Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 53-1		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Tallimanngorneq 19. april 2002

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 53

 

Kommunalbestyrelsit nunaqarfinni aqutsisut il.il pillugit Inatsisartut inatsisaata allanngor­tinneqarnissaa pillugu siunnersuut.

(Inatsisartuni ilaasortaq Olga Poulsen)

(Siullermeerneqarnera)

 

 

Atatsimiinnermik aqutsisoq: Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq Anders Andreassen.

 

 

Olga Poulsen, Inuit Ataqatigiit.

Qujanaq. Aappaatigut tuåigilaarpara ippassaanikkunni siunnesuutit tullissaanut ingerlateqqinneq ajorput tullissaanut ingerlatsisinissamut inimi issiasut amigarineqarlutik, soorluli aamma massakkut inimi issiasut tullissamut oqaluuserisassat tullissaanut amigangajakkaluartut kisianni Siulittaasoqar­fimmiit piumaffigineqarnera tunngavigalugu saqqummiussissaanga.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq.

Nangeqqitsinnagu oqaatigilaarlara tassa isersimasut, affai sinnerlugit isersimammata aalajangiivu­gut ingerlaqqissinnaasugut, tassalu isersimasut 16-ummata aatsaannguaq.

 

Olga Poulsen, Inuit Ataqatigiit.

Qujanaq. Kommunalbestyrelsimut ilaasortaq napparsimanini, naartunini, meerartaarnini meeravissi­artaarnilu pisortanit pisussaaffinnit allamik suliaqarnini, niuernermik ingerlatsinini assigusumil­luunniit pissuteqarluni qinikkatut pisussaaffimminik naatsorsuutigisaminik sivikinnerpaamik qaammatini marlunni isumaginnissinnaanngippat pineqartup sinniisussaa borgmesterimit aggersarneqassaaq.

 

Malittarisassat atuuttut naapertorlugit tamatuma kingorna sinniisussaq kommunalbestyrelsip ataatsimiinnerinut peqataasarpoq kommunimili ataatsimiisitaliani ataatsiinnerunngitsuni. Tamanna pissuteqaarpoq ataatsimiititaliani ilaasortaaffinnut tamanut ataatsimiititaliamut ilaasortaq ataaseq aamma ataatsimiititaliami sinniisussaq ataaseq qinerneqarsimasarmata. Ataatsimiititaliami ilaasortaq ataatsimiititaliap ataatsiminiinneranut peqataasinnaanngippat inuk ataatsimiititaliami sinniisussatut qinigaq aggersarneqartarpoq.

 

Kommunalbestyrelsimut ilaasortap sivisunerusumik peqannginnerani taamatut aaqqissuussinerup kingunerisimavaa ataatsimiisitaliami sinniisussanut tamanna peqatigalugu kommunimi ataatsimiiti­talianut allanut ilaasortaajutigisumut annertuumik suliassaqalertarneq. Pingaartumik partiit qinigaatitaannuut ikinnerusunik inuttalinnut aammalu kattusseqatigiinnut tamanna ajornartorsiutaa­sarsimavoq.

 

Ajornartosiut  tamanna Inatsisartuni imatut aaqqiivigineqarsimavoq partiit ataasiakkaat kattusseqa­tigiilluunniit Inatsisartut Siulittaasoqarfiannut qinnutigisinnaallugu sulinngiffeqarallartup sinniisussaata ataatsimiititaliani sulinermut peqataatinneqarsinnaaneri. Taamatut qinnuteqaatit nalinginnaasuumik akuersaarneqartarput.

 

Taamatut kommunalbestyrelsimut tunngatillugu periutsitut ittumik pilersitsoqarsinnaanissaa siunertaralugu maanna siunnersuut saqqummiuppara.

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Inatsisartut Siulittaasuat Daniel Skifte.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat.

Inatsisartuni ilaasortaq Olga Poulsenip kommunalbestyrelsit aamma nunaqarfinni aqutsisut pillugit Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarnissaanik inatsisissatut siunnersuut maani saqqummiussaa taamaalilluni sivikinnerpaamik qaammatit marluk peqanngitsoorneratigut siniisussaq ilaasortann­gorallarnermi peqtigisaanik ataatsimiititaliani ilaasortaaffinnik tigusisinnaanngussalluni saqqum­miunneqarpoq.

 

Oqaatigissavara kommunalbestyrelsit ataatsimiititaliaanni ilaasortamut aalajangersimasumik sinniissussaqartitsineq nutaamik aaqqissuussinikkut, tassa 1994-imi atulersinneqarmat. Aalajanger­sakkakkut peqqussutaavoq pissutissaqavissumik sivikinnerpaamik qaammatini marlunni sivissusilimmik pisinnaanngitsoqarneratigut sinniisussap ingerlaannartumik ilaasortanngorallartin­neqartarnissaa. Maleruagasssiaq atuutsinneqalerpoq piffissami sivisulaartumi sivikinnerpaamik qaammatit marlunni imaluunniit kommunalbestyrelsip ileqquusumik ataatsimiineranut agguaqati­giissillugu marlunnut sivisussusilerneqartumik, kommunalbestyrelsimi ilaasortatut suliassanik pissutissaqavissumik isumaginnissinnaanngitsoqarpat sinniisusanik ilaasortanngorallartitsisarner­mik periuseq eqaannerulesinniarlugu. Tassa piffissami pissutissaqavissumik isumaginnissinnaann­ginneq pineqarpoq.

 

Assersuutigalugu imaattoqarpat kommunalbestyrelsip ataatsimiinneranni ilaasortaq peqaataasinnaa­nani kisiannili ataatsimiititaliap ataatsimiinnerani peqataasinnaalluni taava ilasaortap tunuarallarnis­saa pissutissaqanngilaq.

 

Pisinnaanngikkallartoqartillugu suleqatigiit ilaasortamik ataatsimiititaliami ilaasortanngortitsisima­sut aalajangersinnaavaat ilaasortap sinniisussaa pisinnaanngikkallarnerup nalaani ataatsimiititaliami ilaasortaagallassasoq. Taamaattumik qinersinermi suleqatigiit pineqartut aalajangertussaavaat sinniisussanik ilaasortanngortitsigallarnissamut pissutissaatitaasut eqquutsinneqarnersut. Ataatsimiititalimi ilaasortaaffiup inuttaqanngikkallartup ilaasortaa pisinnanngikkallartup kommunalbestyrelsemi sinniisussaanut tunniunnissaanut qinersinermi suleqatigiit pisissaaffilerne­qanngillat, tassa ullumikkut tuuttumi.

 

Inatsisartuni ilaasortap Olga Poulsenip inatsisip allangortinneqarnissaanut siunnersuutaa aqutsinis­samut inatsimmi sinniisussanik aggersaanissamut pisinnaatitsisutaasunut aalajangersumik periutsinut naapertuuppoq, taamaattoq siunnersuut kommuninut siunneruummui pineqartunut isummerfigeqqusissutigineqartinnagu inaarutaasumik Naalakkersuisut isummerfignianngilaat.

 

Taamaattumik siunnersuutip kommuninut ataasiakkaanut KANUKOKA-mullu isummerfigeqqusis­sutigineqarnissaanik siunnersuutillu aappassaaneerneqarnerat pingajussaaneerneqarneratalu  2002-mi ukiakkut ataatsimiinnermi pinissaata aalajangiunneqarnissaanik Olga Poulsenip siunnersuutaa Naalakkersuisut tapersersorpaat.

 

Tommy Marø, Siumup oqaaseqartua.

Inatsisartuni ilaasortap Olga Poulsenip kommunalbestyrelsit aammalu nunaqarfinni aqutsisut  pillugit Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarnissaanik inatsisissatut siunnersuutaa Siumumiit oqaluuserilluareerlugu imaattumik isummerfigalugu oqaaseqarfigissavarput.

 

Siunnersuuteqartup siunnersuumini ersersinniagaa Siumumiit paasilluarparput, tassani pineqarmat sivisuumik kommunalbestyrelsimi ilaasortap sulinngiffeqarluni peqannginnerani tassalu qaammati­ni marlunniit sivisunerusumik sulinngiffeqarneq pissappat kommunalbestyrelsimut ilaasortaanngit­sumik sinniisussatut suliamillu tigusissusatut aggersaasinnaanermut inatsisiliornikkut periarfissii­nissamik oqariartuut. 

 

Siumumiit oqaatigissavarput ullumikkut kommunalbestyrelsini aammalu nunaqarfinni aqutsisut Inatsisartut inatsisaatigut periarfissaat atuuttut allanngortinnissaannut maannakkuugallartoq tunngavissaaleqigatta. Tassami ullumikkut inatsisitigut maleruagassat malillugit qinikkat akornini sinniisussanik toqqaasarneq periutsitut eqaatsutut taasariaqarmat.

 

Taamaattorli Siumumiit siunnersuut ammaffigalugu siunersuuteqartup siunnersuummini taakkartu­gaattut sinerissami kommunit ilaannit ajornartorsiutaasinnaanera paasiniarlugu tusarniaanissamik kommuninut aammalu KANUKOKA-mut ammatitsinerput oqaatigissavarput.

 

Taamatut Siumumiit oqaaseqarluta siunnersuuteqartup aammalu Naalakkersuisut aappassaaneerne­qannginnermini tusarniaasoqaqqaarnissamik innersuusinerat ilalerparput.

 

Godmand Jensen, Atassutip oqaaseqartua.

Inatsisartuni ilaasortaq Olga Poulseni siunnersuuteqarpoq Inatsisartut inatsisaat tassalu kommunal­bestyrelsip aamma nunaqarfinni aqutsisut il.il pillugit Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarnis­saanik siunnertaqartumik. Siunnersuutigineqartoq Atassummiit paasisinnaalluarparput aamma ilaatigut misilittagaqarfigigatsigu, sinniisussanik atuinermi sinniisussat aammalu ataatsimiititaliami sulinermi ilaatigut tamakkiisumik atorneqarsinnaasannginnerat eqqarsaatigalugu.

 

Taamaakkaluartoq aamma nalunngilarput ilaatigut ataatsimiititaliani suliat matoqqarsunik ilaqarsinnaasarnerat, tassa kommunalbestyrelsini tamannarpiaq pissutaaqataasoq tamakkiisumik sinniisusanik atuisinnaasannginnermut.

 

Atassummiit siunenrsuuteqartup siunnersuutaa paasisinnaalluaratsigu eqaallisaaniarnermik siunertaqartoq takusinnaallutigu. Siunnersuut pillugu naalakkersuisut akissuteqarnerminni siunnersiat tassalu siunnersuut ukiakkut 2002-mi Inatsisartut ataatsimiinneranni aappassaaneerlugu­lu pingajussaaneerneqassasoq, tamannalu sioqqulugu sussaqqartunut tassa kommunalbestyrelsinut KANUKOKA-mullu tusarniaassutigineqassasoq isumaqatigaarput.

 

Atassummiit taamatut oqaaseqarluta Naalakkersuisut akissuteqaataat taperserparput siunnersuullu appassaaneerlugulu pingajussaaneerneqannginnerani Inatsisit Atortinnerannut Ataatsimiititaliami suliarineqassasoq innersuussutigalugu.

 

Maliinannguaq Markussen Mølgaard, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.

Qujanaq. Inatsisartuni ilaasortaq Olga Poulsenip kommunalbestyrelsit aamma nunaqarfinni aqutsisut pillugit inatsisaata allanngortinneqarnissaanik siunnersuutaa Inuit Ataqatigiinninngaanniit tamakkiisumik tapersersorparput tassami kialuunniit kommunalbestyrelsemi sulisimasup sulisulluunniit nalunngilaa kommunalbestyrelsemi ilaasortaq napparsimappat imaluunnit allamik peqquteqarluni ataatsimiititani ilaasortaaffimmini peqataasinnaanngippat maanna inatsit atuuttoq malillugu kommunalbestyrelsemi sinniisussat peqataatinneqarsinnaanngitsut.

 

Tassami taamaattoqartillugu kommunalbestyrelsemi parteeqat qinigassanngorteqalluunniit issiareersoq ilaatigullu ataatsimiititani allani ilaasortaaffeqarsinnaasartoq sinniisussaatinneqartarpoq paarlalluguli ilaasortaanngikkaluarluni sinniissussaq kommunalbestyrelemut isertoq ataatsimiititani peqataasinnaatitaassanani.

 

Tamanna allanngortinneqartariaqartoq Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpugut tassami sumiluunniit politikkimi suliaqqarnermi sinniisussaagaluaraanniluunniit tamakkiisumik qinikkatulli allatut pisinnaatitaaffeqarneq atuuttariaqarmat. Imaanngitsoq kommunalbestyrelsip ataatsimiinneri kisiisa peqaataffigisinnaassallugit aammali ataatsimiititani sulinermi peqataasinnaanissaq eqaatsumik ammaffigineqartariaqartoq Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpugut. Taamaalilluni kommunalbestyrelse­mut ilaasortaareersut suliamik saniatigut suliakkersorneqartarneri unitsinneqassammat peqqissaar­tumillu sulinerit pisinnaassammata.

 

Tassunga ilanngullugu Naalakkersuisut akissuteqarnerminni kommuninut tusarniaassoqarnissaanik innersuussinerat oqaluuserisap ukiamut aappassaaniinnginnerani pissaosq Inuit Ataqatigiinnit kaamamttutigerusupparput.

 

Taamatut oqaaseqarluta Inuit Ataqatigiinniit Olga Poulsenip siunnersuutaa tamakkiisumik tapersersorparput.

 

Mads Peter Grønvold, Kattusseqatigiit oqaseqartuat.

Inatsisartuni ilaasortap Olga Poulsenip Inuit Ataqatigiinneersup inatsisip allanngortinneqarnissaanut siunnersuutaa Kattusseqatigiinninngaanniit imatut siullermeerneqarnerani oqaaseqarfigissavarput.

 

Kattusseqatigiinni isumaqarpugut kommunalbestyrelsemi nunaqarfinnillu aqutsinermut inatsit taamatut allanngortinneqassappat sinniisutut qinikkanut pitsaasumik kinguneqassaoq. Sinniisutut qinikkat kommunalbestyrelsemi aammalu nunaqarfinnut aqutsisunut annersuumik ataatsimiititalia­ni ataavartunut ataatsimiittarnernut peqataattinneqarneq ajorput tassa qinikkat akronanni sinniiso­qartarneq pissutaalluni.

 

Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut kommunalbestyrelsemi nunaqarfinnullu aqutsisunut sinniisussat ataatsimiititaliani ilaasortanngorallartarsinnaanissaat periarfissinneqartariaqartoq soorlumi Inatsisartuni sinniisussat ataatsimiititaliani ataavartuni ilaasortanngorallartinneqarsinnaasut.

 

Taamatut kommunalbestyrelsenut aammalu nunaqarfinnut aqutsisunut sinniisussat ataatsimiititalia­ni ilaasortanngorallarsinnaanerat periarfissiissaaq sinniisut suliassanut suli qaninnerusumik suleqataasinnaanissaat.

 

Naak Kattusseqatigiinniit siunnersuut tapersersoraluarlugu pineqartup aappassaaneerneqannginera­ni susassaqartunut KANUKOKA-mullu tusarniaassutigineqrnissaa isumaqarpugut.

 

Taamatullu oqaaseqarluta siunnerssuutip 2002-mi ukiakkut Inatsisartut ataatsimiinnissaani aappassaaneerneqarnissaa pingajussaaneerneqarnissaa pitinnagu Naalakkersuisut kaammattuutaat Kattusseqatigiinniit taperserparput.

 

Per Berthelsen, Attaviitsoq.

Qujanaq. Uanga tunginninngaaniit Inatsisartuni ilaasortap Olga Poulsenip Inuit Ataqatigiinneersup siunnersuutaanut atatillugu Naalakkersuisut akissuteqaataat iluarisimaarpara, pingaartillugu tusarniaanissaq kisianni aamma nalunaartutigeriissavara siunnersuutigineqartut iluini ilaatigut iserfigineqartut assigiinngitsut nammineq iliallaannarlunga akuersaaruminaatsikkakkit, tassnimi ilaatigut sinniisoqarnermut ullumikkut ingerlasut aammalu qinikkatut inissisimanermi illersorneqar­nermut attuumassuteqartut ilaatigut sanngiillisarneqarsinnaanerat malugisinnaagakku imaluunniit tamakku pisinnaaneri ernumassutigisinnaagakkit. Taamaattumik tassa uani tungininngaanniit iallerumavara tusarniaanikkut uumap oqaluuserisassanngortinneqartup ingerlariaqqinnissaanut ammaasiumaneq.

 

Olga Poulsen, Inuit Ataqatigiit.

Qujanaq. Siullermik Siumup oqaaseqarneranut tunngatillugu, tassa taanna sinniisussat imaluunniit sivisuumik peqanngissatillugu kommunalbestyrelsemi ilaasortaq taava sinniisussaq aggersarneqar­tarpoq aamma soorlu siunnersuut saqqummiukkakku oqaatigiginga tassa borgmesterimit aggersarneqartarpoq. Tassalu aggersarneqartarpoq kommunalbestyrelsip ataatsimiinnerini. Aggersaasoqarneq ajorpoq ataatsimiititaliat ataatsimiinnissaannut, tassa suli napparsimanerup iluani, taannajuna allanngortikkusukkinga.

 

Siumup oqaaseqarnermini oqaatigivaa soorlu ajornartorsiutaavallaartanngitsoq kisianni aamma taanna nalunngilara ilaatigut kommunini ajornartorsiuttaatinneqrneq ajorpoq kisianni aamma kommuneqarpoq ajornartorsiutut isigineqartarluni. Taamaattumik uagut ilaatigut aamma ataasiaannarnata misigisimavarput maani kommunimi. Taamaattumik aamma allami kommunimi nalunngisaqarpunga aamma misigitinneqartartumik.

 

Taamaattumik ataatsimut assigiimmik atortussanngortinneqarnissaa taanna pingaaruteqartorujus­suuvoq kommunalbestyrelsmi, uanga isumaqarpunga illersuinerusoq partiimut imaluunniit qinersisartut qinigaannut illersuinerusoq taamatut piffissami sivisuumi peqanngittoqartillugu taassumap inissisisimaffigisaanik illersuinerusussaammat.

 

Taamaattumik nuannaarutigivara tapersersorneqarnera. Uani Atassumminngaanniit saqqummiunne­qartut soorlu ataatsimiititaliani oqaluuserineqartartut matoqqasuusarnerannut tunngatillugu isumaqarpunga annertunerusumik ajornartorsiutaannavianngitsoq. Kinaluunniit taamaattumut suliassamut ikkunneqartoq nipangersimasussaatitaanermut inatsit malillugu inissinneqartarmat, taamaattumik naatsorsuutigisariaqarparput tassunga atorfimmut inissinneqartoq nipangersimasus­saatitaanermillu pisussaaffilerneqartoq taanna eqqortikkumaaraa.

 

KANUKOKA-mut taamatut tusarniaassutigalugu ingerlaneqarnissaa qujassutigivara, taamaalilluni­lu ukiamut aappassaaneerneqarnissaanut utaqqissallunga.

 

 

Jonathan, Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat.

Annertunersumik oqaaseqarfigissanngilakka tapersiisut, tassani qutsavigissavakka aamma suliassaq taamaalilluni ingerlaqqissinnaanngormat,  tamanit tapersersorneqarmat taamaallaat aamma Olga Poulsenip nammineerluni oqaatigitsiagaa Atassutip oqaaseqartuanut tunngatillugu sinniisussap matoqqasumik ilaasinnaannginneranik misissueqqusisutut oqaatigineqartoq, oqaatigissavara taanna maannakkut pissuseq najoqqutaralugit ajornartinneqanngimmat.

 

Uani misissorneqarneranni aamma ataatsinaanneqarnerat nalunngilara kommunalbestyrelsit styrelseslovemi maannakkut misissorneqarnissaani immikkut ataatsinaanneqarumaartoq tassa ' 18, imm. 2-mi, tassa udvalgimut suppleant (taama qallunaatut taaguuteqarpoq) taanna nammineq pisinnaanngippat aammalu taanna sinniisussami isernissaanut isumaqataanngippat, ajornartorsitita­qarpat tassani aamma udvalgip immikkut taanna misissorsinnaagaa naatsorsuutigaara.

 

Imaappoq suliassaq naammaginartumik Olga Poulsenip siunnersuutaatut siunnerfiusumik naammassineqarnissaa ukiaru aappassaaneerlugu pingajussaaneerlugulu naammassiniarneqassaaq.

 

Tommy Marø, Siumup oqaaseqartua.

Naatsunnguamik una erseqqissaassutigilaaginnarlugu tassa siunnersuuteqartup oqaaseqarnermini aamma uani Siumup oqaaseqaataa pillugu imatut erseqqissaassutigilaaginnarniarlugu,t assa Siumup ammaffigilluinnarmagu una siunnersuuteqartup oqariartuutimini kommunit ilaasa ajornartorsiutigi­neqarsimappat taava taanna uagut Siumumi piareersimaffigallugu ammaffigalugulu. Taanna kommuninut aammalu KANUKOKA aqqutigalugu tusarniaassutigineqarnissaa.

 

Kisianni aamma una eqqumiigikululluguuna maannga oqaluttarfimmut qaqisunga ilaa. Nuup kommuniani ajornartorsiutigineqarsimappat, soorlu siunnersuuteqartup oqaaseqarnermini, taava kattuffeqarmata aamma kommunit Inatsisartut aqqutigeqqaanngikkaluarlugit ajornartorsiut taanna ajoranartorsiutaasimappat taava kattuffitsik aqqutigalugu taanna Inatsisartunut taanna apuunneqar­sinnaammat. Taanna periarfissaavoq maanna apuuteqqanngikkaluarlugu kisianni susassaqartunut ingerlateqqaartarnissaa aamma taanna pingaartikkatsigu Siumuminngaanniit.

 

Olga Poulsen, Inuit Ataqatigiit.

Qujanaq. Tassa uanga ilisimatitsissutigissavara Tommy Marømut uanga maani Inatsisartuni ilaasortaagama. Soorunami una ajornartorsiut naapittarparput inatsisitigut tunngeqarluta inatsisiti­gut akimmiffeqarluta, taava inatsisitigut akimmiffeqarutta inatsit allanngortittariaqarpoq, taamaattumik uanga suliassara sularivra Inatsisartutut, taamaattumillu aamma inatsisip allnngortin­neqarnissaanut isunnresuuteqarlunga.

 

Per Berthelsen, Attaviitsoq:.

Qujanaq. Uani siullermik taalaassavara tassa Siumuminngaanniit oqaaseqartup saqqumiussai eqqorluinnarmata, ilaatigut pisariaqanngitsumik oqaluttarfimminngaanniit maani suliakkersuisusar­pugut allatigut aqutissat atorlugit suliarereerluigt immaqa naqissuserneqartussaannarnik ingerlatsi­sinnaanermut. Aamma uani iluatsillugu naak toqqartaarineq pinngilluinnarniaraluarlugu uani taalaassavara aamma marloqiusamik politikkeritut inissisimagaangatta nammineq nalilersortaria­qartaratsigu artunnginnerlugu nammassallugu tamanna.

 

Taamaattumillu aamma kommunalpolitikkeritut maani landspolitikkeriulluta oqalukkarluarluta kommunalpolitikkeritut inissisimanitsinni landspolitikkeritut nuna tamakkerllugu sullissinissamut inissisimanitsinni ilumut immitsinnut artukkinnginnerluta nalilersortariaqaratsigu. Ajornartorsior­neq qularnanngitsumik nammineq aallaavigalugu saqqummiussaammat uanilu saqqumiussagut sapinngisamik nammineq misigisagut aallaavigalugit pinaversaartussaagatsigit.

 

Olga Poulsen, Inuit Ataqatigiit.

Naatsunnguamik. Uani Siumukkormiut oqaaseqaataat uparuanngilara. Taamannanguna erseqqissaa­laaginnartunga.

 

Per Berthelsenimut tunngatillugu soorunami uani misilittakkannik tunngaveqarpoq. Uagut Inuit Ataqatigiit misilittagarigatsigu kommunini arlalinni - uani arnatut qinikkatut misilittagaraarput meerartaarsimalluta taassumap kingunerisaanik sulinngiffeqarnerup nalaani kommunalbestyrelsemi ilaasortaaqatitta suliassaasa annertusisarnerat. Aamma pisussaaffigivarput arnaagaluaruttaluunniit tamakunninga peqquteqarluta imaluunniit uniffigissanngikkipput aamma suleqatitta uniffigissann­gikkaat imaluunniit suliassaannit annertusitsissanngitsoq.

 

Aamma uanga isumaqarpunga utaqqiinnarsinnaanngitsigut kattuffinnut arlaannut, uanga aamma Inatsisartuni ilasortaagutta saqqummiussisariaqarpugut siunnersuutinik ima suliakkiissutiginanngit­sigaaq una siunnersuut allaat inatsisissanngoreerlugu tamaasa allareerlugit siunnesuut saqqummiun­neqarpoq.

 

Loritha Henriksen, Kattusseqatigiit.

Tassa siullermik erseqqissaatigilaarusullugu taanna ajornartorsiut kingullermik ajornartorsiutaasi­masoq - ilumoorpoq kattuffimmut paasiniarneqarsimavoq kattuffimmilu paasiniaanikkut inatsisitigut oqarfigineqarsimavoq taanna sinniisussaa ataatsimiititaliami ilaasinnaasimanngitsoq inatsisit aallaaviglugu. Taamaattumik tupinnanngitsumik arnaassueq aammalu meerartaranerup meeqqmillu paarsisinnaaneq sivisussusia aallavigalugu isumaqarsimavugut aamma uagut nammineq tapersersukkatsinnik taanna inatsisitigut eqqatsumik erseqqivissumillu allassimalertaria­qartoq aamma inuk nammineq sinniisussaalluni soqutiginnilluni politikkikkut iseriartornernermini suliassaminut piareersarfigisassamigullu malinnaanissaa taanna ataqqiumalllugu.

 

Taamaattumik isumaqarpunga qassiiliuutiginagu massakkut taanna pisoq aammalu pisimasut aallaavigalugit oqallissiassangnortup ingerlanissaa aammalu sukumiisumik misissorneqarnissaa tamatta ilersortariaqaripput aamma arnat tassa sukkut pilitikkikkut aporfeqarnatik sulinissaat eqqarsaatigalugu.

 

Per Berthelsen, Attaviitsoq.

Uani tusarniaanissamut ammaassineq taanna tapersereerakku aamma qassiulitigissallugu tunngavissaqanngilanga. naatsumik taalaaginnassavara taanna arnaaneq angutaanerlu samineqaler­mat tulluutsippallaannginnakku, tassami oqartariaqarama arnatut meerartaartoqarpat taava qularinnginnakku angummik aamma peqataasoqarsimassasoq.

 

Maliinannguaq Markussen Mølgaard, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.

Ilumullimi anguit milutsitisinnaangaluarunik. Uani oqartoqarmanuna soormi kattuffeqarmata taakku siunnersuuteqarniarlik. Qasseriarluta inimi maani siunnersuuteqarpugut tamatta kattuffiit allaat apereqqaanngivillugit aamma Siumukkormiut taamaattarput, Atassutikkut partiit tamarmik taamaattarput. Taamaattumik taamannak oqarneq, soorunami utaqqineqarsinnapaput, kisianni aamma kattuffik eqeersimaasimanngippat soormi maluginiakkavut toqqammavigalugit maani pitsaasumik siunnersuuteqarsinnaagutta siunnersuuteqarutta.

 

Aamma taanna isumaqarpunga assortuussutigineqartariaqanngitsoq, aammalu siunnersuutip imaa ersarereermat assortorneqaranilu tamanit aamma tusarniaasoqassoq. Aamma pissuserisarparput qangalili siunensuuteqaraangata attuumassuteqartunut tusarniaasarluta. Uumap suna allaassutigi

gamiuk?

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq.

Maliinannguaq Markussen Mølgaard qutsavigaarput. Tassalu allanik oqaaseqarumasoqanngimmat taamaalilluni immikkoortoq 53 taassumap siullermeerneqarera naammassivoq iamtullu inerneqarlu­ni. Partiit Kattusseqatigiit attaviitsillu siunnersuummut tamarmik tapersiipput, taamaattumik siunnersuutip Naalakkersuisut aappassaaneerneqannginerani pingajussaaneerneqannginneranilu tusarniaassutiginissaat inassutigaat.