Oqaluuserisassani immikkoortoq 11-1

Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 11-1		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Oqaluuserisassani immikkoortoq 11.

Mittarfeqarfiit aktieselskabinngortinneqarnissaat pillugit Inatsisartut peqqussutissaannut siunnersuut.

(Takornariaqarnermut, Angallannermut, Niuernermut Atassuteqaatinullu Naalakkersuisoq)

Siullermeerneqarnera.

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuat:

Siullermik nalunaarutigissavara Inatsisartunut Naalakkersuisunullu ilaasortaq Konrad Steenholdt akuerineqartoq Inatsisartuni peqataannginnissaminut febr. arfernanniit 16-annut 1998-imi.

Tamatunnga peqatigitillugu sinniisussaa Peter Thomsen aggersarneqarpoq aamma qinersinerup misilinneqarnera pillugu ataatsimiititaliap Peter Thomsen-p Inatsisartuni qinigaasinnaassuseqarnera akuersissutigaat. Inatsisartunut Siverth K.Heilmann akuerineqarpoq Inatsisartuni peqataannginnissaminut katersuunnerup aallartinneraniit februarip 10-ngata tungaanut. Tamatumunnga peqatigitillugu sinniisussaa Daniel Heilmann aggersarneqarpoq. Aamma qinersinerup misilinneqarnera pillugu ataatsimiititaliap Daniel Heilmann-ip Inatsisartuni qinigaasinnaassuseqarnera akuersissutigaa.

Siulittaasoqarfiup Inatsisartunut inassutigissavaa sinniisussatut taaneqartut piffissani pineqartuni Inatsisartuni ataatsimeeqataassasut. Oqaaseqartoqarusunnerluni? Naamik. Taava Peter Thomsen aamma Daniel Heilmann qinnuigissavakka Inatsisartuni issiavissaminnut ingeqqullugit.

Aammalu Inatsisartut ataatsimiinnissaat ammarneqarmat marlunngormat febr. 3-anni peqataanngitsut tikilluaqqussavakka tassalu Inatsisartunut ilaasortat Hans Enoksen, Ruth Heilmann, Karl Lyberth, Otto Steenholdt Finn Karlsen-ilu. Ajoraluartumilli ulloq manna tikillugu Naimanngitsoq Petersen suli maanga apuussinnaasimanngilaq. Tikilluaritsi.

Taavalu oqaluuserisassat pillugit nassuiaatinnguaq nalunaarutigilaassavara. Siulittaasoqarfiup matumuuna Inatsisartunut inassutigissavaa oqaluuserisassani immikkoortoq 8 marlunngornermi febr. 10-nganni 1998 oqaluuserineqartussatut inissisimagaluartoq pingasunngornermut febr. 18-annut. Februarip qulinganni oqaluuserisassat allat oqaluuserineqarnissaat pitsaanerusumik piffissaqarfiginissaat pissutigalugu. Siulittaasoqarfiup siunnersuutigissavaa oqaluuserisassani immikkoortoq 6 febr. qulinganni siulliullugu oqaluuserineqassasoq. Tamatuma kingornagut immikkoortut 13 - 14-lu.

Pingasunngornermut febr. 11-annut 1998-mi Siulittaasoqarfiup siunnersuutigissavaa immikkoortup 22-ip Inatsisartuni oqaluuserineqarnissaa nuunneqassasoq marlunngornermut febr. 17-annut 1998.

Taamatut oqaseqarlunga inassutigissavara siunnersuutit akuersissutigineqassasut. Akerliusoqarnerluni? Taamaattoqanngilaq. Taamaalilluni taanna akuersaarneqarpoq.

Taavalu ullumikkut oqaluuserisassat makku oqaluuserineqassapput: Immikkoortoq 11 Mittarfeqarfiit Aktieselskab-inngortinneqarnissaat pillugu Inatsisartut peqqussutissaannut siunnersuutip siullermeerneqarnera. Naligiissitaanermut siunnersuisoqatigiit pillugit Inatsisartut inatsisissaannut siunnersuutip sillermeerneqarnera. Kiisalu immikkoortoq 15 radiokkut fjernsynikkullu aallakaatitsisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqarnissaanut Inatsisartut peqqussutissaanut siunnersuutip siullermeerneqarnera.

Peter Grønvold Samuelsen, Takornariaqarnermut, Angallannermut, Niuernermut Attaveqaatinullu Naalakkersuisoq, Siumut:

Nuannaarutigaara Naalakkersuisut sinnerlugit Mittarfeqarfiit A/S pillugit Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut saqqummiussinnaagakku.

Mittarfeqarfiit aktiaateqarluni ingerlatseqatigiiffinngortinneqarnerat Naalakkersuisut nalinginnaasumik anguniagaannut, tassalu suliffeqarfinnut atugassarititaasut, unammillersinnaanermut ineriartornissamullu periarfissaannut aalajangiisuusut pitsanngorsarneqarnissaannik atatillugu isigineqassaaq. Naalakkersuisut niuerneq tunngavigalugu ineriartorneq ingerlanniarpaat, tamannalu naapertorlugu inuutissarsiornikkut sinaakkutitut atugassarisaasut naleqqussarneqarnissaat isumaginiarneqarluni. Taamaaliornikkut isertitaqarnerulernissaq suliffissaqartitsinerulernissarlu siunertaralugit aningaasaqarniarnikkut toqqammavissaq pilersinneqarsinnaavoq.

Mittarfeqarfiit A/S-imik pilersitsinikkut suliffeqarfiup niuerneq tunngavigalugu ingerlataqarfiisa, tassa niuertarfinnik, neriniartarfinnik akunnittarfinnillu ingerlatsinerata, annertusineqarsinnaanerannut periarfissat qularnaarneqarsinnaassapput. Peqatigisaanik namminersortunik unammilleqateqarsinnaaneq paasiuminartumik unammilleqatigiinnermillu equtitsiviunngitsumik atugaqarfiussaaq, 1997-imi Inatsisartut Upernaakkut ataatsimiinneranni Inatsisartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaanit kaammattuutigineqartutut.

Mittarfeqarfiit aktiaateqarluni ingerlatseqatigiiffittut suli inatsisit malillugit mittarfinnik piler-sitsinermut, ingerlatsinermut aserfallatsaaliinermullu akisussaassapput, ingerlatseqatigiiffinngortitsinikkulli ilaatigut ullumikkut pisortat sinnerlugit oqartussaasutut ingerlatsisutullu suliassat akulersuunneqarnerisa unitsinneqarnissaat periarfissaqalissaaq, taamalu nunatsinni mittarfeqarnermik isumaginninneq nunat tamalaat akornanni ineriartornermut naleqqussarneqassalluni.

Mittarfeqarfiit aktiaateqarluni ingerlatseqatigiiffinngortinneqarneratigut suliffeqarfiup suliarisartagaani aningaasartuuteqariaaseq ersarissisissavarput. Suliat taakku pingasunngorlugit avissinnaavagut:

inuiaqatigiinnit suliassiissutigineqartut, assersuutigalugu tassaasut allakkerinermi ilanngaaserinermilu suliassat, innaallagissamillu pilersuineq

suliat niuerneq tunngavigalugu ingerlanneqartut, assersuutigalugu tassaasut niuertarfinnik, neriniartarfinnik akunnittarfinnillu ingerlatsinerit

kiisalu suliat akuersissuteqarfigineqarnermik tunngaveqartut, assersuutigalugu tassaasut timmisartunik, ilaasuinik usiinillu isumaginninneq.

Aningaasartuuteqariaatsip ersarissarneratigut Mittarfeqarfiit suliaqarfiit isertitaqarfiusartut ineriartortinnissaannut annerusumik periarfissaqalissapput, peqatigisaanillu qulakkeerneqarluni tapiissutaasartut atorlugit namminersortunik naligiinngitsumik unammilleqatigiittoqarnissaa pinngitsoorneqassalluni. Niuerneq tunngavigalugu unammilleqatigiiffiusumik inuussutissarsiummik ingerlataqarfiusumi siunissami ingerlatsisoqassappat pissusissamisuussaaq aningaasatigut sukangasumik aqutsisoqarnissaa kiisalu piviusorsiortumik aserfallatsaaliinissamut aningaasaliissuteqaqqittarnissanullu pilersaarusiortoqartarnissaa, siunissaq isigalugu sinneqartooruteqarfiusumik angusaqartoqartassappat. Taamaaliornikkut Naalakkersuisut kissaatigaat qularnaarneqassasoq, suleriaaseqarneq taamaattoq Mittarfeqarfiit A/S-imut inuiaqatigiit suliassiissutaanut tuniluunnissaa, taamaalilluni aningaasartuutikillisaanerup nukittorsarneratigut atuisut ilaatigut ulluinnarni sullissinernut ilaatigullu nunap attaveqarnermut pilersuinermullu atortuinik atuinermut akiliinikinnerulernissaat qularnaarniarlugu. Taamaaliornikkut inuuniarnermi aningaasartuutit annikillisinnaassapput, tamannalu nunatsinni inuuniarnermi atukkanut nalinginnaasunut iluaqutaassaaq.

Taamatut oqaaseqarlunga Mittarfeqarfiit A/S pillugit Inatsisartut peqqussutissatut Naalakkersuisut siunnersuutaat Inatsisartunut suliassanngortippara.

Lars Karl Jensen, Siumup oqaseqartua:

Mittarfeqarfiit A/S pillugit Inarsisartut peqqussutissaattut siunnersuut, saqqummiunneqartoq Siumumiit imatut oqaaseqarfigissavarput.

Siumumiit maluginiarparput, maannakkut suliffeqarfinnik namminersortitamik Mittarfeqarfinnik taaneqartartup inuiaqatigiinni piumasaqaataasunik kiffartuussinera allanngortippallaarnagu Mittarfeqarfiit A/S-inngortinnissaannik Naalakkersuisut piareersaasiorsimasut.

Tamannalu Kalaallit nunatsinni suliffeqarfiit A/S-inngortinneqarneranni suliassaqarfiit sorliit kikkunnik ingerlanneqarnissaannut takussuissat misissuataarlugit, Siumut isumaqarpoq, aktiaateqarluni ingerlatseqatigiiffinngortitsinermi pingaartillugit immikkoortissimasariaqakkat - inatsisartutigoortumik naalakkersuinikkut aalajangiiffigineqartartussaasut malillugit - pitsaasumik pissusissamisoortumillu aaqqiiffigineqarsimasut.

Naalakkersuisut saqqummiussinerminni - aktiaateqarluni ingerlatseqatigiiffinngortitsinermi suliffeqarfiup suliarisartagaani aningaasartuuteqariaatsip ersarissarnissaanik tassalu suliassaqarfiit pingasut avissaartinneqarnissaanik oqarnerat - Siumumit tunngaviatigut taperserparput.

Selskabenimi pilersitsinermi Inatsisartut siunertatut anguniagaraat ingerlatsinermi aningaasatigut inuiaqatigiinnut oqilisaassinissat.

Siumumit oqaatigissavarput ilanngullugu pingaartikkatsigu niuernermi akilersinnasumik ingerlatsinissaq unammilleqatigiinnerlu periarfissaqartinneqassasut, taamannallu aallaavigineqartillugu eqqumaffigisariaqarpoq, suliffeqarfiit pisortaniit tapiiffigineqarlutik ingerlatsiviusut pisortaniit aningaasaliiffigineqarsinnaaneq isumalluusiullugu, namminersorlutik ingerlatsiniartunut naligiinngitsunik unammillertuunnginnissaat.

Kiisalu pingaartipparput Naalakkersuisut suliassarissagaat, ingerlatsiviit pisortaniit aningaasaliiffigineqartut inuiaqatigiinnut kiffartuussinermi suliassaqarfiisa attuumassuteqarfigisaat ingerlatsiviit pisussaaffiisut ersarissumik inissisimassasut, tamakkua unammillerniartunit paasiuminartuunissaat siunertaralugu.

Taamatullu oqarnerput tunngavigalugu Naalakkersuisunut piumasarissavarput, Mittarfeqarfiit aktiaateqarluni ingerlatsivinngortinneranni, mittarfeqarfiit iluanni namminersortunngorsaanermi periarfissiinissamut aaqqiivigineqarsimasussatut Siumup tungaaniit pingaartillugit isumaqarfigisagut misissuiffigineqassasut tassaasut;

Kangerlussuarmi, Narsarsuarmilu mittarfeqarfiit maannakkut inuiaqatigiinni aaqqissuussaanikkut inissisimanerisa namminersorlutik suliffeqarfinnik ingerlatsivigineqarnissaannut i-nooriaatsimut sunniuteqartussanik inissisimanerisa ersarissarlugit misissornissaat assersuutigalugu soorlu,

Narsarsuup Kangerlussuullu siunissami inuiaqatigiinni qanoq inissisimanissaat,

Najugaqarfiit illuliorfiusinnaanerat, meeqqanut paaqqinnittarfiit, atuarfeqarneq, peqqinnissakkut ingerlatsineq aammalu allatigut inooriaatsimut attuumassuteqartunut periarfissaasut sutigut naleqquttunngorsassanersut,

Siumut isumaqarpoq tamakkua ataatsimiititaliani aammalu Naalakkersuisoqarfinni susassaqartuni paasiniaqqaarnissaat pingaaruteqartoq, ilisimasatsitummi aktiaateqarluni ingerlatsiffinni imaluunniit namminersorluni ingerlatsisuni niuernikkut akilersinnaasumik ingerlatsinissaq avaqqunneqarsinnaanngimmat.

Siumumi isumaqarpugut Mittarfeqarfiit A/S-inngortineqarneranni aallaqqaataaniilli ingerlatsinermi aningaasaqarnikkut iluaqutigisartakkat piiarneqassappata, tamanna inuiaqatigiinni ingerlatsinikkut akitsorsaataassasoq, kiissalu Siumumiit aarleqqutigaarput, Mittarfeqarfiit iluanni namminersortunut tunniunneqartussatut isummersorfigineqartut ilaat imminnut napatissinnaanngitsutut inissisimasut paasineqarpata tamanna inuiaqatigiinnut akisunerungaartumik aaqqiiniarnikkut ingerlanneqartariaqalissasoq. Taamaattumik aallaqqaataaniit silatusaarluta inuiaqatigiinnut pitsaanerusussaq akikinnerusussarlu toqqartariaqarparput.

Taamatulli oqareeraluarluta illoqarfiit mittarfeqarfiusut nutaamillu mittarfeqalertussat eqqarsaatigalugit Siumut isumaqarpoq, siornatigut suliffeqarfinnik namminersortitanik aktieselskab-inngortitsisarnermi Inatsisartuni periusisusarsimasut ingerlateqqittariaqartut.

Tassalu ingerlatseqatigiiffinngortinneqartup aningaasatigut imminut napatissinnaanera isumannaarlugu qulakkeerneqassasoq, tamannalu iluatsereerpat, Inatsisartut inimi maani naliliiffigisinnaavaat, ingerlatsiviup pineqartup iluani ingerlatat sutigut qanorlu annertutigisumik namminersortunut attartortinneqartarsinnaanersut (periuseq ulluinnarni franchising-imik taaneqartartoq najoqqutaralugu). Soorlumi aamma maannakkut KNI-mi aaqqissuusseqqinnermi tamanna aalajangiunneqarsimasoq - tassalu ingerlatat tutsuiginassusii aaqqeqqaarlugit - namminersortunit ingerlanneqarsinnaasut kikkunnilluunniit tiguneqarsinnaanerat siunertarineqassammat.

Taamatut oqaaseqarluta Mittarfeqarfiit A/S pillugit Inatsisartut peqqussutissaattut Naalakkersuisut saqqummiussaat A/S-millu pilersitsinissamik atuutilerfissatut innersuussutaasoq ilanngullugu Siumut akuerseqataaniarpoq.

Anders Nielson, Atassutip oqaaseqartia:

Mittarfeqarfiit A/S aktiaateqarluni ingerlatseqatigiiffinngortinniarneqarnerannik siunnersuut Atassut-ip tapersersorpaa. Kissaataavoq suliffeqarfiit namminersortunik ingerlanneqartut Namminersornerusuniit avissaartillugit landskassemut atajunnaarsinneqassasut.

Taama oqaqqaariarluta siunnersuummut saqqummiunneqartumut arlalinnik siunnersuutissaqarpugut oqaaseqaatissaqarlutalu.

Inuussutissarsiorniarluni ingerlatsinermi iseritaqarfiusarput nioqqutissanik tunisaqarneq allatigullu kiffartuussinerit

Mittarfeqarfiit aktiaatileqatigiiffittut landskassemiit suli tapiiffigineqartarnissaat tunngaviatigut akerlerigaluarparput. Tapiissuteqartarnissaq pisariaqarsimassappat tamanna sullissinissamut isumaqateqarnikkut tapiissutaasassapput.

Mittarfeqarfiit kiffartuussaat nalunanngeqaat, soorlu Tele Greenland, Nukissiorfiit, Royal Arctic Line allarpassuillu taamaattut.

Tassalu Mittarfiit kiffartuussinerat sulissutaasa akiligassaraat, taakkuupput isumaqatigiissuteqarfiginiassaasut, taakkulu kiffartuunneqarnertik naammaginarnersoq nammineq naliligassaraat. Mittarfeqarfiit isertitsivigisnnaavaat timmisartut nunninneranni, sulissunneqarneranni tinginermilu akileraarutaat - tassaappullu Grønlandsfly timmisartortitseqatigiillu allat.

Atassummiit isumaqarpugut equngasoqartoq, tassa kiffartuussat akiliisanngimmata atortuutinut - aningaasartuutillu landskassemit akilerneqaannartarlutik.

Atassummiit nalunngilarput heliportit mittarfiillu atorneqarpianngitsut landskassemiit tapiiffigisariqartassasut. Tapiissutissalli naatsorsuutit saqqummiunneqareersimasut tunngavigalugit angissusilerneqartariaqarput, soorlu KNI, Royal Arctic Line, Royal Greenland aammalu Grønlandsfly taama pineqarsimasut.

Aamma Atassummiit aalajangiusimavarput Mitarfeqarfiit aktiaatileqatigiiffinngortinnerat ingerlanneqassasoq inuussutissarsiorneq pillugu aningaasanik ingerlatsinissamik inatsit 1998-imut tunngasoq tunngavigilluarlugu.

Inatsisartut 1998-imut aningaasanut inatsisaattut siunnersuummi konto 10.13 (bind 2 qupp. 32) imatut allassimasoqarpoq:

Naalakkersuinikkut anguniakkat.

Inuussutissarsiutinik ingerlatsineq pineqartoq isumamineertumik unammilleqatigiinnikkullu aqunneqarsinnaappat aammalu sulassat pinaarutillit inuiaqatigiinnut tunngasut ingerlanneqarnerat naammassineqarsinnaappat NamminersornerullutikOqartussat inuussutissarsioernermik ingerlatsissanngillat.

Tamanna isumaqarpoq Mittarfeqarfiit Namminersornerusunit tapiiffigineqartutut suliffeqarfittut imaluunniit kingusinnerusukkut aktiaatileqatigiiffittut ingerlalernermigut aningaasarsiutaasinnaasunik ingerlatsissanngitsoq.

Mittarfeqarfiit ingerlatassarinngisaannik siunnersuummi taaneqarsimapput pisiniarfiit, neriniartarfiit hotelinillu ingerlatsineq, naluneqanngilarli iluanaarniarfiusinnaasunik allanittaaq ingerlataqariartuinnartut, soorlu qatserinermik annanniutinik tuniniaallutillu piareersaasarnerit.

Taaneqartut kingulliit politikkikkut anguniakkatsinnut akerliuinnanngillat. Aammali Mittarfeqarfiit ingerlanneqarnissaannik siunertanut akerliupput, soorlu aningaasanut inatsimmi konto 70.11.02 Grønlands Lufthavnsvæsen - Mittarfeqarfiit (bind 4 qupp. 844) -mi imatut allassimasoqarmat.

Aningaasaliissutit siunertaat

”Namminersornerullutik Oqartussat mittarfeqarfii, heliportii, helistoppiilu ingerlatissallugit. Taakku saniatigut Kangerlussuarmi Narsarsuarmilu mittarfeqarfiit ingerlanneqarnerinut taakkunani akunnittarfiit niuertarfiillu ingerlanneqarnerat aamma ilaapput. Taamatuttaaq Thule Air Base-mi speditøreqarneq aamma ilaavoq.”

Siunnersuut saqqummiunneqartoq malillugu Mittarfeqarfiit A/S tigusassarilissavaat suliffigisamik imminut tunngasuinnaat illutaat, pequtaat atortorissaarutaallu, allallu ingerlatsinissaannut tunngasut.

Kangerlussuarmut Narsarsuarmullu tunngatillugu naatsorsuutigineqarpoq suut tamangajaasa tigussagaat, taamaallaat aqqusernit (ikaartarfik ilanngullugu) umiarsualiveqarfik, aqqusernit qaammaqqutaat kiisalu illuutit soorlu innuttaasut illui, oqaluffiit katersugaasiviillu pinnagit.

Aammali - pingaartumik Kangerlussuarmi - illoqarpoq Mittarfeqarnermik ingerlatsiviup atunngisaanik, soorlu illut inunnut inissiat, atuarfik børnehavelu, kiisalu illut allanut attartortitat. Nalunarpoq tamakku Mittarfeqarfiit A/S-imut tunniunneqassanersut.

Atassut isumaqarpoq Mittarfeqarfinnut tunniunneqartariaqartut tassatuaassasut mittarfeqarfiup ingerlanneqarnissaanut pisariaqartut kisimik.

Aamma SULISA A/S-ip illut Kangerlussuarmi atorneqanngitsut taakku artorfissaqartilluarsinnaassavai, Kangerlussuup nunarsuarmi timmisartornikkut assartuinermi eqiteruffittut pilersinneqarsinnaaneranut atatillugu. Tamanna siusinnerusukkut siunnersuutigineqarsimavoq inuussutissarsiornermik ineriartortitsinissaq eqqarsaatigalugu.

Kangerlussuaq takornariaqarnissamut aamma periarfissaqarluarpoq, taamannalu ingerlanneqarlualersinnaavoq Greenland Tourism aqqutigalugu akikitsumik attartortitsinikkut aallartitsiniartunullu tapissuteqarnikkut.

Kiisalu taasariaqarpoq nunarsuarmi ataatsimeersuartarfissatut Kangerlussuaq naleqquttunngorsarneqarsinnaanersoq. Ataatsimeersuarfiusinnasut pioreerput. Avatangiiseq kusanaqisoq. Kangerlussuaq silaannakkut sumiilluunniit tikitsiriaannaavoq. SULISA A/S-mut suliassaqqeqaaq. Kangerlussuaq ingerlatiinnarniarlugu aalajangissagutta taava ineriartortinneqarsinnaasut misissoqqissaartariaqarput, suliniaqatigiinnit naleqquttunit tapersersortariaqartunit mittarfeqarfinnik ingerlatsinermit pinnani.

Atassummiit makku siunnersuutigiumavagut:

Mittarfeqarfiit aktiaalileqatigiiffinngornissaat 1. januar 199-imut kinguartinneqassasoq.

Tamatuma tungaanut suliassat timmisartoqarfeqarnermut tunngassuteqanngitsut immikkoortiterneqassapput!

Suliassat ikkoortitat ima inissinniarneqarsinnaapput:

Illut ullumi pigisat, timmisartortitsinermulli atorfissaqanngitsut Naminersornerusunut tunniunneqassapput INI A/S-imiit aqunneqalissallutik.

SULISA A/S-imut, Greenland Tourism-imut aammalu inuussutissarsiornermik ingerlataqartunut allanut nalunaarutigineqassaaq Kangerlussuarmi illoqartoq atorneqanngitsunik.

Hotelit pisiniarfiillu Kangerlussuarmi Narsarsuarmilu ittut Namminersornerusut pigisarilissavaat, attartortinneqarsinnaappullu - soorlu Mittarfeqarfinnut, pisariaqassappallu inuiaqatigiinnut tunngassuteqartunut, allanik soqutiginnittoqanngippat suliassamik tigusisinnaasumik.

Pituffimmi nassiussanik aaqqissuillunilu ingerlatsisarneq namminersortunut ingerlatassanngortinneqarsinnaavoq.

Ingerlatat allat, soorlu qatserinermut annaassiniarnermullu atortut namminersortunut ingerlatassanngortinniarneqassapput.

Taamatut ingerlatsiniarluni nalunaaruteqarnikkut avammut uppernarsassavarput inuiaqatigiinni inuit ataatsiakkaat suliassanik assigiinngitsunik ingerlatsilernissaat pimoorullugu anguniaripput.

Pisariaqavissorigutsigu Atassummiit siunnersuutigaarput aappassaaneerlugu oqaluuserineqarnissaa 1998-mi ukiakkut ataatsimiinnissamut kinguartinneqassasoq.

Piffissamilu tassani siunnersuutit saqqummiunneqartut naliliiffigineqarlutik.

Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Inuiattut oqaluttuarisaanitsinni 1980-90-kkut ilaatigut eqqaamaneqaatigisussaavaat inuiaqatigiinni ingerlassiviit pingaaruteqartut pisortanit pigineqartut aktieselskabinngortiterneqarfiattut.

Royal Greenland, KNI, Royal Arctic Line, Tele, INI oqaluuserisassamilu matumani pineqartoq tullinnguutinniarneqartoq tassa Mittarfeqarfiit.

Naak aktieselskabinngortiterineq aallarteqqaarmat piginneqatigiiffinnik namminersortunngorsaanermik ilaatigut isumaqartinneqaraluartoq, siuliani taaneqartut tamarmik ilisarnaatigaat tamakkiisumik pisortanit, tassalu Namminersornerulluni Oqartussanit, pigineqarnertik.

Taamaakkaluartoq innuttaasumit inatsisartunillu isigalugu aktieselskabinngortitsinermi ullormiit ullormut malunniuttartoq tassa ingerlatsiviup pineqartup imaasiallaannaq innuttaasunit, allaat inatsisartut ombudsmandiannit, anguneqarsinnaajunnaartarnera, inatsisinik inuiaqatigiinnut atuuttunik piumanngikkuni malinnittariaaruttarnera, soorlu suliarinnittussarsiuussisarnermi inatsit aammalu atorfinitsitsinermi atugassarititaasunik akissarsiaqartitsinermilu aalajangersakkanik inuiaqatigiinnut atuuttunik atuisariaaruttarneq.

Ingerlatsiviup ulluinnarni qullersaannut aktieselskabinngorneq taamaasilluni nalinginnaasumik maluk-pingasoriaammik akissarsiaqarnerulernermik, taakkununnga qujanaqisumik, kinguneqarajuttarpoq. Taama periuseqarnermut pikkorissunik pisortaqartariaqarneq taakkulu pisinnaasaannnut naleqquttumik akissarsiaqartitsisariaqarneq utoqqatsissutigineqartarpoq.

Soorunami sutigut tamatigut pisortat aalajangersagaannik malittariaqarneq pisortaqarfinnullu pituttorsimasunut misigisimasinnaaneq, eqaatsumik pinasuartumillu ingerlatsiniarnermi sulifeqarfinnut aporfiusarmata tamanna miserratigineqartariaqanngilaq.

Taamaattumik aktieselskabenngortiterinerup annaffissatuatut isigineqaneranut illua'tungiliullugu pisortaqarfinni ingerlatseriaaseq qivianngitsoortariaqanngikkipput Inuit Ataqatigiit isumaqarput. Innuttaasut nalinginnaasumik sunniuteqarsinnaajunnaarsitaasarnerannut taarsiullugu Namminersornerulluni Oqartussat allaffeqarfiata ingerlatitaanerata ittangavallaalersimasinnaanera arajutsinaveersaartariaqarpoq. 1979-miimmi periutsit naalagaaffiup taamanikkut ingerlatsinermini atorsimasai suli allanngortingaarnagit kiisa ukiut 20-nngulerput.

Taamaattumik ukiarmi Namminersornerulluni Oqartussat allaffeqarfianni sulisut katitigaanerisa oqaluuserinerani, pisariillisaanermik siunnerfeqarluni pissutsinik allaffissornermi atuuttunik misissuisoqarluni nutarterisoqartariaqarneranik oqaatsivut naalakkersuisunut eqqaasitsissutigeqqikkusuppagut. Qitiusumimmi allaffissornerup inuiaqatigiinni pissutsinut atuuttunut naleqqukkunnaarsimanera eqqarsarnartoqarteqaarput.

Soorunami Mittarfeqarfiit aktieselskabinngortittariaqarnerat tusaruminakannersumik tunngavissarsiortariaqarmat, naalakkersuisunut ilaasortap saqqummiinermini Mittarfeqarfiit A/S-nngorpata aningaasartuutikinnerulernissaq taamaasillunilu nunatsinni inuuniarmermi nalinginnaasunut iluaqutaassasoq qujasaatigimmagu maluginianngitsuunngilarput.

Inatsisartuni oqaatsit taama tusaruminarsakkat ukiut ingerlanerini uppernarsiveqqaarnagit isummernerni tunngavigineqartarsimanerat arlalitsigut unnersiutissaanngitsumik misilittagaqarfigilersimavagut.

Taamaattumik Mittarfeqarfiit A/S-inngortinnerisigut sutigut ingerlatsinermi akikillisaataasinnaasut suullu innuttaasunut akikinnerulissangatinneqarnersut naalakkersuisunut ilaasortamik itisilerneqarnissaat uppernarsarneqarnissaallu pisariaqartipparput.

Ilaatigummi A/S-inngortitsisarnermi taama qujasaataasartut kiffartuussinerup imaluunniit pisiassat ajornerulernerisigut amerlarnertigut timitalerneqartarsimarnerat inatsisartuniinnaanngitsoq aammali innuttaasunit arajutsisimaneqanngilaq.

Oqaannarluni takussutissaqanngitsunik akikinnerulersitsinissanik ilimasaarinerit naammanngillat. Mittarfeqarfiit ulluinnarni akisussaasui ukiunut tulliuttunut pilersaarutinik anguniakkanik peqareersimasariaqarput.

Ilumut eqaannerusumik ingerlatsisoqalernissaanut suut takorloorneqarnersut aningaasatigullu ingerlatsinermi ukuni tullerni pingasuniluunniit missinersuinertigut takussutissat peqqussutissatut siunnersuutip aappassaaneerneqannginnerani inatsisartut ataatsimiititaanniit susassaqartunit naliliiffigineqartariaqartut susassaqartullu allat tusarniaavigisariaqartut Inuit Ataqatigiit kaammattuutigaat.

Ataatsimiititaliat susassaqartutut oqaatigineqarsinnaasut arlaqarput, soorlu niuernermut ataatsimiititaliap niuertarfinnut, akunnittarfinnut neriniartarfinnullu tunngasortai angallannermullu ataatsimiititaliap timmisartortitseqatigiinnut samminerusut isumagisinnaavaat.

Qulaajaavigisariaqakkat qiterisariaqarpaat Mittarfeqarfiit ingerlataat suut napaniarnerminni tunngavissarineraat aalajangersaavigissallugu.Ullumikkut mittarfinni pingaarnermi ilaasunut aammalu milernermi akitsuutit, orsussaarniarneq timmisartunullu qangatsiisarfinnik attartortitsinerit aningaasarsiutiginerisa saniatigut ileqquliunneqaannartumik akunnittarfiuteqarneq niuertarfinnik ingerlatsineq, neriniartarfeqarneq, annaassiniarnermut qatserinermilu atortunik nioqquteqarnerit Mittarfeqarfinnit ingerlanneqarput.

Peqqussutissatullu siunnersuut saqqummiunneqarnermisut akuerineqasssaguni, siuliani taagukkavut maaginagit Mittarfeqarfiit killeqanngiusartumik ingerlatsisinnaanngortinniarneqarput. Tamanna innuttaasut ataasiakkaarlutik peqatigiillutilluunniit tamalikaarnerusumik inuussutissarsiutitigut ingerlataqalersinnaanerannut akornusiiginnarani, aammali nunatta ingerlanneqarnerata tatigineqarneranut ilungersunartorsiorfiusinnaasoq Inuit Ataqatigiit annilaangatigaarput.

Namminersornerulluni Oqartussat kisimik pinnatik aammali allat aningaasaleerusuttut peqataaqqullugit oqaluffigiitigalugit A/S-nngortittsineq iluatsillugu killeqanngiusartumik, innuttaasunit imaasiallaannaq akuleruffigineqarsinnaajunnaartumik ammaassininiarneq aningaasaleerusunnermik kajumilersitsinavianngilaq.

Tamatumanilu tusarniaavigineqartariaqartut tassaapput nunatsinni takornariaqarnermik ingerlatsiniarlutik aallartisartut, akunnittarfiutillit, kiffartuussiviutillit assartuinernillu ingerlatsisut suleqatigiiffii, Greenland Tourism aammalu nunatsinni Atuisut pisisartullu Siunnersuisoqatigiivi. Taakkuli kisiisa pinnagit Kangerlussuarmi Borgerrådi aammalu Narsarsuarmi Nunaqarfinni Aqutsisut tusarniaavigineqarnissaat Inuit Ataqatigiit pingaartutut naammassineqassasoq kaammattuutigaat.

Inuit Ataqatigiinnimi innuttaaqatitsinnit ilisimatinneqartarnivut najoqqutaralugit nalunngilarput assersuutigalugu nunatsinni takornariaqarnermik ingerlataqareersut Kangerlussuarmi Mittarfeqarfinnit ingerlatat ilaannik ingerlatsilersinnaaneq noqqaassutaasarsimagaluartoq itigartinneqartuartorli. A/S-inngortinneqassappata tamanna pitinnagu tamakku aaqqereertariaqarput, oqareernitsitummi A/S-nngortitsereernerup kingorna, taama pisoqassappat, pissutsit tamakku tamatsinnit pallinneqarsinnaajunnaassapput.

Mittarfeqarfiit aningaasatigut missingersuusiaasa eqaannerusumillu ingerlatsisinnaalernermut A/S-inngortitsinerup kingunerisassaasut takorluugaasa saniatigut, inatsisartut aalajangivitsinnatik ilisimasariaqagaat arlaqaqaat.

Soorlu sulisutigut ineriartortitsineq qanoq pilersaarutaava? A/S-inngortitsisarnerni sulisussanik amerlanaarlugit avataaniit tikisitsisarnertigut misilittagaareersut ingerlateqqittariaqanngimmata maani qassiiuliuutaasariaqarunanngilaq.

Nunami maani nammineq aningaasatigut ilinniarsimanikkullu pisinnaasavut annertunerpaamik toqqammavigalugit ingerlatsisoqartariaqarneranik isuma Inuit Ataqatigiit aalajangiusimavaat. Taamaattumik Mittarfeqarfiit A/S-nngortinneqassappata ullumikkornit annertunerusumik maani nunaqavissunik sulisoqarnermik pisortaqarnermillu pimaffigisariaqarput.

Suluusalinnut mittarfissat arfineq-marluusut ukiualunnguit qaangiuppata tamakkerlutik atorneqalersussaapput. Taakkunani qanoq pisortalersorlunilu sulisoqarnissaq naalakkersuisut Mittarfeqarfiit aqqutigalugit pilersaaruteqarfigaat? Timmisartut qangattalernerini milernerinilu nakkutilliisunik ilinniartitsineq ukiut marluk-pingasut matuma siorna Narsarsuarmi aallartinneqartoq ilisimavarput. Taamaaliornermi suluusalinnut mittarfiliarineqartuni suliffissatsiarsuit nutaaviit nunaqavissunik inuttalersornissaat anguniarneqarpoq.

Ilinniarfik pineqartoq aqqaneq-marlukkaarlugit ilinniartitsiviusoq piffissami kingullermi Kangerlussuarmut nuunneqarsimasoq paasivarput. Ajuusaarnarnerusorli tassa ukiuni pingasunngulersuni nunaqavissut amerlanerpaami marluinnaat mitsitsisartutut ilinniarnerminnik naammassinnissimanerat. Ullumikkullu nunatta avataaneersuinnaat ilinniartorineqarput.

Mittarfeqarfiit A/S-inngortinneqassappata tamanna pitinnagu Kangerlussuup ullumikkumut Inissisimanera isumerfigineqartariaqarpoq. Ullumikkumut Kangerlussuaq nunatta kommuninut aggorneqarsimanerata avataaniittuarsinnarpoq. Tamannalu utoqqatsissusiullugu akitsuuteqarfiunngitsumik ingerlatsiviuvoq. Kangerlussuarmilu nunaqartut borgerrådeqaraluartut taakku annertunerusumik suli isumasiorneqaratillu oqartussaaffeqanngillat.

Taama immikkut aaqqissuussisimaneq tamaanga killeqartariaqarpoq. Kangerlussuaq nunatsinnut utertinneqareerpoq. Mittarfiillu arlaqartut nunanut allanut aallartarfiullutillu tikittarfiusut assigiimmik atugassaqarfiullutik ineriartortinnissaat mittarfinni assigiinngitsuni sulisunut unneqqarissaarnerussasoq Inuit Ataqatigiit isumaqarput.

Tamakku taagukkavut innersuussutigalugit ilumut Mittarfeqarfiit aktieselskabenngortinneqassanersut isummerfiginissaannut inatsisartut naammattumik toqqammavissaqanngitsut Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut. Aammami inatsisartut ombudsmandiata susassaqarfiinik annertunerusunngortitsiniarluni inatsimmik allannguiniarneq, ukiarmili oqaluuserineqartussaagaluartoq, naammassineqaqaartariaqartoq isumaqarpugut.

Taamaattumik ataatsimiinnerup matuma aallartinnerani oqaluuserisassat oqaaseqarfigineranni oqareernitsitut naalakkersuisut peqqussutissatut sinnersuutaata maanna oqaluuserisatta aappassaaneerneqarnissaa upernaakkut ataatsimiinnissamut kinguartinneqassasoq siunnersuutigaarput.

Bjarne Kreutzmann, Akulliit Partiiata oqaaseqartua:

Ingerlatsiviit pisortanit tigummineqartut suliat ingerlataat Namminersortunngorsaanissamut naleqquppata namminersortunngorsarneqarnissaannut Akulliit Partiianiit tunngaviatigut isumaqatigaarput.

Mittarfeqarfinnut tunngatillugu Akulliit Partiianiit inassutigissavara, siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalgu periarfissiisoqassasoq, suliat Mittarfeqarfiit kalaallit inuiaqatigiit sinnerlugit ullumikkut ingerlassaasa tigumminnittussarsiorlugit avammut neqeroorutigineqarsinnaanissaannut, taamaanngippat isumaga naapertorlug Mittarfeqarfiit Aktiaateqarluni ingerlatseqatigiiffinngortinneqarnissaat isumaqassanngimmat.

Tassunga tunngatillugu Akulliit Partiiannit paaserusuppara sulianut akuersissutigiffigineqarnermik tunngaveqartunut atugassarititaanut suunersut. Soqutiginnittorlu avataaneersoq Mittarfeqarfiit-nut unammillertitut isumaqatigiissuteqarnikkut sullissinissamut akuerineqassappat Mittarfeqarfiit-tulli, atugassaqartitaanissaanut periarfissat qanoq annertutiginersut. Soqutiginnittut avataaneersoq, siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu Mittarfeqarfiit naligalugit isumaqatigiissuteqarnikkut sullissinissamut akuerineqarsinnaappat, taava AP-nit akuersaarsinnaavunga Mittarfeqarfiit aktie-teqarluni ingerlatseqatigiiffinngornissaanut.

Taamak naatsumik oqaaseqarlunga inassutigissavara siunnersuut aappassaaneerneqannginnermini ataatsimiititaliamut attuumassuteqartunut ingerlatinneqassasoq.

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Mittarfeqarfiit aktie-teqarluni ingerlatseqatigiiffinngortinnissaanut Kattusseqattigiit-niit tunngaviatigut maannakkut pissutsit taamaakkarlartillugit isumaqataanngilanga.

Makku pissutigalugit. Mittarfeqarfissuit sanaartorneqartut suli inerneqanngillat. Suliarineqareerlutit naammassineqarpata atagu takutigu qanoq ingerlalluartigissanersut. Taamanikkut inuiaqatigiinnut immikkut aningaasartuutaanngitsumik ingerlanneqarsinnaappata, nalilersorneqarlik qanoq kikkunnillu ingerlanneqarsinnaanerat. Nunani allani misilittakkat qanoq ippat, paasiniarneqarsimappaat. Soorlu assersuutigalugu Danmark-imi mittarfeqarfiit ilaat kommune-ni ingerlanneqarput, nunatsinni aamma mittarfeqarfiit ilaat kommune-nit ingerlanneqarsinnaappaat? Apeequtilli allat soqutiginarsinnaasut suuppat?

Maannamummi inuiaqatigiit pigisaannik oqaatigineqartartuni suliffeqarfissuarni aktie-teqarluni piginneqatigiiffinngortitsinerup misilittakkat ilaatigut nunatta karsianut million-erpassuarnik akeqarput. Assersuutigalugu KNI, Royal Greenland ilaallu ilanngullugit. Piginnittut sinniisaanniit, tassalu Inatsisartuniit, oqaasissaqarfigineerullugit inissinneqartarnerat tamatigut akuerineqarsinnaanngimmat. Massa suliffeqarfissuit pineqartut amigartuullaraangata nunatta karsianiit soorunami unittuunnginnissaat anguniarlugu aningaasaliiffigineqartuartartut. Aammalu minnerunngitsumik suliffeqarfissuit inuiaqatigiinnit pigineqartut namminersortut ingerlataannik ilaatigut ipiorartitsillutik unammillertuarnerat akuersaarneqarsinnaanngimmat, uffa naalakkersuinermit suliaqartugut oqaluttuaraluartugut namminersortut periarfissinneqartariaqaraluartut.

Atagu mittarfeqarfissuit suliarineqarnerat naammassippat atorneqalerpatalu misilttagaalersussat takutikkumaarpaat, qanoq ingerlatsineq qanoq ikkumaarnersoq suna tamaat siumoorlugu aalajangersariinngikkaluarlugu. Aamma Mittarfeqarfiit A/S-inngortissagaluarpata angallannermi billet-it akiinut, ilaasunik angallassinermut, nioqqutissanik pilersuinermut pilersaarusiortarnermut Inatsisartut qanoq sunniuteqarsinnaassappat? Tassami timmisartoqarfinnik sanaartornermi billet-it akiisa appartinneqarnissaat naalakkersuinikkut naatsorsuutigineqarmat.

Taamaattumik suliap aappassaaneerneqannginnerani apeqqutit assigiinngitsut akineqarnissaat Kattusseqatigiinniit kissaatigaara. Taamatut oqaaseqarlunga isumaga saqqummiuppara.

Peter G. Samuelsen, Takornariaqarnermut, Angallannermut, Niuernermut Attaveqaatinullu Naalakkersuisoq:

Siullermik oqaaserineqartunut qujassaanga. Oqaaserinartut pillugit naatsumik paasinninnera imak oqaatigeqqaalaarlara. Siunnersuut Naalakkersuisut siunnersuutigisaat Siumut-mit taperserneqarpoq Atassuk-miillu, aammalu paasiniagassat paasineqareerpata aamma IA AP-allu aamma A/S-inngortitsisinnaanermut apeqqut tunuttunngilaat. Taavalu aappassaaneernissaanut oqaluuserinnikkumasut, tassa upernaaru april-imi maj-imilu inatsisartut ataatsimiilerpata pissasoq IA-p kissaatigaat aammalu Siumup kissaatigalugu. Atortuulernissaali eqqarsaatigalugu Atassut-minngaaniik inassutigineqarluni atortuulerfissaa matuma ukiup naaneranut inissinneqassasoq. Taavalu apeqqutit ujartorneqartut, taakkua uuma peqqussutissatut saqqummiunneqartup aappassaaneerneqarnissaata tungaanut suliarineqarnerisa qularnanngitsumik erseqqarinnerulersissavaat. Kingumoortumik januarip aallaqqaataani atuutilissanersoq 1998-imi atuutilissanersoq imaluunniit Atasssut-minngaaniik inassutigineqartutut ukiup naanerani atuleruni pitsaanerunersoq. Taannartaa sukumiisumik paasivara nalilersorumaneqartoq ataatsimiititaliami susassaqartuni kiisalu aamma tusarniaanerit pisariaqartut oqaatigineqartullu aqqutigalugit. Tassa siullermik paasinninnikka.

Partiillu ataasiakkaat oqaaserisai tikilaassagukkit paasivara Siumup oqaaseqartuata Lars Karl Jensen-ip siunnersuut tamakkiisumik tapersersoraa. Taavalu aamma A/S-inngortitsisoqaraluarpalluunniit aamma mittarfeqarfiit iluini suliassaqarfiit assigiinngitsut nalilersorneqarnermikkut kikkunnit isumagineqarnissaat aamma tikkuarneqartoq.

Kiisalu aamma Siumut sinnerlugu Lars Karl Jensen-ip oqaaseqarnermini mianersoqqussutigisaa aajuna quupernerit pingajuanni oqaatsimi eqqaasissutigisaa. Tassa aallaqqaataaniit Mittarfeqarfiit landskarsimit tapiiffigineqartartutut ingerlanerani, taava taassuma saniatigut isertitaqarfiusartut suliassaqarfiit Mittarfeqarfiit iluaniittut tamakkerlugit piiarneqarpata taava ullumikkut ukiumut kr. 60 mio.-inik aningaasaliisarnerput Mittarfeqarfiit-nut taamaaginnassanerpa imaluunniit qaffariaat akiligassarput qanoq naatsorsorneqarsinnaava.

Atassut-minngaaniit Anders Nilsson-ip oqaaseqarnermini aallaqqaasiutigalugu tassa oqaatigivaa Atassut tapersersuisoq Mittarfeqarfiit A/S-inngortinneqarnissaanut. Aammalu taamaaliornikkut suliassat naliginnaasut pisortaqarfinnit ingerlanneqartariaqanngitsut, Namminersornerullutik Oqartussanit avissaartinneqartariaqartut pisortat pigigaluarpatigilluunniit. Tamanna soorunami isumaqatigaara.

Aamma Anders Nilsson-ip eqqaasitsissutigaa Mittarfeqarfiit A/S-inngortinneqarpata taava politikkikkut siunnerfivut, taakkua najoqqutarineqartariaqartut, tassalu Namminersornerullutik Oqartussat suliffeqarfii namminersortunik, nutserluaannarlugu, equngasumik unammillertariaqanngitsut tamanna qulakkeersimaneqartariaqartut.

Tassunga oqaasererusutakka ukuusinnaapput. Aallaavik taamaattoq aamma selskab-inut allanut atuuttariaqarpoq, aamma Tele-mut aamma KNI-mut aamma allanut. A/S-inngoreersimagaluartut suliffeqarfiit uuminnga eqqaasitsissutigineqartutuut naalakkersuinikkut anguniakkatsinnut naapertuuttumik ingerlatsinerpat, apeqqut ammasoq assigiinngitsunik isummersorfigineqarsinnaasoq.

Aamma assersuut tiguneqartuartartoq Mittarfeqarfinnut atatillugu tassaavoq qatserutinik suliaqartarnera, tassa Mittarfeqarfiit ulluinnarni annertuumik suliaqarput ikuallattoornissamut sillimaniarnermut. Taakkulu atortuutit aamma suliffeqarnermikkut isumagisarpaat. Taanna suliassaq qangali Mittarfeqarfinni isumagineqarsimavoq. Kisianni suliffeqarfeerannguaq Brand-Teknik nunatsinnut pigami qallunaat nunaaninngaaniit pigineqarluni, Nuummi pilersilluni. Taava oqarpoq pisortat suliffeqarfiutaasa unammillerpaatigut, kinaana tassani unammillertoq? Aamma Mittarfeqarfiit qatserutitigut isummannaallisaanermullu tunngasutigut suliassaataat qanoq akilersillugit isumaginiarneqassagaluaramik, aamma taanna apeqqut akisuneruva akikinneruva imaluunniit suliffeqarfiup taassuma sinneqartoorutai nunatsinninngaaniit annisissappat? Aamma suliassaq taanna konkurrencenævne-mi suliarineqarsimavoq, tassanilu naliliineq imaappoq. Naatsorsuutitigut suliassat taakkununngarpiaq tunngasut Mittarfeqarfiit ingerlatitaanerininngaaniit immikkoortiterneqarsinnaappata taava taanna suliassaq ajunngitsoq, aammalu taanna taamaalereersimavoq aammalu kukkunersiuisut nalunaarutaasigut takuneqarsinnaalluni.

Anders Nilsson-ip aamma takingaatsiartumik Kangerlussuaq sammivaa, ilaatigut Sulisa A/S piukkullugu. Eqqaasissutigiinnassavara Kangerlussuarmi suliassat assigiinngitsut Mittarfeqarfiit ulluinnarni oqartussaaffigigaluarpatigilluunniit, suliassat arlalippassuit aamma namminersortunik ingerlanneqarmata. Aamma takornariaqartitsinermik selskab-eqarpoq Kangerlussuarmi takornariaqartitsinermik assigiinngitsutigut ineriartortitsisumik, Greenland Tourism-imillu piginneqataaffigineqartumik.

Anders Nilsson-ip Atassut sinnerlugu oqaasii taavalu IA sinnerlugit Josef Motzfeldt-ip apeqqutit saqqummiussuutai. Taakkua ataatsimut imatut naatsumik akerusuppakka. Isumaqatigiikkunarpugut maani inatsisartuni. Apeqqut una peqqussutissatut siunnersuut uani katersuunnermiunngitsoq, katersuunnerulli tulliani inatsisartuni aappassaaneerlugu suliarissagipput naammassiniarneqarnissaa siunertaralugu. Taannalu pitinnagu tusarniagassat inatsisartullu ataatsimiititaliaat susassaqartut tassani qaqelerillutik sulissasut.

Taavalu AP-iata apeqqutigisaa tassa kina koncession-imik tunisisartuuva. Tassani koncession-imik oqarneq tassa timmisartoqarfiit ilaasut isumagineqarnerannut nassatallu isumagineqarneranut tunngasut, taakkua SLV-iminngaaniit, tassa Statens Luftfartsvæsen, tassani aalajangersakkat naapertorlugit tunniunneqartarput. Nunatsinnilu taamatut pigisaqartoq tassaavoq Mittarfeqarfiit, Namminersornerullutik Oqartussat suliffeqarfiutigisaat. Mittarfeqarfiillu isumagisassaraat mittarfiit, helikopter-inut mittarfiit, helikopter-iaqqanut mittarfiit nunaqarfinniittut. Naluara taassumap saniatigut allanik mittarfeqarfinnik isumaginnittussanik pilersitsissanersugut imaluunniit namminersortunngussaassanersugut. Tassa saqqummiussanni pingasoqiusat isumagisassaraat ullumikkumut ilaat annertoqisut oqaluutuarisaanermit kingornussaraagut naalagaaffimminngaaniit.

Taamatut oqaaseqareerlunga eqikkaanerusumik ukua oqaatigerusuppakka. Maluginiagara aajuna maannakkut inatsisartuninngaanniit oqartoqarmat Kangerlussuaq aamma Narsarsuaq, taakkua piorsarneqarnissaannut inatsisartut piareersimanerulersimasut. Ilaatigut qularnanngitsumik angallanneq pillugu isumasioqatigiinnerup kingornatigut siunniussat, naalakkersuinikkut siunniussat oqaluuserineqartut aallaavigalugit. Aammalu ulluinnarsiutaanerusut eqqarsaatigalugit Kangerlussuarmut tunngassuteqartut, tassunga atatillugu eqqaasissutigissavara ukiarmi inatsisartut maani akuersissutigimmassuk Kangerlussuup inissisimarnga ukiuni tallimani allanngortitsinertaqanngitsumik atagallassasoq. Tassa kommunit avataanni inissisimassalluni. Aammalu nalunaarutip annertuup ersarissullu suliarineqarnerani tusarniagassat assigiinngitsut tusarniaaffigineqarsimapput. Aamma kommunit oqaloqataasimapput, ilaatigut kommunit Kangerlussuarmit tigusiumasut aamma tassani oqalliseqataasimallutik.

Aamma oqaatigilaassavara A/S-inngortitsineq ajortunut tamanut ilisarnaatitut maani oqaluuserisariaqannginnatsigu. Suliffeqarfiit ingerlatsiveqarfiit ataasiakkaat, naalagaaffimminngaaniik kingornussimasatta, nutaamik aaqqissuuteqqinneqarnerinut atatillugu aap eqqaamasaqarpugut. Ilaannikkut aallariarnerit oqimaassimapput, taanna miserratigineqanngilaq naalakkersuisuusartunit aamma siusinnerusukkut. Kisianni imatut paasineqarsimasappat A/S-inngortitsineq pisimasoq pisortat suliassaataannut namminersortunngorsaanermut atatillugu imaluunniit taannaannavik anguniarlugu, taava paatsoortoqarsimassaaq.

Namminersornerullutik Oqartussat suliffeqarfiutai A/S-inngortinneqarsimapput ingerlalluarnissaat aammalu innuttaasunut kiffartuussilluarnissaat anguniarlugu siunertaralugu. Taanna oqallinnermi tusartakkatsitut naammassineqarsimanngippat taava taanna iluarsineqartariaqarpoq. Aamma ulluinnarni maanngaanniit imaluunniit naalakkersuisoqarfinninngaanniit toqqaannartumik suliffeqarfinnik aqutsisutut qinikkat inissisimasarnerput taanna assigiinngitsunik isumaqarfigineqarsinnaavoq, kisiannili inatsisitigut akisussaaffiit sumiinnersut A/S-inngortitsinikkut tassani ersarissarneqartarput.

Aamma suliassat pisortaninngaaniit isumagineqartut taakkua namminersortuninngaaniit isumagineqartinneqalissappata, tassani apeqquterujussuuvoq nalilersussallugu ilumut inuiaqatigiit tungaanninngaaniik akilersinnaanersooq. Akisussaaffik suliassaqarfilluunniit ajunngitsumik ingerlasoq pisortat pigigaluarunikkulluunniit taava namminersortunngorsaanerup aqqani, tassani soorunami suliffeqarfik imminut aningaasatigut napatittussaammat taava iluanaarutit inunnut ataasiakkaanut tussapput. Tassanilu qulakkeersinnaanngilarput sumut ingerlaqqissasut, nunatta avataanut imaluunniit sumut.

Aamma naggasiullugu namminersortunngorsaanermut oqallinnermi isumaqarpunga Mittarfeqarfiit A/S-inngortinniarneqarneranut tunngasunik oqaluuserisassaq pissangarnerujussuaq allamiittoq. Tassalu ataatsimoornerusumik naalakkersuinikkut isummerfiginiassagipput suliffeqarfissuit Namminersornerullutik Oqartussat pigisaat taakkulu iluiniittut suliassaqarfiit qanoq iliorluta suliffeqarfinnut allanut imaluunniit inunnut ataasiakkaanut pigisassanngortinnissaat ingerlatassanngortinnissaalluunniit isummerfiginiassallugu.

Isumaqarpunga taanna pilersaarusiussallugu soqutiginaateqarsinnaasoq manna tikillugu naalakkersuisut tassani suliassatut immikkoortutut isiginiarsimanngilaat, kisianni inatsisartut tamanna kissaatigisimassappassuk siunnerfik taanna qaqilissallugu aningaasaliisariaqarpugut. Aammalu suliffeqarfiit sukutsitai namminersortunik ingerlanneqalersinnaanersut, tassani naliliiviginiarlugu taavami akilersinnaasortai peerutsigit taava akilersinnaanngitsortai landskarsip nammatassai qassiussappat tamanna ilisimalluinnartariaqarparput.

Isumaqarpunga suliffeqarfimmut uunga eqqartukkatsinnut taanna kisimi attuumanngitsoq. Annertunerujussuarmik attuivoq suliffeqarfinnut allanut. Namminersortunngorsaaneq aap KNI ilaasunik angallassinera imaatigut tikkuaannarsinnaavarput maannakkut ingerlavii ataasiakkaat namminersortunut neqeroorutigineqarput. Aamma qisuariarsimasut arlaqarput november-imi december-imilu aamma suliassamik tigusisimasut arlaqarput.

Fantais-inngi Lars Karl Jensen-ip eqqaammagu aamma assersuutissaqarpoq Sisimiuni pisiniarfimmi KNI-p pisiniarfigisaani tassani aamma sisoraataarniartoqarpoq namminersortumik. Tassa imaappoq takornartaajunnaaraluttuinnarpoq pisortat ingerlataasa iluini aamma namminersortunik ingerlanneqarsinnaasut tiguneqartarnerat.

Naggaterpiaatigut oqaatigissavara Mittarfeqarfiit A/S-inngortinniarneqarneranni aamma mittarfiit ulluinnarni ingerlanneqarnerat imaalillugu ersarissarniarneqarmat. Tassa heliport-imi, helistop-imi mittarfimmiluunniit sumiluunniit Mittarfeqarfiit sullisissagai suliffeqarfik kinaagaluarpalluunniit Grønlandsfly-uppat Air Alpha-ppat allatulluunniit assigiinngisitsinertaqanngitsumik. Tassaniippoq aamma siunnerfimmut qanilliartornerput silaannakkut nunatta iluani angallannermi timmisartortitseqatigiiffiit amerlisinnaanerat imaluunniit Grønlandsfly-p saniatigut ingerlataqartoqalersinnaanera. Tassani assigiinngisitsinertaqanngitsumik aamma sullissisoqarnissaa ersarissartariaqarpoq.

Josef Motzfeldt, IA:

Aallaqqaatigalugu IA-minngaaniit erseqqissaatigerusupparput oqaaseqarnitsinni erseqqissumik naggataatigut oqaatigigatsigu inatsisartut naammattumik toqqammavissaqanngitsutut isigigatsigit ilumut A/S-inngortitsineq annaffissatuarineripput matumani aalajangiiffigissallugu. Taamaammat peqqussutissap aappassaaneernissaanut misissorneqareerpata, taamanikkut uagut isummerfigiumaarparput naleqquttuunersoq taamatut pilersaaruteqarneq. Aamma naminersortunut agguaassanersugut imaluunniit nammineq pigisagut ingerlanniarsarissanerigut, tassani misissugassat arlaqarput.

Ilaatigut Siumut oqaluttuata oqaatigaa aningaasanik isaatitsivimmini Mittarfeqarfiit A/S-inngornerminut atatillugu arsaarneqassappata, tassani qularnanngilaq mittarfivinnut tunngasuunngitsut kisiannili akunnittarfinni, neriniartarfinni pisiniarfinnullu tassani tunngasut pineqarugunarput. Taakkua peerneqassappata taava inuiaqatigiinnut akisunerulissasoq. Qularnanngilaq taamaassinnaavoq kisianni aamma allatut isigineqarsinnaavoq. Namminersortunik tiguneqarpata aamma aningaasartuutitai ilanngullugit aamma Mittarfeqarfinniit avissaartinneqartussaapput. Taamaammat sattaaserluta taama apeqqut annertutigisoq, taamak oqartariaqarpugut, quppernernik marluunngitsunilluunniit tunngavilersuutinik taamaallaat toqqarmaveqarluta inatsisartuni aalajangersinnaanngitsugut pingaartinneruvarput.

Misissugassat Mittarfeqarfinninngaaniit piareersarnermi sulisunut paasisitsiniaanissat. Aningaasatigut ukiuni aggersuni qanoq ilimasuttariaqarnerluta. Mittarfeqarfiit sulisuisa A/S-uneq A/S-iunngikkunilluunniit ilisimasariaqagaat suut pitsannguutaassanersut, suut akikillisaataassanersut inuttaasunik iluaqutaasumik. Tamakku uppernarsaatitalerlugit uagut takorusuppavut. Avaartartukassaagatta kukkussutinik ukiuni kingulliunerusuni nalaattakkatsinni, tamanna miserratissaanngilaq.

Kiisalu akuersissuteqarnissamut qaqugu tamanna pinissaa aappassaaneerinnermi paasissutissat qanoq annertutigisut, qanorlu sukumiitigisut qanorlu qularunnaarsitsitigisut. Takugutsigit takussavarput upeernakkut aappassaaneerinneq pingajussaaneerinnerlu naammassanersut imaluunniit Atassut siunnersuuteqarneratut aamma kinguartitereqqissanersugut.

Kangerlussuarmut tunngatillugu ilumoorpoq ukiuni tallimanik kinguartitseqinnikuugatta taamatut fristad-ipajaatut, kunngiitsuuffiaqqatut nunatta iluani inissisimatitsilluta. Soorunami aalajangerneq taanna ataqqisariaqarpoq. Apeqqutaavorlu taava immikkut aaqqissuussisimanerup taassuma Kangerlussuaannarmut atuutsinneqarnissaa imaluunniit arlariinnut assigiimmik inissisimasutut taaneqarsinnaasumik atuutsinneqarsinnaanersoq isummefissat ilagisariaqarpaat. Massakkut ukiut kingulliit kingumut qiviarutsigit mittarfiit imarpik qulaallugu timmisartunik miffiusartut piorsareneqarnermikkut nersorneqartarnerat assigiinngitsunik tunngaveqarluni ineriartortitsisimanermut aallaaveqarmat arajutsisimaneqartariaqanngilaq.

Orniginarnerusarput akikinnerusumik annertunerusumillu kiffartuussiviit annertusaavigineqarnerusut. Uagullu IA-ninngaaniit isumaqarpugut unneqqarissaarnerussasoq mittarfinnut arlariinnut nunatsinnut isaaffiusunut nunatsinniillu aallartarfiusunut assigiimmik naligiimmik atugassaqartitsinissaq anguneqarsinnaasuuppat. Aammalu apeqqummut matuma Kangerlussuaq siullermik eqqarsaatigalugu innuttaasut Kangerlussuarmi najugaqartut tusarniarneqarnerunissaat isumasiorneqarnerunissaat pisariaqarluinnartutut isigaarput.

Pingaaruteqarpoq Siumut oqaaseqartuata oqaasiinut sanilliullugu oqaatigissallugu aningaasatigut inissisimanissaanut apeqqutaasorujussuaq tassaavoq naatsorsuutit aallartinneranni A/S-inngussappat naatsorsuutit aallartinneranni piumasarisaasut nalillit qanoq nalilerneqassanersut. Eqqaamajunnarsivarsi ukiarmi Nukissiorfiit eqqartoratsigit, Nukissiorfiit kr. 1 mia.-inik akiitsulerlugit saniatigullu taamannamininnguaq ingerlatsinerannut tunisarlugit. Tassani allartinnermi naatsorsuutit aallartinneranni tunngavigitinneqarsimasut eqqumiiginakulussinnaammata aamma Mittarfeqarfiit A/S-inngussagaluarpata aallartinnermi naatsorsuutit qanoq innissaanik eqqaamasaqartariaqarpugut.

Bjarne Kreutzmann, AP:

Akissutigeqaatigineqartunut qujavunga. Isumaqarpunga AP-at assigiinngissuteqarpallaanngitsut saqqummiunneqartunut uanili isumaga malillugu ataatsimoornerusumik eqikkaanerusumillu taakkartuinera nammineq nalilerpara. Tassa oqaatigalugu taanna periarfissaq allanik aamma tiguneqarsinnaasariaqarpoq, taanna suli eqikkarnerullugu oqaatigalugu.

Unaliuna naalakkersuisuminngaaniit apeqqutinut tunngatillugu oqaatigineqartoq isumaqarama paatsorneqarsinnaasoq. Uanga paasinninnera malillugu oqaatigineqarmat apeqqutigisimagiga kina akuersissummik tunineqassanersoq. Tassanin uani taanna pinnginnakkut apeqqutinni, nutserisut eqqarsaatigalugit oqaatigilaassavara imm. pingajuat issukissuassagakku. Tassa issuaanera aallartippoq. Tassunga tunngatillugu AP-anniit paaserusuppara suliamut akuersissuteqarfigineqarnermik tunngaveqartumut, tassa koncession-imik tunineqarsimasumut atugassarititaasut suunersut, soqutiginnittorlu avataaneersoq Mittarfeqarfinnut unammilertitut isumaqatigiissuteqarnikkut sullissinissamut akuerineqassappat Mittarfeqartulli atugassaqartitaanissaanut periarfissat qanoq annertutiginersut, taanna apeqqutigiteqqiinnarpara paatsoorneqarsinnaasoralugu oqaatigineqarneratuut.

Lars Karl Jensen, Siumut:

Siullermik uani aallartiffissaanut innersuussutigineqartut partiini allaninngaaniik qularinngilara uagut aamma naaperiarfigisinnaagatsigit. Tassa aappassaaneerneqarnissaanut oqaluuserineqarnissaa upernaamut inissikkusunneqarmat taavalu 1. Jan. 1999 selskab-imik pilersitsinissamik ulloq taaneqartoq taakkua naaperiaaffigisinnaavagut.

Uani selskab-it pilersittarnerannik inuiaqatigiinni sullissineq qiteralugu akikinnerusumik aallaaveqarnissaq angujartuaarneqassasoq siunertaasoq oqaatigigatsigu. Aammalu, quppernerni marluunngitsuniluunniit IA-p oqarneratuut, saqqummiussaqarnitsinnit imatut pisariaqartissimanngilarput mikisualuit tamaasa maani oqallissaarutigissallutigit. Tassa tunngaviatigut saqqummiunneqartoq selskab-inik pilersitsinissaq Siumut-minngaaniik akuerivarput. Aammalu uani selskab-imik pilersitsinermi aningaasaliissutissatut kr. 3 mio.-nit aallaavigineqartussat taakkua ilutsinni oqalliserigalugit akuereernikuuvagut.

Mittarfeqarfiit maannakkut ingerlatitaanerattut inissisimaneranni pigisaata nalilersorneqarneranni nassuiaatit taakkua arajutsineqarsimassappata inatsisatuni sulinitsinni agguaatereerneqartut taakku partiinut allanut innersuussutigiinnassavakka, uagut tamakkua tunngaviisigut akuersaareeratsigit.

Siumut tungaaninngaaniik annilaangatigisagut selskab-ip aallartikkaluaannarluni ingerlassinnaasaasa inuiaqatigiinnut namminersortunit ingerlatitassanngornerat annilaangatigigatsigu. Toqqavigisarput tassaavoq akilersinnaanngissappatami nammineq privat-imik ingerlanneqarlutik taakkua. Qanoq pineqassappat taakkua. Naatsorsuutiginngisatsinninngaanniik nunatsinni nammatassavut amerlanerulersinnaanerat annilaangatigivarput. Taamaattumillu selskab-inngortitsinermi ingerlatat tamaasa ingerlanneqalereerpata selskab-ip siulersuisuini nalilersorneqassapput suunukua inuiaqatigiinnut namminersortunik ingerlatsisunut oqinninngorlugit tunniussinnaagivut, atukkiussinnaagivut. Uanga isumaqarpunga maani Siumut-i piffissaqanngitsugut mikisualuit tamaasa oqaaseqarfigissallugit saqqummiussaq ersaarereermat.

Ukua ussernartorsiorniaraluartut allat oqaaseqaataat oqaaseqarfigissallugit kisianni oqaatigeriikkattut Siumut-iminngaaniit akuersaarsinnaavagut upernaamut aappassaaneerneqarnissaanut peqataanissamut taavalu aamma taamanikut 1. Jan. 1999-imi atuutilernissaa aalajangiiffigineqassappat aamma ilutsinni oqallisereqqaarumaarparput.

Anders Nilsson, Atassut:

Uanga mikisualukkuutaat oqaluusererusuppakka pingaaruteqarujussuarsinnaammata. Siunnersuut saqqummiunneqartoq misissuataarutsigu allassimavoq Mittarfeqarfiit A/S pilersinneqarneranut suliffeqarfiup aningaasarsiorfia annertusineqarsinnaasoq. Tassani niuertarfiit sutorniartarfiit akunnittarfiillu eqqarsaatigalugit. Quppernermi tullermi allassimavoq Mittarfeqarfiit A/S-p immikkoortunut pingasunut avissaarsimasut. Tassa inuiaqatigiit suliassarititaat taavalu suliassat aningaasannanniarfiusut, assersuutigalugu niuertarfiit sutorniartarfiit akunnittarfiillu. Taakkua malittarisassatut siunnersuutini sanilliukkaanni taava Mittarfeqarfiit A/S isertitat allat allatigut isertinniartariaqarpai aningaasarsisinnaassaguni.

Tassa tamakkua mikisualukkuutaat annertuumik pingaaruteqarput, tassa kalaallit nunaaminngaaniik kr. ” mia.-it danmark-imut ingerlasarput. Inuussutissarsiutissatut siunnersuutit assigiinngitsut saqqumiunneqaraangata tassa aningaasat amigaatigisanngilavut. Landskarsi aningaasassaaleqivoq namminersortulli aningaasassaaleqinatik. Suliffeeqqanik pilerinartumik pilersitsiniaraanni taava aningaaserivimmut saaffiginnittariaqarpoq aammalu aningaasanik atorniarluni. Taava kisianni itigartitsissutigineqartarpoq, assersuutigalugu Mittarfeqarfiit qatserinermut annaassiniutillu tunngasut aallartissimavaat. Taava Namminersornerullutik Oqartussat suliffeqarfii qanoq iliorsinnaappat. Tassa tamakkua mikisualukkuutaat annertoorujussuarmik pingaaruteqalersinnaapput. Tassa taamaalillutik immaqa kr. ” mia. kalaallit nunaannut nuunneqarsinnaammata tassanilu sulisinneqarlutik. Tassani Atassummi Mittarfeqarfiit eqqarsaatigalugit Mittarfeqarfiit nammineq akunnattuungaffiginngilagut kisiannili suliassanik unittoortitsisut taakku akunnattuungafigalugit.

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Inatsisissamut akerliugaanni imaattariaqassagunanngikkaluarpoq, apeqqutigisat aammalu paaserusutat tassa akineqartariaqanngitsut aammami naatsorsuutiginngilara (akineqanngisss...) saqqummiussanni eqqartukkakka tassa ilaatigut billitsit akii aammalu Mittarfeqarfinni ingerlatsinerit assigiinngitsut nunani allani qanoq misilittagaqarfigineqarnersut paasissallugit isumaqarpunga soqutiginartoq. Misilittakkammi assigiinngitsut tunngavigineqarluarsinnaasullu immaqalu aamma nunatsinni atorluarneqarsinnaasut allaninngaanniit pissarsiarisinnaasagut nassaarineqarsinnaasariaqarmata.

Siumup oqaluttuaniit aappaatigut pakatsissutigilaarpara maannakkut oqalunnermi nalornissutigineqapajaalereermat ilumut akilersinnaassappammi? Mittarfeqarfiit tamarmik naammassineqarpata.

Taamanikkut 1995 ‑imi upernaakkut ataatsimiinnermi inatsisartut amerlanerpaat immaqa uanga kisima pinnanga timmisartoqarfiit suliarineqarnissaanut tunngatillugu tamavissi oqarpusi timmissartoqarfiit taakku imminnut akilersinnaassapput, billitsit akikillissapput, kisianni massakkut nalornisoqapajaalersoq malunnarsereerpoq, taamaattumik apeqqutit arlaqarput, paaserusutat piffissarlu isumaqarpunga apriilip tungaanut sivikippallaartoq paasisassat assigiinngitsut sukumiisumik paasiniassagaanni tunngavissamik aalajaatsumik isumannaatsumillu pissarsissagutta piffissaq atorluarneqartariaqarpoq. Taamaattumik Atassut isumaqatigivara, aappassaaneerneqarnissaalu ukiamut aatsaat suliarineqarniarli.

Bjarne Kreutzmann, Akulliit partiiat:

Oqaatiginiarluguuna apeqqutinngortitaasoq taanna aappassaaneerneqarnissaa qaqugu pissasoq apeqquserneqarmat uanga oqaaseqaatinni (agguar...) imatut nipilimmik allakkama aappassaaneerneqarnissaa tikitsinnagu ataatsimiititaliami tassunga tunngassuteqartunik oqaluuserineqassasoq. Imatummi paasineqarsinnaammat ataatsimiinnermi tassani naammassineqassasoq, kisianni saqqummiussisut kingulliit aappassaaneerneqarnissaannik tunuartitseqqusisut akerlerinnginnakkit taannaana erseqqissumik oqaatiginiarlugu.

Peter Grønvold Samuelsen, Takornariaqarnermut Angallannermullu naalakkersuisoq:

Oqaasereqqinneqartut pillugit qujavunga. Aamma Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuata ersarissaataanut. Tassunga atatillugu ilaatigut Mittarfeqarfiit sulisoqarnera eqqaalaassallugu, tassa ilaatigut ernumassutigineqarsinnaasut ilaattut oqaatigineqarmat Mittarfeqarfiit ingerlatseqatigiiffinngorpata taava sulisut qanoq, oqaatigissavara ullumikkut Mittarfeqarfiit 400‑t missaannik sulisoqartut ilai 82,5 procentit nunaqavissuummata, taamaattumik Mittarfeqarfiit ingerlatsitaaneranni kalaallit sulisorineqarnerat annertuutut oqaatigineqarsinnaavoq.

Akulliit Partiianniit aappassaannut apeqqutaanut naluara siullermik akissutiga qanoq ersarinnerulersinnaanerlugu, tassa suliassaqarfik Mittarfeqarfiup iluiniittut pingasut taakku immikkoortuisa ilaat akuersissuteqarfigineqarluni isumagineqartartut (b...) SLV‑minngaanniit aalajangersakkat taakkuupput piumasat annertuut taava ersarilluinnartut SLV‑minngaanniit mittarfinnik ingerlatitsinissamut akuersissuteqarnermi naammassineqarsinnaagaangata taava akuersissummi tunniussisoqartarpoq. Tassanilu pineqartut tassaapput: Mittarfiit eqqai, illorsuit timmisartunik eqqussisarfiit allallu. Taavalu timmisartornermi ilaasut usillu aamma isumagineqarnerat taakkununnga piumasaqaatit ersarissut aalajangersakkanik naapertuuffiusussat ilaapput. Taakkununnga aamma ilaavoq akitigut, Athon Frederiksen‑ip apeqqutaanut tunngatillugu Mittarfeqarfiit suliassaqarfimmi iluini timmisartunik ilaasunik usinillu kiffartuussinerminni akitigut qanoq piumasaqarsinnaanerat tunngassuteqartoq aamma taakkunani aalajangersakkaniippoq.

Aamma Athon‑ip akulersuuppai mittarfiit akilersinnaanngitsut mittarfiit akilersinnaasussat ilaasunut sullissinermi akitigut pitsaanerusumik neriorsuuteqartoqarsimanera tassani immikkoortilluinnartariaqarput mittarfiit nunami atortulersuutit taakkua aningaasartuutaanerat tassanngaanniillu mittarfiliortiternermi tunngavik tassaavoq ilaasunik angallassinermi pisariinnerusumik pilertornerusumik kiffartuussinnaalernermi billitsit akiisa sunniuteqarfigineqarsinnaanerat. Ukua mittarfiit sanaartorneqartut ulluinnarni ingerlatsitaanissaat qanoq inuiaqatigiinnut akeqarnersut qanoq amerlatigisumik isertitaqarsinnaanersut tamarmik naatsorsorneqarnikuupput inatsisartunullu suliaanikuullutik. Kisiaani kipparissamik oqarluni inuiaqatigiinninngaanniit suliakkiissutaasut taakkuinnaviit eqqarsaatigalugit taava pinngitsoorani mittarfeqarfiit landskarsiminngaanniit tapiiffigineqartartussaapput, taassumali avataatigut suliassat allat imminut akilersinnaasut landskarsip tapiissutaanut apparsaataasinnaappata taanna taava atorneqartarpoq mittarfeqarfinni taamaallaat atorneqarani allanili suliffeqarfinni aamma eqqarsaatigalugu.

Josef Motsfeldt, Inuit Ataqatigiit:

Naalakkersuisoq nassuiaateqarneranut qutsavigissavarput, Siumumut una oqaatigilaaginnarniaringa, quppernerit marluunngitsulluunniit A/S‑inngortitsiniarnermi tunngavilersuutit tassani naalakkersuisut soorunami saqqummiussinerminni najoqqutarisaat pivarput. Kiisalu Atassutip oqaluttuanut oqaatigissavarput, unamminissamut soorlu qatserutinut tunngatillugu unammerusunnermik (tunngasoq) mittarfeqarfiit siulliusimappata taava nunatsinni niuerfissaq ima annikitsigaaq taanna niuernikkut nukiit tamakkiisumik sulisinneqarnissaanut takorluugaq sinnattupilunngorsinnaalluni allaat, nammineq takorloorsinnaasariaqarpoq nunatsinni unammissutigineqarsinnaasut sualummik aalajangersimasunik atortussanik eqqartuineq annikittoralaajummata. Kiisalu uteqqilaaginnassavata Kangerlussuup nakkutigineqannginnera massakkut Mittarfeqarfiit Kangerlussuarmi naalagaapput, taavalu A/S‑sinngorpat naalagaanera suli sakkortusineqartussaavoq, sulisut 80 procentiisa sinnerlugit nunaqavissutut oqaatigineqarput, qassimmita tikiinnarlutik nunaqavissutut taaguuteqalersimasut ukiuni kingullerni nalaassimavagut suliffeqarfimmi tassaniinnaq, taava A/S‑pinngortitsinissamut sulisut amerlinissaanik siunnerfeqarnerup upalugaarsimaffigineqarnissaa uagut pingaartipparput, ilinniartitsinerit sukumiisut Mittarfeqarfiit pilersaarutigisariaqarpaat, ullumikkulli Mittarfeqarfiit ilinniartitsinermik mitsitsisartunik ilinniartitsinermik ingerlatsisuullutillu nakkutilliisuunerat eqqarsarnartoqalaanngitsuunngimmat aamma assersuutitut taavarput.

Anders Andreassen, Inatsisartut siulittaasuat:

Taamaalilluta ullumikkut oqaluuserisassat immikkoortuisa aqqarngat siullermeerneqarnera naammassivarput. Aappassaaneerneqartinnanilu ataatsimiititaliani susassaqartuni suliarineqarallassaaq, matumalu kingorna aappassaaneerneqarnissaa upernaakkut ataatsimiinnermi piumaarluni.

Oqaluuserisaq naammassivoq