Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 19-1		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Pingasunngorneq 11. februar 1998 nal. 15.45

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 19.

 

Aasianni atuarfiup "Gammeqarfik"-up inersuarmik (AULA) katersuuttarfeqalernissaanik tassungalu atatillugu aningaasaliissutissanik imikkoortitsisoqarnissaanik siunner-    suut aalajangiiffigisassaq.

(Inatsisartunut ilaasortaq Knud Sørensen.

 

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Inatsisartut Siulittaasuat Anders Andreassen.

 

Knud Sørensen: Inatsisartunut ilaasortaq, Atassut:

Naluneqanngitsutut Aasianni meeqqanut atuarfiit marluusut tassanilu atuartut atuarfimmut ataatsimut tassa Gammeqarfimmik taaneqartartumut eqiterneqarput. Atuarfimmi tassani maan­na nutarterneqartumi maannakkut meeqqat 600-t sinneqartut atuartuutigineqarput. Atuarfiup aappa tassa Schultz Lorentzen-ip atuarfia avannaani ilinniarnertuunngorniat atuarfiattut pilersinneqar­poq tamatumali kinguneraa Schultz Lorentzen-ip atuarfiata inersuaa, tassa qallunaatoorlugu AULA katersuuttarfiusoq tamatumap pineratigut annaaneqarpoq.

 

Gammeqarfik nutarterneqarmat inersuarmik katersuuttarfimmik pilersitsisoqanngilaq taamaalil­luni meeqqat atuartut 600-t sinneqartut ilinniartitsisut angajoqqaat allallumi katersuuffigisinaa­saat periarfissaaruppoq. Atuartitaanermi Kulturimut tunngasuni allarpassuarnilu periarfissaq annaaneqarpoq.

 

Ajornartorsiut tamanna inatsisartunit, Naalakkersuisunik kiisalu aamma aningaasanut ataatsimii­titaliamit ilisimaneqarpoq. Piffissanngorporlu qanoq iliuuseqarfigeqqullugu. Taamaattumik inatsisartut qinnuigissavakka siunnersuutiga akuereqqullugu. Tamatumap kingunerisaanik Naalakkersuisut pisussaatinneqassallutik atuarfik Gammeqarfiup siunnersuutigisattuut katersuut­tarfilerneqarnissaanut aningaasanik atugassanik aningaasanut inatsimmi immikkoortitseqqullugit.

 

Jonathan Motzfeldt: Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut:

Atuartitsinermut Naalakkersuisoq angalammat akissutissaa maannakkut Naalakkersuisuniit maannakkut saqqummiutissavara.

 

Hr. Knud Sørensenip siunnersuutaanut Naalakkersuisut, Aasianni Gammeqarfiup nutarterlugulu allanngortiterneqarneranut aammalu meeqqat atuarfiannut attuumassuteqartuni sanaartugassanik pingaarnersiuinermi periaatsinut nalinginnaasunut, erseqqissaateqarlutik makkuninnga oqaase­qarumapput.

Gammeqarfiup nutarterlugulu allanngortiternera 1994-imi aallartinneqarpoq, ukiorlu manna naammassinissaa ilimagineqarluni. Suliarineqartut tassaapput tamakkiisumik nutarterineq kiisalu allanngortiterillunilu ilasineq, taamaalilluni Aasianni meeqqat atuarfianni atuartut tamarmik atuarfimmi ataatsimi atuartinneqarsinnaalissallutik. Suliap annertunera pissutigalugu suliariniak­kamut 38,8 mio. kr.-it immikkoortinneqarsimapput. Kingornatigullu pisariaqarsimavoq suliarini­akkamut suli 2,8 mio. kr.-it akuersissutiginissaat, taamaalilluni sanaartornermut atugassat tamakkerlutik 41,6 mio. kr.-inngorlutik. Taavalu inersuarmik katersuuttarfiliornissap ilanngun­nissaa suli 6 mio. kr.-inik aningaasaleeqqinnissamik nassataqassaaq.

 

Sanaartornissami suliassanut tunngasut suliarinerisa november 1995-imi naammassinerannut atatillugu Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfimmit sinniisut Aasiaat Kommunianni sinniisunik Aasianni ataatsimeeqateqarput, tassani sanaartornissamik suliap sanaartornermi teknikkimut aningaasanullu tunngasortaa inaarlugu oqaloqatigiissutigine­qarluni. Tassunga atatillugu ileqqaarutissat assigiinngitsut isumaqatigiissutigineqarput, taamalu inersuarmik katersuuttarfimmik kissaateqarneq, sanaartornissamik piareersaasiornerup ingerla­lereernerani pilersoq, tassanilu atuarfiup nutarternissaata pilersaarusiornerani aallaqqaataanit ilaanngitsoq sanaartornermi kissaatigisanit peerneqarluni. Inersuaq katersuuttarfik Gammeqar­fiup suliarinerani sanaartornermut ilanngunneqqassappat, tamatuma suliap naammassinissaanut suli ukiunik marlunnik sivitsuinissaa nalilerneqarpoq. Sanaartukkap naammassinissaa meeqqat eqqarsaatigalugit pingaaruteqarnerusutut isigineqarmat, Aasiaat Kommuniannit sinniisut aamma Naalakkersuisunut ilaasortap ataatsimeeqatigiinneranni isumaqatigiissutigineqarpoq, inersuarmik katersuuttarfimmik ilasinissamik apeqqut kingusinnerusukkut aammalu siusinnerpaamik ukioq 2000-imut aningaasanut inatsisissap suliarineqarneranut atatillugu uterfigeqqinneqarumaartoq.

 

Maannakkut ukiunullu missingersuusiorfiusunut aningaasanut inatsimmi Naalakkersuisut atuarfiit allilernissaannut ukiumut 14-17 mio. kr.-it missaat immikkoortittarpaat. Aningaasat tamakku atuarfiit klassiisa nalinginnaasut pisariaqarluinnartumik allilernissaannut pituttugaap­put, taamaattumillu initigut perorsaaneq eqqarsaatigalugu pitsanngorsaanissanut periarfissat, soorlu inersuarnut katersuuttarfinnut, ukiuni tulliuttuni amerlaqisuni allilerinissanut atasumik tassani ilaatinneqarnissaat naatsorsuutigineqarsinnaanatik. Aasianni Gammeqarfimmi nutaamik katersuuttarfiliornissaq taamaalilluni meeqqat atuarfiini allilerinerni tunngaviusumik periaasiusu­nut akerliussaaq. Taamaakkaluartoq Inatsisartut suliariniakkap siuartinnissaa kissaatigissappas­suk, maannakkut akuersissutaasunut mikinngitsumik ilanngartuutaassaaq, killiliussat saniatigut aningaasanik amerlanerusunik immikkoortitsisoqanngippat.

 

Meeqqat atuarfiata iluani nutarterinernik suliassanut siunnersuutinik pingaarnersiuinermi Naalakkersuisut qanoq issutsinik nalunaarsuineq, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilagee­qarnermullu Naalakkersuisoqarfiup 1996-imi naammassillugu suliaat atorneqarpoq. Qanoq issutsimik nalunaarsuinermi tassani atuarfiit illutaat illoqarfinniittut nunaqarfinniittullu tamarmik ilaapput, nalunaarsuinerlu taanna tunngavigalugu pingaarnersiuisoqarpoq, illoqarfiit nunaqarfiil­lu atuarfiini sorlerni nutarterinissamik annerpaamik pisariaqartitsisoqarnera najoqqutaralugu.

 

Qanoq issutsimik nalunaarsuinermut tapiliullugu Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilagee­qarnermullu Naalakkersuisoqarfiup atuartut qassiunissaannut missingersuut, nunatsinni tamarmi atuarfiit illutaannik sanaartornissamut peqatigiilluni tunngaviusussatut KANUKOKA-mit akuerineqartoq suliaritippaa. Naalakkersuisut anguniagaraat atuartut qassiunissaannut missinger­suut taanna tunngavigalugu sanaartornissamik pisariaqartitsinermut missingersuut suliaritinniar­lugu, nutarterinissamik pisariaqartitsineq pillugu qanoq issutsimik nalunaarsuinermut peqatigitil­lugu siunissami meeqqat atuarfiini pingaarnersiuisarnermi tunngaviulersussatut. Imaassinnaavoq missingersuineq saqqummiunneqariarpat pingaarnersiuinermi, qanoq issutsimik nalunaarsui­nerinnarmik tunngaveqartumi annertuumik allanngortoqarumaartoq.

 

tunngavissanik taakkuninnga ataatsimoortitsineq taamaalilluni illuutinik nutarterinissanut kiisalu allilerinissanut erseqqinnerusunik anguniagaqarluni pilersaarutinut tunngavissiissaaq aammalu nunatsinni tamarmi atuarfiliortiternermut amerlanerusunik aningaasaliisoqarsinnaaneranut naalakkersuinikkut isummernissamut tunngaviliillunilu aamma takussutissiissalluni.

 

Naalakkersuisut taamatut oqaaseqarlutik Hr. Knud Sørensenip siunnersuutaa akuersaarsinnaann­gilaat, taamaattumillu inassutigissallugu, aalajangiiffigisassatut siunnersuut akuerineqassanngit­soq.

 

Naggataatigut Naalakkersuisut Aasianni kommunalbestyrelsi kajumissaassavaat Gammeqarfiin­naanngitsumi aammali illoqarfimmi tassani init allat pioreersut eqaatsumik atornissaannut periarfissat misissoqqullugit.

 

Ruth Heilmann, Siumup oqaaseqartua:

Siumup pingaartippaa nunatsinni atuarfeqarfiit sapinngisarput naapertorlugu pitsaanerpaamik atugassaqartinneqarnissaat, taamalu pimoorussamik piviusorsiortumillu piviusunngortinneqarnis­saa siunertarlugu qangali pingaarnersiuilluta atuarfeqarfiit iluarsaanneqarlutik suliarineqartussat allatigulluunniit pitsaanngorsaavigineqartussat tulleriiaarneqarnikuupput, aamma partiit allat suleqataaffigisaannik.

 

Tassani pingaarnersiuilluni tulleriiaarinermi atuarfiit pisariaqartitsinerpaat salliutinneqarsima­nerat Siumumiit isumaqatigaarput, aamma naatsorsuutigilluinnarparput partiit allat pisariaqartit­sinerpaat salliutinneqarnissaannik siuneqartaqarneq tapersersussagaat.

 

Taamatut oqaaseqarluta Siumumiit siunnersuutigineqartumut isumaqataannginnerput ersersikku­mavarput, imaanngitsoq Gammeqarfimmi siunissami Aulaqalernissaa akerlerigipput, kisianni pingaarnersiuilluni tulleriiaarineq partiit tamarmik suleqataaffiigisimasaat malinneqartariaqar­mat.

Anders Nilsson, Atassutip oqaaseqartua:

Knud Sørensen-ip aasianni Gammeqarfiup inersualiuuneqarnissaanik siunnersuutaa iluareqalugu Atassummiit paasilluarpaa. Naalakkersuisuni ilaasortap akissutaani allassimasoq eqqunngilaq atuarfik alliniarneqanngimmat allanngortinniarneqaranilu. Siunertaavorli inersuaq Schul­tz Lorentzenip atuarfiata avannaani ilinniartuunngorniat atuarfinngortinneqarmat inersuarmut aulamut annaaneqartumut taartigitinniarneqarnera.

 

Atassummiilli isumaqatiginngilarput aalajangiinissamik siunnersuut aqqutigalugu Naalakkersui­sut peqquneqartinniagaammata inersuassaq aningaasarsiuuniarneqassasoq. Pisariaqarpoq inersualiassaq sanaartugassat iluarsagassallu allat assigalugit immikkut aningasaliiffigineqarnis­saa. Allaassutaalaartoq pingaaruteqartorli tassaavoq nutaamik sanatitsiniarnerunnginnera imminulli annaasimasamut taartissatut suliaritinniarneqarluni.

 

Aamma taarusupparput Kulturimut Ilinniartitaanermulu qullersaqarfiup inassutigisimammagu suliassaq taanna ukiup 2000-p nalaani tiguneqaqqikkumaartoq.

 

Taamaattumik Kultureqarnermut Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisup siunner­suutaa isuqatigaarput aningaasaleeqqinneq pissutigalugu siunnersuut itigartikkallaqqullugu.

 

Maliinannguaq Markussen Mølgaard, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Siullermik Inuit Ataqatigiinniit ippigalugu oqaatigissavarput apeqqut manna aningaasanut inatsimmut attuumassuteqarluinnartoq sooq immikkorluinnaq oqaluuserisassanngortinneqarsima­nersoq. Tassami tamanna periusiusarmat. Apeqqutimmi taama ittut ataasiakkaarlugit inatsisartuni oqaluuserisalissagaluarutsigit piffissarujussuaq atussagatsigu.

 

Aasianni atuarfiup Gammeqarfiup inersuarmi peqalernissaanut apeqqut nutaajunngilaq. Tassami uagut Inuit Ataqatigiinniit aningaasanut inatsimmut atatillugu 1995-mili siunnersuutigisimagalu­arparput, taamanikkullu allakkatigut akineqaaannarsimalluta.

 

Apeqqut imaannaanngitsoq Aasiammiunillu atuartunik pisariaqartinneqaqisoq. Tassami nalunn­gilarput Aasiaat kommunianiit  ukiuni arlaqaleqisuni tamanna piviusunngortinniarneqarluni ilungersuutigineqarsimasoq, Naalakkersuisunullu apuunneqartarsimalluni.

 

Naak Naalakkersuisut akissutaanni oqaatigineqaraluartoq Aasiammiut inimik katersuuffiusin­naassumik nammineq ujarlertariaqartut, tamanna kommunimit ajornakusoortoq oqaatigineqar­poq, inimmi taamatut atorsinnaasut  soorlu timersortarfik eqaarsaartarfillu atorneqareeqimmma­ta, allaallu noqqoruunneqartutut ittarlutik. Naluneqanngilarmi Aasiammiut nunatsinni peqatigiif­feqarnikkut eqeersimaarnerpaat ilagisarigaat.

 

Taamaattumik Aasiaat atuarfiata inersuartaarnissaanut atatillugu siusinnerusukkut aamma Inuit Ataqatigiinniit inatsisartunut apuussimasarput, tunngaviatigut tapersersorparput, qaquguli tamanna piviusunngussanersoq, aappagumut aningaasanut inatsimmi nalilersuinissamut ilanngul­lugu oqaluuserineqassasoq piumasarissavarput.

 

Tamannali pisinnagu Kultureqarnermut Atuartitaanermullu  ataatsimiititamit eqaartorneqarnissaa kaammattuutigissavarput. Ukiuni makkunani atuarfiit aserfallassimanerujussui tattoqisaaffigine­qarnerilu Inuit Ataqatigiinniit arajutsisimanngilarput, tassami sumiiffiit ilaanni allaat meerann­guit ilaat uffarfinni pequusivinnilu atuartariaqartarput. Tamakku akuersaaginnarneqarsinnaann­gillat nalunngilarpullu tamakku pisortaqarfinniit aamma eqqumaffiginiarneqartut, tamatumanilu tulleriissaarinissaq aamma pingaartinneqarluni. Naggasiullugu Inuit Ataqatigiinniit pissanngati­gaarput maanna nuna tamakkerlugu atuartut qassiusinnaanissaat tunngavigalugu sanaartornissa­mut pisariaqartitsinermut missingersuut suliarineqarmat. Tamatumammi takutissammagu qanoq annertutigisumik pisariaqartitsisoqartoq aammalu siunissatsinni meeqqat atuarfii pingaaruteqa­qimmata Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpugut nalilersueqqittariaqartoq ilumut atuarfeqarfinnut aningaasaliissutaasartut ikippallaalersimannginnersut.

 

Bjarne Kreutzmann, Akulliit Partiiat:

Siunnersuut aamma Kulturemut Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu naalakkersuisup akissutaa atuareerlugu paasivara meeqqat atuarfiini allilerinerinerni tunngaviusumik periaatsinut aalajan­giinissami siunnersuut akerliusoq, taamaattumillu akuerisinnaanagu siunnersuut oqartariaqarlu-nga.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Inatsisartuni ilaasortap Knud Sørensenip siunnersuutaanut tunngatillugu Kattusseqatiinniit siunnersuut isumaqatigilluinnarpara. Kisianni ukiuni makkunani nunatsinni atuarfeqarfinni nutarterinissamut aningaasat 1 milliardit amigaatigineqartut nalunngilagut. Taamaattumillu atuartut atuarfiillu pisariaqartitsivissornerit salliutinneqarnissaat soorunami pinngitsoorneqarsin­naanngilaq, naallu Aasianni inersuarmik atuarfik 600 missanni amerlatigisut tamarmik katersuut­tarfissaannik pisariaqartitsisoqaraluarpoq, taamaattoq oqartariaqarpugut nunatsinni atuartut ilaat kissarsuuteqarfinni, uffarfinni allaniluunnit atuartitsiviusuni naleqqutinngilluinnartuni atuartinne­qartut salliutinneqartariaqartut.

 

Taamaattumillu maannamut Aasianni atuarfiup Gammeqarfiup nutarterneqarnera 46,6 millioni­nik naleqartoq naammagiinnarallartariaqarpoq. Inersuit eqqartorneqartillugit aamma naalakker­suisup akissuteqaamini neriorsuutaa, tassa katersuuttarfimmi ilasinissamik apeqqut kingusinneru­sukkut tikeqqinneqarumaartoq oqaatigimmassuk ilanngullugu eqqaatitsissutigisariaqarpoq inersuarmi katersortarfimmik Kangaatsiami qangarsuarli pilersaarutaagaluartuni kinguartinneqar­tuartumilli pisariaqartitsinik soorunami ilanngulugu isigisariaqarpoq. Soorlu GU-mi ilinniartut Aasiaani ineqarfii pisoqaanerit ukiukkut qiianaqisut iluarsaanneqarnissaat annertuumik pisaria­qartitsisunut ilaapput. Taamak naatsumik oqaaseqarlunga naalakkersuisut akissuteqaataat isumaqatigaara.

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Qujassutigaara taamatut paasinnilluni oqaaseqarneq inimi maani partiinit tamanit aammalu tulleriiaarinermi qimanneqanngikkaluartoq eqqaasissutigalugu aamma taanna partiinit malugini­arneqarmat. Ukioq 2000 missaani kingumut tikeqqinneqarsinnaasoq imaluunnit sukkulluunniit aningaasanik sanaartugassanillu pilersaarusiornerit uterfigineqarneranni aamma takoqqikkuma­neqartoq malugisinnaagakku. Aamma Gammeqarfiup paasivara timersortarfimmut qanittumik inissisimanini pillugu ikioqatigiiffiusumik kommunillu atuarfiullu tungaaniit paaseqartigiiffigini­arneqarsinnaasoq.

 

Aamma maani isersimasunut oqaatigissavara 1997-mi Aasiaat 3.360-nik inoqarmata, taakkunani­lu 18-nit inorlugit ukiullit 1.100-llutik, tassa imaappoq atuarlersimasut amerlassusii nalugaluarlu­git taamaattoq 18-nit inorlugit ukiullit 1.000 missaaniipput aammalu naatsorsuutigisariaqassallu­ni ukiuni tulliuttuni qaninnerni aamma eqqarsaatissanut ilanngukkumaarlutik. Tassa taama paasivara sanaartornermut tulleriiaarinermut tunngatillugu iserfigeqqinneqarsinnaanera ammaffi­gineqartoq maannakkulli aalajangiiffigineqarnissaa taamatut tapersersorneqarnani.

 

Knud Sørensen, Atassut:

Nuannaarutigaara soorunami partiit inatsisartuni ilaasortat eqiiallammata aamma. Eqqaallugu, aa usiimma aamma taamaattoqartoq. Tassami puigortariaqanngillat pissutsit taamaattut eqqortu­nik tunngaveqarluni siunnersuutaasut. Inuk inatsisartunut ilaasortaq maanga qaqissanngilaq siunnersuuteqarniaannarluni aamma uanga taanna pissuserinngilara pissuserinngisaannassallugu­lu. Kisianni tunngavissaqarsimavunga siunnersuummik taamaattumik saqqummiussissallunga. Aamma apeqqutigineqarmat imaluunnit tupigineqarluni immikkorluinnaq suliassaq taanna qaqinneqartoq maanga.

 

Apeqqutaavoq siunnersuuteqartup siunnersuutissani qanoq ilusilerluni saqqummiunneraa. Tassalu inatsisartunut imalunniit inatsisartut aqunneqarneranni inatsimmik periarfissat taamaattut nalunngikkaanni qanoq ilusiliilluni inatsisartuni ilaasortaq kinaluunniit siunnersuutissaminik saqqummiussisinnaavoq. Taanna tupinnanngilaq. Kisianni soorunami paasilluarsinnaavaranga aamma uanga aningaasatigut taamatut atsikkutigiissaaritilluta aamma apeqqutit taamaattut ilungersunarsinnaammata aamma uannut ilungersunartuusimavoq ilumut siunnersuut taamaattoq akuerineqarsinnaanera siusinnerusukkulli qulakkeersimassanerlugu. Kisianni pingaarnerpaaq uani aajuna, ullumikkut inatsisartut oqarmata periarfissaqartoq ukiut 2000 eqqaani taamatut aaqqiisoqarsinnaanissaanut. Tassa pingaartorujussuaq uannut, tassami ukioq 2000 eqqaa sunaa­va? 1999 imaluunnit 2001.

 

Taamaattumik taama oqartoqarsimappat ajornanngikkaluaqaaq 1999-mut aamma aningaasamut pilersaarusiulernermi tassanngaanniit aallartittumik aaqqiiniarsinnaanissaq. Kisianni tassa paasivara itigartinneqartoq massakkut siunnersuutiga. Paasisinnaanngisaannarpara oqartoqartar­mat itigarnerooq annernanngilaq. Taava kukkusimassapput taamannak oqartartut. Soorunami uannut annernarpoq taamatut itigarnera, kisianni allatut ajornaqaaq amerlanerussuteqartuni naalakkersueriaaseq naapertorlugu taamaappoq. Ullumikkut tigusariaqarpara siunnersuutima itigartitaanera. Kisianni aapaani qinerseriillarutta aammalu ukioq 2000-mi ullaakkut iteruma taamanikkut ilaasortaasimaguma eqqaajumaarpara taanna immaqalu nutaamik inatsisartunut taamanikkut siunnersuummik eqqaasitsissutissamillu saqqummiussiumaarlunga.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Siuliani oqaaseqarninni aamma puigugarput oqaatigilaassavara aamma ilisimaneqarmat maan­nakkut danskit naalakkersuisut isumaqatiginninniarnermi ukiuni tulliuttuni pingasuni suli ulluni makkunani ingerlanneqartuni aammalu ataatsimiinneq una inerpat ingerlanneqarnera nangeqqis­sasumi isumaqatigiinniarnermi ilaatinneqarmata aamma atuarfitta tungaatigut pitsanngorsaaner­mi danskit naalakkersuisuini paaseqatiginnilluni tassuunakkut iliuusissanik noqqaanigut, taakkulu soorunami suli inerneqanngikkaluarput isumaqatiginniarnerit, kisianni tamakkuupput maannakkut aamma atuarfinni nunatsinni tamarmi iluarsartariaqartuni annertuunik siuaallatsitsi­sinnaanermut periarfissat aamma atorlugit isumaqatigiinniarnerit ingerlanneqartut.

 

Taanna taavara pissutigalugu atuarfeqarnikkut iluarsagassat annertuut danskit naalakkersuisuinut suleqatiginninnikkut aamma aaqqiviusinnaanerannik noqqaanerit ingerlanneqarmata. Taamaattu­mik itigarneq annernarsimavoq  aamma paasinarmat oqartariaqarpunga annernanngitsunik aamma ilaatigut aaqqinniarneqarsinnaasut isumaqatigiinniarnikkut misilikkaluassavagut oqin­nerulersinnaanersut.

 

Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuat:

Qujanaq. Kiisalu aamma siunnersuuteqartup paasitinnera qutsavigaarput. Taamaalilluta ullu-mikkut oqaluuserisassaq immikkoortoq 19 naammassivarput.

 

Oqaluuserisaq naammassivoq.