Oqaluuserisassani immikkoortoq 22-1

Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 22-1		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Marlunngorneq 17.februar 1998 nal. 15.17

Oqaluuserisassani immikkoortoq 22:

Aalisartut Piniartullu Kattuffiata KNAPK-p isumannaatsumik ingerlanissaa qularnaarlugu aaqqiivigineqarnissaanik siunnersuut tunngavigalugu suliariaatsini ' 41 naapertorlugu aalaja-ngiiffigisassaq.

(Inatsissartunut ilaasortaq Hans Enoksen)

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Inatsisartut Siulittaasuat Anders Andreassen.

Hans Enoksen, siunnersuuteqartoq, Siumut:

Aalisatut Piniartullu Kattuffiat KNAPK isumannaatsumik ingerlanissaa qularnaarlugu aaqqivigineqarnissaanik siunnersuuteqarsimavunga Inatsisartut ukiukkut ataatsimiinnissaannut, taannalu matumuuna saqqummiutissavara. Naluneqanngitsutuut Royal Greenland A/S-ip Aalisartut Piniartullu Kattuffianik isumaqatigiissuteqarsimanertik unitsippaa, ilaasortallu akiliutaannik killilimmik ikiuukkumassuseqarluni tigujoraajumalerluni.

Aalisartut piniartullu inuuniarnermikkut taamak ajornartorsiortigitillugit atasinnaanerat Kattuffiullu ingerlaannarsinnaanera isumannaatsumik aaqqiivigineqartariaqarpoq. Inatsisartunut siunnersuutiginiarpara nunatsinni inuussutissarsiutit pingaarnersaanik ingerlatsisut kattuffiat KNAPK isumannaatsumik ingerlaannarnissaa qularnaarniarlugu isumannaarisoqassasoq. Inuiaqatigiit suliffeqarfiutaat taama torinngitsigisumik pissusilersornera akuersaarneqarsinnaanngilaq. Kattuffiup ilaasortaasa akiliutaanik killilimmik tigooraasuujumavoq, Qaammarsaanermullu Aningaasaateqarfimmut allaat akiliiumajunnaarluni.

Taamatut ingerlaaseqarneq illersorneqarsinnaanngivippoq akuersaarneqarsinnaanngilluinnarlunilu. Inatsisartunut siunnersuutiginiarpara nunatsinni aalisarnikkut piniarnikkullu pisisartut pisiamik akiata, tapeqarpatalu tapiata nalingata 3 procentianik tamatigut Kattuffimmut nakkartitsisoqartalissasoq. Royal Greenland-iuppat imalluunniit namminersortuuppata tamaaliornissarlu inatsisiliornikkut aaqqiifigineqassasoq, tassami akuersaarneqarsinnaanngilaq siunissami kattuffiit peqatigiiffiillu atorunnaarsinneqartalissappata piginneqatigiiffissuillu kisimik naalaganngussappata.

Taamatut ingerlasoqalissappat qanorluunniit isertorniartigigaluaraanni kisermaasineq eqqunneqassaaq inuinnaat kattuffiillu suujunnaarsillugit. Kaatuffiit peqatigiiffiillu ingerlaasiat illersorneeruppat ilungersunarluinnartumik inissisimalissaagut, inuinnaat pisortanut oqartussaaqataanerat tamarmi aserorneqassaaq, piginneqatigiiffissuillu naalagaaniapilunnerat ataatsimoorluta akiorsinnaajunnaassavarput, namminerlu iluarisannguaminnik qanoq iliuuseqarfigiinnartalissavaatigut isiginnaaginnartussanngorluta.

Ullumikkut ingerlaasiulersoq allanngortinneqanngippat inuiaqatigiit suliffeqarfiutaat allaat peqatigiit kattuffiillu ingerlanneqarnissaannut peqataajumanngitsut sakkortunerpaamik naalakkerneqartariaqarput, pinngitsooratik inuiaqatigiit ingerlatitaanerannut ikiuuteqqullugit.

Taamatut kiffartuussinissamut peqataajumanngippata isummatillu aalajangiussimaannarniarpatigit inuiaqatigiit tapiissutaat tamakkiisumik peerneqartariaqarput, pinnguarluni naalagaajumaannarlunilu nunami maani inuuffikkuminaatsumi inuusoqarsinnaanngimmat, inuiaqatigiit iluanni ilungersunartumik inuuniarsarisut pilliutigalugit. Inuiaqatigiinni ingerlaaseq illersorneeruppat kingunissaa suussasoq uagut inuinnaat akornanni inooqqataasugut nalunngilarput.

Akisussaaffik annertoqaaq, eqqarsarluartoqartariaqarpoq. Qujanaq.

Paaviaaraq Heilmann, Aalisarnermut, Piniarnermut, Inuussutissarsiornermut, Nunalerinermullu Naalakkersuisoq:

Inatsisartunut ilaasortaq Hans Enoksen siunnersuuteqarpoq, KNAPK-p isumannaatsumik ingerlanissaa qularnaarumallugu nunatsinni aalisarnermit piniarnermillu nioqqutissiassanik tunisaqartartut tunisamik akiata nalingata 3 procentianik KNAPK-mut akiliisassassut.

Royal Greenland A/S-ip KNAPK-mut tunngaviusumik isumaqatigiissummik atorunnaarsitsinissaa tikillugu Royal Greenland A/S tunisinermi tamanit tunisat akiisa 1,25 procentiannik unitsitsisarpoq aalisartut piniartullu ataasiakkaat KNAPK-mi ilaasortaanermut akiliutaattut. Tunngaviusumik isumaqatigiissutip atorunnaarsinnerani Royal Greenland A/S-ip aalisartut piniartullu Royal Greenland A/S-imut tunisisartut tamaasa allaffigisimavai aalisartut piniartullu KNAPK-mut akiliutissaaminnik ilanngaatitsittaannarumasut allakkatigut tamanna uppernarsassagaat, tamatumalu kingorna Royal Greenland A/S-ip siunissami tunisinernit tamanit tunisat akiisa 1,25 procentiat ilanngaatigisassallugu.

Naalakkersuisut isumaqarput tamaaliornikkut pissutsit imaalissasut, KNAPK-mut imaluunnit soqutigisaqaqatigiiffimmut kattuffinnulluunniit suugaluartunut, ilaasortaanermut akiliuteqartarneq inuit arlalikkuutaat soqutigisaqaqatigiiffimmut imaluunniit kattuffimmut ilaasortaanissaannik piumassuseqarnerannut erseqqissumik takussutissaqalissasoq.

Tassunga atatillugu Naalakkersuisut erseqqissarusuppaattaaq sinerissami sumiiffinni arlalinni aalisartut peqatigiiffiinni nutaanik pilersitsiniarluni suliniartoqarmat soolu Qeqertarsuup Tunuani, tassani ilaatigut Ilulissani Raajarniat Peqatigiiffiat aalisariutaatileqatigiiffinnit 20-t missaanik ilaasortaaffigineqarluni.

Suliniutit taamaattut qularnanngitsumik piffissap ingerlanerani pilersartussaapput, Naalakkersuisut akuliuffigisinnaanngisaannik sunniuteqarfigerusunngisaannillu. Tamanna inatsimmi tunngaviusumi ' 78-ip nassatariinnarpaa, tassuuna innuttaasut inatsisinik uniuinngitsumik siunertalimmik peqatigiiffeqarnissaannut pisinnaatitaapput.

Naalakkersuisut qularutiginngilluinnarpaat aalisarnermik piniarnermillu tunisassiassanik pisisartut ilaasortaanermut akiliutinik kattuffimmut ataatsimut atiatigut taasamut iluaqutaasussamik ilan-ngaassisarnissaanik piumasaqarfiusumik inatsisiliornikkut soqutigisaqaqatigiiffimmik ataatsimik illuinnaasiortumik tapersersuinikkut Inatsisartut inatsimmi tunngaviusumi tunngavissaatinneqqartut qaangerujussuarlugit iliuuseqaraluttuartut imaluunnit iliuuseqassagaluartut.

Naalakkersuisut isumaqarputtaaq peqatigiiffimmut kattuffimmulluunniit aalajangersimasumut akiliutissap angissusissaa pillugu inatsisiliortoqartariaqanngitsoq. Ileqquuvoq ingerlatsinermut missingersuutit naapertorlugit akiliutissap angissusissaanik peqatigiiffik kattuffilluunniit ataatsimeersuarnermini aalajangiisarluni ingerlatsinermi missingersuutit siulersuisut isumaa malillugu ingerlatsinermut aningaasaliinermut, isumannaallisaanermut, sillimmatinut il.il. pisariaqartitanut ersersitsisut naapertorlugit.

Tamanna eqqaassanngikkaanni kattuffik sorleq inuussutissarsiortut allalluunniit soqutigisaviinik ingerlatsisuunersoq illuinnaasiunngitsumik toqqassallugu ajornakusoortorujussuussaaq.

Siuliini oqaasereriikkakka innersuussutigalugit Naalakkersuisut sinnerlugit inassutigissavara Inatsisartut siunnersuut itigartissagaat. Piffissaq iluatsillugu oqaatigissavara inussiarnersumik illuatungeriit, tassa KNAPK Royal Greenland-ilu inassagatsigit isumaqatigiinniaqqullugit, isumaqatigiinniarsareqqullugit, nalinginnaasumik isumaqatigiissutit pillugit aammalu Qaammarsaanermut Ilinniartitaanermullu Aningaasaateqarfik pillugu.

Kingullerlu pillugu, tassa Qaammarsaanermut Ilinniartitaanermullu Aningaasaateqarfimmut tunngasumik, taanna pillugu Naalakkersuisut piumassuseqartutut uani oqaatigissavara aqqutissueqataasallutik.

Lars Karl Jensen, Siumup:

Siumup pingaartippaa aalisartut piniartullu peqatigiiffitik kattuffitillu aqqutigalugit pitsaasumik sullinneqarnissaminnut siunnersorneqarnissaminullu periarfissaqartitaanissaat.

Siumumi siunertaraarput nunatsinni innuttaasut tamarmik assigiimmik naligiimillu sullinneqarnissaat, siunertarlu tamanna aamma nunatsinni kattuffinnut atuuttussatut isumaqarfigaarput.

Taamaattumik Hans Enoksen-imit siunnersuutigineqartumisut ilaasortaanngikkaluaruniluunnit kattuffimmut aalajangersimasumut akiliisitaasarnissaat Siumumiit naleqquttuusorinngilarput. Innuttaasoq kinaluunniit nammineq kajumissutsiminik peqatigiiffimmut kattuffimmulluunniit ilaasortaaffigerusutaminut ilaasortanngorsinnaanissaa kisianni innuttaasoq kattuffimmut ilaasortaangitsoq ilaasortaajumanngitsorluunniit pingitsaalillugu kattuffinnut aalajangersimasunut akiliisalernissaanik inatsisiliorsinnaanngilagut, tamanna inasisinut tunngaviusunut akerliussaaq.

Taamatut erseqqissaateqareerluta oqaatigerusupparput Siumumi ilisimagatsigu Kalaallit Nunatsinni Aalisartut Piniartullu Kattuffiat KNAPK tassaammat nunatsinni aalisartut piniartullu amerlanerpaartaasa ilaasortaaffigisaat.

Aamma ilisimavarput KNAPK Royal Greenland-illu akornanni tunisinerit tunisat akiisa procentiinik aalajangersimasunik KNAPK-mut nakkartitsisarneq tassaammat KNAPK-p allaffissornermi ingerlatsinermi uummataatut taaneqarsinnaasoq.

Aningaasat taakku assigiinngitsorpassuartigut aalisartunuinnaanngitsoq, inuiaqatigiinnulli suliniuteqarnermi iluaqutaasumik atorneqarput, soorlu isumaqatigiinniarnernut, aalisartunik piniartunillu siunnersuinernut, aalisartut piniartullu peqatigiiffiinnut ataasiakkaanut, pisortat kattuffiillu akornanni suleqatigiinnernut il.il.

Taamaattumik Siumumiit pingaartutut isigaarput KNAPK Qaammarsaanermut Ilinniartitaanermullu Aningaasateqarfiata innarlerneqarnani ingerlaannarnissaata aqqutissiuunneqarnissaa. Aamma ilisima-varput tamatuma nutaamik isumaqatigiinniutigineqarnissaa ingerlatseqatigiiffimmit KNAPK-mit isumaqatiginiarneqartartumit siunnersuutigineqarsimammat.

Periarfissarlu tamanna aalisartut piniartullu eqqarsaatigalugit KNAPK-mut iluatinnartutut isigaarput. Isumaqatigiinngissutit pillugit KNAPK aamma Royal Greenland matumuuna inussiarnermik kajumissaarusuppagut isumaqatigiinniaqqinnerit aallarnisarneqaqqinniissaat torersumillu inuiaqatigiittut inuiaqatigiinnullu iluaqutissamik aaqqiissuteqaqqullugit.

Suleqatigiinnermi tunngavigalugu nunatta siunissaa sanarfisariaqarparput.

Taamatut oqaaseqarluta Siumumiit Naalakkersuisunut kaammattuutigerusupparput KNAPK Qaammarsaanermut Ilinniartitaanermullu Aningaasateqarfiata ingerlaavartuunissaa qulakkeerniarlu Naalakker-suisut suleqataaniaqqullugit, tamatumani ilanngullugu tunitseveqarfiit aalisakkanik pisiortornermik ingerlataqartut tamaasa eqqarsaatigalugit ilaasortat KNAPK-mut akiliutaasa aammalu Qaammarsaanermut Ilinniartitaanermullu Aningaasateqarfimmut nakkartartussat isumannaarneqarnissaasa aqqutissiuunneqarnissaat isumaqatigiissutit aqqutigalugit pisariaqartoq.

Taamatut oqaaseqarluta siunnersuutigineqartoq ingerlatseqatigiiffiup kattuffiullu akornanni aaqqiivigineqarsinnaasutut Siumumiit isumaqarfigaarput, taamaattumillu aalajangiiffigisassatut siunnersuummut isumaqataannginnerput matumuuna oqaatigissavarput.

Sivert K. Heilmann, Atassutip oqaaseqartua:

Qujanaq. Inatsisartunut ilaasortap Hans Enoksen-ip Aalisartut Piniartullu Kattuffiata KNAPK-p isumannaatsumik ingerlanissaa qularnaarlugu aaqqiivigineqarnissaanik imaqartumik Inatsisartuni oqaluuuserisassanngortitsinera Atassummiit paasilluarsinnaavarput, imatullu oqaaseqaateqassalluta. Aallaqqaamut Atassummiit assut ajuusaarnartutut isigaarput Royal Greenland A/S Aalisartut Piniartullu Kattuffiannik inuiaqatigiinnut taama pingaaruteqartigisumik isumaqatigiissuteqarnermik unitsitsisoqarmat.

Siunnersuuteqartoq Atassummiit isumaqatigaarput oqarmat ukiuni makkunani aalisartut piniartullu inuuniarnermikkut ajornartorsiuteqarnerat annikigisassaanngitsoq, naak aamma ukiuni kingullerni assigiinngitsutigut aalisartut piniartullu atugaat politikkikkut oqilisaaffigineqartaraluartut.

Atassummiit Royal Greenland-ip KNAPK-llu ullumikkut akunnerminni pissuserisartagaat naalakkersuinikkut akulerussorfissatut aqqutissatullu isiginngilagut, kisianni Royal Greenland-ip suliffeqarfissui Namminersornerullutik Oqartussanit tamakkiisumik pigineqartut aktieselskabitullu ingerlanneqaraluartut aammalu Royal Greenland akisussaassunik siulersuisoqarluni aqutsisoqaraluartoq, pisariaqalersarpoq equngasumi ingerlasoqalersillugu politikkikkut aqqutissanik pitsaanerusorisanik tikkuartuissalluni. KNAPK kattuffiuvoq piniartut aalisartullu pinngitsoorsinnaangisaat.

Royal Greenland KNAPK-llu ataatsimoorlutik soqutigisariaqarpaat peqatigiillutik tunisassiassanik akilersueriaatsimik pilersitsissallutik, tunisassianut pitsaasunut akigissaartitsisumik.

Taamaattumik Atassut illuatungeriinnut kajumissaaruteqarpoq imminut nassaariniaqqullugit, imminnullu paaseqatigiinermikkut ullumikkut pisut ajuusaarnartut oqaloqatigissuutigeqqullugit, tamatumani aaqqiinissaq pisariaqalermat.

Suleriaatsinik sunilluunniit eqaallisaajuarnissaq avaqqunneqarsinnaanngilaq, illuatungeriilli iminnut nassaarisinnaanngippata Atassummiit sakkortuumik kaammattuutigissavarput piginnittut sinnerlugit Naalakkersuisut tamanut naammaginartumik angusaqarnissaq siunertaralugu akuliuteqqullugit. Inatsisartuni ilaasortap Hans Enoksens-ip siunnersuuteqarnermini oqaatigaa nunatsinni aalisarnikkut piniarnikkullu nunatsinni pisisartut pisiamik akiata tapeq, tapeqarpatalu tapiata nalinga 3 procentimik tamatigut Kattuffimmut nakkartitsisoqartalissasoq, Royal Greenland-iuppat imaluunniit namminersortuuppat.

Suliassaq taanna Kattuffiup isumaqatigiinniarnikkut anguniagassaattut Atassummi isumaqarfigaarput. Apeqqutit taamaattut isumaqatigiinniarnikkut anguniagassaammata.

Atassutip arajutsisimanngilaa kattuffiit peqatigiiffiillu allat aalisarnermik ingerlataqartut, pingaartumillu KNAPK-p suaartaatigiuarmatigit ilaasortamik atugaasa pitsanngorsaaffigiuarneqarnissaat, soorlu aalisakkat akiisa qaffasinnerunissaannut tunngasut aammalu Inatsisartuni tusarniaannermi suliakkiutaasartorpassuit kiisalu ilaasortamik saaffiginnissuterpassui aammalu sulisuminnik amikkisaalertarnerat aningaasaqarniarnikkullu aporfisaqartarnerat arajutsisimanngilarput.

Taamaattumik Atassummiit pingaarteqaarput kattuffeqarneq saneqqunneqarsinnaanngitsoq aammalu suliniaqatigiiffiit allat peqatigiillutik imminnut nassaariniarnissaat pingaarluinnartutut isigaarput.

Arajutsisimanngilarput naalagaaffimmit tamatumalu kingorna Namminersorullutik Oqartussanit pigineqartunut suliffissuarnut aalisartut piniartullu tulaassuuinermikkut inuiaqatigiinnut suliffissaqartitsinikkut aningaasarsiornikkullu pingaaruteqarluinnartumik napatitsiuarsimanerat. Ullumikkummi aalisartut piniartullu peqatigiiffitik kattuffitsillu napatippaat tunisamikkut ilanngaatsittarnermikkut.

Ilumoorpoq Royal Greenland A/S-ip tunngaviusumik isumaqatigiissutit KNAPK-mik atorunnaarsinniarmagit. Royal Greenland A/S aalisartut piniartullu Royal Greenland A/S-imiit tunisisartut tamaasa allaffigisimavai kiisalu ilanngaatsitaannarumasut allakkatigut nalunaarffigisimallugit.

Atassumiit oqaatigissavarput illuinnaasiunngitsumik ingerlatitsinissaq assut pingaartitarigatsigu, siuliinnilu oqaatiqeriikkagut aallaavigalugit inassutigissavarput siunnersuut itigartiinnarneqassan-ngitsoq, aallaavigalugulu Inatsisartut Naalakkersuisunut piumasarissagaat Royal Greenland-imit piginnittut sinniisui piumaffigineqassasut ajornartorsiutit qaangerniarlugit iliuuseqartoqassasoq.

Tamatta nalunngilarput KNAPK aamma Royal Greenland nunatsinni aalisarnerup ingerlanneqarnerani pinngitsoorneqarsinnaanngitsut, aaqqiissoqarnissaannilli Inatsisartut piumasaqarnissaat pissusissamisoortoq.

Atassummiit naatsorsuutigaarput Naalakkersuisut piffissami qanittumi aaqqiisoqarnissaa anguniarlugu suleqataassasut upernaamullu ataatsimiinnissami nassuiaateqassasut. Qujanaq.

Johan Lund Olsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Inuit Ataqatigiit Inatsisartunut ilaasortap Hans Enoksen-ip siunnersuutigisaa sukumiilluinnartumik eqqartorsimavarput, siunnersuummi apeqqutinik tunngaviusumik aamma isummerfigisariaqakkanik ilaqartiterpoq, soorlu peqatigiiffiit kattuffiillu namminneq iluminni aaqqinniagassaattut isikkoqartitertunut pisortat qinikkatik aqqutigalugit qanoq annertutigisumik kalluussimatinneqarnissaannut tunngassuteqartunik kiisalu isumaqatiginninniutigineqartussanut qinikkat qanoq inissisimasariaqarnerannut aamma tunngassuteqartunik. Taamatuttaaq Naalakkersuisut akissuteqaamminni oqarnerattut Inatsimmi tunngaviusumi aalajangersakkat Inuit Ataqatigiit nalilersuiniarnitsinni soorunami aamma qissimigaanngitsoorsimanngilavut.

Siullermilli oqaatiginngitsoorusunngilarput eqqumiigilaanngitsuunnginnatsigu siunner-suuteqartup matumani oqaluuserisassanngortitsinermini anguniagai, tassalu aamma kattuffimmut ataatsimut tunngassuteqarluinnartut, sooq Inatsisartuni immikkut oqaluuserissanerivut paasiumanaatsikkatsigu.

Inuit Ataqatiimmi isumarput malillugu aamma imaappoq; siunnersuuteqartumit saqqummiunniarneqartut allakkatigut akissuteqarfigineqarsinaalluareermata aammalu Inatsisiliortut tungaanniit peqatigiiffiit, kattuffiit assigisaallu ataasiakkaarlugit pisortanit immikkut qanoq pineqarnissaat qanorlu kissumiarneqarnissaat qangaaniilli Inatsisartut toqqaannartumik akuleruffigissallugit ileqqorisimanngisaannaratsigu, pingaartumik aamma illuatungeriit isumaqatiginninniarnerisa nalaanni.

Taamaattorli imaattunik oqaaseqassaagut:

Inuit Ataqatigiit pingaartipparput pisariaqartilluinnarlugulumi Nunatsinni aalisartut piniartullu inuiaqatigiinni aamma nukittuumik inissisimanissaat. Tamanna pisariaqarpoq aalisartut piniartullu soqutigisaat tutsuiginartumik pitsaanerpaamillu kinguneqartumik aamma Naalakkersuisunut, Inatsisartunut, Royal Greenland-imut, Polar Seafood-imut nunanilu allani uumasunik illersuiniaqatigiinnut allarpassuarnullumi tunngatillugu, nipaat kissaataallu illersorneqassappata.

Oqaluuserisaq manna Royal Greenland-ip aalisartut piniartullu kattuffiannut isumaqatigiissutinik tamanit 1. juli 1998 aallarnerfigalugu atorunnaarsitsiniarnerannik ilisimaneqareersutut aallaaveqarpoq, tamanna tamatta nalunngilarput. Taamaattorli aamma ilisimaqqissaartariaqarparput aalisarnermi pissutsit maani Nunatsinniinnanngitsoq kisiannili nunani allani aalisarnikkut aamma niuerniaqatigiiffigisatsinni, pingaartumik ukiuni kingullerni aamma allanngoriartupiloorsimammata, aalisarnermik soqutigisallit kikkulluunniit aamma naleqqussartuartariaqarnerannik aamma piumasaqartumik.

Tamanna soorunami Royal Greenland-imut kiisalu Kalaallit Nunaanni Aalisartut Piniartullu Kattuffiannut aamma attuumassuteqarpoq, taamaattumik tamanna aamma eqqaamaqqissaassagatsigu Inuit Ataqatigiinniit tikkuanngitsuussanngilarput.

Eqqaamaniagassarli pingaaruteqarluinnartoq aamma tassaavoq Royal Greenland A/S tassaammat suliffeqarfissuaq, nunarsuarmi aalisakkanik tunisassiornermik tuniniaanermillu ingerlatsivissuaq suliffeqarfinnut taamaaqataanut annernut aamma ilaasoq.

Taamaattorli, naak Royal Greenland-ip aalisartut piniartullu kattuffiannut isumaqatigiissumminik tamanik atorunnaarsitsiniarluni periuserisaa pakatsinarsinnaasutut isumaqarfigineqarsinnaagaluartoq, pisoq piffissami aggersumi aalisartut piniartullu tungaannit nukillaarsaatitut isiginiarneqarani, paarlattuanik Inuit Ataqatigiit isumaqarfigivarput aalisarnermik piniarnermillu inuussutissarsiuteqartut - KNAPK-miippata, 79-eriutiliuppata allatigulluunniit aalisarnermik inuussutissarsiuteqarneq attuumassuteqarfigippassuk - nukittunerusunngornissaannut periarfissaq manna aamma atorluarniarumaaraat.

Taamaalinngikkunimmi illuatungerisaq nukittunerulernissaanut aqqutissiuutiinnarneqassaaq aalisartut piniartullu kattuffeqarnermikkut suli sanngiinnerulernissaannik aamma kinguneqaratarsinnaasumik. Taamaattumik aalisarnermik piniarnermillu inuussutissarsiuteqartut, soqutigisatik aallaavigalugit immikkoortortalersoraluarlutik, nukitik tamaasa maannakkut ataatsimoortittariaqalermatigit Inuit Ataqatigiit sakkortuumik kaammattuutigissavarput.

Tamannali siunnersuuteqartup siunnersuutigisaatut anguneqarsinnaasutut Inuit Ataqatigiit isumaqarfiginngilarput Naalakkersuisut akissuteqarlutik tunngavilersuutigisaannik aamma isumaqarluta.

Taamaattorli ukiuni kingullerni Inuit Ataqatigiit tungaanniit siunnersuutigisarsimasatsitut isumaqarpugut, KNAPK pisortanit aamma tapiissuteqarfigineqarsinnaasariaqartoq Aningaasanut Inatsit aqqutigalugu, soorlu peqatigiiffippassuit, kattuffiit allallumi taamatut pineqartartut, pingaartumik KNAPK-p nunat tamalaat akornanni suleqataanikkut pinngitsooratik peqataaffigisariaqagaanni, pingaartumik piniartut soqutigisaat aamma illersorniarumallugit.

Royal Greenland A/S ilisimasatsitut, aalisartut piniartullu KNAPK-mut akiliutissaminnik ilanngaatitittaannarumasut maannakkut allaffigereersimalerpaat. Inuit Ataqatigiinniit neqeroorutigineqartoq tamanna iluatikkupparput, Kattuffiummi peqatigiiffitik, KNAPP-eeqarfiit qanimut suleqatigilluarlugit aqqutigalugillu atsiortitsiortornerit ingerlalluarsinnaareerpaat, neqeroorutigineqartorlu taamaattoq itigartivinneqassagaluarpat assut ajuusaarnartuutissagatsigu, taamaattumimmi Royal Greenland-imit neqerooruteqartoqaqqinnissaa naatsorsuutigisinnaagunanngilarput.

KNAPK maannakkut piffissamilu aggersumi nukittussutsini illuatungerisaminut takutittussanngorpaa. Inuit Ataqatigiit neriutigivarput KNAPK-p siuliani oqaatigeriikkatsituut aalisarnermik ingerlatsinermi pissutsit allanngoriartupiloorsimanerat aamma eqqaamallugu, periarfissaq manna aamma atorniarumaaraat Kattuffeqartariaqarnerup pissutsinut tamakkununnga allanngorsimasunut aamma naleqqussartuartariaqarnera.

Minnerunngitsumilli neriutigiinnarnagu aamma kaammattuutigissavarput KNAPK-p periarfissaq manna nukittunerulernissaminut aamma atorluarumaaraa, assersuutigalugu Qeqertarsuup tunuani raajarnianik allanillu KNAPK-p iluani avataaniluunniit immikkut soqutigisalinnut qanimut oqaloqatiginnilernissaminut, pingaarnertut anguniarlugu aalisartut piniartullu akornanni maannakkut avissaartuutilerneq illuatungilerneqarsinnaaqqullugu.

Avissaartuutilernissaq piffissaanngilaq, peqatigiinnermi nukiuvoq peqatigiiffeqarnikkullu Kattuffissuaqarnissaq nukittuunngortitsisarpoq. Taamaattumik aalisartut piniartullu, raajarniartuugunik, qaleralinniartuugunik, saattuarniartuugunik, piniarnerinnavimmik ingerlataqartuugunik, takorloorparput soqutigisaqaqatiikkaarlutik imminnnulli ataqatigiillutik Kattuffissuaqalerlutik illersoqatigissinnaallutilli nutaamik aaqqissuussiffigineqarsinnaasut.

Taamatullu oqaaseqareerluta tunngaviusumik oqaluuserisassamut uunga Naalakkersuisutuulli isumaqarluta Inuit Ataqatigiit neriutigivarput aalisarnermik piniarnermillu inuussutissarsiuteqartut tamarmik agguluttuinnaratik periarfissaq manna atorluarniarumaaraat. Qularutiginngilarpummi namminneq iliuuseqarsinnaammata, apeqqutaaginnalerporli piumassuseq.

Bjarne Kreutzmann, Akulliit Partiiat:

Akulliit Partiaata assut pingaartippaa nunatsinni kattuffiit ingerlalluarnissaat, minnerunngitrsumik kattuffiit inuiaqatigiinnut pingaaruteqarluinnartuugaangata, soorlumi aamma KNAPK nunatsinnut taamatut atuuttoq.

Kisianni Akulliit Partiiata KNAPK kattuffiilluunniit allat ingerlalluarnissaanik kissaalluartigigaluarpagit, una ilumoortoq saneqqutiinnarneqarsinnaanngilaq, tassa issuaavunga: Naalakkersuisut qularutiginngilluinnarpaat aalisarnermik piniarnermillu tunisassiassanik pisisartut ilaasortaanermut akiliutinik kattuffimmut ataatsimut atiatigut taasamut iluaqutaasussamik ilanngaassisarnissaanik piumasaqarfiusumik inatsisiliornikkut soqutigisaqaqatigiiffimmik ataatsimik illuinnaasiortumik tapersersuissagaluarunik Inatsisartut inatsimmi tunngaviusumi, tassa Grundlovemik, tunngavissaatinneqqartut qaangerujussuarlugit iliuuseqassagaluttuartut. Issuaaneq naavoq.

Itigartsinissamik Naalakkersuisut inassutaanut tapersersuinissamut tunngavissamik pitsaanerusumik imaaliinnarlunga nassaarsinnaannginnama, taamatut issuaallunga Naalakkersuisut inassutaanut tapersersuinera nalunaarutigaara.

Anthon Frederiksen, Kattuseqatigiit:

Inatsisartunut ilaasortat Hans Enoksen-ip siunnersuutaa tunngaviatigut isumaqatigilluinnarpara, tassami suliffeqarfissuit Namminersornerullutik Oqartussanit pigineqartut namminersortunit isaassalerlugu ipioraatitsinerat aammalu maannakkut Royal Greenland-ip aalisartut piniartullu kattuffiannik suujunnaarsitseriaraluarnerat akuersaarneqarsinnaanngilluinnarmat.

Inatsisartunut ilaasortap Hans Enoksen-ip ilumoornera ilaatigut ugguuna taperserniarpra, tassa imatut oqarami: Piginneqatigiiffissuit naalagaaniapilunnerat ataasimoorlutaluunniit akiorsinnaajunnaassavarput kisermaasineq tunngavigalugu ingerlatsineq akuersaartuarneqassappat, taamaattumik pissusipalaat taamaattut Namminesornerullutik Oqartussat suliffeqarfiutaanni iliuuserineqartartut Inatsisartuni suliffissuit sinniisoqarfiisa ilaasortaatitaat aqqutigalugit unitsinneqarnissaat, imaluunniit pinngittoortinneqarnissaa inassutigisariqarpoq, aammalu isumaqarpunga Inatsisartut Royal Greenland-imi sinniisuutitaasa pissutsit maannamut annerusumik akuleruffiginerullugillu KNAPK-lu paaseqatiginerullugu aaqqiinniartoqarsimasariaqaraluartoq.

Ussernartorsiornaraluarpoq peqatigiiffeqarnermut kattuffeqarnermullu tunngasut annerusumik oqaaseqarfigissallugit, kisianni isumaqarpunga Inatsisartut peqatigiiffeqarnermut kattuffeqarnermullu tunngasut akuleruffiginissaat tulluartuunngittoq, tassami Inatsisartut peqatigiiffeqarnermut kattuffeqarnermullu tunngasunut akuleruttalissagaluarpata peqatigiiffeqarnerup kattuffeqarnerullu kiffaanngissuseqartimik nammineersinnaassuseqartumillu ingerlanerat akornusiinnarneqarsinnaannera aarleqqutigisariaqarmat.

Taamaattoq partiit oqaaseqartui aamma soorunami ataasiakkaarlugit oqaaseqarfigilaarusuppakka. Siumuminngaanniit oqaaseqartup Lars Karl Jensen-ip inassutigivaa Naalakkersuisut KNAPK Qaammarsaanermut Ilinniartitaanermullu Aningaasaateqarfiata ingerlaqqissinnaanneranik aqqutissiuussineq Naalakkersuisut peqataaffigissagaat, soorlu SIK-mi aamma taamatut aaqqissuussisoqarsimasoq, taamatut paasivara ilusilimmik siunertaqartoqartoq. Aammalu Siumup oqaaseqartuata isumaqatigiissuteqarnissaq kaammattuutigivaa. Aammalu oqareernittut aamma partiip Siumup siunnersuut taamatut isikkoqartillugu itigartikkaa, ersarissumik paasillugu. Atassummiit aamma pissutsit kattuffinnut tunngasut imaaliinnarluni akuleruuffiginissaat mianeraat. Naalakkersuisullu piumasaqarfigalugit naapisitseriaanermik aamma naapisitsiniaanissaq isumageqqullugu. Aammali paasiuminaatsilarlugu siunnersuut itigartiinarneqarsinnangitsoq, tassa siunnersuutigineqarpoq 3 %-mik kattufimmut tunisartut tamarmik akiliisalissasut. Tassa imatut paasissavara, Atassummut ujartulaassavara ilumut 3%-mik tunisisartut tamarmik akiliisarnissaannik siunnersuut tapersersorneraat. Inuit Ataqatigiit aamma allatuulli imaluunniit Siumukkormiutuulli imaalitsiaannaq akuleruffiginissaa mianersuuppaat aammalu piumanngilaat. Taamaatumillumi nukittorsarnissamik kattufimmik kissaateqarluni. Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuata aamma oqaatigivaa kattuffik assigiingitsutigut tapiiffigineqarsinnaasariaqartoq. Ilaatigut taallugu nunat tamalaat akornanni suleqataanikkut pingitsooratik peqataaffigisariaqagaanni, pingaartumik piniartut soqutigisaat aammalu illersorsinnajumallugit periarfissinneqarnissaat aningaaasatigut angalanikkulluunnit tapiifigineqarsinnaaneri, taanna paasivara. Tassa oqaatigissavara tunngatillugu taanna ingerlatilereernikuummat aammalu assersuutitut taasinnaallugu IWC-p ataatsimeersuarnerani, ukiaq Monaco-mi KNAPK-p peqataatsitaanik naalakkersuisut finanslovimi immikkoortitat ilaatigut aqqutigalugit akilussisimammata aammalu neqeroorfigisimavavut kattuffik imaluunnnit KNAPK neqeroorfigisimavarput ukiaq aamma Canadami puisit pillugit ataatsimeersuarnermi peqataasinnaanerat aammalu ukiaq Canadami qilalukkat pillugit ataatsimeeqqatigiinnermi akiliunnissaannut. Kisianni ajoraluartumik tamanna periaarfissaqarsimanngikkaat paasivara. Tassa kisianni maannakkut taamatut akiliussisarneq ingerlalereerpoq. Akulliit Partiiata Naalakkersuisut oqaaseqaataat taperseraat paasivara. Kisiannili Kattusseqatigiit tunngaviusumik isumaqatigaat siunnersuuteqartoq paasillugu aamma. Aammali illuatungaatsigut oqarluni Inatsisartut kattuffeqarnikkut peqatigiiffeqarnikkullu akulerunissaat tunuarsimaarfigisariaqartoq. Taamatut oqareerlunga ujartulaassavara Atassutip ersarissumik oqaaseqarnissaa, tassami siunnersuuteqartup itigartiinnarneqarsinnaangitsoq. Tassunga qanoq isumaqarnersut paaserusussavara.

Bjarne Kreutzmann, Akulliit Partiiat:

Naalakkersuisoq qutsavigissavara oqaaseqaatinnut paasinninneranut. Unali oqaaseqarfigilaagiinarniarlugu oqaluttut ilaannut, tassa IA-mit oqaaseqarfigineqartoq tapersersorluinnarakku. Tassa sooq apeqqutigineqarmat apeqqutigineqarmallusooq sooq oqaluuserisassanngortinneqarsimava. Isumaqarpunga oqaluuserisassat taamaattut unitsinneqarsimasinnaasariaqaraluartut, uani kisiat eqqarsaatigaara, tassa uani inatsisip tunngaviuaup kalluarneqarnera tunngavigalugu allakkatigulluunniit akissuteqarfigineqarsimasariaqaraluartutut isigigakku. Unali allaalluinnarpoq. Unalu allaalluinnartutut isigaara, tassa apeqqut taanna imaluunnit oqaluuserisassaq taanna allakkoorlugu oqallisigineqarsinnaasariaqaraluarmat.

Lars Karl Jensen, Siumut:

Aap, uani Aalisarnermut Naalakkersuisumut ersarissassavara SIK taannginnatsigu Siumup tungaannin-ngaanniit. Tassani aaqqissuussineq ersarissumik ilisimasaqarfiginngilara uanga, kisianni periarfissaassappat soorunimi Naalakkersuisut misissorsinnaavaat kattufiimmut atorneqarsinnaanersoq. Siumumi oqaaseqarnitsinni innersuussutigisagut tassa ilaasortat akiliutaannik qanoq iliuseqarnikkut kattuffimmut apissiisarnissap aaqqiissuteqarfigineqarnissaa Naalakkersuisunut sunniuteqarfiginiaqquvarput. Tassani eqqarsaatigalugu maannakkumut Royal Greenlandi KNAPK-p isumaqatigineqarfigineratigut isumaqatigiissut atorallarmat, taamatut periuseqartumik aaqqissuussaqarsimavoq, kattuffiup aningaasalersorneranut pingaaruteqaqisumik. Kisiannili uani eqqarsaatigivarput, aalisakkanik tunitsiviusinnaasut allat ammaakkiartuaarneqarnerat ilutigalugu pisisinnaanerallu Naalakkersuisuninngaaniit akuersissutaagaanngat aamma qullakkerniarneqartassasoq isumaqatigiissuteqarfiginiqarsinnaanera Naalakkersuisuninngaaniingitsoq, ksianni KNAPK-p imaluunniit allat ingerlatsisup ilaasortaminik akiliutaanik taanna nioqqutissiortoq tigooraasinnaalissasoq. Taamaalillutillu aningaasat akiliutigineqartut kattuffimmut ikisassat apisinneqartarnissaat qulakkerneqassasoq. Tulluassanngilarmi Siumup isaanninngaannit isigalugu suliffeqarfik, uagut nammineq ingerlatitsitutut oqaatigisinnaasarput, kisiat taammatut piumasaqarfigissallugu. Isumaqarpugut tulluartuussasoq aamma aalisagarsiniarnermik ingerlataqartut, soorlu Polar Seafood aamma taamatut piumaffigineqarsinnaanera Naalakkersuisuninngaaniit aqqutissiunneqassappat.

Siverth K Heilmann, Atassut:

Qujanaq. Naalakkersuisunut ilaasortap Atassut sinnerlugu saqqummiutaani erseqqissaateqarfigilaaqummanga aamma taammaliussaanga. Soorunami siullermik oqaatigisinnaavara aamma una siunnersuut pillugu oqartoqarsinnaagaluarpoq, soormiuna una allakkatigut akiinnnarneqarsimanngitsoq. Aamma ima oqartoqarsinnaavoq, Naalakkersuisut sooruna Hans Enoksen 3%-mik oqariartuuteqarnera itigartikkaat. Isumaqarpunga tassani massakkut ilangaatigiittarnermi 1,25%-mik aaqqissuussineq massakkut kingunerisassaa ulorianaqutaalu Hans Enoksenip erseqqiivissumik tikkuartorai. Aammalu kattuffittut ingerlaannassappat uagut politikkikkut ”akuliussorfiginngikkaluarlugu”, kisianni itigartitsiinnartoqarani Naalakkersuisunik nallilersuilluartoqarnissaa taanna pingaartikkipput. Oqaatigisinnaasat ussernartorsiunnaraluarpoq oqaasissarpassuit sorparujussuit tikinneqarsinnaasut. Kisianni siunnersuuteqartoq soorunami tunngavilersorluarsimagaangata aamma erseqqissumik akineqarsinnaasarput. Aammalu uagut oqarpugut Naalakkersuisunut itigartitsiinnarani nalilersuilluartoqarnissaa pingaartikkipput. Massakkut akisinnaangikkaluaraanni taava kingusinnerusukkut aamma aalisarneq pillugu oqallittoqartussaanera Naalakkersuisunut ilaasortap ilisimasitsissutiginikuuvaa. Aalisarnermilu ingerlataqartut assigiingitsut aamma oqallinnissaat pisariaqarluinnarpoq. Massakkut itigartitsereeraanni kingusinnerusukkut uterfigeqqinneqarsinnaapput, nalilersuilluarnerit aallaavigalugit.

Hans Enoksen, siunnersuuteqartoq, Siumut:

Tassa ajuusarnaarpoq siunnersuutiga itigartinneqarmat aamma malugisinnaavara partiit amerlanerpaat illersunngikkaat. Ilaatigut oqaluttoqarluni kattufffit allallu kissumiarneqarsinnaangillat. Aap, taanna ilumoorpoq, kialuunniit assortorsinnaangilaa. Kisianni eqqaamassajunnarsivarsi aamma ilissi SIK aningaasaataarutillarmat 80-kkut ingerlaneranni. Annaasiniarnermi Naalakkersuisut Inatsisartullu annertoorujussuarmik oqallipput. Taavalu eqqaamanerlunngikkukku taamani 22 milliuunit atorlugit SIK annaaneqarluni. Pissutigalugugooq sulisartut kattuffeqartariaqarmata. Innuttaasut illersorneqartariaqarmata. Aamma uanga isumaqarpunga tupinnanngilluinnartoq, aalisartut piniartullu taamatut aamma illersorneqassappata maani saqqummiussissaguma. Soorunami inatsisitigut aporfissaqassaguni aporfissaqassaaq. Kisianni inatsisit naassaanngitsumut atuutsinneqarneq nalunngilagut. Arlalippassuariarluta iniimi maani inatsisinik allanngortitserisarpugut, naleqqussaalluta.

Aamma piumassuseqarutta taamaaliorsinnaagaluarpugut. KNAPK-mut ilaasortaangitsorpassuit inuiaqatigiinni sullinnneqartarput KNAPK aqutigalugu, tassuunalu annertuumik nersussavakka aalisartut piniartullu peqatigiiffiat kiffartuussilluarmat. Kattuffik unittuussagaluarpat kingunissai ilaatigut oqitsuinnaannavianngillat, taanna uanga takorloorsinnaavara. Inuiaqatigiit ingerlatitaanneranni peqqussutissat inatsisiliassat, pisuussutit uummassusillit eqqarsaatigalugit, atuutsinneqartussat annertoorujussuarmik kattuffimmut suliakkersuutigineqartarput. Taava kattuffik unittuusagaluarpat kikkut tassani sulisinneqalissappat. Soorunami inatsisartut inatsisiliortussaapput kommunit suleqatigalugit, kisianni innuttaasut qanimut suleqataatinneqanngippata suulluunniit peqqussutit iluatsinnavianngillat. Soorunami APK-kkut raajarniarnermi aperineqarsinnaapput, raajarniartut peqatigiiffiat raajarniarnermi aperineqassappat, allani aperineqarsinnaangillat.

Umimmanniartoqarniarpat tuttunniartoqarniarpat, tikaagulliit allallu pinngitsoorani KNAPK isumasiorneqartussaavoq. Kisianni neriunngiqaanga KNAPK unittuussasoq. Suliffissarpassuit inuiannut aalisartut piniartullu tunniuttarsimavaat. Massakullu assorujussuaq paasiuminaatsipara taamatut ajornartorsiorneranni annerusumik uagut inatsisartut piumassuseqannginnatta ikiuunissatsinnut. Soorunami kattuffik nammineersinnaasoq tamatta ataqqivarput, kisianni aamma pisariaqalertarpoq nammineersinnaagaluartut ikiorneqarsinnaanissaat. Ilatigut oqaluttoqarpoq, sooruna oqaluuserisassaq maanga anngunneqarsimasoq. Inuiaqatigiit iluanni paaserusunneqarpoq, pissanngatigineqarpoq, aalisartunik piniartunillu qanoruna pisoqartoq. Qanormi taava inatsisartut ataatsimiilerunik taakku akerleriissuteqartut iliuseqarfigissavaat. Massakkut tusarnaarput. Taannalu pissutigalugu isumaqarpunga tupinnartuungilluinnartoq KNAPK-mut tunngasut maani saqqummiunneqassappata.

Aamma innuttaasut pissakinnerusunik taasartakkavut illersorneqarnissaat uanga pingaartilluinnartuuvara. Taamaammat allat qanorluunniit oqalukkaluarpata, sooruna taamaaliortutit, sooruna taamak sianiitsigisumik iliortutit uanga uniffiginavianngilakka. Takusinnaasakka malillugit ajornartorsiortoqarpoq. Uggornarpoq aqaguagu qinersisoqartussaanngimmat, taava takkiisumik tupinnaannartumik pilerngutiinnarluta tapersuineq maani takutissagaluaratsigu. Qujanaq.

Johan Lund Olsen, Inuit Ataqatigiit:

Ja, naatsunnguamik pingaartumik kingullermik oqaaseqartumut, tassa siunnersuuteqarsimasumut Hans Enoksenimut. Una aamma naqqiutigilaartariaqarpoq. Tassa oqaatigimmagu SIK 80-kkunni nakkaatuulermat ikiorneqarsinnaasimappat taava sooq maannakkut taammaliorsinnaasimanngilagut, KNAPK eqqarsaatigalugu imaluunniit taammaaliorsinnaanngilagut. Ila assigiinngissutigivaa A-karsip illuutai taamani pisortanit pisiarineqarput. Taakkulu maannakkut pisortat illuutigivai ilai INI A/S-p allaffeqarfigivaa allallu allatut aamma pisortanit atorneqarlutik. Aningaasat taakkua pisortat A-karsip illuutaannik pisiaqarniarlutik akiliutigisaat SIK-mut tunngillat.SIK-mut tutsinneqanngillat. Tassa SIK imaluunniit akiitsunut, tassa sanatitsisunut, taakkua akiliutigineqartussaammata.

Taammattumik taanna assersuussiniarneq 1980-kkunni pisimasumut taanna naleqqutinngivippoq. Taava aamma una isumaqarpunga pingaaruteqartorujussuaq aamma eqqaamasariaqaripput. Aamma taanna saqqummiussinitsinni tassa oqaatigereerparput. Aamma eqqaamasariaqaripput aamma taanna saqqummiussinitsinni tassa oqaatigereerparput. Isumaqatigiinniarnerit ingerlanniarneqartut aammalu ingerlasut inatsisartuninngaanniit, maani oqaluttarfimminngaanniit akuleruffiginaveersaaqissaartaratsigit. Taanna pissuseq, periuseq, qimassagaluarutsigu isumaqatigiinniartoqarnerit tamaaviisa, soorlu ilinniartitsisut, nakorsat pisortanik isumaqatigiinnialeraangata oqaluttarfik manna atortualissavarput aamma maani isumaqatigiinniaqattaalerluta. Akuerinikuuvavut isumaqatigiinniarsinnaasutut, kattuffeqartitermata aammalu pisortat, tassa inatsisartut sinnerlugit naalakkersuisut taakkuummata aamma isumaqatigiinniartussat.

Kisiannili uani apequummi isumaqatigiinniartussat tassaapput illuatungaatigut KNAPK taavalu illuatungaanni Royal Greenland. Taanna imaaliallaannaq inatsisartuninngaanniit isumaqatigiinniarnissaq akulerussuuffigisinnaangilarput.

Paaviaaraq Heilmann, Aalisarnermut, Piniarnermut, Inuussutissarsiornermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoq:

Qujanaq. Siumut oqaaseqartua Lars Karl Jensen tunitsiviit allat akiliutit kattuffimmut aamma ikiuuttarsinnaanerinut aqqutissioqataanissarput inassutigivaa, Siumup oqaaseqartuata. Nalunngilara tamanna pisareersoq, taanna ajornartorsiutissatut naatsorsuutiginngilara inissisimasoq. Tassami kattuffiup taavalu tunitsiviup akornganni isumatigiissutitut aaqqinneqarsinnaassammat aamma aqqinneqarsinnaasarnikuummat. Taanna amma uanga nalunngilluarakku. Atassumminngaanniit Siverth K Heilmannip apeqqutigivaa sooq Nalakkersuisut 3 %-mik itigartitsippat. Isumaqarpunga Naalakkersuisut akissutitsinni ersarissumik oqartugut, inuit kattuffimmut aalajangersimasumut ilaasortaanissaat imaluunniit ilaasortaajumanngitsut aammalu innersuussilluta tunngaviusumik inatsit, Kunngeqarfiup Danmarkip naalagaaffiata, tunngaviusumik inatsisaa, inatsisaanni & 78-i aamma uagutsinnut atuuttoq, taanna tunngavigalugu taamatut akulerunnissarput piumasimanngilarput. Tamannalu amerlanerussuteqarluartut taanna ilalerneqarpoq. Ikiuusiinnaanerput oqaatigaarput aamma soorlu oqaaseqarninni taagiga, qaammarsaanermut ilinniartitaanermullu tunngasumik aningaasaateqarfimmik pilersitsinissamik ataavartumik.

Taavalu tunisisartut kikkut tamarmik tunitsiviillu tamarmik imaluunniit tunitsiviit tamarmik Royal Greenlandiippat Royal Greenalndiunngipalluunniit immersueqataaffigisinnaassaannik. Taamatut ilusiliinissaq taanna suleqataaffigerusukkipput Naalakkersuisunit oqaatigivara. Siunnersuuteqartoq oqaatigivaa inatsisit qaqugorsuarmut uninngaanarsinnaangitsut, taamatut isumalimmik aammalu allanngortinneqarsinnaasut. Una inatsit pineqartoq tunngaviusumik inatsisaavoq, tunngaviusumillu inatsisit imaalitsiaannaq allanngortisittagaanngillat. Soorunami peqatigiiffiit aammalu kattuffimmi tassani KNAPK-mi sulisimasut inuiaqatigiinnut aalisartunullu ataasiakkaanut iluaqutaasimasut aamma uagut soorunami Naalakkersuisuniit qutsvissaqarfigaagut akissussaassuseqartumik suleqataassimammata. Taanna qularutigineqassanngilaq.

Aamma Hansip ersissutigisaa KNAPK-p unittoorluinnarnissaa, taanna uanga ersissutiginngilara. KNAPK soorlu Inuit Ataqatigiit oqarnerminni KNAPK-p nukittorsarfittut atuinnarsinnaavaa aammalu kattuffittut ingerlaqqissinnaanini uani ajornartorsiorneq uani anigoruniuk suli nukiitornerulluni inissisimalissaaq, taanna qularutissaasorinngilara. Tassuunakkut Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat isumaqatigilluinnarpara. Neqeroorutiqanngitsutut nipilimmik Naalakkersuisut imaluunniit akissutit itigartiinnavillugit itigartinneqartutut nipilimmik ilaatigut oqaluttoqarpoq. Kisianni oqaatigissavara soorlu oqareernittut, qaammarsaanermut ilinniartitaanermullu aningaasaateqarffimmi tunngasuni sumik aaqqissuusinissamik Naalakkersuisut pimassuseqarput ikiuutissallutik. Qujanaq.

Ataatsimiinnermik aqutsisoq, Anders Andreassen Inatsisatut Siulittaasuat:

Suli oqaluttussat nalunaartarput, kisianni erseqqissaatigissavara amerlanerussuteqarluartut oqaluuserisaq isumaqatiginngimmassuk. Taavalu tulliullunik oqaaseqassaq Karl Lyberth, Siumut.

Karl Lyberth, Siumut:

Nunatsinni inuussutissarsiutit pingaarnersaani kattuffik ingerlasinnaanginnermat maannukkut taamatut saqqummiisoqarpa. Isumaqarpunga naamik, isumaqarpunga kattuffik taanna nammineerluni ingerlasinnaasoq. Taamaattumik tupiginngitsuulaanngilara taamatut oqaluuserisassatut siunnersuuteqartoqarmat. Kattuffik, aalisartut piniartullu kattuffiat ingerlavoq. Aamma Inuit Ataqatigiit ilumoorput, isumaqatigiinniarnerit Royal Greenlandimut aamma suli ingerlapput. Taamaattumik ilumoorpoq allakkatigulluunniit akiinnagassaagaluarpoq.

Kisiannili una pisimasoq Royal Greenland isumaqatigiissutinik tamanik atorunnaarsitsisimanera. Isumaqarpunga KNAPK-p nukittorsaatitut atorsimasariaqaraluaraa. Nukittorsaatitut atoruniuk taava ataqqinaatigissavaa KNAPK-p taanna ataatsimuulerlutik atorunikku. Suulluunniit kattuffiup ataqqinaatigaa nammineersinnaallutik ingerlasinnaagunik, inatsisartuningaanniit arlaatigut ikiorserneqarneq pinnagu. Taava aperisoqarsinnaavoq, nunatsinni inuussutissarsiutit pingaarnersaanik kattuffik ilumut ingerlasinnaaunnasappat imaluunniit avissaartuutilersimappata taava aperissaagut sooq. Tamanna uanga akiuminaatsittorujussuuara. Immaqa aqutsisut pisuussimassapput, naluara, tamanna aalisartut piniartullu namminneq nalilissavaat. Aalisartut piniartullu inatsisartut tungaaninngaanik annaaneqarnissartik, kattuffik eqqarsaatigalugu katuffiup ingerlanera eqqarsaatigalugu annaaneqarnissartik uanga ilimaginngilluinnarpara taanna unniginartikkaat, piniartut aalisartullu amerlanerpaat. KNAPK ukiorpassuarni nammineerlu ingerlasimavoq. Imminut aningaasatigut napatilluni ingerlasimavoq aamma aalisartut piniartullu suli nammineerlutik ingerlarusuttut qularnanngilluinnarpoq taannalu aalisartut piniartullu tamarmiullutik ingerlatsisut KNAPK-mik napatitsisut taanna ataqqinaatigissavaat.

Hans Enoksen, Siumut:

Johan Lund Olsenimut, nalunngilarput A-karsit illutaat taakku pisiarineqartut. Imaanngilaq SIK maler-sorniarsarigiga, assersuutigiinnarpara tassani. SIK unittuuissammat akiliisinnaaunnaarluni taavalu taamaalippat peqatigiiffik unittussaammat inatsisartuniit ikiorserneqarluni, qujanartumik massakumut suli ingerlavoq. Illuatungeriit kattuffik ingerlaniarsarisoq soorunami immaqa, inuinnaat isaannit isigalugu, avataattungaanninngaannit akuliunniarnerigaluarpoq.

Kisianni qanoq ilillutik illuatungeriit tatigeqatigiissinnaappat akunnerminni, allaat aviisiliortut siulliullutik ilisimatinneqartartut, ilisimatinneqarsimasut, KNAPK-mut isumaqatigiissutit, ulloq una imaalippat nalunaarutigissavavut piareersimaniaritsi. Taavalu aatsaat pifffissaq nallerluinnalermat KNAPK kingulliulluni ilisimatinneqarluni. Soorunami paasilluarsinnaavara uanga isumaqatigiinniarnerit ataqqeqatigiingitsumik massakkut ingerlammata, annilaangassutigineqarluni qanoq isilluta isumaqatigiisiinaavugut, illuata tungerisatta isumaqatigiissutit imaaliallannaq atorunnaarsissinnaapagit. Ilumoorpoq kattuffi ukiorpassuarni imminut napatilluni ingerlasimavoq. Taamanikkut aalisarnikkut pissutit massakkorninngaaniit allaanerusimaqaat. Saarullippassuaqarsimavoq. Kapisilippassuit pisarineqartarsimapput. Allallu aalisakkat ajornartorsiutigineqarsimanatik. Kisianni massakkut kattuffimmut isaatitsisutuaalersimapput annerusumik raajarniartut. Taakkulu aamma allamik peqatigiiffiliornerat pissutigalugu isaatitsineq killeqartorussuarmik ingerlalerluni. Taanna maluginialaarisiuk. Aalisakkatsigut piniarnikkullu isertinneqartartut massakkut samungarujussuaq apparnikuupput.

Taamaalilluni aningaatigut ajornarsiornissaq qanittuararakasinngorsimalluni. Ukua Naalakkersuisup oqaaaseqaqqinnermini tikitai qaammarsaanermut allamullu tunngasut, qujanartumik taakku malersorniarneqalerput. Taanna qujassutigissavara taamatut itigartitsivinnerminngaanniit pitsaanerusumik takusinnaagakku, pitsaasumik alloriaqqinnissamut peqataarusuttut, neriuppunga taanna Naalakkersuisuninngaanniit malittarilluarneqarumaartoq. Qujanaq.

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Annertunerusumik ilassutissaqanngikkaluarpunga Naalakkersuisut oqaaserisaannut Inuussutissarsiornemut Nalakkersuisup saqqummiussaanut. Kisianni marluk erseqqissalaarusuppakka Naalakkersuisut qanoq iliuuseqanngivillutik piginnittutut isinnaginnarsimasutut oqaatigineqarnerat taanna aamma oqaaseqarfigilaarusuppara. Aamma SIK-p kattuffiillu allat oqallinnermik akulerussorneqarnerat pissusissamisuunngilaq.

Kattuffiit allat, ataaserluunniit inatsisartunut immikkut saaffiginninneq ajorput pissuserisatik namminneq inimi maani oqalliserissagivut, naamerluinnaq. Maani ini inatsisiliorfiuvoq, taavalu ullumi paasivarput KNAPK-mut tunngasumik inatsisiliorsinnaanata. Apeqqut tassa taamaalilluni akineqarpoq. Taava uagut piginnittutut, taammak pisimasut tunngavigalugit, aamma ilisimatipparput taakku isumaqatigiinniarnerit pissusissamittut nangeqqittariaqartut. Taamaattumillu Royal Greenland siulersuisuisa 16. Januar, isumaqatigiinniarnissamut tunngavissaq, nassiuppaat KNAPK-mut. Ullumilu kaammattuutigaat maani katersorsimasut, isumaqatigiinniarnerit tassani inussiarnersumik nanginneqaqqullugit, taamaalillutillu oqaloqatigiinnerit tassaniittut pissusissamittut aamma naammassineqaqqullugit. Ilinniartitaanermut qaammarsaanermullu tunngatillugu tassani aningaasaateqarfik aamma immikkut oqaluussserisassani ilaatinneqarpoq Royal Greenlandiminngaanniit. Taassumallu atatiinnarnissaanik oqaloqatigiissutissat assigiingitsut kattuffimmut oqaloqatigiissutigimaneqarpoq.

Taamaattumik inussiarnermik saaffiginnissutit neruppunga aamma inussiarnersumik akineqassasut. Aamma taanna ullumikkut oqaatigineqartut najoqqutaralugit Naalakkersuisuninngaaniit pisussaafipput atorsimavarput Royal Greenland tamatumuunakkut aamma eqqaasissimallugu. Taakkulu suliassartik aamma ingerlappaat.

Bjarne Kreutzmann, Akulliit Partiiat:

Naatsunnguamik. Oqaluuserisamut tunngatillugu Grundlovimik kalluaanermik isigisannik tikkuaaniartutuut. Tassa inatsisit tunngaviusunik kalluaanermik tikkuaaniartutuut. Nalornisoornera peerniarlugu apeqquteqalaaruppunga. Tassa Atassutip oqaluutuaninngaaniit aperineqarluni aappassaanik akinermi uteqqiineq. Tassa imaattoq. Itigartitsiinnarani nalilersuilluartoqarnissaa pingaartikkitik, tassani paaserusuppasuinnariga, sunaana nalilersorluarneqarnissaanik pingartinneqartoq. Taava Hr. Hans Enoksenip oqaatigisaanut tungatillugu tassa aviisiliortut siulliullugit nalunaarfigineqarsimasut, taanna isumaqarpu-nga tassami aamma tusaratsigu ilumoorsimasututut naatsorsuutigissagukku, isumaqarpunga illua tungerisanut mitallernerusoq taamatut iliorsimanerat.

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Aalisarneq piniarnerlu tassaapput qangarsuaaniilli aktieselskabilli eqqarsaatigineqanngikkallarmata nunatsinni ingerlanneqartut. Maannakkut aalisartut piniartullu allaat oqaatigineqarsinnaapput A/S-niit missukutanngorput. Tamanna aalisarnermik piniarnermillu inuussutissasiuteqarsimasuni aamma pinngortuulluni annernalaanngitsuungilaq, pissutigalugu oqallittarnerni maani aktieselskabit pineqaleraangata taakkua inatsisit tunngavigalugit illersugaanerat assiaqutatullusooq inissinneqartarpoq. Matumani aamma suli taakkununnga illersuiffittut sakkortuumik assiaqutatut inissinneqarpoq Grundlovi. Tassa inatsisit tunngaviusut. Taamaalilluni aalisartut piniartullu oqarfigineqarput ilissi tassunga suliffeqarfissuarmut qanoq ilioriarsinnaangilluinnarpusi, taanna inatsisartut naqissuserpaat ullumikkut.

Taamaattumik oqallisigisami ullumi uanga siunnersuuteqarnera tunngavigalugu punkt 23 ataatsinut allartikkatta oqaluusserineqartumut attuumassuteqarluinnarmat aammalu aktieselskabit pillugit oqallinnermut attuumammat, oqaatiginngitsoornianngilara taamatut inissitsiterisarneq ullumikkut aamma uani oqaluuserisami uppernarsarneqarpoq ilumut aktieselskabinik ingerlatineq ulorianaateqarpoq. Allaat kisermaassilluni ingerlatsiniarnertut taaneqarsinnaavoq Inatsisatuniik attorumaneqanngilluinnartoq, uunartorsuartullu isikkuli taanna A/S-ssuaq. Aamma isumaqarpunga aalisartut piniartullu ilinniartitsisut imaluunniit atorfillit allat isumaqatigiinniniartarnerinut assersuunneqarsinnaangitsut. Tassami ukiut kingulliit qiviarutsigit takusinnaavarput, suliffeqarfissuup Royal Greenlandip aalisartut ingiariartuaarpai. Kilisaatitigut pisiortornikkut allatigullu ingiaaniarnera sakkortooq isiginngitsuusaaginnarsinnaangilarput.

Maannakullu aamma aalisartut piniartullu kattufffiat sangitinneqarpoq, qujagineqarput raajarniat immikkut peqatigiiffiliorsimasut. Taamaalillutik aggulullutik Royal Grenland tungaaninngaanniit oqinaarneqarujussuartussapput siunissami. Taamaammallu taamatut A/S-nik itummat qeqqaniititsineq isumaqarpunga inatsisitigut aporfissaqaraluartoq taammaattoq inatsisartuni maani sinniisuutitaqarpugut aamma tassani siulersuisoqarfimmi. Taakkua sinniisuusut annertunerusumik qanoq iliuseqartariaqarput. Sooq oqallinneq taamak inuiaqatigiinnut pingaaruteqartigisoq Royal Greenlandimut sinniisuusut, inatsisartut toqqagaat, sooq taakkua minnerpaanngukulluunniit oqaaseqanngillat. Tutsiunnatillu.

Johan Lund Olsen, Inuit Ataqatigiit:

Neriorsuutigissavara naatsunnguussammat. Tassa aamma siunnersuuteqartumut Hans Enoksenimut aamma una erseqqissaatigeqqittariaqarmat. Aap, ilumoorpoq SIK taamani 1980-kunni qiteqqunnerani akiitsuerutinneqarmat. Akiitsueruppoq. Kisianni tamatuma kingorna SIK-mi ilaasortat namminneq kattuffimminnut SIK-mut aammalu SIP-finnut akiliutissatik isumagivaat. Tassa allaassutaa. Kisianni illit uani siunnersuutinni anguniarpat, pisortat pinngitsaaliissasut imatut ilanngaassisoqartassasoq. Taanna ajornarpoq. Tassa tunngaviusumik inatsit aamma ilaatigut innersuussutigineqarluni kisianni aajuna iluatinnartoq.

Matumani aalisartut allaat Royal Greenlandiminngaanniit neqeroorfigineqarput allaat aamakku allakkat immersupallaannariarlugit atsiorunik tunniunneqarunik tassa KNAPK-mut pisarissersuutaangillutik aaqqinneqariaannaasut. Taamaatumiuna oqartugut KNAPK-p tamanna ilutiginiarliuk, immikkoortortaqarfitillu aqqutigalugit atsiortitsiortornerit taakkua ingerlanneqarniarlik. Nukittuunngornissaq illuatungerisamut aamma nukittunissaq taanna anguniarlugu. Ajornanngilaq.

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Anthon Frederiksen oqaluttarfik manna atortuarpaa allaanngivissumik atorumaneqanngitsoq suliassanut. Naalakkersuisut aamma suliassanut killeqassusiat maani oqaatigisarpaat aammalu suliarisinnaasavut aamma saqqummiuttarlugit. Ullumikkut maani inimi erseqqissarparput nunamut tamarmut inatsisiliornitsigut akileraarusiisinnaavugut ersersitat tungaatigut tamarmik assigiimmik. Akileraarusiisinnaavugut nioqqutissat akitsuutaatigut tamarmik assigiimmik. Kisianni akileraarusersuisinnaanngilagut innuttaasut ilaannai immikkoortillugit maani. Inimi maani immikkoortitsilluta suliareqqusaanngilagut aamma taanna isumaqatigiissutigisimavarput. Aamma taanna tunngavigalugu maani isummernertut isigineqassaaq. Aamma ataqqivarput nammineerlutik kattuffiit, kattuffiit pikkorissut, isumaqatigiinniartarmata aamma angusassartik angullugu. Taanna aamma ataqqivarput. Taamaattumik ima isumaqartoqassanngilaq suliani maani ingerlatseqqikkumannginneq pineqartoq, kisianni assigiinngisitsisoqassanngilaq, aamma tassuunakkut assigiimmik iliuusissat ataqqisariaqarput inatsisiliornermi.

Paviaaraq Heilmann, Aalisarnermut, Piniarnermut, Inuussutissarsiornermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoq:

Uangattaaq Kattusseqatigiinniit Anthon Frederiksen-ip oqaasiinut immikkoortitsiuminaatsitsinnguat-siarmat suut sunalu eqqartoritsigit suut tunngavigalugit oqaaseqassasugut.

Royal Greenland-ip KNAPK-llu akornanni isumaqatigiinniarnerit taakkua imaaliinnarlugit akuleruffigisinnaanngilagut, tassanilu taanna aamma sapinngisamik inatsisartut soorlu amerlanerusut oqartut sapinngisamik taanna isumaqatigiinniarnikkut aaqqinneqassaaq. Taava alla aana ilaasortaasinnaanermut tunngasoq, peqatigiiffiliorsinnaanermut tunngasoq, tassalu ' 78 tunngaviusumik inatsimmi pineqartoq kikkulluunniit innuttaasut akuersissummik peqqaanngikkaluarlutik inatsisimik uniuinngitsunik siunertaqartunik pilersitsisinnaaneri.

Taassuma iluaniippoq pinngitsaaliissummik akiliisitsilluni pinngitsaaliissummik aalajangersimasumik peqatigiiffimmik kattuffimmilluunniit ilaasortaasinnaatitaaneq imalunniit ilaasortaasinnaatitaannginnissaaq. Tassa immikkoortitassatit Antuut taamak oqarfigisariaqarpakkit. Akisussaasuteqartumik uani oqalluttariaqarpugut. Tusarnersaarsoriniartoqassanngilaq inatsisit pioreersut aamma tunngavigalugit inatsisit pioreersut aallaavigalugit oqallinneq aamma ingerlattariaqarparput. Soorunami kattuffeqarneq imaluunniit peqatigiiffeqarneq kattuffeqarnerlu nukittooq naalakkersuisut takorusuppaat aamma taamaattoqartarpoq. Kattuffiit piffissaq ilaanni nukilaallisarput piffissaq ilaanni nukittortarput, taanna inuunerup ingerlanerata ilagivaat.

Otto Steenholdt, Atassut:

Uangattaaq aamma Anthon Frederiksen-imut oqaatigerusuppara kialluunniit inatsisiliorniartup inatsisiliortulluunniit tamatigorluinnaqqissaaq qiviallattaagaa ittoorisagut tassaavoq inatsisit tunngaviusut. Taanna qanorluunniit pitigigaluaruit assiaquttatut taaginnarlugu pisinnaanngilat. Inatsisit tamarmik tunuliaqutaat tassaavoq inatsisiliortup kialluunniit ataqqilluinnagassaa. Oqarsimaguit taannagooq tunngavigalugu tassa imaaliorpugut KNAPK-mut, taamaattoqanngilluinnarpoq. Taanna eqqaamallaqquara inatsisioliornermi suliaqartut tamaavimmik ittooralugu tunngavissaa tassaammat Grundlov-mik taaneqartartoq.

Peqatigiiffiit piginnaatitaanerat aammalu qanoq ittorineqarnissaat aamma Grundlov-miittut piumasaa naalakkersuisup erseqqarissumik oqaatigaa. Aamma attorneqarsinnaanngilaq ilumuungaarmat. Aamma siunnersuutip tunuliaqutaa 3%-mik kikkunnulluunniit tamanut akiliisitsiniarneq, Antuunaa ruujorilerisut peqatigiiffiata nakorsat peqatigiiffia oqarfigisinnaanngilaa imminut akilersueqqullugu. Piumanngikkuni oqassapput, soorunami piumanavianngillat, peqatigiiffiup nammineq ilaasortani qanorluunniit generalforsamlingip aalajangiiffigiligit, avataaniittulli taakkua susassarinngilaat. Aqaguluunniit qineqqusaartoqassagaluarpat oqaatsit taakku uteqqikkumaarpakka akerlilerniarukkillu akerlilersorniarigit.

Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit:

Oqallinnermi maani ilaatigut allaat killiffigineqaqqajaavoq aalisarnermik piniarnermillu inuussutissar-siuteqartut namminneq pisinnaanngitsutut raajarniarnut, qaleralinnianut avissaartuunneq taamaalillunilu nukissaarutitsinertut taaneqartoq. Qularnanngilarmi taamaasinnaavoq, kisianni aamma aperisariaqarpoq, sooq avissaartuuttuqarpa sunaana tassani pissutaasoq. Aamma taanna paasiniagassat ilagisariaqarpaat. Inuit Ataqatigiit qularinngilaat aalisarnermi piniarnermillu inuussutissarsiuteqartut ilaasortat pisinnaasut aamma piumassuseqartut perusuttut kattuffeqarumallutik nukittuumik ilaasortanut kiffartuusserusuttumik aammali eqaatsumik isummersorsinnaalluni isumaqatiginninniarsinnaasumik kattuffiup tamakku nalereerunigik kattuffik isumakulunnartoqanngilaq.

Kattuffik taama ingerlanneqartoq ilaasortaqarnissaminut isumanerluuteqassanngilaq. Ilaasortaaffigissallugu kajumernartuussooq. Isumannarsinnaasut ilumut taama avissaartuunneq nukillaarutut isigineqassappat isumannarsinnaasut tassanngillat kattuffiit KNAPK-kutut ittut. Isumannartut tassaapput umiatsiaararsortut uugarniat. Qaleralinniat raajarniallu annertuumik isumakuluutissaqarunanngillat, taakkua tuniniagaat isumannaatsorsuarmik ingerlanneqarmata nuna tamaat akornanni. Kiisalu KNAPP-nik KNAKP immikkoortortaqarfiini oqaloqateqartarninni paasivara amerlasuuni periarfissaq manna killiffimmi kattuffiup killiffianik nalilersuinertut atussallugu iluatigineqartoq.

Ukiup nikinnerani Inuit Ataqatigiit oqaaseqaateqarnitsinni pissutsit taamaannerat aalisarnermi piniarnermillu inuussutissarsiuteqartut kattuffeqarnermikkut nukittorsarfittut atussagaat oqariartuutigaarput soqutigasaqaqatigiit immikkuualattuusinnaapput kisianni ataatsimik nukittuumik kattuffeqarsinnaallutik. Naggataatigut qinersisarnermut tunngasut ilaatigut allaat sakkuliunneqarmata oqaatigiinnassavara siunnersuuteqartumut, neriuppunga qinersisissarsiorluni qujageqqunerinnaq inatsisartunut oqaluuserisassanngortitsisarnerni oqallittarnernilu tunngaviussanngitsoq. Taamaaliulissagaluarutta kiffartuussavut qinersisivut tamakkiisumik sullinnagit qujageqquffigut taamaallaat aallutilissagatsigit.

Hans Enoksen, Siumut:

Aalisartut piniartullu annerpaamilluunniit pisinnaanngitsutut isiginiarneqassanngilluinnarput aamma uanga isiginianngisaannarpakka. Unaliuna malugeqqugiga isertittagaat ima annikitsigilersimapput kattuffimmut aningaasalersuineq ima killeqartigilersimavoq allaat aningaasatigut ingerlatsineq unittoorsinnaalluni immaqa. Qujageqqusaarluni qineqqusaartoqanngilaq minnerpaarpaamilluunniit aamma uanga taamaaliunngisaannarpunga kisianni takusinnaasakka malillugit innuttaasut pissarsiassamikkut annikitsumik pisartagallit tassani illersorniarneqarnerigaluat annertunerusumik soqutigineqanngilaq. Qujanaq.

Peter Ostermann, Atassut:

Qujanaq. Oqallinneq soorlu nunannerunnaalersoq. Oqallisigisatsinnut tunngassuteqanngitsut qaqinneqaqattaarput. Kattuffiit assigiinngitsut qanoq ingerlanerat, qanoq ingerlatseriaaseqarnerat uagut susassarinngilarput maani oqaluttarfimminngaanniit, nammineq taakkua akisussaaffigaat. Aamma ilaatigut oqaluttoqarput soormi allakkatigut akineqaannanngila. Taamak oqaluttoq oqarfigisariaqarpoq soormi oqaluuserisassani pappiliap nassuiaat oqaluuserineqarmat itigartitsisoqanngila taanna peeqqullugu. Taamaasiortoqanngilaq, akuerineqarpoq. Taava tamakku eqqartornagit oqallisigissavarput ajunngilaq.

Uagut oqaaseqarnitsinni naalakkersuisunut una oqaatigaarput nalilersuilluarnissaq assut pingaartikkipput. Uagut oqarnianngilagut Royal Greenland imaaliussooq aammalu ingammik oqarnianngilagut KNAPK imaliussooq uagut taanna oqartussaaffiginnginnatsigu. Kisianni oqarfigisinnaasarput aana 100 %-mik nammineq pigisarput iliusseqartariaqalerpusi. Ullumikkut pissutsit akuersaarneqarsinnaajunnaarput. Imminut pisuuteqattaannerit imaaginnarput aallarteriartoqarsinnaangilaq annerusumik. Soorunami kattuffiit ingerlatsinerat akuliuffigissanngilarput kisianni KNAPK inuiaqatigiinnut pingaaruteqarnera avaqqunneqarsinnaangilaq kattuffiinnaagaluarpalluunniit.

Nunarput tamaat kaajallallugu sunniuteqarpoq piniarnermit aalisarnermik ingerlatsiviusunik nunarput kaajallallugu. Taamaattumik tassaniittariaqarput uagut soqutigisarput una pigisarput oqarfigissallugu, haara pissutsit aaqqittariaqalerput. Tassanilu sakkussagut tassa naalakkersuisut piginnittut sinnerlugit pigisatsinnut oqariartuuteqartussat, taamaattumik Atassumminngaannit erseqqissumik oqatigaarput una naaggaaginnavinnagu taamaaliorsinnaagaluarpugummi siunnersuuteqartoq sinnerlugu taanna naaggaaginnavissinnaagaluarparput inatsisiliorsinnaannginnatta, kisiannili oqarpugut naalakkersuisut piumaffigissavagut Royal Greenland piumaffigineqassasoq arlaannik iliuuseqassasoq, taava naalakkersuit Royal Greenland-illu isumaqatigiinniarlutik qanoq iliuuseqarnissaq aaqqinniarsinnaavaat. Aamma peqatigiiffimmut kattuffimmut sumulluunniit akiliutissaq pinngitsaaliinikkut akilerneqaqqullugu inatsisiliortoqarsinnaanngilaq. Taanna ersarereerpoq ilaatigut inatsisitigut tunngaviusut taakkartorneqarput.

Kisiannili taanna erseqqinnerusuni eqqartuussisarnermi inatsimmi tassani erseqqissumik allassimammata akiligassat suut inatsisit tunuliaqutaralugit pinngitsaaliinikkut tiguniarneqarsinnaasut. Taannaannarluunniit tunngavigissagaanni itigartitsineq tupigineqarsinnaanngilaq, naak siunnersuuteqartuulluni itigartinneqarluni mamianartaraluartoq. Una Royal Greenland-ip tunisinermi ilanngaassisarnerata iluaqutaa KNAPK-mut uanga takulluarsinnaavara assut iluassaaq. Tassami eqqaamassavarput partiini ilaasortat ataasiakkat akiliisinniartarneri qanoq ilungersunartigisoq tamatta nalunnginnatsigu. Taamaattumik taanna uteqqissavarput Atassummiinngaanniit naalakkersuisunut piumasaraarput Royal Greenland piumaffigineqassasoq aaqqiissuteqaataasussanik iliuuseqaqqullugu taannalu anguniarlugu naalakkersuisut suleqataassasut soorlu aamma naalakkersuisut siulittaasuata ilaatigut tamanna oqaatigillatsiareeraa.

Mikael Petersen, Isumaginninnermut, S uliffeqarnermut Pisortallu Suliffeqarfiutaannut Naalakker-suisoq:

Qujanaq. Siumumiit oqaaseqartut avataatigut aamma oqarsinnaatitaagama. Isumaqarpunga erseqqissartariaqartoq uani oqallinnermi sorparujorujussuit assigiinngitsorpassuit ilanngussunngikkaluarlugit suna pineqartoq paasinareermat erseqqissartariaqartoq ajornartorsiut sunaanersoq.

Naatsukullannguamik oqaatigineqarsinnaavoq siunnersuuteqartoq siunnersuummi pimmagu nunatsinni aalisartut piniartullu kattuffissuata ingerlaniarsarinermini ajornartorsiutaa. Taanna tamatta uani paasereerparput. Uagut Siumuminngaanniit soorlu oqaaseqartutta oqatigigaa nunatsinni kattuffeqarneq pingaarteqaarput aamma tamanna partiitut suleqataaffigiuassavarput suleqataajuasallutalu. Unali oqariartuutigineqartoq ersarissoq tassaavoq maani oqaluttarfimminngaanniit maani iniminngaanniit inatsisit suliarineqartut aqqutigalugit kattuffiit ataasiakkaat immikkut pineqassanngitsut. Taanna tamatta naalakkersuisut inatsisartut tamatta taanna nalunngilarput aamma tamanna malinniarsaraarput malissallugulu.

Kisianni ajornartorsiuteqartoqarsimappat kattuffinnik inuiaqatigiit pigisatta ingerlatatta aamma pisooqataaffigisaanik, taava tamakku aaqqinniarlugit aamma suleqataasariaqarpugut naalakkersuinikkut sukkulluunniit inissisimagaluarutta. Inuiaqatigiinni kattuffeqarneq peqatigiiffeqarneq tamarmik nakooqutaapput ineriartornermilu sunniuteqaqataallutik. Pissutsit ajorsimappata isiginnaaginnarsinnaanngilagut aamma aaqqiiniaqataaffigisariaqarpagut. Erseqqissarlara Siumumiit kaammattuuterput ilassilluarneqartoq paasinarmat, tassalu naalakkersuisunik aammalu aalisartut piniartullu kattuffianni KNAKP-mi aalisakkanillu pisiortorfinni tamanik suleqatigisitsinissaq aammalu angusaqarnissaq isumaqatigiissuteqartitsinissaq taanna anguniaqqullugu. Isumaqarpunga taanna anguneqarpat aamma eqqisseqatigiinneq piumaartoq. Taamaattumik pisussaaffipput naapertorlugu aamma sunniuteqaqataasinnaanerput anguniarlugu qanoq iliuusissat aamma ingerlanneqartariaqartut.

Daniel Skifte, Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq:

Qujanaq. Aalisarnermut naalakkersuisoq oqaaseqartinnagu una apuukkusutara apunniarpara tassaasoq oqallinneq tunngavilersorluakkamik aallaavilik nuannillaaraaq, maannakkut oqaluttarfimmi ualeq piffissaq annertooq atorlugu oqaatsit atorneqartut taakkua aallaavigilaarniarpakka. Soorlu assersuutigalugu Anthon Frederiksen-ip oqaatsit atugai issuaaneq, pissusipalaat taamaattut Namminersornerullutik Oqartussat suliffissuillu akornanni pisut pissusipalaat, taamaattut oqaatsit atukkat sakkortuut allaganngorlugit tunniunneqartut aammalu siunnersuuteqartup Hans Enoksen-ip oqaasi imatut nipillit isuaaneq aallartippoq, sooruna taama sianiitsigisumik sianiitsigisumik siunnersuuteqarpit, taamatut issuaaneq naavoq.

Takusinnaasakka malillugit partiini ataaserluunniit oqaatsini taamak ittunik atuinngilaq. Taamaattumik oqaluttarfik ataqqisarput aallaavigalugu oqallisissagutta isumaqarpunga partiit oqariartuutaat imaattariaqassasut oqaatsinik ataqqinnilluni asuli imaliallaannaq tiguinnaalluni oqallinneq naggataatigut tusarniilliornnermik nipeqartoq. Una peqqutigalugu meerartavut tusarnaartut inatsisartut maligassiorluanngilaat. Taamatut maligassiorluaannginneq ilaatigut oqaatsinik atuinerni isumaqarpunga eqqarsaatigisariaqartoq. Akisussaassuseqarpugut soorlu aamma uagut akisussaaffigissavarput aktieselskabit malillugit isornartorsiuineq, tassani aalajangiiffigisassarinngilaat inatsisartut aktieselskabit malillugit ingerlatsineq. Massuaneq ingasappallaaleqaaq. Tassami siunnersuut oqallisigisarput naalakkersuisut aammalu partiit erseqqilluinnartumik oqariartorfigereerpaat.

Tusarniilliuleraluttuinnarpugut isumaqarpunga taamatut iliorneq pissusissamisuunngitsoq maligassiuinerlu eqqarsaatigalugu KNAPK-mut pinngitsoorneqarsinnaangilaq aamma Royal Greenland inuiaqatigiit atorfissaqartippaat akisussaassuteqartumik ingerlassagutta taamaaliussaagut. Tassa oqaatsinut tunngasunut taarusutakka.

Paaviaaraq Heilmann, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoq: