Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 10-1		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Pingasunngorneq 11. februar 1998 nal. 14.45

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 10.

 

Imarsiornermi pissutsit pillugit nassuiaat.

(Takornariaqarnermut, Angallannermut, Niuernermut Ataaveqaatinullu Naalakkersuisoq)

 

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Inatsisartut Siulittaasuat Anders Andreassen.

Peter Grønvold Samuelsen, Takornariaqarnermut, Angallannermut, Niuernermut Attaveqaati­nullu Naalakkersuisoq, Siumut:

Imarsiornermi pissutsit pillugit nassuiaammik matuminnga Naalakkersuisut saqqummiussineran­nut pissutaavoq ataatsimiinnerni kingullerni - ulluinnarnilumi oqallinnerni - imarsiornermut, pingaartumillu inuttalersuineq pillugu malittarisassanut, tunngasut akuttunngitsumik apeqqutigi­neqartarnerat.

 

Naalakkersuisut nassuiaatikkut matumuuna apeqqutit taakku imminnut atanerisa eqqortumik paasineqarnissaat kissaatigaat, tamannalu tunualiaqutaralugu ajornartorsiutit piffissami aggersu­mi misissoqqissaarneqarnerusussat saqqummiunniarlugit.

 

Apeqqutini qitiutillugu saqqummertuaannartoq tassaavoq umiarsuarni maani angerlarsimaffeqar­tuni kalaallit inuttaasut amerlinissaannik kissaatigisaq - minnerunngitsumik aqumiut akornanni.

 

Nassuiaammi aqqusaarlugit sammineqarput umiarsuarni inuttaqartitsineq pillugit inatsisit maanna atuuttut, suliat pillugit akissaateqarnermullu isumaqatigiissutinut tunngasut kiisalu  tassunga atasumik imarsiornermik inuussutissarsiuteqarnermi ilinniagaqarnissamut periarfissat ilaat allaaserineqarlutik. Apeqqutit saqqummiunneqartut paasisinnaajumallugit isummerfigisin­naajumallugillu immikkoortut taakku pingasut ataatsimut sanileriisinneqarnissaat pisariaqarpoq.

 

Imarsiornermik inuussutissarsiuteqarneq suliffissaqartitsiniarnikkut periarfissaqarnerpaaffigisat­sinnut ilaavoq, tassa ilaasunik angallassinermi aamma aalisarnermi, nunatullu imarsiortoqarfiu­sutut eqqortumik immitsinnut oqaatigisinnaavugut. Taamaammat Naalakkersuisut pingaartippaat inuttanut aamma umiarsuaatilinnut imarsiornerup inuussutissarsiutitut kajuminnartuutinneqartu­arnissaata sulissutigiuarneqarnissaa.

 

Inuusuttortatta ilinniagassaminnik qinersiniarnerminni imarsiornermik ilinniagaqarnermi periarfissat suunerinik - aamma nunat tamalaat akornanni - ilisimanninnissaat pingaaruteqarpoq. Taamaammat inatsisivut ullutsinnut naleqquttuusariaqarput nunallu tamalaat akornanni pitsaas­sutsinut naapertuuttariaqarlutik.

 

Naalakkersuisut tungaannit nassuiaat manna saqqummiunneqartoq imarsiornermut pissutsinut­tunngasut misissoqqissaarneqarnissaannut aallarniutaavoq. Atorfilittanik nunatsinneersunik  anmarkimeersunillu imarsiornermik naalagaaffimmilu inatsisinik ilisimasaqartunik inuttaqartu­mik suleqatigiissitaliortoqarnissaa Naalakkersuisut siunertaraat. Inatsisit imarsiornermut tunnga­sut atuuttut suleqatigiissitap misissussavi - tassunga ilanngullugit nunatta nunat tamalaat akor­nanni pisussaaffii - qulaajassallugulu inatsisiliorsinnaatitaaneq ilaatigut qanoq annertutigisumik nunatsinnit tigummineqalersimanersoq ilaatigullu iluaqutaasumik siunissami Namminersornerul­lutik Oqartussanut qanoq annertutigisumik isumagisassanngortinneqarsinnaanersoq.

 

Taamaattumik suleqatigiissitap nassuiaataa aamma imarsiornermut tunngassutigut inatsisiliorsin­naanermik tamakkiisumik ilaannakortumilluuniit tigusinerup allaffissornikkut aningaasatigullu kingunerisassai pillugit paasissutissanik imaqassaaq, aammalu tigusinerup nassatarisaanik iluaqutissartai ajoqutissaalu ersersissallugit.

 

Suliaq tamanna naammassippat siunissami oqartussaanermut tunngassuteqartut tunngavissaqar­luarluta isummerfigisinnaalissavavut.

 

Taama oqaaseqarlunga Naalakkersuisut sinnerlugit imarsiorneq pillugu nassuiaat Inatsisartunut suliassanngortippara.

 

Lars Karl Jensen: Siumup oqaaseqartua:

Imarsiornermi pissutsit pillugit nassuiaammi saqqummiunneqartutigut malunnarpoq umiarsuit nunatsinni angerlarsimaffeqartut pillugit inatsisitigut, atorfeqartitsinikkut kiisalu ullumikkut ajornartorsiutaasut suunerinik Naalakkersuisut nassuiaataat ersarissunik imaqartoq. Saqqum­miunneqartuni taakkartorneqartut aammalu tamakkununnga tunngatillugu Siumumi ilisimasagut aallaavigalugit oqaaseqarfigissavagut. Aallaqqaataaniilli oqaatigeriissavarput imarsiornermi pissutsit pillugit nassuiaatip malitsigisassaannik suleqatigiissitamik pilersisitsinissamik Naalak­kersuisut oqarnerat Siumumiit tapersersorluinnaratsigu.

 

Nassuiaat malillugu ukiuni imarsiornerup ineriartorfigisaani takuneqarsinnaavoq umiarsuarni isumannaallisaanernut - inuttalersuinermut - inuttallu qanoq ilinniagaqarsimanissaannik piuma­saqaatitigut ­naalagaaffeqatigiinnerup iluani kunngip peqqussutaatigut imarsionermut inatsisinik maleruagassanillu toqqammaveqartumik tamakkua ingerlanneqarsimasut. Siumut isumaqarpoq, imarsiornermi isumannaallisaanerup tungaa eqqarsaatigalugu naalagaaffeqatigiinnermi inatsise­qatigiinneq avaqqunneqarsinnaanngitsoq - imartarpummi inuutissarsiorfigineqartoq pinngortita­mik peqqarneeqisumi avatangiiseqarluni inissisimavoq - aamma kalaallit nunatsinnut iluaqutaa­sumik danskit imarsiornermi aqutsisoqarfiat nunarsuarmiut tamat isumannaallisaanerup tungaati­gut piumasaqaatigut qanimut annertuumik suleqataavoq. Tamakkualu toqqammavigalugit nunatsinni inatsisigut inissisimanerput kinguneqarpoq, umiarsuarni isumannaallisaanikkut ilinniartitaanermi, inuttalersuinermi taakkualu sumi sulisinnaaneranni inuiaqatigiit tamat akueri­saattut paasisariaqartumik.

Nassuiaatip immikkoortuisa ilaani ersarissumik oqaatigineqarpoq, nunatsinni umiarsuaatillit ilaasa inuttalersuineranni naalagaaffiup iluani inatsiseqatigiinnermi inatsisitigut piumasaqaataa­sut minnerpaaffissaat akimorlugu umiarsuaatillit imminnut pisussaaffilersimasut, Siumut isumaqarpoq imartatta angallaviginerani isumannaatsuunissaq eqqarsaatigalugu tamanna avaqqukkuminnaatsoq, tamannalu umiarsuaatillit namminneq aalajangiiffigisariaqaraat. Siuliani­lu oqaatigisagut tunngavigalugit Siumut isumaqarpoq, umiarsuit nunatsinni angerlarsimaffeqartut inuttaasa ilaasuisalu isumannaallisaaffigineqarnissaat eqqarsaatigalugu nunarsuarmiut piumasa­qaataannit appasinnerusunik nunatsinni imarsiornerup iluani inatsiseqarnissaq pissutissaqanngit­soq.

 

Saqqummiussap oqallisiginerani Siumumiit nuannaarutigaarput takusinnaagatsigu, umiarsuit nunatsinni angerlarsimaffeqartut, nunatsinni inuutissarsiutitigut ilinniagaqarfiit qanimut suleqati­galugit imarsiornermi sulisussanik inuttalersuineq ingerlammassuk, aammalu umiarsuaatillit marlussuit Royal Arctic Line-p aammalu Royal Greenland-ip kilisaataateqarfia aqumiussanik nammineq ilinniartitsinermikkut nunaqavissunik sulisoqarnissamik anguniagaqarnermi taperser­suimmata. Siumumiilli uani eqqumiigalugu maluginianngitsuunngilarput, KNI nunatsinni imaatigut usinik ilaasunillu assartuinermi ukiorpassuarni suliaqartitaasimasoq, umiarsuaatilittut siuliani taasatsigut aaqqissuussamik nammineq ilinniartitsinngimmat, neriup­pugullu tamanna siunissami KNI-p umiarsuaatileqarfiani eqqumaffiginiarneqassasoq.

 

Siumumiilli nuannaarutigaarput nassuiaammi takusinnaagatsigu KNI-p iluani kalaallit nunaqa­vissut sulisorineqarnissaat salliutinniarneqartoq, tassami nassuiaatikkut oqaatigineqarmat  aqumiut tjenestemanditut atorfeqartitat nalinginnaasumik peqquteqarlutik suliunnaarneranni, Angallatit Naalagaasa Kattuffianiit ilaasortaasunit taarseneqartartut.

 

Imaatigut inuutissarsiuteqarnermut attuumassuteqartunik ilinniarfiit ilinniartuisa qaffasinnerumik nangitsivigalugu ilinniaqqinnissaannut ajornartorsiutigineqartartut taaneqartut pillugit Siumut isumaqarpoq ilinniarfiit pioreersut atorlugit, piareersarfiusunik atuatitsinerit pikkorissartitsinerit annertusarlugit ingerlannerisigut qaffasinnerusumi ilinniagaqalernissat aqqutissiuunneqarsinnaa­sut.

 

Maannakkut imarsiornerup iluani killiffik qiviaraanni naalagaaffiup iluani inatsiseqatigiinnermi saneqqukkuminnaatsoq tassaavoq, nunat tamalaat akornanni umiarsuarni pigaartoqartarnermi - sillimanissami - ilinniartitaanermilu allagartalersuinerni aalajangersakkat, tamannalu nunatsinni umiarsuit inuttalersorneranni inuttallu ilinniartitaaneranni tunngavigineqarpoq. Piumasaqaatit sakkukilliartunngillat, maannakkut umiarsuit usisaatit ilaasoqartartullu, aqumiuisa, qaamiutullu sulisut ilaasa umiarsuarmi ikuallattumik qamisaanermi putsumut anersaartuuserluni atortunik atuisinnaanermut allagartaqarnissaat piumasaqaataavoq. Aammalu tamanna kilissatinut qualar­nanngitsumillu aalisariutit aalajangersimasunik angissuseqartut ilaasa inuttaannut piumasaqaa­taalersussaavoq.

 

Aamma maannakkut piumasaqaatinut ilanngutereerpoq, umiarsuit usisaatit, ilaasoqartartut, kilisaatillu tamarmik naalagaasa aquttuisalu raadiumik atuisinnaaneranni GMDSS-imik taaneqar­tartumut atuisinnaanermut, 1. februar 1999 aallarnerfigalugu allagartaqalereersimanissaat. Allagartaqalernissaq tuluttut oqaatsinik atuisinnanermik piumasaqaatitaqarpoq.

 

Tamannalu allagartaq pissarsiarinngikkaanni umiarsuarmi naalakkatut aquttutulluunniit atorfi­ninniarnissaq ajornarsisussavoq. Nunaqavissullu umiarsuarni maskinmesterit amigaatigineqar­nerat pissuteqarsorinarpoq maskinmesteritut soraarummeerneranni tyskisut oqaatsinik pisinnaa­saqarnissamik piumasaqaateqarneq.

 

Siumumiit ajuusaarnartutut isigaarput, imarsiornermi piumasaqaatit tamakkua saneqqukkumi­naatsut umiarsuarni eqqortinneqarnissaata malitsinneqarnissaat pillugit, danskit kalaallilluunniit inatsisiliortussaaneranik apeqqutip assortuussutigineqarneranik pissuteqartumik, kalallinik sulisoqarsinnaanermut killilersuisuussappat.

 

Taamaattumillu Siumut isumaqarpoq, nunaqavisuut annertunerusumik sulisorineqarnissaat anguneqassappat umiarsuarni inuttalersuinermi kalaallit nunaata imartaani nunanilu allani umiarsuit angallavigisaat immikkut isiginiarlugit inatsiseqatigiinnermulli akornutaanngitsumik nunatsinni tamakkunuuna aalajangersagaqartariaqartugut.

 

Inatsiseqatigiinnerummi iluani allagartalersuinikkut immikkut akuersissuteqarfigineqarnissaq sulissutigineqarsinnaavoq, nunatta imartaani immikkut nammineq killeqarfeqarnerluunniit kisiat eqqarsaatigalugu.

 

Taamaattumillu tamakkua pitsaasumik torersumillu aaqqinneqarnissaat siunertaralugu ataatsimii­titaliamik suligasuartussamik pilersitsinissap piaartumik piviusunngortinneqarnissaa Siumup inassutigaa, aamma ataatsimiititaliap suliassaanut ilaasariaqartut imarsionermi ilinniartitaanermi aamma umiarsuarnilu inuttalersuinermi - matumani savalimmiuni imarsiornermi inatsisitigut aaqqissuussaanerup sutigut iluaqutigineqarsinnaanera ilanngullugu - nunatsinni piumasaqaatiti­gut, allagartalersuinikkullu maannamut ajornartorsiutaasup aaqqiiviginissaannut suleriaqqinnis­sami isumaliutissiissummik suliaqarnissaq.

 

Naggataatigut Siumut isumaqarpoq imarsiornermi pissutsit pil­lugit nassuiaat ersarissoq Naalak­kersuisunit saqqummiunneqartoq, taamatullu oqaaseqarluta nassuiaat tusaatissatut tiguarput.

 

Peter Ostermann,Atassutip oqaaseqartua:

Imarsiorneq issittumi najugalinnut takornartaanngilaq. Umiaq qajarlu imaatigut kisimik angalaa­taagallarmata issittup sineriassua issittormiut angallavigiloortarpaat pujorsiuteqannguaratik GPS-eqannguaratillu.

 

Pissutsit ullumikkut allanngorsimaqaat. Imarsiornermi annertoqisumik ineriartorneqarsimavoq, ineriartorneq inatsiserpassuit, peqqussuterpassuit allarpassuillu pinngorfigisimasaat imarsiorner­millu aqutsiffigisaat

 

Inuiaqatigiit ineriartornitsinni imarsiorneq annertuumik pingaaruteqarpoq, soorlu aamma imarsiornermi suliffissarpassuaqartoq inuppassuit, pingaartumillu inuusuttut, ineri­artornerminni toqqammavigisaat.

 

Atassutip ilinniartitaanermut politikkiani qitiulluinnartoq tassaavoq, inuusuttortavut ilinniartissa­givut nunarsuarmut avatangiisigisatsinnut nallersuuttunngorlugit inuusoqatiminnullu unammil­lersinnaanngorlugit - tamanna aalajangiusimavarput - piffissanngorporli aamma imarsiornermi naleqqussaanissamut.

 

Imarsiornerup uatsinnut pingaaruteqassusia aallaavigalugu Naalakkersuisut misissuisitsiniarlutik aalajangersimanerat Atassummiit assut isumaqatigaarput.

 

Atassummiit inassutigissavarput inatsiseqarnikkut pissutsit eqaallisarniarlugit sulisoqassasoq, imarsiornerup oqartussaaffigilernissaa anguniarlugu sulisoqassasoq, atorfilittat sulisitassat imarsiornermut atuarfimmiit aquimiullu peqatigiiffiannit ANK-mit sinniisunik ilaqassasut.

 

Atassummi isumaqarpugut nunatsinni taama pingaaruteqartigisoq politikkikkut tamakkiisumik oqartussaaffigilertariaqaripput, suleqatigiissitalialli inassuteqarumaarnissaa aalajangivinnissatsin­nut utaqqigallarumavarput.

 

Suleqatigiissitap aamma nalilersortariaqarpaa siunnersuuteqarfigalugulu oqaatsitigut  aporfeqar­tarneq qanoq qaangerneqarsinnaanersoq.

 

Tamaat ataatsimut isigalugu qallunaatut tuluttullu piginnaaneqarnissaq piumasarissallugu pissusissamisoorpoq, taamaakkaluartorli sooq kalaallisuinnaq oqaasillit immikkoortinneqartuas­sappat, naak immaqa suliamut ilisimasariaqakkatigut ajunngilluinnaraluarlutik.

 

Atassummut assut pingaarpoq apeqqummi tassani suleqatigiissitap aaqqiissutissanik saqqum­miussaqarnissaa. Tamanna immaqa ilinniartitseqqinnikkut aaqqinneqarsinnaavoq, immaqaluun­niit isumannaallisaanissamut tunngassuteqartuni immikkut ittunik piumasaqaateqarnikkut.

 

Taama oqaaseqarlunga nassuiaat tusaatissatut tiguarput suleqatigiissitassarlu sulilluarnissaanik kissaallugu.

 

Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Nunarput nunanut imarsiornermik annertuumik ingerlatsiviusunut ilaavoq. Umiarsuit ator­torinngikkallaratsigilli umiaq qajarlu nunarput kaajallallugu angallataasimapput. Taamaattumik imarsionermut, minnerunngitsumillu imartatta pissusaannik, sarfaq, sikut silallu pisuusai allat eqqarsaatigalugit, nunami maani imarsiortortatta inunngornerminniit ilitsoqqussamikkut ilisima­saqassusiat allat atuagarsornerinnakkut ilisimalersimasaannit nallerneqarsinnaanngillat.

 

Taamaattumik tupinnanngilaq imarsiornermut angalaatinilu aquttussanik naalagassanillu ilinniartitsineq 1960-imili nunatsinni aallartinneqarsimammat.

Taamaalilluni umiartortortavut ilitsoqqussamik saniatigut atuagarsornikkut nunat tamat akornani piumasarisaasunut qangali nallersuussinnaanngoreersimapput.

 

Ukiut qulikkaat kingulliit kilisaatikillisaanikkut, ukiunilu ukunanerpiaq sineriassortunik aali­sariutikkillisaalernikkut aammalu KNI-p allanngortiterneqartarnerisigut Royal Arctic Linellu pilersinneqarneratigut imarsiortorpassuit nunamut qaqisariaqalersimapput.

Taamaattumik tupinnanngilaq imarsiortortatta, qaamiut aqumiullu, ikiffissarserusuttut amerla­naarlutik nipaat oqallinnermi ukiuni kingullerni ersarissigaluttuinnarsimammat.

 

Inatsisartuni apeqqut pineqartoq ukiuni kingullerni saqqummersinneqallattaaraluartoq, inatsisinik atuuttunik naleqquttunngorsaaniarneq ajuusaarnaqisumik aallartinneqarsimanngilaq. Aatsaallu naalakkersuisut qulaajaasussanik suleqatigiissitaliorniarlutik pilersaarumminnik saqqummiussa­qarput.

 

Tamatumani soorunami oqartussaaffiit Danmarkimi nunatsinnilu oqartussaasunut ilaatigut avissaartinneqarsimanerat pissutaasimasinnaasoq paasinarpoq. Taamaakkaluartoq umiarsuit inuttalersorneqarnerannik inatsisip 1975-imeersup suli nunatsinni nangittumik atuutsinneqarnera­nik nunatsinni Aquttut naalakkallu Kattuffiata 1966-imeersup, ANK-66-ip, orulluteqartarsima­nerigauata suli timitaliivigineqannginnera Inuit Ataqatigiit assut paasiuminaatsipparput.

Inatsimmi pineqartoq Danmarkimi 1975-ip kingorna arlaleriarluni nutarterneqartarsimavoq, tassa siullermik 1985-imi aappassaanillu siorna 1997-imi.

 

ANK-66-ip inatsisip nutarternerisa nunatsinni atuuttussanngortinneqartariaqarnerannik noqqaas­suteqartuarnermini qulakkeerniagaa ersarissoq tassaavoq nunatsinni angallatit naalagaasut aammalu maskinistitut ilinniarsimasut umiarsuarni nunatsinni angalasuni amerlanerpaani naalakkatut, aquttutut maskinchefitullu atorfinissinnaalernissaat.

 

Piumasarisaq tamanna paatsuugassaanngilaq, oqareernittummi maani nunaqavissut nunatsinni imarsiornermik ilitsoqqussamikkut paasisimasamik saniatigut atuagarsornikkut inorsaakkun­naareerput. Taamaallaat inatsisip pineqartup nutarnerisa nunatsinni atuutsilernissaat aporfiuinna­lersimavoq.

Inuit Ataqatigiinni ilisimavarput Namminersornerulluni Oqartussat KNI-p umiarsuaateqarfigisi­masaani tjenestemanditut aqumiutut atorfeqartunik suli arlaqartuni lastermiqarmata, taakkulu soraarsinneqartassagunik atorfeqarnerminni ukiuni isumaqatigiissutaasuni aalajangersimasuni akissarsiaqartussaanerat ajornartorsiorfiusoq.

Taamaakkaluartoq inatsisip pineqartup nutarternerisa siullertut nunatsinni atuutsilersinneqarnis­saat pisariaqarpoq, taamaaliornikkut umiarsuarni aqumiunik avataanit suli atorfinitsitsiuarneq unitsinneqanngikkuni annikinnerujussuanngortinneqarsinnaanera anguneqarsinnaanngussammat.

 

Inatsisit allallu maleruaqqusat nutarterneqarnissaanni nunat tamat akornanni piumasarisaasut suusupaginngikkaluarlugit siunnerfiit pingaarnersarisariaqarpaat umiartortut nunaqavissut amerlanerpaat maani umiarsuarni inuttaasinnaanissaat, qanormi allatut?

 

Pissutsit tamakku qaangerniarlugit suliassamut paasisimasaqartunik Naalakkersuisut suleqatigiis­sitaliornialernerat  Inuit Ataqatigiit nukininnartutut isigaat, soorlumi taama suleqatigiissitaliupal­lattariaqarneq 1997-imi novemberip naalernerani Naalakkersuisunut allagaqarninni kaammattuu­tigereersimagiga sulili ulloq mannamut akineqanngitsumik.

Suleqatigiissitaasussami ANK-66 kattuffittut pissutsinik paasisimasaqarluartutut pinngitsoorani akuutinneqartariaqarpoq, suleqatigiinni ilaasortaatitaqartutut imaluunniit pinngitsoorani tusarni­aavigineqartartussatut.

 

Taamali suleqatigiissitaliaasussap suliaminik naammassisaqarumaarnera utaqqingikkaluarlugu Naalakkersuisut Namminersornerullutik Oqartussat ingerlatsiviini inatsisit sulisussarsiortarner­mut tunngasut eqqortumik atuutsinneqarnersut alaatsinaalluinnartariaqarpaat. Sulisussarsiortar­nermummi maleruaqqusat tamatigut malinneqartarsimannginnerat imarsiortortatta akornanni tujormisitsisut ilagaat.

Tassungalu ilanngullugu kilisaatini aqumiut 60 %-iisa nunaqavissuunissaannik piumasarisap qaffanneqarsinnaanera, soorlu 80 %-inngorlugu, naliliivigigasuartariaqarpoq.

 

Ingerlatsiviit qanorluunniit A/S-utigigaluarunik umiarsuarni inuttat, qaamiuugunik aqumiuugu­nilluunniit, inuttut ataasiakkaarlutik imaluunniit kattuffeqarnermikkut pisinnaatitaaffeqarmata ataqqisariaqarpaat. Ukiummi kingulliup ingerlanerinnaani ingerlatsiviit pineqartup ilaata KNI-p angallatini inuttaqarnermut allaffeqarfiata aqu­miuinnaanngitsunik igasunulli allaat al­lagarseeq­qaanngikkaluarluni kinaassusersiortutut oqaatigineqartariaqarsorinartumik pissuseqarluni inuttaliisarsimaneranik umiartortunit kalerrinneqarpugut.

Pissutsit taamaattut Naalakkersuisut KNI-p siulersuisuini tamakkiisumik suliniutigaluni siulittaa­suutitamikkut nakkutigisariaqarpaat. Inatsisit inatsisaapput inatsillu atortinneqartariaqarput.

 

Suleqatigiissitaliaasussaq pinasuartumik sulisariaqartoq isumaqarpugut. Tamaattumik naggataati­gut Naalakkersuisumut apeqqutigissavarput, suleqatigiissitaliarilersaakkani qanoq piffissaliler­saarneraa.

 

Bjarne Kreutzmann,Akulliit Partiiat:

Imarsiornermi pissutsit pillugit nassuiaatip atuarnerani paasivara nassuiaat ukuninnga imaqartoq. Siullermik umiarsuarni inuttaqartitsineq pillugu inatsit, inatsisit maanna atuuttut, aammalu suliat pillugit akissaateqarnermullu isumaqatigiissutinut tunngasut kiisalu ilinniagaqarnissamut periarfissat allaaserinerat.

 

Imarsiorneq  tassaammat suliffinnik amerlanerpaanik peqarfitta ilaat, isumaqarpunga pissusissa­misoortoq inatsisinut tunngasortaasa naapertuussarnissaat. Minnerunngitsumik kissaatigigatsigu inatsisinut tunngasortai ullutsinnut naapertuussartariaqartut taamatullu aamma nunat tamalaat inatsisaannut naapertuuttariaqarlutik.

 

Taamaattumi nassuiaat aallaaviusariaqarpoq suleqatigiissitamik pilersitsinissamut ullumikkut pissutsinik inatsisinillu atuuttunik misissuisussamik. Misissuinerup inernera neriulluta nutariner­mik kinguneqarumaartoq - aqqutissiuussissaaq nunatsinni imarsiornermi aalajangersakkat nunani tamalaani aalajangersakkanut  naleqqussarnissaanut, taamaalilluni inuiaat kalaallit imarsiornermi inatsisinut tunngasutigut nunanut allanut unammillersinnaaqqullugit.

 

Taama naatsumik oqaaseqarlunga neriullunga suleqatigiissitaq sulilluarumaartoq, nassuiaat tusaatissatut tiguara.

 

Anthon Frederiksen: Kattusseqatigiit:

Kattusseqatigiit sinnerlugit nuannaarutigaara imarsiornermi pissutsit pillugit nassuiaat kiisami saqqummiunneqarsinnaalersimammat. Tassami naluneqanngimmat kalaallit imarsiortut ukiuni arlaqalersuni ilaatigut umiarsuarni inuttalersuinermut tunngasunik ilaatigut annertuunik ajornar­torsiortinneqarmata.

 

Taammaattumillu julip arfineq aappaanni 1996-mi inatsisartut 1996-mi ukiakkut ataatsimiinnis­saannut imaattumik siunnersuuteqarsimavunga. Nunatsinni umiartortut aalisartut, niuffagiutini inuttat allallu imaatigut inuutissarsiuteqartut sulinerminni atugarisaasa illersorneqarnissaat siunertaralugu, Danmarkimi sømandslovip nunatsinnut naleqqussarlugu atuutilernissaa pisaria­qarpoq.

 

Tamatumalu kingorna apeqquteqartarnikkut ukiakkut 1997-mi ataatsimiinermi neriorsuutigine­qarpoq Naalakkersuisut upernaakkut 1998-mi ataatsimiinnermi umiartortut pillugit inatsisit pillugu saqqummiussaqarumaartut.

 

Nassuiaammi takuneqarsinnaasut ilagaat kalaallit imarsiornermik assigiinngitsutigut ilinniakka­minnik naammassinnissimasut, allaammi 1981-miit 1996-simut ilinniakkaminnik naammassin­nissimasut 1000-ngajaallutik, taamaattumik pissutissaqarluartpoq inatsisit malittarisassat il. il. umiarsuarni inuttalersuisarnermut tunngasut ullutsinnut naleqqussassallugit.

 

Aamma suliffissaqartsisiniarneq eqqarsaatigalogu Nunatsinni pisortat umiarsuaataanni kalaalli­nik inuttaqartitsisarnermut tunngasutsukumiinerusumi sammineqartariaqalerput, soorlu ippassaq nunatsinni sulisoqarneq pillugu oqallinnermi ilaatigut umiarsuarni kalaallinik 60 %-ti angullugu inuttaqarnissamik piumasaqaatit ilumut eqqortinneqarnersut apeqqutegineqarmat naammaginar­tumik akineqanngitsoq.

Danmarkimi Ministereqarfiup decemberimi 1996-mi allagai pillugit Namminersornerullutik Oqartussani pisortaqarfiit akornanni maannamut nalornissutigineqarpoq, kikkut inatsisiliortus­saanersut, soormi inatsisilerituut imaluunniit Ministereqarfik tamatuminnga taamanikkulli paasiniaaffigineqanngila?

 

Taamatut naatsumik oqaaseqarlunga naassuiaatip imartuup soqutiginartullu imarsiornermik inuutissarsiuteqartunut pitsaasumik inatsisitigut aaqqiisoqarnissaanut aqqutissiinissaa innersuus­sutigalugu Naalakkersuisunut kaammattuutigissavara inatsisitigut naleqqussaanissaq piaartumik sulissutigeqqullugu.

 

Peter Grønvold Samuelsen,Takornariaqarnermut Angallannermut, Niuernermut Attaveqaatinul­lu Naalakkersuisoq, Siumut, akissuteqaateqassaaq:

Tassa pisarnittut partiit oqaaseqartui qutsavigeqqaarusuppakka. Maluginiarpara oqaaseqartut tamarmik suleqatigiissitamik apeqqutinik pingaaruteqartunik oqaluuserisatsinnik erseqqissasus­sat taakkua pilersinneqarnissaat pingaartumik kissaatigigaat. Taavalu aamma tassani sulinissami apeqqutit pingaartillugit ilanngullugit nalilersuiffigineqartariaqartutut isumaqarfigisatik aamma tunniukkaat.

 

Neriorsuutigissavara partiit kattusseqatigiillu oqaaseqartuisa oqaasii uani saqqummiussuunneqar­tut tamarmik suleqatigiissitamut tassunga aamma innersuunneqarumaarmata. Taakkua sulineran­ni aamma isumassarsiorfittut aammalu inatsisartut maani qanoq isumaqarnerannik ersersitsisutut atorneqarniassammata.

 

Suleqatigiissitaq qagugu imaluunniit qanoq piffissalerniiarneqarnersoq Inuit Ataqatigiit siulittaa­suata apeqqutigaa. Manna tikillugu aalajangersumik ulluliinissatsinnik Naalakkersuisuni isummersimanngilagut. Kisiaani una oqallinneq aallaavigalugu Naalakkersuisuni suleqatigiissi­tap sulinissaanik najoqqutassaanut saqqummiininnut atatillugu ilanngullugu taanna innersuussu­tigissallugu pisariaqassaaq. Imaaliinnarlugu nalileruminaatsippata kisianni naatsorsuutigisinnaas­savarput ukiup ataatsip ingerlanerani taanna suleqatigiissitaq sulisinneqarsinnaassasoq. Aamma neriorsuutigissanngilara ukiamut taanna saqqummerumaartoq. Apeqqutit oqimaapput ilinniarti­taanermut tunngasut inuttaliisarnermut tunngasut taavalu umiarsuit angalaneranni isumannaalli­saanermut tunngasut.

 

Aamma Kattusseqatigiinniit Anthon Frederiksenip apeqqutaanut sooq qangalili misissuisoqann­gila. Soorlu nalunaarummi aamma ilaatigut nalunaarutigineqartoq statsministeriaqarfiup søfart­styrelsillu taavalu ilinniartitaanermut pisortaqarfiup Namminersornerullutillu Oqartussat angal­lannermut pisortaqarfiup oqaloqatigiinneq, ataatsimeeqattaarnerit allaqattaarnerit taakkua ingerlanneqarput.

 

Apeqqutit ilai isumaqatigiinngissutigineqarput taakkulu suleqatigiissitap nalunaallisittariaqarpai ingerlaqqinniassagatta.

Lars Karl Jensen Siumut sinnerlugu oqaaseqarnermini aammalu partiit allat oqaaseqarnerminni taakkartugaat pingaarutilik tassaavoq imarsiornermi isumannaallisaanerup tungaa eqqarsaatigalu­gu ullumikkut najoqqutarineqartut taakkua najoqqutarineqartuarnissaat. I­maappoq isumannaalli­saanermi taavalu nunat tamalaat akornanni umiarsuarnik aalajangersimasunik angissusillit eqqarsaatigalugit ingerlatsinermi  tassani maleruaqqusat naapertorneqartariaqartut.

 

Tassami soorunami taamatut aallaaveqarneq taava søfartsstyrelsip aalajangersagai naapertortu­aannarlugit ingerlassanersugut aammalu ilinniartitaanerit aqumiut kiisalu maskiinalerisut maskinchefillu eqqarsaatigalugit qanoq immitsinnut naleqqussaasinnaanerput oqariartuutigine­qartoq maluginiarakku, aamma suleqatigiissitanut imissutigissallugu suliassatut.

 

Imaappoq inuttaliisarnermut Danmarkimut atuuttut naapertorlugit uagut allaat Danmarkimi atuuttut atuutilersimannginnerat pissutigalugu sakkortunerusumik piumasaqarnerput, tassani maluginiagassat ilagaat.

 

Taamaattumik apeqqutip taassumap isummerfigigasuarnissaa suleqatigiissitami pissasoq soorlu aamma oqaluttut tamarmik kissaatigisaattut pisariaqarpoq.

 

Ilinniartitaanermut tunngasuteqartut taakkua tikissanngilakka. Aamma inuttaliisarnernut tunnga­sut soorlu 60 %-ngaaniit 80 %-timut uani akissuteqarninni tikissanngilakka. Kisianni taakkua nalilersorneqarniarlik suliffeqarfiit pineqartut peqataatillugit.

 

Aamma isumaqatigaakka oqartut nuannaarutigineqarmat ilaatigut pingaartumik Royal Acrtic Line pilersinneqarnermi kingorna annertuumik ilinniartitsinerit inuttassat eqqarsaatigalugit annertuumik suliniuteqarfiummat. Taamatuttaarlu aamma taaneqanngitsuussanngilaq Royal Greenlandip kilisaataateqarfiat aamma imarsiornermut ilinniarfik aamma isumaqatigiissuteqarfi­galugu suleqatigimmagu. Taavalu Siumuminngaaniit Lars Kaalip taavalu aamma Inuit Ataqati­giinninngaaniit Josef Motzfeldtip KNI-mut sammitillugu oqaasii ilalertariaqarpakka. Sulisussa­nik pikkorissartitsineq tassani aamma aallunneqartariaqarpoq. Malittarisassallu malinneqartaria­qarput soorunami oqanngilanga malittarisassat malinneqanngitsut kisianni malinneqartariaqarput sumiluunniit.

 

Umiarsuaatileqatigiiffik KNI-miittoq taanna ataatsimeeqatigisimavara, aammalu tassani isum­mersoqatigisimallugu, soorlu Royal Greenland, Royal Arctic line sulisuminik pikkorissartitsisar­toq aamma KNI tassani pikkorissarnermik ingerlataqarneruleqqullugu. Qularinngilaralu aamma taanna tusaatissamittut tigusimassagaat iliuuseqarfigalugulu.

 

Soorlu aamma nalunaarummi tikinneqartoq aammalu Inuit Ataqatigiit siulittaasuannit tikinneqar­toq ­ilumoorpoq KNI eqqarsaatigalugu sinersortaatit eqqarsaatigalugit tjenestemandinik laster­mioqarpugut. Taannalu ajornartorsiut imminik aamma angisuujuvoq. Kisiannili højestret-imi aalajangiinissaq taanna pisariaqarpoq immikkut ittumik iliuuseqalinnginnermi. Lastermiugut taakku oqimaapput tjenestemandit. Taamaattumik aamma lastermioriinnarnagit qaqugu taarser­neqartariaqalerpata taartissaanik ilinniartitsisariaqarpugut.

 

Tassa naatsumik oqaatigalugu suleqatigiissitap taassuma ukiup ataatsip ingerlanerani suliaqartus­sap qaqilissavaa inatsisinik atortitsinermik kikkut suna pillugu akisussaanersut. Ilinniartitaanerit piumasarisasut manna tikillugu naapertorlugit ingerlaannassanersut imaluunniit imarsiornermut ilinniarfik taavalu uagut suliffeqarfigut taakkua peqatigalugit sulisussanik Tuusip oqarneratuut nunat tamalaat akornanniit piumasarisaasut suusupaginngikkaluarlugit kisianni Nunatsinni atorneqarsinnaasunik ilusiliinissaq taanna misissorneqassooq suleqatigiissitami.

 

Assersuutigiinnarlugu maskinmesterit ilinniarfiat maani pilersinneqarsimagaluarpoq kisiannili unitsinneqarneranut ilaatigut pissutaasoq tikkuarneqartoq tyskit oqaasiisa atorneqarnerat. Massa aamma nalunaarummi atuarneqarsinnaagaluartoq qallunaat nunaminni inatsisitigut atortitsiner­minni umiarsuit inuttalerneqartarnerinut tunngatillugu piumasarisaat soorlu maskinistit tungaasi­gut sakkukinnerugaluartut uagut maskinmesteritut  tassani umiarsuit eqqarsaatigiinnarnagit kisianni nukissiorfitsigut aamma ingerlatsinermi tassani qissiminneqarsinnaavoq. Taamaattumik suliassaaleqissanngilaq suleqatigiissitaq. Una tuaviornerpaamik pinngikkaluarluni kisianni sukumiisumik taakkununnga nalilersuinissaa pisariaqassaaq.

 

Peter Ostermann, Atassutip oqaaseqartua oqaaseqaqqissaaq:

Uagutsinnut aamma assut ussernartorsiornarsimagaluarpoq ulloq manna tikillugu umiartornermi ajornartorsiutigisavut assigiinngitsut soorlu IA-minngaaniit ilaatigut saqqummiussorneqartut aamma pulaffigissallugit. Kisianni oqallisigisarput massakkut taamatut oqalliffissatut isigisi­manngilarput tassami siunertaa unaammat nassuiaateqarnitsinni Naalakkersuisut saqqummiussa­qarnermikkut erseqqissititaat. Suligasuartussanik suleqatigiinnik pilersitsissaagut taakkulu ullumikkut inatsisit assigiinngitsut atuuttut nalilersussavaat, eqaallisarlugit paasiuminarsarlugit ilikkarlugit aammalu siunnersuuteqarlutik qanoq aaqqiisinnaavugut. Inatsisitigut oqartussaaffik tigusinnaavarput.Taava taakku saqqummiussaqarpata qularinngilara oqallilluarumaartugut.

 

Kisianni Naalakkersuisunut ilaasortap oqaaseqarfiginngimmagu una uagut assut pingaartitarput, aamma paasivara IA-minngaaniit ilaatigut aamma pingaartinneqartoq assut pingaartitarput. Suleqatigiissitami ilaassapput umiartornermi aatuarfipput aammalu ANK avaqqunneqarsin­naanngillat taakkua. Ulloq manna tikillugu umiartornermi inuttaqartitsinermi ajornartorsiutigut ilaatigut saamasumik oqassagaanni ima avaanngunartigisarput ulluinnarni ingerlatsinermi misilittagallit peqataasariaqarput aaqqissuusseqqinnermi taanna avaqqunneqarsinnaanngilaq. Sakkortuumik uagut taanna piumasaraarput aammalu Naalakkersuisup apeqqummut tassunga isumaqarnera assut paaserusupparput.

 

Aamma Nalakkersuisunut ilaasortaq isumaqatigaara imatut eqikkaavallaartumik annikippallaar­tumillu suleqatigiissitaq piffissalerneqassanngitsoq kisiannili sapinngisamik naammattumik piffissalerneqassasoq, sukumiisumik pitsaasumillu nalilersuinissaq siunnersuuteqarnissarlu pisariaqarmata.

 

Kiisalu naggataatigut IA-minngaaniit aammalu Naalakkersuisunut ilaasortaminngaaniit KNI pillugu oqaaserineqartut oqaaseqarfigilaartariaqarsoraakka. Siullermik erseqqissartariaqarpara umiarsuarnik angallassineq KNI-p nammineq qitiusumik ingerlannerani massakkut ingerlanne­qanngimmat. Immikkulli umiarsuaatileqatigiiffiuvoq Namminersornerullutik Oqartussat ataanni inissisimasoq.

 

Ilaatigut IA-mit aammalu Naalakkersuisunut ilaasortamit oqaasi atuinnarlugit KNI isorineqarpoq ilinniartisinermik ingerlataqanngitsoq. Taamaaqqajanngilaq annertuumik maani ilinniarfiit nunatsinni aammalu Fanø-mi umiartornermik ilinniarfiit suleqatigineqarput. Paamiuni umiartor­nermik ilinniarfik ingerlaavartumik pitsaasumillu isumannaallisaanissaq pillugu suleqatigineqar­poq ajunngivissumik. Aamma Fanø-mik atuarfik aamma ajunngitsumik suleqatigineqarpoq.

 

KNI-p imaluunniit umiarsuaatileqatigiiffiup ukiumut 2 mio. kr-nit missai kursusernernut atortarpai, imaappoq nunatsinni atuarfiit umiartornermik assigiinngitsunut tunngassuteqartut atorneqarput. Soorlu, massakkut ulluni makkunani inuit 15-t nerisassalerinermut tunngassuteqar­tut Inuili-mi kursusertinneqarput. Taamaattumik tupigikuluppakka qanoq pisoqannginneranik oqaaseqartoqarmat.

 

Aammalu isumannaallisaanermut tunngassuteqartuni pujorsiornissamut atortoqarluni ingerlatsi­nissamut pisariaqartitsinerit, allagartallu pisariaqartinneqartut tamarmik pigineqarput.

 

Josef Motzfeldt,Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat oqaaseqaqqinniarpoq:

Paasisimasavut najoqqutaralugit oqaluppugut. Una Atassutip oqaluttuata oqaatigisaa mikisuarsuit tikikkusunnaraluaqisut kisianni ulloq manna nammineq piffissaasorinagu taamaammat tamakkii­nerusumik oqaaseqarfigisimallugu.

 

Isumaqarpugut Inuit Ataqatigiinninngaaniit suleqatigiissitaq pilersinneqalerpoq taanna isumaqa­tigiissutaavoq. Naalakkersuisut pilersissavaat. Suleqatigiissitaliassaq sulerissasoq Inatsisartut sunniuteqarfigissagunikkut piffissaq kingulleq tassa aajuna umiarsuup aallaanngilaattaani. Taamaammat uagut piffissaq manna atorniarsimavarput oqqersuutinik suliassanik sunik sammi­saqarumaarnersoq Naalakkersuisut nammineq isummiuteriigasa avataasigut ilassuteqarsinnaaner­put atorluarniarlugu.

 

Kiisalu utoqqatsissutigissavarput umiarsuaateqarnermut tunngasut paasisimanerat malinnaaffigi­niapiloornarsisimaammat taamaattumillu eqqorpianngitsumik oqarsimavunga. Kisianni aana erseqqissoq eqqortumillu oqaatigisarput, nunaqarfinni assartuinermut umiarsuaatileqatigiiffik pilersinneqarsinneqarpoq1997-p naanerani, uagullu oqaseqarnitsinni pissutsit uparuakkagut tassaapput ukiup kingulliup ingerlanerani tassa siorna 1997 ukiortaamiit ullumikkumut pissutsit uparuartuiffigivagut pissutsit taamaassimammata.

Kiisalu Atassutip oqaluttualu isumaqatigiippugut aquttut naalakkallu kattuffiata 66-meersup suleqatigiissitami ilaatinneqarnissaa. Taassumalu saniatigut Atassummiit imarsiornermut ilinniarfik ilaatinneqartussatut siunnersuutigineqarmat uagut taanna aamma ajorinngilluinnarpar­put.

 

Siumup oqaluttuanut tunngatillugu oqaatigiinnassavara tjenestemandi qallunaaq soraarpat ANK 66-p ilaasortaanit taarserneqartartoq tamanna taamaassimappat nalunaarusiami allassimasutut soorunami taanna qujaruttariaqarpoq aamma allatut iliortariaqanngilaq. Pingaaruteqarpoq massakkut nunatsinni umiartornermut allagartatigut naammattunik pigisaqartut atorneqarnissaat aqqutissiuutissallugu. Tassami inatsit pineqartoq 75-minngaaneersoq Danmarkimi 85-mi atorunnaarsinneqarpoq, tamannalu tamannalu nunatsinnut atuutsinneqarlerpat nunatsinni allagartartaarsimasut naalaganngorniat atuarfianinngaaniit maskinistit umiarsuarni nunatsinni angalasuni tamani naalakkatut aquttutut maskinchefitullu atorfittaarsinnaammata.

 

Lars Karl Jensen, Siumup oqaaseqartua oqaaseqaqqissaaq:

Aap oqareernitsituut Naalakkersuisut suleqatigiissitamik pilersitsinissaat qilanaarivarput. Aamma taanna sapinngisatsinnik Siumuminngaaniit immersuinerup tungaatigut aammalu suliffeqarfitsigut suleqataaffiumaaratsigu. Uani oqaatigisatsinni allagartalersuinikkut Qallunaat nunnanni inatsiseqatigiinnerup iluani ilaatigut inuttalersuineq nunatsinni umiarsuani angerlassi­maffeqartuni qerattarsarneqartarmat, taanna suleqatigiissitami aaqqiivigineqarsinnaaneranik periarfissanik misissuisoqarnissaanut tunngatillugu pingaartillutigu oqaatigivarput.

 

Uagut Siumuminngaaniit takorloorparput soorlu aamma Naalakkersuisup oqaatigillatsiareeraa oqaaseqaatigut tunngavigalugit maskinmesteritut ilinniarfik atorluassagutsigu taava peqqussutit iluanni akornutaasut aaqqiivigisariaqarpagut. Aammami inuiaat tamarmik imarsiornerup iluani isumaqatigiissutimikkut inuttalersuinikkullu aallaavigisaat tunngaveqartarpoq imaq suna angallavigineqarnersoq. Isumannaallisaanerup tungaatigut oqaatsit piumasaqaatigineqassappata tupigissanngilarput. Kisianni Kalaallit Nunaatsinni umiarsuit angerlarsimaffeqartut amerlanerti­gut nunaqavissunik maani angallassisut tyskisut, imaluunniit aamma tuluttut tamakkiisumik piumaffigissagutsigit equngasoqarsimassaaq.

 

Taamaappoq aamma ilinniakkatigut allagartalersuinermi aporfiusinnaasut tassami atuagarsornik­kut assassornikkullu maskinmesterit angummassinnaasut tyskisut soraarummeeruteqarnissamut anngussimanngikkunik, taava suliffigisinnaanngilaat pappiaraq taanna pissarsiarisinnaannginna­mikku. Taanna assersuusiorfigilaarlara sumik peqquteqarnersoq. Tassagooq maskinmesterit maskiinarsuit suliarisatik kingoraartissaannik piniassagunik qupperagassaat tyskisoortuummata. Allaffeqarfeqarput umiarsuit taakkunani atorfeqartitsisoqarsinnaavoq tyskisut paasisinnaasunik. Uagutsinnut cylinderi cylinderiuvoq, oqaasersiarigaluarparput naluara tyskisut qanoq taaneqartar­nersoq.

 

Uani KNI-p inuttalersuinerani ilinniartitsinnginnerani uparuaanerput taanna nassuiaateqarfigi­laassavara. Pikkorissarnernut ilumoorpoq Piitap oqaasia Peter Ostermannip imarsiornermut qanimut suleqatigineqarpoq. Siumuminngaaniit ippigalutigu uparuagarput aallaaveqarpoq Royal Arctic Line aammalu Royal Greenlandi, taakkua aqumiussanik aquttunik maskiinalerisunillu ilinniartitsimmata. Royal Arctic Line qujanartumik umiarsuaatilik ukiorpassuunngikkaluartut matuma siornatigut nunatsinni pilersinneqarami ilinniartitaanerit igaffimmi atorfeqalertussat maskinnani atorfeqalertussat allallu aaqqissuussamik aspirantitut ilinniartitaanermik taasamik tassa umiarsuarmiiteriarlugit ilinniarfinnut qaffakkiartuaartumik ingerlatsinnerani nakkutigilluin­narlugit periuseqartumik ingerlatsinerit eqqussimavaat.

 

Uagut KNI tikkuaratsigit taakkunuunatut iliunngimmat tikkuaanitsinni aallaaviginngilarput. Uani assigiinngitsunik oqaaseqarusunnaraluarpoq, kisianni oqaaseqaatigut taakkua ilassilluarneqareer­mata Naalakkersuisuminngaaniit aammalu suleqatigiissitassami tamakku nalilersorneqartussaam­mata oqaaseqaaterput innersuussutigiinnassavarput.

 

Peter Grønvold Samuelsen, Takornariaqarnermut, Angallannermut, Niuernermut Attaveqaate­qarnermullu akissuteqaqqissaaq:

 

Tassa naatsunnguamik ujartorneqartoq taanna Atassumiit taavalu Inuit Ataqatigiinninngaaniit kissaatigineqartoq suleqatigiissitami ANK-66-p peqataanissaa. Taanna oqaatigissavara siullermik akissuteqarninni puigorakku oqaatigissallugu. Neriorsuutigisinnaavara taakkua ilaassapput suleqatigiissitami tassani. Allat kikkut ilaassanersut Naalakkersuisuni isummerfigissavarput. KIIP-kut angallannermi pisortaqarfik taavalu imarsiornermi ilinniarfik tamakkua qanoq atsigisu­mik tassani ilaassasut isummerfigiumaaraparput. Oqaatigiinnarpara ANK-66 tassani ilaassaaq.

 

Taava naggasiullugu naatsunnguamik aamma KNI-mut tunngasoq soorunami tinnersarneqarneq taanna neriuppunga ajuallaatitut sukasaatitulli tiguneqassasoq taanna Lars Kaalip isummerfigere­erpaa. Aamma pikkorissartitsinerit ilarparujussui uku ulluinnarni piumasaqaataasut inatsisitigut naammassineqartussat pinngitsoorani. Taavali aamma taassumap qaavatigut suliffeqarfiit soorlu nuani assersuutigineqartut Royal Arctic Line-kut akimorlugu iliuuseqarnerat kusanartutut oqaatiginiaannarpara.

 

Peter Ostermann, Atassutip oqaaseqartua akissuteqaqqippoq:

Qujanaq suu. Oqaaseq uanga KNI-mut tunngatillugu qisuariarfigisara tassaavoq oqartoqarmat Siumuminngaaniit soorlu ilinniartitsisoqanngilaq. Eqqunnginnami taanna oqaaseq. Maani oqaaseq atortuartagarput aana, pioreersut atorluartigit, umiartornermik ilinniarfeqarpugut umiartornermut tunngassuteqartunik inuussutissalerinermut ilinniarfeqarpugut Danmarkimi ilinniarfiit aamma atorsinnaavagut. Periarfissat taamak pitsaatigisut sooq aamma saniatigut imaattussavagut. Taannaana uanga qisuariarfigigiga.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Tupinnaqaaq 1996-mili umiartornermut tunngasut pillugit siunnersuuteqarpunga. Taava sulias­saq imannak sivisutigisumik maannamut ingerlavoq ullumikkut 1998-si aallartippoq aammalu Naalakkersuisut ilaatigut akissuteqarnermini oqaatigivaa suliassaq suli ingerlagallassasoq ukioq ataaseq sinnerlugu immaqa.

 

Ilumut 1996-mili siunnersuuteqarnera tunngavigalugu annerusumik pimoorussisoqaraluarpat taava suliassaq immaqa piaarnerusumik naammassineqarsimassagaluarpoq. Qujanaq.

 

Peter Grønvold Samuelsen, Takornariaqarnermut, Angallannermut, Niuernermut Attaveqaate­qarnermullu akissuteqaqqissaaq:

Isumaqarpunga oqaaseqartoq kingulleq imatut oqarfigisariaqarlugu, ilumullimi kisimiilluta oqartussaagaluarutta immaqa taanna ukiup ataatsip ingerlanera atorsimasinnaagaluarparput. Kisianni uani illuatungeqarpugut suleqagisariaqakkatsinnik, tassalu Naalagaaffik.

 

Anders Andreassen, Inatsisartut siulittaasuat:

Taamaalilluta ullumikkkut oqaluuserisassaq immikkoortoq 10 tassalu imarsiornermik pissutsit pillugit nassuiaat naammassivarput.

 

Oqaluuserisaq naammassivoq.