Oqaluuserisassani immikkoortoq 27-1

Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 27-1		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Marlunngorneq 17. Februar 1998 nal. 13.57

Oqaluuserisassaq imm. 27.

Ineqarnermut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa.

(Siulittaasoq, Kristine Raahauge)

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Siulittaasoqarfimmut ilaasortaq Finn Karlsen.

Kristine Raahauge, siunnersuuteqartoq, Siumut:

Siunnersuutiginiarpara ineqarnermut tapersiissutigineqartarnermut aaqqissuussinerup massakkut atuut- tup ilassuteqarfigineqarnissaa.

Ilassutissatullu siunnersuutigalugu BSU aqqutigalugu illutaarsimasut illuminnillu akilersuillutik naammassinnissimasut, akiligassaarussimasut immikkut ittumik illumit aserfallatsaalisarnissaannut nutarternissaanullu tapersiiffigilerneqartarnissaat. Soorlu BSU-mit illullit suli akiersuisut periarfissaattut ittumik akilersugassaannik.

Siunnersuuteqarnernut ilaatigut tunngavigaakka inuit utoqqalisut tamakkiisumik sulisinnaagallarnerminni akiligassaminnik isumaginnilluarsimasut allaat inigissartik akilersimallugu suli pisariaqartitsisarmata tassanngaannartumik illuminnut atatillugu aaqqissugassaqalertarnerit. Soorlu illumit oqorsaanikkut, qaliat pappiliarsuaasa taarsersornissaannut, kiassaateqarfiit aserornerisigut il. il.

Soorunalumi aamma ilaqutaasut illumit kingornussisussat eqqarsaatgigalugit, taakkuami tamati-gungajalluinnaq pisariaqartitsisarmata illumit kingornutaminnik nutartererusunnermik.

Taamak aaqqiineq pippat illut inuerunnikut piaarnerusumik inigineqaqqittalissapput, kingornussisunut pineqarnissaminnut kajuminnarnerulissagamik. Illoqarfinnilu illut, BSU-kut tapiissuteqarnikkut sananeqarsimasut, inuerunnermikkut igalaavi matuukkat takussaajunnaassagaluarlutik.

Hans Enoksen, Ineqarnermut Ataatsimiititaliap Siulittaasua, Siumut:

Ineqarnermut Ataatsimiititaliap isumaliuutissiissutaa matumuuna saqqummiutissavara, tassanilu ataatsimiinnermi peqataapput Inatsisartunut ilaasortoq, Jakob Sivertsen - Atassut, Anders Nilsson - Atassut, Maliinannguaq M. Mølgaard - Inuit Ataqatigiit taavalu uanga siulittaasutut Hans Enoksen - Siumut. Taavalu tassani ataatsimiinnermi peqataanngilaq Inatsisartunut ilaasortaq Ruth Heilmann - Siumut, allami ataatsimiittussaanini pissutigalugu.

Inatsisartut Ineqarnermut Ataatsimiititaliaat Inatsisartut 1998-mi ukiukkut ataatsimiinneranni 11. februar 1998-mi ataatsimiippoq.

Ilaasartap siunnersuutaa una ataatsimiititaliap oqaluuseraa: Ineqarnermut tapersiissuteqartarfimmit, BSU-mit, illut aserfallatsaalisaasarnerannut tunngatillugu Inatsisartunut ilaasortap Kristine Raahauge-ip siunnersuutaa.

Ataatsimiititaliap aallarniutigalugu oqaatigissavaa boligstøtte pillugu malittarisassat atuuttut iluanni illut boligstøtte-mit taarsigassarsilluni pisiarineqarsimasut aserfallatsaalineqarnissaannut taarsigas-sarsisitsinissamut periarfissaqarmat. Taamaattorli ataatsimiititaliaq Ineqarnermut Naalakkersuisumit paasitinneqarpoq illut siunnersuummi pineqartut tassaasut illut ukiut 33-it sinnerlugit pisoqaassusillit, tassami ilaqutariit ataasiakkaat illuinut taarsigassarsiat ukiuni 33-ni akilersugassaasarmata. Illut taakku amerlanertigut ima aserfallassimatigisarput, ullumikkut illunut piumasaqaataasutut atortulersorneqassappata kiffiusersorneqassappatalu aningaasarpassuit allaat atorneqartartussaallutik.

Taamaattumik aningaasaliissutit pingaarnersiuilluni tulleriiaarfigineqarnissaat eqqarsaatigalugu illullu iluarsaanneqarnermik kingorna nalingisa taarsigassarsiaritinneqartartunut qularnaaveeqqusiissutigi-neqarsinnaanerannik naliliineq tunngavigalugu illunut pisoqqanut taakkununnga taarsigassarsisitsisarneq ileqquunngilaq.

Paasissutissat taakku ataatsimiititaliap tusaatissatut tiguai, tamatumunngali peqatigitillugu illut boligstøtte-mit taarsigassarsilluni pisiarineqarsimasut pitsanngorsarneqartarnissaasa qulakkeerneqarnissaannik siunnersuummi anguniagaasut tapersersorlugit oqaatigissallugu.

Inatsisartut 1997-mi ukiakkut ataatsimiinneranni Naalakkersuisut oqarput boligstøtte-mut tunngasut nutarteriffigineqarnissaat sulissutiginiarlugu, boligstøtte pillugu malittarisassat nutartikkat Inatsisartut 1998-mi upernaakkut ataatsimiinneranni saqqummiunneqarnissaat siunertaralugu. Illut boligstøtte-mit taarsigassarsilluni pisiarineqarsimasut akilersorneqareersimasullu iluarsaanneqartarnerat pillugu apeqqut suliamut tassunga ilanngullugu suliarineqarnissaa ataatsimiititaliap Naalakkersuisunut kaammattuutigaa.

Illutoqqat boligstøtte-mit taarsigassarsilluni pisiarineqarsimasut annertuumik iluarsaanneqartarnissaat akisussagaluaqisoq ataatsimiititaliaq isumaqarpoq malittarisassat nutarterniarneqarnerinut atatillugu illut taamaattut akilerneqareersimasut pisut ilarpassuini annikinnerusutigut taamalu akikinnerusumik iluarsaanneqartarnissaat naammattassannginnersoq isumaliutersuutigineqartariaqartoq. Illut taamaattut utoqqarnit pigineqartillugit inuiaqatigiit aningaasaqarniarnerannit isigalugu iluaqutaasoq tassaasussaavoq piginnittut illumi tassani sivisusunerusumik najugaqarsinnaanerat, utoqqaat illuannut nuunnissaminnut taarsiullugu.

Ataatsimiititaliaq isumaqarpoq boligstøtte-mik aaqqissuussineq avaqqulluguluunniit aningaa-saateqarfimmik pilersitsisoqarsinnaanera Naalakkersuisut isumaliutersuutigisariaqaraat, iluarsaassassanummi annikinnerusutut taaneqartunut aningaasaateqarfik taanna aqqutigalugu taarsigassarsiniartoqarsinnaalissagaluarmat. Taamaatut aaqqissuussinerup kingunerisinnaavaa aningaasaateqarfimmit tassannga taarsigassarsiarineqarsimasut illup allamik piginnittoqalerneranut atatillugu tamakkerlugit akilersinneqartarnissaat.

Naggasiullugu boligstøtte-ip illuutaasa inigineqanngitsut ajornartorisutaanerat ataatsimiititaliap malugeqqussavaa. Taakku illoqarfimmut takussunarsaataagajuttarput, ataatsimiititaliallu isumaa malillugu ajornartorsiut taanna sukumiisumik aaqqiivigineqartariaqarpoq. Ajornatorsiutip taassuma aaqqinniarnerani illut taakku annikeqisumik nalilerneqarajuttartut kommuninit pisiariortorneqarlutik isaterneqartarnissaat periarfissaasinnaasoq ataatsimiititaliap eqqumaffigaa. Kommunit periarfissamik taassuminnga atuilluarniaqqullugit Naalakkersuisut kajumissaaruteqaqquneqarput.

Taamaalillunga Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa saqqummiuppara, tassanilu ilaasortaappput: Jakob Sivertsen - Atassut, Anders Nilsson - Atassut, Maliinannguaq Markussen Mølgaard - Inuit Ataqatigiit kiisalu Hans Enoksen, Ruth Heilmann-lu - Siumut.

Qujanaq.

Daniel Skifte, Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq, Akissuteqartoq, Atassut:

Illut ineqarnermut tapiissuteqartarfik aqqutigalugu pisiarineqarsimasut aserfallatsaalineqarnerannut taarsigassarsisitsisoqartalernissaanik Inatsisartunut ilaasortap Kristine Raahauge-ip siunnersuutaa pillugu isumaliutissiissunni Inatsisartut Ineqarnermut Ataatsimiititaliaata saqqummiuteqqammerpaa. Tamannalu qujassutigaara.

Ineqarnermut Ataatsimiititaliaq isumaliutissiissummini oqarpoq ineqarnermut tapiissuteqartarnermi malittarisassat allanngortiterniarneqarnerannut atatillugu illuni ineqarnermut tapiissuteqarfimmut akiit-soqarfiujunnaarsimasuni pisut ilarpassui annikinnerusumik taamalu akikinnerusumik iluarsaassinissamut taarsigassarsisitsisoqartarsinnaanera isumaliutersuutinut ilanngunneqartariaqartoq.

Tamatumunnga atatillugu Naalakkersuisut erseqqissartariaqartippaat aserfallatsaaliinernut annertu-nerusunut annikinnerusunulluunniit taarsigassarsiniartoqarnera apeqqutaatinnagu taarsigassarsiniartup taarsigassarsiaminik akilersuisinnaaneranut periarfissai tamatigut naliliiffiginiarneqartarmata. Taarsigassarsianut amerlanngikkaluanulluunniit akilersuutit illumik ingerlatsinermut aningaasartuutit saniatigut akilerniarnerat pensionisiaqartut ajornartorsiutigisinnaasarpaat.

Aammattaaq Ineqarnermut Ataatsimiititaliap oqaatigaa utoqqaat illuinut nuunnissaminnut taarsiullugu utoqqaat taakku ineqarnermut tapiissuteqartarfik aqqutigalugu illugisaminniiginnarsinnaappata tamanna inuiaqatigiinnut aningaasartuutit eqqarsaatigalugit iluaqutaasinnaasoq.

Isuma taanna Naalakkersuisut isumaqatigaat, taamaattumillu isumaginninnikkut pensionit utoqqarnillu paaqqinniffiit il.il. pillugit Inatsisartut peqqussutaanni kiisalu siusinaartumik pensionisiat, inummut tapit aamma pensionisianit ilanngaassisarneq pillugu nalunaarummi periarfissat innersuussutigiumallugit.

Pensionisiaqartut namminerisaminnik inigisaasa iluarsaanneqarneri pitsanngorsaavigineqarnerilu malittarisassat taakku tunngavigalugit kommuninit ikiorsiivigineqarsinnaapput. Tassa kommuni nammineq aalajangersinnaavoq pensionisiaqartut inigisaminni pisariaqartunik iluarsaassinissaannut inummut tapiliisoqassasoq, ataasiaannartumik ikiorsiissutitut tunniunneqartunik. Inigisaq tassaasinnaavoq illu ineqarnermut tapiissuteqartarfik aqqutigalugu illuliarineqarsimasoq imaluunniit tassaasinnaalluni illu ineqarnermut tapiissuteqartarfik avaqqullugu illuliarineqarsimasoq.

Utoqqarnut paaqqinniffinnik sanaartorneq, matumani utoqqaat illui ilanngullugit eqqarsaatigalugit, kommunit 50 %-mik aningaasaliiffigisarpaat, utoqqaallu illuata ingerlanneqarneranut aningaasartuutit kommunimit tamakkiisumik aningaasartuutigineqartarput.

Taamaattumik pensionisiaqartup inigisaata iluarsaanneqarneranut inummut tapit atorlugit kommuni tapiissuteqarpat tamanna kommunimut aningaasatigut iluaqutissaasorinarpoq, taamaliornikkut pensionisiaqartoq utoqqaat illuanut nuunnani nammineq inigisamini najugaqaannarsinnaaqqullugu.

Ineqarnermut ataatsimiititaliaq isumaqarpoq aningaasaateqarfimmik pilersitsisoqarsinnaanera Naalak-kersuisut isumaliutersuutigisariaqaraat, immaqa ineqarnermut tapiissuteqartarfik avaqqullugu, tassanngaanniillu annikinnerusutigut iluarsaassinernut taaneqartunut taarsigassarsisitsisoqarsinnaangorluni.

Naalakkersuisut isumaqarput pissusissamisuussasoq periarfissaq tamanna oqaluuserineqarpat ineqarnermut tapiissuteqartarnermik aaqqissuussinerup nutarterneqarnissaa pillugu isumaliutinut massakkut ingerlanneqartunut atatillugu. Ineqarnermut tapiissuteqartarneq pillugu malittarisassat nutarterneqarnissaat pillugu siunnersuutinik Inatsisartut upernaamut (tassa agguaanneqartumi papiala- mi allassimagaluarpoq ukiamut, taanna kukkuneq utoqqatsissutigaarput) ataatsimiinnissaanni saqqummiussinissartik Naalakkersuisut naatsorsuutigaat.

Ineqarnermut tapiissuteqartarneq aqqutigalugu illuliat inoqanngitsut Ineqarnermut Ataatsimiititaliap aamma malugeqquai, illullu inoqanngitsut iserterneqartarnissaannut periarfissat pioreersut annertunerusumik atorneqartarnissaat pillugu kommunit Naalakkersuisunut kajumissaarneqarnissaat siunnersuutigalugu.

Illut inoqanngitsut illoqarfimmut takussunarsaataanerannik ajornartorsiutillu tamatuma aaqqiivigineqartariaqarneranik ataatsimiititaliap oqarnera Naalakkersuisut isumaqatigaat. Ajornartorsiutip taassuma aaqqiiviginiarneqarnissaa aallartinniarlugu kommunit qanoq iliuuseqarsinnaanerat Naalakkersuisut aamma Inatsisartut ataatsimiitsitaliaani maani arlaleriarlutik nassuiaateqarfigisarpaat.

Taamaattumik Naalakkersuisut suli ataasiarlutik erseqqissassavat illoqarfiit nunaqarfiillu iluini nunaminertat kommunit oqartussaaffigimmatigit. Taamaattumillu kommunit nunaminertanut oqartussaasut tassaapput illu inoqanngitsoq taama amerlatigisut uninngaannarnerannut qisuariartussat. Illut taakku illoqarfiup imaluunniit nunaqarfiup qeqqani ikkajuttarput. Aammataaq illut tamakku nunaminertani illut taakku peerneqarpata tunngavik pitsaanerujussuarmik atorneqarsinnaagaluartoq inangersimaneqaannartarpoq.

Illu ukiuni marlunni inoqarani uninngatiinnarneqarsimappat kommuni aallaavittut qisuariarsinnaavoq. Tamatuma kingorna periuseq erseqqinnerusumik aalajangerneqarsimasoq aalartinneqartarpoq, tassanilu atuinissamik pisinnaatitaasoq pisariaqarpallu politiit aamma eqqartuussivik akuliunneqartarlutik.

Illut Namminersornerullutik Oqartussanut utertinneqarsimasut eqqarsaatigalugit Naalakkersuisut aamma oqaatigisinnaavaat INI A/S-mut isumaqatigiissuteqarsimammat illut tamakku suliniuteqarfigisariaqarai sukkanerusumik pisussaq pisinnaaqqullugu.

Ineqarnermut tapiissuteqartarneq aqqutigalugu illuliarineqarsimasut utertinneqartut (tassa tassani illut Namminersornerullutik Oqartussat pigisai eqqarsaatigalugit) iluarsaatissallugit imminut akilersinnasut sapinngisamik piaarnerpaamik iluarsaanneqartassapput. Tamatuma kingorna illu taakku taarsigassarsisunut nutaanut tunniunneqarlutilluunniit attartortinneqalissaput.

Ineqarnermut tapiissuteqartarneq aqqutigalugu illuliarineqarsimasut utertinneqartut iluarsaatissallugit imminut akilersinnaanngitsut sapinngisamik piaarnepaamik isaterneqartassapput.

Taamaalilluni Naalakkersuisut neriupput illut Namminersornerullutik Oqartussat pisigisaattut oqaatigineqarsinnaasut sapinngisamik piaarnerpaamik atorneqaleqqittassasut imaluunniit peerne-qartassallutik, taamaalillutik piffissami sivisuumi atorneqaratik uninngaannaleqqunagit.

Aammattaaq Naalakkersuisut neriorsuipput Namminersornerullutik Oqartussat allaffeqarffissuannit kommuninut ilitsersuusiortoqassasoq, taakkulu kommuninut nassiussuuneqarlutik, taamaalillutik nunaminertanut oqartussatut nunaminertallu pillugit inatsit malillugu illut atorneqanngitsut ineqarnermut tapiissuteqartarneq aqqutigalugu illuliaanngitsut kisianni kommunimit inuinnarnilluunniit pigineqartut pillugit ajornartorsiutit aaqqiivigineqarnissaat kommuninit suliniutigineqarsinnaasaleqqullugit.

Ruth Heilmann, Siumut-p oqaaseqartua:

Inatsisartuni ilaasortap Kristine Raahauge siunnersuuteqarpoq, Ineqarnermut Tapiissuteqartarfimmit, BSU-mit, illut aserfallatsaalisaasarnerannut tunngatillugu BSU aqqutigalugu illutaarsimasut illuminnillu akilersuillutik nammassinnissimasut - akiligassaarussimasut - immikkut ittumik Illumit aserfallatsaalisarnissaanut nutartertarnissaannullu tapersiiffigineqartalernissaat, soorlu BSU-mit illullit suli akilersuisut periarfissaattut ittumik, akilersugassanik.

Siunnersuut tamanna Siumut-p isumaqatigilluinnarpaa, soorlu aamma Inatsisartuni ineqarnermi ataatsimiititaliap isumaliutissiissummini tapersersuinini ersersimmaguttaaq Siumut-mit nuannaarutigaarput.

Nunatsinni inissaaleqineq annertoqaaq aammalu illut nammineq illuutigisat BSU-lu aqqutigalugu illuutigineqartut nutaanngilinerujussui imaannaanngitsumik ajornartorsiutinngornikuullutik minnerunngitsumik piginnittunit kommunit namminersornerusunit INI BSU-lu aqqutigalugu illuutigineqartut nutaanngilinerujussui imaannaanngitsumik ajornartorisutinngornikuullutik minnerunngitsumik piginnittunit kommuninit namminersornerusunit INI A/S-imillu.

Qasseriarlutami taava inimi maani ajornartorsiut taannarpiaq eqqartulernerujarput sulilu aaqqiissu-taasinnaasumik nassaartoqarani saqqummiisoqaranilu.

Naalakkersuisut akissuteqarneranni paasinarpoq ineqarnermut tapiissuteqartarneq pillugu malittarisassat nutarterneqarnissaat pillugu siunnersuutinik Inatsisartut ataatsimiinnissaanni upernaamut pisussami saqqummiussinissartik Naalakkersuisut naatorsuutigigaat. Tassa uani akissummi taamatut allaqqasoq najoqqutaralugu ukiamut uagut allakkaluaratsigu, kisiat nuannaarutigaarput aamma siuartinneqarmat.

Siumut-mit ajornartorsiut angisuutut ilungersunartutullu isumaqarfigigatsigu taamaattumik aammaarluta kissaatigissavarput BSU-mit illuutigineqartut pillugit inatsisit qanganisarsuanngornikuusut eqaal-lisarlugillu nutarterneqarnerat naammassiniaqqullugit, ukiorlu manna naatinnagu neriorsuutigineqartutut tamakku pillugit saqqumiisoqarnissaa pissammat assut Siumut-mit tamanna qilanaaraarput.

Ajornartorsiutip angisuujusup arlaannulluunnit pisuutitsiniartoqarani aammalu akisusaaffimmik qimarratiginninniaannarnani tamaginnit akisussaaffigineqarnera Siumut-mit erseqissaatigerusupparput, INI A/S Namminersornerusut, KANUKOKA, kommunit namminerlu piginnitup tamarmik anginerusumik mikinerusumilluunniit akisussaaffimmut attuumassuteqarmata matumuuna ilungersortumik eqqaasitsissutigissavarput.

Naalakkersuisut ilaatigut aaqqiissutaasinnaasunik siunnersuuteqarput oqaramik Namminersornerusut illut pigisaat iluarsaatissallugit imminut akilersinnaasut inigineqaqqilernissaat anguniarlugu piaarnerpaamik iluarsaanneqassasut taamalu atoqqinneqarsinnaanngitsut piaarnerpaamik isaterneqassallutik.

Taamatut siunnertaqarneq Siumut-mit iluarisimaarparput kissaatigissallugulu siunertaq pitsaasoq piaartumik piviusunngortinneqarlugu timitaliisoqartariaqartoq.

Illuatungaatigut nalunngilarput kommunit illuuteqartullu arlalippassuartigut akissaqanngitsut illuutimik nutarternissaanut, soorlu ajornartorsiut taannarpiaq qulaani aamma Siumut-mit erseqqissumik oqaatigereeripput. Takornataanngeqaaq - INI A/S illut inissiallu attartortinneqartarnerannik 1995 allarnerfigalugu akisussaatinneqartup - illunik piusunik iluarsaassinissamik piumasaqartarnerigalui qatangiinnartinneqartarmata.

Tassani pissutaaqataalluinnarpoq kommuninit akissaaleqissunneqartarnerat, taamalu akissaqalernissamut kinguartiterneqartaramik nutaanngilisuuvillutik ilaatigut allaat inigineqarnissaminnut naleqquk-kunnaavissunik ilaqarlutik.

Siumut-mit qulakkeerumavarput maannakkut nutaamik illuuteqarlernermi aserfallatsaalinermut tunngasunik sukumiisumik malitassiuisoqartalernissaa siunnersuisoqartalernissaa, ilinniartitsisoqarnissaa pikkorissaasoqartalernissaalu Naalakkersuisunut suliniuteqarnerminnut ilanngullu suliniutegeqqullugu.

Ilaatigut periarfissatut inummut tapit imaluunniit ataasiarluni ikiorsiissutikkut taamatut kommuninut qinnutigineqartalernissaannik Naalakkersuisut kaamattuuteqarnerat ilumut oqaannarluni kaamattuutigineqarsinnaanerat Siumut-mit eqqarsarnartoqarteqaavut aningaasammi atugassiissutit tassuunakkut aamma killeqareeqarmata.

Ilanngullugu Naalakkersuisunut eqqaasitsissutigissavarput Isumaginninnermi iluarsaaqqinnermi ini- nut tapiissutinut atatillugu eqqartuinermi aamma utoqqaat sapinngisamik illugisaminiiginnartin-neqartarnissaanik inuttut inuuneqarnikkut peqqinnarnerpaasutut isumaqarfigineqarmat tassanilu soorunami utoqqaaq nammineq isumaa ataqqilluinnarlugu aalajangiisoqartussaalluni.

Oqaatigeqqissavarput 1960-kunni aallartittumik BSU aqqutigalugu illutigineqartut sannarlutaasut aserfallatsaalineqartanngitsullu maannakkut assut piginnittuni inuiaqatigiinnilu ajornartor-siortitsissummata, minnerunngitsunik aamma nammineerluni illuliat miserratissaanngitsumik sannarlutaasimasunik ilaqartut ilanngullutik ajornartorsiutaalereerlutillu annertuumik ajornar-torsiutinngortussaasut eqqarsaatigalugit maannangaaq sillimaffigisariaqarlutik.

Inatsisartuni ilaasortap Kristine Raahauge siunnersuuteqarpoq ajornartorsiutip anigorneqarnissaa anguniarlugu illumik iluarsaassinermut tunngatillugu atorniarfiusinnaasumik pilersitsisoqarnissaanik soorlu BSU-mut atukkanik ilassutissiinikkut taarsersuinissamik periarfissamik ammaassinikkut.

Siumut-mit allaat isumaqarpugut atorniarfiusinnaasumik aningaasaateqarfiliortoqarnissaanik Naalakkersuisut suliniuteqarnissaannik kaammattuuteqarfigissalugit.

Taamatut oqaaseqarluta Siumut-mit siunnersuutegineqartumut tapersersuinerput angisooq ersersipparput matumani ilungersortumik aaqqiissutissanik ilanngullugu suliniuteqaqqusinerput neriuutigaarput ilassilluarneqassasoq. Qilanaaraavullu Naalakkersuisunit upernaamut saqqummiunneqatussat taamatullu suleqataanissatsinnut piareersimanerput ilungersuuteqarnerpullu matumani paasillaqullugu Siumut-mit nalunaarutigeqqipparput.

Anders Nilsson, Atassut-ip oqaaseqartua:

Kristine Raahauge-ip siunnersuummini, pingaartumik boligstøtte-mit illuliat, tamatumani taarsigassarsiarineranni akilerneqareersimasut - tassalu illut pisoqaanerusut nammineq pigisat, saammivai.

Illut taakku immikkut naleqartussaapput. Taakkuuppullu aningaasat illu tunineqareerpat sinneruttussat.

Ineqarnermut ataatsimiititaliap isumaliutississummini - aningaasaateqarfik immaqa angival-laanngikkaluartoq aqqutigalugu - aningaasanik illut pisoqaanerusut taamaattut iluarsaanneqarnissaannut atugassanik pissarsisoqarsinnaanera tikkuarpaa. Iluarsaassinermut aningaasartuutit illumut taarsigassarsianit akilerneqartarsinnaapput piginnittut nikinnerisigut akilerneqartussanik.

Tamanna iluarsaassinerup najugaqartunut aningaasartuutaannginnissaanik kinguneqassaaq taakua illumi suli najugaqartillugit. Tamannalumi aamma inummut tapiissutitsigut, ataasiaannartumik ikiorsiisarnertigut imalluunniit boligstÍtte-mit nutaamik taarsigassarsiniarnikkut pisortanut aningaasartuutaassanngilaq.

Utoqqaat namminneq illuminnik aserfallatsaaliissappata isumatusaarnerussaaq, taamaaliortoqar-sinnaavorlu illu aserfallatsaalineqarsimappat taamalu tuniniarneqarnissaminut naleqarluni. Oqartoqarsinnaavoq naggaterpiaatigut aserfallatsaaliinerit iluarsaanerillu aningaaasanit soorlu kingornussassarsianit akilerneqartut.

Soorunalimi siornatigut boligstøtte-ip illuutigisimasai kisimik siunnersuut taanna malillugu iluarsarneqarsinnaanngillat, illummi pisoqaanerit immikkut nalillit tamarmik taamatut iliorneqarsinnaapput.

Illunik pisoqaanerusunik iluarsaasarnissamut aningaasaateqarfimmut taamatut ittumut imaluunniit aningaasanik immikkoortitsivimmut kommunit, Namminersornelutik Oqartussat aningaaseriviilluunniit aningaasaliisuusinnaapput. Aningaasaliisut akunnerminni tamarmik immikkut qanoq erniaqartitsiumanerlutik isumaqatigiissuteqarsinnaapput, pisortallu erniaqanngitsunik taarsigassarsi-sitsissappata taarsigassarsiariniakkat akikinaarneqarsinnaallutik. Pisortat erniaqanngitsunik taarsigassarsisitsisarnissaannut pissutaatinneqarsinnaavoq, pisortat utoqqarnut inissiatigut utoqqaallu illuisigut ileqqarsinnaassammata, innuttaaqativut utoqqaanerit namminerisaminnik illuminni najugaqaannarpata.

Siunnersuutip matumattaaq eqqartuussisutigut nalunaaruteqartarnitsinni periaatsitta danskit inatsisinik atortitsinermut ministereqarfianni sumut killinnerannik misissuinissaannik kajumissaarinissatsinnut periarfissippaatigut. Inatsisinik atortitsinermut ministereqarfik eqqartuussisutigut nalunaarute-qartartussamik kommissioniliorsimavoq, Kalaallit Nunaanni eqqartuussisutigut nalunaaruteqartarnissap aaqqissuunneqarnerata nutaap eqqunneqarsinnaaneranut misissuillunilu naliliisussamik.

Illut pisoqaanerusut tarsigassarsiniarnermi qularnaveeqqusiunneqartarnerat - ilami Kalaallit Nunaanni illuutit qularnaveeqqusiunneqartarnerat illuutinillu tuniniaasarneq tamarmi - eqqartuussisutigut nalunaaruteqartarnermik aaqqissuussinermit maannakkullu pisoqalisoorsimasumit, 1967-mi eqqunneqartumit 1979-mi 1998-milu allannguuteqartinneqarsimasumit, ajornarsaarunneqarpoq.

Taamatut oqaaseqarluta Ineqarnermut ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaanut Atassut-miit isumaqataavugut.

Maliinannguaq M. Mølgaard, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Nunatsinni illuutaasut 1950-60-kunni sananeqarsimasut maanna qanganitsertut ukiut arlalinngorput oqallisigineqarlutik. Aammalu matumani 1995-mili Inuit Ataqatigiit sinnerlugit uanga siunnersuuteqarsimavunga, illuutit qanganitsertut kommuninit piginittunillu akissaqartinneqanngitsut qinnuteqarfigisinnaasaannik aningaasaateqarfimmik pilersitsisoqassasoq.

Tamatumanilu aningaasaateqarfeqarnissamik siunnersuut orniginartinneqarsimanngilaq, maannamigooq aamma kommunit ataasiartumik tapiissuteqarlutik iluarsaassinerit ingerlassinnaammatigit. Taakkulu saniatigut innersuussutigineqarluni Isumaginninnermut Ataatsimiititaliarsuup saqqummiinissaa siorna upernaakkut saqqummiunneqartoq, kiisalu ineqarneq pillugu misissuinissaq nalunaarusiornissarlu, taannalumi ukiaq pisimavoq.

Ukiarmilu paasisagut erseqqissut makkuupput. Maanna nunatsinni ilaatigut inissaaleqiffioqisumi boligstøtte-i aqqutigalugu illuliaasimaasut 115-it atorneqaratik napaannartut, taakkulu saniatigut boligstøtte-i aqqutiginagu illut 300-it atorneqaratik aamma napaannartut.

Aammali Naalakkersuisut saqqumiinerminni erseqqissarsimavaat illut iluarsaannissaanut taarsigassanik tapersiiniartarnermi, qinnuteqartoq akiitsoqarnersoq, taarsersuiniarnermi akiliisinnaassanersoq kiisalu taamatut iluarsaassinissaq imminut akilersinnaassanersoq nalilersorneqartartut.

Uanilu akiitsunut tunngatillugu oqaatigineqartariaqarpoq boligstøtte-i aqqutigalugu illuliaasimasunut akiitsut, tassalu 1986-mi 27 mio. kr.-simasut 1996-mi 100 mio. kr-nit pallissimammatigit.

Naak ukiarmi nalunaarummi ilaatigut inuit akiliinissaminnut piumassuseqannginnerat taakkartorneqaraluartoq, Inuit Ataqatigiit-niit oqaatigineqartariaqarsoraarput, taamatut akiitsoqalersarneq akileerusunnginnerinnarmik pissuteqanngimmat, inuussutissarsiornikkulli ataavartumik suliffeqarsinnaaneq isertitaqartuarsinaanerlu apeqqutaaqataalluinnartarmata.

Nalunngilarpummi sinerissami suliffissuit ilaatigut ataavartumik ammaneq ajortut, sulliviillu ilaat illoqarfinnut allanut noorarneqarsimasut. Naluneqanngitsutullu akiligassat qaavisigut pillammik erniaqartitsinerit ingerlanneqartarput. Tamanna Inuit Ataqatigiit-niit akuersaaruminaatsipparput.

Taamaalillutillu inuit ilaasa namminneq pissuusutiginngisaminnik akiligassaqalerujussuartarnerat pisarpoq, taamattumillu iluarsaassinissamut qinnuteqarniarunik annertunerusumik ilalerneqar-sinnaassanatik.

Soorlu siornaakkunni siunnersuuteqarninni aamma oqaatigisimagiga utoqqalinersiutillit sulisinnaajunnaarnersiutillit innarluutillillu ullumikkut inuuniarnerminni ilaatigut artornartorsiortareersut, taamatut taarsersuisinnaanissannik nalilersuinermi tupinnanngitsumik akuersaaruminaatsinneqartarnerat kialuunniit takorloorsinnaavaa, tamannalumi naalakkersuisup akissuteqarnermini paasilersimallugu oqaatigaa.

Taakkulu saniatigut inatsisit malillugit kommunit ataasiartumik tapiisinnaanerat tikkuartorneqaraluartoq, nalungilarput ullumikkut kommunit ilarpassuini ilungersunartorsiortoqartoq, taamaattumillu illut iluarsaannissaannut imaluunniit oqorsarnissaannut akissaqarniarneq annertuumik ajornartorsiutaasarluni.

Ajornartorsiut imaannanngitsoq aamma Isumaginninnermut Ataatsimiititaliarsuarmit tikkuarneqarsimasoq. Utoqqaat ukiorpassuarni inuiaqatigiinnik sullissereerlutik illuminnik akilersuisarsimasut, maanna suliunnaarnerminni illuminnik iluarsaasinissamut akissaarussimasut, uagut inuiaqatigiinniit sullissiuarsimanerat qujassutigalugulusooq, utoqqalinerminni atukkamikkut sapinngisamik oqilisaaffigineqarnissaat aqqutissiuuttariaqarparput.

Taamaattumik Inuit Ataqatigiit-niit Kristine Raahauge siunnersuuttaattut attartortitsinermik taanagu, aningaasaateqarfimmik qinnuteqarfiusinnaasumik pilersitsinissaq tamakkiisumik tapersersorparput, nuannaarutigalugulu aamma Naalakkersuisut apeqqut manna upernaamut naammassineqartussamut tapiissuteqartarnermut aaqqissuussinermut atatillugu isumaliutinut ilanngunniarlersaarmassuk.

Inuit Ataqatigiit-niit aningaasaateqarfiliorniarnermi ilaatigut suliffissaaleqisut ikiortigalugit illunik iluarsaannerit, ingerlanneqarsinnaanissaat kaammattuutigerusupparput. Taakkulu saniatigut illut iluarsarneqarsinnaanngitsut igutsernerini aamma suliffissaaleqisut mandetime-it atorlugit ingerlanneqarnissaat Inuit Ataqtigiit-nit kaammattuutigerusullutigu.

Maannami nalunngilarput illoqarfinni nunaqarinnilu illut naparliinnalersut amerlaqisut, taakkulu takornariaqarnermut ingerlatsiniarnermi pinnersaataanngivittartut.

Qulaanni oqaasereriikkagut innersuussutigalugit Inuit Ataqatigiit-niit Kristine Raahauge-ip siunnersuutaatut attartortitsinermik taanagu, ineqarnermilu ataatsimiititap tamarmiusup isumaqatigiilluni innersuussutaa, aningaasaateqarfimmik qinnuteqarfiusinnaasumik pilersitsinissaq, tamakkiisumik tapersersorparput.

Inuit Ataqatigiit-niillu nuannaarutigaarput apeqqut manna Naalakkersuisut upernaamut boligstøtte-i pillugu nutarsaaniarnermi aaqqissusinermut atatillugu isumaliutinut ilanngunniarmassuk. Tamannami siusinnerusukkut siunnersuutigisimasatsinnut tamakkiisumik akuersaarnerummat.

Bjarne Kreutzmann, Akulliit Partiiat:

Akulliit Partiiata ukiut ingerlaneranni ersersittarsimavaa -aammalumi uparuaaqataasarsimalluni - naammaginartinnagu illut inuerunnikorpassuit illoqarfinni sumi tamaani takussunarsaataaginnarnerat, naak nunatsinni taamak inissaaleqineqartigigaluartoq.

Taamaakkaluartorli una ilumoorpoq, aningaasaliissutinik tulleriissaarinsarneq pissutigalugu, aamma illut iluarsaanneqareerlutik taarsigassarsiaritinneqartunut nalimikkut ilumut matussusiisinnaanersut nalilerniartarnera pissutaalluni, ileqquunngimmat illumut nutaanngitsumut tamakkununnga nutaamik taarsigassarsisitsisarneq - soorlu aamma Ineqarnermut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaani oqaatigineqartoq.

Taamaattumik Ineqarnermut Ataatsimiititaliaq ilumoornerartariaqarpara isumaqarmat, aningaasaateqarfimmik pilersitsisoqarsinnaanera Naalakkeruisut isumaliutersuutigisariaqaraat, immaqa ineqarnermut tapiissuteqartarfik avaqqullugu, tassanngaanniit annikinnerusutigut iluarsaassinernut taaneqartunut taarsigassarsisitsisoqartarsinnaaqqullugu.

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Inatsisartunut Ilaasortap Kristine Raahauge-ip siunnersuutaa Kattusseqatigiit sinnerlugit taperserpara, pingaartumik BSU aqqutigalugu illutaarsimasut illuminnillu akilersuillutik naammassinnissimasut immikkut ittumik illugisamik aserfallatsaalinissaannut nutarteqqinneqarnissaanullu tapersiiffigineqalertarnissaat pisariaqarluinnarmat.

Nalunngilarput utoqqaat BSU-mi suli illuminni najugaqartut qanoq najugartik qimakkusuttanngitsigigaat, tamannalumi tupinnanngilaq - taakkulu aamma pisariaqartittuarpaat illup nutartertuarneqarnissaa ullutsinnullu naleqqussartuarnissaa. Kisiannili ullumikkut illumik nutarterineq tamatta nalunngilarput qanoq akisutigisoq, pingaartumik utoqqalinersiutisiat kisiisa isertitatut isumalluutigaanni.

BSU-mi illuutillit illuminnik akileereersimasut tatigorluinnangajak kissaatigisarpaat illup ilaqutaasunit imaluunniit qitornanit il.il. kingornunneqarsinnaanissaa, kingornussisussallu aamma tamatigut pisaariaqartittarpaat illup ullutsinnut naleqquttuunissaa.

Taamaattumik pisariaqarpoq illut pineqartut aserfallatsaalineqarnissaat anguniarlugu immikkut iliuuseqarnissaq. Puigortariaqanngilarlu nunaqarfinni nammineerluni illuliaasartut, ukiunilu makkunani ilaatigut aamma aserfallalersimasut imalluunniit atortorissaaruteqarnerup tunngaatigut pisariaqartitsisut immikkut ittumik aaqqiivigineqarnissaat anguniassallugu.

Inatsisartut Ineqarnermut Ataatsimititaliaata isumaliutissiissutaanut tunngatillugu iluarisimaarpara piumassuseqartoqarmat boligstøtte-mit taarsigassarsilluni illut pisiarineqarsimasut pitsanngorsarneqarnissaasa qulakkeerneqarnissaat eqqumaffigineqarmat.

1997-mi ukiakkut inatsisartut ataatsimiinneranni Naalakkersuisut neriorsuipput boligstÍtte-mut tunngasut nutarterivigineqarnissaat sulissutiginiarlugu. Qilanaarnarporlu boligstÍtte-i pillugu malittarisassat nutartikkat Inatsisartut 1998-mi upernaakkut ataatsimiinnissatsinnut saqqummiunneqarnissaat.

Taamatut oqaaseqarlunga siunnersuut tamakkiisumik taperserpara.

Kristine Raahauge, Siunnersuuteqartoq, Siumut:

Oqaaseqartut oqaaseqaataat oqaaseqarfigilaarniarpakka.

Siullermik Ineqarnermut Ataatsimiititaliap Isumaliutissiissutaani, tassani tikkuartorneqartut, tassa siunnersuutinnut paasinnilluarlutik aaqqiissutissatut tikkuartorneqartut aammalu partiinit tamanik taperserneqartoq, aningasaateqarfimmik pilersitsisinnaaneq, taanna alloriarnertut pitsaasutut isigaara.

Kisiannili Ineqarnermut Naalakkersuisoq hr. Daniel Skifte akissuteqaataa assut narrujummissutigilaarpara, tassami soorlu siunnersuutinnut qimatsiniartutut isukkoqakujummat, allamut sangoqattaarluni, tassami uanga siunnersuutimma ersarissumik siunnersuutigigakkit boligstøtte-i atorlugu aningaasanik tapiissutitalinnik atorsimasut, akileereersimasut, taakkua periarfissinneqarnissaat. Uani INI, kommunillu illutaat allallu pinngilakka. Taavalu aamma tassani siunnersuummi allaanngivippoq tassa taakku inuit utoqqalisut sulilluarsimallutik sulinerminnilu aamma akiligassaminnut naammassinnillutik aaqqiisumasut, allaanngivippoq ikiorumanagit, kommuninut ikiortinniaritsi imaluunniit utoqqarmiunut nuunniaritsi, taamak oqariartorfigineqartut.Tassuuna akuersaaruminaatsittorujussuuara.

Kisiannili tassani akissuteqaammi aamma paasisinnaavara upernaamut aaqqiiniarnermi oqariartuutit, tassani aammalu Ineqarnermut Ataatsimiititaliap Isumaliutissiissutaani taakkartorneqartut aaqqiissutissamut ilanngunniarai.

Partiinullu tamanut qujarusuppunga, tassa tamarmik tapersersuimmata, ajornartorsiut taanna aamma nalunanngitsumik tusartarsimavaat ukiorpaaluit aamma taanna uanga nalunngilara, kisiannilu Maliinannguaq-gullu oqaaseqarnerannut uani IA-miit oqarmat, Ineqarnermut Naalakkersuisoq ukiarmi saqqummiinerani, assut aamma pakatsigama, taakku inuit pineqartut iluamik qanoq aaqqeeriarnissamut tikkuartorneqanngimmata. Taannalu tassa aallaavigalugu una siunnersuut uanga siunnersuutigisimavara.

Tassa tapersiinissinnik tamanut qujasorujussuuvunga, tassalu naaperiarfittut taanna aningaasaateqarfimmi eqqartuineq assut tulluusemaarutigalugu.

Daniel Skifte, Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq, Atassut:

Siullermik partiit oqaaseqartuinut qujanaq, aammalu siunnersuuteqartup oqaasii kingulliit oqaaseqarfigilaassavakka.

Siumut-p oqaaseqaammini siunnersuuteqartup taperserpaa, taamaattumik annertunerusumik oqaaseqarfigissanngilara, taamaallaat ataaseq kisiat erseqqissaavigissallugu. Tassa ineqarnermut tunngasumik oqallittarneq ukiuni 33-ni ingerlanneqarsimavoq aammalu ineqarnermut akisussaaffik minnerpaamik, tassa 50-kunnili BSU pilersimammat, taavali ineqarnermut eqqartuisarneq ukiuni kingullerni milliartorsimanngilaq, tamannalu ajunngiinnarpoq, taavalu tamatuma kingunerisat ilagaat aaqqiissutissanik saqqummiisoqannginnera oqaatigineqarmat Siumut-minngaanniit erseqqissassavara Naalakkersuisut kingulliit ineqarnermut tunngasumik sulinialeramik oqarput, taanna sivisuallaamik oqallisaasimavoq, qanoq ittuunera paaseqqaartigu.

Nalunaarusiortoqarpoq nalunaarusiat innersuussutigissavakka nunaqafinni illoqarfinnilu nalunaarusiat, taakkulu tunngavigalugit aningaasartaqarnissaa tassaalersussaassaaq ukiuni tulliuttuni aaqqiiniarnermi qitiusussaq.

Taamaattumik isumaqarpunga saqqummiisoqarneq ajornarani oqarneq innersuussutigiinnassallugu saqqummiisoqartarpoq soorlu nunaqafinni illut qanoq inneri aammalu illoqarfinni illut qanoq inneri. Taanna kingusinnerulaartukkut erseqqinnerusumik oqaatigissavara.

Kisianni malunnarpoq Siumut-p siunnersuutaa kissaataalu tassaasoq siunnersuisumut tapersersuilluarneq. Taanna ajunngilaq. Aamma taamatut Atassut oqaaseqarpoq ajornartorsiummut taanna oqareernertuut ukiorparujussuarni qaffatsinneqartarsimavoq, qularnaatsumik Atassut oqarpoq Boligudvalg-ip betænkning-ia annertuumik taperserlugu.

Unani immikkut Anders Nilsson-ip oqaatigisaa taallatsiassavara, tassa apeqquteqarnermini ilaatigut eqqaammagu qallunaatut taaneqartartoq tinglysningsudvalg-i, taanna tassaavoq inatsisinik atortitsinermut ministeriaqarfiup Kalaallit Nunaanni illusinnerup nalunaarutigineqartarnera pillugu ataatsimiititaliaq, Justitsministeriet-qarfiup ataaniittoq. Taassuma sulisimanera ilisimatitsissutigissavara Justitsminister-ip ataaniippoq taanna, tassami kisianni siulittaasuuvoq Landsdommer-i nunatsinniittoq aammalu Justitsministeriet-mminngaannit, realkreditråd-minngaanniit aammalu Naalakkersuisut allaffeqarfianinngaanniik inuttaqartuni. Ukiumut marloriarlutik ataatsimiittarput, tulluanik maj-mi 98-mi ataatsimiissapput naatsorsuutigivarput.

Taanna apeqqut nunatsinni illunut tunngasumik suliaqarneq taanna ukiut aappaa qaangiuppat suliassaq naammassineqarumaartoq. Taanna ilisimatitsissutigilaaginnarpara.

Inuit Ataqatigiit aamma qularnaatsumik boligudvalg-ip inatsissutai innersuussutigaat, taamaattumik Inuit Ataqatigiinnaanngitsut aamma partiit allat oqarfigisariaqassavakka siunnersuut boligudvalg-minngaanniit oqaaseqarfigineqartoq, taava Naalakkersuisuningaannit oqaaseqarfigineqartoq, tunngavigalugu allat taajukkat soqutiginartut upernaaru BSU pillugu oqallinneqalerpat eqqartorneqarnerusussaammata. Taannalu akissuteqaatinni erseqqissumik aamma taareerakku maannakkut annertunerusumik oqaaseqarfigissanngilakka.

Aamma Akulliit Partiiata taamatut saqqummiinera nuannaralugulu ingerlateqqinnissaa suliassap naammassissavara.

Taamatorluinnaqqissaaq aamma Kattusseqatigiit oqariartuuteqarput, taakkulu aamma immikkut soorunami qutsavigaakka.

Oqaasereriikkakka ataatsimut upernaamut BSU pillugu oqallinnissaq innersuussutigaara.

Naggataatigullu siunnersuuteqartoq Kristine Raahauge-i narrajumminerarluni oqaluttarfimminngaanniit oqarmat uangalu atera toqqartumik taallugu, aap, neriuppunga Daniel Skifte-ip tuppallersassagaatit aamma kingusinnerusukkut. Kisianni tassa Daniel Skifte-unngilaq saqqummiisoq, tassaavoq Naalakkersuisut isummiutigalugu saqqummiussaat. Uanga Naalakkersuisut sinnerlugit saqqummiukkakku.

Taanna erseqqissilaariarlugu oqaatigilaarusuppara, ullumikkorpiaq, taannalu oqaasera Kristine Raahauge-kiinnarmut tunnganngilaq, kisianni partiinut tamanut, ullumikkorpiaq inissiat 21.000-ngajaapput nunatsinni taakkunannga 7.800-it Namminersornerullutik Oqartussat pigisaraat. Taamaattumik inissiat pillugit oqallinnitsinni puujoqqajaasarput, ullullu tamaasa uagut oqartussaaffigigigut, oqartussaafigut 7.800-nut missaaniipput, taakkua ilai kommunit pigineqarput aammalu inunnit privat-nik pigineqarlutik.

Maannakkut nunatsinni illulioriaaseq aningaasalersorneqarneralu tunngavigalugit immikkoortut arfineq pingasut atorneqarput Namminersornerullutik oqartussat pigisaat 100 %-mik akilertarlugit. Kommunit aamma taamatut pigisaat boligstøtte kap. 2, boligstøtte kap. 4, boligstøtte selvbyggerhus-it kiisalu nunaqarfinni illuliat aammalu kommunalboligsøt-nik taaneqartartut, taakkuli aamma Namminersornerullutik Oqartussat 100 %-mik akilertarpaat. Naggataatigullu andelsbolig-it.

Taamaattukujuppassuupput ataatsimut aaqqiivigineqarniartussat, taavalu taamatut oqarninnut tunngaviginerpaavara tassa isumaqarpunga Naalakkersuisut akissutaat erseqqissoq Naalakkersuisut suliassaq pimoorullugu suliarerusuppaat, taamaattumillu oqallinneq angineq BSU pillugu oqallinnissami upernaaru april-mi, qaammatit marlussuit qaangiuppata, pineqarpat taannami neriorsuutaareermat taava isumaqarluta taanna pitsaanerusoq. Imaattoq nikassaanermik nipeqartumik neriuppunga paasineqassanngitsoq, taamatut nipeqangajattumik narrujuumisimanerammat isumaqarpunga tuppallersartariaqarlutit, siunnersuutit ajorineqarnanilu pitsaasumik nalilerneqarmat.

Qujanaq.

Otto Steenholdt, Atassut:

Nunatsinni tusaamasatta ilagaat Danmark-migooq illut pillugit eqalussuaqartoq, bolighaj-nik taakku taaneqartarput, uanga imatut paasivakka piginnittuupput taakku illunik taakkulu atortittarpaat akilersillugit, namminneq pigaat.

Kisiannili paasineqaraangamik attartortikkaat allaat peqqinnissamut navianarsinnaasut, oqartut nunatsinniikkunik qiijanartorsuit. Tamakkua naalakkersuisutigoortumik oqarfigineqartarput unioqqutitsillusi taamaaliorpusi, pingitsoorasi unitsinniarsiuk, aaqqissugassat iluarsiniarsigit, akiliisartup akiliutigisartagaannut naammattumik pisussaatitaavusi, illoq attartortitarsi imaassasoq. Tassa taakkua bolighaj-nik taaneqartartut tusartagaat.

Nunatsinnut qiviarutta piginnittut kikkuuppat, kommunit, Namminersornerullutik Oqartussat, BSU taasinnaagaluarparpummi aamma, aammali allaqarluni namminneq illuutiminnik piginnittut. Ila pitsaaqaaq ataasiaannarluni kommunip ikiorseeriartarnera, pisariaqavissunut ikiortariaqalersunut qanoq iliortarnera ajunngilaq. Kisianni soorluuna kommunit tamaavimmik piseriaannaasut ikiortariaqartoqaleraangat tassa piaarnerpaamik aaqqiissuiartorusullutik paggallutik, taamaattoqarunanngivippoq, taamaattoqarunanngivippoq.

Aamma Namminersornerullutik Oqartussat illuutiminnut taamaattutut uanga naatsorsuutigaakka.

Taamaattumik isumaliortungaana neriuutissat nutaat ujartuartillugit aasimmiaasiit immaqa oqalliisissat ilaannaraluarnerlugit.

Danmark-mi pissusiusartut ilaat ajornanngippat misissorluallaqqullugu Naalakkersuisoqarfimmut Atassut-minngaannit inassutigerusullugu ataatsimiilaarnitsinni siunniutarput.

Tusagara ajunngilaq aningaasaateqarfissamik eqqarsarutta, kisiannili uanga piginnittut eqqarsaatigilerlugit, tassaannginnerput ilaatigut Naalakkersuisut nunatsinni pigisaminnut illuutiminnut akisussaasut.

Danmark-mi naalagaaffik imannak periarfissiivoq, illut pisoqaassusii naatsorsoriarlugit ukiumiit ukiu- mut uunga illut pisoqaassuselersimasut inuttaaluunniit aperinngilluinnarlugu periarfissippaat oqarfigalugit illusi siullermik inissaaleqineq Danmark-mi pinaveersaarniarlugu suliffissaqartitsinissaq sanasunut aamma periarfissinniarlugu. Illut taakku periarfissippagut inuttaasa nammineq piumappata aningaasanik nalagaaffimminngaanniit atortinneqassapput erniamikkut appasissumik aammalu taassuma suli qaavatigut akileraarutinut akiligassanut aamma apparsaataasumik. Taassumalu qaatigut illutik pitsanngorsartussaavaat. Paggatiinnaavipput illuutillit aaqqissortariaqartunik.

Isumaqarpunga taanna nunatsinni aamma aqqutissiuuttariaqalersoq, iluatinnaqimmata Maliinannguup taasai, qangali taakku tusartuarpagut illut napaannartut, imannak amerlatigisut taakkartukkat, tassaannguatsiarput allamik eqqarsarluni aaqqisuunniarneqarsinnaasut, taamatut suliffissaqartitsiniarneq aammalu piginnittunut sivisunerusumik peqarsinnaaneq eqqarsaatigalugu illorparujussuunnguatsiarput taamatut kusanartumik aaqqissuunneqartarneri isumagigaanni kinguaariit nikeqattaallutik illugisinnaasaat kisiannili aaqqissuunneqanngikkaangamik tamatta nalunngilagut suulluunniit aaqqissuunneqanngitsut angallataagunik illuugunik allaagunilluunniit aserfallakkiartortartut imannaannaq. Taanna pinaveersaartinniarlugu naalakkersuisut inattorusuppagut. Danmarkimi periaaseq taanna issuaanerinnaassanngikkaluarnersoq misissorluaqqullugu inuit namminneq illugisaminnut pitsaanerusumik aaqqissuussinissaq anguniarlugu, kisianni piginnittut Namminersornerullutik Oqartussat illuutaat kommunilluunniit illuutaat piginnittut nammineq isumagisariaqarpai pigisami aserfallaattaalinissaat. Marluk sanileriillutik utaqqisinneqassanngillat kommunimuna una akisussaaffigigaa Namminersornerullutik Oqartussat una akisussaaffigigaa. Kikkulluunniit marluk akisussaaffimmik tunineqaraangamik imminnut pisuutilersarput nassaarisinnaajunnaartarlugulu kina arlaat siullliulluni takkukkumaarnersoq.

Taamaattumik oqarfigineqarniarlik pigisaraasi atukkiukkussigillu illut taakku peqqussuteqarpoq peqqinnissamut allaat navianarsinnaassappata piginnittoq eqqartuussisutigut sammineqarsinnaavoq. Nunatsinni taanna sianigineqanngippallaarpoq, illullu aserfallakkaluttuinnartut aamma taannarpiaq tunulequtaraat.

Hans Enoksen, Siumut:

Qujavunga Ineqarnermut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa tamakkiisumik partiinit tapersersorneqarmat, isumaqatigiilluartoqarlunilu malunnarpoq ilai oqallissaarisut eqqaassanngikkaanni. Una kisianni tikkuarusuppara naalakkersuisut saqqummiussinerminni tikkuagaat kommunini periarfissaqartut ataasiartumik ikiorsinissaminnut. Taanna tuppallersaatiginiarneqassanngilaq aamma nalunngilarput kommuneqarfippassuarni taanna atorneqartartoq kisiannili kommunit aningaasatigut inissisimarngat ilaatigut ima ilungersunartigivoq periarfissatut taanna naatsorsuutigineqarsinnaanani tamatigut.

Uanili saqqummiussiniarnissami naalakkersuisut aningaasaateqarfimmut ammanerat assorujussuaq nuannerpoq, taava isumalluarluta utaqqissavarput saqqummiussinissaq aammalu qularinngilara Ineqarnermut Ataatsimiititaliaminngaanniit annertuumik tapersersorneqarumaartoq.

Isumaqatigeeqimmata taama naatsunnguamik oqaaseqarlunga qujavunga.

Maliinannguaq Markussen Mølgård, Inuit Ataqatigiit:

Ukiarmi oqallinnermut ilanngullugu taasarput eqqaasitsissutigilaarusupparput aamma upernaamut taamatut saqqummiussinissami naalakkersuisut siunnersuuteqarnissaanut atatillugu ilaatigut erniat tassa boligstøtte-mi illuuteqartut attartornermi erniaasa qaffasinnerujussui taakku taakkartorsimagatsigit aammalu assersuummik taasaqarsimalluta allaat ukiuni 1990-kkut aallaartilaartoq illutaartoq ukkuni 33-ni akilersuisimaguni taava illumi nalingi marluk akilersorsimassavai, tassa imaappoq erniat taama annertutigaat. Taamaattumik taanna aamma immikkut isigillaqquarput aammalu immaqa isumaliutersuutinut ilanngussimallugu taakku erniat ilaasa illumut tassunga toqqorterneqarsinnaanissaat periarfissarsiuunneqartariaqannginnesoq, tassami taakku erniat ilaat immaqa illu ukiut 33-it qaangiuppata immaqaluunnit ukiut 30-it qaangiuppata iluarsagassanngorpat taava taakku erniaat atorlugit aamma iluarsaanneqarsinnaanissaa periarfissiuunneqarsinnaassagaluarmat, taamaalilluni immaqa tamanut oqinnerusumik aammalu piffissaq siusinnerusoq eqqarsaatigalugu taamatut eqqarsarluartoqarsinnaagaluarpoq.

Taassuma saniatigut aamma erniat iserfigeriarakkit taakku pillaatinik erniaritinneqartartut aamma immikkut nalilersorsimasagut aamma ineqarnermut Ineqarnermut Ataatsimiititaliami nalerlersueqqinnermi ilaallaqquagut,.Taavalu aamma uani annermik eqqartorneqartorneqarmat utoqqalinersiutillit ilanngullugu eqqaaqquarput ilaat utoqqalingajaliinnarlutik immaqa sulisinnaajunnaartarput sulinermi ajoqusersimanertik pissutigalugu imaluunniit sulerulussimanermik sulisinnaajunnaarlutik, taamaattumik aamma matumani sulisinnaajunnaarnersiutillit aamma apeqqummi ilanngunneqarnissaat taamatulli aamma innarluutillit, tassa taakkuupput isumaginninnermut tunngatillugu illuminnik annertunerusumik iluarsaassinissamut akissaqarneq ajortut.

Taavalu aamma uani apeqqummi uagut immikkut iserfigisimanngilarput akileereesimasut kisimik ilu-mut tassani ...nneqartassanersut. Imaassinnaavoq inuit ilaasa akiligassatit ikittuinnanngoraluarlugit pisariaqartitsivissoraluarlutillu taperneqarsinnaanngitsut imaluunniit aningaasaliiffigineqarsinnaanngitsut ukiut marluk amigaatigigamikkit, taamaattumik tassani nalilersuinermi aamma tamakkua isumaqarpu-nga ilaasariaqartut aammalu eqqarsalaanngittoornanngilaq ilaa, kommunit piumaffigineqarput ataasiartumik tapiissinnaasut utertitassaangitsunik.Kommunit taama annertutigisumik piumaffigineqarput imaluunniit taamaattoqarsinnaannerannik ammaaffigineqarput maani Inatsartut inatsiisiliaaniit. Sooq taanna aningaasaateqarfik taamaattuusinnaanngila? Ataasiaannartumik tapiissutitut ikiorsiissutitut kommunit piumaffigineqarsinnaappata aamma isumaqarpunga aningaasaateqarfik maani pilersinnianeqartoq taamatut periarfissaasariaqaraluartoq. Tassami aamma nalunnginnatsigu taarsigassat ima massakkut annertutigisut allaat 1996-mi 100 milliuunit pallissimallugit aammalu massakkut 98-mut taakku qaffariartuinnarsimaneri eqqarsaatigissagaanni suli maannamut immaqa 100 milliuunit qaangeereersimassagaat naatsorsuutigineqarsinnaallutik.

Taava illut inoqartannginnerannut tunngatillugu aamma Ineqarnermut Ataatsimiititaliami eqqaamaqqissaarpara una innersuussutigisimagakku massakkut illu ukioq marluk inoqanngikkaanngat taava immikkut nalilersorneqarnissaa inatsisiniittoq kisiannili aamma uagut eqqaamalluinnarpara isumaliutissiissutissatsinni oqaatigisimagipput ukiarmi ukiup affaanaaluunniit inoqarsimanngikkaangat taava misissorlugu aallartinneqassasoq ilumut inoqassanersoq imaluunniit INI A/S -kut aammalu kommunip illuutigippagu kommunip immaqalu aamma inuttaa peerussimappat arlaatigut piaartumik suliarineqarluni imannak aserfallakkiartuinnarnani unin-ngannginnissaa siunertaralugu.

Taavalu una ukia.... aap, Siumuminuna oqaatigineqariarmat siuartinneqarnera ukiamuminngaanniit saqqummiinnissap nuannaarutigalugu, tassa Inuit Ataqatigiinninngaanniit naatsorsuutigisimavarput upernaamut saqqummiisoqassasoq aammami taanna kissaatigineqarsimammat, tassami naluneqanngitsutuut apeqqut taanna arlaleriarluni qaqinneqarsimasoq 95-mi immaqa aamma uagut siulitsinni ilimanarluinnarpoq qaqinneqarsimassasoq. Isumaginninermut Ataatsimiititaliarsuaq utaqqineqarsimavoq, taavalu taassumap tassani upernaaq 97-mi utaqqisarput aamma ineqarnermut tunngatillugu saqqumminnissamut attillugu isumaqarsigaluarpgut boligstøtte aqqutigalugu aamma illut tassani pineqassasut, kisianni tassa INI A/S pillugu 97-mi upernaakkut saqqummiisoqarpoq taavalu ukiarmi boligstøtte pillugit illuliat taakkua saqqummiunneqarlutik. Uani Danialip oqarneratuut, aap qallunaatuaniuna upernaamut saqqummiisussatut oqaatigineqasimammat kalaallisuani ukiamut taamaattumik nuannaarutigaara allanngortinneqarsimanngimmat pilersaarullu taanna malillugu upernaamut saqqummiinissaq ingerlanneqartussaammat. Neriulluarfigaarput aamma soorunami Ineqarnermut Ataatsmiititami ilaasortatut malinnaajuarnissarput assut Inuit Ataqatigiiningaanniit pingaartillgu.

Ruth Heilmann, Siumut:

Tassa uanga assut paatsuungassutigisimagakku siullernik utoqqatsissutigissavara, tassa saqqummiinnissaq ukiamut allaqqagami pisussatut taamaattumik erinitsassimaarluta oqaaseqaatiliorsimavugut tassa isumaqaratta aaqqiissutissanik massakkut piffissanngortoq aaqqiissutissanik saqqummiinissamut taamaattumik nuannaarutigisimavarput Kristine Raahauge Inatsiartunut Ilaasortaq taamatut saqqummiisinnammat aammalu nuannaarutigalugu oqallinnissaq upernaamut aamma ingerlanneqassasoq naalakkersuisut taanna neriorsuutigisaat.

BSU-mi illuuteqartut atugarisaat eqqarsaatigalugu aammalu inatsisit eqaatsuungitsut aammalu ukiuni arlalinni allanngortiterneqartarsimasut ilaatigut erniarititaasut qaffakkiartuaartillugit taakkua akilersuiniarnermut ilaatigut ajornartorsiornermut peqquteqaqataapput. Taanna aamma eqqartoreernikuuarput aammalu piginnittussaanermut tunngasut aamma neriuppunga ilanngullugit upernaamut eqqartuinermi erseqqissarneqarumaartut tassami massakkut imaakkami illu atsiortumik taamaallaat pigineqartutut oqaatigineqartartoq naak aappariillutik aappa atsiorsimanngikkaa-ngat tassa illumut atsiorsimasoq tassaasarpoq illumik piginnittoq.

Taamaattumik illumik piginnittoq peerukkaangat toqugaangat qitornaasa kialluunniit allap kingornussinnaaneq ajorpaa, taanna aamma inatsisini eqaqutaasut assut ilagivaat. Tassami isumaqatigiissutigisinnaavarput maannakkut nammineq illuuteqarneq aammalu nammineq illoqarneq taanna inummut peqqinnarnerpaasoq uani qanga inissiarsuit sanaartorneqarnerat blokkersuit massakkut uterfigineqaqqinnissaat assut kissaatiginarpoq, taamaattumik tassuunakkut illunik pioreersunik aammalu nutaamik inatsisiliornikkut pisussani aaqqissuussinissaq isumaqarpugut pingaarutilerujussuusoq, tasami massakkut kusassaaniaraluartunut illumik aserfallatsaaliorlu.... iluarsaassinermullu annerusumik aningaasatigut periarfissaqqanngikkaangamik tassa illutik qimaannartarmatigit taamaattumik uani aningaasaateqarfimmik pilersitsinissamik eqqartuineq pisoq aamma partiinit tapersersorneqartoq, isumaqarpunga iluaqutaassaqisoq tassani illut oqorsarneqarnissaannut, kissarsuusersorneqarnissaannut, qalipanneqarnissaannut allatigullu atortorissaarutinik pilersorneqarnissaannut periarfissaqalerunik soorunalimi inuk illuuteqartoq aamma illuminik peqqissaarussinerunissaa aamma siunissami immaqa illut takusalissavagut qalipaatigissaartut naak ullumikkut qalipaatigissaartoqaraluaqisoq, kisanni pitsaanerusumik aserfallatsaaliinikkut ulapittoqartoq immaqa erseqqarinnerulissaaq.

Tassa massakkut misissuinerit annertuut pereermata isumaqarpugut tassa pivisunngortitsinissaq tullin-nguuttoq.

Kristine Raahauge, Siumut:

Ineqarnermut naalakkersuisoq Hr. Daniel Skifte, naalakkersuisut sinnerlugu akissuteqaammik saqqummiussisoq. Immaqa paatsuulaarsimassuutit, tassami oqannginama saqqummiisoqarneq ajortoq, oqartungaana ukiarmi nassuiaammik aammalu misissuinerit kingornatigut saqqummiinermi uanga inuit massakkut siunersuuteqarninnut pisakka ersarissumik eqqaaneqanngimmata qanoq aaqqiiniaaffigineqarnissaat, taannaana pigiga. Taakkua puigorneqaqqunagit aamma siunnersuuteqarsimavunga tassalu massakkut paasisinnaavara taanna tamani aaqqiviginiarneqarnissaanik akuersaarneqartoq.

Taavalu Otto Steenholdt taannalu aamma Atassumminngaanniit eqqaaneqartoq piginnittussaanermut tunngasoq taanna aamma isumaqarpunga pingaaruteqartoq aaqqiviginissaanut, tassa aaqqiinniarnermi taana sumut ilanngunnissaa aamma tapersep..........qujanaq.

Daniel Skifte, Anigaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq:

Qujanaq. Siullermik oqaaseqartut ataasiakkaat oqaaseqarfigilaarniarpakka. Tassa Otto Steenholdt -ip Atassumminngaanniit misissuisoqallaqullugu kaammattuutai ...........tigussavagut misissusavagut, una erseqqissaatigiinnassavara ullumikkut illut eqqartukkavut Namminersornerullutik Oqartussat imaaliallaannaq sukkasuumik aaqqiiviginiarsinnaasaattut neriorsuutivut illut pineqartut tassaapput 115 -it nunatsinni 21 tusindinik inissiaqarpoq. Tassa illut taakku taasakka tassaapput illut qimanneqartut ima pitsaatigigamik iluarsaateriarlugit allanut tunniunneqarsinnaasut aammalu aappa illut ima ajorsisimatigisut isatiinnaraanni pitsaanerusoq tassaapput illut 115-it eqqartukkavut. Erseqqissaataannaavoq.

Uani naalakkersuisuninngaanniit erseqqisaatigigatsigu soorlu kommunit qanoq pisussaaffeqarpat? Namminersornerullutik Oqartussat qanoq pisussaaffeqarpat? Taassuma siunertariinnavippaa ataaseq, tassa pisussaaffiit sumiinneranik erseqqissaaniarneq allamik siunertaqanngilaq tassalu taamaalillunga Hans Enoksen -ip oqaasii akissuteqarfigilaarpakka.

Maliinannguaq Markussen Mølgård -p erniat pillugit oqaasii aammalu erniat pillaatit oqaasii pillugit oqaaseqarfigilaassavakka. Tassa ernianut tunngasumik apeqqut ullumikkut oqaaseqarfiginissaa tunuarsimaafigissavara tassami oqareernittuut aamma oqarpunga upernaaru BSU pillugu annertuumik oqallikkumaaratta. Aamma taammaappoq pillaatit, taakkua ukiarmi eqqartuinermi maani ilaatigut Inatsisartunut Ilaasortap Jakob Sivertsen Atassumminngaanniit apeqqut taanna qaffatsippaa aammalu Inuit Ataqatigiit tassunga isumaqataapput aammalu Kattusseqatigiit. Assersuutitut taanna taaginnarpara taamaattumik taanna ullumikkut oqallisiginissaa naatsorsuutiginngilara BSU.mut tunngasumik oqallisilerutta upernaamut pissaagut.

Killiffik ataatsimut oqaatigissagaanni imatut isigaara. Una siunnersuut Kristine Raahauge -minngaanniit. Boligudvalgip naalakkersuisullu suliarereerllugu taammaatumik imatut inerneqarnissaat siunnersuutigaat.Oqaaseq ataaseq atussagukku: Kristine Raahauge pilluarit.

Uanga tunginninngaanniit annerusumik akissuteqartariaqarunanngilanga, tassami Boligudvalgip Naalakkersuisullu akissussuteqaataat innersuussutigaakka.

Taavalu eqqartorneqartoq ukiaruussanersoq upernaaruussanersorluunniit oqareernittuut utoqqatserpunga kalaallisuuani ukiamumik allassimammat, naak oqaaseqaatinni upernaamut allassimagaluartoq, aammalu oqaatsit allat atorlugit saqqummiinnermi imaluunniit tunniussinermi allaganngorlugu upernaamut pineqartussaavoq. Ilumut upernaamoortussaavoq, taanna ukiarmi maannga oqaluttarfimminngaanniit Naalakkersuisut akuersaarlugu innersuussutigaat upernaaru BSU pillugu oqallittoqassasoq, taannalu siunnerfik siuartinneqanngilaq, upernaaru pisussaavoq. Qujanaq.

Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuat:

Qujanaq. Taamaasilluni ullumikkut oqaluuserisassaq immikkoortoq 27, Ineqarnermut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa, kiisalu siunnersuutigineqartup oqallisigineqarnera tamaannga killeqarpoq, taava Naalakkersuisut neriorsuereerneratut upernaamut immikkut ittumik aamma saqqummiussisoqaqqikkumaarpoq.

Oqaluuserisaq naammassivoq.