Oqaluuserisassani immikkoortoq 54-1 |
|
||
| Siullermeerneqarnera | Aappassaanneerneqarnera | Pingajussaaneerneqarnera | |
Tallimanngorneq 19. apirl 2002 nal.
Ataatsimiinnermik aqutsoq: Inatsisartut Siulittaasuat Daniel
Skifte:
Olga Poulsen, Inuit Ataqatigiit:
Qujanaq. Inuttaasut
qinersisinnaatitaasut kommunik angerlasimaffigisamik avataaniittut malittarisassat
atuuttuusut naapertorlugit kommunimi najugaqarifigisaminni inuit aqqisa
allattorsimaffianni qinersisinnaatitaapput.
Qinersinermi taasivik
immersorneqarsimasoq kommunimut angerlarsimaffigisamut nassiunenqartussaavoq
tamatumalu isumagineqarnissaa qinersisartumut namminermut
isumagisassanngortinneqartarpoq taamaalillunilu taanna allakkat nassiunnerinut
aningaasartuuteqalertariaqartarluni.
Imaqqa frimĉrkinut aningaassartuut
annertugisassaanngikkaluartoq tunngaviusumik isumaqarpunga innuttaasut
qinersinerni inuit tamat oqartusaaffeqarnerini piginnaatitaaffimminnik
taasinermikkut atuerusuttut aningaasartuuteqaratik taamaaliorsinnaasariaqartut.
Taamaattumik siunnersuutigaara
allakkatigut qinersinerni allakkat nassiunnerinut aningaasartuutit kommunimit
angerlasimaffigisamit immaqaluunniit Namminersornerullutik Oqartussanit
akilerneqartassasut.
Qinersinermut atatillugu
aningaasartuutit soorunalimi qinersisartuunngitsumik pisortanik oqartussaasunit
akilerneqartariaqarput.
Allakkatigut qinersinerit
nassiunneqarnerisa akeerutsinnerisigut aamma neriunarsinnaavoq allallu qinersinerup
nalaani kommunip angerlasimaffigisami avataaniittut qinesinermut
peqataanerulernissaat.
Tamat oqartussaaqataanerani
soqutigisariaqarpoq qinersinermi tamani qinersinermut peqataasarnerup
sapinngisamik annertunerpaanissaa, taamaattumik taamaasiornissamut
akronutaasinnaasut peerneqartaraiqarput.
Siunnersuutiga annikitsuaraannarmik
Lnadskarsimut aningaasartuutaasussaavoq soorluttaaq naatsorsuutiginngikkiga
siunnersuut allaffissornikkut pingaarutilinnik kinguneqassasoq taamaattumik
neriuutigaara Inatsisartuni siunnersuut akuersaartumik suliarineqarumaartoq.
Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:
Qinersisartut taasinissamut
piffissaliussap iluanni taasiortorfimmukarsinnaanngitsut imaluunniit aatsaat
ajornartorsiorujussuarlutik taasiartorfikkumarsinnaasut pappiaramik
taasitsvimmik nassitsinermikkut taasisinnaapput.
Taasinermi tigusisup
pisariaqanngitsumik unginngatitsinani allakkatigut taasivik kommunimut
pineqartumut nassiutissavaaa. Allakkatigut taasinermi akiluteqarnissamut tunngasut
qinersisarnermut inatsimmi eqqaaneqanngilaq taamaattorli qinersinermi
siulersuisunut ilitsersuummi aturneqarsinnaavoq allakkat nassiunneranut
akiliutissaq qinersisartup nammineq akilissagaa. Tamanna aamma
atuarneqarsinnaavoq ilitseruummi taasinermut atatillugu qinersisartunut
tunniunneqartumi.
Qinersisarnerit pillugit inatsimmi ' 75 malillugu naqitertitanut tamanna
saqqummiussanut pappiaqqanullu taasivinnut aningaasartuutit aammalu sumiiffiit
kommunit aggornerisa avataaniittut pillugit immikkut aningaasartuutit nunatta
karsianit akilerneqassapput. Qinersinermut atatillugu aningaasartuutit allat
kommunip pineqartup karsianit akilerneqassapput.
Naalakkersuisut siunnresuuteqartoq
isumaqatigaat innuttaasut oqartussaaqataanertik malillugu
qinerseqataasinnaatitaaernimmik atuisumasut tamatumani aningaasartuuteqratik
taasinissaminnut periarfissinneqartaraiqartut. Nassiussinermi akiliutissaq
pillugu ilitsersuummi allaffissornikkut aalajangersarneqarmat Naalakkerskuisut
sinnerlugit sulissutigissavara ilitsersuutip allanngortinneqarnissaa,
taamaalilluni erseqqissumik atuarneqarsinnaaleqqullugu allakkatigut taasinermi
nassiunnermi akiliutissat ' 75 naapertorlugu pisortanit akilerneqartassasut.
Lars Karl Jensen, Siumup oqaaseqartua:
Ilinniagaqartut allallu kommunip
angerlarsimaffigisamik avataaniikkallartut, qinersisarnermi allakkatigut
taasinerisa allassimaffiata nassiunneqarnerannut akiliuteqarunnaarsitsinissaq
pillugu
siunnersuut, Siumumiit tamakkiisumik
isumaqatigigatsigu, Naalakkersuisut akissuteqaatat malillugu
aaqqiisoqarnissaanik aqqutsissiuussinissaq tamakkiisumik taperserparput.
Taamatut naatsumik oqaaseqarluta
suliassap taamatut isikkoqarluni aappaassaaneerlugu suliarineqarnissaa
inassutigaarput.
Godmand Jensen, Atassutip oqaaseqatua:
Ilinniagaqartut allallu kommunip
avataaniikkallartut qinersisarnermut atatillugu allakkat nassiunnerannut
akiliuteqaratik allakkatigut qinersisinnaatitaanissaannik sulissuteqarnisssmut
naalakkesrusiut peqquneqarnissaat pillugu Inatsisartuni aalajangiiffigisassatut
siunersuut Inatsisartuni ilaasortap Olga Poulsenip aalajangiiffigisassatut
siunenrsuuteqarpoq, ilinniagaqartut allallu piffissami aalajangersimasumi
kommuneqarfimmi avataaniikkallartut allakkatigut taasisarneranni nammineq
aningaasartuuteqaratik qinersisarnissaat siunertaralugu.
Iunnersuuteqartup siunnersuutaa
paasisinnaavarput siunissami qinersisarnisami qinersisartunik
oqilisaassinerusussaammat, immaqalu aamma qinersisartut amerlanerusut qinersiartorsinnaalernerannik
kingueqarsinnaalluni.
Siunnersuuteqartullu siunnersuuta
paasillaurlugu siunnersuut pillugu naalakkersuisut akissuteqaataat Atassummiit
taperserparput, Naalakkersuisunit siunnerfigineqarmat qinersinarnermut inatsit ' 75 atuutereersoq toqqammavigalugu
qinersinermi ajornartorsiutaasinnaasunik aammalu siunnersuusteqartup
siunnersuutaatut ittunik kajumillutik oqariartuutigimmassuk.
Atassummiit taamatut naatsumik
oqaaseqarluta siunnersuuteqartup siunnersuutaa pillugu Naalakkersuisut
akissuteqaataat aaqqiiniarnissamik siunertaqartoq isummerfigatsigu isumarput
taamatut nalunaarutigaarput.
Lars Sĝrensen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:
Inatsisartuni ilaasortaq Olga
Poulsen Inuit Ataqatigiit siunnersuuteqarpoq innuttaasut qinersisinnaatitaasut
kommunip angerlasimaffigisamik avataaniittut aammalu ilinniagaqarnertik
pissutigalugu kommunit angerlarsimaffigisamik avataaniikkallartut nammineq
aningaasartuuteqaratik allakkasigut qinersisinnaatitaalernissaannut
tunngasumik.
Tamanna Inuit Ataqatigiit
pissusisamisoosrtutut isigaarput innuttaasut qinersinerminni inuit tamat
oqartussaaffigineqarnerini pisinnaatitaaffimmik atuisimasut tamatumunnga
aningaasartuuteqarnatik taasisinnaanissaminnut
perairfissaqartinneqartariaqarmata.
Naalakkersuisut siunnersuuteqartumut
akissuteqarnerminnut atatillugu ajornartorsiut qinersisarnerit pillugit
inatsimmi ' 75 malillugu allakkatigut taasinermut
atatillugu nassiussinernut pisortanit akilerneqartalernissaannik
suliuteqarniarnerat Inuit Ataqigiit iluarisimaarparput.
Taamatut naatsumik oqaaseqarluta
siunnersuuteqartoq aammalu Naalakkersuisut siunnersuuteqartumut
akissuteqaataat akuersaarluta taaseqataaffigissavarput.
Loritha Henriksen, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:
Inatsisartuni ilaasortap Olga
Poulsenip aalajangiiffigisassatut siunnersuutaa Kattusseqatigiinniit imatut oqaseqarfigissavarput.
Ullumikkut qinersineq pillugu
nassuiaat qiviaraanni Inatsisartut inatsisaanni ukioq 1988-mi
pilersitaasimasumi taamaallaat folketingimi qinersinermut attuumassuteqarpoq.
Tassani ersarissumik allassimammat allakkatigut qinersinerit kommunip
aningaasartuutigissagai. Tassanilu ersarippoq Landstingimi kommunimilu ulluni
qinersivinni aallartitut peqqutaallutik illoqarfigisaq qimassimagaanni taamaallaat
periarfissaq allakkatigut qinersisinnaanermik tamannalu inunnik nammineq
aningaasartuutaasussaammat.
Taamaattumik pisariaqarpoq
Inatsisartut inatsisaanni allanngortinnissaa ersarissumik tamannalumi
aammattaaq Landstingimi kommunimilu Nunatsinni qinersinermi
atuuttussanngorlugu.
Taamaattumik Kattusseqatigiinniit
kissaatigaarput Nunatsinni qinesinermi periuseqarneq atuutilissasoq
ersarissumik nalorninaatsumillu aaqqiivigineqartariaqartoq, qinersisisartunut
namminneq aningaasartuutaajunnaartillugu, ullutsinnimi qinersisoqartillugu
oqaatigineqartuartarpoq qinersisartut qinersiartunngitsoortartut %-at
annrtugineqartarluni. Immaq aamma tasuuna qinersisartut
qaffattinneqarsinnaagaluarpoq. Isumaqarpugummi qinersisarnermut tunngatillugu
aaqqiinneq atuutilissagaluarpat kommunimut imaluunniit naalagaaffimmut
annetuumik aningaasartuutaanavianngitsoq.
Taamatut oqaaseqarluta
Naalakkersuisut akissuteqaataat ilurisimaarparput susassaqartunullu
ingerlateqqinnissaa aappassaaneertinnagu inassutigalugu.
Otto Steenholdt, attaviitsoq:
Tassa uanga naqisimaneqanngilluinnarlunga taasisinnaanissara qinigassara qinisagukku 4,00 koruuneernissara soqutiginagu qinersissaanga. Aamma ilinniartuunerma nalaani taamaaliorsinnaanssara naatsorsuutigilluinnarapara.
Tassa innuttaasut tamarmik pisinnaaffigaat naqisimaneqaratik qinersinnaaneq taannalu 4,00 koruuneerutigisagaanni annerpaamik tupigaara Inatsisartuni oqallisigissallugu nassiunneqarmat.
Aamma suli qungujuutiginieerussavara Finanslovimut ikkutissagussiuk 2.000,00 koruunit taanna immikkoortilluaqqissaarlugu. Ila oqaloqatigiissutissaaleqeqaagut. 4.00 koruuneerneq inimi maani oqalligisariaqanngikkaluarpoq.
Naaggaarpara.
Per Berthelsen, attaviitsoq:
Periarfissaqarama uani aallaniutigilaarusuppara attaviitsoqatima oqaaseqarnera, Assorsuaq narrujuummivunga taamatut oqaaseqarneranut isumaqarpunga una innuttaasut oqartussaaqataanermi assigiimmik tunngaveqarnissaq tasalu oqartussaaqataanerup imminut aningaasartuutitaqanngitsumik atorsinnaanissaa nunami demokratii anersaaralugu ingerlasumi pisariaqarluinnartuusoq.
Taamaattumik uani siunnersuuteqartoq uanga qutsavigumavara aammalu Naalakkesuisut uumap suliaqqinnissami innesuussutai tapersersorluinnarlugit.
Tassungalu ilanngullugu taarusuppara uani aningaast apeqqutaasanngimmata. Qanorluunniit mikitigigaluarpata qanorluunniit angitigigaluarpata kisiannili assigiimmik periarfissaqartitaanissarput taanna uani pingaartinnerpaavara.
Taamattumik tassa taperseruivunga ilanngullugulu naggasiullugu taalaarusuinnalugu qinersinermi kingullermi maluginiakkakka ilaatigut imatut malunnarmata inuusuttortannguagut qinerserngaartussamik ingammik misilittagaqanngitsut ilaatigut qinersinissamut atatillugu periarfissaminnik aammalu qanoq pisoqartarnerannik qanorlu iliornissaminnik ilitsersuunneqartarnerat annikippallaartoq ilaatigut atuarfinni inuiaqatigiinni pissutsit sammineqartarnerat killeqarpallaaqqimmat. Taamaattumik uani naggasiullugu taalaarusuppra assorujussuaq saqqummiunneqartumut ilanngullugu kaammattuutigiumagakku siunissami qinersinissaq pitinnagu inuusuttortatta kommuniminngaaniit peqanngitsut iluamik paasissutissanik tunineqararnissaat taanna tamaviaarutigineqassammat.
Otto Steenholdt, attaviitsoq:
Per berthelsen demokratiussagaanni isumaqatiginngisat narrujuummissutigisariaqanngillat. Maani tamatta oqalussinnaatitaavugut isummersinnaatitaalluta, tamakkulu ataqqineqassapput. Tassa narrujuummissutigissanngilarma uanga nammineq isumaqarnera, illit susassarinngilat uangaana maani nammineq pisinnaatitaanera atorlugu aamma oqalututnga.
Qinerseqqaartussannguusuuguma pingaartigaassaqaara, ila 4,00 koruuni suussavamitaava taama pissanganartigisumut ikkutaalluni. Tamakkua uniffilersuutigalugit nalliginninnerujussuit qimalaarniartigut naliginninnersuit pinnagit nammineq isummat pillugit aamma akiuussinnaanerup ilagaa 4,00 koruuneerluniluunniit isummanik aalajangeeqataanissamut ornigunnissaq. Tassa oqallisissaarupput uanga maani eqqumiigilluinnarakku finanslovimut aamma ikkuppat takujumaarpara 2.000,00-qassasoq pingaaqisoq.
Olga Poulsen, Inuit Ataqatigiit:
Qujanaq, tassa siunnersuuteqartutut
assorujussuaq nuannaarutigaara maani amerlanerussuteqarluinnartut,
naalakkersuisullu aamma siunnersuutiga akuersaarmassuk. Aammalu ukiamut aappassaaneertussanngortinneqarsimagaluartup
massakkut siulitttaasoqarfimmut qinnuteqarnikkut, qinnutigissavara imaattut,
suleriaatsit, suleriaatsimi aaliangersakkat avaqqutilaarlugit immikkut
massakkut uumap siunnersuutip aappassaaneerneqarluni taasissutigineqarnissaa.
Taanna siulittaasoqarfimmut allakkatigut qinnutigalugu tunniuppara.
Daniel Skifte, ataatsimiinnermik
aqutsisoq.
Olga Poulsen qutsavigaarput
tulliulluni oqaaseqassaaq Per Berthelsen.
Per Berthelsen, Attaviitsoq.
Ila qujanassui ilaatigut quujatsaatissaqartaratta,
hr. Otto Steenholdt oqaluuttarfimmukarami uparuarpaanga, sumilluunniit
akuliuteqqunanga oqaaseqarsinnaaanerminut, killormut oqaannassaanga, uanga
oqaaseq narrujuummineq atorumagukku taava illit taanna akuliuffigissanngilat.
Kingumut qivialaarlunga
oqaatigissavara, nunatsinni immiaaqqanik maqitsinermut, imeruersaasiornermullu
atatillugu puujaasat qillertuusallu ippassaaninnguaq oqallisigigatsigit,
oqaaseq atorakku eqqarsaatigilluagaanngippallaarnerarlugu, attaviitsoqatiga
narrujuummermat, narrujuummerluni oqaaseqarmat, oqaluttarfimmut uterlunga
utoqqatseriartorama, utertillugulu.
Daniel Skifte, ataatsimiinnermik
aqutsisoq.
Per Berthelsen qutsavigaarput,
taavalu tulliulluni oqaaseqassaaq Naalakkersuisut siulittaasuat.
Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisuni
siulittaasoq.
Naalakkersuisuni taanna
aaqqiiniarnerput taamak tigulluarneqarmat qujassutigaara, aamma taamaalillugu
naammassiniassavarput, taamaallaat kingulliit oqaaseqartunut tunngatillugu
oqaatigissavara.
Soorunami inuiaqatigiit
aaqqissuunneqarnitsinni maani qinersisartoq nammineq akisussaalluinnaqqissaarpoq,
qinersiartussanerlu imaluunniit qinersiartussannginnerluni, taanna
kiffaanngissuseq pigaa, kisianni aamma ilumoortumik oqartoqarpoq qinersinissaq
sukkulluunniit tapersersuilluinnaraanni, aamma ilinniartuugaluaraanniluunniit,
aamma qularnanngilaq sipaarfiusinnaasimasariaqaraluarpoq, taamak ittumik
naammassinninnissaq, okey.
Kisianni oqaatigissavara,
assigiimmik tamarmik qinersisartut pineqartussaapput, aaammalu uani assigiimmik
tamarmik pineqarnissaannut ilanngullugu Naalakkersuisut taamaalillutik
aaqqiissutissaq, isumaqarpunga eqqortoq naammassiniaraat, taamaalilluni
akornutaaqqunagu akornutitullu aamma atorneqarqunagu qinersiartornissami.
Kommunit ilaasa, immaqalu
amerlanerpaat, tamanna atorpaat inuit pisinnaanngitsut, taava
neqeroorfigineqartarmata qinersiartornissaanut assartuukkumallugu, aamma taanna
ajunngilaq, ikiuutissat taamaapput, aamma nalinginnaasumik kikkuk
soqutigisaqaqatigiit, allalluunniit ikioqatigiillutik aamma inuit
taasiartorumasut aamma apuunniartarpaat, tamakku ileqquusut assigiinngitsut
pissusissamittut ingerlasutut oqaatigisariaqarpoq, uanili eqqarsartaatsimik
tunngaviuvoq, qinersiartortartut tamarmik assigiimmik periarfissaqartitaallutillu,
iliuuseqarfiginissaannik aaqqiinerusoq.
Daniel Skifte, ataatsimiinnermik
aqutsisoq.
Naalakkersuisut siulittaasuanut
qujavugut, maannakkut allanik oqaaseqarumasoqanngimmat, taava immikkoortoq 54
pillugu, siulittaasoqarfiup allagarsiaa, aatsaannguaq tunniunneqartoq,
aallaavigalugu Naalakkersuisut akissuteqaamminni neriorsuutigaat qanoq
iluuseqarnissartik, siunnersuutigineqartoq aallaavigalu. Taamaattumik taanna
tunngavigalugu malittarisassat, suleriaatsitsinni malittarisassat
tunngavigalugit ullumikkut oqallisigineqartoq ingerlaannartumik
aappassaaneerneqarsinnaavoq, taannalu qinnutigineqartoq naammassillugu
suliarineqarluni.
Taanna allakkiaq aallaavigalugu, taamaattumik
apeqqutigissavara Inatsisartunut, taamak iliornissaq akerlerineqarnersoq.
Akerlerineqanngilaq. Taava maannakkut toqqaannartumik aappassaaneerlugu
suliarissavarput.
Taanna pillugu
oqaaseqarumasoqarnerluni? Otto Steenholdt.
Immikkoortoq
54
Otto
Steenholdt, Attaviitsoq:
Taanna
suliarineqartussanngormat, qulequtaa qiviarlugu iseqqissaqqussavara taava,
ilinniagaqartut allalluinnaq, taanna pinnagu. Qinersinermi allakkatigut
taasisussat tamarmik, taamaassaguni ajussanngilaq, erseqqarississaaq aatsaat, Aallallu@ naluagut kikkut tassani
pineqarnersut, taanna eqqaarsaatigilaartariaqassavarsi.
Daniel
Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq.
Otto
Steenholdt B
imut qujavugut, kisianni tassa maannakkut Inatsisartut akuerisaattut qulequtaq
aalingersimalluinnaqqissaq suliaraarput, taamaattumik maanaannaq
allanngortitsisinnaanngilagut, taamattumik qinnuigissavakka Inatsisartut
siunnersuummut akuerseqataagunik nikueqqullugit.
23
Bt
isumaqataapput, akerliusut nikueqqussavakka ataaseq. Taavalu kikkut taaseqataanngillat.
Taamak ililluni siunnersuut akuerineqarpoq.