Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 08-1		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Marlunngorneq 18.februar 1998 nal. 13.19

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 8.

 

Paarisa pillugu nassuiaat.

(Peqqinnissamut, Ilisimatusarnermut Avatangiisinullu Naalakkersuisoq)

 

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Inatsisartut Siulittaasuat Anders Andreassen.

 

Marianne Jensen, Peqqinnissamut, Ilisimatusarnermut, Avatangiisinullu Naalakkersuisoq:

Naalakkersuisut PAARISA pillugu nassuiaataat Inatsisartut pinaveersaartitsinermi peqqinneru­lersitsiniarnermilu sulianik paasitinneqarnissamik kissaateqarnerat ilaatigut aallaavigalugu suliaavoq, taamatuttaaq PAARISA-p siunertaanik aaqqissuussaaneranillu saqqummiussinerullu­ni.

 

Nassuiaat Peqqinnissamut Ilisimatusarnermullu Pisortaqarfimmit suliarineqarpoq, tamannalu naalakkersuisoqarfinni allani tamakkiisumik pinaveersaartitsineq pillugu sulianik takussutissii­suunani. Naalakkersuisut kissaatigaat ataqatigiissaarinerup siunissami pitsaanerulersinneqarnis­saa. Suleqatigiissitaq pilersinneqartoq Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfimmit, Isumaginninnermut Suliffeqarnermut Pisortallu Suliassaqarfiutaannut Pisorta­qarfimmit  kiisalu PAARISA-mit inuttaqartinneqartoq 1998-i aallartiinnartoq pilersaarusiussaaq, Namminersornerullutik Oqartussat susassaqarfiini pinaveersaartitsinermi ingerlanneqartut iluanni periusissat, sapinngisamik tamakkiisumik ataatsimoorussaasumillu ataqatigiissaarinissaq anguniarlugu. 

 

Naalakkersuinikkut angorusunneqartut attatiinnarneqarnissaat qulakkeerumallugu pinaveersaar­titsinermi periuusissat pillugit Naalakkersuisut pilersaaruteqarput 1999-imi nassuiaammik saqqummeeqqinniarlutik.

 

PAARISA pillugu nassuiaanermi naalakkersuinikkut anguniakkatut siunniunneqartut  oqallisi-gineqarnissaat Naalakkersuisut pingaartippaat, siunniunneqartut suliniutigineqarneri kisiisa qulakkeerniarnagit. Suliniutissatut siunniunneqarsimasut oqallisigineqarnissaat pisariaqartinne­qarpoq, nalilersorneqartuarnissaat pingaartillugu, kiisalu aningaasartassaasa tulleriaarnissaannut oqallinneq pisariaqartinneqarluni.

 

Naalakkersuisooqatigiit 1995-imi aalajangersagaat, 1997-imi upernaakkut ataatsimiinnermi Peqqinneq pillugu nassuiaatip saqqummiunneqarneranut atatillugu pinaveersaartitsinermik ingerlatsinikkut anguniagassat oqallisigineqarput. Taakku siunnerfigineqarsimasut suliaapput  najukkani peqqinnissamut ataatsimiititalianit nalunaarutit malillugit aammalu Pinaveersaartitsi­nermi Siunnersuisoqatigiit inassutaat tunngavigalugit.

 

Naalakkersuisut nalunngilaat innuttaasut peqqinnissakkut naammaginartumik sullinneqarnissaan­nut akisussaaqataallutik. Ukiorpassuarni sungiusimavarput peqqinnissamut akisussaaneq qitiusumiit ingerlanneqartoq: Inissianut pitsaasunut, imermut minguitsumut, eqqakkanut kuus­siornerit eqqaasarnermullu  akisussaassuseqarneq. Illoqarfinni tamani Napparsimmavinnut Kigutileriffinnullu akisussaassuseq, nerisassanut peqqinnartunut niuertarfinni pissarsiarineqarsin­naasunut assigisaanullu akisussaassuseqarneq.

 

Aammattaarlu pingaaruteqarpoq inunnit ataasiakkaaniit tunngaviusumik peqqissuseq pilersikki­artorneqartarnera. Meeqqat milutsinneqarnissaannik, naartusut imigassartunnginnissaannik tupatunnginnissaannillu, meeqqat ukiumi issinnerani nasaqartarnissaannik, kigutit salinneqartar­nissaannik, inersimasut nammineq angerlarsimaffimminni pujortannginnissaannik, imaluuniit peqqiillisaatigisaminnik imigassartunnginnissaannik aammalu aningaasakilliuutigilikkaminnik Inatsisartut inatsisiliorsinaanngillat.

 

Naalakkersuisut anguniagarivaat  innuttaasut inuttut peqqissutsiminnik akisussaaqataanerminnik, angajoqqaallu meeqqat peroriartortut peqqissusaannut akisussaaffeqarnerannik, inuillu ataasiak­kaat  peqqissutsip tungaatigut qaammaasaqarnerulernissaat. Tamaattumik Naalakkersuisut isumagisariaqarpaat ilisimasat pigineqartut isumatuumik innuttaasunut siammarneqarnissaat.

 

Ukiualuit matuma siorna pinaveersaartitsinermut siunnersortinik kommunini atorfinititsisoqar­nissaa suliniutigineqarpoq. Kommuninit tamanit inummik ataatsimik peqataaffigineqartumik qitiusumiit pikkorissartitsisoqarpoq. Kingusinnerusukkulli paasinarsivoq kommunini ataasiak­kaani pinaveersaartitsinermi siunnersortitut pikkorissartinneqarsimasut ikittuinnaat atorfinitsin­neqarsimasut. Tamatumunnga pissutaanerarneqartut ilagaat kommunit aningaasakilliorneri.

 

Tamakku kingorna "Suliniut Pinaveersaartitsinermi Siunnersortit", KANUKOKA qanimut suleqatigalugu ineriartortinneqartoq, 1997-imi aallartinneqarnerani qitiusumik oqartussaasut najukkanilu suliniuteqartussat akornanni suleqatigiinnissamik periarfissiisoqarpoq. 1998-imut Aningaasanut Inatsisikkut PAARISA-mut aningaasaliissutit amerlinerisigut, kommunit neqeroor­figineqarsinnaalerput pinaveersaartitsinermut siunnersortimik atorfinitsitsinissaminnut, akissarsi­aasa affaasa nalinganik tapiiffigineqarsinnaanerat periarfissaalermat.

 

Namminersornerullutik Oqartussat pinaveersaartitsinermi siunnersortit piukkunnarsartuarnissaat qularnaarumavaat, 1999-imullu Aningaasanut inatsisikkut najukkani pinaveersaartitsinermik suliniutit qulakkeerneqarnissaannut qitiusumit aningaasanik atugassiisoqarnissaa siunnersuutigi­neqassaaq.

 

Ukiut tamaasa kommunimi peqqinnissamut pilersaarusiortartut, najukkani peqqinnissamut ataatsimiititaliat tassaapput pinaveersaartitsinermik siunnersortimut paasititsisartussat, suut suliniarfigisariaqartuni suliniarnermi aallunneqarnerusariaqarnerinik.

 

Nunaqarfinni peqqissuseq illoqarfinnut naleqqiullugu kinguarsimaneruvoq. Peqqissutsimik misissuinermi tamattoqarnera uppernarsarneqartoq tunngavigalugu, peqqinnissaqarfiup najukka­ni napparsimmavinniit nunaqarfinni peqqissaanikkut attaveqaatinik pilersitsisoqarsimavoq, sulisunik siunnersuisartussatut sullissisartussatullu inissisimasunik, taakkualu immikkut ilinniar­tinneqarsimapput.

 

Kommunit ”Suliniummut Pinaveersaartitsinermi Siunnersortit” peqataanerminnut atatillugu nunaqarfinni qaammarsaanernik sulianillu pinaveersaartitsissutaasunik qularnaarinissaminnik pisussaaffilerneqassapput. Kullorsuarmi peqqinnerulersitsiniarluni siunertaqartumik suliniuteqar­nermi misilittagaasut maanna atuaganngorlugit allaaserineqarsimalerput. Innuttaasut namminne­erlutik peqqinnerulernissamik suliniuteqarnissaasa pingaassusianik - aamma nunaqarfinni - Naalakkersuisut qularunnaarsippaat misilittagarineqartut uppernarsarneqarnerisigut. Ullumikkut Peqqik 2000-imit - Upernavimmi - misilittagaqarlualereerpugut, PAARISA-p najukkani pinave­ersaartitsinermi siunnersortit qitiusumillu oqartussaasut attuumassuteqartut peqatigalugit misilittagarineqartut nunaqarfinni allani, qanoq iluaqutigineqarsinnaaneri nalilersorniartussaassa­vaat.

 

Pitsaaliunermik Siunnersuisoqatigiit, Naalakkersuisunut siunnersortaasut, 1996-imi martsimi pilersinneqarnerminniilli siunertaq malillugu ingerlasimapput. Ilaasortat, nunatta annersaanit peqqinnissamut ataatsimiititalianit sinniisaasut, kaammattuutigaat naalakkersuinikkut angunia­gassatut aalajangiussat saniatigut meeqqat isumassorneqarnissaat avatitigullu nappaatit aallunne­qarnerulissasut.

 

Meeqqat - siunissavut - Naalakkersuisunit eqqumaffigineqartorujussuupput. Ilisimavarput meerarpaalussuit sumiiginnagaasartut, aammalu atuarfinniit, Isumaginninnermut Pisortaqarfiup Immikkoortortaqarfiinit Saaffiginnittarfinniillu ilisimatinneqartarpugut meeqqat kinguaassiutiti­gut atornerlunneqartarnerat qaqutigoortuunngitsoq. Naalakkersuisut suliniutit pitsaasut tamaasa tapersersorniarpaat, meeqqat toqqissisimallutik peroriartorsinnaatitaanissaat qularnaarumallugu.

 

Tamatumunnga erseqqissaatitut Naalakkersuisut Mikael Petersen, Konrad Steenholdt uangalu isumaqatigiippugut Inuuneq Nakuunermut aningaasat atugassiissutaasartut, 1998-imi meeqqat isumassorneqarnerisa pitsanngorsarnissaasa isumannaarneqarnissaannut annertunerusumik atorneqassasut.

 

"Qitilunnerit", assigiiaaginnartumik suliaqarnerup kingunerisaanik nungullarnerit gigteqarnerillu Peqqissutsimik misissuineq malillugu tassaapput innuttaasut 18%-iisa nappaatigisaat.

 

Inuiaqatigiit sullissiviusut suliffissuaqarfiusullu pilersinniarlugit ilungersornitsinni timip sulinermini pitsaasumik allanngorartumillu inissisimarusuttarnera eqqumaffigisariaqarparput.

 

Taamaammat Naalakkersuisunit nuannaarutigaarput Pitsaaliunermik Siunnersuisoqatigiit suliniarfissaq tamanna tikkuarsimammassuk.

 

PAARISA pillugu nassuiaat suliniutaareersunik 1998-imilu suliniutigineqartussanik imaqarpoq.

 

Arlaqanngitsut nutaat eqqaalaarniarpakka:

 

PAARISA-p aviisia maannamiit ukiumut arfinileriarluni saqqummertassaaq. Normut pingasut saqqummeriiginnartut peqqinnissaq pillugu atuagassiap atuarneqartarnera, issuaavigineqartarnera oqallisigineqartarneralu paasillugu nuannerpoq.

 

Aalakoornartunik imigassanik atuinerup appariarsimanera naammagisimaarnaqaaq. Innuttaasu­nut agguaqatigiisillugu atuineq maanna qallunaat atuinerattut ippoq, nunanulli avannarlernut allanut naleqqiullugu suli annertulluni. Taamatut ajunngitsumik ineriartornerup ingerlaannartin­neqarsinnaanissaa Naalakkersuisut neriuutigaat.

 

Nuummi Qaqiffik inissilluareersimavoq, Ilulissanilu katsorsaaveqalerneratigut imerajunnermin­nik katsorsartikkusuttut ilaqutaasulluunniit utaqqigatik katsorsartinnissaminnik neqeroorfigine­qarsinnaalernissaat naatsorsuutigineqarpoq.

 

Meeqqat silaannarmik minguitsumik pujoqanngitsumik najuussuisarnissaminnut pisinnaatitaaffe­qarnerat 1998-imi sammineqassaaq. PAARISA tamanna pillugu annertuumik paasisitsiniaassaaq.

 

1994-imi atuartut peqqinnerup tungaatigut ileqquinik misissuisimanermit paasisat 1997-imi saqqummersinneqarput. Misissuineq taama ittoq ukioq manna Nunarsuarmi Peqqinnissaq pillugu Suliniaqatigiiffissuarmit World Health Organizationimit ingerlanneqassaaq. Tamatumani paasisat suut ajornartorsiutaanerpaanerinik paasisitsiniaanerillu qanoq aaqqissuunneqartariaqar­nerinik ilisimasatsinnut ilapittuutaassaqaat. Naalakkersuisut, Ilisimatusarnermut atugassiinikkut aningaasatigut tapiissuteqarput, atuarfiillu tamaasa misissuinermut tamatumunnga peqataaqqullu­git kajumissaassavaat.

 

HIV-imik tunillatsissimasut AIDS-imillu napparsimasut pitsaanerusumik inuuneqalernissaannik neqeroorfiginissaat Naalakkersuisut qangali kissaatigaat. 1997-imi Inatsisartut AIDS-imik napparsimasut nakorsaatit pingasut atorlugit katsorsarneqarnissaannut aningaasaliipput. 1998-imi nunatsinni AIDS-imut aningaasaateqarfik pilersinneqassaaq, tassanngalu isumassuinissamik neqeroortoqartassalluni.

 

100.000 kr.-it tassunga immikkoortinneqarput, aningaasaateqarfiullu Aningaasanut inatsimmi tapiissutitigut tunissutitigullu aningaasaateqaleriartornissaa naatsorsuutigineqarpoq.

 

Naalakkersuisut paasisinnaalluarpaat nunatsinni pinaveersaartitsinerup siunertaqarluartup, ataqatigiissup ingerlaavartullu pisariaqartinneqarnera, nassuiaatikkut saqqummiussakkut qulakkeerneqartoq.

 

Taamaammat Naalakkersuisut sinnerlugit saqqumiussissut manna naggaserniarpara Inatsisartut nuna tamakkerlugu pinaveersaartitsinerup peqqinnerulersitsiniarnerullu piviusunngortinnissaata qularnaarnissaanut iliuuserisassanik tapersersuinissaanik kaammattorlugit ukuninnga:

 

PAARISA-p nangittumik pinaveersaartitsinerup aamma peqqissutsip siuarsarnerata Naalakker­suisut politikkikkut siunertaasa piviusunngortinneqarnissaat nukittorsarnissaallu qulakkiissavai.

 

PAARISA-p apeqqutini peqqinnissamut tunngassuteqartuni, aamma pinaveersaartitsinermut peqqissutsillu siuarsarneranut tunngassuteqartuni politikerit, kommunit innuttaasullu sullitissa­vai.

 

PAARISA-p najukkani pinaveersaartitsinermik suliniuteqarnerit aallartillugit, tunngavissiorlugit aamma isumassarsitinniartassavai.

 

PAARISA-p ilisimasat politikikkut anguniakkanut attuumassuteqartut ingerlaavartumik katersor­tassavai, ilisimasallu tamakku suliffeqarfiup iluani avataaniillu suleqatigisanut attuumassuteqar­tunut ingerlateqqinneqartarnissaat isumagissallugu.

 

PAARISA pinaveersaartitsinerup iluani inatsisitigut tunngavigisat tulluarsarneqarnerinut ineriartorteqqinneqarnerinullu peqataassaaq.

 

PAARISA-p nangittumik qitiusumik DSAO-mut KIIP-mullu atatillugu kiisalu najukkani pinaveersaartitsinermut siunnersortinut atatillugu ataqatigiissaarisutut sulinini nukittorsarlugulu annertusassavaa.

 

PAARISA-p paasisitsiniaanerit ingerlatilinnginnerini pinaveersaartitsinermut siunnersortit aammalu najukkani peqqinnissamut ataatsimiititaliat  piviusumik peqataatinneqartarnissaat qulakkiissavaa, assersuutigalugu paasisitsiniaanermi anguniagaqarfiusussat misiliutiginerini peqataatitsinikkut.

 

PAARISA-p nunat tamat akornanni suleqatigiinneq nunat avannarliit eqqarsaatigalugit nukittor­sassavaa, kisiannili aamma Canadami Alaskamilu Inuit eqqarsaatigalugit.

 

PAARISA-p ”Suliniut Pinaveersaartitsinermut Siunnersortit”-nut atatillugu makku sulissutigissa­vai:

-    kommunini tamani pinaveersaartitsinermut siunnersortinut aningaasarsiatigut    tapiissuteqar­toqartarnissaata qulakkeernissaa,

 

-    pinaveersaartitsinermut siunnersortit assigiinngitsunik ilinniagaqartunik attaveqaataasa    nukittorsarneqarnerat,

 

-    pinaveersaartitsinermut siunnersortit pikkorissarnertigut piginnaanngorsartuarnerisa    qulakkeernissaat,

 

-    najukkani pinaveersaartitsinermut atatillugu sammisaqartitsinermut atugassanik qitiusumi    aningaasaateqalernissap  ineriartortinnera.

 

Taama oqaaseqarlunga Nassuisaat Naalakkersuisut sinnerlugit Inatsisartunut oqallisigisassann­gortippara.

 

Kristine Raahauge, Siumup oqaaseqartua:

Upernaakkut 1997-imi Inatsisartut ataatsimiineranni, Naalakkersuisut, Peqqissuseq pillugu nassuiaammit saqqummiussinerannut atatillugu,  Siumumit oqaaseqarnitsinni eqqaavarput, qanoq nukinginnarsitigisoq Pitsaaliunermut siunnersuisartussanit atorfinititsiortornissaq aamma­lu Paarisap pilerseqqinniarneqarnera pitsaaliuinissamut suliniutit ataqatigiissaarneqartarnis-saannut aqqutissiuussisartussatut pingaartikkatsigu nuannaarutigalugu.

 

Tassungalu atatillugu isumaqarluta, pitsaaliuineq aqqutigalugu inuiaat peqqinnarnerusumik inuuneqarnissaannut aqqutissiuineq isumaginniffiit tamarmik suleqatigiissutigalugu ingerlattaria­qaraat, suliniarnermilu innuttaasut suleqatigineqarluartariaqartut. Siumut isumaqarpoq, inuup peqqinnissani nammineq annertuumik akisussaaqataaffigisariaqaraa.

 

Ullumikkullu Paarisa pillugu nassuiaat Naalakkersuisunit saqqummiunneqartoq, Siumumit soqutigalugu pingaartillugulu sammisimavarput. Takusinnaallugulu nuannaarutigaarput suliniu­tissatut pingaartitatut tikkuartorsimasavut ilanngullugit suliniutigineqartunut ingerlanneqarsi­mammata.

 

Nassuiaallu ima oqaaseqarfiginiarparput:

Nunatsinni pitsaaliuinerup siunertaqarluartup ataqatigiissup ingerlaavartullu pisariaqartinneqar­nera, nassuiaatikkut saqqummiussakkut qulakkeerniarneqarnera Siumup taperserpaa.

 

Takusinnaallugillu Nunarsuarmi Peqqinnissaq pillugu Suliniaqatigiiffissuata (WHO) peqqinnis­sakkut siuarsaanermut annertuumik suliaqarnissamut suliassatut Ottawami isumaqatigiissutaata, Naalakkersuisunit isumaqataaffigineqarsimasumut malitsitsitut aammalu Ottawami innersuussu­tigineqartut aallaavigalugit Naalakkersuisut pitsaaliuisitsinissami suliniutissatut anguniagassatut siunniussaanut ukununnga attuumassuteqartut:

 

Hashimik, tupamik aalakoornartunillu atornerluineq ukiut tuusintillit nikinnginneranni annertuu­mik millisarneqassasoq.

 

Innuttaasut imminnut isumagisinnaanerat sumiiffinnilu peqqinnissakkut siuarsaaneq nukittor-sarneqassasut.

 

Nunaqarfinni peqqinnissakkut pissutsit pitsanngorsaavigineqassasut.

 

Suli naartuusunik, inoorlaanik meeqqanillu mikisunik kiisalu tamakku angajoqqaavinik isumas­suineq annertusarneqassaaq.

 

Kissaatiginngisamik naartusarnerit ikilisarneqassasut.

 

Kinguaassiutitigut nappaatit maannakkutut atugaanerat millisarneqassaaq. HIV-p tunillaassuun­nera sapinngisamik killilersimaarneqassasoq, HIV-millu aamma tunillatsissimasunik AIDS-imillu nappaatilinnik isumassuineq pitsanngorsarneqassasoq.

 

Ajunaartarnerit ikilisarneqassasut ikuallattoornikkut ajunaartarnerit ilanngullugit.

Inuttussusermut sanilliullugu ingammik inuusuttut akornanni imminoornerit amerlasisut pillugit pitsaaliuinermik suliat nukittorsarneqassasut.

 

Taamaattumik Naalakkersuisut innersuussutaat, nuna tamakkerlugu pitsaaliuisitsinerup peqqin­nerulersitsiniarnerullu piviusunngortinnissaata qulakkernissaanut iliuusissatut, ersarissumik immikkoortunngorlugit, arfineq sisamanngorlugit/qulingiluanngorlugit, suliaqarnissamut an-nertuummik pisariaqartitatut saqqummiussaat, Siumumit akuersaarparput.

 

Siumumit suliassat pingaarutillit ilaatut annertuutut taarusupparput, ullutsinni ajoraluartumik saqqumilaalersup tassalu meeqqanik inuusuttuaqqanillu ikkatiginnittarneq atornerluisarnerlu.

 

Tassami taamak pineqarsimasut ineriartornerminni timimikkut tarnimikkullu ajornartorsiuteqa­lersarput ilaatigut anigunngisaannakkaminnik.

 

Aammalu ikiaroornartunik atuinerup annertusiartornera ernumanartorqarluinnarpoq, atuisut aammalu atuisimasut inuunerannut nakkarsaataasarnera eqqarsaatigalugu.

 

Suliniuteqarnerni tamani Politiit Pinerluttaalisitsiniarnermillu suliallit peqataasarnerat Siumumit iluaqqutaalluartutut isigigatsigu tamanit atugaanissaa kissaatigaarput.

 

Siumumit pingaartipparput pitsaaliuisitsinikkut peqqinnissakkullu sullissinerni inuup, ilaqutariit nunaqqatigiillu piginnaassusii ilanngullugit iluaqutiginiarneqartarnissaat, ilaatigut sunngiffimmi sammisassaqartitsineq aqqutigalugu.

 

Inuimmi pisussaaffimminnik paasinnilluarsimasut imminnullu akisussaaffimmik tigumminnillu­tik takutitsisut, inoqatiminnut maligassiuisarmata, tamatigut ajunngitsunik tapersersoqatigiillua­lernernillu kinguneqartartunik.

 

Ilaqutariinnik siunnersuisarneq arlalinni aallartinneqarsimasut tapersersorluarneqarnissaa Siumumit pingaartipparput.

 

Ilanngullugu angajoqqaat meeqqamik peroriartortinnerannut akisussaanerpaat, meeqqap paarillu­arneqarnissaanut, oqaloqatigilluartarnissaanut toqqissisimanartumillu atugaqarnissaanut.

 

Taamaattumik Siumup nuannaarutigaa nalunaarusiami pingaartillugu eqqaaneqarmat, ungasin­nerusoq eqqarsaatigalugu kommuunit tamarmik immikkut pitsaaliuisitsinermut siunnersortimik toqqaannartumik innuttaasunut attaveqartussamik atorfinititsiortornissaat, tassami pingaartippar­put piffinni suliniaqatigiit aammattaaq siunnersortimik suliniutinut assigiinngitsunut ataqatigii­saarinerni ikiorluarneqartarnissaat, suliniutit kinguneqarluartunik angusaqarfiulluartunillu angusaqarfiunissaat eqqarsaatigalugit.

 

Nunaqarfiit pillugit Naalakkersuisut allatseqarfianni nunaqarfinnut immikkoortortap pisortatigo­ortumik suleqatigilernissaa Paarisap suliniutigilermagu Siumup iluarilluinnarpaa.

 

Tassungalu atatillugu eqqaarusullugit massakkut Kommuunit arlaqarmata annertuumik pitsaa­liuisitsinissaq pillugu suliaqartunik, nunaqarfittatik ilanngullugit, tamakkua ikorfartoqatigiillutik suliniartut tamatigut tapersersorluinnartariaqarput.

 

Naggataagut Siumup qutsaviginiarpai sinerissami namminneq soqutiginninnertik tunngavigalugu aammalu peqatigiiffiit assigiinngitsut meeqqat, inuusuttut, utoqqasaat utoqqaallu peqqillutik, qaammaasaqarluarlutik  nuannaarlutillu inooqataanissaanik suliniuteqartuartut tamaasa.

 

Taamatut oqaaseqarluta Siumumit Paarisa pillugu nassuiaat tusaatissatut tiguvarput. Suliassanillu ingerlatsisussat tamaasa sulilluarnissaanik kissaallutigit.

 

Anders Nielsson, Atassutip oqaaseqartua:

Pinaveersaartitsinissami peqqinnissamillu siammarsaanissami Inatsisartut Naalakkersuisullu naalakkersuinikkut anguniagaat piviusunngortinniarlugit suleriaasissat siunertamut naleqquttut nassuiaammi matumani ersersinneqartut Atassut-ip pingaaruteqarluinnartutut isumaqartippai.

 

Piviusunngortitsinissamut akisussaaffik Paarisami Peqqinnissamut, Ilisimatusarnermut, Pinngor­titamut Avatangiisinullu Pisortaqarfimmiittumi pinaveersaartitsinissamut ataatsimii-titaliaq suleqatigalugu inissisimavoq.

 

Tamannalu akisussaaffiuvoq annertooq suliarlu isumassarsiullaqqissutsimik, sungiussianermik, suleriartitsinnaanermik aammalu inuiaqatigiinni aporfissaararpassuinik Paarisap naammassisas­saanik paasisimannilluartunik pisariaqartitsisunik piumasaqaateqarfiuvoq.

 

Nassuiaammi erseqqissumik takuneqarsinnaavoq atuagaaqqat qillalaartunik pappiarartallit, allagartarsuit kusanartut kiisalu radiumi TV-milu aallakaatitassiat naatsukullaat atorlugit Paarisami suliarineqartartut naammasineqartannginnerat paasisimaneqarluartoq. Aammattaaq ilungersorluni sulisariaqarpoq. Pinaveersaartitsinermut siunnersortit taamatut suleriaaseqar-nissami pingaarutilerujussuartut inissisimapput.

 

Qaammarsaanermik paasisitsiniaanermillu suliaqarnerit tasisuasunik meterikkaartunik nioq-quteqarnermut assersuunneqarsinnaapput - suliassiisut sulisussallu akornanni tatigeqatigiinnissaq pisariaqarpoq. Tassami suliat  naammassineqartut  qanoq pitsaassuseqartiginerat  aammalu sunniutigisinnaasaat uuttorneqarsinnaanngilluinnarmata.

 

Taamaalilluta nuannaarutigalugu ukiut kingullerpaat ingerlaneranni imigassartornikinneru-lersimaneq uppernarsivarput. Tamanna qaammarsaanermik imaluunniit aningaasat imigassarsiu­tissat ikilisimanerannik pissuteqarpa, imaluunniit allarluinnaat pissutaappat? - Taamaallaat eqqoriaaginnarsinnaavugut.

 

Ernisarnerit amerlasusiannut naleqqiullugu naartuersittarnerit suli amerlavallaarujussuarput.

Tamanna naartuersittarnerup navianaatai pillugit qaammarsaasimannginnermik pissuteqarpa, imaluunniit suli ajornerussagaluarnerluni naartuersittarnerup navianaatai pillugit qaammarsaane­qanngivissimasuuppat? - Tamatumanissaaq taamaallaat eqqoriaaginnarsinnaavunga.

 

Paarisap qaammarsaanermik suliai immikkoortunut immikkut eqqugaasunut - pingaartumik meerarpassuarnut isumagineqannginnerminnik naalliuutilinnut aalajangersimasumik sulini-utaasunut sanilliullugit salliutinneqarsinnaanngillat. Neriuutigissavarput Paarisap meerarpassuit taamatut eqqugaasut immikkut maluginiarumaarai. Qimarnguinni nammineq piumassutsimik sulineq annertoorujussuuvoq, neriuutigissavarpullu tamatuma iserfiginiarnissaa  tapersersornis­saalu Paarisap noqqaassutigissagaa.

 

Qaammarsaanerulli taamaallaat tamanna pilersinnavianngilaa. Maani inersuarmi tamanna eqqaamassavarput. Qaammarsaanerup ajornartorsiutit pinngitsoortinniartussaavai - qaqutigu-innaq peersittarpai.

 

Ajornartorsiutit aatsaat annertoorsuanngoraangata allaalluinnartumik aalajangersimalluinnar-tumillu ikiuiniuteqarneq eqqunneqartassaaq. Tamannalu aningaasarparujussuarnik akeqarpoq.

 

Tamanna pillugu aningaasaqarnerup annertussusissaata inuup piginnaassusia sinnerlugu Paarisap suliaani pingaaruteqarpoq: Aningaasartuuterparujussuit pinaveersaarneqarsinnaapput.

 

Tunngavilersuutissatsialaavorlu pinaveersaartitsinermik suliassanut aningaasat akuersissutissat akuersaartumik qiviassagaanni - suliap qanoq pitsaatigissusissaa sunniutissaalu piumasaqaatiga­lugit.

 

Nassuiaammi oqaatigineqarpoq Paarisa pinaveersaartitsinermik suliaqarnermut Peqqinnissamut Ilisimatusarnermullu Pisortaqarfimmik, Isumaginninnermut Pisortaqarfimmik aammalu Ilinniar­titaanermut Pisortaqarfimmik ataqatigiissitsissasoq. Tassani isumagineqarpoq pisortaqarfinnit taaneqartunit pingasuusunit ilaasortaatitaqartumik ataatsimiititaliortoqassasoq.

 

Tamanna ilutigalugu ingerlavoq Pinaveersaartitsinermi Siunnersuisoqatigiit Paarisamit qulli-unerusumi, taannalu ingerlavoq Peqqinnissamut Ilisimatusarnermullu Pisortaqarfiup ataani.

 

Atassut-mit nipaatsumik qinnutigerusupparput Paarisap suliassavimminik aamma ingerlatsinis­saa - allat susassaqarfippassuit ataatsimeeqatigisassat, tusarniaavigisassat eqqaamasassallu naak akornanniikkaluarluni.

 

Ataqatigiissaarisussatut pilersinneqartoq aqqutigalugu Meeqqat Atuarfiat suleqatigineqassaaq.

 

Meeqqat Atuarfianni ilinniartitsisut ukiorpassuarni paasisitsiniaanermik annertuumik ingerla-taqarsimapput, taamatut sulinerat Paarisap suliassaqarfiisa killinnguaniippoq. Atassut-miit qilanaaraarput Paarisap suliaasa aammalu atuarfinni suliarineqartartut ataqatigiissinneqarnissaat. Soorlumi aamma naatsorsuutigigipput Meeqqat atuarfianni pinaveersaartitsinermi paasisitsiniaa­nerni ilisimalersimasat atorniarneqartarnissaat.

 

Atassut-miit isumaqatigaarput pinaveersaartitsinerup peqqinnerulersitsiniarnerullu piviusunngor­tinnissaannik iliuuserisassatut saqqummiunneqartoq.

 

Nalunaarutip naggataani iliuuserisassatut pilersaarut arlalinnik tapersersoqquneqarpoq. Atassut-miit inassutigissavarput tapersersueqqussutaasut nalilersorluarneqaqqullugit - tamarmimmi pingaaruteqarluinnartuunngillat.

 

Atassut-ip pingaartinneruaa innuttaasut sanngiinnerusutut inissisimasut inuuniarnerisigut qanoq iliuuseqarfigineqarnissaat, tassani pingaartumik meerarpassuit iluamik paaqqutarineqanngitsut.

 

Tamanna pingaarneroqaaq "Paarisa-p nunat tamat akornanni suleqatigiinneq nunat avannarliit eqqarsaatigalugit nukittorsassavaa, kisiannili aamma Canadami Alaskamilu Inuit eqqarsaatigalu­git@ suliniarnissaanit.

 

Taperseeqqusissut kingulleq taanna angalanernik soqutiginartunik kinguneqarsinnaagaluarpoq, Paarisalli sulinermini maani ajornartorsiutaasut suliarisariaqarpai.

Tamakkulu ajoraluartumik amerlaqaat.

 

Suliassinnik iluatsitsilluaqqunaqaasi.

 

Maliinannguaq Markussen Mølgård, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Qujanaq. Nunarsuarmi inuiaqatigiippassuit ukiorpassuarni atugarisaat, ilungersuutigisartagaat, sungiunniapiluugaat, sulilu ajornartorsiutigisartagaat, nuannaarniutit, ukiuni ikittuinnarni nunatsinni atuussimapput. Tassami ukiut kingulliit 50-iinnaat eqqaassagaanni nunatsinni ineriartorneq sukkasimaqaaq, sorpassuit eqqussuunneqarsimapput, uagut kalaallit nammineq piliarinngisagut ilaatigullu paasiuminaatsittakkagut.

 

Taamaattumik Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpugut kialluunnniit tupigusuutigisariaqanngikkaa, uagut inuiattut ullumikkut inuulluarniutinut, nappaatinut, inuiaqatigiinnilu ajornartorsiutinut imaannaangeqisunut annertuumik sorsugassaqarnerput. Ilami inuiaat allat ukiorpassuit ajornar­torsiutigisatik, suli qaangersimaqqajanngilaat, naak uatsinnit sivisuneroqisumik akiuiniarnissa­minnut periarfissaqarsimagaluarlutik.

 

Inuit Ataqatigiinniilli isumaqarpugut naammanngitsoq tamanna utoqqatsissutigissallugu. Allat isumalluutiginagit ajornartorsiutigut qaangerniartariaqarpagut, pingaarnerpaavormi sukkulluun­niit oqarsinnaalluni: uagut una nammineq aaqqinniarparput, oqarani: ikiunngikkutsigut aaqqinna­vianngilagut.

 

Tamannalumi patsisaaqataalluni Inuit Ataqatigiit naalakkersuisooqataaneranni l985-imi PAARI­SA pilersinneqarsimavoq, inuiaqatigiinnilu iluaqutaasumik paasisitsiniaanermik annertuumik suliaqarsimalluni. Ukiulli kingulliit PAARISA atorunnaarsinneqaraluarsinnarluni maanna pimoorussamik ingerlateqqinneqalernera Inuit Ataqatigiinnit sakkortuumik tapersersorparput.

 

Paarisa suliassanik ulikkaarpoq, pimaveersaartitsinerit peqqinnissakkut, isumaginninnikkut, pinerluttaalisitsinikkut, imminortarnerpassuillu akiorniarnerisigut. Soorunami Paarisap suut tamaasa suliarisinnaanngimmagit pisariaqarluinnarpoq, sumiiffinni kommunit nunaqarfinni aqutsisut, peqqinnissaqarfik, politeeqarfiillu aammalu peqatigiiffiit suleqatigilluarnissaat.

 

Ullumikkut inuiaqatigiinni aningaasarpassuit nukippassuillu atorneqartarput, nappaatit ajortereer­sut, pinerluutillu annertusereersut aatsaat qanoq iliuuseqartoqarnialersarmat. Ilami ukiuni kingullerni pisartut, imminornerit, kinguaassiutitigut atornerluinerit, pinerlunniartarnerit, ikiaroornartumik eqqussuinerit, hiv-millu tunillatsissimasut amerliartuinnavipput.

 

Tamakkulumi isiginngitsiisaaginnarneqarsinnaanngillat. Tamatumammi takutippaa, inuttaasunut atugassarititaasut eqqarsaatigalugit, inuiaqatigiit aaqqissuussaanerat annertuumik akornuteqartoq, aqutsinerlu pitsaanngitsoq.

Ukiorpassuarnimi inuiannguani uagutsinni, Europamiut kulturianut assigunngilluinnartumik kultureqartuni, Europamiut periusitoqaat eqqussorneqartuarsimapput, uagullu annermik isigin­naartuusimavugut, malinnaaniapiloorluta. Taamaattumik apeqqummi matumani pingaaruteqaqi­sumi annertoqisumilu Inuit Ataqatigiinniit pimoorussilluta suleqataarusuppugut, isummersueqa­taarusullutalu.

 

Nalunngikkaluarlugulu sumiiffinni ataasiakkanni pinaveersaartitsinerit ukiuni arlaqalersuni ingerlalluartut, suli annertusartariaqartut ajornartorsiutit annertusiartornerisa takutippaat.

 

Aningaasarpassuilli atugassiissutaasut qanoq atorneqassappat? Ajornartorsiutinuna suna sorlari­gaat? Aningaasaliissutaasut naammappat? Qanorlu iliorluta qaangiiniassaagut?

 

Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpugut, naak ajornartorsiutit imaaliallannarlugit qaangerneqarsin­naanngikkaluartut, ungasissoq eqqarsaatigalugu anguniagalimmik siunnisilluni ingerlatsisoqar­tariaqarpoq. Oqarluta ukiuni tulliuttuni suna angorsupparput, aamma qanoq? Naak kattorsaanerit pinaveersaartitsinerillu inersimasunut annertuumik tunngagaluartut, piffissaq ungasinnerusoq isigalugu eqqarsassagutta meerartatsinniit, inuusuttuarartatsinnut annertuumik qanoq iliuseqar­tariaqarpugut.

 

Angajoqqaallumi tamatumani peqataatinneqartuarnissaat pisariaqarpoq. Sumummi iluaqutaassa­va meeraq inuusuttuararluunniit atuarfimmi  oqaluukkaanni pujortassanngilatit, imigassaq ulorianarpoq il.il. angerlarsimaffimmi tamakku annertuumik atugaappata?

 

Taamatut pinaveersaartitsiniarnermi ajornartorsiutaasartut sorlai suunersut ilisimanngikkaanni, qanorluunniit iliortigigaluaraanni ajornartorsiut qaangerneqarsinnaanngilaq. Inuiaqatigiit atukkamikkut taama assigiinngitsigisunik atugassaqartillugit, atugarissaartut atugarluttullu assigiinngissutaat taama ersaritsigitillugit, toqqisisimasumik inuunissaq nassaarineqarsinnaanngi­laq.

 

Inissaaleqinerit, suliffissaaleqisarnerit, ilinniarnissamut itigartitaasarnerit atuutsillugit ajornartor­siutit atuuttuassapput. Nalunngilluinnarparpullu tamakku ullumikkut imaaliallaannaq oqaannar­luta qaangersinnaanagit. Pinaveersaartitsinermik suliaqartut suliaat suliassatullu pilersaarutaat kusanartut nalunaarummi atuarneqarsinnaapput.

 

Tamannali naammanngilaq. Imaalisariaqannginnattami pinaveersaartitsinermik suliniarnermik aallartitsigatta, taava ajornartorsiutit qaangissavagut. Inuiaqatigiinni ajornartorsiutit aallaavii isigisariaqarpagut aaqqiiviginiartariqarlugillu. Ilaqutariit atugaat pitsanngorsartariaqarput, ullumikkummi meeqqat sulili milullutik angajoqqaatik qimattariaqartarpaat, ullullu ilarujussua takussanagit.

 

Unnulernerani angerlaraanni  meeqqat qasoreersut, namminerlu qasulluni, igaassat errortassat illullu ilua sammisariaqartarput, taava unnuttaraaq meeqqallu innarlutik.Taamaalilluni angajoq­qaat meeqqallu attaveqatigiinnerat annikkillisinneqartarpoq meeqqalli ukioqanngitsunnguusut. Ullumikullu inuusuttorpassuit angajoqaallumi oqaatiginiartarpaat imminut attaveqanngippallaar­lutik.

 

Angajoqqaat immikkut, inuusuttuaqqalu immikkut inuuneqartutut ilersarput, naak oqaloqatigiin­nissat attaveqatigiinnissallu piffissami tamatumani pisariaqarnerpaasartut. Tamakkulu kinguneri­sarpaat naartuersittarnerpassuit, ikiaroorniaalunnerit, kinguaassiutitigut nappaatit il.il.

 

Angajoqqaammi aamma inuiaqatigiit atuarfillu kisiat isumalluutigisariaqanngilaat. Akisussaaf­fimmi annerpaaq angajoqqaaniippoq. 

 

Aammali soorunami ataatsimoorussamik inuiaqatigiinni qanoq iliuuseqarniarnissaq pinngitsoor­neqarsinnaanngilaq, taamaattumik Inuit Ataqatigiinniit nuannaarutigaarput, kissaatigisatsitut komuunit ataasiakkaat kisimik pinnatik, kommuunilli piumasut tamarmik pinaveersaartitsiner­mik siunnersortimik atorfinitsitsinissaminnut neqeroorfigineqarmata. Tamatumanilu aamma neriuutigaarput peqqinnissaqarfik isumaginnittoqarfiit atuarfiillu suleqatigiinnerisigut, annertu­nerumik ilaqutariinnut siunnersuisarnerit ingerlanneqalerumaartut.

 

Tamatumanilu Inuit Ataqatigiinniit pingaaruteqartutut taasariaqarsoraarput, illoqarfiit pinaveer­saartitsinermik ingerlatsinermik sungiussisimareersut imaluunniit Paarisamik ingerlatseqataasut, illoqarfinnut aatsaat aallarnisartunut ornigullutik aallarnisaaqataasinnaanissaat periarfissiuutaria­qartoq. Maluginiarparpullu soorlu Qaanaami immikkut taama iliortoqarsimasoq.

 

Aasianni suliniutit arlalissuit ingerlanneqartut maluginiarparput, aliikkusersoqatigiittarnerillu saniatigut peqatigiiffiit suleqatigalugit iliuuseqartarnissat suliniutigineqarlutik. Nuannaarutigi­sariaqarsoraarpullu Nuummi aallartissimasaq alianartumik nalaataqarsimasut nukittorsaqatigiit­tarfiat aamma Aasianni pilersinneqarsimammat. Tassami ajornartorsiummik imaannaanngitsu­mik nalaassineq puiguinnagassaanngilaq nipangiutiinnagassaananilu.

 

Taamaattumik qaangiiniarnermi nukittorsaqatigiittuarnissaq pisariaqarpoq. Taassuminngalu namminneq piumassutsiminnik maanni Nuummi aallarniisimasut Inuit Ataqatigiinniit annertuu­mik nersortariaqartutut isigaagut. Ilami tamatumani nukippassuit atortariaqartarmata, inuiaqati­giinni tarnip pissusaannik ilisimasalinnik amigaateqarfioqisumi.

 

Inuit ajornartorsiuteqalernermik annaasaqarnermilluunniit misigisaqarsimasut pillugit, nalu­naarummi oqaatigineqarpoq, alloriaqqinnissamut suleqatigiisitamik pilersitsisoqarsimasoq, nalunaarusiortoqareerpallu naalakkersuisunut aalajangiiffigisassanngorlugu saqqummiunneqassa­sut.

 

Inuit Ataqatigiinni isumaqarpugut apeqqummi matumani taama pingaartigisumi naalakkersuisut kisimik pinnatik, Inatsisartut tamarmiusut peqataatinneqartariaqartut. Ajornartorsiummi Naalak­kersuisut kisimik piginngilaat inuiaqatigiilli tamatta attorneqaatigisarparput.

 

Maanna suliniatigiiffiit Kisimiinngilatit, immikkullu annaasaqarsimasunik suliniaqatigiit namminerisaminnik sulinerat inuiaqatigiit politikerit pisortaqarfiillu tapersersornerusariaqarpaat. Ullumikkummi akisussaaffik annertooq taakkununnga tunniunneqatutullusooq pisimavoq, taakkulu illoqarfiit ilaannaani ingerlapput. Ilami assersuutigalugu tupannartumik annaasaqartartut sinerisammi annertunerusumik oqaloqateqarnisssaminnut periarfissaqarneq ajorput, oqarasuaat eqqaasanngikkaanni.

 

Taakkulu qanoq iliuuseqarfigineqanngikkaangata aamma suli ajornerusumik kinguneqarsinnaa­neri takorloorneqasinnaalluni. Taamaattumik tamatumani ersarinnerusumik politikkeqarnissaq pisariaqarpoq. Naak nalunngikkaluarlugu imminortarneq akiorniarlugu pikkorissaasoqarsimasoq, suli annertunerusumik siunissami iliuuseqarnissat pisariaqarput. Pinaveersaartitsinermummi siunnersortit kisimiillutik sorpassuit ataatsimut suliarisinnaanngilaat. Taamatullu tarnikkut napparsimanerit nanertuuteqarnerillu peqqinnissaqarfiup ataaniipput, suliniarfigineqartariaqarlu­tillu.

 

Taamaattumik sakkortuumik misigisaqarsimasut annaasaqarsimasullu katsorsarneqartarnissaat eqqarsaatigalugu, tamakkuninnga aallutaqartut aaqissuussamik, ukiunullu arlaqartunut ingerlan­neqartuartussamik pikkorissartinneqartuarnissaat pingaaruteqarluinnartuuvoq. Taamaaliortoqann­gippammi suliat kusanartumik naammassineqarnavianngillat.

 

Pinaveersaartitsneq eqqarsaatigalugu Paamiuni maluginiarparput malunnaateqarluartumik suliniarneq aallartissimasoq. Inuusuttuaqqanut inuulluarniutit ulorianarnerinik oqaassiinnarani, illuatungaani sammisassanik neqerooruteqarneq pineqarpoq. Tassami timigissartarfik nukissas­sartarfittalik pilersinneqarsimavoq, anaanat angerlarsimaannartut naapisinneqartarput, aasaanera­nilu imaaliallannaq angalasinnaanngitsut asiarnissaannik periarfissinneqarsimapput, ilaatigut asiaannaratik aserorterisarneq qinngarsuisarnerlu pillugit oqallinnertalimmik aasamut aasarsior­tinneqassallutik.

                           

Sisimiuni ukiuni arlalinni pinaveersaartitsineq eqeersimaartumik ingerlanneqartoq tamanit ilisimaneqarpoq, Sisimiormiullu misilittagaasa nunatta sinnerani aamma ilinniarfiginissaat piukkunnartuuvoq ingerlanneqartarlunilumi. Tassalu nuannaartunanngitsuunngillat illoqarfiit tarnip pissusaannik ilisimasalinnik atorfeqartitsisut.

 

Inuiaqatigiinnimi taama annertutigisunik ajornartorsiuteqarfiusuni pisariaqarluinnarpoq minner­paamik illoqarfiit tamarmik tarnip pissusaannik ilinniarsimasumik atorfeqartitsinissaat. Kom­muunilli ingammik minnerusut akissaqanngillat tamakkiisumik atorfinitsitsinissamut, taamaattu­mik ingammik taakkunani qanoq ilisamik peqqinnissaqarfik, atuarfik komuunimimilu isumagin­nittoqarfik ataatsimoorussamik atorfinitsitsisinnaanissaat pimoorussamik pilersaarusiorneqartari­aqartoq Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpugut. Soorlu aamma tamanna siorna Inatsisartunut apuussimagipput, ulloq manna malunniutaasumik kinguneqanngitsumik.  

 

Kommuunini assigiinngitsuni suliniuterpassuit aamma allat soqutiginarput tapersersornarlutillu. Matumanilu nuna tamakkerlugu qaammarsaanerit eqaassagaanni ukiuni kingullerni pisimasut eqqaalaasavagut. Tupaallaatigaarput siorna CD-liortitsisoqarsimammat 250.000 kr.-inik tapikka­mik.

 

Taannalu inuiaqatigiinnut annertunerusumik nittarsaanneqanngilaq oqariartuutaaneralu suuner­soq iluamik paasineqarani. Minnerunngitsumillu taamatut aningaasaaliisoqarsimatillugu paasiu­minaappoq CD-eq taanna maanna tuniniarneqarmat ullumikkut saqqummertartut imikkut tapigaanngitsut akeqatigalugit.

 

Suna tamatumani taava anguneqarpa?

 

Taamatut tapiisarnerit immaqa sunniuteqarnerusumik oqariartuuteqarnerusumillu ingerlanneqar­sinnaagaluarput, isiginnaartitsisartunik nuna tamakkerlugu takutitsiartortunik angalatitsinikkut. Taakkulu immaqa oqallisissiamik isiginnaartitsisinnerisigut, oqallinnermik kingunilimmik tigussaasunillu iliuuseqarnermik.

 

Atuipilunneq pillugu nuna tamakkerlugu tusagassiutitigut, tv-kut radiukkullu, inuppalaartunik amiilaarnartuniunngitsoq paasisitsiniaanerit pisariaqarput. Atuisut pineqartullu paasisinnaasaan­nik, ersarissunik ullumikkumut naleqqussakkanik.

 

Peqqinnissamut ataatsimiititat pinaveersaartitsinermi aamma pingaaruteqarluinnartuupput. Soorlulu naalakkersuisoq saqqummiinermini aamma oqartoq, ataatsimiititaliat tassaasut pinave­ersaartitsinermik siunnersortimut suliniarfiusariaqartunik paasisitsisartussat. Maannali taakku ukiuni kingulerni sumiiffinni amerlaqisuni ingerlasimanngillat. Tamannalu pillugu Inuit Ataqati­giinniit, tassa Lars Sørensen-i, ukioq ataaseq sinnerlugu matuma siorna siunnersuuteqarsimagalu­arpoq taakkua sumiiffinni peqqinnissamut ataatsimiititat pikkorissartinneqarnissaanik, partiinit tamanit akuersaarneqartumik.

 

Tamannali ulloq manna tikillugu suli pisimanngilaq, suliallu arriisaarunneqarpallaarnera pillugu, matumuuna Inuit Ataqatigiinniit peqqinnissaqarfimmut avoqqaarliuteqarniarpugut. Nalunaarusia­milu oqaatigineqarpoq taakku l998-ip ingerlanerani katitigaaneri nalilersorneqarumaartut. Soormi inatsisartunilli saqqummiunneqarmat piareersarneqarlutik aallartissimanngillat? Maan­naami komuunimut qinersinermiit ukioq ataasinngulereerpoq taakkulu ingerlalluarnissaat pisariaqarpoq sumiiffinni peqqinnisaqarnikkut pinaveersaartitsinikkullu aallussilluartoqassappat.

 

Tupap imigassap ikiaroornartullu ajornartorsiutaanerisa akiorneqarnissaat anguniarlugu nutaamik eqqarsarluta iliuuseqartariaqarpugut. Tusagassiutit inatsisartunit aningaasaliiffigisartakkagut suleqatigalugit, tupatorpallaarsimalluni kræfteqalersimasunik ulorianarneranillu qanimut nassuiaasinnaasunik aallakaatitassianik itisilerisunik suliaqartoqartariaqarpoq. Nunanit allaninn­gaaneersuuniunngitsoq, nunatsinniilli ullumikkut piviusunik aallaaveqartunik. Aamma taamanna ikiaroornartoq, imigassarlu eqqarsaatigalugit pisariaqarpoq. Inuit qanimut tikillugit misigisatik, taakkulu atornerisigut ajoqutigilersimasatik nassuiaateqarfigisariaqarpaat.

 

Ilami isiginngitsuusaaginnarneqarsinnaanngilaq imigassamik ikiaroornartumillu ataatsikkoorus­sillutik atornerluisut ilaat ima ajortigisarsimammata nunatsinni katsorsarneqarsinnaanatik, Qallunaat Nunaannut aallartittariaqartarlutik. Taakkulu saniatigut Dronning Ingrid-ip napparsi­mavissuani ikiaroortarnerup kinguneranik tarnimikkut napparsimalersimasunik kattorsaasarnissat pisariaqalersimallutik.

 

Taamaattumik tamakku ulorianaataat suli annertunerusumik paasisitsiniutigineqartariaqarput, siunissami aningaasarpassuit katsorsaanernut atortariaqalissanngikkutsigit.

 

Taakkununnga tunngatillugu Naalakkersuisut imigassaq ikiaroornartorlu pillugit siunnersuisoqa­tigiinnik ukioq manna pilersitsinialersaartut oqaatigineqarpoq. Paaserusunnarporlu taakku kikkunnik inuttaqassanersut?

 

Inuit Ataqatigiinniit kinguaassiutitigut nappaatit amerliartortuarneri maluginianngitsuunngilagut, assullu aarleqqutigisariaqakkatut isigalugu HIV-mik tunillatsissimasut amerleriarsimaneri. Taannaanngitsoq aammami klamydiamik, gonoremillu tunillatsittartut ukiuni kingullerni ikiliartunngilluinnarmata. Taakkulu saniatigut naartuersittarnerpassuit takutimmassuk imminut illersunngippallaarneq.

 

Taamaattuumik soorlu ukiarmi Nunamed-imi, tassa nakorsat ataatsimeeruartitsinerini, nakorsat ilaata misissuissimanermini aarleqqutigisaa Inuit Ataqatigiinniit aamma aarleqqutigaarput. Tassa taamatut illersuuteqarani atoqatigiittarnerit annertunerujussuisa kingunerinik hiv-mik tunillatsis­simasut amerleriapiloorsinnaanerat. Taamaattumik matumani sakkortuumik kaammattutigeru­supparput inuusuttuaqqat inuusuttullumi orniguttarfiini tigoriaannarnik usuup puuinik peqaler­nissaq. Ullumikkummi tamakku pisiarinngikkaanni napparsimavinnut aalleqqaarluni pisariaqar­tarmata.

 

Manna iluatsillugu Inuit Ataqatigiinniit apeqqutigerusupparput HIV-mik tunillatsissimasut pisortaqarfimmiit suliniarfigineqarneri qanoq ingerlanneqarnersoq? Tassami allaat tusartaleratsi­gu maani suliniarfigineqarnertik naammaginagu nunatsinniit qimaguttariaqalertarsimasut. Naalakkersuinikkummi isumagilluarneqarnissat pisussaaffigineqartariaqaraluarmat.

 

Taassuma saniatigut apeqqutigissavarput nunatsinni AIDS-imut aningaasaateqarfik ukioq manna pilersinniarneqalersaartoq, sumut qanorlu atussanersoq? Kikkullu aningaasaataasut qanoq atorneqarnissaannut aqutsisuussanersut?

 

Kinguaassiutitigut atornerluisarnerit pillugit qaammarsaanerit Inuit Ataqatigiinniit isumaqatigaa­gut, taakkuli aamma malitseqarnissaat pisariaqarput. Kinguaasiutitigummi atornerlugaasimasut tarnimikkut sakkortuumik attorneqartarput taamaattumillu aamma katsorsarneqartariaqartarlutik. 

 

Taamaattumik qammarsaasoqaannarani malitseqartinneqartariaqarpoq, taamatullu immikkut katsorsaanermik sammisaqartussat pikkorissartinneqartuartariaqarput.

 

Imigassamik ajornartorsiuteqartut kattorsartinneqartarfiat Qaqiffik atorluarneqartoq Inuit Ataqatigiinniit maluginiarparput. Aammalu Ilulissani immikkoortortaqalernissaa Naalakkersui­sup siunniussimagaa. Ilulissaniinnissaanut suna patsisaava? Tassami ilisimanngilarput komuunit allat taamatut neqeroorfigineqarsimanersut, siammasissumillu aaqqissuussinerit ingerlassappata illoqarfinni ataasiakkaani eqiterinerit naammaleraluarput, aammami nalunnginnatsigu illoqarfiit eqiteruffiusut inissaqarniarnikkut ajornartorsiuteqartaqisut.

 

Aammattaaq Inuit Ataqatigiinniit Qaqiffimmiittarsimasunit 307-init qassit iluatsissimanersut, qassit uteqqittariaqartarnersut, qassillu tunniutiinnartarnersut paaserusupparput. Soorunami nuannaarutigaarput katsorsarneqartartut iluatsittartut tusartaratsigit, aammalu katsorsarneqartuin­naanngitsut aammali ilaqutaat periarfissinneqartarmata. Kisiannili periusaasup ineriartortittuar­nissaa, nunatsinnullu naleqqussaajuarnissaq Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpugut, naleqqussaaju­artoqassasoq Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpugut.

 

Imminortarnerit nunatsinni ajornartorsiutit annerit ilagilluinnarpaat. Imminut aperisariaqalerpu­gut, sooruna inoqatinnguagut ikinngutigut ilimaginngilluinnakkagut allaat taama kinguneqartitsi­sartut? Inuunerup tunissutaanera erlinnarneralu paasisimannginerpaat?

 

Ajornartorsiutinik qaangiiniarsinnaanermik ilisimasaqanngippallaannginnerpugut, sanngiippal­laarnerpugut? Sunaana qamani ilutsinni amigaatigigipput. Ilami inuiaqatigiit peqqissut taama annertutigisumik imminortarnermik eqqorneqarnavianngillat.

 

Naalakkersuinikkut pimoorussamik quppersaqaliornerinnaanngitsumik iliuuseqartoqartariaqaler­poq. Sorpassuit pilersiortoraluarutsigit ajornartorsiutip sorlaa paasinngikkkutsigu kinguneqarlu­artumik qaangernavianngilarput.

 

Taamaattumik tamanna pillugu sukumiisumik paasititsiniaanerit paasiniaanerit misissuinerillu ingerlanneqartariaqartut Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpugut.

 

Taakkulu suliniutit saniatigut ilisimasat malillugit imminortartut inuusuttuunerusarmata, taakku pillugit annerunerusumik SORLAK-p SUKORSEQ-llu ilaasortaminnut suliniuteqarnerunissaat oqallinnernillu ingerlataqarnissaat Inuit Ataqatigiinniit kaammattuutigerusupparput, taassami taakkuusariaqaraluarmata qanimut ajornartorsiutinik ilisimannittut sullisserusuttullu. Ajornaqaaq qaangiiniarnermi nukiit tamaasa atorniartariaqarput.

 

Naggasiullugu ajuusaarurtigalugu Inuit Ataqatigiinniit avoqqaarissavarput matumani nalunaaru­siami malunnarmat pisortaqarfiit pingasuusut tassalu peqqinnisssaqarfik, isumaginnittoqarfik, atuartitaanermut kulturimut ilageeqarnermullu pisortaqarfik suleqatigiissinnaasimanngimmata. Apeqqutinimi taama pingaaruteqartigisuni imminullu atassuteqartigisuni minnerpaamik pisorta­qarfiit taakku suleqatigiissimasariaqaraluarmata, soorlu naalakkersuisunngortitsinermi tamanna aamma kusanasaarlugu oqaatigineqaraluartoq.

 

Taamatut oqaaseqarluta apeqqut manna annertoqisoq Inuit Ataqatigiinniit oqaaseqarfigaarput, innersuussutittalu piviusunngortinniarnerat malinnaavigalugulu suleqataaffigerusullugu, kiisalu aamma PAARISA-p siunissami sulilluarnissaanik kissaallugu.

 

Bjarne Kreutzmann, Akulliit Partiiat:

Inatsisartuni siornatigut kissaatigisimavarput pinaveersaartitsinermi peqqinnerulersitsiniarnermi­lu sulianik ataatsimoortumik takussutissinneqarnissaq. Naak nassuiaat peqqinnissanut Ilisimatu­sarnermullu pisortaqarfiinnarmit suliarineqarsimagaluartoq oqaatigisariaqarpoq, oqaluttuarisaa­nermik aamma anguniakkanik annertunerusunik takussutissiisoq.

 

 Sunngiffimmi sammisassaqartitsinermut aalajangersimasunik atugassanik kommuninut ataatsi­moortumik tapiissuteqarnissamik, itigartinneqarsimasumilli, siunnersuuteqarsimalluni. Naak tamanna qinigaaffiup matuma siuliani pisimagaluartoq, assorsuaq nuannaajallannarpoq 1998-mi aningaasanut inatsimmi Paarisamut aningaassaliissutit qaffannerisigut qullakkeerneqarsimam­mat, kommunit tamarmiusut neqeroorfigineqarnissaat, pinaveersaartitsinermut siunnersortimik atorfinitsitinissaannut, akissarsiaasa affasa nalingannik qitiusumik pisortaqarfimmiit tapiiffigine­qarlutik.Matumuuna oqaatigissavara nuannaarutigigakku, taamatut paasinnilluni iliuuseqarneq, naak ukiut arlallit siunersuuteqarnermiit qaangiukkaluartut. Oqartoqartarpormi kingusinaarneq sunngivinnermit pitsaanerusoq.

 

Taamanikkut tunngavilersuutima ilagaat kommunini sipaarniartoqaleraanga, eqqorneqarajun­nerusoq tassaammat, aammami suli taamaappoq, sunngiffimmi sammisassaqartitsineq. Taanna piuminarnerusarmat sipaarfiginiassallugu. Meeqqat atuarfiini atuartitsineq nammineq eqqorne­qassanngippat. Sunngiffimmi sammisassaqartitsineq Akulliit Partiiata pingaartilluinnagaassa ilagaat, .isumaqaratta akissussaaffimmik tunussinertut isigisariaqartoq, meeqqat inuusuttuaqqallu illersorneqanngippata.

 

Tassami Akulliit Partiianni isumaqaratta, pingaaruteqarlluinnartoq imminut naalakkersinnaaneq, peqqinnissaq ileqqorissaarnissarlu eqqarsaatigalugit isumannatsumik patajaatsumillu periaase­qarnissaat. Akulliit Partiiat isumaqarpoq inuusuttut periarfissinneqassappata sunngiffimmi sammisassatitsineq aqqutissaasoq. Taammaattumik assut nuannaajallannarpoq Paarisamut aningaassaliissutit qaffanneqarnerisigut sunngiffimmi sammisassaqartitsinermut aalajangersima­sunik atugassat akuersissutigineqarmata.

 

Naggasiullugu oqaatigissavara nuna tamakkerlugu, tassami tamarluinnatta eqqarsaatigaluta, pinaveersaartitsinerup peqqinnerulersitsinerullu piviusunngortinnissaata qulakkeernissaanik iliuuserisassanik saqqummiusissutip naggataani Naalakkersuisut siunersuutaat tapersersorakkit. Taamatut oqaaseqarlunga nassuiaat tusaatitut tiguara.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Peqinnissamut, Ilisimatusarnermut, Avatangiisinullu Naalakkersuisup Paasisa pillugu nassuiaat saqqummiussaa pillugu Kattuseqatigiinniit imatut oqaaseqarniarpunga. Pisariaqarluinnarpoq nunatsinni pinaveersaartitsinermik suliaqarnerup annertusarneqarnissaa. Taamaammat ilaatigut inatsisartuni siusinnerusukkut pinaveersaartitsinermut siunnersortinik kommuuneqarfinni tamani Namminersornerullutik Oqartussat atorfinitsitinissaat siunnersuutigisimagaluarpara, kisiannili taammaallaat allakatigut taamanikkut akineqarlunga.

 

Soorlu taamanikkut siunnerssuuteqarninnut atatillugu ilaatigut eqqaagiga nunatsinni kommunit amerlanerit pinaveersaatitsinermut siunnersortinik atorfinitsitisoqarsimagaluartoq, Namminersor­nerullutik Oqartussat anigaassaleeqataaffigisaannik, kisiannili Namminersornerullutik Oqartussat aningaasalersuinerat maanaannaq unitsinneqarmat, kommunit amerlanerit akissaarullutik siunnersortit ilaat soraarsittariaqarsimavaat. Taamaalillunilu pinaveersaartitsinermik suliaqarni­araluarneq maangaannaq amerlanertigut kipineqarsimalluni. Qujanartumilli maanna annerusumik paasineqalerpoq, pinaveersaartitsinermik suliaqarnerup qanoq pisariaqartigissusia aammalu qanoq pingaaruteqassusia.

 

Taammattumik Kattuseqatigiinniit kaammattuutigissavarput Inatsisartut kipeqattaangitsumik ataavartumillu pinaveersaartitsinermik suliniutinut siunnersortinullu atorfeqartitsinerit aningaas­salersorneqarnerat kommuneqarfinnut tamanut assigiimmik atortinneqarnissaat aalajangiusimaq­qullugu. Tassami nunatsinni inuttut ajornartorsiuterpassuit ersarereerput aammalu ajoraluartumik ikiliartunngitsut. Qaangerniarlugit ataavartumik tamakkiisumillu suliniuteqarnisssaq pisariaqar­luinnarmat. Nunatsinni pinaveersaartitsinermik suliaqarnermi anguniagassat siunniunneqarsima­sut pimoorullugit anguniarneqarnissaat Kattuseqatigiinniit tamakkiisumik tapersersorluinnarpa­vut, minnerunngitsumik pinaveersaartitsinermi siunnersuisoqatigiit anguniagassatut aalajangius­simasaat, tassaasut meeqqanik isumaginninnerup pitsaanerulersinneqarnissaanut tunngasut.

 

Pingaartumik meeqqanik kinguaassiutitigut atornerluineq samminerullugu aammalu nunaqarfinni isorliunerusunilu peqqinneq pillugu sulianik annertusaanissaq. Kiisalu imigassamik, tupamik ikiaroornartumillu atornerluineq pillugit paasisitsiniaanerup annertusarneqarnissanik tunngasut. Aammalu kommunini peqqinnisamut ataatsimitaliat inuttalersugaanerisa suliassaqarfiisa piginnaatitaaffiisalu naliliiffigineqaqqinnissaat Kattusseqatigiinniit pisariaqarsoraarput. Tassami ataatsimiitsitaliap pineqartut siusinnerusukkut sundhedkommisioneqarallarmat, kommisioni pisinnaatitaaffeqarnerulluni sulisarsimagaluarpoq.

 

Allaat imatut aalajangiisinnaatitaalluni neriniartarfinni, kalaalimeerniartarfinni assigisaannilu peqqinnissamut tunngasunik malittarissasanik unioqqutitsisoqartillugu matusisinnaatitaallutik il. il. Taamaattumik kommunini peqqinnissamut ataatsimiitsitaliat pitsaanerusumik eqaannerusu­millu sulisinnaanissaat anguniarlugu, pissutsinik naleqqussaasoqartariaqarpoq. Aamma nalune­qanngilaq kommunini arlalinni maannakkut SSPK-t ingerlanneqarmata, naak tamatuma saniati­gut kommunini taakkunani peqinnissamut ataatsimiitsitaliat SSPK-p suliaassa ilaannik suliaqara­luartut kisiannili pissutsit ataatsimut isigigaanni, oqaatigisariaqarpoq ilumut pitsaanerunnginner­soq SSPK kommuninilu peqqinnissamut ataatsimiitsitaliap suleqatigiilluarnerulerlutik imminnut kattutsinneqarpata, taamaalilluni nukinnik atorfissaqarteqisaminnik atorluaaneq pilersinneqassa­galuarmat.

Ukiuni makkunani Kalaallit Nunatsinni ilaatigut nakorsassaaleqinerujussuup kingunerisaanik kommunini peqqinnissaq pillugu ataatsimiitsitaliat tamakkiisumik sulisinneqanngillat. Malerua­gassammi atuuttut naapertorlugit peqqinnissaq pillugu ataatsimiitsitaliat inuttalersorneqarneri illoqarfigisami peqqinnissaqarfik pisussaavoq, ataatsimiitsitaliap aalajangigaasa piviusunngortin­neqarnissaa isumagissallugu. Soorlu peqqinnissaq pillugu ukiumoorumik pilersaarusiap avam­mut saqqummiunissaa il. il. Taamaaliornissarlu arlalitsigut aporfissaqartarpoq. Soorlu ilisimane­qareersutut peqqinnissaqarfimmi inuttassaaleqineq, allarpassuillu ajornartorsiutaasut akimmiffiu­sarmata.

 

Peqqinnissaq pillugu kommunini ataatsimiitsitaliat pimaffigineqarput ukiut tamaasa peqqinnis­saq pillugu kommunini suliniutissaminnik pilersaarusiortassasut. Tamannali naamaginartumik naammassineqassappat, pisariaqarluinnarpoq, kommuunini peqqinnissaq pillugu ataatsimiitsitali­at allaffissornikkut pitsaasumik isumagineqarnissaat. Tassami kommunini takornartaanngimmat peqqinnissaq pillugu pilerssarusiat, ilaatsigut kusanartumik suliat, tamatigut innuttaasunut apuunniarneqartanerat ajornakusoortuusartoq. Paarisap atornerluinnernut tunngasut pillugit ukioq mannamiit allartittumik suliniutigisimasai tamakkiisumik Kattusseqatigiinniit tapersersorpavut. Aamma Qaqiffiup avannaani immikkoortortaqalernissaanut tunngasut.

 

Kalaallit Nunatsinni tupa pillugu paasisitsiniutit tassungaannaq killinnatik ingerlaavartariaqarput. Tupamik atuinerujussuatsinnut pissutsit sukumiisumik paasiniaaqqissaartariaqarput. Nalunaaru­siamimi ersersinneqarpoq Kalaallit Nunatsinni inersimasut akornanni 70%-t pujortartuusut. Takorloorsinnaavarpullu tupamik patsiseqartumik kræfteqalersussat ukiuni makkunani aggersu­nilu peqqinnissaqarfimmut qanoq sulisoqarnikkut, minnerunngitsumillu aningaatigut kinguneriu­maagai annertutigissanersut. Taamaattumik pisariaqarpoq tupamik atuinerup kingunerisaanik nappaatit pilersartut pillugit paasisitsiniaassuarnissaq.

 

Ikiaroornartumik naammaanermillu pinaveersaatitsineq pillugu Paarisap ukioq manna paasisitsi­niaalluni aallutai tamakkiisumik tapersersornarput. Naak nunatsinnut ikiaroornartumik aamma eqqussineq inerteqqutaagaluartoq. Nalunngilarput ajornartorsiut, taanna annertusereersimasoq, taamaattumik Namminersornerullutik Oqartussat ajornartorsiummik qaangiiniarnermik suli annerusumik iliuuseqarnissaat anguniartariaqarpoq. Ukiunilu makkunani ikiaroornartumik nunatsinnut eqqusseriartarneq politiit tungaaniit annertuumik suliniutigineqartoq tapersersortuar­tariaqarpoq. Taamaattumik akiuiniarnermi suliniutit ingerlaannarnissaat qulakkeertariaqarput.

 

Paarisap atuagassiaata akuttunngitsumik saqqummeqqittalernera naammagisimaarparput iluarisimaarparpullu innuttaasut tassa atuartartut aamma suleqatigineqalermata. Pingaartumik allakkatigut atuagassianut saaffiginissinnaalerneq, immikkullu ilisimasalinnik, ajornartorsiutit pillugit akineqartalerneq eqiiallaataavoq annertooq. Minnerunngitsumik inatsisilerituumik siunnersorteqalerneq pisariaqartinneqaqisoq paasinarpoq. Nunatsinni naartuersittarneq ataatsimut isigalugu suli annertuvallaarujussuarpoq. Naartuersittarnermullu patsisit ilaginngitsoornavianngi­laat inuiaqatigiinni ajornartorsiuteqartugut. Soorlu makkuusunik. Meeqanik paaqqinnittarfiit ikippallaanerat, akissaatit appasippallaanerat, erninermi sulinngiffeqartarnermi tunngasut il.il.

 

Unali tapersersorneqartuartariaqarpoq, paasisitsiniaaneq naartunaveersaatinillu annerusumik atuineq. Nunaqarfinni peqqinnissaq pillugit suliniutit suli annikippallaarput. Malunnarporlu paasisitsiniaaneq suli anneertunerusoq ingerlanneqartariaqartoq. Taamaattumik tamatumap suli annertusarneqarnissaa eqqumaffigisariaqarluni. Nunaqarfinni pinaveersaartitsineq pillugu paasisitsiniutissatut aningaassaliissutissat amerlanerusariaqarput. Kiisalu eqqaamasariaqarpoq peqqinnissaqarnermut nunaqarfinni pingaarnerpaanut ilaasut. Tassalu imeqarnikkut, eqqagassa­lerinikkut imeqarnikkullu atugassarititaasut iluarsisariaqarnerat pingaaruteqarluinnarmat.

 

Kinguaassiutitigut nappaatit pillugit Kattusseqatigiinniit maluginiarpara kinguaasiutitigut nappaatit appasinnerusinnarlutik kingumut qaffariaateqarsimasut. Taamaattumik suli paasisitini­aauanissaq annertooq pisariaqarluinnarpoq, minnerunngitsumik HIV AIDS-llu ilanngullugit pinaveersaartinneqarnissaat eqqarsaatigalugit. Nunatsinni imminortarneq annertuvallaarujussuar­poq. Sooq. Piffissanngunnginnerluni inuiaqatigiini, ineriartornerup sukkaqisup, unikaallatinne­qarnerasigut inuit ”anersaatorfilissallugit”. Nalunaarusiami ersersinneqarmat nunatsinni ukiumut imminortartut agguaqatigiissillugu sapaatip akunnerata ataatsip iluani inuk ataaseq imminortar­toq. Tassami imminortarnerup ersersippaalusooq nunatsiini ajornartorsiuterpassuit iluarsisassallu allat annertusiartuinnartut.

 

Paasisitsiniaallutik suliniuteqartut Qanilaassuseq kiisalu Kisimiinngilatit aammalu inuit nammin­neq piumassutsiminnik suliniuteqartut nersortariaqarput, tapersersorneqartuartariaqarlutillu aamma aningaasatigut. Taamaattumik kommunini imminortarnerup pinaveersaartinneqarsinnaa­nera pillugu isumatigineqarsinnaasumik sulissuteqarnissaq tapersersortariaqarpoq. Pakatsinarpoq imminortarneq pillugu ajornartorsiuitit taama annertutigisut Inatsisartuni suliassat taamaattut kinguartinneqartarnerat. Soorlu imminortarneq pillugu ukioq manna januarip arfineq pingajuan­nili Inatsisartunut ukiuunerani ataatsimiinissatsinnut oqaluusereqqullugu siunnersuutigisimasara upernaamut kinguartinneqarpoq.

 

Taamaakkaluartoq Paarisa pillugu nassuiaat, ataatsimut tamaat isigalugu, naammagisimaarpara. Paarisamilu sulisut minnerunngitsumillu komminini pinaveersaartitsinermi suliallit sulilluarnis­saani tamaasa kissaallugit.

 

Marianne Jensen, Peqqinnissamut, Ilisimatusarnermut, Avatangiisinullu Naalakkersuisoq:

Tassa siullermik qujassutigerusuppara partiit oqaaseqartuisa aammalu Kattusseqatigiininngaan­niit, matumani oqaaserineqartut imartuut aammalu takisuut pingaartitsinermillu tikkuussisut, takutitsisut ajornartorsiutit matuma aamma annertuut pinaveersaartitsinermi suliaqarnissamik pisariaqartitsinerup annertussusianik aamma ersersitsisut. Tassuunakkullu aamma Inatsisartu­ninngaanniit suleqataarusussuseqarnermik takutitsineq taanna annertooq aamma qujassutigeru­suppara.

 

Ilanngullugu aamma oqaaseqartuniit tamaniit una ersersinneqartoq maluginiarpara. Pisortat, politiikerit, Inatsisartut, Naalakkersuisut aammalu immikkut ilinniarsimasut kisimik suliami matumani pisussaassuungitsut. Kisiannili aamma inuiaqatigiinni inuit ataasiakkaarluta tamatta, kikkuugaluaruttaluunniit, suliniutini peqataasariaqartugut. Kisiannili aamma tassuunakkut ajornartoorfitsinni kikkut ikiortiserisinnaallugit aamma massakkorninngaaniit ima ersarinnerusu­mik periarfissinneqartariaqartugut. Partiit ataasiakkaarlugit oqaaseqarfigerusuppakka.

 

Siumut tungaaninngaanniit inatsisartunut ilaasortaq Kristine Raahauge aamma qutsavigerusup­para Siumuminngaaniit suliniutissanut, saqqummiunneqartunut siunniunneqartunullu aammalu Inatsisartunut isummerfigeqqusatsinnut taamak ersaritsigisumik tapersiimmata.

 

Siumut oqaaseqartuata ilaatigut oqaatigivaa ikiaroornartunik atuinerup annertusiartornera ernumanartoqarluinnartoq. Matumuuna oqaatigisariapara tamanna annertusiartornersoq annertu­siartunnginnersorluunniit takussutissaqarneranik annertunerusumik uanga ilisimasaqannginnama. Tassami kisianni una malunnartoq unaavoq. Ukiuni kingulliunerusuni, ingammik ukiumi kingullermi aamma ikiaroornartunik atuinerup nunatsinni annertuup aammalu ukiuni arlalissuar­ni annertusisimasup, tappiffigineqarnerunera pisortaninngaanniit, aammalu minnerunngitsumik politiit tungaaninngaanniit. Massakkut malunniuttoq. Tassuunakkullu aamma eqqussuinermi ikiaroornartumik arsaarinnittarneq, tigusisarneq, taanna  annertusiartorjussuarsimasoq. Tamanna ikiaroornartumik atuinerup annertusiartorneranik takussutissaanersoq takujuminaappoq. Kisianni qujanarpoq massakkut suliniutit ataavarnerusumik ingerlanneqalermata.

 

Siumup tungaaninngaanniit aamma oqaatigineqarpoq najugaqarfinni, illoqarfinni ataasiakkaani SSPK-mik suleqatigiinnermik taaneqartartut aamma qitiusumik inerlatsinermi Namminersor­nerullutik Oqartussat iluini pisortaqarfiiit akunnerminni suleqatigiiginnaratik kisiannili aamma pinerlutsaalititsinermut suliaqartut kiisalu aamma politiit, tassani suliniarnermi isumasiorlugit suleqatigisarnissaat kaammattuutigineqarluni. Taanna aamma Naalakkersuisuninngaanniit tusaatissatut tiguarput aammalu taamaattoqarnissaa pingaartutut isigalugu siunissami annertu­nerusumik taasumap eqqumaffiginissaa aamma neriorsuutigissavarput.

Siumut oqaluttuata aamma oqaatigivaa illoqarfinni ataasiakkaani imaluunniit kommunini tamani immikkut pinaveersaartitsinermik siunnersortinik atorfinititsiniarneq neriulluni siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu tamanna piviusunngorimaartoq. Neriuppunga piffissaq imaluunniit piffissaq ungasinnerusoq tassani pisariaqassanngitsoq. Neriuppunga ukioq manna kommuunit tamarmik peqataarusullutik nalunaarsimassasut. Tassami soorlu aamma nassuiaammi oqaatigineqartoq 1998-mut aningaasanut inatsimmi periarfissaqarpoq, kommunit tamarmik peqataarusukkunik, akissarsiarititamik affaanik Paarisamut qinnuteqartinnaallutik.

 

Taamaattumik neriuppugut aamma Naalakkersuisunit pingaarteqigatsigu, taakkua suleqatigissal­lugit. Nerioqaagut kommunit tamarmik, ukiorpassuit utaqqinngikkaluarlutik, sapinngisamik piaartumik atorfinititsiortorimaartut.

 

Atassutip oqaluttuata saqqummiuppaa, qanoq pingaartigisoq, atuagaaqqiat allallu kisiisa atorna­git kisiannili aamma sulineq ersarissumik, assigiingitsorpassuartigut, ingerlanneqartariaqartoq. Tamanna aamma maluginiarpara malugineqarsimasoq siunertaasoq aammalu tamanna Naalak­kersuisunit isumaqatigilluinnaratsigu uani oqaatigiinnarusuppara. Tassami suliniut ataaseq kisimi qanorluunniit pitsaatigigaluaruni naammanngilaq. Suliniutit assigiingitsorpassuit imminnut ikorfartoqatigiillutik ingerlasariaqarput.

 

Atassutip oqaluttuaninngaaniit oqaatigineqarpoq, ataatsimeeqatissarpassuit assigiinngitsut neriuutigineqartut tamakkua kinguarsaataavallaasanngitsut, pisarissersuutaavallaasanngitsut. Tassani oqaatigerusuppara ilaatigut pitssaaliuinermi siunersuisoqatigiit aamma taaneqarmata kiisalu aamma pisortaqarfiit assigiingitsut. Isumaqarama taakkua suliqatigiinnerit pisariaqarluin­nartoq. Tassami ataatsimiinnerit taakkua pisariunnanngillat, soorunami piffissamik piareersarnis­samullu ingerlanneqarnerinullu piffissaq atorneqartariaqartarpoq.

 

Kisianni aamma tassani pingaaruteqarluinnarpoq maani Nuummi qitiusumik allaffeqarfimminn­gaanniit suliniutigineqartut paasisallu kisiat isumalluutiginagit kisianni aamma nunatsinni najugaqarfinni ataasiakkaani misilitakkat nalunngisat aallaavigalugit taakkua uagutsinnut immersuisinnaanerat assorujussuaq pingaartipparput. Assullu isumallutigalugu taamaalilluta najugaqarfinni ataasiakkaani suliniutit malunnaatillit pisariaqartinneqartullu aamma taakkua qanimut ilisimaarinnittut nalunnginnerummatigit. Taakkua suleqatigilluarnissaat ataavartumik suleqatiginissaat pingaartorujorujussuartut isigaarput. Miinerunngitsumik atuarfinni sulisut iliniartitsisut aammalu meeqqani sullissivinni allani suliaqartut aamma qanimut suleqatigineqar­nissaat Atassutip oqaluttuata pingaartutut tikkuarpaa. Tamanna aamma ilumoorluinnarpoq. Tassalu tammannarpiaq aamma pissutigalugu massakkut Paarisa pilersinneqarneratigut siuner- tat ilagerpiarpaat suliniutit assigiingitsut atuarfeqarfimmi ingerlanneqartut, inunni isumaginnitto­qarfinni ingerlanneqartut, kommunini ingerlanneqartut, pisortaqarfinni allani ingerlanneqartut, peqqinnissami pisortaqarfimmi ingerlanneqartut siunissami pilersaarusioqatigiinnikkut, immin­nut immersoqatigiinnikut malunnaataanerusumik pilersaarusiorluagaanerusumillu ingerlalernis­saat.

 

Atassumminngaanniit tapersersuineq annertooq aamma qujassutigivarput unalu uparuarneqatsi­artoq kisimi eqqaaneqarpoq. Nunat tamat, nunat avannarliit Canadami Alaskamilu naggueqatitta suleqatiginissaat taanna soorlu pingaaruteqartorujussuartutut isigineqanngitsoq. Soorunalimi suliniarnermi tulleriiissaarisariaqarpugut kisiannili aamma isumaqarpunga puiorneqassanngitsoq, tamakku aamma iluaqutigisinnaagatsigit. Minnerunngitsumik nunani avannarlerni massakkut ukiuni makkunanerpiaq, ikiaroornartunik suliniuteqarneq annertusarneqarpoq. Tassani nunarput akuulerpoq aammalu uagut nunatsinni misissorsinnaasagut, ilisimatusarfigisinnaasavut, suliniuti­gisinnaasavut killeqarmata. Isumaqarpugut taakkua suleqatiginerisigut paasisat, suliniutit, ilioriaatsit aamma ilinniarfigisinnaallutigit.

 

Kiisalu aamma suliniarnermi tassani ilisimartusarnermut suliniutinullu assigiitsunut aamma aningaassutaasalertussat nutaat taakkua aamma immaqa ilanngullugit iluaqutiginiarsinnaallutigit.

Ukiuni tulliuttuni Naalakersuisuni isumaqarpugut nunavut naggueqatitta Canadamiittut ingam­mik annertunerusumik suleqatigilernissaat, taanna naalakkersuinikkut qilanaarnartoq aamma peqqinnissaq eqqarsaatigalugu.

 

Nalunanngitsumik ajornartorsiuterpassuit imminortarnernut tunngasut, tupanik atuisarnitsinnut tunngasut, nappaatit assigiingitsut kræfteqarlersarnernut tunngasut nunatinniinnangitsoq kisianni tassani issittumi najugaqartuni assigiissuterpassuaqarpoq assigiingitsutigut. Taamaatumillu taakkua aamma suleqatiginerisigut ajornartorsiutit ajunnginnerusumik aaqqikkiartuaarsinnaanis­sat suliniutigineqasinnaanissaat aamma isumaqarpunga pingaaruteqartoq. Kisianni soorunami aamma Atassutip oqaluttuatuulli isumaqarpugut suliniutit nukiillu tulleriissarneqartariaqartut aammalu pingaarnersiuisoqartariaqartoq, piffissami nukinnillu atuinermi.

 

Inuit Ataqatigiinningaanniit Maliinannguaq M. Mølgårdip oqaaserisaanut takisuunut aamma imartuunut qujavunga annertuumik. Tassanilu maluginiarlugu aamma soorunalimi tassani soqutiginninneq suleqataarusussuserlu annertusoq. Tassanilu aamma maluginiarlugu sakkortuu­mi oqariartuutigineqartoq, allat isumalluutigiinnarnagit kisianni amma uagut immitsinnut inuttullu ataasikkaarluta ajornartorsiutinik qaangiiniarnissatsinnut aqqutissiussisinnaanissarput eqqarsarnissarpullu qanoq iliorluta nammineq qaangersinnaavavut. Aamma tamanna pingaartil­lugu tamatta eqqaamasariaqaripput.

 

Ukiuni tulliuttuni suna angorusupparput aamma qanoq apeqqutigineqarpoq. Tassa tamannarpiaq pillugu massakkut saqqummiussivugut Naalakkersuisuninngaaniit Inatsisartunut. Inatsisartut isumasiorusullugit. Naalakkersuisut ukiuni tulliuttuni 1998-mi suliniarfissatut siunniussaat qanoq isumaqarfigineqarnersut aammalu taamaammat Naalakkersuisuninngaanniit oqaatigereerparput 1999-mi aamma Paarisap suliaanik saqqummiussinissatsinnut pilersaaruteqareerluta taamaalillu­ta aamma maani inimi Inatsisartuni suut pingaartinnerlutigit, qanorlu suliniartoqarnissaanik isumasiuqatigiittarnissaq tamanna aamma pingaartikkatigu.

 

Inuit Ataqatigiit oqaluttuaninngaanniit aamma tikkuarneqarpoq peqqinnissaqarfimmi suliniutit kisimik naammanngitsut. Peqqinnissaqarfiup ajornartorsiutit tamaasa aaqqissinnaangikkai kisiannili aamma inuiaqatigiinni inerlatsinermi ingerlatat taakkua aamma peqqissutitsinnut inuttullu peqqissutut misigisimanitsinnut pingaaruteqarluinnartut. Taanna isumaqatigilluinnar­para aamma oqarnera. Tassanimi qanoq ineqarneq, suliffeqarneq, meeqqanut piffissaqarneq, qanorlu piffissamik taasuminnga atuineq peqqinnissaqarfiup ulluni makkunani, ulluinnarnut suliarisaanut ilaangitsut. Aamma tamakkua peqqissuunermut peqqissutullu misigisimanermut pingaaruteqarluinnarmata.

 

Annertuumik tikinneqartarput Inuit Ataqatiigiit oqaaluttuaninngaaniit takisuumik aamma arlalitsigut tikinneqartarput, tarnimikkut arlaanik nalaataqarsimanermikkut anniaateqartut, isumakuluuteqartut saaffissaaleqinerat. Aammalu tassani ilaatigut Nuummi annernartumik nalaataqarsimasut suliniaqatigiiffiat taanna ilaatigut isumassarsiorfigisinnaasatut eqqaaneqarluni aammalu nersorneqarluni.

 

Naalakkersuisuni aamma taanna isumaqatigilluinnarparput. Pingaaruteqarpoq inuit ataasiakkaar­luta immitsinnut ilinniarsimanngikkaluaruttaluunniit asaqatigiinnitigut, nuannareqatigiinnitigut tapersersoqatigiinnissarput. Kisiannili aamma pisariaqartitsisarpugut, immaqa qaniginerpaasatta avataanut allanut saaffissaqarsiinnaanissamut. Tassanilu massakkut periarfissat immaqa arlalis­suugaluarlutik kisianni ersernerluppallaartut aammalu aaqqissuuneqarsimanngippallaartut, taanna isumaqatigaarput. Taamaattumik periarfissat assigiingitsorpassuit iluatinnaateqarsinnaa­galuartut namminneq kajumissutsiminnik suleqataasut ilinniarsimasut, inuit ataasiakkaat suleqataarusuttut allarpassuillu qanoq atorluarsinnaallutigit, erseqqarinnerusumik paaserusulluti­gu Naalakkersuisuninngaaniit suliakkiisimavugut.

 

Tassa INUK CONSULT Nuummi annertuumik alianartumik nalaataqarsimasut aamma tassani suleqataapput. Taakkualu aamma misilittagaat iluatigalutigit aammalu sulinerminni paasisima­saat misilittariliigaat iluatigalugit taakkua Naalakkersuisuninngaaniit suliakkersimavavut, suliaq nunatsinni qanoq aaqqissuukkaanni, ukunnga pineqartunut pitsaanerpaamik ersarinnerpaamillu aaqqissuuneqarsinnaanersoq. Suliaq taanna naatsorsuutigaarput martsimi, martsip naanginnerani Naalakkersuisunut tunniunneqarimaartoq. Taannalu nalilersoriarlugu aamma Naalakkersuisuni nalilissavarput, qanoq annertutigisumik inatsisartunut ingerlatitseqissanerluta tassani imaluunniit Naalakkersuisuni tassani siunnersuutigineqartut qanoq ingerlaanartumik aammalu suut ingerla­teqqisinnaasallutigu.

 

Uaguttaaq nuannaarutigaarput pinaveersaartitsinermi siunnersortit kommunini ataasiakkaani atorfinissimalersut, massakkut piffissaq taama sivikitsigisoq ingerlareersimasoq, suliniarnermin­ni amerlasoorpassuit aallartilluarsimammata aammalu malunnaateqarlualereersimallutik. Soorlu ilaatigut Paamiut, Aasiaat taaneqarput, Sisimiut. Assigiingitsut illoqarfinni assigiingitsuni aallartilluartoqartoq malunnarpoq aammalu tapersersorneqarneq kommunini ataasiakkani soorunami pingaaruteqartorujussuuvoq. Suliniutit tammakku ingerlalluarnissaat aamma siunissa­mi ataatuunissaat siunertarerpiarlugu Naalakkersuisuni pilersaarutigaarput naapeqatigiitittarneri­sa ukiumoortumik ingerlatiinnarnissaat, imminnut isumassarsioqatigiillutik pinissaat aammalu Paarisamut isummersueqatigiillutik.

 

Kiisalu aamma Inatsisartunut inassutigivarput pinaveersaartitsinermut siunnersortit, kommunini tamani, aamma ukiuni tulliuttuni 98-miinnaangitsoq, Namminersornerusuniinnaaniit akileeqqa­taaffigineqarlutik, ingerlasinnaanissaat. Tamannalu aamma paasivara Inatsisartunit tamanit, oqaluttunit tamanit, taperserneqartoq.

 

Maliinannguup ilaatigut aamma oqatigivaa HIV-mik tunillatsissimasut allatut ajornartumik nunarput qimallugu aallartariaqartut. Taanna tassa ajoraluartumik nutaaunngilaq. Ukiuni arlariinni tamatut pissusilersortoqartarsimavoq. Aamma uanga nammineerlunga oqaluttarfim­miinngaanniit tamanna eqqaasarsimavara. Tassani pissutsit assigiingitsut soorunami taakkartor­neqarsinnaapput, ilaatigut nunatsinni periarfissanik annikippaallaanik tunisisimanerput ilaatigul­lu aamma inuit ikitunnguugatta. Taamatut imminut saqqummersilluni ilisimaneqalernissaq ilaasa aamma orniginatipallaangikkaat malunnarpoq.

 

Kisianni isumaqarluinnarpunga inuiaqatigiinni aamma tamakkua ikiornissaat pisussaaffigigivut. Ammanerusumillu immitsinnut pissusilersornissarput tassauunakkut pisariaqartoq. Taamaattu­mik Paarisami sulinitsinni aamma tamatuma tungaa immikkut suliniarfiginissaa massakkut pilersaarusiuleruttorparput. Ukiullu uuma ingerlanerani malunnaatilimmik erseqqarinnerusunik suliniutinik saqqummiussinissarput aamma naatsorsuutigineqassaaq.

 

Ilulissani Qaqiffiup immikkoortortaqalernissaa sooq Ilulissaniittaraqarnersoq apeqqutigineqar­poq. Tassunga innersuussutigiinnassavara Inatsisartut 1998-mut aningaasanut inatsimmut oqallinerani aamma tamakku tikinneqareermata aammalu aningaasanut inatsimmi, uumap suliap ingerlanneqarnissaa ilanngullugu akuersissutigineqarsi­mammat, taassumalu malitsigisaanik massakkut taanna ingerlallugu.

 

Qaqiffimmi katsorsarneqartarsimasut qanoq ingerlalluartigisimanersut ima­luunniit qanoq sunniuteqarsimanera paaserusunneqarpoq aamma uagut Naalak­kersuisuni tamanna paaserusup­parput taamaattumik nalilersuisoqarpoq massak­kut ukiut marluk qaangilaarlugu ingerlareernerani suliaq katsorsartissima­sullu taakkua qanoq sunniuteqarsimanersoq taakkununnga ilaqutariinnullu tamanna nalilersorneqarpoq aammalu neriuppugut nalilersuineq tamanna Inat­sisartunut kingusin­nerusukkut saqqummiussinnaajumaassallutigu.

 

Suliap ingerlannerata naleqqussartuarnissaa pisariaqarluinnarpoq. Misilit­takkat ulloq manna tikillugu Nunatsinni annikipput ukiut marluk sinnilaa­ginnarlugit taanna ingerlanneqarsimavoq, kisiannili aamma neriulluarfigil­luinnarparput kalaallit imigassamut atornerluisunut katsorsartin­nissamut ilitsersuisut ilinniarsimasut massakkut amerliartuinnarnerisigut aamma mas­sakkut ilinniartoqarpoq taakku aamma kalaallit amerliartuinnarnerisigut aamma Nunatsinnut naleqquttu­mik suliniarnerup naleqqussartuarnissaa aamma tassuunakkut aqqutissiuunneqarumaartoq.

 

Imminortarnerit pillugit quppersagaliornerinnaanngitsukkut suliniartoqar­tariaqarnera Inuit Ataqatigiinniit aamma tikkuarneqarpoq, tamanna ilumoor­poq. Tassa quppersagaq suliat ilagiin­narpaat, kisianni quppersagaq massak­kut oqaatigisarput qanilaassuseq saqqummersinneqaannan­ningilaq kisiannili taassuma malitsigisaanik aamma illoqarfiit kommune-qarfiit tikillugit qani­laassuseq tunngavigalugu suliaq sunaanersoq taassumalu isumaa, tunuliaqutaa siunertaalu nassuiaatigineqartarpoq pikkorissaatigineqartarluni aammalu allatigut soorunami suliat ingerla­sariaqarput.

 

Tassani massakkut Tasiilami, Tunumi Avannaanilu pikkorissartitsisoqareerpoq ulluni aggersumi Nuummi pikkorissartitsisoqassaaq marlunngorpat unnukkut innuttaasuni maani ataatsimiisitsi­nissami imminortarneq pillugu, aamma uan­ga peqataassaanga aammalu sinerissap sinneranut aamma Kujataanut aamma taa­matut pikkorissartitsisoqarlunilu isumasioqatigiittoqarlunilu oqallitsitsi­soqarnissaanik aamma pilersaarusiortoqareerpoq.

 

Taamaattumik quppersagaq kisimi taanna isumalluutaanngilaq ajornartorsium­mut annertuumut tassani suliniutit assigiinngitsut ingerlanniartariaqarput aammalu pilersaarutigineqarlutik.

 

Naggataatigut oqaatigerusuppara aamma imminortarnermut tunngatillugu, ilaa­tigut innuttaasunit immaqa nipangersimavallaarsimanerput ajornartorsiutinik anitsiffissaqanngitsutulluunniit misigisimanerput isumaqarpunga taanna sooq uppernarsisinnaanngilarput isumaqarpunga aamma taakkua annertuumik pissu­taaqataasut. Taamaattumik ulluni makkunani imaluunniit piffissami matumani ajornartorsiutinik tusaanngitsuusaaginnarani aammalu isiginngitsuusaagin­narani allaat nipituumik saqqummersitsisalerneq isumaqarpunga isumalluar­nartuusoq suulluunniit ajornartor­siutit nipangiullugit, nipangiutiinnar­nerisigut aaqqiivissaat ilimagisinnaanngilarput. Oqaatigalu­git ajornartor­siutaaneri nassuerutigalugit ingerlaqqeriarnissaq toqqissisimasumik aaqqis­suunne­qartariaqarpoq.

Tamatumunnga uppernarsaatitut immaqa ilaatigut takuneqarsinnaavoq peqqissu­seq pillugu Nunatsinni annertoorujussuarmik misissuisimaneq tassani aamma aperineqarsimavoq kikkut imminoornissamik eqqarsaateqarsimasut, tassanilu arnarparujussuit imminoornissamik eqqarsaa­teqarsimallutik oqarsimapput, angutillu ikinnerusut taamatut oqarsimallutik.

 

Taamaakkaluartoq arnat imminoornissamik eqqarsaateqarsimasut amerlaneruga­luaqisut taamaat­toq angutit imminortartut amerlanerujorujussuupput. Immi­nortartuniit ulloq manna tikillugu imminortartut 81 %-ii angutaapput 19 % arnaallutik. Naak arnat taamatut eqqarsaateqartut amerlanerusimagaluartut.

 

Aperinermi aamma apeqqutigineqarsimavoq; imminornermik eqqarsaateqaravit oqaloqateqarpit tamakku pillugit oqaloqateqarpit? Tassani arnat amerlasoor­parujussuit angersimapput tamakku pillugit oqaloqateqartarsimallutik angu­tilli aamma tassani oqaloqateqartarsimasut ikinneroqalu­tik.

 

Ilaatigut isumaqarpunga tamakkua ajornartorsiutinik qamaniittuuteqaliinnar­sinnaanermut pissutaaqataasut. Taamaattumillu oqaloqateqarsinnaaneq taanna pingaaruteqarluinnarpoq, qanigisanik imaluunniit allanik tamannalu aaqqis­suunnerullugu pilersaarusiornissaa Naalakker­suisuni suliniutigivarput.

 

Aqqannginninni aamma maanngaanniit tikilluaqqulaarusuppakka maanga tusar­naariarsimasut Danmark-iminngaanniit pualluutinik ikiuiniaqatigiiffimminn­gaanniit tikeraartut Nunatsinnut taakkualu aamma piffissaq manna iluatsil­lugu ilanngullugit qutsavigerusullugit pujortartarnerup annikillisaavigine­qarnissaanik Nunatsinni suliniaqataarusunnerannik annertuumik. Ilaatigut ukioq manna inoorlaanut tamanut tunissutigineqartussat imatut ittut inequ­nartut aamma taakku­nanngaanniit aningaasaateqarfimmiit pivagut, allassima­voq puakka paarikkit. Neriuppunga meeraaqqat ima ittunik inequnartunik ati­saqarlutik oqariartuut taanna puakka paarikkit aamma avatangiisaasa, ilaqu­taasa, pulaartut allallu paasilluarlugu aamma meeraarartatta meerartattalu puaata paarinninnissatsinnut aamma tamakku ilapittuutaajumaartut.

 

Naggataamut aamma Naalakkersuisut sinnerlugit Kisimiinngilatikkut Neriuf­fiit allallu kajumis­sutsertik tunngavigalugu suliniaqataasut tamaasa qa­mannga pisumik qutsavigerusuppakka aamma soorunami suliniarfiit kisiisa pinnagit kisiannili aamma innuttaasut ataasiakkaat inoqati­minnut ikiuukku­sussuseqarlutik suleqataasut tamaasa qutsavigalugit.

 

Konrad Steenholdt, Atassut:

Naatsunnguamik. Nuannaarutigaara ilaatigut oqaaseqartuninngaanniit aamma tikinneqarmat ul­lumikkut i­linniartitsisut Meeqqat atuarfianni suliniutaasa pingaaruteqar­nerat erseqqissarniarne­qarmat. Uanga una pingaartittorujussuuvara suleqati­giinnermi uani, pioreersut pilersinneqareersi­masut atorlugit suliap matuma aamma nakussassarneqarnissaa.

 

Soorunami atuarfinni Meeqqat atuarfiini uani sammisagut aamma annertuumik ingerlanneqartar­put, isumaqarpungalu aamma maani periarfissaasoq tassani suliniuteqarneq qujassutigissallugu naak ilaatigut ilinniartitsisussaaleqi­neq patsisaalluni immaqa suliaq naammaginartumik ingerlanneqanngikkaluar­toq. Kisianni uani oqaaseqartut atuarfiup pingaaruteqarneranik erseqqissaa­sut qujassuteqarfigilaarusuppakka.

 

Soorunami aamma sunngiffimmi sammisassaqartitsiniarneq imaannaanngitsoru­jussuarmik uani sunniuteqarpoq. Ukiuni tulliuttuni inatsit nutarterniartus­saavarput, sunngiffiup nalaani sammisas­sat assigiinngitsut qanoq ingerlan­niarneqarnissaat nalilersussallutigu.

 

Qimarratigineqarsinnaagunanngilaq imaluunniit kialuunniit arlaata assortor­sin­naagunanngilaa illoqarfinni timersortarfinnik peqarnerit ilaatigut inuu­suttortatsinnut annertuumik sunniuteqarma­ta immaqa arlaatigut eqqarsaatipi­loqarsinnaanerigaluannik taamaatitsisinnaasunik.

 

Soorunami aamma puigunngilagut peqatigiiffippassuit matumani suleqataasut, Radio-t illoqar­finni assigiinngitsuni ingerlanneqartut aamma annertuumik tassani sammisaqalersimaneri isumaqarpunga aamma puigorneqartaria­qanngit­sut.

 

Maangali oqaluttarfimmut ornigunninnut pissutiginerpaasara aajuna eqqaasit­sissutigilaassallugu oqaluttuni ataatsinilluunniit tikinneqanngitsoq tas­saaviq Ilageeqarnerup Ilagiillu suliamut uunga tunngatillugu qanoq iliuuse­qarfigisarsimasaat qanoq iliuutigisarsimasaat soorlulusooq puigorne­qartutut immata.

 

Oqaluffik tassaasannguatsiarpoq sumilluunniit annertuumik alianartumik pi­soqartillugu nunaqqa­taasut tamarmik katersuuffigisartagaat taannali tikin­nianngilara kisianni taassuma saniatigut naluneqanngereerpoq palasit ne­qerooruteqarsimammata døgn-ip ingerlanerani telefon-erfigine­qarsinnaallutik kikkunnilluunniit atorfissaqartinneqarunik. Taakkua maani Nuummi qangali ingerlapput, isumaqarpungali aamma taakkua periarfissatuut innersuutigi­sariaqarneri uani puigortariaqanngikkivut imaanngitsoq uanga Ilageeqarner­mut Naalakkersuisuugama massakkut taanna saqqummiuppara, kisianni aamma nutaaginnaviit uani kisiisa eqqarsaatiginatigit soorlu oqaluttut tamaasa tusar­naareerlugit imatut paasinarami tarnit nakorsaanik psykolog-inik amer­lanerusunik Nunatsinni peqartariaqartugut. Suut tamaavimmik nutaaginnavin­nik pilersitsiniar­nerit uani eqqarsaatigineqarpallaaqaat. Sumik arlaanik aallartitsiortortariaqassaagut pisortalersor­lugit nutaanillu akilersorlu­git.

 

Kisianni aamma uani puigorneqartariaqanngitsut ilagivaat pioreersut atorlu­arneqarsinnaanissaat tassanilu isumaqarpunga Ilageeqarneq aammalu tassani atorfeqartitaasut ulluinnarni inuit akornanni sulinerminni qanoq iliuutaat oqallinnermi matumani puigortariaqanngitsoq.

 

Taamatut naatsunnguamik oqaaseqarlunga uangattaaq qujavunga, sulilluaqqu­sillutik uani kissaateqarnerit eqqarsaatigalugit. Soorunami ilumoorpoq Naa­lakkersuisooqatigiinneq aallartim­mat anguniakkat ilagivaat Paarisap aallar­teqqinneqarnissaa, taanna aallarteqqippoq maannakkut ukiullu ataatsip in­gerlanerinnaani kissaatigisarpassuit tamaasa naammassisinnaasimanngilagut ilaatigut uani oqaluttut oqaatigimmassuk Pisortaqarfinni assigiinngitsuni suleqatigiinneq suli inissaminut inississimanngitsoq. Aap, ilumoorpoq taan­na, uaniuna aamma paaserusukkipput Inatsisartut tungaanninngaanniit sutigut assigiinngitsutigut inassuteqaataasinnaasut katersorusul­lutigit.

 

Kisianni suleqatigiinneq taanna aallartereerpoq, uanilu aamma oqaatigine­qartoq tunngavigalugu suleqatigiinnerput ingerlateqqissavarput. Qujanaq.

 

Marianne Jensen, Peqqinnissamut, Ilisimatusarnermut Avatangiisinullu Naa­lakkersuisoq:

Utoqqatsissutigissavara aatsaannguaq oqaatsikka immaqa takigilerlugit oqaa­seriniakkama ilai oqaatiginngitsoorakkit.

 

Tassani una aamma ilanngukkusullugu Akulliit Partiianinngaanniit aamma ta­persiineq annertooq tamakkiisoq aamma taanna qujassutigerusukkakku.

 

Kiisalu aamma Kattusseqatigiinninngaanniit aamma tassani tapersersuinermik suleqataarusussu­sermillu annertuumik takutitsisut aamma taakkua qamannga pisumik qujassutigerusuppakka.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiinninngaanniit Peqqinnissamut Ataatsi­miitsitaliat eqqartorpai taakkualu allaanerusumik aaqqissuussivigineqar­tariaqarnerat kiisalu suliaasa immaqa nalilersoq­qittariaqarnera eqqartorlu­gu tassani isumaqatigilluinnarpara sumiiffinni ataasiakkaani immikkoortuk­kuutaat amerlavallaat immaqa assigiikannersunik suliaqartut taakkua sooru­nalimi pinaveersaartariaqarpavut, nukiit sapinngisamik ataqatigiissaartumik pisariitsumillu atorluartaria­qarpavut. Ilaatigut tamakkua eqqarsaatigalugit Peqqinnissamut Ataatsimiititaliat pillugit ukiamut Inatsisartut ataatsimii­lerpata saqqummiussissuugut Naalakkersuisuninngaanniit.

 

Aamma tupa pillugu suliniutit annertuut aammalu immaqa annertunerusumik su­liniuteqartaria­qarneq taanna Anthon Frederiksen-iminngaanniit eqqaaneqar­poq. Tassungalu aamma ilanngullu­gu oqaatigiinnarusuppara, oqaatsikka allat uteqqinnagit, ilanngullugu oqaatigerusuppara naatsor­suutigigatsigu ukiamut Inatsisartut ataatsimiinnissaannut pujortartarneq pillugu inatsit tassuu­nakkut aamma nutarsaanissaq Inatsisartunut saqqummiutissallugu naatsorsuu­tigigatsigu.

 

Kiisalu aamma ikiaroornartumik naamaartarnermillu tunngassuteqartut eqqaa­neqarput Anthon Frederiksen-iminngaanniit annertuumik suliniutigineqartut taakkua tapersersortuartariaqartut ilanngullugulu aamma oqaatigerusuppara nuannaarutigatsigut massakkut politiit tungaanninn­gaanniit ataavarnerusumik kipeqattaanngitsumik pilersaarusiorluagaanerusumillu pikkorissaa­nerit ilan­ngullugit, tamanna aamma Nunarput tamakkerlugu annertunerusumik suliniuti­gineqar­mat.

 

Naalakkersuisuninngaanniit kissaatigeqaarput tamatuma ataavartumik piffis­sami sivikitsuinnar­mi ingerlannginnissaa aammalu tamannarpiaq pillugu Inat­sisilerinermut Ministeri Randi Jenseni aamma oqaloqatigitsiarsimavara aam­malu oqaloqatigeqqinnissaa naatsorsuutigalugu.

 

Tassani pinaveersaartitsinermut suliniutit Nunatsinni ingerlatavut aammalu inatsisitigoortumik politiillu suliassaat, Danmark-iminngaanniit akisus­saaffigineqartut, taakkua ataqatigiissumik aammalu suleqatigiittumik inger­lasariaqarmata pitsaanerpaamik sunniuteqassagunik.

 

Naggataatigut Anthon Frederiksen-ip ajuusaarutigivaa massakkut ataatsimiin­nermut siunnersuu­tigisimasaraluani imminoortarneq pillugu Inatsisartuni oqaluuserineqassanngimmat, kisiannili kingusinnerusumut kinguartinneqarlu­ni, oqaatigisariaqarpara Inatsisartut aalajangigarivaat massakkut oqaalli­sigineqanngikkallarnissaa, kisiannili oqaatigerusuppara Naalakkersuisuninn­gaanniit taanna uniffiginagu siunniukkatsigu suliaq Nunatsinni ingerlassa­soq taamaattumillu aamma soorlu oqaatigeriikkattut pikkorissartitsinerit, isumasioqatigiinnerit, oqallitsitsinerit suliallu allat ingerlasussaammata ukioq manna.

 

Karl Lyberth, Siumut:

Peqqinnissaq, pingaartumik meeqqat ajunngitsumik peroriartornissaat taak­kartortillugu uani oqallinnermi amigaat ataaseq taaneqanngitsoortoq maanna saqqummiukkusuppara.

 

Meeqqat amerlasuut pitsaanerusumik aammalu amigaateqannginnerusumik perori­artornissaanut ajoqutaasoq annertooq pinngitsoornata maani saqqummiukkusu­tara tassaavoq uagut inersimasut amerlasuut, angajoqqaat amerlasuut, bingo-rpallaarnerujussuarput immaqa taanna qatsunnarsin­naagaluarpoq taassallugu, bankorpallaarnerujussuarput allaat aamma bingo-ararpallaarnerujussu­arput.

 

Taamaattumik angajoqqaat amerlasuut imminnut qiviartariaqarput meeqqatik pitsaanerpaamik peroriartornissaat anguniarunikku imminnut qiviaqqaartaria­qarput aamma, allanik immaqa ajortuliorsimasunik tikkuartuiinnarnatik aamma imminnut qi­viartariaqarput. Bingorneq, bankor­neq bingoararnerlu ajortulior­nerunngilaq kisianni imminnut qiviartariaqarput.

 

Takorlooriartigumi angajoqqaat sulisartut ullaaminngaanniit anigunik immaqa sisamanut soraassapput immaqaluunniit tallimanut soraassapput taava soraar­unik pisiniarfilerigunik arfininngoriartornerani apuutissapput angerlarsi­maf­fimminnut, nerisassiorunik taava arfineq marlunngulerpat anissapput bin­goriarlutik, 2 time taava peqarnatik bingoreerlutik angerlassap­put.

 

Meeqqat, ilumoorpunga meeqqat oqarsinnaasuugaluarunik uagutsitut inersima­sutut oqarsinnaa­suugaluarunik oqassagaluarput ataata anaana massakkut bin­gorianngilaariarit, ilagilaariannga.

 

Taamaattumik taanna ajornartorsiut bingorneq bankornerlu ajornartorsiutaa­voq annertooq immaqa imaaliallaannarlugu takuneqarsinnaanngikkaluarpoq ilu­mut ajornartorsiutaanersoq kisianni meeqqap peroriartorneranut ajornartor­siutaavoq. Pitsaasumik peroriartorneranut ajornartorsiutaavoq annertooq.

 

Taamaattumik immaqa taamaalioqqusaanngikkaluarlunga bingorpallaartut ban­korpallaartut, immaqa mikisunik meerallit, kajumissaassavakka meeqqatik eqqarsaatigineroqqullugit. Unnuk­kut piffissami arfineq marlunngulernera­ninngaannit qu­lingiluanngulernerata tungaanut aamma ilaginissaat aamma eq­qarsaatigilluaqqullugu.

 

Tassami allaat ullut tamarluinnaaviisa ataasinngorneq, marlunngorneq, pin­gasunngorneq, sisamanngorneq, tallimanngorneq, arfininngorneq, sapaat ullut tamaasa anisarput piffissami tassani, taamaattumik ajornartorsiut angisuu­juvoq.

 

Taamatut oqaloreerluta taava aperisariaqarpugut immitsinnut, soormiuna taa­matorujussuaq bingorneq ingerlasoq, bankorneq ingerlasoq?

 

Patsisit annersaat uaniipput, peqatigiiffiit assigiinngitsorparujussuit paasinartumik aningaasaqar­niarnissartik anguniarlugu, arlaannik angalaso­qarnissaa, timersoqatigiit angalanissaat, akissaqar­niarlutik bingortitsi­sarput bankortitsisarput.

 

Tassa imaapput taakkua peqatigiiffiit qujanartumik pitsaalluinnartumik su­liniuteqarlutik suliniu­teqarnerminni aningaasanik katersuiniarnerminni aam­ma saniatigut meeqqanik, angajoqqaamin­nik pisariaqartitsisunik, eqquipput.

 

Taamaattumik peqatigiiffeqarnermut assigiinngitsutigut tapiisarnerit immaqa qivi­aqqittariaqarpa­vut maani Inatsisartuni. Peqatigiiffiit bingornernik bankornernillu pisariaqartitsivallaarnerujussu­at millisinniarlugu immaqa nutaamik eqqarsarluta maani Inatsisartuni iliuuseqartariaqalerpugut. Ilumo­orpunga bingorneq bankornerlu ajornartorsiutaasoq meeqqat eqqarsaatigigaan­ni.

 

Bingoaraq aamma taanna taavara. Paasisakka malillugit illoqarfippassuarni inersimasut aamma angajoqqaat amerlasuut, meeqqatik puigorlugit, unnuk na­allugu ilaannilu unnuaq ilanngullugu bingoarartalersimapput inini assigiin­ngitsuni immaqa festsal-ini sumiikkaluarnerpoq. Taanna akueriuminaatsoru­jussuuvoq meeqqat pitsaasumik peroriartornissaat anguniassagutsigu.

 

Taamaattumik tassunga tunngasoq inatsisiliorfigiuminaammat, taamatut bin­goarartartut, unnuk naallugu unnuarsuarlu naallugu ilaanni immaqa allatut ajornartumik qinnuigiinnassavagut maanngaanniit meeqqatik eqqarsaatigineru­laaqqullugit, pisariaqartippaat angerlarsimanissaat.

 

Bingo, banko naammaginagu aamma bingoararneq ingerlanneqalersimavoq, taanna uanga inuttut akueriuminaatsittorujussuuara.

 

Nalunngilara bingot bankollu annikilligaanni ajornartorsiut imaaliallaan­narlugu, taanna kisimi ajornartorsiutaanngitsoq. Kisianni nalunngilara, ilumoorlunga oqaruma bingo, banko bingoararlu ajornartorsiutaapput, meeqqat nilliasinnaagaluarunik oqassagaluarput taakkua unitsiimilaariarsi­git uagut samminerulaariartigut, angajoqqaaminnut taamatut oqarsinnaasuugunik oqassa­galuar­put.

 

Taamaattumik angajoqqaat taamatut ingerlatsivallaartut oqarfigisariaqarput eqqarsaqqilaariaritsi, meeqqasi eqqarsaatiginerulaariarsigit piffissami tassani sivisuumi bingornermut bankornermullu atortakkassinni immaqa meeq­qasi sammigussigit pitsaanerussagaluarpoq.

 

Maliinannguaq M. Mølgaard, Inuit Ataqatigiit:

Ilaatigununa Naalakkersuisuninngaanniit aamma oqaatigineqarmat meeqqat eq­qumaffigineqar­torujussuusut taavalu aamma illu´tungaanit Atassumminngaan­niit oqaaseqartup oqaatigalugu eqqartorlugit meeqqat sumiginnagaasartut ilaatigut suliniuteqarfigineqartariaqartut.

 

Uanilu aamma Naalakkersuisut anguniagaanni, tassa pinaveersaartitsinermi ukiuni 1995-imiit 1999-imut anguniagassatut isigineqartut ilaatigut oqaati­gineqarpoq suli naartunik, inoorlaanik meeqqanillu mikisunik kiisalu tamak­ku angajoqqaavinik isumaginninneq annertusarneqassasoq.

 

Tassani qanorpiaq isumaginninneq eqqarsaatigineqarnersoq ilaatigut atisaaq­qat takutinneqaralu­arput, tupatornermut tunngasut, kisianni ilaaqutariinni inuunerup pitsaanerulernissaa anguniarlu­gu qanorpiaq pimoorussamik Naalak­kersuisut suliniuteqarnerat assorujussuaq tamatumani paaserusunnaraluarpoq.

 

Aamma uagut Inuit Ataqatigiinninngaanniit ataasialinnginnatta maanngaanniit saqqummiilluta oqarlutalu meeqqat angajoqqaaminninngaanniit annertunerusu­mik ilagineqartarnissaat aammalu isumagineqartarnissaat taanna pingaartuu­soq aammalu Karl Lyberth-imut oqaatigissavara angajoqqaat tamarmik taamaan­ngimmata aammali angajoqqaaqarmat suleruluttartunik. Taamaa­lillutik aamma ullorsuaq naallugu sulereerlutik angerlaraangamik suliassarpassuatik suli­arisaria­qartaraat ilaatigullu meeqqaminnut annertunerusumik piffissaqarneq ajortunik. Meeqqat iggallu­gillu, atisaallu suliaralugit tamakku assigisaal­lu illullu ilua suliarinissaa eqqarsaatigalugit.

 

Taamaattumik tassuunakkut ilumoorussiniaraanni isumaqarpunga angajoqqaat suli annertuneru­sumik meeqqaminnik isumaginnilluarnerunissaat anguniaraanni taava immaqa suliffiup annikilli­sarnissaa tamatumani aamma eqqarsaatigine­qartariaqartutut taakkartortuaratsigu aamma anguni­artariaqartoq isumaqarfi­gigatsigu.

 

Taavalu aamma anguniakkani tassamo erseqqissumik oqaatigineqartut ilagiva­at, Nunaqarfinni peqqinnissakkut pissutsit pitsanngorsaavigineqassasut. Nalunngilarput Kullorsuarmi imaluunniit Upernaviup eqqaani annertuumik su­liniuteqartoqarsimasoq aammalu tamanna iluarisimaarneqar­toq kisianni uani saqqummiussami kikkut tullinnguunnersut aammalu qanoq pilersaaruteqartoqar­nersoq nunaqarfiit eqqarsaatigalugit erseqqissumik oqaatigineqanngilaq, oqaatigineqaannarlunili Nunaqarfinnut Naalakkersuisoqarfik tassuunakkut attavigineqarumaar­toq.

 

Isumaqarpunga Peqqinnissakkut pissutsit pitsanngorsarneqassappata pimoorus­sissagaannilu aamma erseqqissumik Nunaqarfiit qanoq siunissami suliniute­qarfigineqarneri oqaatigineqartaria­qartoq oqaasiinnaassanngippat.

 

Taavalu aamma taassuma saniatigut AIDS-ertut HIV-imik tunillatsissimasut eqqarsaatigalugit assorsuaq pissangagivarput taakku 100.000-it sumut ammalu qanoq atorneqassanersut eqqarsaa­tigineqarnersut. Aammalu eqqumiigikujulaar­lugu taamatut taamatut aningaasanik ilisiniarnermi eqqarsaatigineqareersi­manngimmat sumut atorneqassanersut.

 

Tassami ullumikkut annilaarnartut Nunatsinni ilagivaat HIV-imik tunillat­sissimasut 76-inngorsi­mammata, taakunanngalu AIDS-ilersimasut 22-ullutik. Taamaattumik aarleqqutissaq annertooru­jussuuvoq aammalu naluarput taakku 76-it taakkuinnaanersut, taamaattumik ajortorujussuarmik pisoqassanngippat isumaqarpunga suliniutip taassuma tungaatigut paasisitsiniaanerit suli an­nertusar­tariaqarput. Aamma inuusuttuaqqat akornanni.

 

Taavalu aamma uani Konrad-ip oqaatigivaa oqaatigisarput taanna Pisortaqar­fiit pingasut taakku suleqatigiinnissaat pingaaruteqartorujussuuvoq aammalu isumalluarsimavugut suleqatigiilluassa­sut kisianni massakkut uani saqqum­miinermi annerpaamik Peqqinnissaqarfik uani saqqummii­voq.

 

Ilaatigut Kultur-imut, Atuartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfik qa­noq nammineerluni pinaveersaartitsinikkut iliuuseqarnissaminut saqqummiinn­gilaq aamma Isumaginninnermut Pisortaqarfik taamaasiunngilaq. Taamaattumik uani Konrad-ip allaat ajorerpasillutalusooq oqarmat sooruna ilageeqarneq eqqaaneqanngitsoq, illua´tungaanut saatsillugu apeqqutigissavara soormi Ilageeqarneq pillugu Naalakkersuisoq saqqummiussinngila isummersuutissanik? Soorlu aamma Peqqinnissamut Naalakkersuisoq taamaaliorsimasoq.

 

Misissuilluni ilageeqarnerup qanoq ilagiinnit sinniisit attaveqarfigalugit pinaveersaartitsinikkut qanoq annertunerusumik taakku suliaqarsin­naaneri paasiniaaffigalugit aamma maani Inatsisartu­ni uagut taakku tungaatigut ili­uuseqarsinnaanissarput immaqa ataatsimoorussamik nalilersorsinnaassagaluar­parput.

 

Uani nuannaarutigalugu oqaatigissavara ilaatigut Peqqinnissamut Naalakker­suisup oqaatigisaa aammalu nassuerutigisaa periarfissat erserner­luppallaar­tut ilaatigut Kisimiinngilatit aammalu annertuumik annaasaqarsi­masut sak­kortuumillu misigisaqarsimasut eqqarsaatigalugit sulinialer­neq nuannaaruti­givarput aammalu paasiniaatitsinerit, taakkua ingerlanneqartut immikkut ilisimasalinnik, neriulluarfigalugit. Neriuppunga aamma taanna nalunaarut saqqummiussaat Peqqinnissamut Ataatsimiititaliami takujumaarlutigu.

 

Taavalu naggasiullugu una oqaatigerusuppara uani Nalunaarummi annertuumik PAARISA isumalluutigineqarmat aammalu sorparujorujussuarnik suliaqartussa­tut immersorneqarluni taamaattumik pingaartutut isigisariaqarsoraarput, soorlu igarsuup iluanut sorparujuit tamaasa ikioraannarnagit aammalu pit­sanngorsaanissat taakkartuinnarnagit taassuma saniatigut angunia­gassat er­sarissut, soorlu Nunaqarfinni peqqinnissamut pisutsit pitsanngorsaavigine­qassapput, naartusut inoorlaat meeqqanullu, tamakku assigiinngitsut eqqar­saatigalugit oqaasiinnaanngitsu­mik anguniagassat imatut imatullu anguniar­niarpagut piffissap uuma iluani. Isumaqarpunga tassani taanna amigaataasoq aammalu sulinissami ersarissumik aammalu angusaqarluartumik ingerlatsinis­sami taakkuinnaanngitsut apeqquterpassuit assigiinngitsut eqqarsaatigalugit taakku amigaataasut neriuppunga aamma eqqumaffiginiarneqarumaartut.

 

Kisianni tassa PAARISA aallartinneqarnera aammalu suliniuterpassuit massak­kumut oqaatigine­qartut soorunami tapersersorpagut.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Soorunami sunaluunniit suliniut ingerlalluassappat aamma aningaasartaqar­nissaa pinngitsoorne­qarsinnaanngitsoq amerlanertigut tamanna tamatta na­lunngikkipput ilisimavarput.

 

Ilageeqarnermut Naalakkersuisup ilagiinnut tunngasut akuleruteriasaarmagit assut tupigusuallap­punga. Tassami nalunngilarput ullumikkut ilaageeqarnerup iluani oqaloqatiginnittarnerit tarnik­kut ajornartorsiuteqartut aammalu im­minorniarlutik ajornartorsiuteqartut palasinik sinerissami annertuumik aam­ma suliniutigineqartarput.

 

Ilaatigut palasit sulinerminni oqilisaavigineqarnissaat siunertaralugu siu­sinnerusukkut Inatsisar­tuni siunnersuutigisimagaluarpara palasit allaffis­sornikkut ikiortissaannik tassa kordegn-inik taaneqartarunarput atorfinit­sitsisoqarnissaa. Tamanna akuersaarneqarsimanngilaq aammalu ataatsimiinner­mi matumani siunnersuutigigaluarpara ajoqit akissarsiaasa pitsanngorsarne­qarnissaat. Aamma tamanna akuersaarneqanngilaq.

 

Palaseqarfiit suliniarnermi matumani aamma ilanngutsinneqassappata pisaria­qarluinnarpoq aamma Palaseqarfinnut aningaasaliissutit qaffanneqarnissaat. Assersuutigigaannimi illoqarfinni angisuuni ajoqip akissarsiai 5000-it mis­saaniittut ajoqit marluuppata pingasuuppataluunniit taakku aningaasat pin­gasuullutik immaqaluunniit arlaqarnerugunik taakku aningaasannguit agguas­savaat.

 

Taamaattumik pissutsit taamatut akuersaaruminaakkallartillugit isumaqarpun­ga aamma ilagee­qarnerup tungaanut suliakkersuivallaalernissaa Naalakker­sui­sup mianersuuttariaqartoq.

Peqqinnissamut Naalakkersuisup akissuteqaataanut qujavunga, unali tikinne­qanngimmat annerusumik uterfigilaarusuppara tassa Nunaqarfinni peqqinnissa­mik suliniarnermi, illoqarnik­kut, ineqarnikkut, eqqaavilerisarnikkut aamma­lu imeqarnikkut pissutsit ilaatigut naammaginann­gilluinnartut Nunaqarfin­niimmata.

 

Ukiarmi Inatsisartuni ataatsimiikkatta aamma Boligstøtte pillugu nassuiaat saqqummiunneqar­mat ilaatigut Boligstøtte-narmi illullit illuisa pisariaqar­luinnartumik iluarsaattariaqalersimasut 608-nerarneqarput. Boligstøtte-mi illuutit kisimik tassani pineqarput, taakkualu saniatigut illut Nunaqarfin­ni aserfallassimaqisut iluarsaattariaqartullu isumaqarpunga aamma Peqqin­nissaq eqqartortillutigu tamakkua iluarsaanneqarnissaat pinngitsoorata eq­qaasariaqaripput, naak Peqqinnissaqarfiup ataaniinngikkaluartoq illoqarner­mut imeqarnermut eqqaavilerisarnermullu tunngasut.

 

Marianne Jensen, Peqqinnissamut, Ilisimatusarnermut Avatangiisinullu Naa­lakkersuisoq:

Siullermik qujaffigerusuppara Siumuminngaanniit Karl Lyberth oqaaseqarmat oqaluttut avataati­gut tassani angajoqqaat pisussaaffiinik annertuumik tik­kuaalluni ilaatigut immaqa soorunami ilaannit sakkortugineqakulussinnaaga­luartoq Karl Lyberth taama erseqqitsigisumik oqaaseqar­nera, kisianni aamma neriuppunga eqqarsartitsissasut inuppassuarnut tassani una ilaatigut aamma oqaatigerusukkaluarlutigit ilaatigut nipituumik oqaatigerusuttanngisagut soorlu oqareersunga isumaqarpunga aamma uanga nammineerlunga amerlavallaar­tut taamaattumillu allatut ajornartu­mik ilaatigut annernarsinnaagaluarpal­luunniit allaat nipituumik anittarsinnaanissaat isumaqar­punga taanna pi­sariaqarpoq.

 

Soorunami tamanna kikkunnut tamanut taanna atuutinngilaq, kisianni ajornar­torsiut annertusoq malunnarpoq, taannaannaanngitsoq ajornartorsiut kisianni allarpassuaqartoq soorunalimi aamma nalunngilarput.

 

Kisianni pisariaqarpoq angajoqqaanut minnerunngitsumik meeqqanik oqaloqate­qartarnissaq ilaatigullu allaat oqatigininnissutigissallugit immaqa ajor­nakusoortutut isigineqarsinnaasut. Inuusuttuuteqaleraanni ilaqartalerni­kuuit aappaqartalernikuuit suut atortarpisigit taamaaliornerni, nalunngila­gut tamakkua angajoqqaarpassuit oqaloqatigissutigissallugit aamma kisissu­tigisaraat kisianni isumaqarpunga pisariaqartoq meeqqat inuusuttullu mis­igisimasariaqarput soqutigineqar­lutik malinnaavigineqarusullutik aamma kil­lilerneqartariaqartarlutik angajoqqaatillu tatigeqati­giillutik allaat oqa­loqatiginnissutigissallugit tamatta ajornakusoortutut isigisinnaasatsinnik aamma oqaloqatiginnissuteqarsinnaaneq taanna pingaaruteqarluinnarpoq. Taa­maattumik artornaraluartulluunniit oqaatigissallugit ammanerulluta sapiis­suseqarlutalu oqaloqatiginnissuti­gisariaqarpagut.

Maliinannguaq Markussen Mølgaard-ip oqaatigivai Naalakkersuisuninngaannit meeqqat tappiffigineqarneri oqarninni tassani aamma meeqqat ulluinnarni atugarisaat arlariit tikippai. Tassanilu aamma Inatsisartut Siulittaasuata aatsaannguaq oqaatigisaa oqaatigiinnassavara massakkut PAARISA-p pillugu nalunaarusiaq sammigatsigu, soorunalimi aamma tamakkua meeqqerivinnut tunn­gassuteqartut, qanoq sivisutigisumik angajoqqaat sulisarneri, tamakkorpas­suit soorunami meeqqat ulluinnarni atugaannut aamma pingaaruteqarluinnara­luartut kiisalu aamma Anthon Frederiksen oqarneratut Nunaqarfinni illoqar­nikkut imeqarnikkut assigiinngitsu­tigullu attuumassuteqartut Peqqinnermut aamma tunngagaluaqisut taamaattoq neriuppunga PAARISA suliaasa pillugu nas­suiaat una eqqartussagipput, piffissani allani taakkua allat aamma sooruna­limi tikinngitsoornaviannginnatsigit.

 

Nunaqarfinnut annertunerusumik suliniuteqarsinnaaneq Maliinannguaq Markus­sen Mølgaard-ip qanoq ilillugu suliniutiginiarneripput erseqqissumik paa­serusuppaa, tassanilu Kullorsuarmi misilittakkat aamma eqqaallugit. Oqaati­gisariaqarpara oqareernittuut massakkut tassani Kullor­suarmi misilittakkat nalilersorneqarmata uagut akunnitsinniinnaanngitsoq kisianni aamma suleqa­tit allat matuma iluani aammalu matuma avataani peqatigalugit.

 

Imaaliinnarlugu oqaatigisinnaanngilarput nunaqarfik sorleq tullinnguuttoq aammalu qanoq annertutigisumik tassani suliniartoqassanersoq, Kullorsuarmi­tuut annertutigissanersoq. Tassami nunaqarfiit tamarmik assigiinngitsuup­put, assigiinngitsunik aallaaveqarput assigiinngitsunik pisariaqartitsipput taakkua nalilersorluartariaqarput aammalu Kullorsuarmi suliniutaasimasut ataatsimut isigalugu aningaasarpassuarnik allaat mio-erparpassuarnik nale­qarput taamaattumik suliniarnerit, iluatinnartorpassuarnik tassani paasisa­qarpugut tassani suliniarnermi, taakkua nalilersorlugit qanoq atoqqissin­naanissaat sumi massakkut nalilersuineq aallartippoq.

 

Kiisalu aamma oqaatigineqarpoq Maliinannguaq Markussen Mølgaard-iminngaan­nit suliniutis­sarpassuit uani taakkartorneqartut annertusut aammalu oqaati­giinnarlugit soorunalumi piviusunn­gortinnisai tamaasa ajornakusoorsinnaasut qanorlu pilersaarusiorluarnissaq tassani pisariaqar­luinnarpoq. Qanoq ukua taakkua suliniutissat suliniutiginiarneqartut? Tamakkorpiaat pillugit sior­nali uanga Naalakkersuisoqarfinni ukiumoortumik suliniutissarpassuatta qa­noq piviusunngor­tissinnaaneri kikkut, qanoq, qanoq sivisutigisumik sulia­qassasut pilersaarusiortalersimavarput aamma 1998-imut massakkut pilersaar­usiaq naammatseqqinnaalerpoq tassanilu allattorneqarsi­mallutik allaat suli­sut ataasiakkaat suna suliarissavaat, qanoq sivisutigisumik taanna naliler­sussava, qaqugu naammassinissaa naatsorsuutigisinnaavarput. Tassa taamaa­lilluta allatut ajornartumik pilersaarusiorneq Pisortaqarfimmi ingerlanne­qarpoq, ilumut sapinngisamik suliassatut siunniussat amerlaqisut, qanoq annertutigisumik qanorlu amerlatigisut ilumut naammassisinnaanerlutigit ukiup ingerlanerani tassani aamma paasisaqarfigerusullutigit.

Naatsorsuutigaarput uani naleqqussagassaalunnguit naammassippata 1998-mi Pisortaqarfimmi sulinissamut pilersaarusiaq taanna naammassippat qanittunn­guami aamma Peqqinnissamut Ataatsimiititaliamut ilisimatitsissutitut nas­siukkumaarlutigu.

 

Naggataatigut una oqaatiginngitsuugara aamma oqaatigilaarusuppara tassa Maliinannguaq Markussen Mølgaard-iminngaanniit aamma tikkuarneqarmat siul­lermik oqaaseqarnermini Inuit Ataqatigiit sinnerlugit CD-liaq eqqaammagu soorlu avoqqaarinnerpalaartumik tassani aamma nipeqarluni. Oqaatigissavara uanga nammineerlunga assut pingaartuutikkakku aamma eqqumiit­suliortugut tassani aamma ilaatigut eqqaallugu Atassutip oqaluttuata pingaartitsinera suliniutit tamalikaartut tassani pisariaqarput, eqqarsariallaqqissuseq aam­ma tassani pisariaqarpoq.

 

Isumaqarpunga isumassarsiaq nammineq pitsaasuusoq, nipilersortartut erinar­sortartut tassuunak­kut suleqataarusussutsimik takutitsisimapput, aningaa­sarpaalussuit tassunga atorsimapput kisiannili isumaqatigiissut imaappoq taassumap CD-ip tuniniarneqarnerani aningaasat isertussat utertussaammata PAARISA-mut taamaalillutillu suliniutinut aamma atortussaallutik. Neriuppu­gut aningaasaliissutaasimasut taakkua aningaasartuutaaginnaratik kisianni aningaasaliissutaasi­massasut allaat atorsinnaasagut aamma neriuppugut ima tunisaalluartigisimassasoq, massakkut tunisaanera pitsaasumik ingerlavoq, allaat aningaasartuutaasimasut taakkua matussuserneqarsinnaajumaassallu­tik, taamaalillutik aamma aningaasartuutaaginnarani kisianni aamma iluaqutaasu­mik atorneqarsinnaallutik.

 

Taamaalilluta aamma eqqumiitsuliortunik allatigut suleqataarusullutik ka­jungertunik nalunaarfi­gineqallattaalereersimavugut aamma eqqarsaatigaarput tamakku aamma ilanngullugit suleqa­taarusuttut iluatigerusullutigit sulias­sanut assigiinngitsunut.

 

Qujaqqippunga taama soqutigineqartigaluni pingaartinneqartigaluni taperser­sorneqartigalunilu massakkut oqallinneq ingerlanneqarmat.

 

Josef Tuusi Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit:

Inuit Ataqatigiit oqaaseqartutta oqaaseqarnermini apeqqutigisaasa ilagivaat imigassamik ajornartorsiuteqartut katsorsarneqartarfiata Qaqiffiup Ilulis­sani immikkoortortaqalernissaa sooq Ilulissani inissinniarneqarnersoq. Naa­lakkersuisuni ilaasortap akissuteqarnermini oqaatigiinnar­paa ukiarmigooq Aningaasanut Inatsisissaq 1998-imut Aningaasanut inatsisissaq suliarinerani taaneqareermat tassa Naalakkersuisuninngaanniit taanna aalajangiusimaneqar­poq.

 

Naalakkersuisunut ilaasortaq eqqaasilaarusuppara 1998-imut Aningaasanut Inatsisissap aappas­saaneerlugu suliarinerani Aningaasaqarnermut Ataatsimii­titaq isumaqatigiilluni imatut oqaase­qaateqarmat; nuna tamakkerlugu peqqin­nissakkut siunertat pillugit tamanna eqqarsaatigalugu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap kissaatigaa erseqqinnerusumik nassuiaateqartoqassasoq, sooq imerajuttunik katsorsaavik Ilulissaniitinniarneqarnersoq, tassami il­loqarfimmi tassani inissaaleqinermut tunngatillugu annertuunik ajornartor­siuteqartoqarmat. Ilisimasamik malillugu taanna nassuiaat nassuiaassutita­qanngilaq Naalakkersuisuninngaanniit. Ilulissat piukkunnarsima­qippata, ar­laatigut ilumut pitsaaquteqarsimappata ajorinngilarput, taamaallaalli piu­maannarpar­put Inatsisartut piumasarisaat sooq taamak inissiiniartoqarnersoq nassuiaateqarfigineqassasoq.

 

Kristine Raahauge, Siumut:

Siumumiit PAARISA pilersitseqqinnissaanut akuerseqataasimavugut, tassani pingaartikkatigu Nunatsinni sullissinerit peqqinnissakkut aammalu pitsaa­liuinermik suliaqartut ataqatigiissaari­nermut aallaavissatut atorluassam­massuk.

 

Taamaakkaluartoq aamma Siumuminngaanniit aamma PAARISA-mik suliaqartut Nu­nat allani suleqateqarnissaat isumaqarpugut pissusissamisoortoq, aamma na­lunngilarput aamma ajornartor­siutit arlaqaqisut avataaniit takkuttartut soorlu aamma Naalakkersuisup eqqaareeraa ikiaroornar­tut aammalu assigiinn­gitsut soorlu massakkut fjernsyn-ikkut Nunat assigiingitsut attaveqarfigi­lernikuuagut tassanilu aamma meerartagut uagullumi allallu aamma takusar­takkavut assigiinnge­qaat immaqa aamma taakku atorluarlugit pitsaaliuinermi suleqatigilluarsinnaagatsigit nunat saniligut.

 

Ajornartorsiutimmi ilaat sanileriilluta ajornartorsiutigisarpagut, massak­kullu aamma angallan­nerup pitsanngoriartornera, takornarissallu angalaneri amerliartortut tamakku eqqarsaatigigaanni pissusissamisoorsoraarput. Aamma taakku attaviginissaat. Kisianni tassa pingaarnerpaatipparput aamma Nunat­sinni ajornartorsiutit siulliunneqarnissaat.

 

PAARISA tassa siorna maj-imi aalajangiiffigineqarpoq aallarteqqinnissaa, allaffeqarfeqarnissaa­nullu aningaasaliisoqarluni, aatsaallu massakkut fe­bruar-imi piariivipput tassa suliassat aatsaat iluamik aallartisalissapput, taamaattumik uagut avoqqaarlertumik oqarnerit ilaatigut akuersaaruminaatsi­laarpagut, tassami isumaqaratta uagut tamatta akisussaaqataalluta PAARISA sulinissaa immersussagipput aammalu sineriammi kikkut tamarmik aamma sooru­nami palasit allallu suleqataasut tamaasa atorluarlugit suliaq ingerlanne­qassasoq.

 

Taavalu Inuit Ataqatigiinninngaanniit ujartorneqartoq Naalakkersuisup er­sarissumik akinngim­magit tassa suli naartusut, inoorlaanik meeqqanillu mi­kisunik kiisalu angajoqqaanik isummersui­nerit taakku annertusarneqarnissaat tassani nalunngisaqarpugut sinerissami aamma illoqarfiit ilaanni tamakku Peqqinnissaqarfik, kommunet, Inunnik Isumaginnittoqarfik, Atuarfeqarfik taavalu aammalu Pinerlutsaalisitsisut politiillu suleqatigiillutik aamma tamakkua periarfissaqar­tikkaat agguataaralutik kikkut taanna isumagissava­at, soorlu ukua naartusut inoorlaanillu mikisunik meeraallit taakku peqqin­nissaqafiup iluani siunnersorneqarput taava inissinneqarlutik angajoqqaallu Inunnik Isumaginnittoqarfimmi imaluunniit angajoqqaat akunnerminni oqaloqa­tigiittarnerisigut qaangerniarneqartartut.

 

Daniel Skifte, Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq:

Uangaanga oqaaseqarfigilaarniariga IA-p oqaluttuata Maliinannguaq Markussen Mølgaard taassumap oqaasiisa ilaat. Ilaatigut Naalakkersuisut qanoq ilior­niarnersut ilaqutariit toqqissisima­nissaannik tunngasumik inuunissaat an­guniarlugu. Ilaatigut tassani Atassut aammalu Siumut naalakkersuisooqati­giit taputartuunneqarput taannalu tunngavigalugu qaqilaarpunga. Naak ullu­mikkut taanna maani eqqartugassarinngikkaluaripput.

 

Kisianni meeqqap toqqissisimasumik ineriartornissaa aammalu PAARISA-p suli­assaasa pitsaa­sut PAARISA-mut tunngasumik suliassaasa pitsaasut ilaasa iki­lisarniarnissaat tunngavigalugu imatut iliortoqarpoq; meeqqamut sammisumik:

1997-imi anaanaq ungaavaraatitaartoq aamma nammineq sapaatit akunneri iman­naat tamatumalu kingorna imannaat, taanna apeqqut sivitsorneqarpoq meeraq toqqissisimasumik ineriartornias­sammat. Ukioq manna 1998 januarip aallaq­qaataaninngaanniit ataataq inatsisitigut illersorneqar­tumik aamma barsels­orlov-eqartitaasinnaalerpoq, taavalu taakku naammaginagit 1999-imi januarip aallaqqaataaninngaanniit qanoq iliuuseqarnissaq taamaalilluni anaanaq aam­malu ataataq suli sivisunerusumik taamaaliornissaannut neriorsuutit Inatsi­sartunut saqqummiunneqarnikuup­put 1996-imi oqallinnermi taamaattumik taak­kua innersuutigaakka oqarlunga tassani angusaqar­niarnermi atorfiliinnaann­gitsut kisiannili aamma sulisut privat-ini sulliveqartut, inatsisitigut illersorneqartumik taakkua aamma qanoq iliuuseqarfigineqarput.

 

Taamaattumik taamaalillunga apeqquteqaat qulartumik nipeqartoq erseqqissuu­gunartumik akissuteqarfigaara.

 

Lars Sørensen, Inuit Ataqatigiit:

Ilaatigununa Naalakkersuisup Karl Lyberth-ip oqqarluineranut ilaatigut isu­maqataavallaanngin­nera aamma uanga oqaaseqarfigilaarniarlugu.

 

Ilaatigut oqallinnermi oqaatigineqarpoq pinaveersaartitsinermi sunngiffik pingaartinneqartaria­qartoq taava aperisariaqarpugut sunngiffik tassaanersoq bingorneq bingoararneq imaluunniit timersorneq allallu nalunnginnakku Karl Lyberth-ip timersorneq nuannarisorujussuugamiuk aamma unnuppassuit anger­larsimasarnissaa ilimanarpallaanngitsoq.

Kisianni qaqininnut soorunami taanna tunngaviginngilara. Maluginiarigaana qujanartumik taamatut pinaveersaartitsinermut tunngatillugu suliniarnermi PARISA-llu aamma siunissami suliniarnissaani paasineqalersimannguatsiarmat ajornartorsiutit assigiinngitsut Nunatsinni pigisavut qitiusuminngaanniit taamaallaat aaqqinniarneqarsinnaanngitsut. Aaqqiiniarnissaq siammartinniar­neqartariaqarpoq, taanna misilittakkat maannakkut ilisimalikkavut takussu­tissereerpaat.

 

Siornatigut suna tamarmik qitiusumik aaqqinniarneqartarput aammalu aaqqiis­sutinik assigiinn­gitsunik ersarissunik takussutissaqarneq ajorpugut. Soorlu naalakkersuisunngortitsinermi 1995-imi ilaatigut anguniakkat assigiinngit­sut Naalakkersuisup PAARISA sinnerlugu saqqummiiner­mini allassimavai. Taku­neqarsinnaavoq qitiusumik aaqqiiniarnermi ajornartorsiutit assigiinngit­sut amerlarsoorparujussuit taakkua pitsanngoriarnatik akerlianilli killormut ingerlaarsimasut. Taamaattumik taamatut inuunitsinni ajornartorsiutinik aaqqiiniarnermi pingaarnerpaaq tassaavoq ataqatigiissaarineq.

 

Nuannerpoq tusarlugu kiisami Peqqinnissaqarfik, Isumaginnittoqarfik taavalu aamma Ilageeqar­nermut Ilinniartitaanermut Naalakkersuisup suleqatigiillutik ajornartorsiut taanna pingaaqisoq anigorniarsarimmassuk.

 

Siornatigut kommuneni ataasiakkaani aaqqiiniaraangatta immikkut saaffigin­nikkaangatta, soorlu peqqinnissaqarfimmut saaffiginnikkaangatta amerlaner­tigut oqaatigineqartarpoq akissaqanngila­gut. Kultureqarnermut Ilinniarti­taanermut saaffiginnikkaangatta assiffaarianik aamma taamatut akineqartar­pugut. Neriunnarpoq siunissami taamatut ajornartorsiutit assigiinngitsut ullumikkut eqqartukkavut pinaveersaartissagutsigu aammalu suliniarnerput pitsaasumik ingerlassappat ataqatigiissaarinissaq saneqqunneqarsinnaanngi­laq.

 

Naalakkersuisut oqartarput nammineq ataqatigiittutut. Kisiannili Naalakker­suisut ataasiakkaat annertuallaamik atortalersimavaat, taanna ulluni kin­gullerni maluginiartarparput uanga, uanga taanna suliassaq aallartippara taavalu aamma suliassaq ingerlavoq.

 

Taamatut soorunami pissuseqarnissaq soorunami taanna qimanniarneqartaria­qarpoq. Ataatsimo­orutinngikkutsigit ajornartorsiutit massakkut pigisagut taava aamma aaqqissinnaanngilagut. Uanga maani imaluunniit allap kisimiil­luni aaqqissinnaanngilai, taanna eqqaamasariaqarparput ataqatigiissaarinis­saq taanna suliassamut tulliuttumut pingaarnerpaasariaqarpoq.

 

1996-imi ilaatigut Inatsisartunut siunnersuutiginikuuara piffinni ataasiak­kaani sundhedsnævn-it pinngitsoornatik pikkorissartinneqartariaqartut, ila­atigut Peqqinnissaqarfimminngaanniit annertuunik suliassinneqarnertik peq­qutigalugu. Tamanna Inatsisartunit tamarmiusunit taamaa­nikkullu akuersaar­neqarnikuuvoq, kisiannili ugguutigivara maannamut taassuma pilersaarutip pimoorullugu piviusunngortinniarnissaa sulissutigineqanngimmat.

 

Neriuutigissavarali aamma suliniaqqinnissami piffinni ataasiakkaani sund­hedsnævn-i aamma peqataatinneqarnissaa taanna pingaaqimmat.

 

Oqaatigereerpara SSPK-mi suliniarneq aallartittoq ukioq mannaannaanngitsoq kisiannili siunissami pinngitsoornani ataqatigiissarneqarlunilu Inatsisar­tunit aningaasalerneqartariaqarpoq. Tassami nalunnginnatsigu akisussaaffik assigiinngitsumik inissikkaangatsigu taava aamma aningaasartuut killormut inissittarparput.

 

Meeqqat iluamik paarinngikkutsigit taava pinngitsoornatik isumaginninnermut aningaasartuu­tinngortarput. Taamatuttaaq aamma assigiinngitsut aallaqqaa­taaninngaanniit akisussaaffik tiguneqanngikkaangat taava aamma inuiaqati­giinninngaanniik aningaasanik atuinermik kingune­qartarpoq.

 

Taamaattumik ajornartorsiut aaqqinniassagutsigu akisussaaffik aallaqqaataa­ninngaanniit tamatta tiguniartigu. Aatsaammi suleqatigiikkutta inuiaqati­giittut piviusunngortissinnaavagut.

 

Neriuutigivara taamatut suliniarnerup tamakkiisumik maani tapersersorneqar­nissaa siunissami inuiaqatigiit nukittuut pilersikkusullugit.

 

Marianne Jensen, Peqqinnissamut, Ilisimatusarnermut Avatangiisinullu Naa­lakkersuisoq:

Inuit Ataqatigiit oqaluttuaninngaanniit Ilulissani Qaqiffiup immikkoortor­taqarnissaa taanna suli utikulunneqarpoq. Tassa oqaatigisariaqarpara taak­kua aatsaannguaq Inatsisartuni ilaasortap Josef Motzfeldt-ip issuagai anin­gaasaqarnermut ataatsimiititaliaminngaanniit kissaatigineqarsimasut maani oqallinnermi ilanngullugit eqqartorneqarput. Aningaasaqarnermullu Ataatsi­miititaliap taamatut kissaateqarsimanera naammassisimanngikkukku Naalakker­suisutut taanna tusarfigeq­qinngilara.

 

Taamanikkut taamatut kissaateqarneq oqallinnermi maani ilanngullugu oqaase­qarfigivagut Naalakkersuisuninngaanniit aammalu tamatuma kingunerisaanik Aningaasaqarnermut Inatsit 1998-imut akuersissutigineqarpoq tassani ilaal­luni Ilulissani Qaqiffiup immikkoortortaqarnissaa.

 

Tamatuma kingorna saaffiginnissummik annertunerusumik itisiliilluni paasis­sutissanik suli perusuttunik saaffiginnissummik taama ittumik Naalakkersui­sunit arlaannaanilluunniit tigusaqar­simanngilagut. Kisianni soorunalimi suli tamanna suli itisilerneqaqqikkusuppat saaffiginnittoqar­pat aamma so­orunalimi akissaqqaarpagut.

 

Oqaatigerusuppara ilaatigut Inuit Ataqatigiit oqaluttuaninngaanniit soor­luuna nipi avoqqaallerpa­luttoq saqqummiunneqallattaartoq ilaatigut sulianik sullusilluni sooruna suleqatigiittoqanngip­pallaartoq.

 

Eqqaasitsissutigisariaqarpara PAARISA nutaamik sulilernera massakkut nutaa­joqimmat, ukiaq inatsisartut ataatsimiimmata aningaasanut inatsimmut ata­tillugu aningaasaliissutit PAARISA-p inissilluni naammassilluni sulinis­saannut aqqutissiuussisut aatsaat tamakkiisumik aningaasaliissutigineqar­put, tassa november-imi qaammatialunnguit matuma siornatigut. PARISA-p ta­makkiisumik sulilersinnaanissaanut aningaasat ivertinneqarput november 97.

 

Taamaattumik uani nalunaarusiornermi nalunaarusiaq Inatsisartut matumani ataatsimiinnissaanni piffissaq eqqorlugu tunniutereersimassappat januari aallartilaartoq tunniunneqareersimasussaa­voq. Taamaalilluni suliffigisin­naasaq annikitsuaraararsuuvoq Inatsisartut kingullermik ataatsimiinnitsin­ninngaanniit nalunaarusiap tunniunneqarnissaanut qaammatit marlussunnguit.

 

Tamakkuuku patsisaallutik ataqatigiissaariniarnermik siunertamut tamakkii­sumik suli nalunaaru­siornermi suleqatigiissinnaanikkut ersinngitsut, kisi­anni taanna siunniulluinnarsimavarput aamma suleqatigiinneq aallartereer­poq, tulliani Naalakkersuisut PARISA pillugu saqqummius­seqqikkunik nalu­naarusiami taanna ataqatigiissumik suliniarsimaneq tassani erserumaarpoq.

 

Suliaq aallartereerpoq tamatta pingaartipparput, suliat pisortaqarfinni assigiinngitsuni ingerlasut aammalu ingerlasussaasut imaanngilaq PAARISA-p tamaasa suliarissagai, kisianni ingerlasut taakkua PAARISA isumaginnittuus­sasoq suliat ataqatigiissaarneqarnissaannik aammalu tamanna taamatut suli­nissaq Naalakkersuisoqarfinni ataasiakkaani Naalakkersuisunilu tamani isu­maqati­giissutaavoq aammalu siunnerfigineqarluni.

 

Taamaattumik isumaqarpunga tupinnanngitsoq piffissap taama sivikitsigisup ingerlanerani tamakkiisumik suli takussutissiisinnaasimannginnatta. Il­lua´tungaanit isumaqarpunga piffissap taamak sivikitsigisup ingerlanerani sulinissamut siunniussat qanoq suliarineqarnissaat, piler­saarutit aammalu saqqumilaarneq, pinaveersaartitsinermut tunngasunik saqqumilaartitsineq, pinaveersaartitsinermut siunnersortinik suleqateqarneq, assigiinngitsorpas­suartigullu sulinerup aallartissimanera takussutissiisoq, ingerlallualere­ersimasoq taama piffissakitsigaluni taamaattu­mik taamatut suleqataasimasut tamaasa ilanngullugit uanga aamma qutsavigerusuppakka.

 

Lars Sørensen-i maluginiarpara suliniutini matumani aamma pingaartitsilluni imatut siunnerfi­limmik, kingumut qanga qanoq ittoqarsimanerigaluanik pival­laarnani kisianni massakkut ataqatigiissaarineq siammasissumik kommuneqar­finnik najukkanillu ataasiakkaanik qanimut suleqateqarluni pingaartitsillu­nilu ingerlatsitsiniarneq taanna tamakkiisumik tapersersoraa aammalu isu­malluarfigalugu. Ilanngulluguli aamma erseqqiissaatigiinnarusuppara Lars Sørensen-ip oqaaseqarneranut bingortarneq pillugu ajortuinnartut uanga aam­ma taanna isiginn­ginnakku. Kisianni sunaluunniit bingortarnerusinnaavoq imaluunniit allaasinnaavoq, sunaluun­niit ingasaakkaanni soorunalimi ajor­nartorsiutinngorsinnaavoq. Aammalu uani nuannaarutigivara Karl Lyberth-ip erseqqissaateqarnera angajoqqaat annertuumik akisussaassuseqarnerannik aam­malu piffissaminnik atuinerminni aamma eqqarsarluaqataanissanut meeqqa­min­nut ajunngitsumik kinguneqartussat tassani eqqarsaatigalugit.

 

Karl Lyberth, Siumut:

Bingortarnersuaq, bankortarnerusuaq bingoarartarnersuarlu pillugit sakkor­tuumik uparuaateqara­ma. Nalunngilluinnarpara inuit arlallit aamma uannut nuannarinnissinnaagaluit immaqa nuan­narinnilinngitsuussasut politikeritut uanga. Nalunngilara inuit ilaasa oqarfigissagaannga Kaali ingasappallaar­nak. Pingaartumik bingortartut. Kisianni taakkua taamaanniarlik ajorinnin­niarlik kisianni neriuppunga eqqarsalersimassasut; immaqa pitsaanerussaga­luarpoq ilaanni angerlarsi­masaruma bingornanga. Taannaana anguniariga pi­sariaqarmat, meeqqat pisariaqartimmassuk.

 

Lars Sørensen-ip oqaatigimmagu timersortarnera pillugu oqaatigiinnassavara sapaatip akunnera­nut marloriarlunga piffissaqaraangama sungiusariartortar­punga, utoqqasaanut.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat:

Aap, qujanaq. Taamaalilluni ullumikkut oqallisigisap PAARISA pillugu nassuiaatip oqaluuseri­neqarnera tamaannga killeqarpoq.

 

Oqaluuserisaq naammassivoq.