Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 20-1		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Pingasunngorneq 11. februar 1998 nal. 16.13.

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 20.

 

Meeqqat atuarfianni kalaaliaqqat danskit oqaasiinik atuartinneqarnerat pillugu Meeqqat atuarfiat pillugu inatsisartut peqqussutaanni ' 13-p allanngortinneqarnissaanik siunner­suut.

(Inatsisartunut ilaasortaq Johan Lund Olsen)

 

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Inatsisartut Siulittaasuat Anders Andreassen.

 

Johan Lund Olsen, Inuit Ataqatigiit:

Qujanaq. Meeqqat atuarfianni kalaaliaqqat danskit oqaasiinik atuartinneqartarnerat pillugu inatsisartut peeqqussutaanni ' 13-p allangortinneqarnissaanik imaattumik siunnersuuteqarpunga.

 

Peqqussut maannamut atuuttoq eqqarsaatigalugu ' 13 ima oqaasertaqarpoq, issuaqqissaassavak­ka: ' 13 immikkoortoq 1: Atuartunut sivisunerusumik atuartitaasimanngitsunut imaluunniit atuarfimmut allamut nuussimasunut naammattusaammik atuartitsisoqarsinnavoq allatulluuniit atuartitsissutitigut ikiorsiisoqarsinnaalluni.

Imm. 2. Atuartunut kalaallit oqaasiinik ilitsoqqussaralugu oqaaseqartuunngitsunut immikkut kalaallit oqaasiinik atuartitsinermik aaqqissuussisoqassaaq.

Imm. 3. Atuartunut danskisut ilitsoqqussaralugu oqaasilinnut immikkut danskit oqaasiinik atuartitsinermik aaqqissuussisoqassaaq.

Imm. 4. Atuartut kalaallisut qallunaatulluunniit ilitsoqqussaralugu oqaasiliunngitsut ilitsoqqus­saralugu oqaatsiminnik atuartitaanissaat neqeroorutigineqarsinnaavoq.

Imm. 5. Naalakkersuisut imm. 1 - 4 tikillugu atuartitsineq pillugu malittarisassanik aalajanger­saassapput.

 

Tassa ' 13 taamatut oqaasertaqarpoq. Siunnersuutigissavara ' 13 nutaamik ima oqaasertaqalissa­soq aamma taanna issuaqqissavara: ' 13 immikkoortoq 1: Atuartunut sivisunerusumik atuartitaa­simanngitsunut imaluunniit atarfimmut allamut nuussimasunut naammattusaammik atuartitsiso­qarsinnaavoq allatulluunniit atuartitsissutitigut ikiorsiisoqarsinnaalluni.

Imm. 2. Atuartunut danskisut kalaallisullu, taanna uteqqissavara: danskisut kalaallisullu  ilitsoqqussaralugu oqaasilinnut immikkut danskit oqaasiinik atuartitsinermik aaqqissuussisoqas­saaq.

Imm. 3. Atuartut kalaallisut qallunaatulluunniit ilitsoqqussaralugu oqaasiliunngitsut ilitsoqqus­saralugu oqaatsiminnik atuartitaanissaat neqeroorutigineqarsinnaavoq.

Imm. 4. Naalakkersuisut imm. 1 - 3 ilanngullugu atuartitsineq malittarisassanik aalajangersaas­sapput.

 

Tassa siunnersuut.

 

Malugeqqussavara peqqussummi maannamut atuuttumi ' 13, imm. 2 atorunnarsinneqarnissaa kiisalu nutaatut imm. 2-mi kalaaliaqqat aamma immikkut danskit oqaasiniinik atuartinneqaler­nissaat siunnersuutigigakku.

 

Siunnersuuteqarninnut tunngavilersuutikka imaapput: Ilisimaneqartutut 1997-mi ukiakkut ataatsimiinnitsinni oktober-ip 20-iani Meeqqat atuarfianni ataatsimoortitsineq kiisalu oqaatisiti­gut ilisimasat oqaatsinillu atuartitsineq pillugit ilisimatusarnermik nalunaarusiaq oqallisigivarput.

 

Annertuumik misissuereernikkut ilisimatuunit tikkuartorneqartut inerniliinerillu pingaarnerit makkuupput: Meeqqat atuarfianni oqaaseqaqatigiiunngitsunik ataatsimoortitsilluni atuartitsineq aallartinneraniilli neriuutigineqaraluartutuut meeqqat qallunaat oqaasiinik annerusumik piginnaa­neqarnerulernerannik kinguneqarsimanngilaq. Misissuinerup takutippaa kalaaliaqqat qallunaat oqaasiinik angerlarsimaffimminni, sunngiffimminni imaluunniit inuiaqatigiinni avatangiiserisa­minni ilikkagaqangaarnissaat naatsorsuutigisinnaanngikkipput. Akerlianik naatsorsuutigisaria­qarparput atuartunut 80 procentingajannut qallunaat oqaasii tassaajuarumaarmata allamiut oqaasii, meeqqanut atuarfimmi annermik atuartitsissutigineqarnerisigut aatsaat ilinniarneqarsin­naajumaartussat.

 

Siuliani pissutsit taakkartorneqartut naatsorsuutigisaagaluarmillu allaanerulluinnartut arlalinnik patsiseqartinneqarput. Tassami ataatsimoortitsilluni atuartitsisalerneq aallartimmalli ilaatigut qallunaatuinnaq kiisalu marluinnik oqaaseqareerlutik atuarlersartut immikkut oqaatsinik annertu­sisamik atuartinneqarnissamut neqeroorfigineqartussanngortinneqarsimammata.

 

Taamaalilluni kalaallisuinnaq oqaaseqaannarlutik atuarlersartut immikkut annertusisamik taamaaqataanillu qallunaat oqaasiinik ilinniarnissaminnut periarfissinneqanngillat. Tamanna meeqqat atuarfianni meeqqanut assigiinngitsumik periarfissiinertut taamatullu immikkoortitsi­nertut angajoqqaarpassuarnit isigineqarlerpoq - tamannalumi tupinnanngilaq.

 

1995-mi inatsisartunut qinersereernerup kingorna allamik pisoqaqqippoq ataatsimoortitsilluni pimoorussamik atuartitsinissaraluap iluatsinnginneranut aamma kinguneqalerumaartussamik. Atuartunimi minnerni oqaatsinik ilinniarnissamut tunngaviusumik piumassuseq, ukiorlu siuller­mi pilersartoq ataavarneq ajortoq misissuinerup aamma takutippaa. Taamaattumik atuartut amerlanersaasa ulluinnarni allamiut oqaasiinik atorfissaqartitsinertik atuarfiup iluani avataani­luunniit pisariaqartillugu malugineq ajorsimagaat aamma misissuisunit uppernarsineqarpoq. Akuleriissitsillunilu atuartitsineq piumasaqaataajunnaarpoq 1995-p upernaagaa Namminersor­nerullutik Oqartussat nutaamik nalunnarutiliorneratigut, tassa Bekendtgørelsilioneratigut. Ilisimatuut annertuumik misissuereerlutik tikkuartugaat aalajangiisartunullu, tassa maani inatsisartunut oqariartuutiginiagaat allatut oqaatigalugu taamaattumik tassaavoq kalaaliaqqat kalaallisuinnaq oqaasillit atuartitaanermikkut katataagaluttualerput - pingaartumik danskit allamiullu oqaasiinik ilinniartinneqarnermikkut.

 

Aaqqiiniartoqanngippat siunissaat isumannarpoq. Isumannarujussuanngillat qallunaatuinnaq oqaaseqareersut aammalu marluinnik oqaatsinik atuissallutik piginnaaneqareersut.

 

Angajoqqaarpassuit atuartuutimik allamiut oqaasiinik taamatullu aamma qal­lunaat oqaasiinik annerusumik piginnaanngorsarnissaat kissaatigivaat, ta­manna qaffasinnerusumik ilinniagaqaler­nissamut aqqutissarimmassuk. Taamaat­tumik pisariaqarluinnarpoq kalaallisuinnaq oqaasillit qallunaatut piginnaa­saasa piorsarneqarnissaat annertusarneqartuarnissaallu.

 

Aningaasat Meeqqat atuarfiannut immikkoortinneqarsinnaasut killeqaleriar­torput, pingaarner­siuisariaqalerpugullu.

 

Taamaattumik ilisimatuut aamma takuteriigaattut, ilumut pisariaqavippa qal­lunaatuinnaq oqaasillit immikkut annertusisamik kalaallisut aamma ilinniar­tinniassallugit?

 

Pisariaqarsorivipparput kalaallisuinnaq oqaasillit siunissami Meeqqat atu­arfiat aqqutigalugu oqaatsitigut piginnaanngorsarneqarnerunissaat qaffasin­nerusumik ilinniagaqarnerulernissaannik aqqutissiuussinissaq kingunertara­lugu. Aqqutissaq tamatumani qallunaat oqaasiisa aammalu allamiut oqaasiinik ilinniarneqarneranniippoq.

 

Tamannali anguneqassappat pisariaqavippoq, siullermik, annertusisamik oqa­atsinik atuartinne­qartareersunit pikkorereersunillu atuartitsinermi tii­mi­nik atugassanik kalaallisuinnaq oqaasilinnut nuussini­arnissaq.

 

Aappaattullu, klassenik tigussusissanik aaqqissuussinerup tassa modtager­klasse-nik aaqqissuus­sinerup naliliiffigineqaqqinnissaa.

 

Ilisimatuummi nalunaarusiaanni qupperneq 154-imi taamatullu qupperneq 155-imi klasseni tigussusissat suliassaat sorpiaanersut, sumullu atorneqarniar­nersut nalorninartoqartinneqarlutillu ilisimatuunit apeqquserneqarput. Al­latut oqaatigalugu akuleriisitsilluni atuartitsineq pimoorussaq immikkoor­titsinertaqanngitsorli pisariaqavippoq, kalaaliaqqat kalaallisuinnaq oqaa­sillit atuarti­taanermikkut katataagaluttualernissaat pinaveersimatinneqas­sappat.

 

Tunngavilersuutsikka taamaattumik aamma ilisimatuujussutsikkut illersorne­qareersut innersuus­sutigalugit siunnersuutigissavara Meeqqat atuarfiat pil­lugu peqqussummi ' 13 allanngortinneqas­sasoq kiisalu klasse-nik tigusisus­sanik aaqqissuussineq maani nalilersorneqaqqissasoq, akulerii­sitsilluni atuartitsineq pimoorussamik ingerlanneqarsinnaasoq meeqqanillu immikkoor­titsinngit­soq Nunatsinni Meeqqat atuarfianni kingumut aamma ingerlanneqar­sinnaaleqqeqqullugu.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Akuersissutigaarput Naalakkersuisup peqannginnerani maanna Naalakkersuisut tamatuminnga akissutissaat saqqummiutissavara.

 

Siunnersuummi tunuliaqutaa pillugu Meeqqat atuarfianni akuleriissitsineq kiisalu oqaatsinik pisinnaasanik oqaatsinillu atuartitsinermi misissuineq pillugu nalu­naarusiami naliliinerit Johan Lund Olsen-ip innersuussutigai.

 

Nalunaarusiaq taanna Inatsisartut 1997-imi ukiakkut ataatsimiin­neranni Naa­lakkersuisuni Inatsartuni saqqummiunneqarpoq. Tamatuminngalu atatillugu aallaqqaasiutitut erseqqissarneqar­tariaqarpoq siunnersuuteqartup nalunaaru­siami inerniliinermi nassuiaatai tassaammata innernilii­nerit taakku pillu­git siunnersuuteqartup nammineq paasinninnerminik ersersitsinera. Taamaa­lilluni nalunaarusiami inerniliinerit eqqoqqissaartumik issuarneqarnera tassani pineqanngilaq. Taamaattumillu siunnersuuteqartup suliamik taassu­minnga saqqummiussinera tamakku ilanngul­lugit eqqarsaatigineqartariaqarlu­ni.

 

Nalunaarusiap Inatsisartuni oqaluuserineqarnerani iliuusissatut pilersaaru­tissatut Naalakkersuisut siunnersuutaat taariigara Inatsisartuni akuersaar­neqarpoq matumani oqaatsinik atuartitsissutinik misilittakkanik katersinis­saq ineriartortitsinissarlu ilanngullugit kiisalu aamma matumani atuarfimmi atuar­titsissutigineqartuni tamani ataatsimut isiginnilluni akuleriissitsil­luni atuartitsi­nissaq siunertaralugu ineriartortitsinerit ilanngullugit eqqarsaatigalugit.

 

Aammattaaq Meeqqat atuarfiini atuartitsissutissat sammisassallu siunertaasa atuartut oqaatsitigut ilinniartitaaneranni ataatsimoortumik isiginninnermi oqaatsit imari­saannik aallaaveqartut allanngortiterneqarnerisa aallartinne­qarnissaat iliuusissanik pilersaarusiami ilaatinneqarpoq.

 

Taamaattumik nalunaarusiat inerniliineri kisiisa tunngavigalugit Meeqqat atuarfiat pillugu peqqussummik immikkoortunik ataasiakkaanik allanngorti­terinissaq iliuusissanut pilersaarusiap siunertaanut Naalakkersuisut isu­maat siunertaralugu akerliusussaavoq.

 

Taannaannarluunniit pissutigalugu Hr. Johan Lund Olsen-ip siunnersuutaata akuerineqannginnis­saa Naalakkersuisut Inatsisartunut inassutiginiarpaat.

Kisianni siunnersuutip paatsuuinermik taputartuussinernillu imaqarsorinar­nera qaangerniarlugu Naalakkersuisut ilassutaasumik oqaaseqaateqassapput.

 

Ilaatigut Meeqqat atuarfianni akuleriisitsineq ilaatigullu meeqqat kalaal­lisut oqaaseqartut qallunaatut pisinnaasaannik nukittorsaanissaq siunner­suummi pineqarput.

Taakku marluk siunersuuteqartup sutut immikkoortinneqarsinnaanatik ataqati­giissutut isikkoqar­tinniarsarai. Taamaattoqannginnera pissutigalugu Meeqqat atuarfianni akuleriissitsinerup siunertaa imarisaalu pillugit Inatsi­sartut pingaartumillu siunnersuuteqartup eqqaasinneqarnissaat pisariaqartoq Naa­lak­kersuisut isumaqarput.

 

Tassami Inatsisartunit Partiinillu tamanit isumaqataaffigineqartumik au­gustip aallaqqaata 1994 aallarnerfigalugu atuartut kalaallisut oqaaseqann­gitsut Meeqqat atuarfianni meeqqanut kalaallisut oqaasilinnut akuliutillu­git atuartinneqartalernerat atulertinneqarpoq. Taamaalillutik taakku siu­nissami klasseni nalinginnaasuni kalaallisut oqaasilinnik atuartulinni aku­liutsinneqartalissallutik.

 

Taamatut akuleriisitsilluni atuartitsinerup pingaarnertut siunertaa tassaa­voq atuartut tamarmik kulturikkut oqaatsitigullu tunuliaqutaat suunersut apeqqutaatinnagit ilinniartitaaneq, inuussutis­sarsiorneq kulturilu eqqar­saatigalugit inuiaqatigiinni kalaallini sapinngisamik assigiimmik tunngave­qarlutik iluaqutaasinnaalernissaat.

 

Tamatuma kingunerisaanik atuartitsineq aaqqissuunneqassaaq atuartut kalaal­lisut oqaaseqanngit­sut inuiaqatigiit inuuneranni peqataassagunik pisaria­qartinneqartunik ilisimasaqalersillugit oqaatsivullu pisinnaasaqalersillu­git.

 

Tamatumunngalu peqatigitillugu atuartut taakku alliartornerminni namminneq oqaatsimik kulturimillu ineriartortinnissaannut periarfissaqartinneqassal­lutik. Tassa akuleriissitsinermi atuartup kalaallisut oqaaseqanngitsut pin­gaartumik eqqarsaatigineqarput.

 

Inuiaqatigiinnut kalaallinut akuliunnissaat qulakkeerniarlugu aamma nammi­neq oqaatsiminnik kulturiminnillu ineriartortitseqqinnissaanut periar­fis­sinniarlugit.

 

Akuleriitsinermut peqatigitillugu atuartut kalaallisut oqaasillit aku­leriissitsinerup kinguneraanik atuartinneqarnermikkut qallunaatut pisinnaa­saminnik pitsanngoriartitsinissaat neriuutigineqarsi­mavoq.

 

Kisianni akuleriissitsinermi tamatuma pingaarnertut siunertaannginnerat maluginiassallugu pingaartuuvoq, taassumami paarlattua siunnersuuteqartup aallaavigisimagaa isumaqarnarmat.

 

Naak atuartut kalaallisut oqaasillit qallunaatut oqalussinnaassutsimikkut nukittorsarneqarnissaat akuleriissitsinermi pingaarnertut siunertaanngikka­luartoq erseqqissarneqartariaqarpoq, atuartunik allatut amerlanerpaartaallu qallunaatut oqaasilinnik akuleriissitsinerup atuartut kalaallisut oqaasil­lit pilliutigineqarnerisigut pinissaa siunertarineqanngilluinnarmat.

 

Inatsisit taakkulu ulluinnarni piviusunngortinneqarnerat tassaavoq assi­giinngitsunik oqaasillit sapinngisamik annertunerpaamik ataatsimoortillugit atuartinneqarnerat. Taamaalillutik atuartut oqaatsimikkut tunuliaqu­taat imminnut sunniuteqaatigisinnaaqqullugit taamalu atuartitsinermi taamanna atorluarneqarluni.

 

Meeqqat atuarfianni akuleriisitsilluni atuarneq klassit siullianni sisa­maannut massakkut ingerlan­neqartoq akuleriissitsinerup anguniagai siuner­taalu aqqutigalugit atuartut kalaallisut oqaasillit qallunaatut oqaatsiti­gut ineriartortitsivigineqarnissaannik neriuuteqarnermik aamma takutitsi­suuvoq.

 

Naalakkersuisut isumaqarput Hr. Johan Lund Olsen-ip siunnersuutaa aku­leriissitsinermi siuner­tarineqartunik atorunnaarsitsiniarnermut takussutis­saasoq. Tassami siunnersuuteqartoq oqarmat siunnersuutini piviusunngortin­neqassappat atuartuni kalaallisut oqaaseqanngitsunik atuartitsiner­ni nalu­naaquttap akunnerisa atorneqartut kalaallisut oqaasillit atuartinneqar­nerannut nuunneqar­tariaqarnissaat pisariaqartoq. Taamaalillutik atuartut kalaallisut oqaasillit immikkut aaqqissuunneqartu­mik qallunaatut atuartin­neqarsinnaaleqqullugit.

 

Taamaattumik Naalakkersuisut isumaqarput akuleriisitsinermi suli anguniar­neqartut eqqarsaati­galugit siunnersuut isumatusaartumik siunertaqanngil­luinnartoq.

 

Kisianni nalunaarusiami inerniliinerit tunngavigalugit Meeqqat atuarfianni atuartut qallunaatut ilinniartinneqarnerat qallunaatullu pisinnaasaat nu­kittorsarniarlugit, ataatsimut isigaluni immik­kut ittumik suliniuteqarto­qassanersoq oqaluuserissallugu taanna pissusissamisoorluinnarpoq.

 

Taamatulli oqaluuserinninneq Meeqqat atuarfiat pillugu peqqussutip imari­saata allanngortiterne­qarneranut ilaatillugu ingerlanneqarpoq. Allanngorti­terinerlu taanna ukiuni aggersuni qaninner­paani Naalakkersuisut ingerlanni­arpaat.

 

Nalunaarusiap inerniliineri qallunaatut atuartitsinerup qanoq iliorluni tulleriinnilersuinermi inissinneqarnissaat pillugu isumaliutersuutinut ili­simatuussutsikkullu aallaavissaqalersitsipput, kisianni apeqqutip taassuma itisilerisumik misissuiffigineqarnissaa pisariaqartinneqarpoq taamatuttaar­lu atuartut ilinniartitsisut naalakkersuinermillu suliallit peqatigalugit Meeqqat atuarfiannut annertunerusumik apeqqutip taassuma oqaluuseritinnis­saa pisariaqartinneqarluni.

 

Tamanna tunngavigalugu nalunaarusiap inerniliineri kisiisa tunngavigalugit meeqqat atuarfiat pillugu peqqussummi ataasiakkaatigut allanngortitsisoqar­nissaa Naalakkersuisut kaammattuuti­gisinnaanngilaat.

 

Kisianni allannguutaajumaartussat Meeqqat atuarfiata imarisaat pillugit ukiuni aggersuni isumaliutersuutitigut angusaasunut ataatsimoortumik oqi­maa­qatigisitseqqissaarnermi ilaasutut pinissaat kaammattuutigalugu.

 

Meeqqat atuarfiat pillugu peqqussutip allanngortiterneqarnerata naammassi­neqarnissaata tungaanut Meeqqat atuarfianni atuartitsissutaasut tulleriiaa­vigineqarneranni kommune-t sapinn­gisamik annerpaamik annertunerpaamillu periarfissaqartinnissaat Naalakkersuisut qulakkeerniar­paat.

 

Meeqqat atuarfiat pillugu peqqussutip ukiarmi akuerineqarneratigut, nalin­ginnaasumik atuartitsi­nissamut pilersaarusiaq nalunaaquttap akunnerisa ag­guataarneqarneranni tunaartarisassatut isigineqalereerpoq. Tamatumanilu kommunalbestyrelse-t atuarfinni siulersuisut suleqatigalugit Meeqqat atuar­fiat pillugu peqqussutip sinaakkusersuisitaasa iluanni klasseni ataasiak­kaani atuartitsissutit aalajangersimasut nalunaaquttap akunnerini taakku­nunnga atorneqartussat pingaarnersiuinissami tulleriiaarinissaannut periar­fissarpassuaqalersippai.

 

Aammattaaq siunnersuuteqartup klassenik tigusisartussanik aaqqissuussinerup naliliiffigeqqinne­qarnissaa pisariaqartoq siunnersuummilu oqaatigaa. Tama­tumunnga atatillugu aallaqqaasiullugu oqaatigineqassaaq klassenik tigusi­sartussanik aaqqissuussineq manna tikillugu Nuup Kommune­ani taamaallaat atorneqarsimammat.

 

Klassenik tigusisartussanik pilersitsinermi siunertarineqarpoq atuartut takkuterlaat oqaatsitigut atuakkatigullu tamatigoortumik ineriartortinne­qarnissaasa tapersersorneqarnissaat. Matumani inunnguuseralugu oqaatsimik­kut ineriartortinneqarnissaat aamma ilanngullugu eqqarsaatigalugu. Tamatu­munngalu peqatigitillugu kalallisut oqaatsinik pisinnaasaat ineriartortil­lugit.

 

Atuartut kalaallisut oqaatsivut tunngaviusumik pisinnaasaqalernissaasa kla­ssemilu nalinginnaa­sumik nangissinnaalernissaasa tungaannut. Klassemit ti­gooraaviusumit klassemut nalinginnaasu­mut nuutsitsisarnissaq atuarfimmi ilinniartitsi­sut inassuteqarnerisigut aamma atuartumik taassu­malu angajoq­qaavinik isumasioqatigiinnikkut atuarfiup pisortaanik aalajangiiffigineqar­tassaaq.

 

Ukiup atuarfiusup naanerani atuartut ataasiakkaat tamarmik immikkut nali­liiffigineqartassapput. Ukiup atuarfiusup tulliuttumi atuartup klassemut nalinginnaasumut nuunneqarsinnaanera paasiniarlugu. Taamaattorlu nuutsitsi­neq atuarfiusup ingerlanerani aamma pisinnaavoq.

 

Tamatumunnga atatillugu Naalakkersuisut oqaatigissavaat naammattussaammat atuartitsineq il.il. pillugit nalunaarut Meeqqat atuarfianni aqutsineq pil­lugu malittarisassat nutaat akuerineqar­nerisa kingunerisaannik allanngorti­terneqarmat.

 

Aqutseriaatsip nutaap ilusilersugaanerani anguniagai naapertorlugit nalu­naarummi allanngortiter­neqartumi atuartitsinerup pineqartup siunertai pil­lugit aalajangersakkat aamma atuartitsinerup annertussusissaa pillugu a­taatsimut killiliussaa pillugu kisimik ilaatinneqassapput.

 

Kisianni atuaqatigiikkuutaaliorneq marlunnik ilinniartitsisoqartarneq il.    il. eqqarsaatigalugit, atuartitsinerup aaqqissuunneqarnera pillugu immik­kuuluattutigut malittarisassanik aalajangersaa­soqassanngilaq.

 

Tassani aqutseriaatsip nutaap ilusilersorneqarnerani nutaami atuartitsi­nerup aaqqissuunneqarnera kommunalbestyrelse-nut atuarfinnilu siulersuisu­nut ataasiakkaanut oqartussaaffinngortinneqarsi­mammat, tamatuma pissusissa­misoortumik ilaatigut kingunerissavaa taaguutit klasset tigusisartut taak­kulu assigisaat suliassaqarfimmi tassani malittarisassanik siunissami aala­jangersaasarnerni ilaatinneqartannginnerat.

 

Naalakkersuisut taamak oqaaseqarlutik meeqqat atuarfiat pillugu peqqussummi ' 13-ip allann­gortinneqarnissaanut siunnersuutip akuerineqannginnissaa i­nassutigaat.

 

Tassunga ilanngullugu qularutissaanngilaq oqallinnermi aamma Naalakkersui­sut periarfissaqarsi­mammata Nuummi taamatut akuleriissumik meeqqat atuar­tinneqarnerat Kangillinnguit atuarfian­ni ulluni kingullerni aamma malin­naaffigisimammassuk paasisassarsiorlutillu aammalu isuma­siuillutik. Taanna­lu aamma periarfissaq atorluarneqarsimavoq oqallinnermilu aamma matumani tusarfigineqarsinnaalluni.

 

Ruth Heilmann, Siumup oqaaseqartua:

Siullermik Siumumit oqaatigissavarput nuannaarutigigatsigu Inatsisartuni ilaasortaq Johan Lund Olsen Inuit Ataqatigiinni ilaasortaasoq Meeqqat atu­arfianni kalaallisut oqaasilinnut immikkut danskit oqaasiinik atuartinneqa­lernissaannik siunnersuuteqarsinnaammat. Siumumit siunnersuut danskit oqaa­siinik ilinniartitsinermik pingaartitsinertut isigaarput oqallisigerusullu­gulu, Johan Lund Olsen-illi siunnersuutaa isumaqatiginngilarput.

 

Siornatigut Kalaallit Nunatsinni inuiannut imaanngaanngitsumik sunniuteqar­tumik ilaatigut suliniuteqartoqarmat tassa kalaallit oqaasii nunatsinni puigugaalernerarlugit aarleritsaassimaartit­sisoqarluni taamaattumillu qal­lunaatut ilinniartsitsinermik annertuumik tunulliussinermik kinguneqartin­neqartumik.

 

Taamanikkut kalaallinik ilinniartitsisussanik amigaateqangaarfitsinni taa­ma­tut inatsisiliortoqar­poq, taamaattumik kalaallit ilinniartitsisut ilinni­ar­simasutuat namminneq naammaginngikkalua­gaannik akunnerpassuit kalaalli­sut ilinniartitsiniarnermut piffissartik atortarpaat naak allanik atuar­titsis­sutinut piginnaanngorsarfimminnut ilinniartitserusukkaluarlutik an­nertu­nerusumillu periarfissaqartinneqaratik. Uffa qallunaat ilinniartitsisut ti­kisitat qallunaat ilinniartitsisut tikisitat qallunaatoornermi atuartit­sis­sutinilu soorlu matematik-imi, fysik-imi orienteringsfag-inilu atuartit­si­nermut atorneqartariaqartarlutik kalaaliaqqanut qallunaatut paasisin­naann­gilluinnanga­jattunut ilinniartitsiniarsaralutik. Atuartummi amerla­nerpaar­taat kalaallisuinnaq oqaluttuupput qallunaatullu paasisinnaanerat killeqar­torujussuulluni taava tupinnanngitsumik amerlanerpassuit atuarfim­mit ani­sarput ilikkagaat killeqartaqalutik. Kingunerisarpaalu ilinniarfin­nut an­ginerusunut ilaat pigaangamik pingaartumik matemat-ikkimi qallunaatul­lu ma­linnaaniapiloortarlutik allaat nalusorsuartut arlalippassuartigut na­liler­neqartarlutik, tamanna ullumikkut ajornartorsiut suli ajoraluartumik atuup­poq, iluarserusunnartuullunilu.

 

Angerlarsimaffinni kalaallisuinnaq oqaaseqarfiusuni qallunaatut ilinniar­nissamik tapersersuiso­qanngikkaangat meeqqat amerlanersaat qallunaatut ili­kkarnissaminnut piumassusaat killeqartar­torujussuusarpoq tassami angerlar­simaffinni qallunaat oqaasii atorneqanngikkaangamik annertu­nerusumik ilin­niarnissaat kajumigineqartanngimmata.

 

Taamanikkut politiker-it ilaat oqariartuuteqarmata qallunaat oqaasii ilik­kassallugit pisariaqann­gitsoq namminerlu kalaallisut oqaatsitik puigus­sann­gikkunikkit sakkortuumik ilinniarniartaria­qaraat, taamatut oqariartuu­teqar­neq angajoqqaarpassuarnit miserratissaanngitsumik ajoraluartu­mik sak­kortu­allaartumik sivitsorpallaartumillu upperineqarnikuuvoq. Uffa angerla­simaf­fippassu­arni inunnguuseralugu kalaallisut oqaatsit kisimik atorneqaraan­ga­mik ilikkarneqarluartartut pingaartumillu allaasitaarnitta kingornatigut qu­janartumik aamma kalaallisut ilinniarneq piuminartorujussuanngornikuullu­ni.

 

Taamatut annertutigisumik inuiannut sunniinerup kingunipilui pitsaaqutigi­sinnaasaalu ullumik­kut ersarissumik saqqummersut pillugit nalilersorsin­naa­lersimavavut.

 

Oqaatsitta inuttut ineriartornitsinnut aammalu kinaassutsitsinnik ilisi­maarinnilluarnissatsinnut pingaaruteqassusiat ullutsinni apeqquserneqanngi­laq. Aammali silarsuarmioqatigiinni kalaallisut oqaluttut ikeqigatta oqaat­sitta ataqqineqarnissaat, paarilluarnissaat tammatsaaliornissaallu suliniu­tigiuartariaqarparput.

 

Aammattaaq pingaartipparput oqaatsitta inuusaatsitta inuusaatsittalu alla­miunit nunatsinnut nunnittunit atqqineqarnissaat. Tassungali peqatigitil­lugu aamma taamatulli maanna paasilluarti­gaarput ilinniagaqassutsikkut qaf­fassaanissamut silarsuarmioqatitsinnillu attaveqarsinnaanermut oqaatsivut piginnaaneqarfigissallugit naammanngitsut. Minnerpaamik aamma qallunaatut tuluttullu pikkorissuunissarput pisariaqarpoq.

 

Kalaallisut piginnaaneqarluarnissaq aammattaarli minnerpaamik qallunaatut tuluttullu piginnaa­neqarlualernissaq meeqqat nunatsinni najugaqartut tamar­mik, kalaaliugunik qallunaajugunilluun­niit, angusariaqarpaat. Taamatut pe­riarfissiilluarutta meerartatta nunattalumi siunissaat pitsaasu­mik aqqutis­siuutissavarput.

 

Ilaatigut tamatuma atuartitaanermi aqqutissiuunnissaa siunertarerpiarlugu Siumumi meeqqat atuarfianni akuleriilluni atuartitsinerup kommunerpaalunni atorneqaleriartuaareeersimasup 1994-imit nuna tamakkerlugu atuutilernissaa suleqataaffigaarput. Naak kissaatiginarnerpaasorigaluar­lugu pissutsit assi­giit nunatsinni tamarmi atuutissasut, Nuummi pissutsit immikkuullarissuu­neri aallaavigalugit immikkut aaqqissuussiffiginerat inooqataaffigaarput.

 

Paasisavut naapertorlugit Nuummi pissutsit sinerissami pissutsinut qanil­lattorusaarput. Siumumi upperiuarparput nunatsinni atuartitaaneq meeqqanut qanorluunniit qalipaateqaraluartunut ataasiusoq aammalu kalaallit oqaatsit­sinik, qallunaatut, tuluttut, matematik-imik, erinarsornermik il. il. ilik­kagaqarluarnissamik pingaartitsisoq pisariaqartoq. Tamanna anguniarlugu so­orunami ineriartornermut naleqqussaajuarnissaq pisariaqartassaaq. Siumumili isumaqarpugut suli piffissanngunngitsoq ukiut marlussunnguit qaangiutiin­nartut inatsisitigut allanngortitereqqinissa­mut.

 

Taamatut oqareerluta erseqqissarusupparput ajuasuutigingaartakkatsinnik atuartorpassuit qallunaatut piginnaaneqarnermikkut inorsarlutik ilinniar­finnut qaffasinnerusunut pisaraluarlutik uniinnartartorpassuusut takornar­tariunnaarsimavavut ilaasa angerlaannartarnertik imminnut tatiginissaminnut samungarsuaq nakkartoorutigisarpaat ilaallu ingerlaniapiloorlutik malinnaa­niapiloorlutillu ilinniarnertik ingerlanniartarlugu.

 

Ajornartorsiutaasormi ilungersunartuuvoq marluinnik oqaasilinnik ilinniar­titsisussaaleqineq taamaattumik ilinniarfinni qutsinnerusunissaaq qallunaa­tuinnaq oqaasilinnik ilinniartitsisoqarneq annertuumik suli atugaalluni, taa­maakkamilu qallunaatuinnaq oqaasillit kalaallisuinnaq oqaasi­linnut na­leqqiullutik angummannerusarput angusarissaarnerusarlutillu. Taamaakkaluar­torli arlalippassuit kalaallisut oqalussinnaannginnertik aamma qamuuna an­niaatigisaraat nalunartara­ni. Inatsisisartuni ilaasortap Johan Lund Olsen-ip taakkuupput angummaffiginissaannut kalaalli­sut oqaasillit danskit oqaa­siinik annerusumik ilinniarnissaannut meeqqat atuarfiannit periarfissikku­sutai, Siumumiilli isumaqarpugut akunnerit ilinniartitsiviusut annikitsumik amerlisinnerinnaasigut ajornartorsiut imaaliinnarlugu qaangerneqarsinnaan­gitsoq.

 

Ullumikkut pissutsit qiviarutsigit 1994-imi akuleriilluuni atuartitsineq eqqunneqarpoq inatsisi­liorneqarlunilu, naak siusinnerusukkulli atuarfinni arlalinni tamanna atugaalereernikuugaluartoq aatsaat kingusissukkut inatsi­siliortoqarluni.

 

Akuleriissitsilluni atuartitsinikkut paasisat pitsaaquteqarnerat isertorne­qarsinnaagunanngilaq, soorunami nunatsinni atuartunik oqaatsit sakkugalugit aamma immikkoortitsisoqartariaqanngim­mat, tamanna tamatta isumaqatigiissu­tigisinnaagipput ilimagilluinnarparput.

 

Inuiaqatigiit kalaallit qallunaallu akunnitsinni suleqatigiippugut aamma atuartut meerannguit atuaqatigiittussaapput oqaatsit aporfiginagit akaare­qatigiilluta inooqatigiittussaagatta soorunar­luinnarmi. Uagut inersimasut sianiippallaassaqaagut meeqqat atuartut inuiaqatigiillu sunnertassa­gutsigit killilersorlugillu oqaatsinik sunik ilinniassanersut ilinniassannginnersul­luunniit qulaaniit aalajangertassagutsigit, tamanna pissusissamisoorsori­nanngeqqaq.

 

Qallunaat allaniillu tikisitat aamma paasinnittariaqarput nunatsinniissagu­nik aamma namminneq meeqqamillu kalaallisut ilinniarnissartik inuiaqati­giinnilu akulersuullutik inooqataanissartik ammaffigisariaqarmatigit.

 

Akuleriissitsilluni atuartalerneq arlalippassuarnut nutaajuvoq, misiliiner­lu ingerlanneqarleruttor­luni. Meeqqat akornanni ilinniarteqatigiinneq ake­qanngitsorsuakkuluk ingerlanneqalerpoq, meeqqat pinnguaqatigiillutillu oqa­loqatigiittarnermikkut immersoqatigiilernerat aallarteruttortoq neriunaati­lerujussuuvoq ukiut ikittunnguit qaangiunnerini marlunnik oqaaseqarneq atu­gaallua­lerumaartoq.

 

Angajoqqaat politiker-it oqartussaasullu tamarmik tapersersuilerunik angu­niagaasoq oqinnerun­gaartumik anguneqassasoq nalunanngilluinnarpoq.

 

Siumumi isumaqarpugut oqaatsit pisariaqartitavut tamaasa ilinniarnissaat ammaffigisariaqartoq. Angajoqqaat atuartut inuiaqatigiillu kaammattortaria­qarput qanorsuaq ilinniarnissaminnut killilersugaanatik ingerlasariaqarner­minnik periarfissaqartut.

 

Ullumikkut ingerlaneq imminut nalligivallaarneq ilumut akilersinnaanngilaq; kisinneq, kanngu­sunneq, ittoorneq, qusaneq matoqqanerlu kalaallit akunnit­sinni atugaavallaaqaat sanngeequssua­vut alliseequtivullu taakku oqaluttua­toqaatitta ilaani Kaassassuup iliorneratulli ilungersorluta katakkutsigit aatsaat siumukalersinnaassaagut sapiiserutta imminullu piumaffiginerulerut­ta kukkusaralurnivut ilinniarfigalugit qaangertalerutsigit suli pikkorin­neru­leriartuinnassaagut.

 

Atuarfinni oqaatsinik ilinniartitseriaatsit eqqortut atorneqarnerlutik? Ilinniartitsisut atuagarsortit­sivallaarnerlutik teknik-i immaqa atorneqar­pallaarpoq akerlianilli oqallorissarneq kisiillisarneq immaqa atornqanngip­pallaarluni? Siumumit isumaqarnarpoq tamakkua ilinniartitsisut atuartut angajoqqaallu akornanni pingaartumillu aamma atuarfiup siulersuisui nutaat oqallitsitsinissamin­nik periarfissinneqartariaqartut tamakku pissutsit qu­laarlugit oqallisigitillugillu.

 

Maannakkorpiaq qeqqani atuarfinni pisortat atuarfinnilu siulersuisut nutaat Ilulissani pikkorissar­tinneqarput siulliit, mannalu iluatsillugu Siumumit aturfinni siulersuisut sinerissami tamani qinigaasut pilluaqqujumavavut, isumalluarfigeqigatsigimmi angusaqarluarnissaannik kissaappa­vut.

 

Naalakkersuisut ilaatigut akissuteqarnermini kommune-ni nammineq qanoq it­tumik allannguiso­qarnissaanik periarfissaqarneranik ammasoqarnera eqqaasit­sissutigaat. Naatsorsuutigissavarpullu taamatut ammasumik periarfissiiso­qarnera kommune-nit atorluarneqarumaartoq.

 

Tamatta kinaassuseqarusuppugut mamaatsussaqaarlu tamaata nunatsinniikkalu­arluta qallunaa­tuinnaq oqalulissagaluarutta, taamatut pisoqartassanngippat qallunaajugutta kalaaliuguttaluunniit tamatta ammaqatigiilluta kalaallisut qallunaatut minnerpaamillu tuluttoornermik ilikkarusussuse­qarlutalu pisari­aqartitsinerput nammineerluta aamma iliuuseqarfiginiartigik periarfissari­titaasut atorluarlugit.

 

Johan Lund Olsen ugguunakkut isumaqatigaarput meeqqat ataatsimoortumik atu­artinneqarnerat tamakkiisoq anguniarneqartuartariaqartoq, aammalu isumaqa­tigalutigu oqarmat kalaallisut oqaatsivut naammanngitsut, aammattaarli qal­lunaatut allamiutullu meerartavut ilikkarluarnis­saannik periarfissilluar­tariaqarivut. Kisianni soorlu oqareernitsitut isumaqanngilagut inatsimmik allanngortitsinissamut maannakkut piffissaasoq.

 

Naggataagut aamma pinngitsoorusunngilagut oqaatigissallugu tupaallaatiginn­gitsuulaannginnat­sigu aammalu isumaqatiginagu Johan Lund Olsen-ip sapaa­tiummat KNR-imi apersorneqarnermi­ni ilaatigut oqaatigisaa imatut oqariar­tuutilik: Meerartavut qallunaatut ilinniartilluartariaqarpavut, aammalu kalaallisut oqaatsivut isumannarunnaareersimaqimmata qallunaatut aallussi­nerunissa­mut piffissanngoqqissimasoq.

 

Naggataatigut ilanngullugu Siumumit oqaatigissavarput ilinnirtitsisut time­lærer-illu atugaat imaannaanngilluinnartutut Siumumit isumaqarfigigatsigit, aamma nunatsinni ilinniartitsisussaa­leqinerujussuup ilungersunarnerujussua­ta qanoq iliuuseqarfigisariaqarnera. Taamaattumik qanittukkut ilinniartit­sisut kattuffiisa ilinniartitsisut atugaannik misissuititsilernerat oqaati­gissavarput taamatut iliorneq Siumumit tapersersorluinnaratsigu.

 

Otto Steenholdt, Atassutip oqaaseqartua:

Inuit Ataqatigiinniit aammalu taakkarsugaannit ilisimatoortaminnit kikkuu­galuarnersunit siunnersuut atuarsinnarlugu Atassummit tupigaarput Naalak­kersuisunit nalunaarusiaq 1997-iminngaanneersoq Inatsisartunillu akuersaar­neqartoq imaasiallaannaq allarluinnartut isummerlu­gu maana saqqummiunneqar­sinnaammat.

 

Akissuteqaammi siunnersuut pillugu oqaatsit aninneqartut isumaqatigigatsi­gik annerusumik oqaaseqarata siunnersuummut ilalersuisinnaannginnerput na­atsumik oqaatigiinnartariaqaraluar­parput. Peqqussut ataatsimut isigalugu aalajangiisimanerput eqqaamavarput. Taamaattumillu Meeqqat atuarfiat pillu­gu immikkoortunik ataasiakkaanik maanngangaaq allanngortiterinissaq iliuu­sissanut pilersaarusiap siunertaanut naleqqutinngitsutuut naliliinerput maanna ersarissumik oqaatigissavarput.

 

Naalakkersuisut isumaqatigaagut siunnersuut paatsuuinernik taputartuussi­nernillu imaqarnerar­neqarmat.

 

Siunnersuut Landsting-ip akuersaannut, tassa akuleriissitsilluni atuartit­sinissamik tunaartalimmik atorunnaarsitsinissamik imaqartutut paasisarput Atassummiit akuersaarsinnaanngilarput, siunnersuuteqartoq ersarissumik ima oqarmat; siunnersuutini akuerineqassappat atuartunik kalaallisut oqaase­qanngitsunik atuartitsinermi nalunaaquttap akunnerisa atorneqartut kalaal­lisut oqaasillit atuartinneqarnerannut nuun­neqartariaqassasut, kalaaliaqqat annerusumik qallunaatut ilinniartinneqarnissaat tamatumuunakkut angujumal­lugu.

Akuleriisitsilluni atuartitsinermi suut anguniarneqartut iluamik paasillu­git akuerseeqataaffigisi­magaanni Inuit Ataqatigiit siunnersuutaat eqqarsaa­tigilluakkatut nalilerneqarsinnaanngilaq.

 

Kisiannili siunnersuuteqartup meeraq imaluunniit meeqqat immikkut annerusu­mik atuartitaaneri­sigut ikiortariaqalersartut siunnersuummigut uparuagai periarfissiuuttariaqarmata Atassummiit atuartitsinikkut periarfissat qimer­luutsiarsimavagut.

 

1. Naluneqanngitsutut ilinniartitsisut ilinniartitatik malittarilluartar­paat isumaqatigiillutillu meeraq sukkut ikiortariaqalersoq paasigunikku pilersaarusiorsinnaavaat kommune-mullu saaffiginnissutigalugu.

 

Periarfissat allat marlussuit taajumasagut ukuupput; taaneqartartoq Naam­mattusaammik atuartit­sineq. Taanna atorneqartarpoq meeraq atuartitaanermi nalinginnaasumi fag-it arlaatigut makku pissutigalugit malinnaasinnaanngik­kaangat:

 

- napparsimasimaneq pissutigalugu atuartitaasimanani­luunniit naammattumik atuartitaasimann­gikkaangat.

 

- meeraq atuarfimmit qimataminit atuarfimmut nuuffimmini atuartitsinermi periaatsit allarluin­naat pulaffigigaangagit, pingaartumik kalaallisoorner­mi, qallunaatoornermi, kisitsinermi, matematik-imik atuartitaanermi, tulut­toornermi, fysik-ernermi kemi-ernermilu atuartitaanikkut.

 

Aammalu periarfissat arlaat unaavoq taaneqartartoq Immikkut aaqqissuussamik atuartitsineq. Taanna atorneqartarpoq meeraq kalaallisut oqaasilik immikkut ittumik atuartillugu pisinnaasai suli qaffassarlugit aamma taamatorluinnaq meeraq qallunaatut oqaasilik meeraqatiminut qallu­naatuinnaq oqaasilinnut malinnaalluarsinnaanngikkaangat qallunaatut immikkut aaqqissuussa­mik atuar­tinneqalersarluni.

 

Taama naatsumik oqaaseqarluta Meeqqat atuarfiat pillugu peqqussummi ' 13-ip imai Inuit Ataqatigiinniit allanngortikkumaneqartut akuerisinnaanagu Atas­summinngaanniit nalunaarutigis­savarput.

 

 

Manasse Berthelsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Inuit Ataqatigiinni Johan Lund Olsen-ip siunnersuutaa immikkut soqutigil­luinnarlugu qimerloor­simavarput.

Inuit Ataqatigiinniit aallaqqaasiullugu oqaatigissavarput, meerartatta oqa­atsinik ilinniarnissaan­nut aallaqqaasiutissaannik iluamik meeqqat atuafian­ni tunineqartarnissaat pingaartilluinnaratsi­gu, naak maannakkut meeqqat atuarfii aserfallissimaqisut amigarluinnalersimasullu avatangiiserissallu­git pitsaanerpaajunngikkarluartut.

 

Siullermik Inuit Ataqatigiit pingaarnerpaattut isigiuassavarput, meerartat­ta kalaallisut oqalussin­naanissaannik, allassinnaanissaanik atuarsinnaanis­saannillu ilikkarluarsinaissaat.

 

Kalaallisummi ilikkarluaraangamik inuunerup sinneranut toqqammaviliilluar­tarput kalaallit anersaavat paasissallugu. Tassami kinaanerluni sumilu pin­ngortuulluni nalunagu tanngassimaar­nartuuvoq, suminngaaneernerluni kinaa­nerlunilu nalorsarani ilisaritissinnaalluni.

 

Inuit Ataqatigiit aamma ilisimaarilluarparput, qanoq nunarsuarmioqataaneq nassataqassasoq, namminersulivinnissamilu nunarsuup sinnera appakaaffigis­sagaanni suut pisariaqartinneqarner­sut.

 

Taamaammat meerartatta inuusuttuarartattalu nunat allamiut oqaasiinik pi­sinnaasaqalernissaat aamma pingaaruteqartorujussuusoq.

 

Taamaammat pingaaruteqarluinnarpoq meeqqat atuarfianni sapinngisamik toq­qissisimanarner­paamik ingerlatsisoqassasoq. Massakkut taamaassinnaanngilaq, Meeqqat atuarfianni meeqqat atualersussat oqaasii ilitsoqqussaralugit atu­gaat najoqqutaralugit immikkoortitsisoqartassappat. Tamannalu inuit Ataqa­tigiit inuit ataasiakkaat qanoq pineqarnissaannut naapertuutinngilluinnar­tutut isigaarput. Inuit Ataqatigiinnimi anguniagaraarput, anguniartuassal­lagulumi nunatsinni assigiimmik pineqarnissarput. Taamaammat meeqqat atuar­fianni meerartagut assigiimmik pineqalertariaqarput.

 

Meeqqat ilitsoqqussaralugu oqasii tunngavigalugit immikkortitsisarneq peq­qussut allanngortin­nagu ammaaffigineqarpoq 1995-imi, maannakkut Naalakker­suisut naalakkersuisunngortitsiner­minni. Nutaamillu nalunaarusiornermi i­litsoqqussaralugu dansk-isut oqaasillit imaluunniit marluinnik oqaasillit immikkut dansk-isut atuartinneqartassasut. Tassanilu siunertarineqarpoq qallunaatut oqaatsiminnik ilisimasaminnik ataavartumik ineriartornissaat. Ua­nilu killormoorlugu aperisariaqarpoq: Kalaaliaqqammi? Aamma kalaaliaqqat oqaatsiminnik ilisimasaminnik ataavar­tumik ineriartortinneqassannginnamik? Nalunaarummi taanna periarfissaanngilaq.

 

Aammalu angajoqqaarpassuaqarpoq ilitsoqqussaralugu kalaallisut oqaasilinnik meerallit kissaa­teqartut, meeqqami qallunaatut ilikkarluarnissaannik. Maan­nakkut meeqqat atuarfianni qallunaa­tut atuartitsinermik sipporlugit meeqqa­mik atuartinneqarnissaannik kissaateqartunik. Taamatullu kissaateqarneran­nut tunngaviit ilagilluinartarpaat misillernikuunermik, namminneq qallunaa­tut pisinnaasamik amigaateqarnerat pissutigalugu ilinniarnernut annerusunut ingerlaqqissinnaasi­mannginnamik. Angajoqqaallu kalaallisut ilitsoqqussara­lugu oqaasilinnik meerallit soorunami pakatsisarput, meeraat qallunaat oqaasiinik immikkut aaqqissuussaasumik atuartinneqarsin­naanngippata.

 

Aamma taamaappoq klasse-liortoqartarmat tigusisussanik taallugit. Tassa ilitsoqqussaralugu qallunaatut kalaallisullu oqaasillit kiisalu qallunaa­tuinnaq oqaasillit. Ilitsoqqussaralugu kalaalli­sut oqaluttut tassunga iseq­qusaanngillat, inerteqqutigineqarpoq. Siunertarisanut ilaagaluarpoq kalaa­lisut oqalunnissaannut pikkorissarneqassasut kalaaliaqqanut akulerunnissaat anguniarlugu. Akulerunnissaallu ukioq atuarfik naagaangat naliliiffigine­qartarluni meeqqat taakku piareerner­sut. Kalaaliaqqanut suli immaqa aku­leruterianngitsut meeqqat atuarfiannit anisinnaassapput taava.

 

Naalakkersuisup akissutaanut aallaqqaasiullugu sakkortuumik Inuit Ataqati­giinniit illuatungiler­tariaqarparput, isumaqartitsiniassanngimmat, siunner­suuteqartup nammineq silaannarmiit tigusilluni tunngavilersornerarlugu. Naalakkersuisormi ima akissummini ilaatigut allappoq: Erseqqissartariaqar­poq siunnersuuteqartup nalunaarusiami inerniliinernut nassuiaatai tassaam­mata inerniliinerit taakku pillugit siunnersuuteqartup nammineq paasinnin­nerminik ersersitsi­nera.

 

Taamaammat Inuit Ataqatigiinni pisariaqartutut isigaarput, nalunaarusiamiit inerniliinernit annikitsunik issuaalaassalluta.

 

Siullermik akuleriisitsilluni atuartitsinermi neriuutaasimasoq, tassa qal­lunaaqqat kalaaliaqqallu akuleriinnerussasut atuarnerup ingerlanerani. Ki­siannili nassuiaammi ima allassimavoq: Meeqqat ataasiinnarmik oqaasillit oqaatsit aappaat ulluinnarisaminni pissusissamisuuginnartutut isigisar­paat, kisiannili nammineq susassaringisatut isigilersarpaat, ataasiinarmillu oqa­aseqarnertik ingerlatiinartarlugu.

 

Taamatut paasisaqareeeraluarluta immikkoortitsisoqarpoq, qallunaatut pisin­naasallit pisinnaasa­qanngitsullu immikkoortiterlugit. Tamannalumi erserpoq nassuiaammi inerniliinerit ilaanni. Klasse ataatsimoortitaq tassaasoq qal­lunaatut ilinniarnerunissamik neqeroorut, klasse-mut kalaallisut oqaasilim­mut naleqqiullugu, naak aamma angajoqqaat oqaatigigaluaraat klasse-mi a­taatsimoortitami immikkoortitsisoqartartoq, tassami meeqqat atuarneq aal­lartiinartoq immikkoor­tinneqartarmata, immikkut aaqqissuussamik qallunaatut atuartitaanermut peqataasinnaasunut peqataasinnaanngitsunullu.

 

Kalaallit allamiut oqaasiinik meeqqat atuarfianni qanoq ilikkagaqartigisar­nerat nassuiaammi ima paasineqarsimavoq: Ilinniartut ilinniartitsisullu apersorneqartut amerlanersaasa ilinniarfinni ilinniartut kalaallisut oqaa­sillit maannakkut inissisimanerat isumalluarfiginngilaat. Nassuiaammi­lu paasineqartut pingaarnerit una ilagaat. Ilinnarfinni tallimani tamani ilin­niartut, meeqqat atuarfiata oqaatsit tunngasut nammineq oqaatsitigut ine­rikkiartornerminnut suliniutai sakkortuu­mik isornartorsiorpaat.

 

Nassuiaammi taamatut inerniliinerit Inuit Ataqatigiinniit tusaanngitsuusaa­ginnarneqarsinnaangit­sutut isigaagut. Taamaammat Naalakkersuisup oqarnera imatut tupiginngitsuunngilarput: Nammineq paasinninnerminik ersersitsinera. Suliani taasagut tassaapput nassuiaammi inernilii­nerpassuit ilaannamininn­gui, tupigusussaagullu Naalakkersuisut uagutsitulli nassuiaatip oqariartuu­taanik paasinnissimanngippata.

 

Meeqqat atuarfianni ataatsimoortitsineq kiisalu oqaatsitigut ilisimasat oqaatsinillu atuartitisineq pillugit ilisimatusarnerit nalunaarusiaq Naa­lakkersuisunit sanatinneqarpoq aningaasarpassuit atorlugit 1997-imilu saq­qummerluni. Ukiarlu taassumap oqaluuserinerani Naalakkersuisut siunnerfi­gaat 2001-imi aatsaat atuartitsinermut peqqussut allangortiterniarneqartoq. Taanna nalunaarusiaq taamanikkussamut ukiunik sisamanik nutaanngitsigilere­erssimassaaq. Taamanik­kussamut allangortiterilernermi taanna toqqammavigi­niarneqassappat atorsinnaajunnaareersi­massasoq Inuit Ataqatigiitigiinniit naatsorsuutigaarput.

 

Taamaammat kingusinaartigata piffissaagallartillugulu meeqqagut siunissaat eqqarsaatigalugu maanna aaqqiiniarta siunnersuuteqartutuut.

 

Bjarne Kreutzmann, Akulliit Partiiat:

Siunnersuut aamma Kultur-imut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Naa­lakkersuisup akissutaa atuareerlugit, aamma pineqartoq pillugu inersuarmi maani siornatigut oqallittarnerit eqqaamallugit uteqqinnagilli aalajanger­punga, Inatsisartut peqqussutaanni ' 13-ip allanngortin­neqarnissaata akuer­sissutigineqannginnissaanik Naalakkersuisunut ilaasortap inassutaa akuer­saarniarlugu.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Insatsisartunut ilaasortap Johan Lund olsen-ip siunnersuutaa Kattusseqati­giinniit paasilluarlugu taperserpara, tassami unatsinni kalaallit oqaatsi­vut oqaasiujuassappat siullertut atukkavut, kisianni soorunami oqaatsit allat aamma ilinniarnissaat pingaaruteqarluinnarpoq. Matumani dansk-it oqa­asii meeqqat atuarfianni annerusumik eqqartorneqaraluartut, taamaattoq oqa­atiginn­gitsoorusunngilara siunissami dansk-it oqaasiisa nunami allamiut oqaasiinik ilinniarnermi siullertut inissisimaannarnissaat apeqqusertaria­qarmat.

 

Kiisalu ilinniarfinni dansk-it oqaasii piumasaqaatigineqartarnerat ilann­gullugu eqqarsaatigeqqin­neqartariaqartoq, tassami taamatut piumasaqaateqar­tuartillugu, dansk-it oqaasii takornartat oqaasiinik ilinniartitsinermi salliutinneqartuassammata.

Nunarsuarput tamaat qiviaraanni dansk-it oqaasiinik atuisut 6 mio-iinnaap­put. Ukiunilu makku­nani nunatsinni takornariaqarneq eqqarsaatigalugu, oqaa­tsit nunatsinni pisariaqartitavut anner­tuumik tassaapput tuluttut oqaatsit. Isumaqarpungalu siunissaq ungasissorsuunngitsoq eqqarsaa­tigalugu tuluit oqaasiisa meeqqat atuarfianni ilinniartitsissutigineqartarnerisa siuartin­neqarnissaat pinngitsoorneqarsinnaanngitsoq.

 

Ilaatigullu assersuut nassuerutigisariaqarpara dansk-it oqaasiinut, tuluil­lu oqaasiinut itikkakunut ilaagama, qallunaatut tuluttullu naammaginanngit­sunik oqalupalaarsinnaavunga, immaqa uffa meeraaninniik tuluit oqaasii oqa­atsitut takornartat oqaasiitut siullertut ilinniarsimasuugukkit - ullumik­korniit nunatta avataanut attaveqarniarnikkut pitsaanerusumik inissisimas­sagaluarlunga.

 

Taamaattumik maannakkut ilinniaqqinnissanut assigiinngitsunut piumasaqaa­tit, tassa ilaatigut dansk-it oqaasiinik atuisinnaaneq annertuumik piumasa­qaataammmat atuutsillugit Inatsisartunut ilaasortap Johan Lund Olsen-ip siunnersuutaa akuersaartariaqarpoq.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Qujassutigaara amerlanerusut maani Naalakkersuisut siunnerfigisaannut ta­persiimmata aammalu oqaaserineqartuni ilaatigut erseqqissumik Johan Lund Olsen-ip aallaavigisaa tamanit isumaqati­gineqartoq una aamma Siumup oqalut­tuata Ruth Heilmann-ip oqaatigisamini erseqqissagaa, tassa isumaqatigigat­sigu Johan Lund Olsen oqarmat, kalaallisut oqaatsigut naammanngitsut. Aam­mattaarlu qallunaatut allamiutullu meerartagut ilikkarluarnissaannik peri­arfissilluartariaqartugut.

 

Taanna aallaavik aamma inimi maani partiit oqaaseqartuinik tamanik taper­sersorneqarpoq. Maannakkullu nuannaarutigalugit immikkut aamma Johan Lund Olsen-ip siunnerusukkulli maannakkut oqaatigisaa nuannaarutigaara, aammalu Inuit Ataqatigiinninngaanniit taama erseqqitsigisumik maannakkut nalunaar­toqarnera kalallisut oqaatsitta nammineq atorluakkatta aamma qallunaatut imaluunniit tuluttut ilinniarluarsimanissarput inuiaqatigiinni maani, taan­na mannakut naalakkersuinikkut ............ tamanit, allaat Kattusseqati­giit oqaluttuata nammineerluni oqaatigaa tuluttut allatullu oqalussinnaaneq annertunerusumik aamma amigaatigisutut allaat misigisarneq, tamatta misigi­sartagarput, pisimassanngikkaluarlugu periarfissat allaanerusut atorsimaga­luarunigit.

 

Taanna maannakkut inimi maani isumaqatigiissut erseqqissumik nuannaarutigi­neqartoq Johan Lund Olsen-ip aamma oqariartuutaa isumaqatigiissutigigipput tassa oqaatsitta uagut oqaatsitta nuannarisatta atorluakkatalu saniatigut qallunaatut imaluunniit tuluttut ilinniarluarsimanissaq anguniartariaqar­toq.

 

Uanili aamma Johan Lund Olsen-i aamma isumaqatiginngitsuunngilara, isumaqa­tiginngitsuunn­gilarpullu aammalu Kangillinnguani atuarfimmi qullersaasut aammalu maannakkut meeqqanik taakani atuartitsisut oqaloqatigalugit aammalu oqaluuserisassat uku aallaavigalugit pinngikkalu­arlugu atuarfimmi sulineranni paasisassarsiornermi malunnarmat, atuarfimmi taama ittumi maan­nakkut misiliineq soqutigineqarluni atuartunik, angajoqqaanit aammalu meeq­qanik peqataaffigi­neqartoq.

 

Taanna ajunngilaq, ajornartorsiut angisooq Nuummiippoq, sinerissap ilaani ajornartorsiut taamak erseqqitsiginngilaq.

 

Aammalu aaqqissuussineq taanna 94-iminngaanniit atuuttoq ukiut siulliit pingasut ingerlaneranni naliliigallarsimaneq isumaqarnarpoq aamma taana atuarfimmik maani qullersaqarfiup misigisi­mavaa, taamatut atulersimaneq 94-iminngaanniit sivisunerusumik misiliiffittut pinngikkaluarlu­gu, atorneqar­nera paasissutissanik tunngavissaanerusunik sivisunerusumik atugaqartaria­qartoq.

 

Ilaatigut nipituumik oqaatigineqanngikkaluarluni malunnarpoq ukiut meeqqap atuarfigisai tamaasa, tassa arfineq marlunniit ukioqarluni apersortiffis­saata tungaanut periarfissat taakku tamakkiisumik assiliaq erseqqinnerusu­mik takussutissaqarfiginissaa pingaartuusoq, qanoq kinguneqarpa taamatut aallarniisimaneq meeqqat oqaatsimikkut ineriartorsimanerannut.

 

Taama ittoq eqqarsartaaseq isumaqarpunga ajattorneqarsinnaanngitsoq. Ilua­tinnarpoq taamatut misiliinerput atulersitarput, misissueqqaarluta pitsaa­nerusutut isigalugu maannakkut inuiaqati­giinnut atulersissimasarput 94-imi, taanna aamma periarfissaqartariaqarmat.

 

Meeqqat imminnut naapinniarneri oqaatsimikkut akeqanngitsumik, ilaatigut taamak oqaatigine­qarpoq oqaluttunik, pinnguarnikkut allatigullu inuusaati­mikkut ulluinnarni atukkamikkut naapeqatigiinniarnerat tassani pineqarmat.

 

Taanna isumaqarpunga ukiut misilinneqarfii sivisunerusunngorlugit atorne­qarnissaa pingaarute­qartoq.

 

Naatsumik oqaaseqarusukkama aappassaanik una erseqqissaatigerusuppara aamma oqaaseqartut tamarmik Siumup, Atassutip aammalu Inuit Ataqatigiit allallu oqaase­qartut oqaaseqarnerminni attugaat ilumoormat aamma Naalakkersuisut tikkuagaat, kommunalbestyrelse-t aamma skolebestyrelse-t misiliinermi tama­tumani illoqarfimmi Nuummisut ittumi malinnaanerat angajoqqaat peqatigalu­git, meeqqat ataatsimoorlutik tiguneqarneranni ingerlaqqinnissaanillu nali­liinermi, atuarfiup pisortaa peqatigalugu ingerlaqqinnissaanut sumut inner­suunneqarnissaa, tassani periarfissat atorluarniarneqartut malunnarpoq atu­arfimmi taama ittuni maannakkut atugaqarfiusumi.

 

Tassuunakkut akisussaasut ukiorpassuarni noqqaassutigisimavarput angajoq­qat, atuarfik meeq­qallu angajoqqaavi tassani oqaasissaqarneri ataqqillugit, aaqqiissutissat suliariniarlugit.

 

Maanakkullu periarfissaq taanna tikissimavoq, atuarfimmi aaqqissuussiniar­neq meeqqamut angajoqqaanullu qaninneralaarsuanngorlugu maannakkut aaqqii­viuvoq.

Taannalu periarfissamik atuineq maannakkut aallartittoq takugallartariaqar­tutut misigisimanar­poq meeqqap ineriartoqqinnissamini killiffigisaa pitsaa­nerusumik angusaqarnissaa tassuuna neriuutigineqarmat.

 

Naggataatigut oqaatigissavara una, aaqqissuussineq una aaqqissuussineq atu­arfimmi suliarisima­varput Inatsisartuni maani pissutigalugu aamma taamanik­kut atuarfeqarnermut peqqussut suliassaq nutaaq suliarineqarmat, angalaar­nerit Kalaallit Nunaanni pisortaqarfinninngaanniit annertuut atorneqarsi­mammata. Angajoqqaat isumasiorneqarlutik, atuarfinnut angalaartoqarluni ataatsimeeqattaarnerillu tamarmik kingunerannik aamma oqartariaqarpugut Johan Lund Olsen-i­tulli angajoqqaat oqarsimasut amerlaqaat. Meeqqagut ka­laallisut oqaasisa saniatigut qallunaatut ilinniartitaanerat sakkortusi­sariaqarpoq.

 

Tassani iliuuseriniakkat peqqussutit nutaat 94-imeersup naliliinermigut pitsaasutut aallartiffigisai periarfissittariaqartutut isumaqarfiginarput meeqqamut aammalu avatangiisaanut ilinniaqqinnis­saanullu sakkussatut pit­saasutut isigineqarmata. Tassa aallariarfik, siusinnerusukkut naammaginann­gitsutut aallartinniarsimanigut isigineqarmata.

 

Aammalu pingaaruteqarluinnarpoq, tassaniluunniit aamma pingaarnerusutut aamma isigisaria­qarpoq ilinniartitsisut, Kalaallit Nunaata Ilinniarfissua­ni, ataqqisatsinni nuannarisatsinnilu, ilinniarnikkut aamma ima piginnaann­gorsarsimanerat pitsaatigissasoq, uani kissaatigisagut aamma naammassillu­git suliarisinnaassallugit.

 

Ilinniartitsisut maannakkut tassani suliaqartussat atuarfimmi ilinniarti­taanerani periarfissanik tassuunakkut atuilluarnissaq ilinniarfissuarmut aamma pisussaaffiussaaq, ilinniartumut aallartit­tumut ilisimasaassaaq taa­matut pingaartitsineq angeqisoq matumuuna pineqarmat.

 

Taamaattumik uani maannakkut inassuutissami allannguutissatut pineqartumi allannguutissaq unitsikkallarneqarmat isumaqatigineqarmat amerlanerusunik taanna uanga aamma isumaqati­gaara. Taamaalillunilu periarfissaq atorneqar­toq atorluarneqarneratigut paasissutissat tunngavis­sat siunertamut meeqqap ajunnginnerusumik atuarfimmi ingerlasinnaanissaanut periarfissiiniar­tup silinnerusumik pitsaanerusumillu nalilerneqarsinnaaqqullugit piffissami aggersumi.

 

Taama oqaaseqarlunga amerlanerusut tapersiinerat qujassutigeqqippara.

 

Johan Lund Olsen, Inuit Ataqatigiit:

Siullermik una uggoralugu oqaatiginngitsoorusunngilara tassa ullumikkut maannakkullu eqqartukkatsinnut attuumassuteqartumik Naalakkersuisuusoq, tassa Atassutip Siumullu Naalak­kersuisooqatigiinneranni ukiuni makkunani meeqqat atuarfiinut Naalakkersuisuutinneqartoq maanna najuutinngimmat.

 

Meeqqat atuafianni ajornartorsiutigut aatsaat immaqa taama annertutigiler­put, maannakkut oqallisigisarput, ajornartorsiutit ilagiinnarpaat kisianni aamma allarpassuarnik aamma ajornartor­siuteqarpugut.

 

Ilinniartitsisut ukiup atuarfiusussap tullissaani ilinniartitsisoriniakka­vut, amigaatigilersussaassa­vagut annertoorujussuarmik.

 

Taamaattumik Inuit Ataqatigiinninngaanniit aamma uparuanngitsoorumanngilar­put Meeqqat atuarfiannut tunngatillugu Naalakkersuisoq uani oqallisigisat­sinni pingaaruteqarluinnartumi peqataasinnaanngimmat, angalanissarli kisi­anni aamma taanna pingaartinneruinnarsimammagu.

 

Kisianni una maanakkut uanga oqaaseqarfigilaassavara aamma aatsaaginnaq Naalakkersuisut Siulittaasuata una oqaatigisaa ilumoorpoq, Meeqqat atuarfia pillugu peqqussut inuiaqatigiinni annertuumik oqallisigineqarsimammat. Tas­sa 1990-i sioqqullugu siunissami atuarfimmik taallugu inuiaqatigiinni sumi tamani angajoqqaarpassuit, ilinniartitsisut, atuartut allarpassuillu Meeq­qat atuarfiannut attuumassuteqartut peqataaffigisaannik oqallinneq taanna annertuumik ingerlanneqarsimammat.

 

Taassuma oqallinnerup kingunerisaanik Meeqqat atuarfiat pillugu peqqussut 1990-imi maani Inatsisartunit akuersissutigineqarpoq, taamanilu akuerine­qartoq aajuna:

 

- akuleriissitsilluni atuartitsineqalissaaq, tassa qallunaajaqqat kalaali­aqqallu ataatsimoortillugit atuartinneqalissapput, kisiannili taanna aku­leriissitsilluni atuartitsinissaq 1994-imi aatsaat augustip aallaqqaataa­ninngaanniit aallartittumik atortuulersinneqassaaq.

 

Ataatsimiivilluunniit siunissami atuarfik pillugu inuiaqatigiit annertuumik oqallitsinneqarmata ataatsimiivilluunniit klasse-nik tigusisussanik taagor­lugit pilersitsisoqarnissaannik eqqartuiso­qanngilaq.

 

Tassa siunertaammat meeqqat oqaaseqaqatigiinngikkaluarlutik imminnut ilin­niartitseqatigiissin­naanissaat taanna siunnerfiusariaqartoq.

 

Kisianni tassa ajuusaarnaqisumik kingullermik Inatsisartunut 95-imi qiner­sereernitta kingunitsi­anngua, taanna inuiaqatigiit 80-ikkunni 1990 sioqqul­lugu, ukiut sisamaagunarput atorneqarput, oqallisigeriigaat imaalitsiaannaq qimanneqarpoq.

 

Naalakkersuisunngortut taamani nalunaarutiliormata, tassa naammattusaammik atuartitsineq kalaallit dansk-illu immikkut aaqqissuussamik atuartitsineq kiisalu inunnguutsimik pigisatut oqaaserisamik atuartitsineq, klasse-llu tigusisussat pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 12 23. maj 1995-imeersoq atortuulersimmassuk.

Angajoqqaat aperineqarpat? ilinniartitsisut aperineqarpat? Atuartut aperineqarpat? Naamerluin­naq.

 

Kisianni kikkunukua massuallatsitsiarmata upernaakkut 1995-imi, taava Naa­lakkersuisut taamatut ilioriaaseqartut?

 

Maani Nuummi qallunaat angajoqqaat massuallammata, taava tassa inuiaqati­giit 1980-ikkunnili oqallisigikutsooriarlugu naammattorsuarmik siunnerfi­geriigaat imaaliallaannaq qimanneqarpoq.

 

Tassalu klasse-nik tigusisussanik maani Nuummi aallartitsisoqarpoq, kisian­ni erseqqissarlara aamma Naalakkersuisut eqqortumik oqaatigigaluarpaat maa­ni Nuummi taamaallaat aallartitto­qarsimasoq taamatut modtagerklasse-nik, kisianni tassa una nalunaarut malillugu sumiluunniit taamatut aaqqissuussi­soqarsinnaavoq. Sisimiuni, Uummannami, Ilulissani, Tasiilami sumiluun­niit una nalunaarut malillugu.

 

Tassani tassa piumasaqaataaginnarpoq ukiup aallartinnerani klasse-mi taama­tut atuartussat ikinnerpaamik aqqaneq marluuppata imaluunniit klasse-mi taamatut atuartinneqartussat quliusin­naapput amerlanerpaamillu aqqaneq mar­luussallutik. Ukiumikkut annerpaarmik ukiunik pingasu­nik nikinganeqarlutik.

 

Tassa imaappoq assersuutigiinnarlugu Sisimiuni taamatut modtagerklasse-lio­riaannaapput. Ilisimaneqartutuummi Sisimiuni suliffeqarfippassuit Aktiesel­skab-it inissiorarnerarnikuupput. INI A/S-i, KNI qullersaqarfia tamaat, qallunaarpassuarnik aamma sulisoqartitertoq, meeqqisartut aamma Meeqqat atuarfianni atualernikuusut.

 

Tassa taakkua aamma imaaliallaannaq modtagerklasse-nik piumasaqarunik pi­lersitsisoqassasoq aamma taama ilioriaannaapput.

 

Taamaattumik imminut assortorputit Siumut Atassullu annertuumik oqalunni­annguarlusi akuleriisitsilluni atuartitsisoqassasoq, kisianni taava aamma malittarisassiorpusi taamatut akuleriisitsilluni atuartitsinissaraluup aju­toorutigisinnaasaanik.

 

Aamma una oqaatigilaarlara peqqussutit, inatsisit ila ataatsimiinermiit ataat­simiinnissap tullis­saanut qassimmitaava allanngortitseqattaartarpavut? Aalisarnermut inatsit ataatsimiinnerit tamangajaaviisa allangortitertarpar­put. Ukiuni kingullerni KNR-imut peqqussut tamatigut allanngortiteqattaar­tuartarparput immikkuuluattukkuutaarlugu, maannakkut una paragraf-i tullia­ni una paragraf-i.

 

Taamaattumik una tunngavilersuutiginiagarsi amerlanerussuteqartut uanga naliliinera malillugu atorneqarsinnaanngilaq. Ukiarmi oqarpusi ukioq 2001-imi Meeqqat atuarfiannut peqqussut aatsaat nalilersorneqassasoq, allanngui­soqassappallu aatsaat taamanikkornissaanut allangortitsi­soqartariaqassasoq.

 

Aamma una oqaatiginngitsoorusunngilara pakatsissutigeqigakku Atassutip uani apeqqummi oqaluttuata Otto Steenholdt-ip aallarniinermini ima suusupagin­nippalutsigisumik nipeqartumik oqaaseqarmat issuassavaralu: Inuit Ataqati­giinniit ilisimatoortaanniillu kikkuugaluarnersunit. Siunnersuut atuarsin­narlugu, ila tupinnaqaaq.

 

Hej, unaana suna? Meeqqat atuarfianni ataatsimoortitsineq kiisalu oqaatsi­tigut ilisimasat oqaatsinillu atuartitsineq pillugit ilisimatusarner­mit na­lunaarusiaq ukiaq 1997-imi maanga Inatsisartunut oqqunneqartoq, taanna 1994-imi maannga Inatsisartunit noqqaassutigineqarpoq suliarineqassasoq. Taamani 1994-imi aamma Ortu aammalu partii Atassut aamma akuerseqataa­voq. Misissuineqassasoq angajoqqaarpassuit paasiniaavigineqassasut, ilin­niartit­sisorpassuit paasiniaavigineqassasut, meeqqat Meeqqat atuarfianni sineriat­sinni atuartinneqartut paasiniaavi­gineqassasut nammineq inerisaavitsinninn­gaannit aammalu Danmarks Lærerhøjskole-minngaan­niit immikkut oqaatsitigut ilisimasalinnik. 1994-imiilli taanna suliarivaat, tassalu taanna siorna naammassineqarpoq.

 

Taassuma oqariartuutai ersarissupilorujussuupput. Ersarinnerpaaq oqariar­tuutigineqartoq tassaavoq kalaaliaqqat kalaallisuinnaq oqaaseqartut Meeqqat atuarfianni allamiut oqaasiinik atuartinneqarnerat taanna aaqqiivigisaria­qartoq. Siunissaat meeqqat eqqarsaatigalugu peqqussut iluarsiivigisariaqar­parput.

 

Tassami uani oqariartuutigineqartut inerniliinerillu amerlasoorpassuupput. Ilaminiinnanngui uanga tikkuartorpakka aamma partiiminngaanniit oqaaseqar­tutsinninngaannit aamma ilaminiin­nanngui tikkuartorneqarput. Kisianni tassa paatsuugassaanngitsumik oqaatigineqareerpoq kalaaliaqqanuku kalaallisuinnaq oqaasillit Meeqqat atuarfianni 80 % tikillugit amerlassuseqartut taakkuukua siunissaat eqqarsarnartoqartorujorujussuaq allamiut oqaasiinik atuartinne­qarnerat eqqarsaatigalugu.

 

Tassami, misissuinerup uuma takutippaa Meeqqat atuarfianni atuartut amerla­nersai eqqarsaatiga­lugit naatsorsuutigisinnaanngikkipput meeqqat dansk-it oqaasiinik angerlarsimaffimminni, sunngiffimminni imaluunniit inuiaqati­giinni ulluinnarni avatangiiserisaminni dansk-it oqaasii ilikkariartussa­gaat.

 

Taamaattumik kalaaliaqqat kalaallisuinnaq oqaasillit Meeqqat atuarfiat ki­siat isumalluutissatuari­vaat allamiut oqaasiinik taamatullu aamma dansk-it oqaasiinik piginnaaneqalerniassagunik.

 

Qanga qallunaajaqqat kalaaliaqqallu immikkorluinnaq klasse-liuullugit atu­artinneqartarsima­nerannut sanilliullugu maannakkut Meeqqat atuarfianni oqa­atsitigut ilinniartitsinerit sineriatsinni angajoqqaarpassuarni meeqqanik immikkoortitseriaatsitut nutaatut taamaattumik aamma isigineqarpoq aammalu uani tamanna atuarneqarsinnaavoq. Immikkoortitseriaat nutaaq, tassa uani angajoqqaar­passuit isumasiorneqareerlutik angajoqqaarpassuit taanna nalu­naarutigisaat.

 

Tassa tamakkua tusaanngitsuusaarneqarput, amerlanerussuteqartunik. Ila aju­usaarnassusia.

 

Dansk-it oqaasiinik piginnaasaqareersut, immikkullu toqqartorneqareersut tassalu qallunaatuin­naq oqaaseqareersut marluinnillu oqaatsinik atuisin­naareersut, taakkuupput maannakkut peqqus­summi ' 13-imi aalajangersakkat malillugit aammalu nalunaarut, aatsaaginnaq taanna eqqartu­gara, naapertor­lugu kisimik annertusisamik immikkullu aaqqissuussamik dansk-it oqaasiinik atuartinneqarnissamut neqeroorfigineqarsinnaasut.

 

Neqeroorut tamanna kalaallisuinnaq oqaluttunut peqqussummi ammatinneqanngi­laq, nalu­naarummi aamma ammatinneqanngilaq. Periarfissiinissarlu taanna kalaaliaq­qanut kalaallisuinnaq oqaasilinnut matoqqavoq.

 

Taamaattumik aamma pissutissaqarluarluta aperisinnaavugut imaannginnersoq, aamma uani nalunaarusiami taanna oqaatigineqarpoq, tassalu inuiaqatigiit kalaallit oqaatsinik marluinnik atuiffiullunilu misinnarumaarmat, taamaal­lat kalaallinut qaffasinnerusumik ilinniagaqareersu­nuinnaq. Taanna ilumoor­nerartariaqarpara.

 

Kisiannimi taava kalaaliaqqat kalaallisuinnaq oqaaseqartut, inoqatigut al­lat, inersimasut, utoqqaat allallu dansk-illi oqaasiinik maanna atuisin­naanngitsut taakkumi inuiaqatigiinni qanoq inissisimassappat?

 

Tassa aamma maannakkut taamatut aalajangiinialernissinni aamma soqutiginn­gila­si.

 

Assigiimmik periarfissaqartitsilluni naligiimmik atugaqartitsinissaq angu­niassagutsigu taamaat­tumik sanioqqussinnaanngilarput Meeqqat atuarfianni aamma aallartittumik allamiut oqaasiinik, tassalu aamma dansk-it oqaasiinik immikkut atuartitsiniartariaqaratta kalaaliaqqanut aamma sammitinneqartu­mik.

 

Tassa imaattariaqarpoq, meeqqat kalaaliaraappata, qallunaajaraappata ima­luunniit marluinnik oqaaseqartuuppata tamarmik assigiimmik atuartinneqar­nissaminnut periarfissinneqartariaqarput.

 

Inuiannut sumiugaluartunulluunniit sanioqqunneqarsinnaangitsumik imaappoq, inuit amerliar­tuinnartut allamiut oqaasiinik ilinniartuartariaqarmata. Inuiaat kalaallit namminersoruloreerner­put eqqunneqarmalli nunarsuarmiuqataaniarluta oqaluttuarpugut taamaattumik allamiut oqaasii­nik ilinniartariaqarnerput aamma danskit oqaasiinik ajortuliaangilaq, iluaqautigiinnassavarput. Oqaatsinik arlariiaanik atuisinnaagaangatta immitsinnut tatiginerulersarpugut. Inuiannut allanut ammanerulersarpugut. Ilisimasaqarnerulersarpugut il il.

 

Taamaattumik uani nalunaarusiarsuarmi ajoraluartumik qarsupittumik nalilersorniakkassinni, atuartut ilinniartitsisullu apersorneqarsimasut amerlanerpaartaassa apersorneqareerneranni oqaatigineqartutuut siunissaq isumakulunnartinneqarpoq kalaallisuinnaq oqaaseqartunut. Tassa Ilinniartitaanermi inissisimanerat eqqarsaatigalugu.

 

Maannakkut Namminersornerullutik Oqartussat aningaasalersukkatsinnik inuusuttuaqqat allaat Danmarkimut danskit oqaasiinik ilikkarneroqqullugit efterskolini ukiiisittalereerpagut. Tassa finanslove aqqutigalugu aningaasalersuilluta inuusuttuarartagut Danmarkiliartittalereerpagut ukiiartoqqullugit. Tamanna meeqqat atuarfianni kukkuluttorsimanitsinnik nassuerutiginninneru­voq.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut:

Inatsisartuni maani nuannerluinnartuullunilu aamma kajungernarqaaq oqaatsitta taamak eqeersi­maartigisumik malinnaaffiginiarneri malugisassallugit, taanna nalakkersuisut tamarmik una oqaluuserisassaq soqutigalugu malinnaffigaat aammalu piareersarnerani tamarmik nalunaarusis­saq maani ilaatigut eqqartorneqartut aamma saqqummiussorneqartut, ullumili oqaluuserisassa­mut aallaaviunngitsut tunngavigalugit oqallinneq taamak ittoq peqataaffigerusullugu aamma naalakkersuisuninngaanit tamanit oqaaseqarfigineqarpoq.

 

Taamaattumik uani saqqummiunneqartut piareersarneqarneranni naalakkersuisut ataatsimoorlu­tik pisarnermissut piareersaatigisaraat aammalu ullumikkut saqqummiunneqartut Nalakkersuisut ataatsimoortumik taamak isumaqarfigaat. Uani pilersaarutigineqarpoq siuliani oqaatigisanni taangilara aamma taanna Johan Lund Olsenimut naapperiaaffigalugu oqaatigerusuppara, atuarfe­qarfiup qullersaqarfiata maannakkut pilersaarutigimmagu 1999-mi ataatsimeersuartitsineqassa­soq. Taavalu ataatsimoortumik atuartitsinerup nalilerneqarnissaata tunngatillugu taanna piler­saarut oqaatigineqarsimasoq manna piffissaq oqaatigissavara. Tassani inuit immikkut maanna­mut paasisimasaqartut aammalu atuartitsinermi malinnaasut naliliisarnermi aamma assigiingitsu­tigut peqataasut naapisinneqarnermikkut, suliap ingerlanera aamma ingerlaneranni naliliinertik taamaalillugu periarfissaqarfigissammassuk.

 

Aamma oqaatigilaassavara ataaseq. Maannakkut misiliinerup atortinneqartup, iluatseqqunaqisul­lu, sivisunerulaartumik periarfissaqarnerannik qinnuteqarnissaq patsisissaqarmat ugguuna, skolebestyrelsip maannakkut annertoorujussuarmik kommunalbestyrelsip akisussaassusertik atuarfinnut tunngasoq skolebestyrelsinut tunniussinnaavaat, tamakkiisumik allaat, inatsit periarfissaa eqqarsaatigalugu. Taanna periarfissaq maannakkut ammavoq. Taavalu skolebestyrel­sip sulilernerminni maannakkut apeqqutini taamak ittuni qanittuni suleqataalersussaapput atuarfiup pisortaa suleqatigalugu. Aalajangiiniarnerminni atugassaat, mappersinnaasaat, isuma­siorfigisinnaasaat eqqarsaatigalugit misiliinerup matumatut ittup silinnerusumik, tunngavissaqar­nerusumik atugaqarnissaat taanna noqqaassutaasoq malunnarpoq. Aamma taamaalilluni skole­bestyrelsinut atugassat taamaalillutik piffissaqassammata inissilluarnissaannut.

 

Taamaattumik Johan Lund Olsenip, taanna nalunaarut nalunngeqisarput, agguaaneqarsimasoq aamma ajunngilluinnartoq siusinnerusukkulli ukiarmili saqqummiunneqareermat ilisimavarput. Taanna naammattutulluunniit isumaqarfigigaanni malunnarpoq ilassuteqartariaqartoq, silinneru­sumik tunngavissaqarfiusumik. Tamakku tamarmik maannakkut oqaaserisagut Naalakkersuisu­ninngaanit siunertaraarput atuarfik meeqqanut angajoqqaani qaninnerusunngorlugu aaqqinneqar­neranik kommunalbestyrelsip skolebestyrelsillu oqartussaaffii aalajangiisinnaaffiilu aqqutigalu­git sulinerummat.

 

Maanngaaniit inimi iniminngaaniit ilaanni atuarfiit klasseværelsillu ungasittaqaat, nunaqarfiit ungasittaqaat illoqarfiillu Kalaallit Nunaanni ungasittaqaat, kisianni pisinnaatitsineq atuarfimmut siulersuisuinut, atuarfiip pisortaanullu tunniunneqarutut aqqutigalugit anguniakkat siunnerfigine­qartut naammassineqarpata, alloriarneq tassaniittoq qaninnerusoq pitsaanerusorlu takusinnaasa­varput. Taamaattumik maannakkut oqallinnerup, qularnanngilaq, suli pissanganarnerulersissavaa soqutiginarnerulersissallugulu 1999-imi taamatut ataatsimeersuarnermut piareersaataasumik atortussanik katersinerit aamma maani oqallinnermi ilaasut.

 

Otto Stenholdt, Atassut:

Siullermik Inuit Ataqatigiit oqaluttuata oqaasii akissuteqarfigilaarlakka. Uani titarnermi siullermi imatut oqarmat siullermik Inuit Ataqatigiit pingaarnerpaatut isigiuvassavarput meerartatta kalaallisut oqalusinnaanissaannik, allassinnaanissaannik atuarsinnaanisaanillu ilikkarluarsimanis­saat, tassa kalaallit anersaavat paasissallugu”.

 

Siumut oqaluttuata ersarilluinnartumik Hr. Johan Lund Olsenip raadiukkut oqaaserisai issuarpai ”naammattuminngooq kalaallisoorsinnaalereersimammata qallunaatut ilinniarnissaat periarfis­sanngorpoq”, tassa Atassut taanna taamatut oqaatigisariaqarpoq. Taavalu ujartorpai aamma immikkut danskisut atuartinneqarsinnaanermik oqaatsit oqaluttussat, qupperneq 2-mi tassa tassunga innersuuukkusuppakka periarfissatuut Atassumminngaanniit ersarissumik taassavakka periarfissat ilagigaat naammattusaamik atuartitsineq. Taamak taama ateqarpoq ”naamattusaam­mik atuartitsineq”, tassani tassa meqqt pineqarput, kiisalu aappiullugu immikkut aamma aaqqis­suussamik atuartitsisinnaaneq.

 

Atuartitsisut paasigaangamikku ilinniartitartik sukkut angummattariaqalersoq, ikiortariaqalersoq, taakkua taariikkagut uani atorlugit ilinniartinnialertarmatigit. Isumaqalunga ersarissumik Atassumminngaanniit taakku innersuukkigut aamma atorneqarsinnaasut minnerunngitsumillu aamma kommunimut saaffiginnissinnaaneq, atuartitat kinguaattuulernera qallunaattuusinnaavoq imaluunniit kalaallisuusinnaavoq, periarfissllugit taakkua tassaniippoq kommunimut saafffigin­nissinnaaneq, ilinniartitsisup pisariaqartitaa njoqqutaralugu aaqqissuuneqarsinnaasoq.

Kattusseqatigiit oqaaserisaat atuarluaraanni oqartoqarsinnaangilaq, Juaap imaluunniit IA-p siunnersuutaanut tapersiisoq, naamerluinnaq. Juaap piumavaa qallunaatut ilinniarnerunissaq, kalaaliaqqat qallunaatut ilinniarnerunissaat. Kisianni Kattusseqatigiiit oqaluttuata oqatigaa, naamik, qallunaat oqaasii naamik, tunuartiinarlugit allarluinnarmullu tikkuaallugit, tuluttoorner­mut. Juaat tapersinngilluinnarpaa, taamaattumik oqartariaqarpungilanga Juaat taperserlugu, Juaamuna qallunaat oqaasii kalaaliaqqanut ilinniartitsissutigitinniarai, kisianni Kattusseqatigiit oqarput qallunaat oqaasiit pisariaqanngimmata international taakkua tuluttut pitsaanerummata. Aappaatigut isumaqatigisiinaagaluarpakkit sivisinerusumik oqallisigissagutsigu, isumaqatigil­luinnarakkit tassa Qallunaat Nunaat qimakkaanni qallunaatoorsinnaaneq tammartarmmat. Kisianni oqallisigisaq taanna allaavoq. Siunnersuuteqartullu oqaatigisaa allaavoq.

 

Siunnersuuteqartulli oqaatigisaa uparualaarlakka. Maqaasivara siunnersuumminik illersuinera maanngaanniit. Piumasaa aajuna kalaaliaqqat &13.imi allanngortinneratigut qallunaatoortinne­qassasut sakkortunerusumik. Tassa ima, kisianni uani aatsaannguaq oqalunnermini ajoraluartu­mik taanna amigaatsigaara. Landsstyrimut ilaasortaq peqannginera uunga &13-mut kattortuussu­taasanngilaq aamma taanna allakkut oqallisigineqarsinnaavoq.

 

Ilinniartitsisunik amigaateqalernissaq eqqartorneqartoq &13-mut aamma pulatinneqarsinnaaval­laangilaq. Sooruna kalaaliqqat annerusumik qallunut ilinniarnissaat siunersuumiittoq annerusu­mik illersorniarlugu oqaluttoqanngitsoq. Inatsisini allanngortitsisarneq, KNR taammak taallugu, mikisuarsunnik allanngortitsisarneq ajorisinnarlugu ippassaaninnguaq, Juaat maanga qaqisaria­qarsimavoq oqarfigalugu pisariaqaleraangat allatut ajornartumik ataasiakkaanguit allanngortit­tariaqalersarput qanoq iliornissamut tunngavissaalluaraangata. Ippassaani KNR pillugu taamatut oqarpunga, taamaattumik aamma una &13 uanga takusinnaavarput. Una atuartitsinermut tamaat pinnagu, paragraf ataaseq tikkuarneqarmat, tassa taamatut paasineqarsinnaavoq, killormut saatillugu. Piaralungaana ilisimatuut aallaqqaaasiullugit taagakkit. Imaappoq, oqaluttarfinni annerusuni politikkerit kinaluunnit oqaluttarfimmut qaqisoq, ilisimatuup oqarneranut tunuliaqu­taqarluni oqaluleraanngat oqarfigineqartarmat, inuinnaat aqutsiffianniik inuinnaat oqaluunniarpa­vut, tamakkua ilisimatuut ikunga iliallaqqaarlugit. Nalunngilara taanna tikkuarneqassasoq, kisianni inuinnaat folkestyremut taaneqartartoq aqutsivianni oqaluunneqassanngillat ”ukorsiiaa proffesori imaluunniit alla imanna oqarpoq taanna naalanniassavarsi”, taanna mianersuutigisaqi­gatsigu piaralugu taamaalillugu taavara.

 

Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit:

Kingullermik oqaaseqartuminngaaniit aallartissuunga. Immikkut ilisimasallit maani Otto Stenholdtip naalakkersuisuutitaasa saqqumiussitissimavaat, angajoqqaat atuartut atuartitsisullu isumaanik eqikkaasissinnarlugit misissuisinnarlugit oqaluttarfik manna atorneqartariaqarmat tamakkununnga paasissutissanik misisssorsimasanik oqariartorfittut. Asissuiniartoqassanngilaq innuttaasut oqartussaaqataanerannik sumiginnaaninngortinniarsaralugu. Ilisimatuunngooq innuttaasut oqatussaaqataanerannik oqariartortussangillat. Sulisinneqarsimappata, taakku sinnerlugit nalakkersuisut saqquusussaapput, taamaliorpullu ukiarmi.

 

Taavalu &13-niinnaanngitsumi uani oqaluuserisassamiinnaanngitsoq, naalakkersuisut susassa­qartut arlallit inatsisartut ataatsimiinneranni allanngortitsisariaqarnermik massakkut pisuni uggornaqaat, apissunneqartariaqarput annertuumik, Inatsisartut ataatsimiinnerini nalakkersuisut inatsisartuni najuuttussaapput. Imaangilaq nalakkersuisut maani najuuttut nikassarneqartut, kisianni pingaaruteqarpoq suliassat annertuut, naalakkersuisut ataasiakkaat ingerlatatik sukumii­sumik qanimut malinnaaffigissagaat, inatsisartunit qanoq oqarfigineqarnertik maani inimi najuunnermikkut tusarnaarlugit. Kiisalu Otto Stenholdt Atassut sinnerlu oqalunnermini ilaatigut oqaatigaa, aaqissuinermi siunertarineqartut suunersut iluamik paasillugit akuerseqataaffigisima­gaanni, taava tupigalugu suna pillugu imatut siunnersuuteqartoqarsinnaammat.

 

Siunnersuuteqartup Johan Lund Olsenip aamma nammineq oqaatigereerpaa, aaqqissuussinerit inimi maani oqallinnermi aallaaveqartut pasitsaakaangatsigit equngassuteqartut, siunnerfimmik uniuilersut, pissutissaqartarpugut ukiut killiliunneqartut utaqqeqqaarnagit eqqugaasut, meeqqat matumani pineqarput, aaqqiivigissallugit. Taamaattumik siunertarineqartut suunersut ilimagaanni siunnerfiillu uniorlugit ingerlasoqalersoq paasigaanni, aaqqiiniarnertut imanna paasisariaqarpoq. Kiisalu angajoqqaarpassuit naliliinerat suusupagalugulusooq Otto Stenholdt oqarpoq siunnersuut paatsuuineq toqqammavigalugu siunnersuutigineqarsimasoq.

 

Taamaattoqarsinnaangilaq angajoqqaat ilinniartitsisut atuartullu oqariartuutaat nalunaarusiami Ottop mittatiginiagaanik oqarluni allaangilaq atuarsimanngikkaa. Pingaaruteqartoq oqaluuseri­sarput apersuisimanerpassuarnik tunngaviqartoq toqqammavigarput. Itisuumik misissuiffigine­qarsimapput Tasiilap adivarfik, maani Nuummi Atuarfik Samuel Kleinschmidt, Nuussuup atuarfia, Narsap Atuarfia, Mathias Storchip Atuarfia, Gammeqarfik. Sukumiisumik angajoqqaat atuartut atuartitsisullu oqartullusallu allat tamarmik misissuiffigineqarsimapput. Tamaammat asule oqaluttarfik manna piumasaarsornermik  qalliinakkullu oqallinniarnermik ajornartorsiutinik annertuunik oqariartorfiusariaqanngilaq.

 

Kiisalu Siumup oqaluttuanut oqaatigiinnassavara oqarmat ”inersimasut sianiipallaassaqaagut atuarfik oqaatsinik sunik ilinniassanersut ilinniassannginnersulluunniit qulaannit nalakkertassa­gutsigit”. Aap, inersimasut inimi maani isersimasut immaqa amerlavallaaqqaat taamatut oqaatigi­neqarsinnaasut. Massakkut aaqissuusinermi oqarpugut kikkut ilinniassanngillat immikkut ilinniartinneqassanngillat. Otto Stenholdt oqaraluarpoq, kalaaliaqqat qallunaatut ilinniartinnissaat uani pingaartinneqartoq. Aap, naligiisikkusuppavut akuleriinnik oqaasilinnut qallunaatullu oqaasinut, taakua immikkut asattuuneqarlutik pineqarmata, kalaallisuinnarlu oqaasillit taamatut periarfissineqaratik. Tassa siunnersuutip qeqqa.

 

Kiisalu akunnerit atuartitsiviusut annikitsumik amerlinerinnaasigut ajornartorsiut imaliinarlugu qaangerneqarsinnaangitsoq Siumut oqaluttuata oqatigaa. Taava apererusuppunga, qanormi Siumuminngaanniit siunnersuutissaqarpisi? Aammalu Nuummi pissutsit sinerissami pisssutsinut qanillattorusaartutut oqaatigai. Qanoq ilillutik qanillattorusaartut oqaatiginagu. Sutigut qanillat­torusaarpat?

 

Oqaatsit taamaattut oqallinnerup ingerlaqqinnissaanni itisilerlugit tunngavilersorlugillu atorne­qartariaqarput.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Paatsuungasoqarsimassappat nassuiaateqaqqissuunga. Tassa Johan Lund Olsenip siunnersuutaa taperserakku minnerunngitsumik ukuninnga pissuteqarpunga. Ullummikkut kalaallit ilinniarfinni assigiingitsuni qallunaat oqasii piumasaqaatigalugit. Pimasaqaatigineqartarnerilu sakkortuumik ikorfartuiniarmata, siunnersuutigineqartup oqartoqartarmat, ukiuni kingullerni kalaaliaqqat atuartinneqartut inuusuttuaranngortut qallunaatut oqaatsinik piginnaassusaat annikilliartorsimam­mat, taamaattumik ilaatigut Juaap eqqartorpaa, kingumut uterluta 60-nituut 70-nituulli aamma Danmarkimut atuariartortitsisalerpugut. Tassa pissutigalugu, ilinniarfiit assigiingitsut, pingaartu­mik anginerusut anguneqassappata qallunaat oqaasii piumasaqataammata. Taakkualu piumasa­qaatit anguneqassappata, taava kalaaliaqqat pitsaanerusumik atuarfimmik periarfissinneqarnis­saat taanna aamma uanga taperserpara.Taava ajuusaarutigissanngilara Ottomiit siusinnerulaartu­mik tuluit oqaasii eqqaagakkit, tassami imaappoq, ullumikkutut inissisimaneq qaqugorsuarmut naassaangitsumi taamatut inissisimasariaqanngilaq, Kalaallit Nunatsinni atuartitsineq, oqaatsit eqqarsaatigalugit.

     

 Isumaqarpunga piffissami nalliuttumi eqqarsaatigisariaqalerpput tuluttut oqaatsit siullertulluun­niit inuiaat oqaasiitut allatut siullertut ilinniartitsissutigissallugit eqqarsaatigisariaqaratsigu. Maannangaaq eqqaavara aammalu siusinnerusukkut 1996-mi maani siunnersuutigereersimagalu­araakku. Taamaattumik tupinnartoqanngilaq tuluit oqaasiisa eqqartorneqarnerat ilanngullugu Ortup eqqarsartaasianik siulliulaarlunga eqqaagaluarukku. Aamma akornutaanngilaq Johan Lund Olsenip siunnersuutaanut tapersiininnut. Neriuppunga paasinartoq suut marluk immikkoortillugit eqqartorlugit oqalunninni taamatut tunngaviliinera.

 

Ruth Heilmann, Siumut:

Naatsunnguamik Tuusip apeqqutigisaanut akissuteqalaarusuppunga. Tassa qanormi taanna apeqqutigimmagu. Tassa massakkut uagut Siumuminngaanniit erseqqissaatigerusupparput akuleriisitsilluni atuartitsineq maannakkut ingerlasoq aamma sivikitsuvinnarmik ingerlasimasoq, ukiuni suli periarfissaqartariaqartoq misissueqqinnissaq. Annertunerusumik nalilersueqqinnissaq tassani angusat erseqqarissut suli amigaatigisutut ikkatsigit.

 

Isumaqarpunga aamma uanga nammineq aamma Maniitsuminngaannersuugama tassani misilitta­gaasut sivisuumik ingerlanneqareersimasut isumaqarpunga paasiniarnerullugit angusaasut, tassani pitsaaqutai aamma saqqummiunnerusariaqarlugit akuleriisitsilluni atuartitsinermi angusaasut. Taamaattumik piffissaq suli annerusoq atorusupparput angusarisaasut pitsaaqutai immaqa aamma ajortortarisinnaasai oqassagutta, taakkua saqqummiunneqarnissaanik. Aamma kalaaliaqqat qallunaatut atuartitaasarnerat taanna massakkut ingerlanneqartoq eqqarsaatigalugu uani aamma oqariartuutitsinni oqaatigivarput qanoq atuartitsineq ingerlanneqartarnerata pitsaas­suseqarnera, aamma taanna misissorneqartariaqartoq. Isumaqarpugullu aamma taanna pingaar­tuusoq paasilluassallugu ilumut.

 

Aamma apeqqutigisamini qanillattorusaarput, aamma taanna Nuummi pissutsit qanillattorusaar­put. Tassa immikkut atuartitaanerit, meeqqat pisariaqartitaat malillugit immikkut annillugit immikkut atuartitaasarnerat annikilliartortutut isikkoqartoq oqaatigineqarsimammata. Taamaattu­mik allaatuulli akuleriisitsilluni atuartitsinerup pitsaassusaanut qanilliartuaarpoq, naammaginar­tumillu ingerlanneqarnera taanna immaqa ineriartuaartinneqartoq aamma qaamasumik siunnerfe­qartumik oqaatigineqarmat taamatut oqaaseq taanna amma tassani atorniarsimavarput.

 

Naluara paasilluarneritit akissutikka kisianni, Antuup aamma oqaatigisaanut oqarusuppunga tassa ullumikkut meeqqat atuartitaanerat sangusaartuartumik immaqa olympiadimut ilaasuugalu­arutta ajugaasimassagaluarpugut. Inatsisit allanngorartinneqartuarmata taavalu aamma ilinniartit­sisut qanoq iliornissaminnik aallussilertullu taava aamma inatsisit allanngortinneqaqqittarlutik. Taamaattumik isumaqarpugut maannakkut 1994-mi  allannguisimaneq ingerlaqqittariaqartoq aammalu oqartoqarmat Aanntuup tungaaninngaaniik tuluit oqaasii salliutissavagut, oqarlutalu: suuki qallunaat oqaasii ilinniarnissaat pisariaqanngillat. Isumaqarpunga taamatut oqaluttoqartar­nera inuiaqatigiinnut pitsaanngitsumik sunniuteqartartoq tassa, siusinnerusukkut soorlu aamma nassuiaatigereeripput, qallunaatut ilinniarneq immaqa atugaavallaaleqaaq, oqaatsisi puigulerpasi. Massakkut isumaqarpugut imatut siuarsimatigilersimasut kalaallit aamma eqqarsarluarsinnaaler­simatigalutalu, taamatut inerterinissamik oqaariartuuteqassalluta pissutissaqanngitsoq. Tassa isumaqaratta qallunaat oqaasii ilinniartariaqartut. Aamma tuluit oqaasii ilinniartariaqarput, aamma kalaallisut oqaatsit ilinniartariaqarpagut. Taamatut piumasaqassagutta aamma illuatun­gaatigut taamatut oqartariaqarpugut.

 

Johan Lund Olsen, Inuit Ataqatigiit:

Siullermik Siumut oqaaseqartuanut, tassa Ruth Heilmannimut. Nammineq immaqa sangusaarneq allartissimavarsi maani amerlanerussuteqartuususi Siumut Atassullu. Tassami una akuleriisitsil­luni atuartitsineq 1994-mi aallartilluaruttortoq. Aallartiinnavissoq ukioq qaanngiutiinnartoq klassinik tigusisussanik aaqqissuusineq taanna eqqupparsi.Taamaasillusilu ilinniartitsisunik nutaanik aamma piumasarqarfigivasi. Taava aamma una oqaatiginngitsoorusunngilara maannak­kut naak annertoorujussuarmik misissuisoqareeraluartoq suli misissueqqissaarnissamik nutaamik noqqaassuteqaqqippusi. Ila aningasanuku qassit atorniarisi misissuisaqattaarnersuarnut, uani sineriatsinni sumi tamani meeqqat atuarfiini angajoqqaani misissuisoqareeraluartoq annertuumik. Taava aamma una oqaatigilaarusunngitsoorusunngilara soorunami 1999-mi ataatsimeersuartitsi­soqarniarli. Aap, akuersaarsinnaavarput. Kisianni aamma una oqaatiginngitsoorusunngilara Kattusseqatigiit oqaaseqartuat Anton Frederiksenip aamma uanga nammineq siunnersuuteqarsi­masutut qutsavigisariaqarakku maani inimi partiinit allanit, IA eqqaassanngikkaani, paasinnilluni siunnersuummi suna siunertarineqarnersoq paasissimammagu.

 

Tassami aamma allaat maannakkut sineriatsinni angajoqqaat peqatigiiffiliortiterlutik ilinniartitsi­sut aamma peqatigalugit aallartisaleruttorput 1960-kunni 70-kunni aqqusaartareersimasagut aama uteqinniarlugit. Tassa meeqqat suli mikisuutillugit Danmarkimut ukiisinneqartalernissaat taanna anguniarlugu. Maannakkut inuusuttuarartortagut efterskolertittalereerpavut. Taanna eqqarsaatigi­laariarsiuk. Tassa meeqqat atuarfianni kukkuluttorsimanitsinnik nassuerutiginninneq. Tassa nassuerutiginninneq. Angajoqqaat takusinnaareerpaat ajornartorsiut sumiinnersoq. Neriuppunga aamma ilissi amerlanerussuteqartut maaniiittusi taanna takulersinnaagumassagissi.

 

Manasse Berthelsen, Inuit Ataqatigiit:

Siullermik una misileraanermik oqalunneq, aap misileraalluta aallartissaagut kisiannili meerartu­gut akigalugit misileraassanngilagut, taamaammanuna una Juaap siunnersuutaa akuerillaqqugalu­aripput. Meerartavut siunissavut asuli misileraalluta atussanngilagut. Taanna aamma eqqarsaati­gillaqqunarpoq. Ukua allaat nunatsinni atuarfiit tamakkerlugit misileraaffigissallugit. Atassutip oqaaseqartuanut aamma erseqqissaateqalaaruppunga periarfissillugulu nerullunga paasissagaa.

 

Tassami allappoq quppernermi siullermi siunnersuut Landstingip akuerisaannik, tassa akuleriii­sitsilluni atuartitsinissamik tunaartalimmik atorunnaarsitsinissamik imaqartutut paasisarput Atassummiit akuersaarsinnaangilarput. Ilami qasseriarluta erseqqissanerlugu akuleriisitsilluni atuartitsineq peernianngilarput kisianniuna akuleriisitsilluni atuartitsinerup ajoqussua nuttaanne­qarsinnaangortoq peerniaripput, akuleriisitsilluni atuartitsineq iluamik ingerlasinnaaniassammat. Taavalu aamma danskisut oqaluttut aamma sukkanerusumik kalaallisut iliikarsinnaanissaanik periarfissikkusullugit.

 

Ukua aamma tasai kalaaliaqqanut periarfissatut tasai nalunaarummiittut qupperneq siullermi spalte ataaaseq taamaallaat allaqqasullit takusinnaavavut kisianni aamma qallunaatut, qallunaaq­qanut daskisut oqaluttunut periarfissat qupperneri sinnipajui periarfissiipput, kisiannili kalaaliaq­qanut taamatut periarfissiisoqarani. Taamaammat ilingersuussutigissapagit sullugissavavut kalaaliaqqat taamatut immikkut neqeroorfiginiarpavut. Taannami qangali atugaavoq. Tassa immikkut imaluunniit poqerpallaanngitsunik, taasarpavut specialundervisningi, taanna atorneqar­tarpoq atuaqastimininngaanniit katataaleraanngat. Apeqqutaangilaq oqaatsit matimatikkilu imaluunnit allanik. Taavalu Siumup oqaaseqartuata issualaassavara qupperneq arfernganni, naluara Siumukkormiut taamatut ingerlanersut, nammineq immaqa akisinnaanerussavaat, tassami oqarami ”ullumikkutut ingerlaneq imminut nalligivallaarneq ilumut akilersinnaangilaq, kisinneq, kanngusunneq, ittoorneq, qasuneq matoqqanerlu kalaallit akunnitsinni atugaavallaaq­qaat. Sanngeequssuagut alliseequtivullu taakku oqaluttuatoqqaatitta ilaannut Kaassassuup iliorneratulli ilungersorluta katakkutsigit aatsaat siumukalersinnassaagut”.

Aap, siumukalersinnavugut immikoortitsineq peerpat, tamatta assigiimmik periarfissinneqarutta. Meerartavut imminnut tatigalutik alliartorsinnaangillat takujuarunikku saniliminniittoq immikkut pineqartoq, nammineq alliulluni. Tassa tamakku katatassagut Kaassassuttulli maannakkut siunnersuutigaavut.

 

Otto Steenholdt, Atassut:

Uangaannaagunanngilangami tupaallattoq Inuit Ataqatigiinninngaanniit siunnersuuteqartoqar­mat. Isumaqarpunga taanna iluamik maanngaanniit siunnersuuteqartuminngaanniit taana iluami nassuiarniarneqanngitsoq. Uanga ilimaginerugaluarakku qallunaattoorpallaarunnarluta kalaalliso­ornerulerniaritsimik IA-niit nipeqartoqassasoralugu. Taamaattoqanngilaq. Tassa paaserlaqquara Mannarsimut sumilluunniit Landstingi taamatut aalajangiigami siornaak isumaqarluinnarpoq meeqqat imatut pilliutigineqarnissaat aalajangiukkaa, taamaatoqanngilaq.

 

Pitsaanerpaamik aalajangiipput qanoq ililluni atuartitaaneq Kalaallit Nunaanni qallunaajaraqar­toq kalaaliaraqartorlu pitsaanerusumik ingerlasinnanersoq, tassa isumaa. Angajoqqaalluunnit aamma massakkut misissuinerat qujanaannarpoq, pitsaanerusumiuna angusaqarniarluta taamak iliuseqarsimasugut. IA-p siulittaasuata oqaasii akissuteqarfissanngilakka. Nuannarineq ajorpara illuatungerisavut oqaatsit atorneqassasut makkua piimasaaqqeqqissaarsuarmik oqaluttarfik atorneqartoq. Asissuiniarnersuarmilli tamaasa taama imaqartoq isumaqarpunga utertiinartariaqar­lugu, taamatut nipillit uagut taamak paasisarpavut. Taamatut oqaluttut taamaattutut naqissuser­tarpavut.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Ajoqaaq Ruth Heilmannip paattoorsimammanga, tassa oqartimmanga imanna ersaritsigisunik qallunaat oqaasii ilinniarunnaarlugit tuluttut ilinnialerniaritsi. Taamak oqanngilanga.Oqarpunga ullumikkut pissutsit imaakkallartillugit aammalu qallunaa oqaasii piumasaqaataagallartillugit meerartagut ilinniartariaqarput aammalu Juaap soorlu siunnersuutaattut ullumikkut katataasima­sut, pingaartumik periarfissaqannginnerusullu kalaaliaqqat annerusumik ilinniartinneqartariaqar­put aamma qallunaat oqaasiinik. Kisianni siunissaq eqqarsaatigalugu tuluttut oqaatsit eqqarsaati­gilertariaqarpavut aamma.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulitaasuat, Siumut:

Oqaluuserisassatut pineqarmata eqqaamassavagut klasseværelsini qallunaatuinnaq oqaasillit mannakkut atuartut 8%-sa missaat sinnerilu kalallisuinnaq oqaasillit, taakualu iluanni ilaatigut marlunnik oqaasillit. Meeqqat pineqartut taakku førsteklassimiit fjerdeklassi tungaanut ataatsi­moortillugit atuartinnissaannut piareersarneqarput, maannakkullu ingerlanneqarluni. Tassani uagut oqarpugut maannamut misilitakkat suli ilaqqittariaqarput. Aammalu tassuunakkut tunnga­vissat skolebestyrelseqalernerani atugassat silinnerusumik paasiniaavissamik ilaqartariaqartoq. Siunertarineqarpoq meeqqat atuarfimmi aallartinnerminni kalaaliaqqallu qallunaaqqallu ataatsi­moornerminni sapinngisamik imminnut suniivigeqatigiissasut oqaatitsigut inuussatimikkut allatigullu.

 

Nalunaaquttap akunnerini 24-ni meeqqat taamaalillutik ataatsimoornissaat nalunaaquttap akunnimineerannguupput, immaqa sisamat imaluunniit tallimat, tassani kommunalbestyrelsi skolebestyrelsillu aalajangiisussaapput maani inimi aalajangikkami, taakua pilersaarusiussam­massuk qanoq atuartinneqassasut aammalu suut atuassagaat. Aammalu qanoq ilillutik tassani klasseværelsimiissasut. Inuit maani tamakku alajangernikuupput. Taannalu tunngavigalugu itigartitsivugut ullumikkut annertunerusumik tunngavissaqarumalluta.

 

Maliinannguaq Markussen Mølgård, Inuit Ataqatigiit:

Naatsunnguamik. Assununa oqallinneq matumani nuannaralugu aammalu ilaannikkut allamik assersuuteqalaarluni iluartumik eqqarsaatit erqarsartaaseq allamut sangutilaarlugu. Asssersuutigi­laarusuppara Qallunaat Nunaanniittugut. Qallunaajaraavunga taavalu atuarnissaq qaffasinnerusu­mut ilinniarnissaq tamarmi kiniiseritoorpoq. Taavalu kiniiserinik Qallunaat Nunaanniittoqarpoq, tassanilu ilinniartitsinermi imaaqqatigiinnermi kiniiserit kisimik kiniiseritut annerusumik ilinniarnissaminnik periarfissinneqarput qallunaajaqallu uffa pisariaqartitsinerusut pinnatik. Assersuutaannaq. Tassanimita qallunaajaqqat naammagittalliortigissagaluarpat. Nalunagu qaffasinnerusumik atuarniarunik kiniiserisut aatsaat ilinniaqqaarluni atuarsinnaalluni.   

 

Massakkut peqqussummi immikkoortitsineq ima annertutigaaq allaat immaqa taasariaqarluni inuit pisinnaatitaaffiinik immikkoortitsinertut. Sooq qallunaajaqqat kisimik annermik qallunaatut ilinniarnissaminnik periarfinneqassappat uffamassa angerlasimaffimminni qallunaatut oqaluttar­lutik.Soormi kalaaliaqqat taakkuunginnerpat aamma taamak annertutigisumik imaluunniit annertunermik ilinniartinneqarnissaminnut periarfissittariaqaraluartut. Tassaniippa naak tassani naligiinneq maani pingaartinneqarluni aamma amerlanerussuteqartuni eqqartorneqartoq. Soormi taavaana uagut kalaallit pimasaqarnissatsinnut taamak tunuarsimaartigisugut. Piumasaqarniarta. Piumasaqanngikkutta annertunerusumik angusaqarunnanngilagut.

 

Taava naggasiullugu una Otto Steenholdtimut oqaatigilaarusuppara. Tassa uanngaanniit oqalut­tarfimmiik oqarmat ”piaaralungaana taamaalisunga”, neriuppunga siunissami una oqaluttarfik, oqaluttarfiit ataqqinarnersaat, piaaraluni oqaluttarfiussanngitsoq.

 

Ruth Heilmann, Siumut:

Sivikitsunnguamik. Tassa Anthon Frederiksen usiuffaana puussaarinialillartutit, qujanaqaaq nassuiaateqaravit aamma isummat paasivara. Tassa qallunaatut iliniartitaaneq illit tapersersorit. Isumaqarpunga aamma tamatta qallunaatut ilinniartitaaneq sakkortusarneqarnissaanut taperser­sorattigut taamaattumik akuleriitsilluni atuartitaaneq eqqupparput. Tassani meerartavut qallu­naaqqallu akaareqatigiillutik oqaloqatigiisinnaanissaat periarfissillugu, taana alloriarneq annertu­jusutut uanga oqaatigerusuppara. Aamma Johan Lund Olsenip oqaatigisaa Danmarkiliartitsisar­neq meeqqanik taanna atugaavoq. Arlalippassuarni aamma atugaalluni qaammatit pingasuni imaluunniit marluk. Aamma angajoqqaat namminneq soorunami periarfissaqarput isumaqatigiik­kunik Qallunaat Nunaannut meeqqamik atuartitaanerat qallunaatut sakkortusarniarlugu taanna aamma isumaqarpunga pissusissamisoortoq aamma mattuneqartariaqanngillat. Kiisalu aamma efterskolit, Danmarkimut efterskoliliartitsiarneq isumaqarpunga aamma inuusuttortatsinnut nunani allani pissutsik misigisaqarusuttunut Qallunaat Nunaannukartitsisarneq aammalu AFS-titsisarneq allanilu nunani allani ukiisitsisrneq imaluunniit ukiup affaa imaluunniit sivisussusaa killeqartumik taamatut misigisitsisarneq inuusuttortatsinnut iluaqutaasoq aammalu ineriartuutaa­soq.

 

Daniel Skifte, Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq, Atassut:

Qaqivunga ilaatigut eqqarsaatigalugu partii Atassut oqaluttorpullu minnerpaamik pingasoriarluni saassuneqarmat. Ataqqivara oqaluttutta annertunerusumik oqaaseqarfigerusunngimmagit. Aamma taamaatariqanngikkaluarlunga uanga kisianni eqqortussaq ilaatigut anguniarlugu oqaaseqarfigilaarusuppara.1993-mi ukiakkut inatsisartut isummiutigaat integrationip eqqunne­qarnissaat 1994-niit. Taamanikkut iantsisartut inatsisiliorput. Inatsisiliuramik soorlu IA-mit oqaatigineqaraluartoq integrationi misiligaatitut eqqunneqanngilaq inatsisilinneqarpoq atuutuss­satut. Taamanikkorniillu oqartoqarpoq 1994-mi allartikkuni atuartut inatsimmi tassani naammas­sissapput ukioq 2005.

 

Maannakkut ajornartorsiut ullumi ullup ingerlanerani arlaleriarluta qaffatsinneqartoq illoqarfi allalerpassui taagorneqarput. Ilumoorpoq taamanikkulli erseqqissumik oqaatigineqarmat aamma Atassumminngaanniit uanga oqaluttutut tassaani sinniisussatut isersimallunga oqarama ajornar­torsiut Nuummiikkumaartoq. Ullumikkut ukiut tallimat qaangiimmata erserpoq taamanikkulli ilumoorsimasugut. Kisianni miseraasalluta ingerlassanngikkuta taava inatsisit malissavavut. Taamaattumik meerartavut sangujoraartillugit, oqaaseq aamma taanna allanit  atorneqarmat, ingerlatisanngikkutsigit maannakkut nalaakkersuisut siunnersuutaat inatsit imaaliallaannaq allanngorteqattaarlugu pinnagu pigutta meerartatsinnut illersuinerulissaaq angisooq.

 

Aamma Anthon Frederiksen oqaasearfigilaarusuppara. Anthon Frederiksen tuluttoortarneq pillugu oqarpoq 1996-miinngaaniilli nammineq siunnertigisimallugu. Allaganngorlugu uppernar­sarsinnaavara assersuutigiinnarlugu Atassutip qorsummi biibiliani 1993-mi naqinneqartumi ersermat tuluttoortarneq 5. Klassiminngaanniit allartinneqartariaqartoq. Taanna anguniarparput. Kisiannili soorliit fagit piissanersut tuluttoortarneq tassanngaannaq eqquppat taasumat angunis­saanut aatsannguaq oqaatikka tunngavigalugit meerartavut imaannaq allanngortitseqattaarneq sangujoraaginnassanngippata taava siunertaqartumik anguniagaqarneq peqqutigalugu tunuarsi­maarsimavugut. Taannali allanngortilerpat 1993-milli uagut siunnersuuteqarsimavugut.

 

Taamaattumik illit kisivit pinngilat illinuna taanna pillugu Atassut saassukkakku taamatut oqarfigigikkit. Naggataatigut oqaatigisariaqarpara aamma uagut kusuginngilara iluarinagulu oqaatigineqarmat Atassut oqartoq paatsuuinermik tunngaveqartumik Atassut oqarnerarlugu. Atassutimuna issuaraa oqaatsit issuaqqissaasavakka Otto Steenholdtip taasai ”naalakkersuisut isumaqatigaavut siunnersuut paatsuuinermik taputartuusinermillu imaqarneqarnerarmat” iisuaa­neq naavoq. Taamaattumik assorortuata kajallappara tamakkuarsuit tapussunngimmagit. Pisuus­sut Ortumiinngilaq, pisuussut nallakkersuisuniippoq aamma uanga akisussaaqataaffigaara.

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat Anders Andreassen, Siumut:

Tassani allanik oqaasissaqartuerummat taava immikoortoq 20 soqutigineqaqisoq ullumikkut oqallisigineqarnera tamaannga killippoq.

 

Oqaluuserisaq naammassivoq.