Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 31-1		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Sisamanngorneq 19.februar 1998 nal. 15.32

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 31.

 

Peqqinnissamut ataatsimiitsitaliap isumaliutissiissutaa

(Siulittaasoq aamma Anthon Frederiksen)

 

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Inatsisartut Siulittaasuat Anders Andreassen.

 

Anthon Frederiksen, Kattuseqatigiit, siunnersuuteqartoq:

Siunnersuut agguaaneqareersimammat naalisaaffigissavara. Tassa siunnersuutigivara Danmarkimut peqqissariartinneqartartut taakkualu ilaqutaasa pitsaanerusumik atugassaqartilernissaat, komuniniit komuuninut assigiimmik. Tassami ullumikkut pissutsit ilaatigut ajorluinnarmata aammalu napparsi­masut ilaatigut ajorluinnartunik atugassaqartinneqartarmata, tamakkua aaqqiiffiginiarlugit, taamatut siunnersuuteqarpunga.

 

Anders Nielsson, Ataatsimiititaliap siulittaasua:

Siullermik utoqqatsissutigissavara isumaliutissiissut taamak kingusitsigisumik agguaaneqarmat. Tallimanngormat naammassivoq, kisianni ulapittoqarnera pissutigalugu isumaliutissiissut aatsaat ippassaq agguaanneqarpoq. Anthon Frederiksenip napparsimasut Danmarkimiliartinneqartartut taakkualu ilaqutaanut pitsaanerulersinneqarnissaanut siunnersuutaa isumaliutissiissutigisimavarput. Inatsisartut peqqinnissamut ataatsimiitsitaliaata oqaluuserinninnermi ilaasortarai Knud Sørensen, Atassut, Niels Mattaaq Siumut, Kristine Raahauge Siumut, Maliinannguaq M. Mølgård Inuit Ataqatigiit uangalu Anders Nielsson Atassut.

 

Ilaasortap siunnersuutaanik oqaluuserinninnermini Inatsisartut Peqqinnissamut Ataatsimiititaliaanit siunnersuuteqartoq aggersarneqarsimavoq siunnersuumminillu erseqqinnerusumik nassuiaatinneqar­luni. Siunnersuuteqartup nassuiaateqarnermini siunnersuut erseqqissunik assersuusiortarluni tunngavi­lersorpaa.

 

Tamatuma saniatigut siunnersuummik oqaluuserinninnerminut atatillugu Ataatsimiititaliap Peqqin­nissamut, Ilisimatusarnermut, Avatangiisinut Pinngortitamullu Pisortaqarfik oqaaseqartippaa. Tassunga atatillugu oqaatigineqarpoq november 1997-imili KANUKOKA-mut saaffiginnilluni Pisortaqarfik erloqinartumik sivisuumillu napparsimasoqartillugu ilaqutaasunut tikeraartitsisarnissa­mut aningaasaliissuteqartarneq eqqarsaatigalugu assigiiaarnerusumik suleriaaseqartoqalernissamik kaammattuuteqareersimasoq.

Ilaasortap siunnersuutaanik oqaluuserinnereerluni ataatsimiititaliap isumaqatigiissup inassutigissavai:

 

- Ataatsimiititaliap kissaatigaa, erloqinartumik sivisuumillu napparsimasunut ilaqutaasut tikeraartinneqartarnerannut aningaasartuutit ersarissumik avinneqartarnissaannut isumaqati­giissusiortoqassasoq, taamaasilluni angalaneq ineqarnerlu Peqqinnissamut Pisortaqarfimmit akilerneqartartussanngorlugu, pisariaqartitsinerullu naliliiffigineqa-reernerata kingorna tikeraarnermut atatillugu aningaasartuutit allat kommuninit ataasiakkaanit akilerneqartartus­sanngorlugit.

 

- Ataatsimiititaliap kissaatigaa, tikeraarsinnaatitaaneq pillugu erseqqissumik malittarisassior­toqassasoq ilaquttatut qanoq qanitsiginerup, nappaatip qanoq erloqinartiginerata sivisutigi­neratalu aammalu tikeraarnerup qanoq akulikitsiginissaanik sivisutiginissaanillu erseqqissu­nik nassuiaatitalimmik.

 

- Napparsimasut Hellerupimi Kalaallit Illuanni najugaqartarnerat eqqarsaatigalugu ataatsi­miititaliaq isumaqarpoq, illumik napparsimasunut inissiisarfissaqqinnerusumik periarfissa­qarnersoq misissortariaqartoq.

 

Ataatsimiititaliap nunap immikkoortuini napparsimmaveqarfinnik eqiterineq pillugu paasisassarsior­luni Norgep avannaani angalanermini napparsimasunik sivisuumik kemoterapimik katsorsaasarnerup nunatsinnut nuunneqarnissaanut periarfissat oqaluuserai. Ataatsimiititaliaq isumaqarpoq periarfissaq taanna misissorluarneqartariaqartoq. Najukkami napparsimmavimmi nappaatip katsorsarneqarsinnaa­neratigut napparsimasut arlallit ilaqutaasullu imminnut qanimut attavigiinnissaannut periarfissaqalis­saaq.

 

Norgep avannaanut paasisassarsiorluni angalaneq, taanna tunngavigalugu misissuinerit ataatsimiitita­liallu peqqinnissaqarfitta nunap immikkoortuinut eqiternissaanik isumaliutersuutai pillugit nassuiaam­mik ataatsimiititaliaq upernaamut ataatsimiittoqarnissaanut saqqummiussissaaq.

 

 

Oqaatigineqareersutut Inatsisartut Peqqinnissamut Ataatsimiititaliaanut ilaasortaapput: Kristine Raahauge, Niels Mátâq Siumumeersut. Knud Sørensen Atassut, Maliinannguaq M. Mølgaard Inuit Ataqatigiit uangalu Anders Nilsson siulittaasoq Atassut.

 

Marianne Jensen, Peqqinnissamut, Avatangiisinut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoq, Siumut:

Kalaallit napparsimasut Danmarkimiittut napparsimaruluttut sivisuumillu napparsimasut immikkut eqqarsaatigalugit Peqqinnissamut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa ajornartorsiutinik pingaaruti­linnik imalik Naalakkersuisut tiguvaat. Tamatumunnga atatillugu akissuteqarnissamut piffissaliunne­qartup sivikinnera pissutigalugu itisilikkamik akissuteqarsinnaannginnerput Naalakkersuisuni ajuusaarutigaarput, napparsimasunulli taakkununnga atugassarititaasut pitsaanerulernissaannut suliniuteqarnissamik ataatsimiititaliap isumaqatigiilluni tikkuaaneranut nuannaarutiginninnerput isumaqataanerpullu erser-sikkusullugu.

 

Qularutissaanngilaq soorlu kræftimik napparsimasup nappaatimi saniatigut nunatsinni ilaquttaminik qimassimasaqarnini eqqarsartaatsimigut artorsaatigisassaqigaa Danmarkimi sivisuumik suliaritikkiar­tornermi nalaani, soorlumi aamma ilaqutaasunut napparsimasumit avissaarsimaneq artornartassasoq.

 

Naalakkersuisut kinguliini napparsimasut taakkualu ilaqutaasa Danmarkimi suliaritikkiartornermut atatillugu Danmarkimiittarnerannut peqqinnissamut tunngasutigut tunngaviusumik malittarisassat pillugit nassuiaateqassapput.

 

Nunatsinni peqqinnissaqarfiup ukiut tamaasa napparsimasut innersuunneqarsimasut 1.000-it missaat misissorneqarnissaat nakorsarneqarnissaallu siunertaralugu Danmarkiliartittarpai. Ilagisaasut Pisorta­qarfiup kaajallaasitaa nr. 8 naapertorlugu napparsimasoq ilagisinnaavaat pissutsini imaattoqarpat: 1) Meeqqat aqqaneq marluk inorlugit ukioqaraangata, 2) inuunermik navianartorsiortoqaraangat, 3) meeraaqqat miluttut marlunnik ukioqalersimanngikkaangata.

 

Kiisalu Pisortaqarfiup ilisimatitsissutigisinnaavaa napparsimasut angallanneqartarnerannut ilitsersuut suliaralugu ingerlanneqaleruttormat, qularnanngitsumik napparsimasut Danmarkimut uterlugulu aammalu nunatsinni namminermi angallanneqartarneranni aqutsinermik tamani oqilisaassinissamut aqqutissiuussisussaq, tassunga ilanngullugu ilaqutaasut ilagitinneqarneranni maleruagassat suut atuunnerinut paasiuminarsaataasussaq. Taakkua quppersakkami immikkut ittumi takuneqarsinnaas­sapput, tassani takuneqarsinnaassalluni ilaqutaasutut pissutsini assigiingitsuni qanoq inissisimasarnis­saq.

 

Ilaqutaasut pissutsini siuliini taaneqartuni Danmarkimiinnermut atatillugu Kalaallit Illuanni najuga­qarlutillu nerisaqarsinnaapput, peqqinnissaqarfiup sullissineri il.il. pillugit Inatsisartut peqqussutaan­nik tunngaveqarluni Peqqinnissamut Ilisimatusarnermullu Pisortaqarfiup akiligaanik.

 

Pissutsit siuliini taaneqartut saniatigut tikeraarluni angalasarnernut atatillugu kommunimi najugaqar­fimmi isumaginninnermut oqartussat ilagisat napparsimallutik Danmarkimi uninnganerisa nalaanni tikeraarnissaannut tapersiinissaannik qinnuteqarnissamut periarfissaqarpoq. Kommunit imminnut aqunnerat ataqqillugu, peqatigisaanilli napparsimaruluttut sivisuumik maqaasisaqarlutik inuusarnerat ilisimaaralugu  Peqqinnissamut Naalakkersuisutut 1997-imi novemberimi aammalu ukiortaami KANUKOKA-mut saaffiginnippunga tamatumani assigiiaarnerusumik periaaseqalernissap eqqunne­qarnissaanut periarfissap oqaluuserinissaa siunertaralugu.

Taamaattumik Peqqinnissamut Ataatsimiititaliap inassuteqaataanut uiggiullugu Naalakkersuisut siunissami qaninnerpaami ilaqutaasut tikeraartarnerannut periaatsit assigiinnerulernissaannut periarfis­saq KANUKOKA-lu oqaluuserusuppaat. Oqaluuserisat ilaatigut nappaatip ilungersunassusianik sivisussusianillu, tikeraarlutik angalasarnerit akulikissusiannik sivisussusiannillu, akisussaaffiup agguataarneranik, piginnaatitaanermik aammalu aningaasaqarnikkut kingunerisassaannik imaqassap­put.

 

- Peqqinnissamut Ilisimatusarnermullu Pisortaqarfik napparsimasut ilaqutaasullu Danmarkimiinner­minni atugaasa pitsaanerulernissaannik suliniuteqartuarput. Assersuutigalugu Pisortaqarfik Kalaallit Illuat suleqatigalugu kiffartuussinerup pitsaanerulersinnissaa siunertaralugu Kalaallit Illuanni suleriaatsit periaatsillu pillugit misissueqqissaarnermik aallartitsivoq. Suliaq taanna 1997-imi ukiakkut aallartinneqarpoq, aammalu 1. januar 1998 Kalaallit Illuata nutaamik pisortaqalerneratigut suliaq taanna siunissami qularnanngitsumik sakkortusarneqassaaq.

 

Taamaattorli Kalaallit Illuanni inissaaleqineq napparsimasuutitsinnut piffissap ilaatigut ajornartorsiu­taalereerpoq. Inissaaleqineq taanna annertusisarpoq ilaqutaasut Kalaallit Illuanni ineqaraangata. Tamanna peqqinnissaqarfiup piffissap ilaatigut assersutigalugu hotelini ineqartitsinernut aningaasar­passuarnik akiliineranik kinguneqartarpoq, soorluttaaq napparsimasut hotelini ineqaraangamik Kalaallit Illuannisulli paaqqutarineqarnissamut isumassorneqarnissamullu periarfissaqarneq ajorput. Naalakkersuisut siuliini taaneqartut tunngavigalugit Peqqinnissamut Ataatsimiititaliap, napparsimasut allatut iliorluni inissaqartinnissaannut periarfissat misissorneqarnissaannik kissaatigisaanut akuersaar­niarput.

 

- Kiisalu Peqqinnissamut Ataatsimiititaliap inassutigaa napparsimasut sivisuumik kemoterapimik nakorsartittussat utertillugit najukkami napparsimmavimmi passunneqartalernissaannut periarfissat Naalakkersuisut misissussagaat. Tassunga oqaatigineqarsinnaavoq kalaallit kræftimik nappaatillit kemoterapimik nakorsarneqartarnerat maannakkut annikigisassaanngitsumik maani Nuummi Dronning Ingridip Napparsimmavissuani ingerlanneqartalereersoq. Naalakkersuisut isumaqarput siunissami taamatut nappaatillit sinerissami napparsimmavinni anginerusuni passunneqartalersinnaa­nissaat kissaatiginassasoq. Erseqqinnerusumilli isummertoqannginnerani apeqqummi tassani suliatigut, teknikimut, inissaqartitsinermut aningaasanullu tunngasortaanik misissuilluaqqissaarnissaq pisariaqassaaq. Pissutsit tamakku misissorneqarnissaat Naalakkersuisut aallartissavaat.

 

Niels Mátâq, Siumup oqaaseqartua:

Inatsisartut Peqqinnissamut Ataatsimiititaliaata isumaliutissiissutaa Siumumi oqaluuseraarput imatullu oqaaseqafigissallugu.

 

Aallaqqaammut Siumumiit oqaatigissavarput ataatsimiititaliat siunnersuuteqartunik aggersaallutik nassuiaatitsisarnerat pissusissamisoortutut isigigatsigu, taamaaliornikkut paasinarsilluartarmat ataatsimiititalianilu aalajangiinissamut oqallinnissamullu tunngavissaqarlualertarluni.

 

Taassuma saniatigut ataatsimiititaliap peqqinnissamut ilisimatusarnermut avatangiisinut pinngortita­lerinermullu pisortaqarfik paasissutissanik pissarsivigisimavaa.

 

Taamaaliornikkut paasineqarpoq 1997-mili KANUKOKA-mut saaffiginninnikkut sivisuumik napparsimasoqartillugu ilaqutaasunut tikeraartitsisarnerit aningaasaliissuteqartarnerlu eqqarsaatigalu­git assigiiartumik suleriaaseqartarnissaq kaammattuutigineqarsimasoq. Taama naalakkersuisut kommuninut saaffiginnissutaat, illugiilluunniit inussiarnersumik suliarisariaqartoq, Siumut isumaqar­poq.

 

Pisariaqartitanik oqaloqateqareernikkut ataatsimiititaliap isumaqatigiilluni inassutigisai Siumumiit tamaasa isumaqatigaavut.

 

Oqaatigissavarpullu erloqinartumik sivisuumillu napparsimasunut ilaqutaasut tikeraartinneqartarsin­nanerannut aveqatigiittoqartarnissaanik inassuteqarneq Siumup isumaqatigimmagu. Taamaalilluni angalaneq ineqarnerlu peqqinnissamut pisortaqarfimmiit akilerneqartartussanngorlugit, taamaalilluni­lu aningaasartuutit allat aamma kommuuniniit akilerneqartartussanngorlugit.

 

Aamma ataatsimiititaliap inassutaa Siumumiit isumaqatigaarput ersarissunik malittarisassiortoqassa­soq angalatitsinermi periarfissat paatsuunganartut pinaveersaarniarlugit.

Siumup pingaartippaa erloqillutik sivisuumik nappaammik atugaqartut ajunnginnerpaamik atugaqar­tinneqarnissaasa anguniarneqarnissaat.

 

Kiisalu ataatsimiititaliap inassutigisaa aamma Siumumiit isumaqatigaarput napparsimasut Kalaallit illuanni Hellerup-imiittumi najugaqartartut pillugit Naalakkersuisunit allamik inissiivissaqqinnerusu­mik misissuisoqarnissaa inassutigineqarmat. Taamaakkaluartoq illumi najugaqartut ajunngitsumik isumagineqarnerat, kalallisut nerisaqartinneratiguttaaq, ingerlateqqittariaqartoq Siumut isumaqarpoq.

 

Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaani aamma taaneqarpoq ataatsimiititaliap pineqartup, Norge avannaanut paasisassarsiorluni angalanermi qiterisaani nunap immikkoortuini napparsimmaveqarfin­nik eqiterineq pillugu.

 

Peqqinnissamut Ataatsimiititaliap aamma inassutigisaa napparsimasunik sivisuumik (kemoterapi-imik) katsorsaasarnerup nunatsinnut nuunneqarnissaanut periarfissat atorlugit misissuisoqarnissaanik inassutigisaa Siumumiit isumaqatigaarput periarfissaq taanna misissorluartariaqartoq.

 

Siumumiit ataatsimiititaliaq isumaqatigaarput aalajangermat peqqinnissamut ataatsimiititaliap Norge avannaanut pasisassarsiorluni angalasimanermut tunngatillugu peqqinnissaqarfitta nunap immikkoor­tuinut eqiternissaannik isumaliutersuutip saqqummiunneqarnissaa Inatsisartut ileqquusumik upernaa­mut ataatsimiinnissaannut inissinneqassasoq.

 

Siumumiit taamatut oqaaseqarluta Inatsisartut peqqinissamut ataatsimiititaliaata isumliutissiissutaa tusaatissatut tiguneqarnissaa akueraarput.

 

Knud Sørensen, Atassutip oqaaseqartua:

Atassummiit oqaatigissavarput napparsimavinnut minnerunngitsumillu napparsimasut qanoq atugaqarnerannut tunngasunut oqallisigineqartillugit pingaartorujussuartut pisussaaffitsitullu isigil­luinnarlugit peqqissaartumillu pissutsit oqaluuserineqartarnissaat angorusuttaratsigu.

 

Taamaattumik ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa misissorluareerlugu oqaatigissavarput pissutsit assigiinngitsut ataatsimiititaliamit oqaluuserineqarsimasut takornartaanngimmata piaartumillu iluarsiivigineqarnissaat pisariaqarluni.

 

Atassummiit ilisimalluarparput, erloqinartumik sivisuumillu napparsimasut ilaqutaasa tikeraarniartar­nerisa, kikkunnit, sumillu akilerneqartarnissaat ajornartorsiutigineqartuarmat. Nalunnginnatsigumi ilaqutariit ilaat, qularnanngitsumik akissarissaartuunngikkaluarlutik, allaat ilaquttamik qaniginerpaa­samik nappaammik eqqorneqarneranni najorsinnaajumallugit nammineq akilerlugu ilaanni angala­sariaqartarnerat. Taamaaliortarneq ilaqutariinnut erloqisunut annertuumik nanertuiinnarani aammali kiserliornermik misigiffiusarpoq.

 

Tamanna pissutigalugu ataatsimiitsitaliap tikeraartarnermut kikkut qanorlu aningaasartuutinik isumaginnittuunissaannik kiisalu ilaqutariit akornannit tikeraarsinnaanissaannik, aammalu qanoq akulikitsigisumik tikeraartoqartarnissaanik erseqqissumik malittarisassiortoqarnissaanik kissaateqar­nera Atassut-mit tapersersorluarpagut.

 

Atassummiit ataatsimiitsitaliaq Kalaallit Illuata Helleruppimmiittup allamik taarseneqarsinnaaneranik eqqarsarnera assortoriarfissaqartinngilarput periarfissanillu allanik misissuisoqarnissaa ilalerluaannar­parput.

 

Atassutip ilaasortanit paasivarput ataatsimiitsitaliap ukiarmi Danmarkimut Norge-mullu angalaarnera annertoorujussuarmik pissarsiviusimasoq. Tamannalu Atassummit iluarisimaarparput.

 

Tamanna pillugu ataatsimiitsitaliap angalaarsimanerminit paasisaminik, ilaatigut napparsimaveqarfiit ingerlanneqarnerannut tunngasunik paasisaminik, kiisalu sivisuumik napparsimasut kemoterapi-mik katsorsarneqartut, katsorsarneqartarnerisa nunatsinnut nuuneqarsinnaaneranik misissuinissamik kissaataa Atassummit ilalerpavut.

 

Atassummit Peqqinnissamut, Avatangiisinut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisup akissuteqaataa misissorluareerlugu maluguisinnaavarput Naalakkersuisunut ilaasortap Ataatsimiitsitaliap eqqartugai ajornartorsiutit assigiingitsut arajutsisimanngikkai aammalu suliniutinik assigiingitsunik ajornartorsiu­tit iluarsineqarnissaat pillugit eqqarsaatersorlunilu suliniuteqareersimasoq. Pingaartumik paasivarput napparsimasut taakkualu ilaqutaasa pineqartarnerannut tunngasunik suliniutit ingerlanneqartut. Taamaattumik Naalakkersuisunut ilaasortaq kaammattuinnassavarput pitsaanerpaamik angusaqarniar­luni ilungersoqqullugu.

 

Taamatut oqaaseqareerlunga Atassummiit Ataatsimiitsitaliap isumaliutissiissutaa aammalu Naalak­kersuisup akissuteqaataa akueraagut.

 

Maliinannguaq M. Mølgård, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Qujanaq. Siullermiilinngilagut Anthon Frederiksenimit siunersuutigineqartoq oqallisigalugu. Tamannalumi aamma Isumaginninnermi Ataatsimiitsitaliarsuup aaqqitassatut uparuareersimavaa.

 

Apeqqut imaannaanngitsoq inuppassuarnik attuisartoq. Tassami ukiuni makkunni nakorsanik annertuumik amigaateqarnitsinni, nappaatillu imaaliatsiaannaq nunatsinni suliarineqarsinnaanngiffiini pisariaqartumik Qallunaat Nunaannut aallartitsisoqartariaqartarpoq. Nappaatit imaannaangitsut ilungersunartunik kinguneqarsinnaasut, ilaatigullumi kinguneqartartut.

 

Ila qassimmitami misigaat avatangiisit allarluinnaat akornanni ilaatigullu sulisut oqaasiinik imaalial­laannarlugit paasisaqarsinnaanani, ilungersunartumik nappaateqarneq kiserliortutullu misigisimaneq?

 

Manna iluatsillugu nutserisoqarneq pillugu apeqquteqalaarniarpugut, tassami Peqqinnissamut Ataatsimiititaq Rigshospitalimut tusarniaanerani paasinarmat nutserisoqarneq ilaatigut uparuarneqar­toq, tassamigooq nutserisut ullup ilaannaa sulisarmata, unnukkullu qallunaatut paasisinnaatinnani ajornartorsiorluni saaffiginninniarneq ilungersunartarluni.

 

Ilungersunartumik nappaateqarnermi qanigisanik saniminiititaqarsinnaaneq pingaaruteqarluinnartuu­voq, peqqissiartornissamullu ilaatigut pinngitsoorani sunniuteqarsinnaasarluni. Ullumikkut soorlu naalakkersuisoq aamma oqartoq, periarfissaagaluartoq napparsimasut perulutsillugit peqqinnissaqar­fiup akiligaanik ilaqutaasumik aggersitsisinnaanissaq.

 

Taakkuli saniatigut sivisoorsuarmik uninngasariaqartartut peruluvinngitsulli tikeraarneqarsinnaanerat komuuninit akilerneqartassasoq inatsisini allassimalluni. Ullumikkulli nalunngilluinnarparput tamatumani komuunit aningaasaqarnerat apeqqutaatinneqartartoq.

 

Tamanna Inuit Ataqatigiinniit akuersaaruminaatsipparput.Tassami nappaat sunaluunniit takkuttarmat komuuninut sumulluunniit atagaluaraanni. Inuit assigiimmik pineqartariaqarput, nunatsinnilu sumi najugaqarneq apeqqutaalluni, apeqummi matumani taama ilungersunartigisumi pineqartarneq akuersaaneqarsinnaanngilaq.

 

Taamaattumik Peqqinnissamut ataatsimiitsitap innersuussutaa Inuit Ataqatigiinniit isumaqatigalugu kaammattuutigissavarput piaartumik maleruagassanik ersarissunik suliarinnittoqarnissaa. Aammali taassuma suliaritereersimallutik piginnaanngorsartut, kattorsartinneqartulli sapinngisamik nunatsinni suliarineqartalernissaat Inuit Ataqatigiinniit anguniartariaqarsoraarput.

 

Tassami avatangiisit ilisarnartut oqaatsillu paasisinnaaneraa apeqqummi matumani pingaaruteqarluin­narmata. Soorunami nakorsiartarfiit tamaasa atortorpassuarnik pilersornissaat pinngikkaluarlugit Norge-misut soorlu kræftertut qinnguartartittarnerisa inaarneri nammineq nunagisami imaluunniit illoqarfimmi qanittuani suliarineqarsinnaaneq periarfissiuunneqartariaqarpoq. Tamannalu pisinnaavoq sulisut pikkorissartarnerisigut.

 

Taamatut Qallunaat Nunaannut suliaritikkiartortarnermi ajornartorsiutaasartut ilaattut taaneqarpoq, Qallunaat Nunaannukartut iliuusissaanik pissutinillu annerusumik ilisimasaqartannginneri, tassa suliaritikkiartortut ilaasa, taakkualu saniatigut Qallunaat Nunaanni napparsimaveqarfinni sulisut soorlu peqqissaasut nunatsinni pissutsinut ilisimasakittarneri.

 

Taamaatumillu paatsooqatigiinnerit pisariaqanngikkaluartut pisinnaasartut Rigshospitalimi sullissisut oqaatigaat. Tamakkulu qaangerniarlugit, taamatut soorlu kræfteqartunik sullissisut nunatsinnut piffissalluunniit ilaa suliartorsinnaanissaat periarfissuunneqartariaqartoq Inuit Ataqatigiinniit isuma­qarpugut. Taamaalillunimi nunatsinneersut sullinneqarneri paaseqatigiinnerusinnaanissallu pisinnaas­sammata.

 

Kalaallit Qallunaat Nunaannut suliaritikkiartortartut sammitillugit apeqqutiginngitsoorsinnaangilarput kalaaliminernik pissarsiniartarnerminni ajornartorsiutit qanoq iliuseqarfiginiarneqarnersoq. Tassami kalaalerpassuit ilaatigut kalaaliminiinnangajannik inuussuteqariarlutik tassanngaannaq puulukiminer­nik assigisaannillu nerisaqarlersarput, tassa napparsimasut.Tamannalu inuup peqqissuunissaanut iluaqataanngilluinnartarpoq. Aammalu Kalaallit illuanni tamanna annertuumik ajornartorsiutaasoq oqaatigineqarpoq.

 

Taamaattumik kalaaliminernik Qallunaat Nunaannut eqqunniarnermi ajornannginnerulertariaqarpoq. Ilami qallunaamernit eqqunneqartartut ulorianartarmata salmonellaqarneragaallutik, allaat pisiniarfin­ni piiartariaqartarlersiamallutik. Uffa puisimmi neqai salmonella-qannguassanngitsut.

 

Naggasiullugu Inuit Ataqatigiinniit siunnersuuteqartup siunnersuutaa Peqqinnissamullu Ataatsimiitsi­tap isumaliutissiissutaa tapersersorlugu innersuussutigissuarput suliap piaartumik ingerlanneqarnissaa.

 

Bjarne Kreutzmann, Akulliit Partiiat:

Siunnersuut aamma Inatsisartut Peqqinnissamut Ataatsimiitsitaliaata isumaliutissiissutaa atuareerlugit paasivara, Pisortaqarfiup 1997-imili novemberimi KANUKOKA-mut saaffiginissummini kaammat­tuutigisimagaa, napparsimasunut peruluttunut sivisuumillu napparsimasunut ilaqutaasut tikeraartinne­qartarnerannut aningaassaliissuteqartarnermi assigiiaartumik periaaseqalernissaq.

 

Taamaatumik saniatigut oqaatigissavara paasiuminaatsikulukkakku una siunnersuut oqaluuserisassa­nut ilannguneqarsimanera.

 

Tamanna tunngavigalugu, ataatsimiitsitaliamit inassutigineqartut taperserpakka tassaasut:

 

1. Ilaqutaasut tikeraartinneqartarnerannut aningaasartuutit ersarissumik avinneqartarnissaan­nut  isumaqatigiissusiortoqassasoq.

 

2. Tikeraarsinnaaneq pillugu erseqqinnerusumik malittarisassaliortoqassasoq, - tassungalu ilanngulugu qanigisatut ilaqutaassuseq erseqqissumik nassuiarneqassasoq.

 

3. Kalaallit ilaqutariit Hellerup-imiittumit naleqqunnerusumik najugaqarfiusinnaasumik nassaasiortoqassasoq.

 

Norgemut paasisassarsiorluni angalasimanini pillugu nassuiaateqarnissaminik ataatsimiitsitaliaq neriorsuutaa qilanaarlunga isumalluarlungalu utaqqissavara.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Siullermik nuannaarutigaara Peqqinnissamut ataatsimiitsitaliap periarfississimammanga siunnersuute­qarninnut tunngatillugu itisiliinissannut.

 

 Danmarkimut peqqissariartinneqartartut, ilaqutaasalu pitsaanerusumik assigiinnerusumillu atugassa­qartinnissaanik siunnersuuteqarninnut, inuit taamatut atugaqarsimasut saaffiginnittarnerat, aammalu uanga nammineerlunga kalaallinik Danmarkimi peqqissartunik marloriarlunga Kalaallit Illuanni ataatsimiitsitisarninni paasisartakkakka tunngavigalugit siunnersuuteqarsimavunga. 

 

Napparsimasut ilaatigut atugaat tupinnaannartumik akuersaanneqarsinnaanngillat, minnerunngitsumik kræftimik nappaatillit eqqarsaatigalugit.

 

Taamaattumik nuannaarutigaara Peqqinnissamut Ataatsimiitsitaliap, aammalu Naalakkersuisut pissutsinik paasinnillutik iliuuseqarnialernerat.

 

Siusinnerusukkut napparsimasut atugaannut tunngasunik inimi maani saqqummiuttarsimasakka qalleqqissanngikkaluarlugit erseqqissarusuppara, pissutsit ilaatigut akueriuminaatsut piaartumik iluarsineqarnissaat pimoorullugu aaqqinniaqqullugit.

 

Taamatut naatsumik oqaaseqarlunga Peqqinnissamut Ataatsimiitsitaliap isumaliuutissiissutaa, Naalakkersuisullu akissutaat akuersaarpakka.

 

Marianne Jensen, Peqqinnissamut, Ilisimatusarnermut Avatangiisinullu Naalakkersuisoq:

Naalakkersusuit sinnerlugit qujassutigerusuppara, taamak isumaqatigiitsigisumik ataatsimiitsitaliaq, partiini oqaaseqartut aamma Naalakkersuisut massakkut saqqumiussimmata. Aammalu tassunga ilanngullugu matumuunakkut siunnersuuteqartoq Inatsisartunut ilaasortaq Anthon Frederiksenip siunnersuuteqarneratigut apeqqut manna aamma maanga angunneqarmat, taamaalillunilu sulinissa­mut periarfissatut tikuussinerit aamma maanna oqaloqatigiiissutigineqarlutik.

 

Uani paasinarpoq siunnersuutigineqartut taakkua tamaasa pingasut eqqarsaatigalugit, soorlu aamma Naalakkersuisuninngaaniit akissuteqarnitsinni oqaaseqareersugut. Misissueqqittariaqarpoq aammalu isumaqatigiinniartoqartariaqarpoq KANUKOKA-mut, pisussaaffiit agguataarnissaat siunissami qanoq ittuusanersoq erseqqarinnerusumik isumaqatigiissutigissallugit. Tamanna Naalakkersuisuninngaanniit ingerlanneqassaaq aammalu siunnersuutit, taakkua pingasut massakkut eqqartukkuvut, tamarmik aningaasanik aamma naleqartussaapput. Taamaattumillu aamma taakkua, taakkununnga tunngasut, imaqa ilaatigut massakkut ukiamut aningaasanik inatsisissamik oqallinnermi aamma tikinngitsoorne­qarsinnaannavianngillat, kisianili paasivara massakkut Naalakkersuisut pisinnaatitaasut Inatsisartu­ninngaanniit, tamakkuninnga misissuissallutik aammaluaningaatigut nassatarisinnaasai aamma ilangullugit misissorneqarnissaat isumaqatigiiissutigineqarluni.

 

Naalakkkersuisut sinnerlugit ingerlaannarlunga matumuunakkut neriorsuutigisinnaanngilara, suliassat taakku tamarmik ukiamut naammassineqareersimanissaat. Tassami ilaatigut Kalaallit Illuata taartigi­sinnaassaanik naleqquttumik misissuinissaq taanna aamma apeqqutaassammat, qaqugu taanna naammasineqarsinnaassanersoq. Kiisalu aamma kræftimik nappaateqarlutik kemoterapi-tinneqartar­nerannut tunngasoq, taanna aamma suliaq imaaliallaannarlugu naammassineqarsinnaangilaq. Tassami ilanngullugu oqaatigisinnaagakku tassunga atatillugu, sulinermut nakkutilliisoqarfimminnaanniit taamatut katsorsaanermut tunngatillugu piumasaqaatit sakkortoorujussuupput. Taakkualu ullu manna tikillugu nunatsinni; Dronning Ingridip napparsimavissuani kisimi naammassineqarsinnaallutik.

Kiisalu aamma taamatut katsorsartitsinermi immikkut ilinniarsimasut, tassunga atugassaallutik. Ullu manna tikillugu Dronning Ingridip napparsimavissuani sygeplejerskit pingasut, taamatut sullissisin­naanermut immikkut pikkorissarsimapput. Taamaattumik sinerissamut aamma taamatut katsorsaasin­naanissaq siammarterneqassappat, paasiniagassat, suliassat arlariiupput, kisiannili naalakkersuisunit isumaqatigaarput, misissorusullugu, ingammik napparsimavinni anginerusuni aamma taamatut periarfissiusinnaanissaq qanoq piviusorpalaartiginersoq. Kisiannili manna iluatsillugu isumaqarpunga unneqqarissaarnerussasoq oqassaguma, uanga Naalakkersuisunit qularigatsigu aammalu piviusorsior­palaartuutinnagu, aallaat napparsimaviit mikinerit taamatut sullissisinnaanermut periarfissaqarsinnaa­nissaat. Kisianni soorlu oqareersugut misissuinerit ingerlakkusussavavut. Aammalu minnerpaamik napparsimasunut ilaqutaasunut tikeraartarneq pillugu neriuppunga KANUKOKA-lu oqaloqatigiin­nerit piaartumik naammassisinnaajumaassasut, nalunnginnatigu KANUKOKA-mi ajornartorsiut tamanna ilisimaneqartoq aammalu Naalakkersuisunit tamanna ilisimaneqartoq. Taamaattumik neriuppugut minnerpaamilluunniit taanna ukiamut naammasineqareersimajumaassasoq.

 

Inuit Ataqatigiinninngaanniit aamma eqqaaneqarpoq sulisunik paarlaateqatigiissinnaaneq. Taanna tusaatissatut tigullugu eqqarsaatigeqqissinnaassavarput, ilaatigut Vordingborg-imi tarnimikkut napparsimasut katsorsarneqartarfianni periarfissaq taanna, taakku akunnitsinni eqqartoreersimavarput, aamma allanut atuussinnaanersoq soorunalimi pisortaqarfimmi Naalakkersuisoqarfimmilu eqqarsaati­gineqarumaarpoq. Maliinannguaq M. Mølgårdip aamma nutserisunut tunngasut eqqaavai, Rigshospi­talimi ajornartorsiutaasartutut oqaatigalugit, tassanilu ulluinnarmi sulisinneqartarnerat taanna aamma ajornartorsiutitut oqaatigalugu.

 

Uanga nalunngisakka naapertorlugit massakkut nutserisut, Rigshospitalimi sulisinneqartut tallimaap­put aammalu ullaakkut arfineq pingasuninngaanniit sisamat tungaanut taakkua sulisarput, kisiannili aamma vagteqartarlutik pisariaqartitsineq naapertorlugu, aamma uumap suliffiup ullukkut suliffiup avataatini aggersarneqarsinnaallutik.

 

Naalakkersuisoqarfimminngaanniit aamma Rigshospitalimut aamma allanut alakkartarnitsinni, allaat qanittumii, aamma nutserisunik oqaloqateqarpugut. Tassanilu ajornartorsiut annertuusutut oqaatsigi­neqanngitsoq uatsinnut paasivara. Massakkut naammaginartumik tamatuma ingerlanera, uanga paasinnittaasera naapertorlugu, taamatut apuunneqarpoq uagutsinnut.

 

Nutserisunut tunngatillugu ilanngullugu oqaatigissavara ajornartorsiutit ilagisarmassuk, soorunalimi taamatut napparsimaruluttunik sullissinermut aamma inunnut sullissisunut annertuumik eqqarsaatik­kut nanertuisinnaasarpoq, allaat aniatitsiffigisinnaasanik pisariaqartitsisoqarsinnaasarluni suliffimmut tunngasunik.

 

Tamanna pillugu Rigshospitali aamma oqaloqatigineqarsimavoq Pisortaqarfimminngaanniit. Aammalu tarnit pissusaannik ilisimasallit ikiortigalugit, nutserisut pikkorissartinneqarneri taakkua misiligutaasumik siorna ingerlassimapput. Nalunaarfigineqarsimavugulli tamanna unitsinniarneqar­toq, aammalu tamanna ajornartorsiutitut nutserisuninngaanniit uagutsinnut apuunneqarpoq, ilalillatsi­aqqullutik isumaqatigiinniaqqinnitsinni, pikkorissartitsinerit taakkua ingerlaannarnissaanik. Aamma taanna suliassatut Pisortaqarfimmit tiguneqarpoq.

 

Kalaaliminernik Kalaallit Illuanni nerisaqarsinnaanissaq aamma pingaartinneqarpoq. Tamanna pingaaruteqarluinnarpoq. Tassanilu ajornartorsiutaasimavoq, Kalaallit Illuinnaannuungitsoq, kisianni aamma Danmarkimi Kalaallit Illuutaannut kalaaliminermik tikisitsisinnaaneq. Siornaakkunni ajornartorsiutinnguraluarmat aaqqiivigineqarpoq suligasuarnikkut, kisiannili aamma ajornartorsiut qaammaterpassuanngortuni massakkut atuuteqqilernikuuvoq. Tassani Danmarkimut nerisassanik eqqusinermut tunngassuteqartut pillugit tamanna ajornartorsiutaavoq.

 

Ajornartorsiut aallartissimavoq eqqussisussartussatut peqatigiiffik, taanna atorunnaarsimammat allatullu aaqqissuusisoqartariaqalersimammat, taamaalilluni ilaatigut aamma massakkut Kalaallit Illuat qinnuteqarsimavoq akuersissummik perusulluni, eqqussisinnaasutut. Kisianni suli taanna  naammassineqanngilaq. Taamaattumillu kalaaliminernik tikisitsisinnaaneq killeqartorujussuuvoq, kisianni nalunngilara aamma taanna tamanna pillugu Naalakkersuisunut ilaasortaq Paaviaaraq Heilmann aamma ilisimaarinnittoq aammalu tamanna suleqatigiinnut Danmark-imi tassunga akusussaassumut aamma oqaloqatigiissutiginissaa eqqumaffigigaa.

 

Kalaaliminernik nerisitsisarnermut tunngatillugu oqaatsit ilanngullu ilisimatitsissutigerusuppara Rigshospital-imi kalaaliminertortitsisoqarneq ajormat, kisiannili immikkut aaqqissuussinikkut aammalu aningaasaateqarfimmit taperneqarnitsigut massakkut 1998-imi misiliutaasumik aaqqissuus­sisussaavugut, Royal Greenland suleqatigalugu, poortaarannguanik napparsimasunut allanut ajoqqu­taanngitsumik, kalaallinulli napparsimasunut iluaqutaasumik aaqqissuussinissaq taanna siunertaralu­gu, tassuunakkut 1998-imi misiliisoqartussaassaaq, aammalu tamanna misiliineq iluatsippat neriup­punga aamma Inatsisartunut ilaasortat inussiarnermik siunissami ingerlaavartussatut tamanna isummerfiginiarumaaraat.

 

Naggataatigut oqaatigissavara nunap immikkoortuinut aaqqissuussinissamut ataatsimiititaliap Norge-mi paasisaminik saqqummiussiniarnera maannga Inatsisartunut upernaammut, taanna aamma Naalakkersuisuni soorunalimi tikilluaqqujumaaratsigu aamma ilanngullugu soorlu oqareersugut Naalakkersuisuninngaanniit aamma uagut upernaammut tullianik ataatsimiittoqarnissaannut taman­narpiaq uagut saqqummiussaqarumaaratta. Aammaarlunga napparsimasut sivisuumik Danmark-imiittariaqartut pitsaanerusumik atugaqalernissaanik taamatut isumaqatigiitigisumik maanna oqariar­tuuteqartoqarmat qujassutigaara.

 

Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuat, ataatsimiinnermik aqutsisoq:

Suliap oqaliisigineqarnerani isumaqatigiinneqarluarmat, suliap maanni inimi immaqa oqallisaanissaa psariaqarsorinanngilaq. Taavalu tulliulluni oqaaseqassaaq siunnersuuteqartoq Anthon Frederiksen.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Takisuuliunngikkaluarlunga siunnersuuteqartutut nuannaarutigaara pissutsit ajortut paasilluarneqarlu­tik aaqqivigineqarnissaat suliniutigineqarmat, aamma partiit ataasiakkaarlugit oqaaseqarfiginngikkalu­arlugit tamaasa qujassuteqarfigissavakka paasinnimmata, ataatsimiititaliarlu aamma taamatut, kisianni Akulliit Partiaata sooq manna oqaluuserisassaq oqaluuserisassanngortinneqarsimaneranik paasinninn­ginnera taanna tupigusuutigikuluppara, tassami pisariaqarluinnarmat taassuma oqaluuserisassap maanni oqaluuserineqarnissaa. Qujanaq.

 

Anders Nielsson, Atassut:

Oqaannarusuppunga, qujavunga Peqqinnisamut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaannut taperser­suinermut, taavalu Anthon Frederiksen-imut oqaannarsimmaavugut napparsimasut ajunngitsorsuamik pineqartarmata, kisianni soorunami ajornartorsiuteqartoqarpoq, taamaattumik imatut isumaqalersitsi­soqassanngilaq napparsimasut tamarluinnarmik ajortorujussuarmik atugaqartut. Taavalu paatsuilaatsi­arneq, tassa Rigshopital-imiippugut Finsens Institut-itaanni, tassani ilassilluarneqarpugut ilaatigullu seqersaarisarneq atorlugu katsorsaaneq qanoq pisariutigisoq takutinneqarpugut, tassami seqersaaneq atorlugu katsorsaaneq nunatsinnut nuunneqassanngilaq, tassani pineqarpoq kemoterapi atorlugu katsorsaaneq.

 

Taamaattumik tikeraarnissapput qilanaarineqarsimaqaaq, tassami tassani immikkoortortaqarfimmi kissaatigineqarmat napparsimasut taaakku Kalaallit Nunaannut nuunneqarnissaat tassami ilaquttatit qimallugit aallartarnerminni suli ajornerusunik atugaqartarnerat paasineqarluarsinnaammat.

 

Imaaliortoqarsinnaavoq najuagaqarfimmi napparsimavigisami sulisut immaqa ulluni 14-iniluunniit Rigshospital-imi sungiusartinneqarsinnaannerat katsorsaanermik sungiusartillugit, taamaalillutik kræftertunik napparsimasunik katsorsaaqqataasinnaasunngorlugit. Norge-mi takuarput atortui qanoq pisaariitsigisut kemoterapi ingerlatissagaanni. Suliffeqarnermik nakkutilliisut piumasaat sakkortooru­jussuupput, tassa nakorsaatit toqunartulerujussuit passunneqartarneri pissutigalugu, aamma soorunami akeqarpoq kisianni ingerlanneqarnisasaa ajornanngilaq. Aaamma kalaalinerngit tassani eqqaaneqar­put.

 

Inuit Ataqatigiit tungaanninngaanniit oqaatigineqarpoq kalaalimerngit eqqunniarnerat ajornanngin­nerusariaqartoq. Isumaqarpunga eqqussuineq ajornartorsiutaavallaanngitsoq, tassa niuertarfinni pisiarineqarsinnaasammata. Kalaallit Illuini ajornartorsiut tassaniinngilaq, tassali uaniilluni aningaa­saateqaraluarluni taava Kalaallit Nunaanni taamatut tunisaqarsinnaasut amigaataapput aammalu akisoorujussuupput pisiarineri, tassa qallunaat nerisassaataannut naleqqiullugit marloriaammik akeqaramik aamma taamaalilluni aningaasaqarnikkut isiginiartariaqartarpoq kalaaliminertortitsissa­gaanni qanoq akeqassanersoq. Taava eqqussinissaq isumaqatigiissutigisinnaagaanni taana ajornann­gitsumik aaqqiivigineqarsinnaavoq, kisianni isumaliutissiissutitsinnut tapersiinissunnut qujanaq.

 

Maliinannguaq Markussen Mølgård, Inuit Ataqatigiit:

Qujanaq, uanga aamma naatsunnguamik Anders Nielsson-ip erseqqissaatigisai taakku qujassutigivak­ka, taakkua pillugit majuarama, kisianni aamma taakkua saniatigut tassa kemoterapi-ertitsisarneq eqqarsaatigalugu tassani tamakku atortussat maannga pisinnaagaluarutsigit taava aamma agguaqati­giissillugu 100.000-it tungaannut inuup ataatsip Rigshospital-iliartinneqartarnera akeqartartoq, taanna immaqa ilaatigut piffissaq sivisoorujussuaq Qallunaat Nunaanniittariaqartarnerannut annikillisaataa­sinnaagaluarpoq aammalu taamaalilluni angerlarluni illoqarfimmi minnermi pisinnaanngippat qanitaanni pisinnaasuuppat aamma ilaquttat taamaalillutik qanillillugit pisoqarsinnaasagaluarmat assullu taanna immaqa aamma immaqaanngittoq, pinngitsoorani iluaqutaasagaluarluni.

 

Taava kalaaliminermut tunngatillugit assorsuaq soorunalimi erseqqissumik paaserusunnarpoq sunarpiaq patsisaasarnersoq taamatut eqqussiniarnermi, tassami uagut suna tamaat ammaattutut ipparput, allaallumi nioqqutissiassagut killilersorneqarput avammut tuniniarnissaat, illuatungaanillu allaat naalagaaffeqatigiinnerup iluani taamatut uagut kalaalimiutitsinnit naalagaaffeqatitsinnit eqqussiniarnerput isumaqarpugut eqqussiniarnitta ajornartorsiutaanera tupinnaannartoq, aammalu piartuumik aaqqittariaqaraluartoq. Aporfeqartariqanngilaq, salmonella nunatsinnut eqqussuussinnaa­gunikkit sooq kalaalimerngit Qallunaat Nunaanut eqqussuunneqarsinnaanngillat.

 

Nutserisunut tunngatillugu tassa taanna apuupparput Inuit Ataqatigiinniit pissutigalugu qanimut taamatut misigisaqarsimasunik oqaloqateqarsimagatta, tassa unnuakkut immaqa perululluni paasisin­naannagillu qanoq oqalunnersut saaffiginnikkaluarluni taavalu taakkua immaqa pigaartuusut imalial­laannaq pissarsiassaasinnaannatik. Taamaattumik taanna ajornartorsiutaavoq, ajornartorsiutaasimam­mat saaffiginnissutigineqarpoq. Isumaqarpunga aamma immaqa eqaannerusumik taasuma aaqqigivi­neqarsinnaannera sulissutigineqartariaqartoq.

 

Marianne Jensen, Peqqinnissamut, Ilisimatusarnermut Avatangiisinullu Naalakkersuisoq:

Tassa kalaaliminernununa tunngatillugu tassa allat uanninngaanniit immaqa pitsaanerusumik akisinnaagaluarput, kisianni aamma ilumoorpoq, uanga oqaatigisinnaavara ilumoortoq, pisarioqaaq nunatsinninngaanniit nerisassanik aamma Danmark-imut eqqussisinnaaneq. Tassani ilaatigut EU-mi inatsisit pissutaallutik minnerunngitsumik arferup neqaa, qilalukkat, tikaagulliit neqaa aamma mattaat assigisaallu ajornartorujussuuvoq eqqunniarnissaat Danmark-imut, allaat Kalaallit Illuannut, Kalaallil­lu Illuutaanut, tassanilu immikkut akuersissutinik peqartoqartariaqarluni.

 

Maanngaanniit nunatsinninngaanniit anninniarnerini aamma eqqunniarnerini Danmark-imut pappi­ararpassuit immersugassaapput, aammalu kukkunngilluinnartumik pitsaalluinnartumik tamakkua aaqqissuunneqartussaallutik tikippata tigusinnaanissaannut. Taammaattumik pisariupput pissutsit tamakkua, kisianni soorlu oqareersunga massakkut soorlu ilaatigut Århus-imi Odense-milu Kalaallit Illuutaani suleqatigiillutik Skov- og Naturstyrelse-mut qinnuteqarsimapput, tamaattumik akuersissum­mik eqqusisinnaannermut piumallutik, tamannalu aamma aaqqissimavaat, paasisakka naapertorlugit naammaginartumik.

 

Taamatorluinnaq aamma takku ikiortigalugit Kalaallit Illuat Hellerup-imiittoq massakkut qinnuteqar­nikuusoq nalunngilara. Neriuppugut qanittumi taanna akuersissummik aamma tunineqarumaartoq, taamaalilluni ajornartorsiutip annersaa tassani ataavartumik aaqqiivigineqarnissaa kissatigalugutigu, kisiaani soorunaluni kalaalimerngit ilai, soorlu puisit neqaa allallu ajornarpallaanngitsumik nassiunne­qarsinnaapput, kisiannili pisariukulupput allaat tamakkua nakkutigineqarlutillu, tamaattumik aamma uagut nerioqaagut ajornartorsiut tamakkiissumik ungasinngitsukkut aaqqiivigineqarumaartoq.

 

Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuat:

Qujanaq, taamaalilluni ullumikkut  oqaluuserisassaq punkt 31, Peqqinnissamut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaata suliarineqarnera naammassiavoq.

 

Oqaluuserisaq naammassivoq.