Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 12-1

[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Nĉste ]

Siullermeerneqarnera Aappassaanneerneqarnera Pingajussaaneerneqarnera

Ataasinngorneq 9 februar 1998 nal: 1420.

 

Oqaluuserisassaq immikkoortoq 12.

 

Naligiissitaanermut siunnersuisoqatigiit pillugit inatsisartut inatsisissaannut siunnersuut

(Isumaginninnermut, Suliffeqarnermut Pisortallu Suliffeqarfiutaanni Naalakkersuisoq)

Siullermeerneqarnera.

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuat.

 

Mikael Petersen, Isumaginninnermut, Sulisoqarnermut Pisortallu Suliffeqarfiutaannut Naalak­kersuisoq:

Naalakkersuisut sinnerlugit Naligiissitaanissamut Siunnersuisoqatigiit pillugit Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut manna saqqummiuppara.

 

Naalakkersuisut isumaqarput sulisoqarnermi, atuartitsinermi ilinniartitaanermilu, kulturikkut tunngassuteqartuni kiisalu ilaqutariissusermi, angutit arnallu naligiissitaanerat nukittorsarneqar­tariaqartoq.

 

Naligiissitaanissamut Ataatsimiititaliaq pillugu inatsit 1985-imi Inatsisartut akuersissutigaat. Ataatsimiititaliap suliassarilerpaa inuiaqatigiinni ineriartorneq malinnaaffigissallugu, tassunga ilanngullugu inatsiseqarneq; pissutsit naligiissitaanissamut akerliusut misissussallugit, pissutsillu tamakku allanngortinneqarnissaannik siunnersuuteqassalluni. Kiisalu Naligiissitaanissamut ataatsimiititaliap suliassarilerpaa Namminersornerullutik Oqartussani kommuninilu oqartussaas­sunut apeqqutini naligiissitaanissamut tunngassuteqartuni siunnersuisuuneq, kiisalu angutit arnallu naligiissitaanerannik misissuinissat pillugit siunnersuussiornissaq, aammalu naligiissitaa­neq pillugu qaammarsaanermut peqataanissaq. Aammattaarlu Naligiissitaanissamut Ataatsimiiti­taliap Danmarkimi Ligestillingsrċdimut attaveqaataanissaq ilanngullugu suliassarilerpaa.

 

Naligiissitaanissamut Ataatsimiititaliaq Inatsisartunit toqqarneqartunik siulittaasoqartussanngor­lugu arfinilinnillu ilaasortaqartussanngorlugu katitigaavoq. Ilaasortat ilaat tallimat suliniaqatigiif­fiit assigiinngitsut inassuteqarnerisigut toqqarneqartarput.

 

1995-imi inatsimmik allanngortitsinikkut naalakkersuisut ataatsimiititaliamut allattoqarfissaqar­titsinissaat Inatsisartut aalajangiuppaat.

 

Ataatsimiititaliap ilusaa ukiullu ingerlanerini aningaasaliisoqartannginnera pissutigalugit inatsisitigut suliassarititaasut, pingaartumik qaammarsaaneq siunnersuinerlu, isumaginiarnissaata ajornakusoornera Naalakkersuisut paasisariaqarpaat. Naligiissitaanissamut Ataatsimiititaliap Namminersornerullutik Oqartussanut ilaajutigaluni Namminersornerullutik Oqartussanut siunnersuiniarnerup nalornisoornartoqartarnera misigisarpaa.

 

Naligiissitaanissamut Ataatsimiititaliaq ukiut ingerlanerini assigiinngitsorpassuarnik suliaqartar­poq. 80-ikkut qiteqqunnerini ataatsimiititaliap annermik arnat naalakkersuinermi peqataanerat sammivaa. Qinersisoqalernerani ataatsimiititaliap allagartarsuit arnanik qineqqusaarnermi peqataanissaannik kajumissaarisut naqitertittarpai. Piffisamilu tassani aamma ilaqutariittut inuuneq perorsaanerlu pillugit ataatsimeersuartitsisoqarpoq.

 

Kingusinnerusukkut Naligiissitaanissamut Ataatsimiititaliaq nunaqarfinni illoqarfinnilu assi­giinngitsuni ornigaqarneqartaqisunik tamanut ataatsimiititsisalerpoq. Ataatsimiinnerni paasinar­sisarpoq naligiissitaanissaq soqutigineqaqisoq aammalu qaammarsaanermi atortussat ujartorne­qartartut. Qaammarsaanissamulli atortussanik sanaartornissamut ataatsimiititaliaq aningaasaqar­neq ajorpoq.

 

Kiisalu Naligiissitaanissamut Ataatsimiititaliaq nunani avannarlerni aamma amerlasuunik suliaqartarpoq, ilaatigut 1994-imi Ċbomi ataatsimeersuarnermi peqataavoq kiisalu 1996-imi Sisimiuni nunanik avannarlermiunik ataatsimeersuartitsilluni.

 

Naligiissitaanissamut Ataatsimiititaliap samminerusani ukiuni kingullerni "arnat naqisimane­erunnissaannit" " "angutit arnallu pisinnaatitaaffiinut" allanngortippai. Ataatsimiititaliaq kommu­nini arlaleriarluni tamanut ataatsimeersuartitsisarpoq, kingullermillu 1997-imi augustimi baltikummimiut nunat avannarlermiullu ataatsimeersuarnerujussuanni "Women and Men in Dialoguemi" peqataalluni, Naligiissitaanissamut Naalakkersuisup aamma peqataaffigisaani.

 

Piffissanngorpoq inatsisit iluarsaateqqinneqarnissaannut.

 

Naligiissitaanissamut Ataatsimiititaliaq 1997-imi augustimi Naligiissitaanissamut Naalakkersui­sumut saaffiginnippoq Naligiissitaanissamut Siunnersuisoqatigiinngornissartik kissaatigalugu, soorlu nunani avannarlerni namminersorneruffiusunilu taama aaqqissuisoqarsimasoq. Saaffigin­nissut tunngavigalugu Naalakkersuisut Naligiissitaanissamut Ataatsimiititaliap Naligiissitaanis­samut Siunnersuisoqatigiinngortinneqarsinnaaneranut periarfissanik misissuititsilerput.

 

Naligiissitaanissamut Ataatsimiititaliap kissaataa misissuinerlu taaneqareersoq tunngavigalugit matumuuna Naalakkersuisut inatsisissatut siunnersuut saqqummiuppaat. Inatsisissatut siunner­suutikkut ullumikkut Naligiissitaanissamut Ataatsimiititaliap inissisimaneratut Namminersor­nerullutik Oqartussanut ilaanatik Naligiissitaanissamut Siunnersuisoqatigiit arlaannaanulluuniit attuumassuteqarunnaassapput. Ilusaata allanngortinneqarnera nunani avannarlerni allani nammi­nersorneruffiusunilu naligiissitaanissamik suliaqarfiit inissisimanerannut naapertuuppoq. Naligiissitaanissamut Siunnersuisoqatigiit namminerisaminnik allattoqarfeqalissapput, taamalu Naligiissitaanissamut Siunnersuisoqatigiit siunnersuisuunissaminnut qaammarsaasarnissaminnul­lu piviusumik periarfissaqalissapput.

 

Inatsisissatut siunnersuutikkut Siunnersuioqatigiit inuiaqatigiit iluani ullumikkornit annertunero­qisumik pingaaruteqalissapput.

 

Sulinermi naligiissitaaneq sullivimmut pitsaasumut pingaaruteqartorujussuuvoq.

 

Atuartitsinermi ilinniartitaanermilu naligiissitaaneq nunatsinni inuttut suliatigullu nukissat ineriartortinneqarnerannut pingaaruteqartorujussuuvoq.

 

Kulturitta ineriartortinneqarnerani kulturimut tunngassuteqartuni naligiissitaaneq ilaalluinnartari­aqarpoq.

 

Ilaqutariittut inuunermi naligiissitaaneq nukittorsarneqartariaqarpoq arnat, angutit meeqqallu ajunngitsumik inooqqullugit ineriartoqqullugillu. Ilaqutariit inuiaqatigiinnitsinnut tunngaviupput. Pitsaasunillu atugassaqartariaqarput inuuneq oqimaaqatigiissoq anguniarlugu. Naligiin-ngissuseq ilaqutariinni peqqarniilliortarnikkut ersertartoq sorsuttariaqarparput.

 

Naligiissitaanissamut Siunnersuisoqatigiit pilersinneqariarpata Naalakkersuisut suliassaat tulleq tassaasaaq angutit arnallu naligiissitaanissaat pillugu inatsisartut inatsisaata ilusilersornissaa. Taamaattumik inatsiseqarnikkut Naligiissitaanissamut Siunnersuisoqatigiit piginnaatitaaffeqar­nerulissapput.

 

Taama oqaasertalerlugu Naalakkersuisut siunnersuut Inatsisartunut akuerisassanngorlugu saqqummiuppaat. Qujanaq.

 

Kristine Raahauge, Siumup oqaaseqartua:

Naalakkersuisut Naligiissitaanissamut siunnersuisoqatigiit pillugit inatsisartut inatsisissaattut siunnersuutaat Siumumiit tapersersorparput.

Siumup pingaartillugu siunertaraa nunatsinni innuttaasut naligiimmik pineqarlutik atugassaqar­tinneqarnissaat aammalu sumi inunngorsimaneq, arnaaneq angutaanerluunniit qanoq ittumilluun­niit upperisaqarneq tunngavigalugit nunatsinni inunnik assigiinngisitsisoqanngilluinnartoq.

Taakkulu tunngavigalugit Naligiissitaanissamut ataatsimiititaliaq pillugu inatsit

1985‑imi akuerseqataaffigaarput. Inatsillu atuuttoq malillugu ataatsimiititaliap sulinera malin­naaffigalugu. Maligiarniarparpullu nunarsuatsinni innuttaasunut sanilliulluta nunatsinni naligiis­sitaanikkut angusavut ajunngeqisut.

Inatsisissatullu saqqummiuneqartup Naligiissitaanissamut siunnersuisoqatigiit suliassaattut ersarissumik taakkartorneqartut Siumumiit akuersaarluinnarparput.

Pisariaqarluinnarpormi Kalaallit Nunatsinni inuiaqatigiinni arnat angutillu naligiissitaanissaat siunnersuisoqatigiit nammineerlutik qinnuigineqarlutilluunniit pissutsit naligiissitaanissamut tunngasut pillugit misissuisarnerisigut aammalu siunnersuisarnissaasigut.

Inatsisartunullu ilaasortaasugut ukiumut nalunaarusiaq naalakkersuisunut ingerlanneqartartussaq aqqutigalugu suliarisat suliassaalerumaartussallu tunngavigalugittaaq suleqataaffigissavarput.

Nalunaarusiallu tamanut saqqummiunneqartarnissaa Naligiissittaanissamut siunnersuisoqartigiit sulinerannik innuttaasut malinnaatinneqartarnissaat tamanut pitsaasumik suleqatigiikkusussuser­mik angusaqarfiusumik kinguneqartarnissaa neriuutigilluinnarparput.

Naligiissitaanissamut siunnersuisoqatigiit naliginnaasumik suliassaannik isumaginnittussamik allattoqarfimmik Naligiissitaanissamut siunnersuisoqatigiinnut atasumik pilersitsisoqarnissaa Siumup pissusissamisoortutut isigaa.

Aningaasalersorneqanissaatalu patajaatsumik aaqqiigivigineqarnissaa pingaartipparput, suliniu­timmi angusaqarfiusumik kinguneqartassappata pingaaruteqarportaaq naliginnaasumik ingerlatsi­nermi atugassanik aningaasartuutissanittaaq peqarnissaq.

Naligiissitaanissamut siunnersuisoqatigiit qanoq ilaasortalersugaanissaat pillugu Siumup kissaatigilluinnarpaa siunnersuisoqatigiit sinniisuuffeqarluartunik ilaasortaqartitaanissaat, pingaarluinnarmammi angutinik arnamillu naligiissitsinik pillugu apeqqutit inuiaqatigiit oqallin­neranni annertunerusumik siunnersuuteqarnerusumillu pilersitsisut siunnersuisoqatigiinnit suliarineqarnerulernissaat.

Taamaattumik Siumup kissaatigaa, inatsisissap aappassaaneerneqannginnerani Isumaginninner­mut Sulisoqarnermullu ataatsimiititaliamit nalilersorluarneqarnissaa, ingammik Naligiissitaanis­samut siunnersuisoqatigiit qanoq ilaasortalersugaanissaat pingaartillugu.

Siumut isumaqartuarpoq, inuttut inooqatigiinnermi innuttaasoq angutaaguni arnaaguniluunniit pisussaasoq ilaquttarminut, qanigisaminut, suleqatiminut nunaqqatiminullu inooqatigiinnerup timikkut tarnikkullu atoruminarsartuarneqarnissaannut suleqataajuartariaqartoq

Tamannalu tamanit akisussaanermik eqeersimaarnermillu kiffaanngissuseqarlutillu ineriartornis­saannut pitsaasumik periarfissaqarnissaat qularnaarniarneqarpoq Naligiissitaanissamut siunner­suisoqatigiit aqqutigalugittaaq.

 

Jakob Sivertsen, Atassutip oqaaseqartua:

Naligiissitaanissamut ataatsimiititaliaqarnissap inatsisítigut toqqammavilerneqarnissaa inatsisar­tut 1985-imi akuersissutigimmassuk Atassummit tapersiilluta akuerseqataavugut, arnat angutillu naliginnaasumi inuunermi ineriartornermilu naligiinnerusumik periarfissaqartitaanissaat pisaria­qartutut isumaqarfigigatsigu.

Atassummit maliginiarparput suliffeqartitaanikkut naliginnaasumik inuunermi minnerutsumillu politikkikkut suliaqarnermi arnat angutillugu naliinnerusumik periassaqartitaanissaannik anguniaqarneq kinguneqartoq maannamut takusinnaagatsigu.

Assersuutigalugu nunarput 1979-imi namminersornerulermat inatsisartunut ilaasortat 21-usut akornanni taamaallaat ataasiinnarmik arnartaqarpugut, maannakkut ukiut 18-it qaangiunnerinni inatsisartuni tallimanik arnartaqalerpugut, matumuuna takusinnaavarput naligiissitaanissamik ataatsimiititaliaqarneq annertuumik sunniuteqarluartoq.

Atassummit Naligiissimaanissamut ataatsimiititaliaasup siunnersuisoqatigiittut taguuteqarluni ingerlaqqinnissaaniuk saqqummiussaq angusaqarluarnissaanik neriuffigalugu matumuuna Naligiissitaanissamut siunnersuisoqatigiit pillugit inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut Naalakkersuisumit saqqummiunneqartoq Atassummit tamakkiisumik taperserparput.

 

Lars Sĝrensen, Inuit Ataqatigiit:

Inuit Ataqatigiinniit arajutsisimanngilarput Naligiissitaanissamut ataatsimiititaliap saqqummi­nerulaarnerusumik sulinissaminut ilaatigut aporfigiuartaraat aalajangersimasumik namminerisa­minik allaffeqannginnertik aningaasanullu inatsisit aqqutigalugu aalajangersimasumik aningaasa­lersorneqannginnertik.

Inuit Ataqatigiinnit pingaartilluinnarparput Naligiissitaanissamut ataatsimiititaliaq saqqumilaar­tumik inuiaqatigiinnillu peqataaffigilluarneqartumik arnat angutillu sulinermi, atuartitsinermi ilinniartitaanermi pingaartumillu ilaqutariinnut tunngassuteqartuni ammasumik oqallisaariuartar­nissaat tamannalumi inatsisartut inatsisaattut siunnersuutikkut siunnersuisoqatigiit inuiaqatigiit iluini ullumikkornit annertunerusumik pingaaruteqalernissaat aqqutissiuunniarneqarpoq.

Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpugut ullummikkut inuiaqatigiittut aaqqissuussaanitta kinguneranik atugarisavut Namminersornerulernissallu tungaanut inuusaatsikkut inuttullu atugarisatigut kingornussavut allanngortariaqartutullu isumaqarfigisavut nalilersortuartariaqartut, pisariaqartuti­gullu allanngortinneqarsinnaanerinut aqqutissanik ujartuiffigiuartariaqarigut.

Inuiaqatigiit kalaallit inuussutissarsiornikkut, ilinniartitaanikkut, aningaasarsiornikkut naalakker­suinikkullu suli namminersorneruleriartorput, tamannalu ilutigalugu naleqqussaaniartariaqarpu­gut, inuup nammineersinnaassusaa naalakkersuinikkullu (peqataasinnarata) pisinnaatitaaffiup qulakkeerniarnissaanut.


Naatsumik oqaatigalugu Inuit Ataqatigiit pingaartittuassavaat inuiaqatigiit aqunneqassasut inuk qiteralugu. Inuk kinaluunniit qanorluunniit suliaqaruluaruni inuttut naleqassusaa suliniarnermi qitiuvoq saneqqunneqarsinnaanngitsoq.

Ukiut aqqaneq pingasut matuma siorna Naligiissitaanermut ataatsimiititaliaq pilersinneqarmat Inuit Ataqatigiit annertuumik isumalluarfigalugulu qanimut peqataaffigivarput.

Isumaqarpugut ataatsimiititaliap sulinermini ullumikkut killiffigisaa eqqarsaatigalugu aammalu inuiannut allanut sanilliulluta nunatsinni pissutsit allaanerungaatsiarsinnaammata, pingaartumik issittumi inuussutissarsiornikkut atukkat eqqarsaatigalugit, tamakku suliniarnermi aporfiusinnaa­sut uniffiginagit siunnersuisoqatigiinngortussat suli siunissami annertuunik pingaarutilinnik suliaqartussaassapput.

Angutit arnallu ullumikkut akissarsiatigut inatsisitigullu naligiissinneqaraluarlutik taamaattoq assersuutitut eqqaasinnaavarput perorsaanermik isumaginninnermillu suliaqartut suli amerlaner­paatigut arnaammata. Tassani aningaasarsiatigut allanut sanilliullugu suliallu pingaarutaanut naapertuutinngilluinnartumik aningaasarsiaqartitsisoqarpoq, soorlu ulluni makkunani tamanna sulisitsisuminnut piumasaqaateqarnermikkut kingumut erseqqissaqqikkaat. Aamma arnat naartusut nunatsinni ilaatigut suliffimminni piukkunnarfigisaraluaminni atorfininnissaminnut tunulliunneqartarput, tamakkua akiugassaapput inuiaqatigiinni naligiissumik periuseqarluta ingerlassagutta.

Naligiissumik periuseqarluta ingerlanissarput pingaartuummat inuiaqatigiinni ammasumik oqallisigisariaqarparput inatsisartunut kommuuninut nunaqarfiillu aqutsisuinut qinersisarnermut tunngasuteqartut.

Nunani namminersornerullutik oqartussaasuni arnat angutillu naligiissumik ingerlasoqarnissaa siunertaralugu sapiissuseqarlutik qinersisarnerminnut inatsisitik aqqutigalugit, naligiisutut aaqqissuussinikuupput, pinngitsooratik immikkut arnamik angullu qinersisarnermikkut, tamanna kingullermik Nunavumi inatsisartunut qinersinermi iluatsilluartumik ingerlanneqarpoq.

Soorunami oqartoqartuassaaq qinersisarnermi piukkunnassuseq tunngavigalugu qinersisartut toqqaasartut. Ataguli aporfissartai iluaqutissartaalu eqqartorlugit aallartinniartigit, (pissutsimmi) taamaattussaannartut isigileraangatsigit nutaaluirnissarput puigortarparput.

 

Taamatullu oqareerluta inatsisissatut siunnersuummi '3-mi Naligiissitaanissamut siuinnersuiso­qatigiit inuttalersorneqarnissaasa katitigaanissaanut siunnersuummi aalajangersimasumik ilaasortassanik toqqaasarnissami sulisitsisut peqatigiffiat ilaasortassamik ataatsimik inassuteqar­tarnissaata allanngortinneqarnissaa Inuit Ataqatigiinniit inassutigaarput, Sulinermik Inuussutis­sarsiuteqartut Kattuffiat inassuteqartartussanngorlugu. Tamanna SIK-mut ilasortaasut katitigaa­nerat eqqarsaatigalugit saneqqunneqarsinnaanngitsutut isigigatsigu.

Taamaalilluta ilaasortassat arfineq pingasut inassuteqaatit tunngavigalugit toqqanneqartussat imatut siunnersuutigaavut:

-Kommuunit kattuffiat ilaasortassamik ataatsimik inassuteqassaaq.

-Saaffiginnittarfiit qimarnguiillu kattuffiat ataatsimik inassuteqassaaq.

- Partiit pingasut inatsisartuni sinniisuutitaqarnerpaat tamarmik immikkut ilaasortassamik ataatsimik inassuteqassapput.

Suliniaqatigiiffiit tulliuttut nikittaallutik ataatsimik inassuteqartassapput:

-Arnat peqatigiiffiisa Kattuffii nikittaallugu Aalisartut Piniartullu Nuliaasa Aappaasalu peqati­giiffiisa Kattuffiat.

- Sulisitsisut peqatigiiffiat nikittaallugu Nunatsinni atorfillit Kattuffissuat.

Naggataatigut Isumaginninnermut naalakkersuisumut apeqqutigissavara Naligiissitaanissamut siunnersuisoqatigiit aningaasanut inatsimmi immikkut aningaasaliiffigineqartalissagunik qanoq amerlatigisunik pisariaqartitsissanersoq, qanorlu amerlatigisunik sulisoqarnissaa takorloorneqar­nersoq.

Taamatut oqaaseqarluta allannguutissatullu siunnersuuteqarluta inatsisartut Isumaginninnermut ataatsimiitaliaani eqqartorneqarnissaa kaammattuutigaarput.

 

Bjarne Kreutzmann, Akulliit partiiat:

Ukiut ingerlanerini ineriartorneq aamma suliniutit assigiinngitsorpassuit amerlanerujartuinnartut Naligiissitaanissamut ataatsimiititaliap peqataaffigisai, taamaalillunilu kaalaallit peqataaneruleri­artuinnartut malinnaaffigalugit ullumikkut paasivara piffissanngortoq inatsit iluarsiissuteqarfigis­sallugu.

Naligiissitaanissamut inatsisip iluarsiissuteqarfiginerata kingunerissammagu Naligiissitanissamut siunnersuisoqatigiit Namminersornerullutik Oqartussanut ilaajunnaarlutik arlaannaanulluunniit attuumassuteqanngitsumik siunnersuisoqatigiinngornissaat, minnerunngitsumillu inatsisissatut siunnersuutip isumaga naapertorlugu kingunerissammagu siunnersuisoqatigiit siornatigumut naleqqiullugu inuiaqatigiit akornanni annertuneroqisumik suliniuteqarsinnaalernissaat matumuu­na sakkortunerpaamik inassutigissavara, siunnersuutip taama isikkoqarluni aappassaanik oqaluuserisassanngortinneqarnissaa.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.

Naligiissitaanissamut ataatsimiitsitaliap 1997-imi Naalakkersuisunut nali­giissitaanissamut siunnersuisoqatigiinngornissamik saaffiginnissutaa Kat­tusseqatigiinniit paasilluarlugu taperser­para.

 

Taakkuami sulinerminni misilittagaat tunngavigalugit pitsaanerusumik eqaan­nerusumillu suleriaqqissinnaanerat anguniarlugu inatsisitigut periarfissaat naleqqussartariaqarmata.

 

Soorlu saqqummiussami takuneqarsinnaasoq ataatsimiititaliaq maannamut suli­niarnermini assigiinngitsutigut aporfissaqartarsimavoq minnerunngitsumik aningaasalersugaanerup tungaati­gut, taamaattumik inatsisissatut siunnersuu­tip ' 4 imm. 2 tunngavigalugu siunnersuisoqatigiit Landskasse-mi ukiumoor­tumik aningaasaliiffigineqartarnissaat pissusissamisoorpoq pisariaqarluni­lu.

 

Suliap aappassaanneerneqannginnerini Kattusseqatigiinniit inussiarnersumik inassutigissavara Inatsisartuniit ullumikkut saqqummiunneqartut Naligiissi­taanermut Ataatsimiitsitaliami oqaluu­serineqarlutik isummerfigineqassasut ilanngullugit inatsisissatut siunnersuummi ' 2 imm. 3-mi oqaaseqatigiit kingulliit, tassalu issuaavunga: "Naalakkersuisunut nalunaarusiortassapput, taakkua imatut allanngortinneqarnissaat Kattusseqatigiinniit Inatsisartunut isumaliutigeqquara, Inatsisartunut nalunaarusiortassapput. Aammalu nali­giissitaanermut siunersuisoqatigiit siunissa­mi kiffaanngissuseqarnerullutik naqisimaneqaratillu sulinissaat siunertaralugu aaqqissuussaanis­samut tunn­gatillugu inatsisissatut siunnersuutip ' 3-ani oqaaseqatigiit ukua peerne­qarnissaat Kattusseqatigiinniit siunnersuutigaara.

 

Issuaaneq aallartippoq: "Naalakkersuisut siulittaasussamik ilaasortallu sinnerinik arfineq pingasunik siunnersuisoqatigiit pilersinneqarfiat aal­larnerfigalugu ukiuni sisamani ilaasortaasus­sanik toqqaassapput." Issuaaneq naavoq.

 

Oqaaseqatigiinnullu kingullernut oqaaseq Inatsisartuniit ilanngunneqassa­soq, oqaaseqatigiit kingulliit imaalersillugit; Inatsisartuniit inassute­qaatit tunngavigalugit ilaasortassat arfineq pingasut toqqarneqassapput, taamalu il. il.

 

Tassami naligiissitaaneq eqqartorneqarpoq, qularutiginngilaralu naligiissi­taanissamut siunnersui­soqatigiinngortussat siunissami nammineerlutik naqi­simaneqaratik akunnerminni siulittaasussa­minnik qinersisinnaanissaat. Taa­matut oqaaseqarlunga inatsisissatut siunnersuutip aappassaaneerneqanngin­nermini ataatsimiititaliami susassaqartumik oqaluuserineqarnissaa inner­suussutigaara.

 

Mikael Petersen, Isumaginninnermut, Suliffeqarnermut Pisortallu Suliffiu­taannut Naalakkersui­soq:

Siullermik oqaatigissavara nuannaarutigigakku partiinit tamanit aammalu Kattusseqatigiinnit Inatsisissatut siunnersuut ilassilluarneqarmat aammalu oqaatsit kusanartut imartuullu pillugit partiininngaanniit tamaninngaanniit aninneqartut qujavunga.

 

Apeqqutigineqartut annikitsuinnaapput aammalu paasiumaneqartut taakkua a­kissuteqarfigiinnas­savakka. Tassa Inuit Ataqatigiit tungaanninngaanniit apeqqutigineqarpoq siunnersuisoqatigiittup aaqqiinissap qanoq kinguneqar­sinnaanera aammalu tassani sulisussatigut qanoq eqqarsaasersor­toqarnersoq.

 

Tassa naligiissitaanissaq pillugu ataatsimiititaliap kissaatigisai aammalu naatsorsuutigineqartut naatsorsueqqissaarnerit naapertorlugit Naalakkersui­sunut saqqummiunneqarsimavoq 2,1 mio-nik aningaasartalik allaffeqarfimmik ingerlatsinissamut taannalu Naalakkersuisuni nalilersorparput.

 

Tassa Inatsisissaq una julip aallaqqaataani atulissappat taamatut inassuti­gineqartoq, tamatuma tungaatigut soorunami allaffitsigut sulisussatigullu aaqqiinissaq aamma suliassaraarput.

 

Namminersornerullutik oqartussat allaffeqarfitsigut periarfissarititai mis­issorneqarput aammalu uagut Isumaginninnikkut Naalakkersuisoqarfitta iluani qaarmarsaanikkut allatigullu suliniutitigut suliagut aamma ilanngullugit nalilersuutigineqarput taamaalilluni suleqatigiisitsineq atorlugu immaqa aningaasaqarniarnikkut oqilisaataasinnaasoq aamma nassaarineqarsinnaassam­mat. Kisianni tassa naatsorsuutigaarput aningaasassaqartitsinissaq taanna aaqqiivigineqarsimassasoq allaffeqarfitsigut aaqqiineq ilutigalugu.

 

Kiisalu sulisussat eqqarsaatigalugit kissaatigineqarpoq atorfi­nitsitsiso­qassasoq allaffimmi pisortamik, fuldmĉgtig-imik, taassumalu saniatigut aam­ma naatsorsuutigineqarluni ullup af­faanut sulisartussamik assistent-imik aamma atorfinitsitsisoqassasoq.

 

Siumuminngaanniit aamma ilanngullugu kissaatigineqarpoq siunnersuisoqati­giissat ilaasortaler­sorneqarnissaa pillugu ataatsimiitsitaliaq sulisinne­qassasoq. Tamanna nuannaarutigaara tassa uangattaaq naatsorsuutigilluinnar­para inatsisissatut siunnersuut soorunami aappassaaneerneqann­ginnermini aammalu pingajussaaneerneqannginnermini ataatsimiititaliami suliarineqassa­soq nalilersorneqarlunilu. Inassutigissavaralu ilaasortalersuinissamut si­unnersuut taanna ataatsimiiti­taliami nalilersorneqaqqissaassasoq ataatsi­miititalimiillu siunnersuutinik Inatsisartunut saqqum­miisoqarluni.

 

Kattusseqatigiinninngaanniit allannguutissatut siunnersuummik saqqummiussi­soqarpoq tassa siunnersuisoqatigiissaat Inatsisartunut nassuiaateqartassa­sut Naalakkersuisunuunngitsoq taamatut nipilimmik. Kisianni tassa siunner­suisoqatigiinngortitsinermi malinnaajuartarpoq Naalakkersui­sunut siunner­suisarneq aamma nassuiaateqartarneq.

 

Qularutiginngilluinnarpara naligiisitaaneq pillugu siunnersuisoqatigiissat ukiumoortumik suliatik pillugit nalunaarusiortarumaartut inuiaqatigiinnut tamanut aammalu taamaalillutik Inatsisartut tamannalu nalunaarusiaat aal­laavigalugu inuiaqatigiit oqallittarumaartut.

 

Kristine Raahauge, Siumut:

Siumumi oqaaseqarnitsinni ersarissumik eqqaavarput sinniisuuffeqarluartunik ilaasortalersuinis­saq, tassanilu isumaqarpunga IA-p aamma taanna siuner­taralugu taama oqariartuuteqartoq. Tassami uani inatsisissami ukua Kattuf­fiit pineqartut nikittaallutik ukiut sisamat affai ilaariarlu­tik taava ukiut sisamat qaangiuppata nikillutik. Taanna iluarinarpallaanngitsutut isigigatsigu allaalluunniit kissaatiginartikkaluarlugu tamarmik ilaasortaa­titaqarnissaat. Taannaana ersarissa­laaginnarniarlugu ataatsimiititaliap oqallinnissaannut tunngavissatut.

 

Maliinannguaq M. Mĝlgaard, Inuit Ataqatigiit:

Una eqqaaneqariarmat Atassumminngaanniit, tassa 1979-iminngaanniit arnat qinigaasut ataasiin­naasimagaluarluni massakkut tallimanngorsimanerat nuan­naarutigalugu. Aap aamma isumaqar­punga taanna nuannaarutigisariaqartoq, kisianni aamma taassuma saniatigut arnatut qinikkatut atugassarititaasut imaannaanngitsorujussuupput ullumikkut, oqitsuinnaanngillat. Taamaattumik tupi­gineq ajorpara nammineq suli amerlanerusut qinigassanngortikkusukkalu­arlutik qinigassann­gortinneq ajormata.

 

Tassami ullumikkut qinikkamut atugassarititaasut naak ukiualunnguit immaqa ukioq ataaseq sinnilaarlugu marlungajaat qaangiuttut maani oqallisigineqar­mata assersuutigiinnarlugu Inatsisar­tuni ilaasortatut meeqqanik nassarsin­naanissaq taanna eqqartorneqarpoq, kisianni ulloq manna tikillugu taanna piviusunngortinneqarsimanngilaq naak akuerineqarsimagaluarluni.

 

Taamaattumik siunissami pimoorussigaanni, aammalu arnat annertunerusumik Naalakkersuinik­kut suleqataanissaat kissaatigigaanni aamma qanoq iliuu­seriffigineqartariaqarput.

 

Imaanngilarmi aatsaat meeqqavut perorpata naammassereerpata taava politik-imut sulinissamut piukkunnarsisinnaasugut. Isumaqarpunga inuiaqatigiinni aaqqissuussaanermi aammalu qanimut perorsaanermi ullumikkut annertoorujus­suarmik ilisimasaqartut sunniuteqarsinnaasullu tassaasut aamma anaanat.

 

Taamaattumik imaanngikkaluartoq maani issiasut anguterpassuit ataatarpas­suit taamaanngimma­ta, kisianni suli amerlanerugaluarpata isumaqarpunga ila­qutariinni perorsaanermilu annertuneru­sumik pitsaasumillu kinguneqartumik maani inimi aalajangiisarnerit ingerlasinnaassagaluartut.

 

Taamaattumik siunissaq eqqarsaatigalugu immaqa anaanat aamma naalungiaralu­arlutik qinigas­sanngortissinnaaneri aamma eqqarsaatigineqartariaqarput. Aammalu maanga aggerniarunik immaqa arlaatigut paarsisussaqarsinnaanissaat aamma eqqarsaatinut ilaasariaqarluni ilumut ilumoorukkaanni aamma taakkua periarfissiunneqarnissaat.

 

Taava Naligiissitaanermut Ataatsimiisitaliamut tunngatillugu oqaatigissa­vara aamma tamakkor­passuit eqqarsaatigalugit neriuutigalugit aamma sammi­sarumaaraat aammalu arnatut neriuppunga sulilluarumaartut siunissami taama­tut periarfissaat pitsaanerulerpata. Soorunalumi aamma arnaannaanngitsut anguterpassuaqarmat matumani ilaatigut immaqa atugarliorsinnaasunik taa­maattumik aamma taakkua matumani eqqaamaqquakka.

 

Jakob Sivertsen, Atassut:

Tassa oqaaseqarnitsinni assersuutitut 1979-imiit ullumimut arnat politik-ikkut imaappoq oqaluttarfiit pingaarnissaanni akuulersimanerat assersuuti­tut taavarput taassumalu saniatigut kommune-mut ilaasortat ilaatigut borg­mester-it akisussaaffinnik annerpaanik tigummiallit maannakkut aamma arla­qarput, taakku saniatigut aamma nunaqarfinni aqutsisut, ilagiit sinniisaan­nut aqutsisut eqqarsaatigissagaanni taamaattumik erseqqissumik oqaatigaar­put 1985-imi naligiissitaanissamik apeqqut tikinneqarmat tamakkiisumik ta­persiisimavugut, tassa nalunn­ginnatsigu ukiuni aggersuni apeqqutini pi­ngaartuni arnat aamma peqataalernissaat aamma anguneqarsinnaajumaartoq aam­ma tamanna kingunilimmik maannakkut anguneqarsimavoq, taamaattumik erseq­qissumik oqaatigaarput.

 

Suli suliniarneq inuiaqatigiinnut sakkortunerulersinniarlugu siunnersuiso­qatigiittut allannguiniar­neq, tassani uagut sumit ilaasortaatitaqarneq a­peqqutaatinngilarput, siunnersuisoqatigiit taakku namminneq kattunnerminni saqqummiussassaat Inatsisartuni aamma qularnanngitsumik ukiuni aggersuni nalilersorneqartarumaarmata.

 

 Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Siunnersuisoqatigiit nalunaaruteqartoornissaannut tunngatillugu Naalakker­suisup akissutaa qujassutigaara, kisianni tassa isumaqarpunga Inatsisartut tassaasut sulisitsisut aammalu taakkuu­sut nalunaaruteqarfigineqartariaqar­tut ukiumoortumik, tassami paasinninnera malillugu Naalak­kersuisut tassaap­put Inatsisartut sinnerlugit sulisussat aamma Inatsisartut tassaallutik nalunaaru­teqarfigineqartussat.

 

Soqutigaarput uagut Inatsisartuninngaanniit nalunaarusiat a­taatsimiititaliani siunnersuisoqarfinni­lu assigiinngitsuni qanoq ittuusut aamma paasissallugit. Taamaattumik neriuppunga taanna ilanngullugu ataatsi­miititaliami ilanngullugu aamma eqqartorneqarumaartoq.

 

Uannut pingaarnerunngilaq siunnersuisoqatigiinnut kikkut ilaasortaassaner­sut isumaqarpungali pingaarnerpaasoq siunnersuisoqatigiit inuiaqatigiinni ajornartorsiutit assigiinngitsut pitsaasumik qaangerniarlugit sulinissaat apeqqutaatinnagu kikkut kikkullu siunnersuisoqatigiinni issianersut aamma kikkut siulittaasuutitaqarnersut kina siulittaasuunersoq isumaqarpunga ta­makku apeqqu­taasariaqanngitsut. Sulinissaq pitsaasoq tassani aamma siuner­taralugu sulinissaq isumaqarpunga pingaarnerpaajusoq.

 

Mikael Petersen, Isumaginninnermut, Suliffeqarnermut Pisortallu suliffiu­taannut Naalakkersui­soq:

Tupinnanngitsumik siunnersuisoqatigiit suliassaat tunngassuteqartut taakkua annertuumik soqutigineqarput aamma Kattusseqatigiit tungaanninngaanniit. Tassani isumaqarpunga pingaaru­teqarluinnaqqissaartoq erseqqissassallugu soorunami naligiissitaanissaq pillugu siunnersuisoqati­giit tassaassammata Naalakkersuisut allanullu inuiaqatigiinni soorunami immaqalu aamma Kattuf­finnut assigiinngitsorpassuarnut sammiveqartumik suliaqartunut aamma inas­suteqartaru­maartussat siunnersuuteqartarlutillu.

 

Kisianni una soorunami avaqqunneqarsinnaanngilluinnarpoq ilumoornerassavak­kit soorunami Inatsisartut Kattusseqatigiinni oqaaseqartoq ilumoornerassa­vara soorunami Inatsisartuninngaan­niit soorunami suliakkiissutigineqartus­sat aamma tarumaartussat Naalakkersuisutigoortumik taakku siunnersuisoqati­giinnut aamma ingerlanneqartarumaarmata.

 

Taanna isumaqarpunga paatsuungassutigineqalaartoq, siullermik imaakkaluar­mat soorlu nassui­aatinni oqaatigigiga Naligiissitaanissaq pillugu ataatsi­miitsitaliaq taanna Inatsisartut ataanni inissisimasimagaluarpoq ullumikkut taamaappoq uanili inatsisissaq akuerineqarpat taava siunnersuisoqatigiinn­gussapput arlaannaanulluunniit attuumassutaarullutik kisianni soorunami Naalakkersuisuninngaanniit eqaatsumik atorneqarsinnaallutik siunnersuisar­tutut aammalu assigiinngitsunut tusarniaavinnut. Neriuutigilluinnarpara taanna eqaatsumik ingerlanneqarsin­naassasoq tassami ersarereermat inatsi­sissatut siunnersuummi qanoq ilusilimmik siunnersuisoqa­tigiit qanoq sulis­sanersut.

 

Arnat Naalakkersuinikkut peqataanerat pillugu apeqqutit imaannaanngitsut aamma saqqummius­suunneqartarput aamma inuiaqatigiinni tamanna tupinnanngi­laq aamma naatsorsuutigaara siunnersuisoqatigiissat tamanna pingaartillugu sammisarumaaraat.

 

Nunani assigiinngitsuni allaat eqqartorneqartartoq nalunngilarput arnat immikkut qinersinermi aaqqissuussivigineqarsinnaanerat aammalu tamanna a­peqqut nalunngilarput Nunatsinni qaffat­sinneqartartoq. Soorlu Inatsisartu­nut qinersisoqartillugu arnat immikut aaqqissuussivigalugu qinersisitsisin­neqartarsinnaanerat aalajangersimasunik amerlassusilinnik ilaasortassanik aalajan­gersaaffiginerisigut. Tamanna apeqqut Inuit Ataqatigiit oqaaseqartu­ata ilanngullugu taatsiarpaa.

 

Isumaqarpunga tamakku apeqqutit soqutiginarluinnartuusut naligiissitaanis­saq eqqarsaatigalu- gu aamma siunnersuisoqatigiissat qularnanngilluinnarpoq tamanna pingaartillugu aamma eqqartortarumaarpaat.

 

Soorunami maani suliassat ataasiakkaat massakkut eqqartussanngilagut tak­kukkumaarput siunnersuisoqatigiit sukumiisumik aallarteriarpata inuiaqati­giinnut tamanut pingaaruteqartut apeqqutit aammalu iluaqutaajumaartussat ineriartornitsinni maani inimi eqqartunngitsoornavi­anngilagut naligiissi­taanermut tunngasut eqqartuleraangatsigit. Qujavunga qujaqqippunga ilassil­luarassiuk siunnersuut taamaalillugu aappassaaniinnginnerani ataatsimiitsi­taliamut suliarineqar­nissaa inassutigeqqissavara.

 

Oqaluuserisaq naammassivoq.