Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 56-1		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Ataasinngorneq 15. april 2002 nal. 13:25

 

Daniel Skifte, Ataatsimiinnermi Aqutsisoq, Atassut.

 

Immikkoortoq 56.

 

Naalakkersuisut Danmarkimi kalaallinut højskolenik pilersitsinissaq pillugu siunnersuummik saqqummiussinissamut Inatsisartut peqquneqarnissaat pillugu Inatsisartut aalajangiiffigisassaatt­ut siunnersuut.

 

Olga Poulsen, Inuit Ataqatigiit.

Qujanaq. Kalaallit højskoleat Danmarkimi pilersinneqartoq højskolet pillugit inatsit naapertorlu­gu danskit naalagaaffiannut tapiissutearfigineqartassaaq. Tamannalu Kalaallit Nunaannut malunnaati­limmik aningaasatigut artukkiissanngilaq.

 

Kalaallit Danmarkiliartartut arlaatigut oqaatsinut tunngasutigut ajornartorsiuteqalerajuttarput. Amerlanertigut qallunaat oqaasiisigut piginnaasaat Danmarkimi inuunissamut naammanneq ajorput. Tamatumani kalaallit pineqartut tassaannaanngillat qallunaat suliffeqarfiini sulisussat. Aammali kalaallit ilinniagaqartut qaffasinnerusumik ilinniarfinni ilinniartitsinerni malinnaasussa­t.

 

Paarlattuanik aamma paasinarsisimavoq kalaallit Danmarkimi najugaqartut kalaallisut oqaatsit­ik kulturertillugu annertunerusumik annikinnerusumilluunniit puigortaraat. Ullumikk­ut taakku taakkulu qitornai tamakkuninnga eqqaaseqqinneqarsinnaanissaminnut imaluunniit ilinniaqqinnissa­minNaalakkersuisut periarfissaqanngillat.

 

Tamanna pissuteqaqataasinnaavoq piffissap arlaani kalaallit nunaanut uteqqittannginnerinut. Danmarkimiinnermi periarfissaqassapput qaammatini arlalinni kalaallit højskoleaniinnissaminnu­t. Tamannalu kalaallisoorsinnaanertik taamaalillutillu kalaallisoorsinnaanert­ik ilinniarsinnaallugu eqqaaqqissinnaallugulu. Kalaallit angerlarteqqinnissa­at Kalaallillu Nunaata ineriartortinneqarnerani ikiuunnissaat kiisalu kulturikk­ut kinaassutsiminnik alajangiusimanninniarnitsinni nukittorsaaqataa­nisssaat pisariaqartittorujussuuvarpu­t.

Isumaga naapertorlugu kalaallit højskoleat taamaaliornissamut peqataasinnaavoq. Ataatsimut oqaatigalugu Danmarkimi kalaallit højskoleata kalaallit Danmarkimut aallartsimasut toqqissisimanartun­ik ilisimalluakkanillu avatangiiseqarlutik Danmarkimi inuunermik ilisarinninnissaann­ut periarfississavai.

 

Peqatigalugu qallunaatut aamma imaluunniit kalaallisut ilinniartinneqarsinnaassallutik. Ilanngullu­gu højskole atorneqarsinnassaaq tikisitanngortussat kalaallit nunaanni atorfinitsinneqannginnermin­ni kalaallit oqaasiinik aammalu kulturiannik ilinniartinneqarsinnaanerinu­t.

 

Tikisitat taakku taaseraattorujussuupput. Tamatumunngalu pissutaasut ilagaat inuiaqatigiinnut akulerutsinneqanngittarnerat.

 

Sulisitsisut akiligaannik pimoorussamik højskolemiititsisarnerup maannakkut ilisarititsinerm­ik pikkorissartitsarnerit taarsersinnaavaat. Taamalu qularnanngitsumik akulikeqisumik taarseraannerujussu­it ilisimasanik annaasaqaataaffiusartut anigaasartuuteqarfiusaqisullu pinngitsoortinneqarsinnaassalluti­k.

 

Tamakku tunngavigalugit siunnersuutigineqassaaq Inatsisartuni Naalakkersuisut peqquneqassas­ut Danmarkimi kalaallit højskoleannit pilersitsinissamik siunnersuuteqaqqullugi­t. Tamatumunnga siunnersuutaavoq kalaallit Danmarkimiittut kulturikk­ut aamma inunnguuseralugu oqaatsiminnik ilinniartinneqarnissamut aammalu qalluna­at oqaasiinik ilinniagaqarnissamut periarfissaqarnissaat.

 

Ilanngullugu højskole atorneqarsinnaassaaq tikisitanngortussat kalaallit nunaanni atorfinitsinneqannginneri­ni kalaallit oqaasiinik kulturiannillu ilinniartinneqarsinnaanerinik.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut.

Danmarkimi kalaallit højskoleqalernissaat pillugu siunnersuummik saqqummiussinissamut Naalakkersuisut Inatsisartunit peqquneqarnissaat pillugu Inatsisartuni aalajangiinissamut Inatsisartunut ilaasortaq Olga Poulsen siunnersuuteqarpoq.

 

Siunnersuummini siunertaralugu kalaallit Danmarkimiittut kulturemik oqaatsinillu kalaallit oqaasiinik qaluunaallu oqaasiinik atuartinneqartarnissaanut periarfissinneqartarnissaat. Aammatta­aq taamaaliornikkut tikisitat Kalaallit Nunaanni atorfinitsinneqarnissartik sioqqullu­gu Kalallit oqaasiinik kulturiannillu ilungersuussamik paasissutissiivigineqartarlutik pikkorissartinneqartalernissa­at periarfiissiiviginiarneqarluni.

 

Naalakkersuisut sinnerlugit imaattumik akissuteqassaanga. Apeqqummut tassunga atatillugu sullissiviit tamatumunnga attuumassuteqartut tassalu nunatsinni højskolet marluusut Danmarkimi­lu kalaallit illui sisamaasut tusarniaavigineqarsimapput. Taakkualu oqaaseqataat akissusiornermi amma ilanngunneqarsimallutik.

 

Folkehøjskolet inatsisaat pequtaat nr 1. 16. oktober 1980-meersoq malillugu nunatsinni højsko­let inatsisitigut tunngavissaqartinneqarput. Peqqussut taanna suliarineqarsimavoq Kalaallit Nunaanni folkehøjskolet pillugit inatsit naapertorlugu.

 

Danmarkimi kalaallit højskoleqalissappata inatsit taanna peqqussullu pineqartoq inatsisitut tunngavissaatinneqarsinnaanngillat. Naluneqanngitsutut peqqussut maanna nutarteriffiginiarneqar­poq. Ataatsimiinnermilu aamma maatumani eqqartorparput aatsaannguaq, imaluunniit eqqartorlugu aallartipparput.

 

Danmarkimi folkehøjskolet husholdningsskole håndarbejdsskolellu atuarfinni najugaqarfiusuni namminersortut peqatigalugit inatsimmik ataatsimoortillugit tunngavissaqartinneqarpoq. Aammattaarlu inatsimmi tassani erseqqissarneqarsimalluni inatsit Kalaallit Nunaannut Savalimmiu­nullu atuutinngitsoq.

 

Tassalu taamaalilluni Kalaallit Danmarkimi højskoleqalissappata inatsit taanna inatsisitut tunngavigineqartussaassaaq. Aammalu inatsimmi aalajangersakkat eqqortinneqarsimasuussallutik.

 

Inatsimmi kapitalit aappaani højskolenik pilersitsisarnissamik tunngasumik piumasaqqaataasut allaaserineqarsimapput. Pingaarnerpaatut tassaallutik, atuarfik namminersortuussaaq. Aammalu nammineq pigisutut ingerlattuussalluni.

Aamma atuarfik nammineq pigaluni atuartitsivittut arlaannaannulluunniit atasuussanngilaq. Kiisalu atuarfik atuarfiup pilersinneqarnissaanut ingerlanneqarnissaanullu tunuliaqutaasussanik tapersersui­soqassaaq. Imaluunniit sinniisoqartoqassalluni.

 

Soorlu ersersinneqartoq Danmarkimi højskoleliornissamut tunngaviusussat tassaapput qilersorsi­manngissuseq nammineersinnaassuseqarnissarlu. Naalakkersuisut isumaqarput Danmarkimi kalaallit højskoleqalissappata tunngavissarititaasut taakku sorunami malinneqartariaqartut.

 

Naalakkersuisut eqqumaffigaat Danmarkimi kalaallit akornanni sammisassanik  højskoleannut assersuunneqarsinnaasunik pisariaqartitsineqarnera. Tamanna Knud Rasmussenip højskoleata marloriarluni højskole angalasunik taallugu højskolertitsisarsimaneranik misilittagaqarlualersima­voq. Tassa siullermik taamatut aaqqissuussineqarsimammat Lyngby Taabækip kommunia suleqatigalugu.

 

Kingullermillu ullorsiornissatsinnut atatillugu Bornholmemi aaqqissuussisimanertigut aamma nalliuttorsiualaarneqarsimalluni.

 

Tamatumap saniatigut Danmarkimi Kalaallit illui amerlasuunik højskolet suliaannut assingusunik sammisassaqartitsisarput. Aaqqissuussinerit tamakku soqutigineqartorujussuusarput kalaallinik Danmarkimiittuinnaanngitsunik kisiannili aamma sumiiffigisaminni tamani.

 

Aaqqissuussat ilaatigut tassaasarput kulturimut tunngassuteqartut. Kalaallit Nunaat pillugu paasissutissiineri oqalugiarnerit allallu. Aammalu minnerunngitsumik piumasoqarnera apeqqutaatil­lugu oqaatsitigut assigiinngitsunik qaffasissusilinnik atuarfitsisarnerit.

 

Tikisitanut kalaallisut atuartitsisarneq KANUKOKAp ilinniartitsisunu? tapertittussanut pikkorissar­titsilluni ukiut tamaasa ingerlattarpaa. Eqqarsaatigilluarneqarsinnaavoq siunissami pikkorissartitsi­sarnissat oqaatsinik pikkorissarfiup KANUKOKAllu suleqatigiiffigilersinnaassagaat. Soorunalimi aamma sulisut kattuffii suleqatigalugit.

 

Naggataatigut siunnersuutigissavara Naalakkesuisut nunatsinni højskolet oqaatsinillu pikkorissar­fiup siulersuisuinut sinniisigisatik aqqutigalugit misissuiffigissagaat kalaallinut Danmarkimiittunut sammisassaqartitsisinnaanissat periarfissiuunneqarnissaat. Kiisalu Naalakkersuisut isumagiumavaat siunnerfiit pillugit kalaallit folketingemi ilaasortaatitaasa Danmarkimi højskolet allattoqarfiata ilisimatinneqarnissaat.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Atassut.

Naalakkersuisut Siulittaasuannut qujavugut. Maannakkullu partiit attaviitsullu oqaaseqartuinut nuuppugut. Siulliullunilu oqaseqassaaq:

 

Lars Karl Jensen, Siumut.

Qujanaq. Inatsisartunut ilaasortaq Olga Poulsen Inuit Ataqatigiinneersoq siunnersuuteqarpoq Naalakkersuisut Inatsisartutigoortumik peqquneqassasut Danmarkimi højskolenik pilersitsinissa­mik.

 

Siumumi maluginiarparput siunnersuutigineqartoq pillugu Naalakkersuisut susassaqarfinnut arlaqartunut paasissutissanik sukumiisumik ujartuisimasut. Tusarniaaffigineqarsimasullu pissusiviusut aallaavigalugit akissuteqaataat malillugit kalaallit Danmarkimi najugaqalersimasut oqaatsit tungaasigut ajornartorsiutaasigut iliuuseqarfigineqarnissaat ingerlatseqatigiiffinniit susassaqartunit aqqutissiuussisoqarnissaannik suliniuteqartoqarnissaannillu oqariartuuteqarnerat.

 

Tamanna Siumumiit iluarisimaarparput. Taamaattumik siunnersuutigineqartunut Naalakkersuis­ut akissuteqaataat ersarissut tunngaviatigut isumaqatiginartikkatsigit neriuutigaarp­ut kalaallit folketingemi ilaasortarisatta marluusut suliassaq aamma tamanna ilassilluarumaaraat.

 

Siumumiit taamatut naatsumik oqaaseqarluta siunnersuutigineqartut tassalu Danmarkimi kalaallit najugaqalersimasunut atorneqartussamik højskolemik pilersitsinissaq pillugu aalajangiiffigisassat­ut siunnersuut ilalernartinngilarput. Naalakkersuisullu suliniutiginiakkatut siunniussaat taperserlugit naggasiullugulu aalalangiiffigisassatut siunnersuut taamatut iluseqarlu­ni aappassaaneerlugu suliarineqarnissaa Siumumiit inassutigaarput.

 

Naimanngitsoq Petersen, Atassut.

Qujanaq. Inatsisartunut ilaasortaq Olga Poulsen siunnersuuteqarpoq Danmarkimi kalaallit højskoleannik pilersitsinissaq pillugu Inatsisartuni siunnersuummik saqqummiussaqarpoq.

 

Atassummiit siunnersuut saqqummiunneqartoq pillugu imaattumik oqaaseqarfigissavarput. Siunnersuut saqqummiunneqartoq nunarput qimallugu ilinniagaqartut nunat allamiut oqaasiinik ajornartorsiuteqartarnerat siunnersuummi ersarissarneqarpoq. Aammalu kalaallit Danmarkimiittut kalaallit oqaatitsinnik atuisinnaajunnaartarnerat tikkuarneqarneqarluni.

 

Pingaartumik ilinniagaqartut meeraasa ajornartorsiut tamanna ajornartorsiutigisaraat nunatsinnut uteqqinniarnerminni uagut kalaallit oqaatsitsinnik atuisinnaajunnaartarnerminni tamanna aporfigisaraat.

 

Siullermik Atassummiit oqaatigissavarput qallunaat qaffasissumik ilinniagaqarniarluni ilikkarsi­masnissaat pingaartutut taaneqartarmat pingaartumik nunanut allanut qaffasissumik ilinniariartor­nissamut pinngitsoornani nunat allamiut oqaasiinik piginnaaneqarnissaq avaqqunneqarsinnaanngi­laq.

 

Kalaallit Nunaanni allaniittut oqaatsitsinnik puiguinnginnissaat aammalu nunat allamiut oqaasiinik ilinniaqqittoqartassasoq tamanna aallaavigalugu Danmarkimi højskoleliortoqarnissaa siunnersuuti­gineqarpoq.

 

Atassummiit eqqaamaqqussavarput nunatsinni ilinniagaqarniarlutik qinnuteqartartut eqqarsaatigalu­git aammalu nunatsinni inuusuttut ilinniaqqinnissaminnut ingerlaqqinnissaannullu periarfissat annertusarneqartariaqartut nunatsinni.

 

Atassummiit pingaarnerutikkatsigu nunani allani højskoleliuinnarata tassami tamanna periarfissa­qanngammat Naalakkersuisut akissumminni erseqqissarpaat. Inatsisitigut peqqussummullu pineqartumut tunngavissaritinneqarsinnaanngitsoq.

 

Naggataatigut Naalakkersuisut taperserpagut nunatsinni højskole aamma oqaatsinik pikkorissarfik peqatigiillutik misissussagaat kalaallit Danmarkimiittunut periarfissat qanoq ittuuneranut misissuissasut.

 

Taamatut naatsumik oqaaseqarluta tamakkiisumik Naalakkersuisut akissuteqaataat taperserparput.

 

Johan Lund-Olsen, Inuit Ataqatigiit.

Qujanaq. Inatsisartunut ilaasortaq Olga Poulsenip aalajangiiffigisassatut siunnersuutaa manna soqutiginartuuvoq kalaaleqatitta Danmarkimiittut nunatsinnut uterumaartussat ujartuiffigisartagaan­nut ilaalluni aamma iluatinnaateqarmat.

 

Taamatuttaaq tikisitat nunatsinnut suliartulinnginnerminni kalaallit oqaasiinik kulturiannillu annertunerusumik paasissutissiivigineqarlutik pikkorissartinneqartalernissaannik tikkuaammat siunnersuut iluatinnartortaqarpoq, malersorlugu aamma ingerlatitassaqqissoq.

 

Inuit Ataqatigiit taamaattumik nuannaarutigalugu maluginiarsimavarput Naalakkersuisut aalajangiiffigisassatut siunnersuut soqutigalugu aamma misissuataarsimammassuk. Min­nerunngit­sumillu nunatsinni højskolet pioreersut Danmarkimi Kalaallit Illui oqaatsinik pikkorissarfik kiisalu KANUKOKAp periarfissiissutai aammattaaq ilanngullugit tusarniaavigisimammatigit. Siunnersuu­tigineqartoq itigartivissornagu.

 

Iluarisimaarnarportaaq Naalakkersuisut siunnersuuteqartup siunnerfigiumasai aamma eqqarsaatiga­lugit nunatsinni folketingemut ilaasortaatitarisavut akuliutitinniarlugit aamma ilisimatitsissuteqar­mata.

 

Taamaattumik Naalakkersuisut siunnersuuteqartumut akissuteqaataat ataatsimut isigalugu Inuit Ataqatigiit naammagisimaarmassuk siullermeerinitsinni annertunerusumik oqaaseqaanngikkaluar­luta kissaatigissavarput aappassaaneerisoqartinnagu kultureqarnermut ilinniartitaanermullu ataatsimiititaliamit aamma isumaliutissiissusiorfigineqaqqarallassasoq. Taamaliornikkummi folketingemi ilaasortaatitarisagut apeqqummut maanga eqqumaniartut tunuliaqutaqarluarlutillu suleqataanissaminni tunngavissaqarluarnissaat aamma aqqutissiuunneqarsinnaammat.

Taamatullu oqaaseqarluta Naalakkersuisut siunnersuuteqartumut akissuteqaataat soqutiginnittoq qutsatigalugu Inuit Ataqatigiit akissutigineqartoq tusaatissatut tiguarput.

 

Mogens Kleist, Kattusseqatigiit.

Qujanaq. Isumassarsiaq pitsassuugaluarpoq. Taamaattorli ullumikkut nunatta aningaasaqarnera qanimut qissimeqqaarlugu aningaasanik annertuunik nalilinnik aallartitsiniarutta isigeqqaartariaqar­parput.

 

Ullumikkut Naalakkersuisut ersarissumik oqaatigaat inatsisit qanoq inissisimanersut. Kattusseqati­giinniit oqaatigerusupparput ullumikkut pioreersut annertunerusumik atorluarnerisigut arlaatigut aaqqiisoqarsinnaanissaa ujartoqqaartariaqartutut taakkartorusukkatsigit.

 

Tassani eqqarsaatigaagut Kalaallit Illuutai qallunaat nunaanniittut. Arlaatigut aaqqiinikkut atorluarneqarsinnaanissaat. Nalunngilarpummik Kalaallit Illui assigiingitsutigut atorneqartartut ilinniartut annertuumik atortarpaat peqatigiiffiit atortarpaat. Assigiinngitsunik pisoqartillugu atorneqartarput.

 

Aap inatsisit qallunaat nunaannut atuuttut ullumikkut malillugit højskoleliortoqarsinnaavoq apeqqutaavorli pisariaqartitsineq qanoq annertutiginersoq.

 

Aammalu aningaasatigut qanoq naleqarnersoq taamatut aallartitsiniarnermi. Ullumikkut misilinne­qareersimasut aammalu misilittagaqarfiusut aqqutigalugit taamatut misiliisoqarniarli. Assersuutiga­lugu Knud Rasmussenip højskoleata misilittagarisimasai. Naalakkersuisup taakkartugai tassalu oqaatsinik pikkorissarfik KANUKOKAlu ilinniartitsisunut pikkorissarfiusinnaasut aaqqiivigineqar­sinnaanissaat innersuussutigiinnassavagut.

 

Taamatut naatsumik oqaaseqarluta siunnersuut Kattusseqatigiinniit itigartillugu oqaatigissavarput.

 

Otto Steenholdt, Attaviitsoq.

Naalakkersuisoq akissuteqaammini siunnersuummut ersarissumik akissuteqanngilaq. Uangalu nammineerlunga nalilersuisarnera aallaavigalugu isumaqarpunga Danmarkimi højskolemik pilersitsinissamut taarsiullugu nukiit aningaasallu atugassat nunatsinni atoraanni pitsaanerusoq.

 

Kalaallit Danmarkimukartartut nunatsinnullu uterumaartut uanga eqqarsartaasera malillugu tassaasorisarpakka Danmarkimi ilinniarfinni anginerusuni atuariartortut. Tassa højskolenit qutsinnerusunit.

 

Ilinniariartortut saniatigut Kalaallit Danmarkimiittut tassaasorisarpakka inuunermi annersaani inuiaqatigiinni danskiusuni inooqataarusuttut.

 

Taamak inooqataassagaanni inuiaqatigiit inooqatigiumasat pissusii sapinngisaq tamakkerlugu iserfigisariaqarput. Soorlulu aamma maannakkut Danmarkimi Naalakkersuisuulersut nunasisunut sakkortunerusumik piumasaqalersut. Tassa integrationimik taasamik pissuseqarnerulerlutik. Uanga taamak pissuseqarnerat isumaqatigaara.

 

Danmarkimiissagaanni nunatsinnullu uternissamik kissaatigisaqarani kalaallisut inuuniarneq ajoraluartumik minnerutillugu inooqatigilikkat pissusissigut oqaasiisigut allatigullu sapinngisaq tamakkerlugu pullaviginiartariaqarput. Taamaanngikkaanni immikkoortitatut malugisimalluni inuunerup sinnera atortariaqalissaaq.

 

Saqqummiussami erseqqissarneqarpoq højskolet nunatsinniittut Danmarkimiittullu tamarmik immikkut sumiinnertik aallaavigalugu inatsisinik tunngaveqartut.

 

Taannaannarluunniit aallaavigissagaanni oqartariaqarpoq nunatsinni atuarfiit oqaluffiit højsko­lellumik nutartertariallit eqqaassagaanni siunnersuutip piviusunngorniarnissaanut aningaasatigut atuartitsisussanut aserfallatsaaliinissamut nunatsinni ullumikkut aningaasaqarniarnikkut pissutsit siunnersuummut illuatungiliulluinnartuusut. Siunnersuut uanga itigartilluinnarpara.

 

Olga Poulsen, Inuit Ataqatigiit.

Qujanaq. Siullermik Naalakkersuisut oqaaseqarneranut akissutissara puigorsimagakku aalaariarlu­gu. Tassa Naalakkersuisut siulittaasuata akissuteqarnera qujassutigaara aammalu siunnersuutinnut partiit ataasiakkaat oqaaseqarnerat qujassutigalugu.

 

Naalakkersuisut akissuteqaataat imatut paasivara qallunaat nunaanni taamatut højskolemik pilersitsisinnaanissaq massakkut inatsit Danmarkimi højskolet pillugit atuuttoq tunngavigalugu pilersitsoqarsinnaanngitsoq. Taanna tusaatissatut tigorusuppara. Naak ussernartorsiorfigisinnaagalu­arlugu taassumap inatsisip arlaatigut allanngortinneqarsinnaanissaanut nunatsinni Naalakkersuisut sunniiniaqataallutillusooq suliuniuteqarsinnaaneranik kissaateqarsinnaagaluarlunga.

 

Kisianni taamatut isikkoqartillugu massakkut tusaatissatut tiguara. Taamaattorli aamma Naalakker­suisut akissuteqaataat pitsaasumik imaluunniit tasami pitsaasumik siunertaqartumik ingerlatsisin­naanermik imaqartutut isigivara.

 

Tassami siunertanni unaagami qaluunaat nunaaniittut kalaallit qallunaat nunaaniinnerminni kulturimikkut aammalu oqaatsitigut tassani apeqqutaanani kalaallisuujunersoq qallunaatuujunersoq, kisianni oqaatsitigut ulluinnarni atorneqartussatut ilinniaqqissinnaanissaannut imaluunniit annertusaaffigineqarnissaannik tunineqarsinnaanissaannik siunertaq.

 

Taanna Naalakkersuisuninngaanniit pitsaasumik akissuteqarnikkut uani tiguneqarnera aamma qujassutigaara. Aammalu minnerunngitsumik qallunaat nunatsinnut suliartortussat taamatut kursusertinneqartarnerat pitsaanerusumik ingerlanneqalersinnaanissaanik KANUKOKA suleqatiga­lugu suliniuteqarsinnaanermik Naalakkersuisut oqariartuuteqarnera taanna isumaqarpunga qujassutigisariaqarlugu annertuumik.

 

Taamaattumillu aamma Naalakkersuisut siunnersuuteqarput ilaatigut oqaatsinut pikkorissarfik aammalu qallunaat nunaanni folketingemi ilaasortaatitagut suleqatigalugit qanoq ililluni pitsaaneru­sumik qallunaat nunaanni kalaallit atugaannut tunngasumik pitsanngorsaanissamik suliniarnermi tassami taakkua aamma suleqatigineqarsinnaasut.

 

Taanna aamma pitsaasutut isigaara. Tassami uani eqqaasariaqarpoq uani ilinniartut imaluunniit ilinnialertussat kisimik pineqanngillat. Aamma uani pineqarput ulluinnarni kalaallit Danmarkimi najugaqartut ilinniartuunngikkaluarlutik qallunaat nunaannili najugaqartut, ilaatigut inuuniarner­mikkut ajornartorsiuteqartartorujussuit. Oqaatsitigut nalorsarnerminni peqquteqarlutik isumaginnit­toqarfinnut saaffiginninnissaminnut akissaqarneq ajortut.

 

Tamakkua aamma periarfissiuunneqarnissaat tassuuna aamma ingerlanneqarsinnaammat. Taamaattumik folketingemut ilaasortat suleqatigalugit tamakkua pitsanngorsarneqarsinnaanissaan­nut suliniuteqarsinnaanissaq isumalluarfigivara

 

. Aamma uunga atatillugu Naalakkersuisut kaammattorusuppakka taamatut inatsit 609 taanna tunngavigalugu pilersitsisinnaannginneq uniffigiinnarnagu taamaattorli massakkut qallunaat nunaanni højskolet pioreersut arlaatigut suleqatiginerisigut tassanilu minnerunngitsumik oqaat­sinik pikkorissarfik. Aammalu immaqa højskolet maaniittut suleqatiginerisigut taanna folketingemi inatsit 609 aqqutigalugu tapiissuteqarsinnaatitaanermut tunngasortai iluaqutigalugit kalaallit højskoleannik ingerlatsilersinnaanermik misissueqqullugit.

 

Tassa oqareernittuut uani partiimi aamma oqaatsit qujassutigaakka. Kisianni aamma erseqqissaru­suppara minnerunngitsumik aamma Kattusseqatigiinnut uani ilinniartut kisiisa eqqarsaatiginngilak­ka. Aamma ilinnialersussat kisiisa eqqarsaatiginngilakka. Aamma qallunaat nunaanni kalaallit inuusut inuusimasullu aamma tassani eqqarsaatigigakkit.

 

Tassa imatut paasivara Naalakkersuisut Otto Steenholdtip oqarneratuut Naalakkersuisut una siunnersuut aappimik naaggamillu akinngilaat. Taamaattorli suliuniuteqarsinnaanermik ingerlatsi­sinnaanermik oqaaseqarfigalugu. Taanna isumaqarpunga qujassutigisariaqarlugu.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut.

Tassa siunnersuuteqartup paasinninnera ilumoorpoq imaalillugu siunnersuutigineqartoq højsko­lemik pilersitsinissaq imaaliinnarlugu tamakkiisumik akuerineqanngilaq. Taperserneqarnanilu. Kisianni periarfissat tikkuarneqartut uani tunngavigalugit suliassaq ingerlaqqissinnaanera tikkuarneqarpoq.

Aamma isumaqarpunga attaviitsup kingullerminngaaniit oqaaseqartumit pissaguma Attaviitsup oqaaserisamigut siunnerfigineqartut uagullu aamma siunnerfigisagut aammalu uagut paasinnaavara Olga Poulsen siunnersuuteqartutut saqqummiussai ungaserujussuanngillat uanga isumaga najoqqutaralugu.

 

Siunnersuuteqartup ilumoortumik paasisimallugu oqaatigaa Naalakkersuisut isumaqarmata maannakkut kalaaleqativut Danmarkimiittut Danmarkimut nunassissimasut taakku pivagut. Aammalu Danmarkimi najugaqarnerminni oqatsitigut ajornartorsiuteqarnertik pillugu ikiorserne­qarsinnaanerat eqqarsaatigalugu.

 

Neqeroorutini uani taaneqartup misissorumasatsinni oqaatsinik pikkorissarfik. Tassani aamma siunnersuusiornermi ikiuussinnaammat. Aamma tassani qanoq ilillugu tassani suliassaq ingeqqis­sinnaasoq. Siunnersuusiassami suleqataasinnaalluni.

 

Taamaattumik ilumoorpoq oqaatigeqartoq uani ilaatigut Attaviitsup oqaatigisaani, Danmarkimi nunassamittut qinersimavaat. Maannakkut kalaallit 12.000-t missaat Danmarkimiipput. Tassanilu aamma amerlanerpaartaat nunassamittut siunissami qinersimavaat nuannaralugu aammalu ulluinnarni tusarneq ajorpagut.

 

Annerusumik tusartarpagut kulturemi takuneqarsimasut kalaallit. Kisianni sinneri 12.000-tit annerusumik tusarneq ajorpagut. Inooqataapput suliffeqarput innuttaasutulli allatut suliassatit aamma nakkutigivaat.

 

Taamaattumik oqaatsit tungaatigut pikkorissarnissamik periarfissaqartitsineq oqaatsinik pikkoris­sarfik tassuunakkut misilittagaqareersoq paaseqatigalugu qanoq iliorluta ikiuussinnaanitsinnut taanna eqqortumik paasinninneruvoq.

 

Aammalu oqaatigissavara aamma tulliani oqallinnermut aamma attuumassuteqarmat.

 

Danmarkimi Naalakkersuisut taaneqarput aamma ullumikkut. Tassani marlunni oqaaseqarneq ilaatigut annikillisarniarneqarpoq atuartitsissutaanera Danmarkimi. Taanna tulliuttoq erseqqippoq. Kisianni aamma ilisimaneqarpoq Danmarkip naalagaaffiata iluani oqaatsit tassa kalaallit oqaasii savalimmiormiullu oqaasii neqeroorutinut ilaajuassammata.

 

Atuarfiit kikkulluunniit kalaallinik atorneqartut meeraasa atugarisaat. Tassani angajoqqaat qinnuteqarpata @meeqqagut kalaallisut aamma atuartinneqassapput@ taanna aamma naammassinia­gassanut ilaajuassaaq.

 

Maannakkut ikilineqaraluarpataluunniit oqaaserparujussuit assigiinngitsut ilinniarneqarput Danmarkimi, taakkua pinngitsooratik ingerlaannarnissaat pisariaqartinneqarpoq.

 

Taakkulu kalaallit kissaatigippassuk savalimmiormiulluunniit tamanna danskit naalagaaffiata naammassiniartussaavaa. Taamaattumik aamma eqqarsaativut najoqqutaralugit højskolemi kalaallit oqaasiisigut pitsanngorsaanissat inatsisartuni, folketingemi ilaasortatsinnit alaatsinaanneqarlutik sammineqarnissaat aamma pissusissamisoortutut isigaarput. Aamma tamanna malugisinnaavara tapersersorneqartoq.

 

Nunatsinninnganniit aallartitaagaluaraanniluunniit folketingemi taava nunatsinniittut aamma inuttut atugarisaat pillugit saaffigineqarnerit arlaqaqisut tassani aamma folketingemi ilaasortatta aamma tigusarpaat. Tassani suleqatigiittoqarsinnaavoq. Maanngaanniit aammalu taakkua tungaanninngaan­niit.

 

Tassa aamma uanga qujassutigaara taperserneqarmata Naalakkersuisut maani saqqummiussaat.

 

Mogens Kleist, Kattusseqatigiit.

Uagut taamatut itigartitsinitsinnut tunngavigaarput pioreersut Danmarkimiittut atorluarneqarsinnaa­neri toqqammavigalugit. Tassa assersuutigilaartigit Kalaallit Illui massakkut assigiinngitsorparujus­suarnut taakkartorneqarpoq atorneqartartut. Kalaallit Illuat Aalborgemi massakkut ima isiorpoq arnat kalaallit Aalborgemi najugallit massakkut Kalaallit Illuat suleqatigalugu Aalborgep kommunialu suleqatigiillutik imminnut imatut aallartitsinikuupput gruppeliorlutik massakkut arnat qulit 15-t aggerfigisartagaat. Taavalu aamma taassumap saniatigut arnat ataatsimut najugaqatigiis­sinnaanerat misissuiffigalugu aamma ullumikkut misileraaffigivaat.

Taamaattumik aningaasatigut taamatut imminnut ikioqatigiinnermikkut Kalaallit Illuata iniutimi ilai atukkiuppai Aalborgep kommunianut taavalu Aalborg kommunip taakku sulisunut aningaasar­tuutit matullugit ingerlatsipput. Tassa kommunit akornerminni suleqatigiinnerat tassani aamma takoreersinnaavagut.

 

Aamma apeqqutaaginnassooq kommunit allat taamatut suleqatigiissinnaaneri. Nalunngereerparput maannakkut Kalaallit Illui assigiinngitsorparujussuarnut atorneqartut. Ilinniartut atortarpaat isersimaarfigisarpaat. Peqatigiiffiit ataatsumuuvalaartarneri annertoorujussuarmik ingerlanneqartar­put. Kisianni kommunit aamma Kalaallit Illuilu suleqatigiinnikkut aamma taassumap tungaatigut ammaassisinnaanissaat isumaqarpunga taakku ujartoqqaartariaqarigut. Kalaallit Illuisa pitsaaneru­sumik atorluarneqarnerunissaat anguniarlugit. Qujanaq.

 

Olga Poulsen, Inuit Ataqatigiit.

Uanga tassa Kattusseqatigiit itigartitsinerat siunnersuutinnut nammineq imminut ajornartorsiutaasu­tut isiginngilara. Uani Mogens Kleistip eqqartukkat tassani pineqartut uanga paasinnittarnera naapertorlugu aammalu qanoq ittuunerinik takunnissimanera naapertorlugu tassaapput isumaginnin­nerup iluani socialministeriaqarfiup suleqatigineqarnik tunngaveqartumik taamatut Aalborgemi taakkua soorlu assersuutigisatit. Suliat taakkua tassanngaaniit tunngaveqarput. Ajunngilaq. Aamma ajunngilluinnarpoq taamaattoqarmat. Neriuutiginarpoq aamma Danmarkimi kommunini allani aamma taamaattunik pilersitsisoqarsinnaanissaa.

 

Kisianni taanna isumaqarpunga uunga højskolemut siunnersuummut annertunerusumik attuumaval­laanngitsoq. Kisianni aamma uani pioreersut atorneqarsinnaanissaannut tunngatillugu taanna isumaq ajorinngilara. Aamma Naalakkersuisut akissuteqarnerminni taamatut pilersitsisoqarsin­naannginneranut akissuteqaataat tusaatissatut tiguara.

 

Taamaattorli uani taannarpiaq Danmarkimi højskolet pioreersut atorlugit suleqatigalugit taanna inatsit tunngavigalugu tapiissutigineqarsinnaasut tassuuna aallugit pilersitsisoqarnissaanik suliniuteqarnissaanik aamma innersuussuteqarpunga. Neriuppungalu aamma paasivara Naalakker­suisup kingullermik akissuteqarnermini taanna aamma isuma pitsaasutut isigaa aammalu sulissutigiumallugu.

Otto Steenholdt, Attaviitsoq.

Tassa oqallinnermi aamma oqimaaloqutariniarneqartut qallunaat suliartortinneqartoq qallunaat suliartortussat tassani atuartarniassammata. Isumaqarlunga højskolep taanna susassarinngikkaa. Taamak naatsumik oqaatigiinnartariaqarpoq.

 

Aamma kalaallit Danmarkimiittut soorlu Naalakkersuisut Siulittaasuata oqaatigeeraa ila qassiup­pammitaava højskolemukarsinnaasut. Ikittoralaarsuupput. Tassa ilaasa nuna najugariligartik inuit inooqatissatik qitornaasaluunniit allaat kalaallit oqaasii puigoreersimassannguatsiarpaat. Tappava­niittuartut taakku højskolemukarnissaat, kalaallit højskoliannut ilimaginngilluinnarpara.

 

Danmarkimi aamma periusaasartoq utoqqaat højskolemiitittarnerat soorlu tamakku eqqartorneqar­sinnaapput maani uagut aamma højskoletsinni. Tassa kalaallit danmarkimiittut amerlaqaat kalaallit højskolenik taasamut ornigukkusuttussat ikittoralaarsuussapput. Qularnanngitsumik nunagilikka­minnik nunaqqatimillu kulturiat itinerusumik paaserusullugu inooqatigisussaagamikkit inuunermik sinnera tamaat qularnanngilaq qallunaat højskoleat taakkua piumanerussagaat.

 

Eqqaasitsissutigeqqiinnarpara ukiuni makkunani pisimasut. Danmarkip avataaninngaanniit tikittunut massakkut politikkiat allarluinnartut oqaatigisariaqarpoq. Aggulutsinniarunnaarpaat aajukua Tyrkit taakkua namminneq kulturertik ingerlallissuk. Allat taamaaliornerat naammagiler­paat. Uagut Danmarkimut inooqataasuusugut taakkua immaqa aamma ajorinnginnerussagaluarpaat qaninnerulaaratta.

 

Kisianni taakkutulli aamma immikkut mattulluta kulturitsinnik nunami allarluinnaqqissaamik aallartitsilluta ingerlatsilernissarput soorluuna massakkut Danmarkimi naalakkersuisut politikkian­nut eqqunniarneqarsinnaanngitsoq.

 

Taamatut isikkoqarluinnarpoq massakkut. Folketingemi ilaasortagut suliassinniarsaraasi maann­gaanniit. Siumup oqaluttuata siunnersuut akuerinngilaa. Atassutikkormiut paasilluanngilakka iluamik naaggaarnersut. Uanga pingaartittarpara folketingemut ilaasortavut tunissagutsigit landstingemi isumaq ataasiuffigalugu tunniunneqassasoq tunuliaqutaqarluarnerussammata.

 

Maani uanga tusarnaagara tunuliaqutassatut piukkutinngilara. Akuersaarneqanngilaq. Naalakkersui­sulluunniit ersarissumik akuersaanngilaat. Taamaattumik folketingemi ilaasortagut uanga isumaga najoqqutaralugu suliarissagunikku taanna ajornartorsiussapput. Apeqqut siulliussaaq landstingimi ilaasortat apeqqut taanna pillugu qanoq oqarpat? Ullumikkut paasinngilarput ersarissoq.

Aammalu oqaatigereerluugu integrationspolitikkimut Danmarkimiittumut akerlianik kalaallit immikkut taamatut pineqarnissaannik folketingemut ilaasortavut saqqummiissappata isumaqarpun­ga massakkut Danmarkimi folketingemi amerlanerussuteqartut isuma taanna akuersaarnavianngik­kaat.

 

Johan Lund-Olsen, Inuit Ataqatigiit.

Qujanaq. Tassa oqaaseqartumunu kingullermut una eqqaasitsissutigilaarusukkiga tassa Naalakker­suisut akissuteqaamminni naggasiinerminni, naggasiinerminni tassa oqaatigivaat issuassavara @Naalakkersuisut isumagiumavaat siunnerfiit pillugit kalaallit folketingemut ilaasortaatitaasa marluusut, Danmarkimilu højskolep allattoqarfiata ilisimatinneqarnissaat@.

 

Taanna ersarissorujussuuvoq aammalu paatsuugassaanani. Taamaammat isumaqarpunga Ottop taanna aamma paasinerlulaarsimassagaa. Issumaqarpunga aamma tassa saqqummiussinitsinni taanna oqaatigivarput. Pingaaruteqartorujussuusoq folketingemi ilaasortaatitarisatta uani aamma suliaq ingerlaqqittussatut tassa naatsorsuutigigatsigu oqaatigivarpummi Naalakkersuisut siunner­suuteqartumut akissuteqarnerminni siunnersuuteqartup eqqarsaatigisai siunnerfigiumasai taakkua itigartivinneqanngitsut.

 

Taamaammallu aamma suliaq malersoqqissallugu aamma soqugitiginaateqartoq. Isumaqarpugut Naalakkersuisut taamatut isummersimanerat isumatusaarnerusoq. Tassami aamma eqqqaamasaria­qartsigu Danmarkimi ilinniagaqartuutivut, tassa qaffasinnerusuni ilinniagaqarfinni ilinniartuutivut.

 

Tassa universiteteni handelshøjskoleni assigisaannilu ilinniartorisagut amerliartuinnartut aamma ikigisassaanngitsut. Oqaatiginiarneqartarpoq immaqa 60-70%-tit missaanniittut naak nunatsinni peroriartorsimasuugaluarlutik inunnguuseralugu uagut oqaatsitsinnik ajornartorsiuteqartartut.

 

Tassa nunatsinnut soorunami uterusupput maani nunatsinni inuiaqatigiit akiligaannik Danmarkimi qaffasinnerusuni ilinniarfinni aamma ilinniareerlutik ilinniagaqartik maani nunatsinni aamma atorusukkamikku.

 

Kisiannili tassa oqaatsit tungaasigut inunnguuseralugu uagut oqaatsitsinnik piginnaasaqarnertik taanna amerlasuut ajornartorsiutigivaat. Taamaammallu aamma pisariaqartitsisoqarpoq, taannalu ersarippoq. Pisariaqartitsisoqarpoq oqaatsitsinnik pikkorissartinneqarsinnaanissartik taanna aamma ujartuiffigisarmassuk.

 

Ilisimasakka malillugit naluara suli taamaannersoq Danmarkimi gymnasiat arlaanni aamma kalaallit oqaasiinik ilinniartitsissuteqarsinnaanermik fageqartoqarpoq. Eqqaamanerlunngikkukku Christians­havnsgymnasiamiunngikkuni allami gymnasiami taamatut neqerooruteqartoqarpoq. Ilisimanngilara­li qanoq annertutigisumik taanna atorneqarnersoq.

 

Tamanna ajornanngippat ilaa Danmarkimi gymnasiat arlaanni kalaallit oqaasiinik fageqartitsisoqar­sinnaappat taava aamma ajornarnavianngikkaluarpoq Danmarkimi folkehøjskolet efterskolet husholdningsskolet håndarbejdsskolellu ataatsimoortitllugit inatsisaat najoqqutaralugit aamma kalaallit oqaasiinik aamma pikkorissartitsisinnaanissamik fagemik aamma neqerooruteqarsinnaa­neq.

 

Taamaammanuna aamma uagut pingaartikkipput danskit inatsisaat pineqarmat taava folketingemi ilaasortaatitavut uani suliami aamma eqeersimaartut, tassami novemberimili siorna folketingemut qinersisoqareerneratigut ilaasortaatitarisagut maannamut arlaleriarlutik kalaaleqatittta Danmarkimi ilinniartut allallut inissisimanerat aammalu inuiaqatigiinni danskininngaanniit neqeroorfigineqartar­nerat imaluunniit neqeroorfigineqannginnerat annertoorujussuarmik aamma eqqeersimaffigivaat.

 

Taamaammat pissusissamisuussaaq folketingemi ilaasortaatitarisagut oqaatigeriikkattuut aamma uani aamma peqatiserisinnaasuugutsigit.

 

Taanna aamma pingaartikkatsigu tassa ilaatigut oqaatigivarput suliaq una ingerlaqqittussaammat tasssa aalajangiiffigisassatut siunnersuutaammat aappassaaneerneqartussaallunilu suleriaaserput malillugu. Taava kultureqarnermut ilinniartitaanermullu ataatsimiititaliap taanna suliaq aamma malinnaaffigisariaqaraa. Aammalu isumaliutisissiissusiorfigalugu.

 

Naalakkersuisut aamma namminneq oqaatigereermassuk folketingemi ilaasortaatitavut aamma ilisimatinneqassasut taava suliap ingerlaqqinnissaanut pisariaqarluinnarpoq folketingemi ilaasortaatitavut tassa oqaatigeriikkattut eqeersimaarluartut aammalu uunga apeqqummut tunngatillugu aamma eqqumaniartut tunuliaqutaqarluaqqullugit aamma suleqataanissaminni tunngavissaqarluarnissaat taanna aamma uagut soqutisariaqaripput.

 

Taamaammat kissaatiginarpoq ukiamut aappassaanneerisoqartinnagu kultureqarnermut ilinniartitaa­nermullu ataatsimiititaliaq aamma malinnaalluni aamma isumaliutissiissusiorsinnaasuuppat taanna assut iluassagaluartoq.

 

Asii Narup Chemnitz, Inuit Ataqatigiit.

Otto Steenholdtimut oqaaseqalaarniarlunga maannartunga. Tassa Otto Steenholdtip oqaatigiv­aa Olga Poulsenip siunnersuutaa pitsaasoq akuersissutigineqassagaluarpat suliniutigineqarfigineqalerluni­lu taava danskit naalakkersuisuisa integrationspolitikkianut akerliusumik suliniuteqalissasugut.

 

Uanga danskit naalakkersuisui soorunami sinnerlugut maanngaanniit oqalussanngilanga. Ilisimavarput ukiarmi qallunaat nunaanni folketingemut qineqqusaarnermi apeqqut taanna annertoorujussuarmik qallunaat akornanni oqallisigineqartoq.

 

Aamma ilisimavarput amerlanerussuteqartut massakkut folketingemi avataaninngaaniit nunasis­ut annertuumik piumaffigigaat danskit kulturiannut akuliutissasut. Kisianni puigorneqartariaqanngits­oq unaavoq aamma nukiit qallunaat nunaanni aamma atuuttut ataqqilluinnarmass­uk nunasisut kikkulluunniit pisinnaatitaaffigimmassuk kulturi sorlaqarfitsit attatiinnarnissaannut. Nukiit taakkua pitsaasut uagutsinnut aamma suleqatiginnikkusuttarput.

 

Taakkua aamma Olga Poulsen siunnersuutaanut pitsaasumut timitaliivigineqarnissaannut soorunami suleqatiserisariaqarigut Inuit Ataqatigiinni isumaqarpugut.

Tassa oqaatiginiagara pingaarneq tassaavoq ataqqinnittoqartarmat nunasisunut nunasisunit. aammalu taakkua kulturi aggerfiat attatiinnarnissaannut aqqutissiuusserusuttut ataqqinnittum­ik pissusilersortoqartarmat. Taakkuupput uagut suleqatigisassagut.

 

Lars Karl Jensen, Siumut.

Attaviitsoq Otto Steenholdt naqqiuteqarfigilaassavakkit. Uani oqaaserisatsinni Siumuminngaani­it aamma naqitamiippoq neriuppugut, oqaaseq atorparput neriuppugut kalall­it folketingemut ilaasortarisagut marluusut suliassaq tamanna ilassilluarumaaraat. Aamma taassumap siornatunginn­guaniippoq suna pineqarnersoq.

 

Uani oqaravit ilalernartinngikkipput taamatut pisoqarnissaa. Titarnertaap tullianiipput taakkua oqaaseqatigiit. Tassani pivarput højskolemi pilersitsinissaq tassa siunnersuutigineqartutuut Danmarkimi højskolemik pilersitsinissaq ilalernartinngilarput assigiinngitsunik peqquteqarlut­a. kisiannili suliniutaasut Naalakkersuisut saqqummiussaat taakkua ersarissumik oqaatigereerpag­ut tapersersoratsigit.

 

Taavalu Siulittaasumut ataqqinartumut oqaatigissavara tassani maluginiarakku oqaaseqartut amerlanerussuteqartut ataatsimiititaliamut ingerlanissaanut oqariartuuteqanngillat kisianni Inuit Ataqatigiit tassunga oqariartuuteqarpoq. Kisiannili aamma oqaaseqarfigilaarusuppakka uani oqaatsit aniatinneqartut kalaaleqatitta kulturikkut eriagisassatigut allatigullu sorlaqarfii tammatsaa­liussagaat oqalussagutta Danmarkimiittut kisiisa eqqarsaatigalugit isumaqarpunga kukkunerussa­soq.

 

Qujanartumik kalaalerpassuit assigiinngitsunut siaruarsimagaluarlutik nunarsuarmik kulturikk­ut eriagisassanut sorlaqarfigisaminnut oqaatsitsinnullu aamma tammatsaaliuillutik peqatigiiffeqarput. Tassami nalunnngilarput qaninnerniit aallartikkutsigit Islandimiipput kalaaleqativ­ut arlallit ukiut arlallit tassani nunaqalernikuusut nammineq kissaatigisaminnik. Savalimmiuniipput Norgemiipput Sverigemiittoqarpoq allaat amerikamiittoqartoq nalunngilarp­ut allanilu.

 

Tamakkua suliniarnerisigut peqatigiiffitsigut allatillugu aamma eqqumaffiginngikkutsigit illuinnaasiortussaavugut taamatut højskoliliornissamik nunami ataasiinnarmik siunnerfeqarlu­ta oqalussagutta. Kisiannili suliniutaasutigut assigiinngitsutigut Naalakkersuisut oqariartuuteqarner­at uani uagut Siumuminngaaniit iluarisimaarparput.

 

Mogens Kleist, Kattusseqatigiit.

Qujanaq. Una oqaatiginiarlugu massakkut kisitsisinik ersarissunik peqanngilagut qanoq pisariaqartinneqart­oq taanna højskole massakkut Danmarkimi atulersinneqarniartoq. Inuit qassit pisariaqartippaat taamaattoq.

 

Kisitsisinilluunniit arlaanilluunniit misissuisimanernik peqartigata taamatut siunnersuuteqarsinnaanngilagu­t. Massakkut Kalaallit Illui annertuumik Danmarkimi ilinniartun­ut annertunerusumik atorpagut. Taakku sooq attavigalugit misissuisqarsinnaanngila qanoq pisariaqar­titsineqartigiva taamaattumut folkehøjskolemut.

 

Taamaattumik pingaaruteqarpoq aamma taakku tusarniassallugit taamatut nutaamik naliliinissatsinnu­t. Misissuinerit takutippassuk pisariaqartitsisoqartoq, aap taava nutaamik naliliissaagut soorunami. Qujanaq.

 

Johan Lund-Olsen, Inuit Ataqatigiit.

Qujanaq. Tassa oqaaseqartumut kingullermut kisianni aamma siulianut ila misissuisitsisoqarniarligo­oq Mogens Kleist. Misissuisitsisoqarniarpat taavami soormi suna ajornarami ataatsimiititaliap taakkua misissugassat sukumiinerusut aamma misissoqqaartuugunigi­t. Tassami aalajangiiffigisassatut siunnersuutaavoq.

 

Aalajangiiffigisassatut siunnersuutit marloriagassaasarput massakkut ullumikkut una Olga Poulsenip siunnersuutigisaa aatsaat siullermeerneqarpoq. Taavalu aappassaanneerneqartussaav­oq ukiamut taamammallu suna ajornassagami ataatsimiititaliamut aamma una innersuunneqarsinnaa­suuppat naak ikinnerussuteqartut kisimiillutik kissaatigigaluaraa­t.

 

Atagu eqqaasitsissutigilaarlara oqaaseqartup kingulliup siuliata oqaaserisaanut aamma utertitsiviutigilaarlug­u. Tallimanngormat tassa ippassaaniusaannannguaq Inatsisartut aalajangiiffigisassat­ut siunnersuut kisianni partiimit allaminngaaneersoq tassa parteeqatigisaa­ta saqqummiussaa maani amerlanerussuteqartunit taperserneqanngikkaluartoq aamma amerlanerussuteqartun­it kissaatigineqanngikkaluartoq ataatsimiititaliamut innersuunneqassas­oq Ataatsimiinnermi Aqutsisumit ataatsimiititaliamut innersuunneqarpoq aappaassaaneerisoqartinnag­u.

 

Taava eqqumiissaqaaq una taamak misissugassartaqarsimappat taava sooq una aalajangiiffigisassat­ut siunnersuutaassooq taava aamma aappassaaneerneqannginnermini ataatsimiititalianut taava aamma misissuiffigineqarsinnaanngilaq aammalu isumaliutissiissusiorfigineqarlun­i.

 

Otto Steenholdt, attaviitsoq.

Aallarniininni eqqaatsiarpakka nunatsinni atuarfiit oqaluffiillu imannak uagutsinnut suaaruteqart­ut nutarterneqarnissatsinnik kissaateqaqaagut. Nukiit taakkununnga atorusullugit uanga innersuuppak­ka tassa aamma ilinniartitsisut aningaasat allallu eqqarsaatigalugit isumaqarpun­ga massakkut oqallinnitsinni taakkua paasiniassagaanni taamatut periarfissaq suli nalliussimangitsoq.

 

Siumut oqaaseqartuat tupigilaarpara tassa ersarissumik uani pingaartumik qallunaatuuani oqaaserimmagu Naalakkersuisut akissutaat ersarissoq. Uanga oqaatigigakku akissuteqanngits­ut aappimik naaggamilluunniit. Aamma Naalakkersuisut siulittaasuata aatsaaqqissaaq eqqaav­aa taamaattuusoq.

 

Taava taakku ilalerluarumasinnarlugit oqarmat siunnersuut ilalernartinngilarput. Tassa taannaa­na uanga aallaavigiga. Tassa uanga aalajangiusimaannarpara taanna piffissaanngilaq aamma folketingemut ilaasortat taanna suliassarinngilaat.

 

Daniel Skifte, Ataatsimiinnermi Aqutsisoq, Atassut.

Oqaaseqarumasut amerligaluttuinnarmata una erseqqissassavara Naalakkersuisut akissuteqaata­at erseqqippoq aamma partiit Kattusseqatigiit Attaviitsullu siullermeerineranit oqariartuutaat aamma erseqqippoq ima erseqqitsigaaq siullermeerinermi Siumup ukiamut aappassaaneerneqarnissaa inassutigaa udvalgemi suliarineqassanngitsoq. Atassut taamatorluinn­aq Inuit Ataqatigiit udvalgemi suliarineqarnissaa kissaatigaa. Kattusseqatigiit Siumukkut Atassutikkullu periaasiat atorniarpaat. Aamma taamaappoq Attaviitsoq. Allatut oqaatigalugu maannakkut siullermeerneqarpoq aappaagu ukiaru aappassaaneerneqassaaq.

 

Allat inassuteqaataasut imaluunniit saniatigut oqaaserisat uanga oqaaseqarifigissanngilakka maannakkorpiaq Ataatsimiinnermi Aqutsisutut. Taamaattumik tallisaanissaq pisariaqanngitsut­ut isikkoqarpoq.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut.

Aappassaaneerlugu atuassanngilara qanoq akissuteqarnerput. Kisianni eqqaasitsissutigissavara inatsisit tassani aporfissaasut Naalakkersuisut tikkuartorsimavaat højskoleliorluni ingerlassagaan­ni aporfiusussat.

 

Aammalu oqaaseqaatitta naggataani erseqqissumik taanna oqaatigaara. Taamaattumik siunnersuutigissava­ra naggataatigut Naalakkersuisut taanna innersuussutiga takoqqullugu. Tassanilu aamma saqqummiussummi naapitseriarnerput oqaatigaara oqaatsinik pikkorissarfik suleqatigalugu tassani kalaaleqativut oqaatsit tungaasigut ajornartorsiutiminnik qaangiiniarneran­ni ikiuussinnaanerput taakkua misissussagaat, suleqatigalugit.

 

Taavalu aamma Danmarkimiimmata Danmarkimi najugaqarlutik taava aamma kalaallit folketingem­ut ilaasortaasa tassuunakkut aamma sulinissami peqataanissaannik misissuinissarp­ut aamma ilanngukkumagipput. Tassa taanna oqaatigisatsinni pingaarnerpaajuvo­q.

 

Inatsisitigut ajornartorsiutitaqarpoq assigiinngitsunik kisianni oqaatsinut ilinniartitsinermut tunngatillugu oqaatsinik pikkorissarfik suleqatigalugu taassumap pitsanngorsaatissaanik siunnersuuteqarniss­aq ammaffigaarput.

 

Lars Karl Jensen, Siumut.

Tassa Danmarkimi højskolenik pilersitsinissaq taanna ilalernartinngilarput. Taanna ersarissaannas­savara. Taamaattumillu takusinnaanngilara ataatsimiititaliap suna suliarissaneraa. Naalakkersuisut suliakkigaqarsimapput. Oqaatsinik pikkorissarfik allallu. Taakkua siulersuisoqarput suliassaq tigugunikku taakkua nammineq suliariumaarpaat. Qujanaq.

Naimanngitsoq Petersen, Atassut.

Qujanaq. Immaqa assortuutissanngikkaluarpoq partiit qanoq oqaaseqarsimanerat. Tassa Atassum­miit ersarissumik oqaatigaarput nunani allani højskoleliuinnarata nunatsinni periarfissanik annertusaanissaq Atassummiit erseqqissumik oqaatigaarput. Taanna oqaatigilaarpara.

 

Daniel Skifte, Ataatsimiinnermi Aqutsisoq, Atassut.

Naimanngitsoq Petersenimut qujavugut. Taavalu siunnersuuteqartoq sisamassaanik oqarnissanut periarfissipparput taamaattumik oqallatsiaannassaaq.

 

Olga Poulsen, Inuit Ataqatigiit.

Qujanaq. Isumaqarlunga aatsaat pingajussaaniilerlunga taamaattumik nappaavuga. Qujanaq. Tassa naatsuarannguamik. Taanna soorlulusooq siunnersuutima akissaqartinneqarnani pilersinneqarsinnaanninneran­ut isikkoqartinniarneqartumik taamatut imaattorneqarnera nuannerpallaanngila­q.

 

Naalakkersuisut ersarissumik akissuteqarnerminni oqaatigisaat tassalu uanga aallaavigisara inatsit folketingemi inatsisiusoq 906 23. decemberimeersoq 1980-mi. Taanna tunngaviglugu pilersitsisoqarsinnaannginneranik Naalakkersuisut ersarissumik oqarput. Aap tusaatissatut taanna tiguara. Taamaattorli allat periarfissat atorlugit pilersitsisinaanissamut suliniuteqarniss­aq aamma namminnnerlutik Naalakkersuisup oqarnermisuut suliarerusuttY taanna naammaagisimaarluinnarpar­a.

 

Aamma paasilluanngilara siunnersuut aalajangiiffigisassatut siunnersuut ataatsimiititaliamut ingerlateqqinneqartartussammat suleriaaseq naapertorlugu taanna taamaaliumasimannginnera paasisinnaanngilara.

 

Daniel Skifte, Ataatsimiinnermi Aqutsisoq, Atassut.

Maannakkut allamik oqaaseqarumasoqanngimmat taamaalilluni immikkoortup 56-sip suliarineqarne­ra  naammassivoq. Imatullu inerneqarpoq, partiit Siumup Atassutip  Kattusseqatigi­it Attaviitsullu kissaatigaat ukiaru aappassaaneerneqassasoq. Inuit Ataqatigiit kissaatigaat ataatsimiiti­taliamukaqqassasoq. Amerlanerussuteqartullu ataqqisariaqarmata taamaattumik ukiaru aappassaa­neerneqassaaq.