit Partiiat oqaaseqarmat soorngunami qujaqqis­saanga, qujanaq.

 

Peter Ostermann, Atassut:

Oqaaseqartutta avataatigut oqaaseqarnissannut akuerineqarama qujassutigaara, oqaaseqarumaninnut pissutigaara Naalakkersuisunit saqqummiunneqartoq isumaqatigisinnaannginnakku, marlunnik pissuteqarlunga.

 

Siullermik, ilanngaatip aalajangersimasup 6.000 kroneniit 8.000 kronenut qaffanneqarnissaannik Naalakkersuisut saqqummiussinerminni nammaqatigiinnerunissaq tunngavilersuutigaat, tunngaviati­gut akerlerineqarsinnaanngitsoq, aningaasatigummi atukkat pitsannguallatsinniarneqarmata, kisianni ulluinnarmi inuunerminni atukkaminnik pitsanngorsaanissaminnut pisariaqartitsisut qanoq amerlati­gisut aallavigigaanni qaffaanissaq iluaqutaasussaanngilaq. Pitsanngorsaavigineqarnissamillu pisaria­qartitsivissut pingaartumik meerartallit qarsupinneqartutut oqaatigisariaqarlutik. Politikkikkut piumassuseqaraanni maannakkut inuuniarnerminni atukkaminnik aaqqiivigineqarnissamik pisariaqar­titseqisut aaqqiivigineqarsinnaapput.

 

Aappassaanik; Ukiuni makkunani aningaasatigut isaatitsinerput nakkutigilluaqqissaartussaavarput, aningaasatigullu sakkkortuumik mianersortumik ingerlatsisariaqarluta, aalisarnerinnarmik aningaa­sarsiornikkut tunngaveqqartilluta, taamaattumik akileraarutitigut isertittakkatta ikileriaasissaanik iliuuseqarnerit isumaqatigisinnaanngilluinnarpakka.

 

Taakkartukkakka tunngavigalugit aalajangersimasumik ilanngaatip qaffanneqarnissaanik siunnersuut akerleraara, naak saqqummiussap imarisai allat isumaqatigigaluarlugit.

 

Karl Lyberth, Siumut:

Anthon Frederiksen-ip Kattusseqatigiinninngaaniit ujartormagu akileraarnermut ataatsimiititalia­minngaanniit sooq peqannginnersoq uanga tassani ataatsimiititaliami siulittaasutut nassuiaateqalaas­saanga.

 

Ataatsimiititaliami suliaq taanna saqqummiunneqartoq pingaartilluinnarparput, ataatsimiinnitsinni ilaatigut Manasse Berthelsen-ip kissaateqarnera malillugu uangalumi aamma siulittaasutut kissaate­qarnera malillugu taanna suliaq aaamma saqqummiunneqarlunilu oqaluuserineqarpoq.

 

Ataatsimiititaliaq aalajangersimavoq isumaliuutissiissummik maannakkut uuma saqqummiunneranut saqqummiussinissarput maannakkut pisariaqanngikkallartoq, ilaatigut pissutaallutik uani suliassami partiit oqaaseqartuisa oqariartuutaat qanoq imaqarnersut tusarnissaat pingaaruteqarmat, aammalu ataatsimiititaliami naliliivugut piffissami ungaserujussuanngitsumi, qularnanngitsumik suliaq taanna aamma uterfigeqqinneqartussaammat, taakkua akileraartarnermut ilanngaatit assigiinngitsut uterfi­geqqinneqarnissaat qularnanngilluinnarmat, tassa soorlu Atassutip oqaaseqartuata saqqummiussiner­mini taagaa, assigiimmik akeqartitsineq pillugu oqallisilerutta aamma akileraarutitigut ilanngaatit assigiinngitsut attunngitsoorneqarsinnaanngimmata, taamaattumik taamanikkussamut suliaq taanna uterfigeqqinneqartussaammat maannakkuugallartoq pisariaqartutut nalilersunngilarput.

 

Aamma ilaatigut Naalakkersuisut saqqummiussinerminni inassuteqaataat erseqqimmata, aammalu kingunissai erseqqimmata maannakkuugallartoq ataatsimiititaliap isumaliuutissiissummik saqqum­miinisssani pisariaqartissimanngilaa, kisianni oqaatigissavara ataatsimiititaliami taanna pingaartinne­qarluinnarmat, maani Inatsisartunut ilaasortat amerlanerussuteqartut isumaqarunik pisariaqartoq suliaq ataatsimiititaliamut apuunneqarnissaa, taava soorngunami piareerssimassaagut suliap ataatsi­miititaliami ingerlanneqarnissaanut.

 

Manasse Berthelsen, Inuit Ataqatigiit:

Siullermik Atassutikkormiut oqaaseqartuannut, taassuma taammagu naligiimmik akeqartitsinerup allanngortinneqarnissaanut atatillugu akileraarutitigut allaanerusumik aaqqissuussineq innersuussuti­galugu.

 

Naluara Atassutikkormiut arlaatigut takutitsisiinnaanersut siunissami qanoq pisoqarnissaa qularnaare­ersinnaallugu, unami assigiimmik akeqartitsineq ullulerlugu atulersinniarneqanngilaq, imaannissaa­voq 1999-imi imaluunniit 2000, 2001-imiluunniit aatsaat atulersinnaasoq, taamaammat taassuma utaqqinissaanut utoqqatsissutigissallugu naleqquttuunngilaq.

 

Peter Ostermann isumaqatigaara, tassani pitsanngorsaatissatut oqalunneq akissaatikinnerusunut takujuminaappoq, tassami Naalakkersuisut saqqummiussinerminni oqaatigaat 20 millioner krone-nik naleqassasoq, tassa Landskarsimut 2,5 millioner kronenik naleqassasoq, akileraarutitigut isertittarpa­gut milliardit affai, taakkunannga 20 millioner kronet takusassaanngillat, taamaattumik malunnaati­limmik oqilisaaniarnermik taaneqarsinnaanani.

 

Kommunet 18-it akunnerminni annaasassaat ataatsimoortillugit 5,5 millioner kroneupput, taamatullu oqarluaannarutta, immaqa kommunet karsiini takuneqarsinnaassanngillat 1999-imi akileraarutitigut annaasat.

Taamaattumik tassuuna Peter Ostermann taperserusuppara aamma sulluginnilluni oqaaseqarmat.

 

Knud Sørensen, Atassut:

Siullermik Inuit Ataqatigiit kiisamiuna qimannialerunaraat akissarsiaqqortissuseq naapertorlugu akileraarusersuisoqarnissaanik isumartik, tassa 1984-imiilli akileraartarnermut ataatsimiititaliami ilaasortaaninni Inuit Ataqatigiinniit taanna saqqummiunneqartarsimavoq, aamma itigartuarput, aamma massakkut saqqummiukkaluarunikku uatsinnit Atassummiit akuerineqarunnanngillat, taanna Atassutip siunertarinngilluinnarpaa.

 

Malartaaserneq soorluuna sallaalliartulersoq, aammami taaamaattariaqaraluarpoq, paasisariaqaleralu­armassuk akuersaarneqarsinnaanngitsoq taamaaliornissaq, kisianni soorngunami misiliiuarneq inerteqqutaanngilaq.

 

Aamma Inuit Ataqatigiit oqaluttuata oqarfigaatigut akileraartarnerup allanngortinniarneqarsinnaa­neranik eqqartuinitsinnut, ulloqanngilarooq taanna, aap ulloqanngilarmi, ullulersortariaqanngillat aamma taakkua, kisianni naatsorsuutigineqarpat ukiamut assigiimmik akeqartitsinerup allanngortin­neqarnissaanik oqallinnissaq, taava piffissaalluarpoq taanna aqqutigalugu akileraartarnerup allanngor­tinniarneqarnissaa tunngaviusumik oqallisigissallugu.

 

2.000 kronenik qaffaaneq naleqannginnerassagussiuk tupigusuppunga, aningaasaq sunaluunniit naleqarpoq, aamma qujanasssagunarpoq, qujanassallunilu akissarsiakinnerusunut taamatut iliorfigine­qarneq, assersuutigiinnartigu Danmark-imi assigiinngitsunik aningaasanut tunngasunik oqallittoqar­tillugu kisitsisimininnguit taaneqaraluaraangataluunniit naalakkersuinikkut oqartoqartarpoq taakkua iluaqutaassaqaat ukiut ingerlanerini, kisitsisit tamarmik taamaapput, kisianni soorngunami inuit pututinniassagaanni aamma pututinniarneqarsinnaapput, kisianni uagut isumaqarpugut taamatut qaffaaneq, tassa 6.000 krone-niit 8.000 krone-nut pingaartumik uagut akileraartarnerup eqqunneqar­neranut aalajangeeqataasimasugut kingumut qiviarutta pissutsit allanngorsimanerat aamma takusin­naavarput, aningaasatigullu ineriartorsimaneq akileraarutillu allanngoriartorsimanerat malugilluarsin­naallutigu, taamaattumik inunnut akunnattumik akissarsiaqartunik pineqartartunut soorngunami malunniutissaaq pinngitsoorani, immaqa annertoorsuunngikkaluaruniluunniit malunniutissaaq, allatut ajornaqaaq.

 

Akileraarutinik ilanngaatinik suliaqartarneq marloriarneqarneq ajorpoq, pingasoriarneqarluniluunniit, taanna ataasiaannarluni suliarineqartarpoq, tassalu 1999-imut ukiumut ilanngaatissat assigiinngitsut ullumi aalajangersarneqartut akuersissutigineqarunik inatsisartuniit 1999-imut atuuttusssaapput, pissutigalugu taakkua piaartumik nalunaarutigineqartusssaammata tamakkuninnga suliaqarfinnut assigiinngitsunut, kommunenut atortussaammatigit.

 

Taamaattumik ukiamulluunniit akileraartarnermut tunngasut nutarterneqarnissaat oqallisigissagaluar­tutsigit naatsorsuutigisariaqanngilaq 1999-imi taakku ilanngaatit allanngortinneqarnissaat.

Piffissaqassanngimmata tamakkuninnga suliaqartussat suleriaqqinnissaminnut.

 

Kattusseqatigiit oqaluttuata oqaatigivaa utoqqaat, innarluutillit aammalu sulisinnaajunnaarnersiutillit akileraartarunnaarnissaat, soorngunami inuit naapittakkagut assigiinngitsuupput, aamma uagut qangali akileraaartarnerup Kalaallit Nunaannut eqqunniarneqarnerani oqallittarnitsigut  taaamanikkut paasisarsimavagut inuit oqaloqatigisartakkagut, utoqqaat allallu aamma taakkua piumassuseqartut perusullutillu Kalaallit Nunaata ingerlanneqarnerani akileraarutitigut aamma akiliisarusullutik, tassa taamaattarpoq, inuit ataasiakkaat imaluunniit assigiinngitsut naapittagaat assigiinngittarput, kisianni aamma nalunngilarput akileraarutitigut tamakkununnga tunngasunik immikkut aaqqissuussisoqarsi­mammat, aammalu Inatsisartut sukkulluunniit aaqqissuussinissamik piumasssuseqarunik, aammalu amerlanerussuteqartut aalajangerpata tamakkununnga tunngasut qanorluunniit aaqqissuussivigisin­naammatigit.

 

Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuat:

Erseqqissaatigissavara amerlanerussuteqarluartut saqqummiussaq akuersaareermassuk!

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Paasivara allamik siunnersuuteqanngimmat taanna Naalakkersuisut siunnersuutaat kisimi maannak­kut periarfissaasoq, aamma oqaatigilaassavara, maannakkut inunnik isumaginninnermut aaqqissugas­sagut ukiaru tamakkiisumik saqqummiunneqartussaapput, qularnanngilaq aamma aningaasartaanut tunngasut saqqummiunneqassasut, kiisalu aamma asssigiimmik akeqartitsinerup allanngortinneqar­neranut nassuiaat, tassanilu aamma akileraartarnikkut allannguutissanik imaqanngitsoorsinnaanngit­soq, eqqarsaatissagut oqallisigissavagut ukioq tulliuttoq tikillugu. Maannakkullu aamma aningaasat tapiissutit allanngortiterneqarnissaat qularnanngitsumik inunnik isumaginninnermut atatillugu tikinneqartussaapput.

 

Kiisalu aamma tikinngitsoorunnanngilarput ukiarulu nassuiaassinermi ilanngutissallugu maannakkut akit appartikaanngatsigit pisortatigoortumik ingerlatatta iluanni, ikummatissat appartinneqarpata, solar-it, Benzin-at allallu allanngorartinneqarpata, ilumut nioqqusiagut akikinnerulertarnersut tassani nakkutigineri qanoq ippat?

 

Pinngitsoorata assigiimmik akeqartitsineq allannguuteqarpat nioqqutissallu akivissaminnik akeqaler­lutik, nioqqutissiorfinni KNI-mi Privat-inilu nioqqutigineqalerpata, taava nakkutigisariaqassavarput aamma ilumut taakkua akikilliliissutigut taamaalillutik aamma malinneqartut, nioqqutissatigut taamatut atuinermi, taama ittumik ukiaru saqqummiussassagut aamma imaqartussaajumaarput, assigiimmik akeqartitsinerup allannguutissaatut noqqaassutit naammassillugit saqqummiutissagutsi­git, taanna sioqqullugu tamakkuninnga saqqummiisinnaanngilagut maannakkut.

 

Taamaattumik oqaatigilaassavara pissutisit tassaniittut, asigiimmik akeqartitsinerup allannguuteqar­tinneqarnissaa Inuit Ataqatigiit siunnersuutiginngilaat, siunnersuutiginngilluaasarpaat, naalakkersui­sununa siunnersuuutaat, aamma siunnersuutissatut misissorneqarnera nammineq uagut illersorfissa­qartutut isigigutsigu aatsaat saqqummiutissavarput!

 

Taamaattumik misissuinigut tassaniittut maani inimi neriorsuutigisimasatsitut ingerlappagut, aamma­lu uagut siunnersuutissarigatsigu nammineq aalajangissavarput illersorsinnaasatsinnik qanoq isikko­qartumik saqqummiussiumaarnerput, akuerineqarsinnaasutut saqqummiunneqassaaq, taanna neriuuti­galugu, akuerineqassanngippat taava suliassaq unissammat tamarmi.

 

Taamaattumik uunga akuliussorlugu pinissaa maannakkut isumaqarpunga piaarpallaartumik  oqallinneq aallartittoq, kisiannili uani allamik siunnersuuteqartoqarsimanngippat taava taanna uagut tungitsinniit akuersissutigitinniarnera paasivara amerlanernik tapersersorneqartoq, taannalu qujassuti­gaara.

 

Daniel Skifte, Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq:

Inassutaasumik oqaaseqalaarniarpunga, Siullermik Peter Ostermann-ip oqaaseqaataa, soorngunami Peter Ostermann-ip inuttut nammineq isumaa nalunaarutaalu ataqqissavara, qularnaatsumik ataatigut titarlugu erseqqissumik Atassumiit paasivara Peter Ostermann-i kisimiilluni taanna isumagigaa, taamatullu oqarnera nammineq akisussaaffigissavara, tassungalu ataqqinninnera taavara, kisianni tassa oqareernittut, pitsanngorsaatit ilaat, soorlu maannakkut 2.000 krone-t tungaanut qaffaanissaq aammalu ukiup matuma ingerlanerani qaffatsinneqarumaartussat, soorlu utoqqalinersiutilinnut tunngasut, meeqqanut tunngasut, taakkua Naalakkersuisut suliniutigisaat qaffakkumaartut piffissami tassani qaffappata taava Naalakkersuisut piumassuseqarnerat erserpoq, ataatsimut akileraarutaan­naanngitsut aammali assigiinngitsut taallatsiakkakka tunngavigalugit aaqqiissuteqarusunnermik.

 

Karl Lyberth-ip Akileraartarnermut ataatsimiititaliaq sinnnerlugu aamma oqaaseqarneranut aamma erseqqissunut qujarusuppunga, tassami tassani oqariartuuteqarpoq, ullumikkut pisariaqartinnagu taamatut inassuteqarnissaq, uanilu inimi partiit Kattusseqatigiillu oqaaseqarnissaat aallaavigalugu pisariaqartitsineq qanoq ittoq takoriarlugu oqaaseqarumallutik, taamaattumik taamatut nalunaarute­qarnerat erseqqissoq qujassutigaara, maannakkummi tusaasinnaasakka najoqqutaralugit Siumut, Atassut, Akulliit Partiiat Kattusseqatigiillu isumaqataapput siunnersuummut, taamaattumik pisaria­qassanngilaq uanga naliliinera tunngavigalugu taakkua suliseriaqqinnissaat.

 

Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuannut Manasse Berthelsen-imut oqaaseqalaassaanga, ilaatigut suusupa­ginninnermik kommunet nammatassai  soqutaanngitsutullusooq nipeqarluni oqaatigimmagit, aningaasat taasakka qanorluunniit qaffaatigigutta, qanorluunniit appaatigigutta eqqorneqarnerpaasut tassaapput kommune-t, kommune-t ilai pisuut angisuullu ajornartorsiummik tunissanngilagut, taava tassuuna immaqa Manasse isumaqatigaara, kisiannili kommunealuppassuaqarpoq assorujussuaq aningaasassaaleqisunik, aammalu taakkua nammagasssinneqassappata, taava apeqquterujussuussaaq, ilumut taamaaliorneq kommunet kalerrisaaqqaarnagit akisussaassuseqarnermik tunuliaqutaqarnersoq.

 

Naalakkersuisuniit malugeqquarput, Kommunet Kattuffiat taamatut siunenrsuummut isumaqataam­mat, aammalu kommunet taamatut nammatassinneqarnissaagaluat aamma Kommunet Kattuffiata nalunaarutaa tunngavigalugu aamma Naalakkersuisut siunnersuutaat ataatsimoortoq isumaqatigim­magu, taamaattumik Inuit Ataqatigiit oqaluttuanut oqasssaanga, pisuut piitsullu akornanni qunneq annertusigaluttuinnassanngippat, taava periaaseq una maannamut siunnersuutigineqartoq Naalakker­suisunit malikkaanni pitsaanerussaaq, taamatut naalakkersuisut isumaqarput.

 

Anthon Frederiksen, Katttusseqatigiit:

Oqaluuserineqartoq, akileraarutit pillugit inatsisip ataaniimmat, isumaqarpunga periarfissaqaraluartoq taasssuma oqaluuserisap akileraartarnermut ataatsimiititaliaq aqqusaarlugu aappassaaneerlugu pingajussaanneerlugulu oqaluuserineqartariaqartoq.

 

Minnerunngitsumik aamma maani oqallinnermi isumaginninnermut ataatsimiititaliarsuup saqqum­miussai, ilaatigut eqqaaneqarput, aammalu aaqqiiniarnissamut atatillugu isumaqarpunga pingaarute­qartoq akileraartarnermut ataatsimiititaliami suliarineqarpat, soormi tuaviupiluutigineqassava? Ataatsimiinneq suli manna naammassineqanngilaq, aamma periarfissaqarpoq uuma ataatsimiinnerup ingerlanerani pingajussaaneerluguluunniit oqaluuserineqarsinnaanissaa.

 

Tassami inuit atukkamikkut ajornartorsiuteqartut annertuumik uani apeqqummi ilaatigut ilorraap tungaanut sunniuteqartumik aaqqiivigineqarsinnaanerat imaaliinnarlugu qaangiinnartariaqanngitsutut uanga isumaqarfigigakku.

 

Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuat:

Erseqqissaatigissavara Inatsisartut amerlanerussuteqqarluarlutik aatsaat kissaatigippassuk, suliaq Ataatsimiititaliamut ingerlaqqissinnaammat, kisianni taamatut isikkoqanngilaq maani.

 

Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit:

Oqallinnermi akuliunneqarsinnaasut, imaluunniit assersuutitut oqaaseqatigiinni ataatsini ilanngunne­qarsinnaasut assigiimmik akeqartitsineq, innuttaasut atugarisaannut tunngappata maani inerteqqutaa­sariaqanngillat ilaannikkut taaneqatsiartassappata, oqallisigingaartariaqanngillat, massakkut aamma Naalakkersuisut Siulittaasuat ilumoornerassavarput ila, ila, Inuit Ataqatigiit assigiimmik akeqartitsi­nerup misissorneqarnani peerneqarnissaa siunnersuutigisimanngisaannarpaat, aamma siunnersuutigi­navianngilarput.

 

Soqutiginarnerusorli massakkut, Naalakkersuisut Siulittaasuata assigiimmik akeqartitsinermut tunngasunut oqalunnerani tassaavoq, misssuinerinuku suut Naalakkersuisut ingerlakkaat? Qanga aallartikkaat, tassami inatsisartut aningaasaligaat, inatsisartut akuerisaat, misissuisussatut ataatsimii­tassat marluk ukiup nikinnerata kingulliup nalaani oqaatigineqarput aallartinneqarsimanngisaannar­tut, ataatsimiigiaqquneqanngisaannarsimasut.

 

Kisianni Inuit Ataqatigiinniit Atassummut aamma oqaatigerusupparput, soorngunami ilaana malar­taasiinnaarnavianngilagut, paasereerutsigu taamatut isikkoqartillugu anguniagarput angunaviarnagu, tamanna uagut ilikkarparput, kisannili tamakkiisumik aaqqiinissaq anguniartuassavarput, sakkussat arlaqarput, nalinginnaasumik akileraartarnermut oqilisaassinissami ilaatigut kommunet assigiimmik akileraaruserneqarsinnaanerat ilaatigut eqqartorneqarsinnaavoq, utoqqalinersiassat qanoq pineqarnis­saat takorloorneqarsinnaavoq.

 

Isertitakinnerit malugineqarsinnaasumik oqilisaaffigineqarnissaat arlaatigut anguneqarsinnaavoq, imaappoq qularnanngilaq mumillugu akissarsiaqqortunerit annertunerusumik nammagaqarnissaannik oqalunneq mumilllugu nioqqutiginiarneqarsinnaavoq imaalillugu isertitakinnerit malunnaateqartumik oqilisaassivigineqarnissaannik siunnersuutitut, taamaalillugu misilikkaluarumaarparput.

 

Manasse Berthelsen, Inuit Ataqatigiit:

Una 20 millioner krone-t imaluunniit Namminersornerullutik Oqartussanut 2,5 millioner krone-t kommune-nullu 5,5 millioner kronet mikisuararsuunerarlugit oqarama aamma Siumup oqaaseqartua­nit taperserneqarama, oqaaseqartuanit aamma imatut oqaatigineqarpoq, kommune-nut akileraarutiti­gut isertitanut naatsumik isigalugu amerlagineqarsinnaanngikkaluartunik annaasaqaataasussaagaluar­luni, tassa akissarsiakinnerusunik oqilisaassinermi annaasassat amerlagineqarpallaanngillat.

 

Piitsuunerusut pisuunerillu kommune-nut tunngatillugu oqaaseqarnitsinni eqqaavarput 4 procent kommunenut ataatsimut akileraarutip agguaanneqartarnera naapertuilluarnerusumik agguaannneqar­sinnaasuugaluarpat taamatut inummut ilanngaatip qaffanneqarnerani eqquinerit annertugisassaann­gikkaluarput, ullumikkumut naleqqiullugu, taamaammat inassutigaarput Naalakkersuisunut taanna misissorluaqqullugu, nalilersoqqeqqullugu, kommune-t pisariaqartitsisut tunineqarlik, taavalu pisuut 4 procent-i taanna aqqutigalugu pilliuteqarnerulik piitsuunerusunut.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Inuit Ataqatigiit siulittaasuat eqqaasilaaginnarniarpara oqaaseq una atormagu ataatsimiigiarsimanngi­saannarput, ataatsimiigiarsimasunnguakkuluupput, aammalu nalunaarusiaat tunngavigalugu taanna agguaanneqarsimavoq, ataatsimiittarnerminni misissugarisarsimasaat, maani aamma inimi taanna agguaanneqarsimammat, kisanni taanna tunngavissatut tamakkiisumik atorneqarnissaa Naalakkersui­sut isigisimanngilaat ingerlatitseqqinnissaminni, taamaattumillu suliassaq ingerlaqqilluni maannak­kut, suliassaq nangeqqippoq.

 

Unalu aamma oqaatigilaassavara, aningaasat ullumikkut eqqartorneqartut soorngunami aamma Naalakkkersuisuni nalunngilara taanna Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup taallatsiaraa, procent-imik qanorluunniit ittumik pigaluarutta taanna personfradrag-imiittoq imaluunniit allatigut ikkukkalu­arutsigu kommune-ni kingunerisassai naatsorsorneqarsimammata, aammalu maannakkut qaffaanermi kommune-nut kingunerisinnaasai aamma naatsorsukannerneqarsimallutik, taamaalillunilu eqquinis­saq tamatsinnut annernannginnerusutut aamma isigisaq ukiamut erseqqinnerusumik tamakku saqqummerartussat ilaatigut utaqqineranni.

 

Laannguaq Lynge, Siumut:

Imatut paasineqassanngilagut Siumumi kommmunet annaasaqarnissaat soorlu soqutiginngikkipput, immaqaluunniit iluariinnaripput.

 

Tassani eqqarsaatigisariaqarparput kommunenut soorngunami annaasaqaataassagaluarpalluunniit isertitakinnerit inuiaqatigiinniit inatsisitigut isumannaakkamik piginnaatitaaffeqarput tapiissutigine­qarnissaminnut, soorlu assersuutigalugu ineqarniarnerup tungaatigut meeqqanut tapiiffigineqartarput, saniatigut boligsikring-imik pisinnaatitaapput, saniatigut aamma meeqqerivinni inissat sapinngisamik akikinnnerit taaakkununnga aamma akigitinneqartarput, nalinginnaasumik meeqqanut tapiissutaasar­tut qaffaneeqarnikuupput angajoqqaat isertitaat 280.000 kronet tungaanut, milliartoraluarlutik, kisianni aamma inatsisimi tassani pisinnaatitaapput eqqanaarneqarlutik, taakkua tapiiffigineqartarput taamaalillutik.

 

Tassani paaseqqoqaara Siumumi allat aamma taagorsinnaagaluarlugit suut saniatigut angajoqqaanut, immaqaluunniit ilaqutariinnut isertitakinnnernut tapiutaasartut, inuiaqatigiiinnit tapiutigineqartartut, taanna 5,5 millioner kronenik kommunet aningaasarsiornerinnut nakkariaataasussaagaluaq soorngu­nami uggorigaluarlugu, kisianni sunniutigisinnaasai allatigut isertitakinnernut tapiliutaasartut imaluuunniit pitsanngoriaatit taanna uagut Siumumiit illersoratsigu.

 

Lars Sørensen, Inuit Ataqatigiit:

Tassaana qaffaanissamut tunngatillugu ilaatigut aamma erseqqissaatiginiariga, Naalakkersuisuniit oqaatigineqarmat akissarsiakinnernut malunnaatilimmmik qaffaaniartoqartoq, kisitsisit pinnguareru­jooraanni, tassani takuneqarsinnaavoq qaffaat ullormut 5 krone-nik kinguneqartussaavoq, ullormut 5 krone, massakkut suua?

 

Taamaattumik oqartoqarsinnaanngilaq malunaatilimmik tamanna qafffaanerusoq, aamma akissarsia­kinnernut saatinniarneqarnissaa taanna eqqunngilaq, taamatut qaffaaniarneq kikkunnut tamanut atuuppoq, taamaattumik qunnerup taassuma aaqqeriarnissaanik oqalunneq taaanna eqqortuunngilaq.

 

Oqalunnermi ulllumi aammma oqaaatigineqarpoq nammaqatigiinneq Siumukkunniit Atassutikkun­niillu oqallinnermi tunngaviusariaqartoq, nammaqatigiinnertut oqaatigineqarsinnaanngilaq, oqaaseq asuli oqaatsitut imaarussimasutut asulilu inuiaqatigiinnut taamatut sassaalliutigineqartarnera isuma­qarpunga mianersuunneqartariaqartoq.

 

Nammaqatigiissagaanni taava pisariaqarpoq inuit pisinnaanerusut annertunerusumik nammagaqarnis­saat, taamaalilluni aamma nammaqatigiinnerup isumaa eqqortumik atorneqarsinnaasariaqarpoq.

 

Kikkunnut tamanut iluaqutaasumik taanna aaqqiiniarneq nammaqatigiinnertut oqaatigineqarsin­naanngilaq, aammalu oqaatigineqarsinnanngilaq akissarsiakinnerusunut tamakkua pitsaanerusumik iluaqutissaassasut, ullormummmi 5 krone suua?

 

Siunissami akileraartarnermut tunngatillugu alllannguinissaq taanna saneqqunneqarsinnaajunnaarpoq, ippassigami nunatsinni kommunet pisuunerpaat ilaatigut ima pisuutigilersimapput, allaat akileraarutit appartinnissaat eqqarsaatigilersimallugu.

 

Akileraaartarnermi qaffaasarneq soorngunami aallaaveqarpoq innuttaasunik sullissinerup pitsaaneru­nissaa anguniarlugu, kommunet mikinerit aningaasatigut periarfissakinnerit tasssaapput nunatsinni akileraartarneq eqqarsaatigalugu qaffasinnerpaajusut, maannakkut kommunet pisuunerusut Nammi­nersornerullutik Oqartussanut annertoorujussuarmik aningaasaliiffigineqarsimasut nammaqataarusun­natik allaat akileraarutitigut appaanissartik eqqarsaatigilersimavaat, tamanna siunissami pinngitsoor­nani aammma aaqqinniarneqartariaqarpoq, oqaaseq nammaqatigiinneq ilumut tunngaveqarluni ingerlassappat.

 

Tassani erseqqissaatiginiaannarpara taamatut aaqqiiniarneq ullormut 5 krone, taamatuttaaq siunissami akileraartariaatsimut tunngatillugu nutaaliorsinnaanissaq, nammaqatigiinnnermik tunngavilik pilersinniassagutsigu, tamakkua assigiinngitsut saneqqunneqarsinnaanngillat, ingerlasoqarsinnaanngi­laq, nunatsinni pisuut pisuunngoriartuinnartillugit piitsullu piitsunngoraluttuinnartillugit, taamatut inuiaqatigiinnut politik-ikkut ingerlatsisoqarpat, ukiut qassit qaangiuppata nunarput qanoq isikkoqa­lissava?

 

Isumaqarpunga oqallinnerni pingaarutilinni tamakkua aamma eqqarsaatigisariaqarigut saneqqunnave­ersaarlugillu.

 

Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuat:

Ja, naatsorsueqqissaarnermut sangungajalluinnarluta, taamaalilluni oqaaseqarniartut tamaanga killeqarput.

 

Una oqaatigineqartoq kingullermiit 5 krone suusupagineqarluni, oqaatigilaasssavara pilerigisamik pisiniarluni 5 krone-ninnguarlu amigaatigigaanni uggornassaqaaq.

 

Taavalu amerlanerussuteqarluartut Naalakkersuisut saqqummiussaat akuersaarpaat, ataaatsimiititalia­milu suliarineqarnissaa kissaatiginagu, taamaattumik saqqummiussap akuerineqarnera matumuuna nalunaarutigaara.

 

Oqaluuserisaq naammassivoq.