Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 23-1		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Marlunngorneq 17. Februar 1998 nal. 13.03

 

Oqaluuserisassaq imm. 23.

 

Suliffeqarfissuarni Namminersornerullutik Oqartussanit pigineqartuni politikerinik ator-finitsitsisarnerup siulittaasulersortarnerullu piaartumik atorunnaarsinneqarnissaanik siun-nersuut tunngavigalugu - suleriaatsini ' 41 naapertorlugu oqallinneq.

(Inatsisartunut ilaasortaq Anthon Frederiksen)

 

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Inatsisartut Siulittaasuat Anders Andreassen.

 

Anthon Frederiksen, siunnersuuteqartoq, Kattusseqatigiit:

Suliffeqarfissuarni Namminersornerullutik Oqartussanit pigineqartuni politikerinik atorfi-nitsitsisarnerup siulittaasulersortarnermullu piaartumik atorunnaarsinneqarnissaanik siunnersuut.

 

Naluneqanngitsutut inatsisartunut qinersinerup kingorna inatsisartuni naalakkersuisooqatigiit naalakkersuisunngortitaat suliffeqarfinnut sinniisoqarfinnullu inuttalersuissarput. Ilaatigut politikerinik pikkorissunik, tamanna takornartaanngilaq. Kisiannili arlalitsigut takusarparput inuit taamatut atorfinitsinneqartartut. Ajoraluartumik suliffeqarfimmut, siulittaasoqarfimmut imaluunniit oqaatigilluaannarlugu direktør-inngorfimmut naleqqutttumik ilinniagaqarneq ajortut. Tassami kialluunniit nalunngilaa, assersuutigiinnarlugu saffiooq napparsimavimmi nakorsiartitsilluni sulisinnaanngitsoq imaluunniit palasi kigutileriffimmi kigusiortutut sulisinnaanngitsoq il. il.

 

Taamaattumik ilinniartitsisut, nakorsat il. il. suliffeqarfinni tunngaviatigut ilinniagaqar-figisimanngisaminni atorfinitsinneqartarnerat piaarnerpaamik atorunnaarsinneqartariaqarpoq. Soorlu politikeriusimasut akuersaarneqarsinnaanngilluinnartumik Royal Greenland-imi atorfinitsinne-qarnermi kingorna Kalaallit Nunatsinni Aalisartut Piniartullu Kattuffiata RG-mut isumaqa-tigiissuterpassuisa tassanngaannaq atorunnaarsinneqarnissaat sulissutigigaa.

 

Inuiaqatigiit pigisaanni pissutsit ajortut iluarsineqassappata politikerinik suliffeqarfissuit inuttalersorneqartarnerat atorunnaarsinneqartariaqarpoq, tamatumanilu akisussaassuseqarlutik oqartussaanerpaasut tassaapput Inatsisartut.

Taamaattumik pissutsit ajornerulissanngippata iluarsiisoqartariaqarpoq.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Anthon Frederiksen naalakkersuinermik suliallit Namminersornerullu­tik Oqartussat aktiaateqarluni ingerlatseqatigiiffiutaanni pisortatut imaluunniit siu­lersuisuni siulittaasutut atorfinit-sinneqartarunnaarnissaannik siunnersuuteqarpoq. Taama atorfeqartitsinerit naalakkersuinermik suliallit ilinniagaannut naapertuukkajuttannginnerat tunngavilersuutigi­neqarpoq.

 

Ukiuni kingullerni Inatsisartut naalakkersuinikkut isumaqatigiilluarlu­tik suliffeqarfiit namminersortitaasimasut arlallit aktiaateqarluni inger­latseqatigiiffinngortinneqarnissaat aalajangertarpaat. Aalajangiinernut tunngavinni ingerlatseqatigiiffiillu pillugit peqqussutini, kiisalu aktiaa­teqarluni ingerlatseqatigiiffiit pillugit inatsimmi suliffeqarfinni akisus­saaffiit piginnaatitaaffiillu naalakkersuinikkut aqutsinikkullu agguataar­neqarnerinut killiliussanik erseqqissunik aalajangersaasoqarsimavoq.

 

Aktiaateqarluni ingerlatseqatigiiffiit pillugit inatsit malillugu siulersuisut kisimik ingerlatseqa­tigiiffimmi pisortanik atorfinitsitsisinnaapput soraarsitsisinnaallutillu. Aktiaatillit ataatsimeer­suarnerulluunniit ingerlatseqatigiiffimmi pisortanik toqqaasinnaanerannik soraarsitsisinnaa­nerannilluuniit inatsit periarfissiinngilaq.

 

Pisortat ingerlatseqatigiiffiup siulersuisuisa innersuussutaat malittussavaat. Siulersuisut pisor­tat peqatigalugit aamma ingerlatseqatigiiffiup ulluinnarni siulersorneqarnera isumagisussaa­vaat aaqqissuuttussaallugulu.

 

Ingerlatseqatigiiffiup siulersuisui kisimik pisortat sulinerannik nalilersuisussaapput, pisortat inatsisinik malittarisassanillu atuuttunik unioqqutitsinngippata.

 

Naalakkersuisut inuiaqatigiit kalaallit aningaasaqarniarnermut nutaaliaasumut niuernermik tunngavilimmut naleqqussarnissaat pingaarnertut anguniagaraat. Taamaammat naalagaaffiup kisermaassilluni ingerlatseqatigiiffitoqarsui aktiaateqarluni ingerlatseqatigiiffinngortiterneqar­put nutaaliaasut, niuernermik tunngaveqarlutik ingerlasussat.

 

Allanngortiterinerni Inatsisartuni isumaqatigiissutigineqarpoq Naalakkersuisut ingerlatseqati­giiffinni siulersuinik inuttalersuinerminni aamma naalakkersuinermik suliallit qinersinnaasassagaat, taamaaliornikkut allanngortiterinerit naalakkersuinikkut anguniakkat naapertorlugit ingerlanersut malinnaavigineqarnissaat qularnaarneqarsinnaammat.

 

Naalakkersuisut anguniarsimavaattaaq nunatsinni Danmarkimilu inuussutissarsiortunit sinniiso­qarfiusumik siulersuisut pineqartut katiternissaat.

 

Ingerlatseqatigiiffiit taamatut suliamik paasisimasaqartuunissaat Naalakkersuisut ingerlatsinerminni ingerlatiinnarniarpaat. Tamanna erseqqissumik takutinneqarpoq siulersuisut katitigaanerisa kingullermik nalunaarsorneqarneranni.

 

Ingerlatseqatigiiffinni Namminersornerullutik Oqartussanit pigineqartuni siulersuisunut ilaasor­tanit tamarmiusunit 1998-imi januaarip aallaqqaataani taamaallaat 14%-it naalakkersuinermik suliaqartuupput. Siulittaasut eqqarsaatigalugit ullumikkut siulittaasunit 19-iusunit taamaallaat pingasut naalakkersuinermik suliaqartuupput.

 

Taamalu Naalakkersuisooqatigiit naalakkersuinermik sulialinnik ikittuinnarnik siulersuisuni ilaasortatut siulersuisunilu siulittaasutut toqqaagaasimapput.

 

Aamma erseqqissarusuppara siulersuisunut ilaasortat maannarpiaq naalakkersuinermik suliaqartuusut naalakkersuinermik suliaqartuunertik kisiat pissutigalugu toqqarneqarsimanngimmata.

 

Naalakkersuisut anguniarsimavaat siulersuisunut ilaasortat siulittaasullu inuussutissarsiornikkut tunuliaqutaqarluartut inuiaqatigiinnilu kalaallini pissutsinik ilisimasaqarluartut toqqarneqartar­nissaat. Naalakkersuinermik suliallit Namminersornerullutik Oqartussat ingerlatseqatigiiffiutaa­niittut aamma piumasaqaatinik taakkuninnga naammassinnipput.

 

Naggataatigullu oqarsinnaavunga naleqqussorinnginnakku siunnersuummi siulersuisunut siulittaasup ataasiinnaap suliaminik ingerlatsinera Anthon Frederiksenip oqallisiginiarsarimma­gu. Naalak-kersuisut Inatsisartunit piginnaatinneqarsimapput Namminersornerullutik Oqartussat ingerlat-seqatigiiffiutaanni piginnittut soqutigisaannik isumaginninnissaminnut Inatsisartut killiliussaat tunngavigalugit, tassungalu ilanngullugu siulersuisunut ilaasortanik toqqaasinnaa­nissaminnut. Namminersornerullutik Oqartussat ingerlatseqatigiiffiutaanni siulersuisunut ilaa­sortat piginnaanerisa pisinnaasaasalu nalilerneqarnissaat naalakkersuisut suliassaraat. Naalak­kersuisut isumaqarput maanna siulersuisunut ilaasortaasut suliassaminnik isumaginninnissamut naleqqulluinnartut piginnaaneqarluartullu pigineqartut. Taamalu Naalakkersuisut Namminersornerullutik Oqartussat ingerlatseqatigiiffiutaanni naalakkersuinermik suliallit siulersuisunut ilaasortaasut piivinneqarnissaat pissutissaqarsorinngilaat.

 

Laannguaq Lynge, Siumup oqaaseqartua:

Siumumiit aallaqqaammulli oqaatigissavarput inatsisartunut ilaasortap hr. Anthon Frederiksenip siunnersuutaa tunngaviati­gut isumaqatiginnginnatsigu. Siumumi isumaqarpugut kinaluun­niit inuk piukkunnartoq selskabit siulersuisuini imaluunniit qullersaqarfiini atorfinitsinneqarluni inissinneqarsinnaasari­aqartoq, aamma politekeriugaluaruniluunniit.

 

Siumumi ukiarmi KNI pillugu oqallinnermi isumarput imaattoq allanngortinngi­larput, taamani ima oqaratta. ”Selskabeliornermi sumiluunniit, ingammik pisortat aamma pi-ginneqataaffigisaannik, imaluunniit tamakkiisumik pigisaanni, politikerit piukkunnartut siulersuisuni siulittaa­sutulluunniit inissinneqartarneri ullutsinni avaqqunneqarsin­naanngitsoq. Massakkummi nunatsinni niuernermik paasisimasa­qarluartunik ilinniagartuunilluunniit suli amigaateqarnitsin­ni, politikerit allallu piukkunnartut tamakkununnga ikkunne­qartarneri ammatinneqartariaqarpoq.” Tassa allatut oqaatigalugu inuk kinaluunniit piukkunnartoq politikeriunini piinnarlugu selskabit siulersuisuini inissinnaveersaarneqassanngilaq.

 

Naalakkersuisut akissuteqaamminni oqarmata ingerlatseqatigiif­fiit siulersuisuisa suliaminnik paasisimasaqartuunissaat aammalu kalaallini pissutsinik ilisimasaqarluartuunissaat pin­gaartikkitsik, tassani Siumumi isumaqatigaavut.

 

Siumumi isumaqarpugut siunissami naalakkersuisunngortitseqati­giittarnissani Namminersor-nerullutik Oqartussat ingerlatseqa­tigiiffiini siulittaasussanik inissiiniartarnerit naalakker­suinikkut isumaqatigiinniarnerni qimanneqartariaqartut. Taman­nalu naalakkersuisut isumaliutigissagaat inassutigissavarput.

 

Taama naatsumik oqaaseqarluta hr. Anthon Frederiksen siunner­suutaani ilaatigut tusatsiagaannarnik tunngaveqartinneqartumi isumaqatiginngilarput siunnersuutillu Inatsisartuni itigartinneqarnissaa inassutigissallugu.

 

Jakob Sivertsen, Atassutip oqaaseqartua:

Naalakkersuinermik suliallit Namminersornerullutik Oqartussat aktiaateqarluni inger-latseqatigiiffiutaanni pisortatut siulersuisunulluunniit siulittaasutut atorfinitsinneqarta-runnaarnissaannik Inatsisartunut ilaasortap Anthon Frederiksen siunnersuutaa Atassut-mit misissorluareerlugu imatut oqaaseqarfiginiarparput.

 

Namminersornerullutik Oqartussat aktiaateqarluni ingerlatseqatigiiffiutaasa pillugit peq-qussutini kiisalu ingerlatseqatigiiffiit pillugit inatsimmi periarfissarititaasut iluanni nammineerlutik naqisimaneqaratik ingerlatsisinnaanerat Atassut-mit ataqqivarput suleqataaffigisimallugulu. Kiisalu ingerlatseqatigiiffiit ingerlalluarnissaat siunertaralugit ulluinnarni suliffeqarfin­ni ingerlatsisut tassa sulisut saniatigut aamma siulersuisoqarput, ingerlatseqatigiifinni pisortat ingerlatsineranni malinnaajuartussanik.

 

Ingerlatseqatigiiffinni siulersuisunut ilaasortat siulittaasullu inuussutissarsiornikkut ilisima-saqartuunissaat Atassut-mit pingaartitarigatsigu ingerlatseqatigiiffiit siulersuisussaannik imaluunniit siulittaasussaannik toqqaaniarnermi naalakkersuinermik suliaqarneq kalaaliuneq qallunaa-junerluunniit apeqqutaatinneqanngisaannarpoq, tamatumani misilittagaqarneq piginnaaneqarnerlu toqqammavigineqartarmat.

 

Aamma puigussanngilarput kalaallit Naalakkersuisut Inatsisartunit piginnaatinneqarmata Namminersornerullutik Oqartussat ingerlatseqatigiiffiutaanni piginnittut soqutigisaan­nik isumaginninnissamut, kiisalu ingerlatseqatigiiffiit siulersuisunut ilaasortassaannik toqqaasinnaanissaminnut. Taamatut Naalakkersuisut Inatsisartuni piginnaatinneqarneri­sa siunertaraa naalakkersuinikkut anguniakkat naapertorlugit ingerlatseqatigiiffiit ingerlassinersut Naalakkersuisut Inatsisartullu malinnaatinneqarnissaat pingaartinneqarmat.

 

Taamaatut naatsumik oqaaseqarluta Anthon Frederiksen-ip siunnersuutaa ingerlatseqatigiiffinnut tamanut tunngassuteqanngitsutut paasillugu Atassut-mit akuersaarsinnaanngilarput.

 

Josef Motzfeldt, IA-p oqaaseqartua:

Inuit Ataqatigiit paasivaat inatsisartuni ilaasortap Anthon Frederiksen-ip siunnersuutaani apeqqutit marluk pineqartut. Siullermik Naalakkersuisut Namminersornerulluni Oqartussat suliffeqarfiutaanni siulersuisuni ilaasortanik taakkunanilu siulittaasussanik toqqaasarnerat. Aappaattullu suliffeqarfiit pineqartut sulisussaminnik atorfinitsitsisarnerat.

 

Kingulleq aallaqqaatigissagaanni inatsisartut akuleruffigisinnaanngilaat. Suliffeqarfiummi suulluunniit, Namminersornerullutik Oqartussanik pigineqaruni imaluunniit namminersortumik pigineqaruni, sulisussaminik atorfinitsitsisarnerat suliffeqarfiup nammineq pisortaasa imaluunniit siulersuisuisa kisimik oqartussaaffigaat.

 

Siullermut tunngatillugu siunnersuuteqartup oqarneratut ersarereerpoq qinikkat tamakkivillutik suliffeqarfiit siulersuisuini ilaasortaanissamut imaluunniit taakkunani siulittaasuunissamut piukkunnaateqanngivissutut oqaatigineqarsinnaanngitsut.

 

Taamaattumik Inuit Ataqatigiit isumaqarput qinikkat akornanni suliffeqarfiit siulersuisuini ilaasortaanissamut piukkunnartut innuttaasutut allatulli toqqarneqarsinnaasariaqartut.

 

Taamaattumik inatsisartuni qinigaasimanerinnaq suliffeqarfinni siulersuisunut ilaasortaanissamut imaluunniit taakkunani siulittaasuunissamut piukkunnassutsimut uppernarsaataasariaqanngitsoq aamma Inuit Ataqatigiit isumaqarput. Tamanna inatsisartuni isumaqatigiissutigineqarsinnaappat suliffeqarfinni siulersuisut inuttalersorneqartarnerat naalakkersuisunngortitseqatigiinnermi ”niuerutaasariaqanngitsoq” Inuit Ataqatigiit isumaqarput.

 

Taamaakkaluartoq Namminersornerulluni Oqartussat suliffeqarfiutaanni A/S-iusuni piginnittut sinnerlugit siulersuisutigut naalakkersuisut, inatsisartut sinnerlugit, ulluinnarni  pissutsinut malinnaajuartariaqarnerat pisariaqarmat, Inuit Ataqatigiit isumaqarput partinut naalakkersuisuutita­qartunuinnaq kina toqqarneqassanersoq niuerutigitinnagu Namminersornerulluni Oqartussat sinniisigisassaannut inassuteqartarneq inatsisartuniittariaqartoq.

 

Mannalu iluatsillugit eqqaasissutigissavarput periuseq tamannarpiaq inatsisartut siulittaasus-sarsiortarneranni atorneqartariaqartoq. Siunnerusukkut IA-t saqqummiutereeratsigu

 

Aamma taamaappoq Namminersornerulluni Oqartussat nunat assigiinngitsut akornanni sinniiseqartarnerat eqqarsaatigalugu. Soorlu Nordisk Rådimi FN-nimilu aallartitaasartut nikerarlu- tik naalakkersuisuusartut kisimik susassaqarfigisariaqanngilaat, inatsisartulli tamakkerlutik.

 

Naatsumik oqaatigalugu Namminersornerulluni Oqartussat tassa inatsisartut naalakkersuisullu. Taakkulu sumiluunniit sinniisissaat toqqarneqartariaqarput atuuffimmut pineqartumut piukkunnas­suseq toqqammavigalugu, partimut sorlermut ilaasortaanera qinigaasimanera qinigaasiman-nginneraluunniit apeqqutaatinnagu.

 

Bjarne Kreutzmann, AP:

AP isumaqarpoq akissuteqaammi immikkoortoq una apeqqummi pineqartoq qitiusoq. Issuaaneq aallartippara ”Naalakkersuisut anguniarsimavaat siulersuisunut ilaasortat siulittaasullu inuussutissarsiornikkut tunuliaqutaqarluartut inuiaqatigiinnilu kalaallini pissutsinik ilisimasaqarluartut toqqarneqartarnissaat. Naalakkersuinermik suliallit Namminersornerullutik Oqartussat ingerlatseqatigiiffiutaanniittut piumasaqaatinik taakkuninnga aamma naammassinnipput”, issuaaneq naavoq.

 

Isumaga naapertorlugu immikkoortoq taanna ingerlatsitseqatigiiffinnut pineqartunut pitsaa-nerpaasussamik taamaalillunilu inuiaqatigiinnut sapinngisamik pitsaanerpaasussamik siunertaqarnermut naammattumik takussutissiisoq tunuliaqutsiillunilu.

 

Taamaalillunga matumuuna ersersinniarpara Naalakkersuisut inassuteqaataannut isumaqataagama, tassa naalakkersuinermik suliallit ingerlatseqatigiiffinni Namminersornerullutik Oqartussanit pigineqartuni siulersuisunut ilaasortaanissaasa piivinneqarnissaa pissutissaqanngitsoq.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Siunnersuutigisannut Naalakkersuisuniit akissutigineqartut pillugit imatut Kattusseqatigiit sinnerlu-git oqaaseqarniarpunga.

 

Namminersornerullutik Oqartussat suliffeqarfissuini aktie-teqarluni ingerlatseqatigiiffiit pillugit inatsit naapertorlugu siulersuisut ingerlatseqatigiiffimmi pisortanik atorfinitsitsisarnerat minnerpaamilluunniit akuleruffiginianngilara. Kisianni naalakkersuisut akissuteqaamminni ilaatigut oqaatigaat ukiuni kingullerni Namminersornerullutik Oqartussat suliffeqarfiutaanni aktie-teqarluni ingerlatseqatigiiffiusuni akisussaaffiit piginnaatitaaffiillu naalakkersuinikkut aqutsinikkullu agguataarneqarnerinut tunngasut inatsisartut aalajangertaraat. Tamanna ajunngilaq.

 

Kisianni-una ajortua uvaniittoq, aammalu avataaniik Namminersornerullutik Oqartussat isigi-nerluutigilersinnaasaat, tassa qaangerniartariaqartoq. Oqallissaarutigigiga unaavoq, Suliffeqarfissuit Namminersornerullutik Oqartussanit pigineqartut siulersuisoqarfiini politikerinik imaluunniit politikeriusimasunik siulittaasulersorneqartarnerat tamatigut akuersaarneqarsinnaanngitsutut isumaqarfigigakku, aammalumi innuttaasunit arlalinnit tamanna iluarinagu eqqartorneqartarmat.

 

Soorlu assersuutigalugu ippassaq oqallinnermi inatsisartunut ilaasortap Hans Enoksen-ip siunnersuutaa kalaallit siusarneqarnissaannut tunngasoq inimi maani oqallisigigatsigu arlalinnik oqaatigineqarpoq kammalaatit, qanigisat allallu annerusumik aallunneqalerpata uagut pisussaaffigisariaqaripput uparuartuissalluta pissutsinillu iluarinanngitsunik qaangiiniarluta suleqataassasugut. Aap taamaaliorusuppugut, kisianni ilungersunassaqaaq uagut nammineq, isaasalerlugu ”igalaaminermi najugaqarluta, siulliulluta ujaqqanik milluulissagutta”. Taamaammat ippassaq iluarsiniagassatut aalajangiunneqartut saniatigut inatsisartut naalakkersuisullu iliuuserisartagaat qiviaqqaartariaqarpagut iluarsiniassallugillu.

 

Soorlu assersuutigalugu KNI-mi politikerinik siulersuisuini siulittaasulersoratta, ilaatigullu kalaallit allakkeriviat, KNI naatsorsuuserivia, qarasaasiaqarfik il. il. illoqarfinniit illoqarfinnut noo-qattaarneqarput inuiaqatigiinnut akisoqisumik. Tamakkuupput niuernermut, ingerlatsinermut, aningaasarsiornermut il. il. ilinniagaqarsimanngitsut politikerit kukkussutigisartagaat akueri-neqarsinnaanngitsut. Tupinnaqaaq kukkussuterpassuit tamakku annerusumik ilinniarfigine-qanngimmata. Aamma suli takussaammat aningaasarsiornikkut niuernikkullu ilinniaga-qarsimanngitsut amerlaqisut Namminersornerullutik Oqartussat suliffeqarfiutaanni suli siulittaasutut inissisinasut.

 

Tassami taamatut periuseqarnerup iluaqutaasa ilaat tassaapput. Suliffeqarfissuit ilaat politikerinik imaluunniit politikeriusimasunit siulittaasulersorneqartut. Aktie-eteqarluni ingrlatsinermut inatsit tunngavigalugu inatsisartunit, tassalu innuttaasut sinniisaanit pallinneqarsinnaajunnaarlugit, isaasalerlugu ”nersussuartut iluartuutitatut” inissinneqarsinasut.

 

Soorlu assersuutigalugu suliffeqarfissuit pineqartut inuiqatigiillu ulluinnarni suliffeqarnikkut aningaasarsiornikkullu pinngitsoorsinnaanngisaat ingerlatsinerliornikkut tassanngaannaq matuneqaraangata. Imaluunniit KNI-ip nunaqarfinnut pilersuinera ajorluinnaleraangat il. il. innuttaasunut ilaqutariinnullu ataasiakkaanut ilungersunartumik sunniuttarput. Taavami taamaattoqartillugu inuiaqatigiit sinniisaat, tassa inatsisartut, sumut atussagamik?

 

Naalakkersuisut anguniagaat isumaqatigilluinnarpakka, tassalu kalaallit aningaasaqarniarnermut nutaaliaasumut niuernermut tunngavilimmut naleqqussarnissaat. Taamaattoqassappammi pisariaqarluinnarpoq aningaasarsiornikkut, niuernermut ingerlatsinermullu ilinniagaqarluarsimasut suliffeqarfissuarni siuttutut inissisimanissaat.

 

Naalakkersuisut akissuteqaamminni ilaatigut oqaatigaat naalagaaffiup ingerlatseqatigiiffitoqarsui aktie-teqarluni ingerlatseqatigiiffinngortinneqarmata niuernermik tunngaveqarlutik ingerlassasut. Kisiannili taamaakkaluartoq ullumikkut ingerlatsineq qiviaraanni suliffeqarfissuit aktie-teqarluni ingerlatseqatigiiffinngortinneqarnerisa kingorna, kalaallit inuiaat suliffeqarnikkut, pilersorneqarnikkut il. il. akulerussinnaatitaanerat aatsaat taamak ajortigilersimavoq. Allaat pissutsit ilaat nunasiaqarnerup nalaani pissutsinut assersuunneqarsinnaallutik.

 

Ilami inatsisartulluunniit piginnittutut sinniisaaniarlutik, aktie-teqarluni ingerlatseqatigiiffissuarni pissutsinut ilaatigut iluarinanngeqisunut misissuisinnaatitaanngillat. Soorlu tamanna KNI pillugu misissuisitsisoqarniarmat paasigipput.

 

Taamaammat naalakkersuinikkut kukkussutit nassuerutigineqartariaqarput. Niuernermullu nutaaliaasumut ikaarsaarniarneq tassaasariaqarpoq niuernerpalaartumik ingerlatsineq politikerinik aqunneqanngitsoq.

 

Taamaattumik qaquguluunniit upperilersinnaanngilara nakorsap imaluunniit ilinniartitsisup, ilinniartitaanerminut atatillugu fabrik-imik ingerlatsisinnaanermut, aningaasarsiornermut, niuerner-mut il. il. ilinniartitaasarsimanissaat.

Massakkut pissutsit imaapput. Politikerip politikereqanni, ikinngutini il. il. suliffimmik pitsaasumik aningaasarsiorluarfigisinnaasaanik tunisarpaa. Naak ilaatigut atorfinitsinneqartoq imaluunniit siulittaasunngortinneqartoq suliffeqarfissuarmi pineqartumi ilinniakkaminut naleqqutinngikkaluartoq.

 

Tamakku arlalinnik ersarissunillu takussutissaqareerput. Ilaatigut soorlu naalakkersuisut nikinner-minni qanoq iliuuseqartarneri arajutsisimaneqanngitsut.

 

Pissutsinik malinnaagaanni aamma ajornanngilaq nunani allani pisartut ilaatigut qiviassallugit. Soorlu assersuutigalugu ukioq Danmark-imi professor-it ilaat imatut oqaaseqarpoq. Politikerit kammalaatitik, politikereqatitik, ilaquttatik il. il. politikkikkut atornerluinermik taaneqarsinnaasumik ikiulerpatigit taava ajortoqassasoq.

 

Tamannalu pinngitsoorniarlugu Kattusseqatigiit sinnerlugit pissutsit taamaattut piaartumik iluarsineqarnissaat inussiarnersumik kaammattuutigaara. Soorlu naalakkersuisut akissuteqaatiminni oqaatigigaat inatsisartut ingerlatseqatigiiffiit pillugit peqqussutit naapertorlugit iliuuseqartartut. Taamaattumik peqqussutit pineqartut allanngortinneqarnissaasa sulissutigineqarnissaat Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliami suliarineqarnissaa inassutigaara.

 

Qanittumi KNR-imi siulersuisoqarneq pillugu oqallinnermi ilaatigut makku assersuutigaakka. Naak inatsisartunut ilaasortat ilaannik mamaagineqaraluartut. Tassalu takuneqarsinnaasariaqarmat ruujorilerisoq peqquneqarsinnaanngitsoq ullut tamaasa napparsimavimmi nakorsiartitseqqullugu imaluunniit nakorsaq eqqakkanik ikuallaasartutut suleqqullugu. Taamaattoqassappammi kialluunniit takusinnaavaa ajortoqassasoq.

 

Soorlu ullumikkut oqaluuserisassatta ilaanni aamma inatsisartunut ilaasortap Hans Enoksen-ip KNAPK-p illersorneqarnissaa pillugu oqaluuserisassanngortitsinermini piginneqatigiiffissuit kisimik naalaganngorsinnaanerat, kisermaassillutillu ingerlatsilrenissaat aarloqqutigaa.

 

Ilaatigullu imatut oqarluni. Siulittaasoq qinnuvigilaassavara issuaalaaqqullunga. Issuaaneq aallar-tippoq. ”Inuinnaat pisortanut oqartussaaqataanerat tamarmi aserorneqassaaq, piginneqatigiiffissuillu naalagaaniapilunnerat ataatsimoorluta akiorsinnaajunnaassavagut”. Issuaaneq naavoq.

 

Tamakku assersuutissaalluarput aamma oqallinnermi maani.

 

Taamaattumik politikerit, politikeriusimasulluunniit ingerlatseqatigiiffinnut assigisaannulluunniit inissinneqartarnerat allanngortinneqartariaqarpoq.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Oqaaserineqartunut partiit amerlanerusut oqaasii qujassutigaakka. Tassa Siumup oqaaserisamini aamma oqaatigimmagu naalakkersuinikkut isumaqatigiinniarnermi siulittaasussat tikinneqartarneri qimanneqaqqullugit, tamanna naalakkersuisunngortitsisartussanut periarfissatut aamma inner-suussutigineqassaaq aamma taanna tusaatissatut tigussavarput.

 

Kiisalu aamma IA maani oqaatigisaannut tunngatillugu. Piffissaq maannakkut nalerornerpoq eqqortoq taamaalissallugu inatsisartut tamatumani toqqaasarnissaani apeqqut misissortissallugu. Aammalu tamanna assigiinngitsutigut qanoq kinguleqarsinnaanera aammalu periarfissaqarnersoq eqqortumik tunngavissaqarpa, allatulluunniit aamma misissorneqarsinnaavoq. Kisianni aamma soorunami periarfissaasinnaalluni aamma maannakkut taaneqartoq, nikuinnarlunga taanna akisinnaanngilara aamma misissortinnissaa misissorneqarnissaa aamma eqqortumillu akineqarnissaa tusarfigineqarsinnaavoq.

 

Kattusseqatigiit oqaatigisaat, saqqummiussai uani, oqartariaqarpunga inatsisartut oqaluttarfiat taamatut atussallugu pitsaasutut uanga isiginngilara. Maani oqaatsit saqqummiussorneqartut, qallunaat jantelov-imik taasagaat nalunngilarput, uagut DK-mi aamma kummassarsimasugut, aam-ma kaalaallit akornanni oqaaseq, sinnganeq, mianersuutissavarput aamma oqallinermi maani atussannginnatsigu.

 

Suliassat Kalaallit Nunaanni aallartinneqartut maani eqqartugarigatsigit, soorlu A/S-inik nutaanik aallartitsisimanigut, Kalaallit Nunaani naalagaaffimmik tamakkiisumik ingerlatsinerminngaanniik niuernerpalaartumik ingerlatsinermi ikaarsaarnermi tamakkiivissumik ingerlatsinerit taama ittut ullormiik ullormut aamma ilinniarneqarsinnaanngillat. Inuit immikkut ilinniarluarsimasut tamatumani tiguneqartarput, ilumoorpoq. Kisiannili aamma imatut pissuseqassanngilagut soorlu sumi tamani inortuilersugut. Allaanngilaq sumi umiulersuminngaanniik annanniutinut pisserarniartugut, taamaattoqanngilluaasarpoq.

 

Maannakkut uagut A/S-ini aamma suliaqarsimasugut aammalu akissussaaqataalluinnartugut, msigisimavugut eqqortumik KNI-ikkut maannakkut aaqqinneqarput. Niuerneq taanna KNI-imut tunngasoq Kattusseqatigiit immikkut taakkartortuarmassuk siorna ukiakkut maani inimi, inatsisartut namminneq udvalg-iat KNI-mi misissuisimasoq oqallisigaarput. Aamma tassani inner-suuttariaqarpagut aamma takuneqaqqullugit inatsisartut taamanikkut naliliineri aammalu oqaatigisaat.

 

Maani piffissat tamaasa atortariaqanngillat suut tamakku qaqilerlugit saqqummiuttuarnerinut. Iluarsiissutigalugit iluarsillugillu suliat taakkua maannakkut tunngavigalugit sulisariaqarpugut. Taamaattumik sorparujussuarnik kattusseqatigiit maani oqalugiarnerat, apeqqutinik uanga tulluarinngisannik maani aamma oqallisigissallugit. Pitsaanerutillugulu qineqqusaarluta, aamma qineqqusaaraangatta oqaatsit imak ittut aniatinneqartarmata, qineqqusaarfinni tamakku aamma naapilluta eqqartorsinnaavagut. Kisianni maani suliassat KNI-mut tunngasut inimi maani oqallisaareersimapput.

 

Alloriarneq iluarsissutissat Siumut-p taasai IA-llu misissoqqusai, tamaattut misissorneqarsinnaapput pitsanngorsaatissatut kinguneqassappata.Aap, kisianni Anthon Frederiksen-imit ilaliussat ajortu-   mit pipput, taamak oqaraanni immaqa naleqqunnerusutut issuaaneqarsinnaavoq.

 

Tassani taama oqaaseqarlunga uani akissutit partiinik allaninngaanneersut tamaasa qujassutigaakka. Aammalu suliassaq taamatut misissugassartalik ingerlatseqqinnissaa suliarineqassalluni.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Soorunami nuannaarutigisariaqarparput suulluunniit oqaluttarfimmi maani saqqummiunneqartut qisuariarfigineqaraangata. Aamma nuannerpoq naalakkersuisut siulittaasuata, minnerunngitsumik aamma IA-p saqqummiinerat tunngavigalugu nalilersueqqissinnaaneq aammalu apeqqutik pineqartunik eqqartueqqissinnaaneq ammatimmagu.

 

Erseqqissaatigissavara taamatut oqaaseqarninnut minnerpaamilluunniit sinnganeq, oqaaseq sinnganeq, eqqarsaatiginngilluinnarlugu saqqummiigama.

 

Una pingaarnerutippara inuiaqatigiit pigisaat suliffeqarfissuit, taakkua isumannaatsumik inger-lalluarnissaat aammalu ajornanngippat politikerinik aqunneqannginnissaat. Tassami politikerit amerlanertigut niuernermik, aningaasarsiornermik suliffeqarfissuillu ingerlannissaanut annerusumik amerlanerpaatigut ilinniagaqarsimaneq ajorput. Ilinniagaqarsimasut tassaapput niuernermik, aningaasaqarnermik aammalu ingerlatsinermik ingerlatsisut taakkua immaqa ajunnginnerusumik ingerlatsisinnaasutut oqaatigineqarsinnaasut.

 

Uterfigiuarpakka maannamut kukkussutigisarsimasagut naalakkersuinikkut, tamakkualu nalunngilarput assersuutigiinnarutsigu aamma eqqartortuassavagut. Tassa KNI-ikkut Royal Greenland A/S-ilu ukiuni kingullerni qulit iluanni amigartoorutigisaat qanoq amerlatigippat. Siullermik RG-p amigartoorutigivai kr. 300 mio.-it, aappassaanillu KNI-p kr. 400 mio.-it missaani. Qanoq tamakku naleqarpat? Tassaannginnerlutik naalakkersuinikkut kukkusumik iluuseqarsimanerup kingunerisai?

 

Uanga akerlerinngilluinnarpara sinniisoqarfiit siulersuisoqarfiillu politikerinik ilaasortaa-titaqassappata, kisianni siulittaasulersoqinagit. Malinnaasinnaasunik siulersuisoqarfiit siulittaasoqarfiillu aallartitaqarfigineqarsinnaapput politikerinik. Politikeri naalaganngoreerluni tamakkununnga inissittariaqanngitsutut uanga isumaqarfigaara.

 

Kisianni tassa nuannaarutigaara taamatut qisuariaateqarneq aamma qanoq iliuuseqarfiginiarneqarmat. Qujavunga.

 

Josef Motzfeldt, IA:

Tassa maani ilaatigut oqallinnerup nassatarisaanik pineqartoq tassaavoq sinniisoqarfiit, ilaatigut ingerlatseqatigiiffinni sinniisoqarfiit oqartussaaffiisa ullumikkornit annertusineqarsinnaanerat.

 

Aamma ilisimaneqartutut Namminersornerullutik Oqartussat ingertsiviutaanni tamani sinniisoqarneq, tassa susassaqartuni inuiaqatigiit sinniisaannik sinniisuutitaqarneq taanna annikippallaamik atorneqarpoq. Aamma atorneqaraluarfiini sunniuteqarsinnaanerat killeqartorujussuusoq tamatta nalunngilarput.

 

Taamaattumik naalakkersuisut suliffeqarfissuarni tamakkuninnga ataatsimeersuarnerni oqartussaanerisa saniatigut inatsisartut toqqaannartumik nakkutilliisoqartitsisinnaanerat IA siusinnerusukkut siunnersuutigisimasaraluarput misissorneqarsinnaasariaqarpoq, uani apeqqut allamut sangutillugu soqutiginarnerusoq IA-ninngaanniit tassaavoq innuttaasut sunut attuumassuteqartittunik taamak annertugisumik attuumassuteqartunut suliffeqarfissuarnut oqallinnerni innuttaasut sinnerlugit oqartussaaqataanerup ullumikkornit nunatsinni pissutsini naleqqussarsinnaanera orniginarsinnaammat inatsit A/S-nut tunngasut immaqa sanioqquppallaanngikkaluarlugit.

 

Naalakkersuisunngortitsineq, tassa taanna paasivarput Siumut-minngaanniik isumaqatigineqartoq naalakkersuisunngortitsineq tassa naalakkersuisussanik toqqaaneq, taassumap saniatigut inissiffissat piukkunnassuseq toqqammavigalu toqqartorneqartariaqarput. Ataatsimiititaliani siulittaasus-sarsiorneq inatsisartut ataatsimiititaliaanit isumagineqassaaq, ataatsimiititaliap ilaasortaasut nammineq isumagissavaat.

 

Kiisalu siunnersuuteqartup oqarneratut ruujorilerisoq ulloq naallugu nakorsiartitsisinnaanngilaq, soorunami. Kisianni pingaaruteqartoq tassaavoq aamma oqaatigissallugu, inatsisartunimi kikkut ilaasortaassappat. Inatsisartuni ilaasortanngorniarnermi aamma ilinniarfeqalissanerluta.

 

Suliffeqarfinni pineqartuni siulersuisunut ilaasortat pingaaruteqarluinnarpoq nunatsinni pissutsinik alakkaamasaqarnissaat. Matumani assersuutissaasinnaavoq niuernerinnavimmik annertunerusumik aallutaqarluni nunatsinni pissutinik ilisimasaqanngissutiminik ersersartitsisartoq tassaavoq umiarsuaatileqatigiiffik Royal Arctic Line A/S. nammineq oqartarnera najoqqutaralu nunaqarfiit misissoqqaarusuttarpai nunaqarfiit suut pineqarnersut kiffartuussivigiligassani.

 

Taamaattumik siulersuisuni ilaasortassarsiornermi oqareernitsituut toqqammaviit pingaarnerpaar- tariaqagaat tassaavoq piukkunnassutsimik aallaveqarneq.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

IA-p oqaaserisaanut inatsisatuninngaaniit nakkutilliisoqarsinnaanermut apeqqut, taanna tikinne-qarmat imak paasillugu isumaqarpunga eqqarsaatit siornatigut aamma arlaleriarluni saqqummiunneqartareernikuummat inimi maani.

 

Soorlu taamaattoqartoq RAL-imi immikkut repræsentskab tassani sinniisuutitanik tassaniittoqarpoq. Sulliviup ingerlanera tamakkiisumik oqallisigisinnaallugu aamma oqaloqatigiissutigisinnaallugu. KNI-mi taamak iliortoqarsinnaanera isumaqarpunga neriorsuutaareerniaraluartoq siusinnerusukkut. Kisianni aamma piffissaq manna iluatsillugu apeqqut saqqummiuteqqinneqartut taanna tunngavigalu assortornanngilaq. Aammalu allani taamaatumik sinniisuutitanik oqallittuusinnaasunik peqarnissaa taanna orniginarneruvoq oqallisereqqissallugu.

 

Una selskab-i ingerlanerani inatsisit tunngavigalugit ingerlasuunerat taassumalu ingerlanerminni aningaasartuutissami tungaatigut annertuumik pisussaaffeqarneri, niuernerpalaartumik ingerlaneri taamaattumillu aamma ullormut isertitassaminnik ussassaarinermik allatigullu niuernerpalaartumik ingerlatsinerminni.

 

Uagut aamma pingaartittakkagut ilaanni tunulliuteqqittariaqarpaat, tassa inuiaqatigiinninngaannik isumagineqartussat taakkulu immikkut akilertakkavut. Soorlu isorliunerusunut, nunaqarfinnut, assartuinermut allanullu ilanngullugit suliareqquneqarput. Taakkua selskab-it aningaasaannaat isigalugit iluanaarniarsarisup suliassaasa avaataaniittutut isigineqartarmata, kisiannili inimi maani suliassiissutigineqartarlutik.

 

Taamaatumik taakkua repræsentskab-eqarneq, sinniisoqartitaaneq aqqutigalugu aaqqiissutissani maani eqqaaneqareersimasut aamma uterfigissallugit kajungernarput.

 

Kisianni aamma oqaatigilaassavara uani siulersuusut eqqarsaatigineranni, aamma maannakkut qinigaaffimmi uani ilaatigut isumaqatigiissutit qimakkiartuaarneqarneri malunnaateqareermata. Ilaatigut oqaatigneqarsimagaluarpoq Grønlandsfly A/S-mi, taanna pigineqarpoq naalagaaffimmit, SAS-mit uagutsinnillu, uagut tassani ikinnerussuteqarpugut aktionær-itut kisianni isumaqatigiissutigineqartut najoqqutaralugit siulittaasuuneq tassani aamma uagut sinniisuutitatsinnut ikkussimavoq. Tassani naluara Jørgen Høy naluara Siumut-kuunersoq, kisianni Siumut-kuunngitsutut imaluunnit Siumut-kutut isumaqarfigigaluaraanni taava aamma avataaninngaanniik aningaa-sarsiornermik allatigullu siornatigullu ilisimasaqarluarnera selskab-imi tunngavigalugu aamma toqqarneqarsimavoq.

 

Aamma IA siulittaasuata oqaatigisaa ilumoorpoq. Sumi ilinniarsimaneq tunngavigalugu toqqartuisoqartalissappat aamma ilinniarsimasagut tunngavigalugit qinigaasalissagalutta, alutornassagaluaqaagummi kisianni assigiinngisataartaqigatta inuit maani assorujussuaq aamma taanna demokrati-mut pinnersaataasarpoq.

 

Peter Ostermann, Atassut:

Oqaluttorput oqaloqatigilaariarlugu ilassuteqalaassaanga. Siunnerssuuteqartup siunnersuummini saqqummiussinermini aammalu Kattusseqatigiittut oqaaseqarnermini oqaasii tusaallugit assorsuaq malunnarpoq misissuilluaqqaarani siunnersuusiorsimasoq. Paasiniaasimanngilaq paasiniaaffissanut eqqortunut. Siulittaasunngooq allaanngillat nersussuit iluartut, tassa nammineq piumasannguaminnik. Kujataamiutoorlugu ilaalaa.

 

Siunnersuuteqartup ilisimasariaqaraluarpaa, paasiniaanermini aamma paasisimassagaluarpaa siulittaasut siulersuisullu A/S-imut inatsit malillugu sulisussaammata akisussaaffigilugillu. Kukkuluttuuteqarunik piginnittunik soraarsitaasinnaapput minutsimiik minutsimut aamma aningaasanik kukkusumik ingerlatsisimagunik akissussaatinneqarsinnaapput A/S-imi inatsit naapertorlugu. Siunnersuuteqartup tamakkua misissorsimasariaqaraluarpai siunnersuutimi tunngavilersuutissatut allatsinnagit.

 

Aamma una ulluinnarni aqutsinermi eqikkaanerit isornartorsiorpai oqaatsit assigiinngitsut atorlu-  git. Takuuk KNI-kut Royal Greenland-ikkut Tele-kkut allallu A/S-innortitagut. A/S-inngortikkaangatsigit oqarfigisarpavut naliginnaasumik niuernermik tunngaveqarlusi ingerlatsissaasi nalinginnaasumik unammillerlusi. Unammillilersullu ajorilerlugillu, taamatut ingerlatsisoqarsin-naanngilaq.

 

Aamma eqqaamasariaqarparput suliassaa tassaanerummat siulersuisuni akuersissutaasut piviusunngortissallugit piviusunngortinneqarnissaalu isumagissallugit, tassa suliassaa pingaarnerpaaq annerpaarlu. Siunnersuuteqartup oqarneratigut asuli namminersorlutik sumi tamaani piaaraluni ingerlatsinngilaq, taamaattoqanngilluinnarpoq.

 

Kiisalu Siumut-minngaaniit oqaatigineqartoq una naalakkersuisunngortitsinermi tamakkua ingalassimaniarneqassasut isumaqatigilluinnarparput Atassut-miit aammalu isumaqatigaarput IA-minngaanniik saqqummiussorneqartut, soorlu siulittaasunngortitsinissamut allamullu tunngassuteqartut inatsisartuni suliarineqartalernissaanut naalakkersuisut misissuiumanerat aamma isumaqatigilluinnarparput.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Soorunami inuit ataasiakkaat maani taagorneqassanngillat aamma taamaaliorusunngilanga. Kisianni oqaluttumut kingullermut tunngatillugu oqassaanga assersuutigineqareersut suliffeqarfissuit marluk, tassalu Royal Greenland A/S KNI-lu taakkua assersuutissaqqittuaannarmata taakkunani taamak annertutigisumi ajutoortoqarmat. Soormi piginnittut, tassa inatsisartut, soormi akulerus-sinnaatitaanerat taama annertutigisumik killilerneqarpa. Tassa patsisigineqarmat A/S-it inatsisaat pillugu inatsisartut taamannak killeqartigisumik noqinneqarmata.

 

Tamakkuupput ilaatigut soorlu immaqa IA oqarnerattuut siulersuisunut inissitsiterinermi niuerniutiginagit isumannaatsumilli toqqaasarnikkut anguneqarsinnaagaluartut.

 

Erseqqissaatigissavara uanga akerlerinnginnakku siulersuisoqarfinni A/S-ini aammalu A/S-iunngikkaluartuni Namminersornerullutik Oqartussanik pigineqartuni siulersuisunut malinnaasussamik, ilaasussanut toqqaanissamut akerliunnginnama. Unaliuna akerliuffigisara ingerlaannarlugu siulittaasumik, oqareerluta siulittaasoq uuma siulittaasussaa. Taakkua piginneqatigiiffiit soormi siulittaasussartik namminneq toqqarsinnaassanngilaat.

 

Aamma ilumut uagut qinikkat, inatsisartuni qinikkat, sumi ilinniagaqarnerput apeq-qutaatinneqartalissappat. Tamakkua eqqartorneqanngillat, taamaattumik pissutsit tamakkua uunga assersuunneqarsinnaanngillat.

 

Finn Karlsen, ataatsimiinnermik aqutsisoq:

Tassalu taamaasilluni, oqaatigissavara siunnersuut partiinit tamanit akuerineqanngimmat, itigartinneqarmat. Kisiannili misissuiffigineqarnissaa isumaqatigiissutigineqarluni siunissami.

 

Taamaasilluni imm. 23, Suliffeqarfissuarni Namminersornerullutik Oqartussanit pigineqartuni politikerinik atorfinitsitsisarnerup siulittaasulersortarnerullu piaartumik atorunnaarsinneqarnissaanik siunnersuut tunngavigalugu oqallinneq tamaanga killeqarpoq.

 

Oqaluuserisaq naammassivoq.