Oqaluuserisassani immikkoortoq 16-1

Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 16-1		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Ataasinngorneq 16. februar 1998 nal.

Oqaluuserisassani immikkoortoq 16.

Apeqquteqaat tunngavigalugu suleriaatsini ' 41 naapertorlugu kommunit killeqarfiisa oqallisigineqarnissaannik siunnersuut.

(Inatsisartunut ilaasortaq Jakob Sivertsen)

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Inatsisartut Siulittaasuat Anders Andreassen.

Jakob Sivertsen, siunnersuuteqartoq, Atassut:

Ukioq manna inatsisartut ataatsimiinneranni siunnersuummik imaattumik oqaluuserisassanngortitsisimavunga.

Kommunit killeqarfiisa ullutsinnut naleqqussarneqarnissaat anguniarlugu inatsisartuni oqallinnissamik.

Inatsisartut ukiakkut 1997-imi ataatsimiinneranni Kalaallit Nunaata nunap immikkoortuinut kommuninullu aggorneqarnera pillugu inatsisartut inatsisaata allannguutissaa Naalakkersuisut saqqummiuppaat. Tamatumani pineqartoq tassaavoq kommunit aqqisa allanngortinneqarsinnaalerannik tunngasoq, kisiannili kommunit killeqarfiisa allanngortinneqarsinnaanerannik ilaqartinneqarani.

Atassut-mit isumaqarpugut ullumikkut imaatigut angallatit pitsanngoriartortillugit ungasissumut piniariartarneq aalisariartarnerlu eqqarsaatigalugit kommunit killeqarfiisa ullumikkut pissutsinut naleqqussarneqarnissaat maannangaaq oqallisigalugu aallartinneqarnissaa pisariaqalersoq. Apeqqut taanna taama pingaartigisoq nukingiunnagu peqqissaartumik sulissutigineqartariaqartoq Atassut-mit nalunnginnatsigu. Soorlu aamma 1997-imi inatsisartut ukiakkut ataatsimiinneranni Illoqqortoormiit inatsisartunut ilaasortaannik kommuneqarfiup killeqarfiata annikikkaluamik aaqqissuuteqarfiginissaanik siunnersuummik saqqummiussaqartoq nalunngikkipput. Tamakku takutippaat nunarput tamaat ataatsimut isigalugu kommunit killeqarfiisa ullutsinnut naleqqussarneqarnissaat qanoq pisariaqartigisoq.

Matumuuna nunatsinni kommuneqarfiit killeqarfiisa ullutsinnut naleqqussarneqarnissaasa inatsisartuni oqaluuserineqarnissaat siunnersuutigaara. Oqallinnissamut kommuunit nammineersinnaanerat ataqqillugu nunatsinni kommunit tamarmik aperineqarnissaat kommuunillu imminnut qanittut aamma isumasioqatigiittarsinnaanissaasa ammatinneqarnissaat matumuuna innersuussutigalugu KANUKOKA suleqatigilluinnarlugu kommunini killeqarfiit ullutsinnut naleqqussarneqarnissaat inatsisartuni oqaluuserisassanngortippara.

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Kalaallit Nunaanni angallannermi pissutsit pitsanngoriarsimanerat innersuussutigalugu kommunit nammineersinnaassuseqarnerat ataqqillugu kommunit killeqarfii Inatsisartut oqaluuserissagaat Jakob Sivertsen siunnersuuteqarpoq.

Kommunit agguataarneqarnerat pillugu pingaarnerusutigut oqallinnissamut piffissanngorsimasoq kommunillu oqallinnermi tassani soorunami peqataatinneqartariaqartut naalakkersuisut isumaqatigaat. KANUKOKA-p oqaluuserisassaq taanna kommunit akornanni oqaluuseritilersaaraa naalakkersuisut ilisimasitsissutigineqarpoq.

Kommunit agguataarneqarnerata ataatsimut isigalugu oqaluuserineqarnissaa pingaartorujussuuvoq, aamma piffissaq sivisooq atorlugu suliarineqartariaqarluni. Kommunit ilaasa ataatsimut kattutsinneqarnissaat oqaluuserisassaavoq aalajangiivigineqannginnermini iternga tikillugu aamma maani inimi oqaluuserisariaqartoq.

Aamma kommunini misiligutitut aaqqissuussinerit pillugit inatsisiliorneq tassa kommunini suliassat siunissami qanoq iliorluni suliarineqartarsinnaanerannik takutitseqataasinnaasoq naalakkersuisut tamanna qularutiginngilaat. Aammalu taamaalilluni suliassat kommunit killeqarfii ullumikkut atuuttut ilisimasavut tunngavigalugit kommunini aningaasaqarnikkut sanngiinnerusuni suliarinngikkaluarlugit annertunerusukkuutaarlugilli qanoq annertutigisumik suliarineqartarnissaat pisariaqartinneqarnersoq aamma takussutisseeqataassalluni.

Ullumikkulli kommunit marluk allannguuteqartitsinissamik isumaqatigiinnerat tunngavigalugu kommunit killeqarfiinik pioreersunik allanngortitsinissaq pillugu erseqqissumik siunnersuutit allaapput. Assersuutigalugu Ammassallip Ittoqqortoormiillu kommunii kommunit taakku marluk akornanni killeqarfiup allanngortinneqarnissaanik qinnuteqaateqarnissaq isumaqatigiissutigisimavaat. Taamaalillutik Kalaallit Nunaata nunap immikkoortuinut kommuninullu aggorneqarnera pillugu Inatsisartut inatsisaata nr. 5-ip 6. november 1997-imeersup allannguutissaanut siunnersuut Naalakkersuisut massakkut suliaraat, suliamilu tassani kommunit killeqarfinnik allanngortitsinissamik erseqqilluinnartumik kissaatigisaat ilanngullugit suliarineqarlutik. Aammattaaq nunat aqqisa allanngortiterneqarnerat pillugu inatsissami siunnersuummi tassani imaritinneqartussaavoq. Inatsisissatut siunnersuut pineqartoq taanna ukioq manna upernaakkut ataatsimiinnermi saqqummiunneqassasoq naatsorsuutigineqarpoq.

Kisianni oqaatigineqareersutut nunap aqqinik allanngortitsinissamik siunnersuutit allaapput. Kommunit agguataarneqarnerisa sukumiisumik allanngortiterneqarnerat allarujussuuvoq, taamaaliortoqarnissaanilu sivisuumik oqallittarnerpassuit aamma pisariaqartinneqartussaapput. Taamaattorli taamatut oqallitsitsinissaq Naalakkersuisut aamma piareersimaffigilluinnarpaat.

Ruth Heilmann, Siumup oqaaseqartua:

Kommunit killeqarfiisa ullutsinnut naleqqussarneqarnissaat anguniarlugu inatsisartuni ilaasortaq Jakob Sivertsen, Atassut, inatsisartuni oqallinnissamik siunnersuuteqarpoq.

Tamanna Siumumi pisarnitsitut soqutigalugu eqqartorsimavarput.

Siunnersuuteqartoq isumaqatigaarput isumaqarmat oqallisissiaq peqqissaarulluinnarlugu aammalu nukingiunnagu oqaluuserineqartariaqartoq. Kommunit imminnut qanitariittut isummersornissaat pisariaqarpoq aammalu KANUKOKA peqatigalugu isumasioqatigiittarnissat ingerlanneqarnissaat Siumut-miit pissusissamisoorluinartutut isumaqarfigaarput.

Kommuninut iluarsaaqqinnermi innersuussutaasut pingaarutillit ilagaat kommunit imminnut qanitariittut sutigut tamatigut suleqatigiiffigisinnaasaminnik ujartuinissaat kaammattuutigineqartoq. Suleqatigiiffiusinnaasunik eqqartuineq ukioq borgmesterit ataatsimiinneranni Kanukokamit aallartinneqareersoq nalunngilarput, tamanna Siumup tungaaniit isumalluarnartuutipparput tassami inuiaqatigiinni Kalaallit nunaanni najugaqartuni aningaasartuutikillisaaneq suliniutigineqaleruttorpoq nukiillu kattuttaarlugillu atorluarneqarpata tamatsinnut silatusaartumik ingerlatitsinerussaaq, aningaasanillu qularnanngitsumik sipaaruteqarnermik kinguneqaannarani aamma kommunit imminnut ataqatigiinerulernissaannik susassareqatigiinnerulernissaannillu nassataqartussaassasoq Siumut-miit ilisimavarput.

Maannakkut killeqarfiit pillugit oqalliseqartarnissani aallartereersumilu killeqarfiit aporfigiunnaarlugit eqaatsumik suleqatigiiffeqalernissamik assigiinngitsorpassuartigut ataqatigiissaartumik suleqatigiiffissaqartoq Siumut-miit suliniutigineroqqullugu innersuussutigissavarput soorlu inuutissarsiornikkut takornariartitsinikkut, teknikkikkut siunnersorneqartarnikkut allatigullu periarfissaqartoq nalunanngereermat.

Taamaattumik Naalakkersuisut akissuteqarnerminni nassuiaatigisaat oqaatigissavarput Siumut-miit iluarisimaaratsigit aammalu nunat aqqisa allannguutissaannik Naalakkersuisut ataatsimoortumik saqqummiinissaat upernaamut pisussaammat qilanaaraarput tamannalu Siumut-miit soqutigeqalugu peqataaffigaarput.

Oqallisigineqartussat pingaaruteqartut amerlapput soorlu aamma Nunatsinni nunat eqqissisimatinneqartut pillugit nalilersueqqinnissat kiisalu qeqertat ilaasa eqqissisimatinneqartussat suunerinik isummersortoqartussaalluni.Pingaartumillu una killeqarfinnut tunngasumik oqalliseqarnissaq pisariaqartoq peqqissaarulllugu eqqartortariaqarluinnartoq Siumut-miit piareersimaffigaarput.

Taamatut oqarluta innuttaasut oqallinnissami peqataalluarnissaannik neriuuteqarfigalugit oqaluuserisassanngortitsisoq taamatut ittumik saqqummiussaqarnera oqaatigissavarput Siumut-miit nuannaarutigigatsigu.

Naimanngitsoq Petersen, Atassut-ip oqaaseqartua:

Kommunit killeqarfiisa ullutsinnut naleqqussarneqarnissaat anguniarlugu inatsisartut oqallinnissannik Jakob Sivertsen-ip siunnersuutaa pillugu Atassut-mit imatut oqaaseqassaagut.

Atassut-mit nunatsinni ineriartorneq malinnaaffigigatsigu malittarisassanik, peqqussutinik inatsisinillu allanngortitsisarnerit suleqataaffigisimavagut, soorlu aamma maannakkut kommuunit killeqarfiisa ullutsinnut naleqqussarneqarnissaat anguniarlugu Inatsisartuni oqallinnissamik Jakob Sivertsen-ip siunnersuutaa pissusissamisoorluinnartutut isigisimagipput.

Jakob Sivertsen-ip siunnersuuteqarnermini erseqqissumik oqaatigaa Nunatsinni angallatit pitsanngoriartortillugit ungasissumut aalisariartarnerit piniariartarnerillu annertuumik ukiuni kingullerni ingerlanneqalersimanerat aallaavigalugu, piffissanngortoq kommunit killeqarfiisa ullutsinnut naleqqussarneqarnissaat, tamanna pisariaqalersoq siunnersuuteqartup erseqqissarmagu Atassut-mit tapersersorluinnarparput.

Kommunit killeqarffii ullutsinnut naleqqussarneqarnissaat suliassaavoq annertooq, tamatumanilu kommuunit minnerunngitsumillu nunatsinni Kommuuneqarfiit Kattuffiat, KANUKOKA, qanimut suleqatigilluinnarlugu suliassaq soqutiginartoq pingaartorlu ingerlanneqartussaavoq, kommunit akornanni killeqarfilerngusaannerit siunissami pinngitsoortinneqartassappata.

Kalaallit Nunaata nunap immikkoortuinut kommunillu aggorneqarnerat pillugu Inatsisartut inatsisaata nr.5-ip 6. November 1997-imeersup allannguutissaanut siunnersuutit kiisalu kommunit killeqarfinnik allanngortitsinissamik kissaatigisaat ilanngullugit suliarineqartut Naalakkersuisut oqaatigaat, naatsorsuutigineqarlunilu Inatsisartut ukioq manna upernaakkut ataatsimiinnissaannut saqqummiunneqarnissaat siunnerfigineqartoq oqaatigineqarmat, Atassut-mit pissangalluta utaqqissavarput, soorlu aamma uanga 1996-mi Inatsisartut upernaakkut Maj-imi ataatsimiinneranni Qaanaap Kommuniani qimusseriarsuarmi killeqarfiup eqqissisimatitap II-p allanngortinneqarnissaanik siunnersuutigisama Inatsisartunit tamanit taperserneqartup ullumimut suli piviusunngortinneqanngitsup aaqqinneqarnissaa pisariaqartikkipput.

Taamatut oqaaseqarluta Jakob Sivertsen-ip siunnersuutaa tamakkiisumik taperserparput, kiisalu siunnersuummut Naalakkersuisut siulittaasuata akissuteqaataa erseqqissoq aamma akueraarput. Upernaamullu Inatsisartut ataatsimiinnissaannut kommunit killeqarfiisa allannguutissaannik saqqummiisoqarnissaa pissangalluta utaqqissavarput, suleqataanissarpullu piareersimaffigalugu.

Evald Brønlund, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Inatsisartuni ilaasortaq Jakob Sivertsen-i nunatsinni kommunit killeqarfiisa ullumikkut pissutsinut naleqqussarneqarnissaat siunertaralugu piareersarneq aallartittariaqartoq siunnersuuteqarpoq.

Naak siunnersuuteqartup tunngavilersuutituaa, ”imaatigut angallatit pitsanngoriartortillugit ungasissumut piniariartarnerup annertusigaluttuinnarnera” sullugigaluarlugu siunnersuut Inuit Ataqatigiit tunngaviatigut ilassilluarpaat.

Uagummi isumaqarpugut nunatta kommuninut aggorneqarsimanerata oqaluuserinissaa pisariaqalersimasoq. Soorunami siunnersuuteqartup oqarneratuulli suliassaq tamanna kommunit ataasiakkaat aammalu taakku katuffiat peqatigalugu ingerlanneqartariaqarpoq. Tamanimmi orniginarnerpaajussaaq killeqarfinnik allanngortiterinissat imaluunniit kommunit qanitariit kattussinnaanerat suleqatigiinnerusinnaaneralluunniit kommunit pineqartut akunnerminni piumassutsiminnik piviusunngortussatut siunnersuutigisassappatigit.

Ilumut minnerunngitsumik attaveqarnermi atortorissaarutitigut pissutsit ukiuni makkunanerpiaq sukkasuumik allanngoriartorfiupput, angalaniarnermi atortut kisiisa eqqarsaatiginagit aammali attaveqaatit elektroniskiusut. Nalunaarasuartaateqarneq, allakkasuartaateqarneq aamma oqarasuaateqarneq, minnerunngitsumik pisortaqarfiit suliffeqarfiillu allaffeqarfiisa akornanni, ullumikkut qarasaasiatigut atortulersornermit qaangerneqariikatassimalerput.

Taamaattumik nunatsinni kommunit ullumikkut 18-iusut inuttussutsimikkut assigiinngeqisut, inukinnersaat 200-t qaqilaaginnarlugit inuttunersaallu 13.000 sinnerlugit inoqartoq, kingullermik 1985-imi inatsisiliakkut killeqarfilersorneqarsimanerisa nutarternissaa pisariaqalersorinarpoq.

Inuit Ataqatigiit ilaatigut taama eqqarsarnitsinni soorunami nunami maani katilluta 56.000-t sinnilaaginnarlugit amerlatigaluta pisortatigut allaffissornermut aningaasat atortakkavut qissimigaalaanngitsoorsimanngilavut.

Kommuninimi 18-iusuni assersuutigalugu 1998-imi pilersaarutaasut najoqqutaralugit aningaasat 1,2 mia kr kaaviiaartinneqartussat ilaat 304 mio koruunit allaffissornerinnarmut atorneqassapput. Imaappoq, kommunit innuttaasunik kiffartuussinerminnut aningaasartuutigisagaasa 20 %-ii kommunit allaffiini allaffissornerinnarmut atorneqassapput. 1997-imilu inatsisartut ukiakkut ataatsimiinneranni oqareernitsituut Namminersornerulluni Oqartussat allaffeqarfianni maani ukioq mannamut 300 mio koruunit allaffissornerinnarmut atorneqartussaapput.

Allatut oqaatigalugu inuiaat 56.000 sinneqalaaginnaraluarluta 604 mio koruunit missiliorlugit nalinginik ukiumut uagutsinnut allaffissorfigissaagut!!!

Taamarujussuaq allaffissornerup aningaasartuutaanera Inuit Ataqatigiit pissusissamisoortuusorinngilaat, ileqquliutipalaaginnarneqarneralu allanngortittariaqartoq isumaqarpugut.

Aamma naatsorsuutigaarput qinikkap kialluunniit aningaasarpassuit taakku ilarpassui allanut innuttaasunut toqqaannartumik iluaqutaanerusunut atorusunnerungaassagai.

Tamannami qinikkat, allaffissornermi atorfillit peqatigalugit, piviusunngortissinnaavaat. Apeqqutaaginnarpoq piumassuseqarneq, aqutsisinnaaneq sulinermilu naammassinnissinnaanermik, soorlu suliassanik aggutaarinerunikkut aammalu sulisut pikkorissuunissaannik piumasaqartuarneq timitaliiviginiarlugu pikkorissartitsinertigut.

Kommunilli ataasiakkaat allaffissornermut aningaasartuutaasa qaffasippallaarnerat naalakkersuisunit ullumikkorpiaq tikkuartuiffigiuminaattussaasoq nalunngilarput. Naalakkersuisummi taamaaliussagunik namminneq matumik killinga saniinnarnagu nivarujussuaqqaartariaqassavaat.

Siuliani oqareernitsitut ullumikkut qarasaasiat aamma nunatsinni inugaarutereerput, tamakkulu attaveqatigiinnermi atorneqarnerisa tamanit iluaqutaasunngortinniarlugit atorneqarnerisa annertusarnissaat inatsisartuni akuersissutaareerpoq.

Taamaattumik nunatta kommuninut aggorneqarsimanerata allanngortinneqarsinnaanera, sivisuumik piareersarneqartariaqartussaq, utaqqeqqaarnagu Inuit Ataqatigiit qangali kaammattuutitut oqaatigisareersimasarput, tassalu kommunit akunnerminni kiffartuusseqatigiinnikkut suleqatigiissinnaanerisa ullumikkornit atugaanerusariaqarnera, matumuuna kaammattuutigeqqikkusupparput.

Namminersornerulluni Oqartussat KANUKOKA-llu akornanni suleqatigiinneq taamaattoq tamakkiisuunngikkaluartumik atorneqareerpoq.

Taamaattumik naalakkersuisut inakkusuppavut, kommunit kattuffiannik peqateqarlutik kommunit akunnerminni suleqatigiissinnaanerata annertusarnissaa siuarsaaqataaffiginiaqqullugu.

Qarasaasiatigut atortulersorneq ungasigisaqanngilaq, taamaattumik suleqatigiissinnaaneq killeqanngiusarpoq.

Takorloorsinnaavarput kommunit arlariit ullumikkornit annertunerungaartumik suliassat agguataarsinnaagaat. Soorlu kommunip ataatsip kommunit suleqatigiit akileraartarnermi isumagisassaat tamakkerlugit isumagissavai, kommunip allap isumaginninnermut tunngasut tamaasa aqukkai, pingajuata teknikkimut avatangiisinullu tunngasut, allap sulisut akissarsiassaannut tunngasut il.il..

Nutaavimmilli eqqarsarneq ikaarsaarfiussappat takorloorneqarsinnaavoq peqqinnissamut tunngasut, angallannikkut atortulersornernut tunngasut, atuartitaanermut ilinniartitaanermullu tunngasut, inuussutissarsiutitigut siuarsaanermut tunngasut, suliffissaqartitsiniarnerup siuarsaavigineqarneranut tunngasut pinngitsooratik nunap immikkoortuini suleqatigiiffiusussanngortinneqartut.

Taamaattumik nunatta kommuninut aggorneqarsimanerata oqaluuserinerata ingerlaqqinnerani ilumut ullumikkutut kommunit 18-iuinnassanersut oqallinnermut ilaatinneqartariaqartoq Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut.

Oqimaaqatigiinnerusumimmi nunatta immikkoortuisa ineriartortinnissaat, aningaasallu aannertusaarlugit amerlanerpaanut iluaqutaasumik, soorlu suliffissanik pilersitsinernut, atortariaqarnerat pisariaqarmat nunatsinni piorsaanernut aningaasaliissutaasartut ullumikkutut kommunikkaaginnarnagit nunattali immikkoortuinut tunngatinneqarsinnaanerat periarfissatut eqqarsaataasariaqalerpoq.

Taamatut periuseqarnissaq 1994-imi inatsisartut upernaakkut ataatsimiinnerisa aappaanni Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Josef Motzfeldtip siunnersuutigimmagu inatsisartuni tamakkiisumik akuersissutigineqareerpoq.

Apeqqutip, kommunit nammineersinnaanerannik attuisuugami, peqqissaarullugu piareersarneqarnissaanik siunnersuuteqartup oqarnera sulinermi najoqqutaasariaqarpoq.

Taamali isummersorneq isertuaatsumik, ataasiakkaatut soqutigisat pingaarnerutinnagit, inuiaqatigiinnulli tamakkiisumik iluaqusiinissamik siunnerfeqaratariaqarpoq.

Bjarne Kreutzmann, Akulliit Partiiat:

Kommunini iluarsaaqqinnermi ataatsimiititaliarsuaq pilersinneqarmat AP-ta naatsorsuutigisimagaluarpaa, tassa tamanna allamut tunngatillugu oqallinnermi aamma eqqaasimavaa, iluarsaaqqiinermik saqqummiussisoqarumaartoq. Tassami ataatsimut isigalugu inuiaqatigiinnut akikinnerussagaluarmat. Soorlu kommunit imminnut ima qanitsigisut allaat imminnut takungajassinnaallutilluunniit tamarmik immikkut kommuneqarfittut ingerlatsiunnaartuuppata tamarmik immikkut kommunaldirektør-ilerlutik, tamarmik immikkut kommuneingeniør-ilerlutik akunnerminni assiaqutaqartutut illutik imminnut attaveqanngitsutut naalagaaffeeqqatut kommuneqarfiusutut ingerlallutik. Naluneqanngitsutut iluarsaaqqinnermik suliami apeqqutit taamaattut qarsuataaginnarneqarsimapput, tamannalu AP-nut pakatsinakujuttuusimavoq.

Kommuneqarfiit killeqarfii pillugit inatsisartuni ilaasortap Jakob Sivertsen-ip apeqquteqaataa pillugu oqallinnermut atatillugu akissuteqaammi matumani paasivarput, Kalaallit Nunaata nunap immikkoortuinut kommunillu aggorneqarnera pillugu Inatsisartut inatsisaata nr. 5-ip 6. November 1997-imeersup allannguutissaanut siunnersuut naalakkersuisut massakkut suliarigaat, suliamilu tassani kommunit killeqarfiinik allanngortitsinissamik erseqqilluinnartumik kissaatigisaat ilanngullugit suliarineqartut.

Taamaattumik upernaamut ataatsimiinnissatsinnut qilanaarissavarput, tamatumuunga tunngatillugu inatsisissatut siunnersuummik ilimasaarutigineqartutut saqqummiussisoqarnissaa. Tassami aamma oqaaseqarfigineqarnissaa taamanikkussami tunngavissaqarnerussaaq.

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Inatsisartunut ilaasortap Jakob Sivertsen-ip siunnersuutaa soqutiginarluinnarpoq, aamma naalakkersuisut akissuteqarnerminni oqaatigisaat, tassalu KANUKOKA-p oqaluuserisassaq taanna kommunit akornanni oqaluuseritilersaaraat naalakkersuisut ilisimareermassuk, qularnaateqanngimmallu, aammami ilumoormat oqaluuserisassaq taanna kommunit akornanni annertuumik iternga tikillugu oqaluuserineqaqqaartariaqarmat aalajangiisoqartinnagu.

Taamaattumik naalakkersuisut saqqummiussaat, aammalu inatsisartut upernaakkut ataatsimiinnissatsinnut inatsisissatut siunnersuummik saqqummiussaqarnissartik naatsorsuutigimmassuk, taakkua akissuteqaataat isumaqatigaara.

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Qujassutigiinnassagaluarpara taamak naalakkersuisut inatsisartunut ilaasortamut Jakob Sivertsen-imut akissutigisaat isumaqatigineqartigimmat, taamaalilluni suliassaq ingerlaqqissaaq upernaamullu aamma taamaalilluni saqqummiinissaq naatsorsuutigissavarput.

Taamaattoq oqaaserineqartut ilaat oqaaseqarfigilaarniarpakka pingasut maani attorneqartut. Siullermik isumaqarpunga kommunit iluarsaaqqinneqarneranni qanorluunniit oqaraluarutta Siumup oqaluttuata Ruth Heilmann-ip imanngilluinnarlugu eqqortumik oqaatigisaa kommunit iluarsaaqqinneqarneranni tunngavigineqarsimavoq tassaasoq, kommunit killeqarfii aporfigiunnaarlugit taamak oqarpoq Ruth Heilmann-i. Eqaatsumik suleqatigiiffeqalernissamik assigiinngitsorpassuartigut ataqatigiissaartumik suleqatigiiffissaqartoq Siumut-mit suliniutigineqaqqullugu innersuussutigineqarmat.

Tassarpiaavoq aammalu nuannaarutigaara tassani Atassut-ip oqaaseqartuata saniatigut IA oqaaserisamikkut erseqqilluinnartumik aamma kommission-imi IA suleqataanerminni uagutsitut kisitsisinik aamma tunngaveqartumik naatsorsuutit atukkavut tunngavigalugit erseqqissaateqarnerat IA ullumikkut aamma qujassutigaara. Tassani ilaatigut aningaasat tungaatigut naatsorsuutit kommission-imilu saqqummiunneqartarsimasut ilumoorput aamma IA oqaaseqarfiginninneranni erseqqissarneqarmat. Tassa ingerlatsinermik pingaartumik aningaasartuutit naatsorsorneqarneranni kisitsisit uani taaneqartut tunngavissatut ilumoortutullu aallaaviusimasut aamma oqaatigisariaqarmata.

Aammalu nammineq uagut, soorlu aamma oqaatigineqareersoq, inatsisartut siusinnerusukkut isumaqatigiissutigaat uagut ingerlatsivitsinni pisariillisaanerit annikillisaanerit aqqutigalugit qanoq sipaaruteqarsinnaanerput suliarissagipput. Taannalu aamma naalakkersuisuni maannakkut misissorneqarpoq.

Taamaattumik patsisissaqarsoraara AP ilumuunnginnerarlugu oqarfigisariaqarlugu, tassa oqaatigineqarmat AP-aninngaaniit kommunit killeqarfii qarsuataaginnarneqarsimasut tamannalu AP-ani pakatsinakujuttoq. Kommunit killeqarfii aallaavigalugit kommunimi iluarsaaqqinneq suliarineqarsimagaluarpat suliarput ukiuni pingasuni inersimanavianngikkaluarpoq. Taanna kommission-imi ilaasortaasut tamarmik nalunngilaat.

Taamaattumik kingumut oqaluttarfimminngaaniit maani oqaatigissavara aamma taanna oqaluttuata erseqqissagaa ilumoormat, kommunit qanittut imminnut suleqatigiiffissaannik nassaarniaqqullugit innersuussutigineqarpoq. Tassanilu soorlu oqaatigereeriga IA erseqqissaanerullutik tassani aamma kommission-ip taakkartugaanik ilumoortunik tikkuagaqarmata. Kommunit imminnut qanittut ilaatigut nunap immikkoortortaa ataatsimoortoq takornariaqarnikkut ataatsimut pilersaarusiorsinnaavaat, nunap immikkoortortai imminnut qanittut inuussutissarsiornikkut tamarmik immikkut konsulent-ilersorani kommunini ataatsimut inuussutissarsiornikkut konsulent-eqarfimmik pilersitsisinnaanerat innersuussutigineqarpoq. Akileraartarnikkut, ilumoorpoq aamma taanna IA-nnit aamma taaneqarpoq, tassuunakkut aamma ataatsimoortumik nunap immikkoortortaani akileraartarnikkut kommuninit sullissinissamik suleqatigiittuliortoqarsinnaavoq.

Tassa naatsumik oqaatigalugu suliassat sammiviat amerlanernit inatsisartunit isumaqarpunga paasilluarneqarluni saqqummiussinissamut tunngavissanik maannakkut naalakkersuisut erseqqissumik pissarsiornerat aqqutigalugu oqallinnissamut uterumaneq maani pigineqartoq tamannalu aamma qujassutigaara.

Jakob Sivertsen, Atassut:

IA-p sullugigaluaraa kisiat paasivara oqaaserparujussuit atorlugit oqaaseqarfigigaa, tassuunakkut takuneqarsinnaavoq sullunartutut nalilerneqarsinnaanngitsoq.

Siunnersuutigisannut partiit tamakkiisumik tapersiinerat, kiisalu aamma naalakkersuisut siulittaasuata akissuteqaataanut ersarissumut sukumiisumullu qujavunga.

Kiisami kommunit killeqarfiisa ullutsinnut naleqqussarneqarnissaat pimoorullugu sammineqartussanngortoq malugisinnaagakku. Aamma kommunit killeqarfiisa allanngortinnissaat kisiat siunertarinagu aammalu kommunit imminut qanittut suleqatigiissinnaanerat ilanngullugu maannakkut ammaanneqarmat assut uannut tulluuminarpoq. Suliassat taamaattut peqqissaarullugit suliarineqartarput, taamaattumik maannangaaq oqallisigalugit aallartinneqarnissaat pinngitsoorneqarsinnaanngilaq. Aamma apeqqut pineqartoq kommuninut tunngalluinnarmat kommunit peqataatinneqarnissaat pinngitsoorneqarsinnaanngilaq.

Atassut-mit oqaaseqartup sapinngisamik kommunit killeqarfilinngusaatinnginnissaat anguniarlugu kommunit imminnut qanittut qanimut suleqatigiinnissaat pingaartillugu oqaatigimmagut siunnersuuteqartutut assut iluaraarput.

Assortuuterusaarneq angusarinnissarigaluamut kinguarsaataasaqisoq nalunngilarput, taamaattumik maannakkut innersuussutigineqartut partiinit naalakkersuisuninngaanniit aamma akissut sukumiisoq qujarullugu tiguara.

Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuat:

Taamaalilluni imm. 16 oqaluuserineqarnera tamaanga killippoq, upernaamullu aamma uterfigineqaqqikkumaarluni.

Oqaluuserisaq naammassivoq.