Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 63-68-1		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Pingasunngorneq 24. april 2002 nal. 13:28

 

Imm. 63.

Ilulissaniit Uummannaq tikillugu aalisartut piniartullu ESU-mut imaluunniit ESU aqqutigalu­gu taarsigassarsinneqarsinnaalernissaat pillugu aalajangiiffigisassatut siunnersuut tassanilu siunnersuuteqartuuvoq Inatsisartunut ilaasortaq Anthon Frederiksen Kattusseqatigii­t.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.

Siullermik naqqiissuteqalaarniarpunga tassa oqaluuserisassani qulequtsiunneqarsimasumi Diskobugtimi­it Uummannaq tikillugu, taamatut allassimammat kisianni uanga siunnersuutinni imatut allaqqavoq. Diskobugtimiit avannamut Upernaviup kommunia ilanngullugu aalisartut piniartullu inuussutissarsiornermut tapersiisarfik aqqutigalugu nunatta sinnerani najugaqartutut allatulli umiatsiartaarnissamut angallatitaarnissamullu periarfissinneqarnissaannik Naalakkersuisut sulissuteqarnissaat pillugu Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuut.

 

Naluneqanngitsutuut Ilulissat Uummannallu kommuniini aalisartut najugaqartut 1998-mili umiatsiartaarsinnaanerminnik inuussutissarsiornermut tapersiisarfimmiit tapiiffigineqarsinnaanerminn­ut mattunneqarnikuupput.

 

Tamatumalu kingorna kommuneqarfiit pineqartut ilanngullugit Diskobugteminngaanniit Upernavi­up kommunia ilanngullugu umiatsiartaarsinnaanermut inuussutissarsiornermut tapersiisarfimmiit tapiisinnaaneq atorunnaarsinneqarpoq.

 

Naluneqanngitsutut siorna naatsorsuisimanerit ersersippaat kommunini Diskobugtimiit avannamut Upernaviup kommunia ilanngullugu umiatsiat 1250 missaat inuussutissarsiornermut atorneqartut.

 

Siullermik oqaatigineqartariaqarpoq aalisarnermik piniarnermillu inuussutissarsiuteqartut umiatsiartaarsinnaanerminn­ut tapiiffigineqarsinnaanerminnik periarfissaqartinneqarnerat nunatsinni assigiinngitsumik ingerlanneqartoq. Apeqquserneqartariaqarmat ilumut taamatut assigiinngisitsineq inuit pisinnaatitaaffiinik attuinnginnersoq

Tassami Diskobugtimiit avannamut Upernaviup kommunia ilanngullugu mattussisoqariarluni nunatta sinnerani inuussutissarsiornermut tapersiisarfikkoorlugu umiatsiattaarsinnaaneq imaluunniit angallatitaarniarneq periarfissaqartinneqarmat. Taamatut oqaaseqarlunga oqallilluarnissassinnik kissaappassi.

 

Hans Enoksen, Aalisarnermut Piniarnermut Nunaqarfinnullu Naalakkersuisoq.

Qujanaq. Inatsisartunut ilaasortaq Anthon Frederiksenip siunnersuuteqarluni kissaatigaa aalisartut piniartullu Diskobugtimi kommunini aamma Uummannap Upernaviullu kommuniini aalisarnermut piniarnermullu nunalerinermullu tapersiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaat nr. 10 12. November 2001-meersoq naapertorlugu nunatsinni tamani atuuttutut umiatsiartaarnissamut angallatitaanissamullu aningaasanik tapiiffigineqarsinnaalertariaqartut.

 

Inatsisartut peqqussutaat taanna kingullermik siorna ukiakkut katersuunnermi suliarineqarpoq akuersissutigineqarlunilu. Tassungalu peqatigitillugu siunertaasut taamatullu aamma tapersiiffigineqarsinnaanerm­ut killissarititaasut Inatsisartut peqqussutaanni tassani aalajangersarneqarsimas­ut nassuiarneqarput.

 

Peqqussutissatut siunnersuummut nalinginnaasumik nassuiaatini erseqqissarneqarpoq Diskobugtimi Uummannami Upernavimmilu qaleralinniarnernut umiatsiaaqqanik nutaanik pisaarnissamut tapersiisoqarsinnaajunnaartoq.

 

Kisiannili sumiiffinni pineqartuni angallatinik anginerusunik qaleralinnartnermut atugassanik pisaarnermut tapersiisoqarsinnaaginnassasoq.

 

Taamatulli pisoqassatillugu piumasaqaataasassasoq umiatsiaaqqat aquuteralallit ataaseq arlallilluunni­it qaleralinniarunnaarsinneqassut.

 

Umiatsiaarartaarniarnermut tapersiisarnernut piumasaqaativut nutaanut taakkununnga tunngaviuvoq inuusutissarsiutigalugu aalisarnermi ilaatigut eqqiluisaarnissamut piumasaqaatit annertusiartuinnarnera­t. Piumasaqaatillu tamakku naammassineqarsinnaasutut isigineqaratik umiatsiaaqqap aquuteralallip atorneqarneratigut.

Tamatumap saniatigut Aalisarnermut Naalakkersuisoqarfiup biologillu aalisarnerup qanoq annertussuseqarnissaa oqaloqatigiissutigiartarpaat. Qeqertarsuup avannaani pissutsit assigiinngillat. Upernaviup eqqaani aalisarneq biologit kaammattuutigisaanniit annikinneruvoq, naak ukiuni kingullerni angallatit 100-jorluinnangajaat ESU-mit aningaasaliiffigineqartut pisaarineqarsimagaluartu­t.

 

Naalakkersuisut naliliipput Upernavimmi isumalluutinik atuineq annertusaaffigineqassasoq maannakkut angallataareersut atorlugit aamma qassutit kivisittakkat atorneqarsinnaalermata.

 

Qeqertarsuup tunuani biologit kaammattuutigaat qaleralinniarneq annertusitinneqassanngitsoq. Taamaakkaluartoq allanik sianiginiagassaqarpoq taavani angallatinik amerlanerusunik aalisalersitsisoqarneran­ik kinguneqarsinnaasunik assersuutigalugu isumaqatigiissutaasimasut naapertorlugit suliffissuarnik pilersuineq qulakkeersinnaajumallugu.

 

Kisiannili Naalakkersuisut siunertarinngilaat qaleralinniarneq annertusaaffigeqqissallugu.

 

Pingaarnerusutigut Inatsisartut peqqussutaatigut siunertarineqarpoq inuussutissarsiutit inuiaqatigiinn­ut aningaasaqarnermullu tunngatillugu isiginnittaatsit aallaavigalugit siuarsarneqarusutt­ut pisariinnerit unammillersinnaasullu siuarsarneqarnissaat.

 

Taamaammat Naalakkersuisut kissaatigaat aningaasanik tapersiissutaasartut ataatsimut sumiiffinnil­lu isiginnilluni inuussutissarsiornissamut periarfissat ineriartortinneqarnerat eqqarsaatigalugu tulleriiaariffigineqassasut.

 

Tulleriiaarilluaqqissaartoqartariaqarpoq Inatsisartut peqqusssutaat tunngavigalugu tapersiinissamut aningaasatigut killiussat ukiuni kingullerni killilerneqarsimammata. Ullumikkullu imatut amerlassuseqalersimallut­ik aningaasaliinikkut tapersiiffigineqarnissamik kissaatigisat aalisartunit piniartunit savaatilinnillu saqqummiunneqartartut tamakkerlugit akuerineqarsinnaajunnaarlutik.

 

Kiisalu Inatsisartunut ilaasortap Anthon Frederiksen aalajangiiffigisassatut siunnersuummini apeqquserpaa Inatsisartut peqqussutaanni umiatsiaaqqanik pisaarnissamut aningaasanik tapersiiffigineqarsinnaaner­up killiliiffigineqarnera inuit pisinnaatitaaffiinut akerliusumik assigiinngitsitsinerunnginnerso­q.

 

Naalakkersuisut isummat taamaattut isumaqatigisinnaanngilaat. Tassami sorunalimi pissusissamisoorluni­lu illersorneqarsinnaammat inuussutissarsiutinik ineriartortitsinermut aningaasaliinikk­ut tapersiisoqartarmat. Tapersiissutit pingaartumik suliniutinut inuiaqatigiinnut aningaasaqarnermullu tunngatillugu isiginnittaatsinit isigalugit salliutinneqarusuttunit tapersiissutaasussanngorlugi­t.

 

Aningaasat atugassat maannakkut killeqarmata assut pingaaruteqarpoq Naalakkersuisut sukumiilluinnartum­ik aningaasanik tulleriiaarisarnissaat. Tassungalu tunngatillugu sapinngisamik qulakkeerniartussaallugu tapersiissutaasut inuiaqatigiinnut annertunerpaamik pissarsissutaanissaat suliffissaqartitsineq aalisartullu aningaasarsiornerat eqqarsaatigalugittaaq.

 

Taamaammat Naalakkersuisut isumaqarput maannakkut Inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqarnissaan­ut tunngavissaqanngitsoq tassami avannaani umiatsiaaqqat aquuteralallit atorlugit qaleralinniarneq annertusissallugu aningaasaqarneq aalisarnermi atortut aalisagaqassuserluunni­it eqqarsaatigalugit tunngavissaqanngimmat.

 

Naalakkersuisulli ukioq manna pilersaarutigaat sinerissamut qanittumik rejerniarnermisulli saattuarniarnermisulli suliniutigineqarsimasutut qaleralinniarneq pillugu ataatsimiititaliornissartik. Qaleralinniarnermi pissutsinik atugassarititaasunillu erseqqinnerusumik nalilersuilluni misissuisinnaasumi­k.

 

Taamaalilluni taakkununngattaaq tunngatillugu siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu aalisarnermi periusissanik suliaqartoqarsinnaaniassammat.

 

Ilanngullugu umiatsiaaqqat angallatit anginerumaat nunami suliffissuit umiarsuillu tunitsiviit qaleralinniarneq pillugu ataatsimiititaliap siunissaq ungasinnerusoq isigalugu Naalakkersuisunut siunnersuineranut ilanngunneqassapput.

 

Taamatut oqaaseqarlunga Naalakkersuisut sinnerlugit aalajangiiffigisassatut siunnersuut Inatsisartun­ut suliassanngortippara. Qujanaq.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq.

Aalisarnermut Naalakkersuisoq qutsavigaarput. Taava maannakkut partiit Kattusseqatigiit Attaviitsul­lu oqaaseqartuinut nuuppugut.

 

Mikael Petersen, Siumut.

Inatsisartunut ilaasortap Anthon Frederiksenip aalajangiiffigisassatut siunnersuutaa soqutigalugu Siumumi oqallisigilluareerlugu imaattumik oqaaseqarfigissavarput. Siullermik oqaatigissavarput siunnersuut taamatut siunertaqartoq piumasaqaataasorlu aatsaat Inatsisartuni saqqummiunneqalinngimma­t.

 

Tassami siorna ukiakkut Inatsisartut ataatsimiinnitsini Aalisarnermut Piniarnermut Nunaqarfinnullu tapersiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaata nr. 10, 12. November 2001-meersoq tassa massakkut atuuttoq maani inimi oqallisigineqarmat ilaatigut tamannarpiaq aamma Siumumiit tikkuartorsimavarput. Isumaqaratta nunatsinni inuussutissarsiutitigut ikiorsiissutaasartut pisortaniit ingerlanneqartut sapinngisamik naligiimmik isiginnittumik inuiaqatigiinnut periarfissiissutaasariaqartu­t. Tamannalumi pingaartittuassavarput.

 

Nunarsuarmi tamarmi aalisarnikkut piumasaqaatit aammalu aalisariutitigut piumasaqaatit sakkortusiartorp­ut minnerunngitsumik tunisassiassatigut nioqqutissiassatigut nioqqutissiortut pisisartullu piumasaqaataat sakkortusiartormata.

 

Tamakkuninnga piumasaqaatinik uaguttaaq nunatsinni attorneqanngitsoortanngilagut. Soorlu aamma EU-miit ullumikkut annertunerpaamik aalisakkanik niueqatigisatsinniit piumasaqaataasartut siunissamilu puimasaqaataasarumaartussat sakkortusiartuinnartut.

 

Tamakkulumi eqqarsaatigalugit isiginngitsuusaarnagit sillimaffigalugillu uagut nunatsinni naleqqussaasariaqarpugut siunissami aalisarnerup tunisassiornerullu sapinngisamik isumannaatsum­ik tutsuiginartumillu ingerlattuarneqarnissaat qulakkeersimajuarniarlugu.

Ilanngullugu Siumumiit eqqaasitsissutigissavarput ukiarmi Inatsisartut ataatsimiinnitsinni ilanngullu­gu isumaqatigiissutigineqarmat nunatsinni aalisarnikkut ingerlatsineq sapinngisamik imminut akilersinnaasumik aalisartunullu aningaasarsiornikkut isumannaatsumik ingerlanneqartariaqalerso­q.

 

Tamannalumi tunaartaralugu suliuniutit assigiinngitsut Naalakkersuinikkut ingerlanneqarnissaat Siumumiit pingaartilluinnarparput. Taamaattumik Siumumiit naatsorsuutigaarput ulluni aggersuni siunissamilu inuussutissarsiornermut tunngasuuppata, aalisarnermut immikkut tunngasuuppata imaluunniit taamatut aalisarnikkut atugassanik angallatinut tunngasuuppata siunertat qulaani taasavut qimannagit aalajangiusimallugilli isummersortoqarlunilu aalajangiisoqartarumaartoq.

 

Soorunami nunatta sineriassuani nunap immikkoortuini aalisarnikkut angallateqarnikkullu ullumikkut killiffiusoq assigiinngitsunik aalisartunut periarfissaqartitsivoq atugassaqartitsillunilu. Tamannalu aamma Siumumiit arajutsisimanngilarput.

 

Taamaattumik nunap immikkoortuini piffinni aalisagaqassutsimut aalisariuteqaqqortussutsimut tunisassiorfeqarnikkullu naammassisaqarsinnaassutsinut ingerlaavartumik naapertuuttunngorsaajuartariaqarpugu­t. Tamanut naammaginarnerpaamik ingerlatsiuarsinnaanissaq qulakkeersimajuarniarlugu.

 

Siumumiit paasivarput Naalakkersuisut sinerissami qanittumi rejerniarnermisulli saattuarnianermisul­lu suliniutigineqarsimasutut qaleralinniarneq pillugu ataatsimiititaliorniartut. Qaleralinniarnermik pissutsinik atugassarititaasunillu erseqqissumik misissuisussanik. Naalakkersuis­ut taamaaliorniarnerat Siumumiit iluarisimaarlugu nuannaarutigaarput.

 

Siumumiit ilanngullugu iluarisimaarparput maluginiaratsigu KNAPK-p susassaqartullu allat kattuffiit soorlu SIKp aalisarnerup tunisassiorfeqarnerullu nutaamik aaqqissuussiffigineqarnerini annertuumik pitsaasumillu qaninimut suleqatigineqarsimanerat.

 

Siumumiit erseqqissaatigissavarput nunatsinni sinerissami sumiluunniit aalisarnerup ingerlanneqarnera­ni aalisartut sapinngisamik isumannaatsumik ajutoorsinnaanermullu illersornerpaam­ik avatangiisitigut minguissutsikkullu attanneqarsinnaasumik aalisariuteqarnikkut nutarterinissaq pingaartilluinnaratsigu.

 

Taamaattumik ullumikkut umiatsiaararsortorpassuit atorlugit aalisarnerup ingerlanneqarnera allatut ajornartumik siunissami annikillisarneqartariaqassaaq. Aalisartullu umiatsiaararsortut angallatinut anginerusunut ikaarsaariarnissaat aalisartut peqatigalugit peqqissaartumik suliaralugu.

 

Qulaani taariikkagut aallaavigalugit tunngavigalugillu Siumumiit piumasarissavarput qaleralinniarn­eq pillugu Naalakkersuisut suleqatigiissitassaasa suliani naammassippagu qaleralinniarnermi qanoq iliuusissat siunissami qaleralinniarnermi aalisariutit qanoq ittut atorneqalersinnaaneri ilanngullugit saqqummiussisoqareerpat inatsisitigut piumasaqaataajumaartussat naammassiniarneqarnissaat.

 

Taamannak oqaaseqarluta aalajangiiffigisassatut siunnersuutip aappassaaneerneqannginnermini Inuussutissarsiornermut Ataatsimiititaliamit suliarineqarnissaa piumasaraarput.

 

Finn Karlsen, Atassut.

Inatsisartunut ilaasortap Anthon Frederiksenip Qeqertarsuup tunuaniit Upernaviup kommunia ilanngullugu aalisartut piniartullu sinerissami allatuulli umiatsiaarartaarniarnermi inuussutissarsiornerm­ut tapiisarfimmiit tapiiffigineqaqqittalernissaat siunnersuutigaa.

 

Tamatumunnga tunngatillugu Atassummiit imaattumik oqaaseqassaagut. Siullermik oqaatigissavarp­ut Inatsisartut peqqussutaat nr. 10, novemberip aqqaneq aappaani 2001 tassalu ukiarmi Inatsisartut suliaraat akueralugulu. Tamanna pequssutissatut siunnersuummi nalinginnaasu­mi nassuiaatini erseqqissarneqarpoq Qeqertarsuup tunuani Uummannami Upernavimmilu qaleralinniarnerm­ut umiatsiaaqqanik nutaanik pisaarnissamut tapiisoqartassangitsoq.

 

Kisiannili sumiiffinni pineqartuni angallatinik anginerusunik qaleralinniarnermut atugassanik pisaarniartoqartillugu tapiisarneq ingerlaannasasoq. Kisiannili aamma tamanna piumasaqaatitaqarlun­i, tassalu pisaartoqassatillugu umiatsiaaqqat aquuteralallit minnerpaamik ataaseq qaleralinniarunnaarsinneranik.

Tamatumunnga tunngavigineqartut siuliani erseqqissumik taakkartorneqarput. Maannalu Naalakkersuis­ut akissuteqarnermini tamakku tunngavilersuutit erseqqissaqqissimavaat tassalu tamatuminnga pineqarput umiatsiaarartaarniarnermut tapiissarnermut piumasaqaatit nutaat. Nutaanut tamakkununnga tunngaviuvoq inuussutissarsiutigalugu aalisarnermi ilaatigut eqqiuluisaarnerm­ut piumasaqaatit annertusiartuinnartut.

 

Aalisartut piniartullu pitsaanerpaamik periarfissiuunnissaat Atassummiit assut pingaartitaraarput. Tamatumunnga tunngatillugu siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu aaqqiineq manna aalisartunut pitsaanerusoq Atassummiit isumaqarpugut. Tassami aalisartut periarfissinneqarput angallateeqqaminnit taarsiinissaminnut. Soorunami tulleriiaarineq Naalakkersuisut oqaatigeriigaat pisariaqarpoq.

 

Taamaattumik Atassummiit aalajangiiffigisassatut siunnersuut tapersersorsinnaanngilarput piumasaqaatit sakkortusiartuinnartillugit taamaasiornissaq silatusaarnerunngimmat.

 

Atassummiit taamatut oqaaseqarluta Naalakkersuisut akissuteqarnerminni akissutaat tamakkiisumik isumaqatigaagut.

 

Johan Lund-Olsen, Inuit Ataqatigiit.

Qujanaq. Inuit Ataqatigiit Aalisarnermut Piniarnermut Nunalerinermullu tapersiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut allannguutinik pingaarnernik sisamanik imaqartoq ukiakkut 2001-mi Inatsisartut ataatsimiinneranni Naalakkersuisunit saqqummiunneqarmat kissaatigaarput Inatsisartut peqqussutaat Inatsisartut ataatsimiititaliaani allannguutit pillugit sukumiisumik nalilersuilluartoqassasoq.

 

Peqqussutissatut Siunnersuummut ilaatigut ilaavoq Diskobugtimi Uummannami Upernavimmilu qaleralinniarnermut umiatsiaaqqanik nutaanik pisaarnissamut tapersiisoqarsinnaajunnaartoq. Kisiannili sumiiffini pineqartuni angallatinik anginerusunik qaleralinniarnermut atugassanik pisaarnermut tapersiisoqarsinnaaginnassasoq.

 

Umiatsiaaqqanik nutaanik tapersiisarnermut piumasaqaatinut nutaanut tunngaviuvoq inuussutissarsiutigalu­gu aalisarnermut ilaatigut eqqiluisaarnissamut nunanit aalisakkanik pisatsinnik niueqatigisartakkatsinnit piumasaqaatit annertusiartuinnarnerat.

 

Aalisarneq pingaarnertut avammut niuernermut inuussutissarsiutigigatsigu pingaaruteqarpoq pisisartut piumasaqaataat aallaavigalugit aalisarnermut inuussutissarsiuteqarnerup naleqqussartuarnissaan­ut suliniuteqartuarnissarput.

 

Taamatuttaarlu pingaartigaaq aalisarnermik inuussutissarsiuteqarnerup inuussutissarsiortumut peqqissutsip isumannaallisaanerullu tungaatigut atugassarititaasunut pitsanngorsaajuarnissaq.

 

Aamma Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut inuiaqatigiit ineriartornitsinni killiffipput nalilersortuartariaqaripp­ut pingaartumik isumalluutigut iluaqutigisagut mianeralugit piujuartitsinerm­ik tunngaveqarluni aningaasarsiutiginissaannut atorluarneqartuarnissaat eqqarsaatigalugi­t.

 

Nunatta avannaani qaleralinniarnermut angallatinik umiatsiaaqqanillu pisaarniartunut tapiissuteqartoqartarunaarallarnissaann­ut siunnersuut Inuit Ataqatigiit isumaat malillugu ullumikkut pissutsit eqqarsaatigalugit saneqqunneqarsinnaangilaq. Avannaanimi uatsiaararsorluni ullumikkut aalisartut ima amerlatigilersimapput tamanna angallatinik umiatsiaaqqanillu pisaarsimasut akilersinnaasumik aalisarnissaasa qulakkeernissaannut suliniutit pisariaqarlutik.

 

Inuit Ataqatigiit pingaartilluinnarparput aalisariuteqassutsip pisassanut naammassisinnaasanullu ineriartornermi tamatigut sanilliunneqartuartariaqarnera. Taamaattoqanngippammi aalisartunut ilaqutaannullu tamanna inuuniarnikkut artukkiiginnartussaavoq.

 

Inuit Ataqatigiit aamma isumaqarpugut qaleralinnik pisassat amerlinngikkaluarlugit aalisartut kattussuullutik angallatitaarsinnaanissamut periarfissaat ullumikkornit atorluarnerusariaqartoq. Naatsorsuutigisariaqarparput ukiut arlaqanngitsut qaangiuppata aalisarnermik inuussutissarsiuteqarnikk­ut umiatsiaaqqat ullumikkut atorneqartut nunanit allanit piumasaqaatit sakkortusiartuinnartut pissutigalugit atorneqarsinnaajunnaarnissaat.

Naalakkersuisup  aamma siunersuuteqartumut akissuteqaataanut isumaqataavugut erseqqissarmagu aningaasanik tapersiissutaasartut ataatsimut sumiiffinnillu isiginnilluni inuussutissarsiornissamut periarfissat ineriartortinneqarnerat eqqarsaatigalugu tulleriiaariffigineqassasut. Tamanna pisariaqarluinnarp­oq tapersiinissamut aningaasatigut killiussat ukiuni kingullerni malunnaatilinnik annikillisinneqarsimammata. Allaat ukioq manna tapersiinissamut aningaasaliunneqartut ukioq aallartilaavinnartoq nungunneqarsimasut Naalakkersuisunit oqaatigineqarpoq.

 

Tamanna saattuanik iluaquteqarlutik aalisarnermik ikaarsaarnissamik pilersaaruteqartunut pingaartum­ik nunatta kujataani sakkortuumik killiliivoq.

 

Inuit Ataqatigiit aamma Naalakkersuisut isumaqatigaagut ukioq manna pilersaaruteqarmata qaleraliniarneq pillugu ataatsimiititaliornissamik taamaalilluni ataatsimiititaliaq qaleralinniarnermik pissutsinik atugassarititaasunillu erseqqinnerusumik nalilersuilluni misissuisinnaalissaaq.

 

Taamatut oqaaseqarluta Naalakkersuisut siunnersuuteqartumut akissuteqaataat siunnersuummullu itigartitsinissamut tunngavilersuutaat Inuit Ataqatigiit taperserpaat.

 

Mads Peter Grønvold, Kattusseqatigiit.

Inatsisartunut ilaasortap Anthon Frederiksenip Kattusseqatigiinneersup siunnersuutaa imatut siullermeerneqarnerani Kattusseqatigiinniit oqaaseqarfigissavarput.

 

Kattusseqatigiinniit siullermik isumaqarpugut sinerissap qanittuani aalisarneq ineriartortinneqassapp­at sapinngisamik nunatsinni innuttaasut assigiimmik angallatitaarniarnermi periarfissinneqartarnissaat naak illuatigut Naalakkersuisunit oqaatigineqaraluartoq piffiit ilaanni angallatit amerliartorpallaarneri killilersimaarneqassappata piffiit ilaanni aningaasaliissuteqartarner­up unitsinneqarnissaa.

 

Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut aalisartunngorniartut inuusuttut periarfissinneqartariaqartut. Taamaattullu inuusuttut aalisartunngorniarlutik umiatsiaarartaarniartut ESU-mit aningaasaliiffigineqarsinnaasariaqarpu­t. Tassami Kattusseqatigiinniit isumaqaratta nunatsinni umiatsiaararsorneq unitsinneqarsinnaanngitsoq. Naak illuatigut EU-mik oqaatigineqaraluartoq umiatsiaaqqat atorlugit aalisarnemi aalisakkat pisarineqarsimasut allat nunamut tulaanneqarsinnaajunnaarlug­it aalajangertoqarsinnaasoq, tassa pisisartut piumasaqaataat tunngavigalugi­t.

 

Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut illuatigut EU paasitinniarneqartariaqartoq nunatsinni aamma umiatsiaaqqat atorlugit aalisarneq ingerlanneqartuaannartariaqarmat soorlumi nunatsinni piffiit ilaanni illoqarfiit nunaqarfiillu saanni aalisarneq ingerlanneqartartoq. Taamaattumillu piffiit ilaanni angallatit anginerusut aalisarnermi atorneqartariaqartaratik.

 

Soorlumi siunnersuuteqartup eqqaagaa Diskobugtimiit Upernavik ilanngullugu qaleralinniarluni aalisarnermi umiatsiaaqqat 1250-sit missaat atorneqartartut. Taamaattumillu umiatsiaaqqat aalisarnermi suli atorneqartuarnissaat naatsorsuutigineqartariaqartoq isumaqarluta.

 

Naalakkersuisunik eqqaamaneqassaaq nunatsinni aalisarnermi umiatsiaaqqat atorunnaarsinneqassappa­ta aalisakkanik tunisassiorfiit pilersorneqarnerat innarlerneqassammat. Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut umiatsiaararsorluni aalisarneq suli aamma siunissami Naalakkersuinikk­ut illersorneqartariaqartoq.

 

Kattusseqatigiinniit Naalakkersuisunut kaammattuutigissavarput ESU-mut aningaasaliissutit amerlisarneqartariaqartut tassanilu piviusorsiortumik sinerissap qanittuani qaleralinniarluni aalisarneq ineriartortinneqassappat aningaasaliisinnaasut aamma Naalakkersuinikkut qulakkeerneqartariaqarmat­a.

 

Inatsisartuni sulinermi aningaasaliissutitigut tunngasut inatsisit allannguinermi pingaaruteqarluinnarp­oq aningaasalersueriaatsip allanngortinneqarnerani allanik aningaasalersuisinnaasun­ik Naalakkersuinikkut aamma qulakkeerisoqartarnissaa. Soorlumi ESU-mut aningaasaliissutinut inatsit allanngortinneqarmat allanik aningaasalersuisinnaasunik Naalakkersuinikk­ut qulakkeerisoqarsimanngitsoq.

 

Naak sinerissap qanittuani aalisartut aningaasalersuisinnaasut allat pisariaqartikkaluaqigaat periarfissiisoqarsimannginnera taanna, taamatut periarfissiisoqarsimannginnera aningaasalersuisinnaasun­ik Kattusseqatigiinniit ajuusaarutigaarput.

 

Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut siunnersuuteqartup siunnersuutaa taperserneqartariaqartoq taamatut periarfissiisoqarnissaanut piumasaqarnitsinnut tunngavigaarput illoqarfinni pineqartuni angallatit aalisarunnaarsinneqartartut taamaaliornikkut taarsersorneqarsinnaammata.

 

Taamatut oqaaseqarluta siunnersuuteqartup siunnersuutaa Kattusseqatigiinniit taperserparput aappassaaneerneqannginneranilu susassaqartunut ataatsimiititalianut ingerlanneqarnissaat kaammattuutigaarpu­t.

 

Otto Steenholdt, Attaviitsoq.

Siullermik tusarnaakkakka aallartissutigilaarlakka. Isumaqarpunga partiit oqaaseqartuisa umiatsiaaqq­at qaleralinniutissat eqqarsaatigigaat. Tassa siunnersuutip qulequtaa uanga aallaavigaara oqarmat avannaani Upernaviup kommuni ilanngullugu Diskobugtimiit aalisartut piniartullu inuutissarsiornermut tapersiisarfik aqqutigalugu nunatta sinnerani najugaqartutut allatulli umiatsiartaarnissam­ut angallatitaarnissamullu periarfissinneqarnissaat.

 

Oqaaseqartut tamaavimmik qaleralinniartut oqallisigaat. Isumaqarpunga taanna oqaaseqarfigineqarnerusariaqassaso­q.

 

Siunnersuut assorujussuaq ilisarnarpoq. Aalajangiiviginiarneqarmalli tunisassiat pitsaanissaat imaluunniit pitsaasuunissaat annerusumik tunaartarineqarsimavoq. Immaqali aalisakkanik tunisiniss­aq uninngavigineqarpallaarsimalluni. Taamanimi qaleralinniarnermut attumalluinnartut umiatsiaaqqat avannaani pigineqartut oqallisigigatsigit.

 

Umiatsiaaqqat aamma inuutissaqarnermut allamut atorneqarsinnaaneri eqqarsaatigineqarpallaarsimanngilla­t. Pinngitsooratik ilaqassapput qaleralinniarnatik allatut inuutissasrsiornerminnik ingerlatsisunik, tassa tapertaralugu inuutissarsiornermik ingerlatsisut qaleralinniarnatik. Taakkuuppulli aamma kisianni tapiiffigineqarsinnaasimanngitsut.

Tunisineq eqqartussagaanni soorunamilu ESU suli aningaasaateqarpat ajunngilaq aalisartut avannaamiut anginerusunik angallatitaarnissaat suli tapiiffigineqarsinnaammat. Tassa taanna tuppallersaatigilaarsinnaavarput. Avannaamiulli angallateerarsortunut allanut sineriammiittunut naleqqiukkaanni imaluunniit naleqqiullugit taamak pineqarnerat uanga aamma isumaqarpunga illuinnaasiornerusoq. Ilaqarpummi umiatsiaaqqanik atortoqarlutik piniartartunik oqanngilanga aalisartartunik. Ilaatigut angallatit angisuut allaat pisarisinnaanngisaannik angallateeqqat pisaqartarluti­k.

 

Kujataani soorlu aamma maani Nuummi angallateeqqanik qanga tapiissuteqatarneq atorlugu oqarta akeqanngiusartunik agguaassineq takornartaanngilaq. Allaat ilaanni oqartariaqalersilluta allaat angallateeqqanik paarsisinnaanngilluinnartut taamatorsuaq tunioraannarneqartut. Ukioq mannaasiit manna angallateeqqat, maani angallateeqqat igiinnakkat imaluunniit inoqanngitsuusaa amerlaqaat.

 

Tassa allaat ullumi sikutamininnguaq isiginnaarakku minnerpaamik angallateeqqat tallimat sikumut iigussaallutik piaartumik annaanniarneqanngikkunik kivisussat isiginnaarpakka. Ukiut tamaasa taamatut pisoqartarpoq. Naluneerupporlu tamakku paarsinerluttunik taaneqarsinnaagaluit allaat imaasiallaannaq nutaanik pisaartinneqartartut imannaannaq tapiissutitalinnik.

 

Naak oqareernittuut ullumikkut pissutsinut atuuttunut peqataasimagaluarlunga taamanikkut tassa oqalligisigatsigit qaleralinniarnermut tunngatilluinnarlugit oqallisigigatsigit qaleralinniarnerinnaq eqqarsaatigalugu taamak aalajangersagaliorsimaneq allanik aamma piniagassaqarumallutik avannaani umiatsiaararsortariaqartut eqqorneqarnerat uanga isumaga najoqqutaralugu ingasappallaarpo­q.

 

Assigiinnerusumik aalajangersagaliussagaanni sineriak tamakkerlugu umiatsiaarartaarsinnaanermut tunngasut assigiit nunatsinni pisariaqalerput. Aalisagaqarluartumi piniagassaqarluartumi angallatit piniartunit aalisartunillu atorfissaqartinneqarput. Inuutissarsiorneq amigaateqanngitsoq ingerlalluartinneqassappa­t.

 

Diskobugtimiuna aalisartut tassa oqartut rejerniartut angallatitaarsimasut angisuunik nunatsinni aalisarneq tamaak kusanartumik siulersorsimagaat, tamarmillu umiatsiaarannguamik aallarniuteqarsimalluti­k.

 

Suli avannaamiut amerlanerusut inuutissarsiutitigut kusanartumik angusaqarlutik qaqitsissappata taamak sakkortutigisumik killilersuiffigineqartariaqanngillat. Taamak oqarpunga naak pisortatigut taamak ajornasaarunneqaraluaqalutik namminneq aningaasanik sipaakkaminnik pisisinnaanerat qularnaquteqanngikkaluartoq tamakkuli aamma nunap sinnerani pisarneq malillugu annertuumik tapiiffigineqartariaqarput soorlu qanga atuussimagaluartoq aamma kommuni taamaaliorsinnnaasoq.

 

Siunnersuut paasilluarpara aammalu eqqarsaatigeqqullugu qaleralinniarneq kisiat eqqarsaatiginagu piniartup pinngitsoorsinnaanngisani piniartuassagunigit angisuumillu angallatitaarsinnaanngikkallarnermi­ni umiatsiaaraq atorfissaqartilluinnarmagu inuuniarnermini. Taamalu inuuniarneq eqqarsaatigalugu tapiiffigineqarnissani aamma pisariaqartimmagu.

 

Taamaattumik nuna tamakkerlugu assigiinnerusumik periuseqarnissaq minnerusumik annerusumilluunni­it inuussutissarsiuteqarneq eqqarsaatigalugu isumaqarpunga nalilesoqqittariaqarto­q.

 

Tassa siunnersuut uanga tapersersorluinnarpara.

 

Per Berthelsen, Attaviitsoq.

Qujanaq. Aqqartitaananga una naaniaraluassavara. Naak siunnersuuteqartup uparuartuutaasa ilai tusaannarlugit tapersersornartissinnagaluarlugit uani naatsumik oqaaseqarninni nalilersuutikka saqqummiussaannut samminerupput.

 

Naalakkersuisummi maanna peqqussusiaasut atuutsinneqartut allanngortinnginnissaannik inassuteqarpu­t. Tassani erseqqissaateqarlutik killilersuinermi taamaallaat pineqarmata umiatsiaaqqat taamallu angallatinik annerumaartunik ESU aqqutigalugu taarsigassarsinikkut piniarsinnaanerit mattusimaneqannginnerat erseqqissarneqarluni. Siunnersuummimi qulequtaasoq atuaraanni taamatut nipeqarsinnaammat.

Taamallu killilersuinermi ilaatigut peqqutaasut saqqummiunneqartut ersaripput paasiuminarlutillu. Soorlu eqqiluitsumik pisat inisinneqarsinnaanissaannut attuumassuteqartut eqqarsaatigalugit.

 

Ullutsinnimi nunatsinni avataanilumi immami pisanik pisiniartartut piumasaqaataat sakkortoqaat. Tamakkulu ilaatigut umiatsiaaqqat atorlugit aalisarnermik naammaginartumik malissallugit ajornakusoorluinnarlutik.

 

Taamatut avataanit annertuumik aqunneqartumik piumasaqaataasut tunngavigalugit tupiginartoqartinngila­ra taarsigassarsisinnaasut tunngaannit inuiaqatigiit  aningaasatigut periarfissaa­sa killeqaqisut aallaavigalugit agguataarsinnaasat iluini piumasaqaatinik saqqummiussaqarsinnaanera­t. Sunimi tamani taamatut immat taamaattariaqarsorinarlunilumi. Tassalu tunniussassaqartut tunniussivigisassaminnut piumasaqaateqarsinnaanerat aningaasammi tunissutaanngillat utertitassaallutilli. Tamanna puigussanngilarput. Taamaammallu taarsigassarsisitsisuss­at siunnerfiit assigiinngitsut tunngavigalugit sullissinertik aalluttussaavaat.

 

Uanilu inuiaqatigiit aningaasaataat aallaavigalugit ESU-mik taallugu aningaaseriviit nalinginnaasum­ik neqerooruteqartarnerannik erniakinnerusumik taarsigassarsisitsisinnaanermut siunnerfiit arlaqartut aallaavigaarput. Soorunam siullermik tassaalluni taarsigassarsisut taarsigassarsiamin­ik akilersuisinnaanerata qularnaatsuunissaata qulakkeernissaa.

 

Kiisalu qulakkeerinninnissaq taarsigassarsisitsinerup inuiaqatigiinnut sapinngisamik iluaqutaanerpaasinnaanissaan­ik sulisoqarniarnikkut aningaasaqarniarnikkullu isigalugu.

 

Taarsigassarsisinnaaneq periarfissiissutaavoq piumasaqaatitaqartoq taaamaammallut Naalakkersuis­ut paasilluarpakka akuersaarumanngimmassuk imatu siunnersuuteqartumit tusangiasaaruteqarneq tassalu pineqartumi assigiinngisitsisoqartoq allaat inuit pisinnaatitaaffiinut unioqqutitsisutut uparuarniarneqartunik.

 

Taamatut oqaaseqarlunga Naalakkersuisut maanna peqqussusiaasut atuutsinneqaannarnissaannik inassutigisaat uanga tunginnit ilalerpara.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.

Qujananiarpunga akissuteqartunut tamanut. Kisianni tusaasinnaasakka malillugit aammalu paasisinnaasara naapertorlugu siunnersuutigisara amerlanerussuteqartunit isumaqataaffigineqanngila­q.

 

Taamaakkaluartoq paasinnilluarlutik tapersiisut tassalu Kattusseqatigiit aammalu Otto Steenholdti qujassuteqarfiginiarpakka. Uani oqaatigineqartut uteqqinngikkaluarlugit pissutsit piviusut eqqartulaarusuppakk­a. Tassa Diskobugtiminngaaniit Upernavik tikillugu umiatsiaararsornermut pingaartumik tunngasut aammalu Inatsisartuni ilaasortani Naalakkersuisullu ilaannit pingaartinneqartaqis­ut paasisinnaalluarpara aamma siusinnerusukkut eqqartuisarneq tunngavigalugu avataaninngaaniit tatineqarneq pissutigalugu tunisassiornermi minnerunngitsumik eqqiluisaarneq eqqarsaatigalugu piumasaqaatit sakkortusiartornerat taanna assortuutissaanngilaq, assortuinnarneqarsinnaananil­u.

 

Kisianni siunnersuuteqarninni aamma ilaatigut aalisartunik piniartunillu saaffigineqartarnera aallaaviunerpaajuvoq tassa uanga aggerfinniit pissutsit ilisimanerpaasakka nalunnginnerpaasakkalu aamma isumaqarpunga pingaaruteqartut erseqqissaavigilaassallugit.

 

Aalisarnermut Piniarnermut Nunaqarfinnullu Naalakkersuisup akissuteqaatimini eqqartugai assigiinngitsut aammalu Naalakkersuinikkut anguniarneqartut assigiinngitsut soorunami ilumoortortaqarpu­t. Kisianni aamma eqqaamasariaqarpoq aalisarnermik piniarnermillu inuussutissarsiuteqart­ut assigiinngisitsinermik taallugu saaffiginnittarnerat inuussutissarsiornermut imaluunniit Aalisarnermut Piniarnermut Nunaqarfinnullu Naalakkersuisup nammineerluni aalisartut ataatsimeeqatiginerini tusareernikuummagu ukiarmi.

 

Aammalu eqqaasikkumavara aalisartut sinniisaasa ataatsimeeqatiginerini nammineerluni neriorsorsimammag­it umiatsiaararsorluni aalisartut piniartullu upernaaq manna aalisarnermut piniarnermullu inatsisip allanngortinneqarnissaanut tunngatillugu allannguinissanik periarfissanik ujartuiniarneq tapersersorumasimammagu.

 

Taamaammat neriussimagaluarpunga siunnersuutigisara una Naalakkersuisoqarfimminngaaniit taperserneqassasoq. Ilaatigut minnerunngitsumillu pissutigalugu Naalakkersuinikkut Naalakkersuniil­lu oqaatigineqartuarpoq sumiiffinni aalisarfinni aalisakkat piniagassallu nungusaataanngitsum­ik ingerlanneqarnissaat anguniarneqartoq.

 

Ullumikkut pissutsit piviusut Ilulissat eqqaani qiviarutsigit aalisarfik annikitsoralaannguusoq naluneqanngilaq. Iluliarmiut pingaartumik umiatsiaararsortut umiatsiaaqqanik pitsanngorsaanissam­ut taarsiisinnaanissamut periarfissaat annikittuarakasinngornikuupput. Kisiannili taamaakkaluartoq kommuneqarfinniit avataaniit aalisariartut tikittarput. Aamma ajunngilaq. Kisinni aalisaqassusia takuleraangamikku aappaagukkut tikittarput nutaarsuarnik kusanartorsuarnik angallatitaarsimallutik.

 

Ilumut tupinnanngilluinnartumik aalisartut Ilulissat kommunianeersut assigiinngisitsinermik misigimapput sakkortuumik. Taannaluuna paasilluaqqunaraluaqisoq. Angallatit taarsersinnaanerann­ut tunngasoq periarfissap annikippallaalersimanera ullumikkut kommuneqarfin­ni taakkunani pingasuni imaluunniit Diskobugti ilanngullugu taassumap annikillivallaarsimanera aalisartut naammagittaalliuutigigaat.

 

Taanna aatsaat siullermiilerlugu aamma maanngaanniit oqaatiginngilara. Tassami ukiarmi aningaasan­ut inatsit sammigatsigu aamma oqaatsit taamaattut saqqummiunnikuuvakka. Aammalu aalisarnermut piniarnermullu inatsit tunngasut aamma maani amerlanerussuteqartunit akuersissutigineqarm­at umiatsiaarartaarniarnermi mattussineq Kattusseqatigiinniit isumaqatiginagu oqaaseqarfigisimavarput.

 

Periarfissat taakkua Naalakkersuisut siusinnerusukkut akissuteqarneranni Diskobugtiminngaaniit avannamut umiatsiaararsortut 1250-unerarnerat takorlooraanni imaaliallaannaq ullormiit ullormut imaluunniit ukiumiit ukiumut taakkua nutaanik kusanartunillu angisuunillu angallatitaarsinnaanerat takorlooruminaalaarsorivara.

 

Tassa naluneqanngitsutuut avataasiorluni aalisarneq qiviarutsigu aammalu sinerissap qanittuani rejerniarneq qiviarutsigu 90-kkut aallartilaarneranni kattussuutsitineq angallatinik aalisariutinillu atorunnaarsiortortitsineq qiviarutsigu ullumikkut takusinnaavarput avataasiorluni aalisarnermi angallatit angisuut kilisaatit qanoq amerlatigisut namminersortunit pigineqarnersut. Aammalu qanoq amerlatigisut pisortanit pigineqarnersut takusinnaavarput suna sammivik tassani sammivigineqarto­q.

 

Allaammi Diskobugti qiviarutsigu siorna Inatsisartuni aalajangerneq tunngavigalugu pisortat suliffeqarfissuat tassa Royal Greenlandi tassani ilaatigut nunatta karsiata tapiinera aallaavigalugu maannakkut angallassuit sisamat angisuut pisortaniit suliarineqarput Diskobugtimi qaleralinniaqataasussanngorlug­it illuatungaatigulli aalisarnermik inuussutissarsiuteqartut pingaartum­ik umiatsiaararsortut periarfissaat annikillisarneqarput.

 

Tassani takuneqarsinnaavoq aamma sumut sammititsilluni ingerlatsisoqartoq. Tassa inuit nammineerlut­ik ingerlasut mattunniarneqarput. Kisiannili pisortat nammineerlutik aalisarsinnaaner­at annertusiartorneqartutullusooq illuni.

 

Isumaqarpunga pissutsit taamaattut namminersortunngorsaanermik isummamut naapertuutinngitsut. Naak illuatungaatigut oqartoqaraliartoq angallatinut sisamanut tunngatillugu taakkua aalisartunit tiguneqassapput aqunneqarlutillu. Isuma ajunngikkaluassusia kisianni iternga tikillugu eqqarsaatigigaan­ni ila soorluuna arlaatigut ajortoqartoq.

 

Aamma umiatsiaararsorneq soorunami ullumikkut annertooq eqqarsaatigalugu imaaliallaannaq unitsitsisinnaaneq taanna qiviaraanni nunami suliffissaqartitsiniarneq annertuumik attuisusaasoq aammalu ilaqutariit ataasiakkaat periarfissaanik annikillisitsisussaasoq takuneqarsinnaavoq.

 

Taamaattumik periutsit pissutsillu assigiinngitsut isumaqarpunga eqqarsaatigilluarneqartariaqartut. Tassami Otto Steenholdtip oqarneratuut illuinnaasiorluni ingerlatsinermik nalilerneqarsinnaavoq maannakkut periuseq atorneqartoq.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq.

Oqaaseqarsinnaanermi piffissaq sinnilaarlugu atoreerakku taamaattumik tassunga killikkallattariaqassuuti­t.

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.

Aappassaaneersinnaaguma qujanassooq.

 

Hans Enoksen, Aalisarnermut Piniarnermut Nunaqarfinnullu Naalakkersuisoq.

Siullermik Naalakkersuisut sinnerlugit qujassutigaara amerlanerussuteqarluartut Naalakkersuisut akissuteqaataat tapersersormassuk tassalu Siumut Atassut Inuit Ataqatigiit taavalu aamma Attaviitsuninngaan­it Per Berthelsenip tapersiissutaa qujassutigaara Naalakkersuisut akissuteqaataat tamakkiisumik tapersersormassuk.

 

Tassa Diskobugtimiit avannamut Upernaviup kommunia ilanngullugu aalisartut periarfissaqarput nutarterinissaminnut.

 

Taamaallaat apeqqutaaginnarpoq aamma namminneq qanoq periarsinnaanerat. Tassa nutaamik pissarsiniarunik angallat atugartik imaluunniit umiatsiaaraq aalisarunnaarsinneqarnissaa inatsimmi piumasarineqartoq taanna malinneqartussaavoq.

 

Tassanilu taanna periarfissat ammavoq aamma mattussiniartoqarsimanngilaq. Uanilu umiatsiaaqqan­ik amerlavallaanik pigisaqalerneq tunisassiorfiillu naammassisaqarsinnaassusiat tunnavigalugu killiliisoqarsimavoq. Soorunami taanna pineqartunut aamma nuannerunanngikkaluart­oq kisianni Inatsisartut piumasaat aallaavigalugu Naalakkersuisut taamatut aalajangersaasimapput. Taannalu massakkut malinneqarpoq.

 

Siumuminngaaniit oqaatigineqartut tassalu siunissami imminut akilersinnaasumik aalisartunullu aningaasarsiornikkut isumannaatsumik ingerlanneqartariaqalersoq oqaatigineqartoq tunngaviatigut isumaqatigilluinnaqqissaarpara. Pissutigalugu ilaatigut ukiuni makkunani umiatsiaararsortut atugaat taamak ilungersunartigitillugit umiatsiaaraannarmik aalisarniarneq assut aningaasanik aamma nukinnik atuiffiusarnera eqqarsaatigalugu illersoruminaallisimammat. Naak siunnersuuteqartup oqaaseqarnermini taamatut isumaqarani tunngavilersuigaluartoq.

 

Soorunami aamma umiatsiaarsortut arlallit ilaatigut aamma takussutissaqareerpoq akilersinnaasum­ik ingelatsisut. Kisiannili amerlanerpaarpaartaat ullomiit ullormut inuuniarlutik ingerlasut taakku aaqqiiffigineqarnissaat massakkut siunnerfigineqarpoq Naalakkersuisuninngaaniit.

 

Taavalu aamma Siumuminngaaniit oqaatigineqartoq tassa iluarisimaarlugu susassaqartit KNAPK, SIK tunisassiorfiillu taavalu aalisarnermik ingerlataqartut allat ataqatigiilluartumik sulinerat massakkumut killiffiusoq. Ilumoorpoq taanna sapanginneqartariaqanngilaq. Aamma ingerlaqqittariaqarpo­q. Ataqatigiinneq ukiuni kingullerni ilaatigut annertuumik aporaaffiusarsimasut massakkut ataqatigiinneq sakkortusiartorpoq taannalu isumaqarpunga Inatsisartuni tamakkiisumik atorluarneqartariaqartoq.

 

Aammalu sulisinnaasut perusususseqarneranni atorluarlugu ilusilersuisittariaqarigut. Tassami taakkuupput annertunerpaamik misilittagallit aammalu ulluinnarni inuuniarnerminni ersarilluinnartun­ik tunngavilersuisinaasut. Taannalu aallaavigalugu assorujussua pingaaruteqarpoq ilusilersuinermi peqataatissallugit.

 

Tassa soorunami nunatta sineriarujussuani pissutsit assigiinngitsorujussuupput. Umiatsiaararsortut atugaat eqqarsaatigalugit. Umiatsiaararsortuinnaanngillat. Amma piniartut taavalu aamma rejerniart­ut saattuarniartullu atugaat assut assigiinngitsumik ingerlapput. Taakkulu nalimmassarniarlugit massakkut sulisoqarnera aamma umiatsiaararsortunit tutsinneqartussanngorpoq.

 

Aamma namminneerlutik umiatsiaararsortut Kangerlussuarmi isumasioqatigiinneranni oqaatigivaat siunissami imminut akilersinnaasumik ingerlalernissartik tikinneqartariaqartoq. Taamanikkullu Naalakkersuisuninngaaniit aamma taanna annertuumik tapersersorneqarpoq. Tamakkulu tunngaviupp­ut massakkut qaleralinniarnermut aammalu umiatsiaararsornermut tunngatillugu suleqatigiit pilersinneqarnissaannut.

 

Tassa imaanngilaq aatsaat uagut taakkua aallartikkigut. Siulitta taakku ingerlassimasarisaat Naalakkersuisunit massakkut inaarsarlugit suliarineqarput. Qujanartumillu massakkut annertuumik iluatsikkiartorput.

Taavalu Atassumminngaaniit oqaatigineqartut, aamma tamakkiisumik tapersiinerusut qujassutigaakk­a. Neriullungalu aamma ilusilersueqqinnissami umiatsiaararsortut atugaasa pitsanngorsarneqarnissaann­ut annertuumik suleqataajumaartut. Aammalu Inuit Ataqatigiininngaani­it oqaatigineqartut annertuumik tapersersuinerusut Naalakkersuisut anguniagaannut aamma Naalakkersuisut sinnerlugit qujassutigissavakka. Aamma taakku qularinngilara pitsanngorsaanianer­mi aamma annertuumik suleqataanissartik uani isaammassuk atorluarimaaripput.

 

Soorunami aamma allat saqqummiussisut qularinngilluinnaqqissaarpara atukkatta pitsanngorsarneqarnissaann­ut annertuumik tapersersuillutillu ilusilersueqataajumaarut. Taavalu aamma Per Berthelseniminngaaniit Naalakkersuisut tapersiissuteqanera aamma taanna tigulluarpara aammalu oqaatigineqartut suliaqqinnissamut atorneqarnissaat aamma ingerlateqqissavarput.

 

Tassa Otto Steenholdtip taavalu Kattusseqatigiit oqaaseqaataat soorunami aamma taakkua iluartinnartortai tiguneqassapput. Suleriaqqinnissamilu aamma taakku atussavagut tassami pingaarluinnaqqissaarpoq ataatsimoorluta aammalu isummersoqatigiilluarluta suleriarnissaq ingerlatissagipput innuttaasut atugaasa aammalu aasigiinnerusumik aaqqinneqarnissaat tassani siunnerfigineqarmat.

 

Anthon Frederiksenip oqaaseqarnemini oqaatigivaa umiatsiaaqqat pingaartinneqartaqisut aammalu oqaatigalugu uanga annertuumik taakkununnga tapersersuisartunga ilumoorluinnaqqissaarpoq. Umiatsiaararsortut atugaat ilungersunartut pitsanngorsarneqarnissaannut annertuumik tapersersuisu­na oqaatigisinnaavara.

 

Aammalu oqaatigimmagu allannguinissaq upernaamut tapersersorumallugu oqaatigisimasara ilumoorpoq.

 

Kisianni ajoraluartumik massakkut saqqummiussisoqanngitsoorpoq ukiaq manna aalisarnikkut pissutsit allarluinnaat pissutigalugit annertuumik sulinerit ingerlanneqarsimapput rejerniarnermi ajornartorsiornerit pissutigalugit. Piffissarujussuarlu annertooq taakkununnga atorneqarsimavoq.

 

Taavalu taakku naammassineqariarmata ilaatigut massakkut assagiarsunniarneq saattuarniarneq pillugu suleqatigiit sulipput. Taakkulu aamma naammasseriarpata taava umiatsiaararsortut qaleralinniartut atugaat siunissami qanoq iluseqarumaarnersut suliaralugit aallartinneqassapput.

 

Tassa minnerpaarpaamilluunniit assigiinngisitsinerit uani aallaaviginiarneqanngillat aamma siunertarineqanngilluinnaqqissaarpoq Iluliarmiut assigiinngitsumik pineqarnissaat. Taanna siunertarineqanngilluinnaqqissaarpoq Inatsisartuni tassanna naqissusissavara. Assigiinngisitsisoqanngisaannassaa­q. Kisiannili sumiiffinni periarfissat aqqutigalugit soorunami assigiinngitsunik aaqqiisinnaasarnerit taakku nalaarneqartartuartartussaapput nunarput isorartoqimm­at pissutsit assigiinngilluinnartuunerat pissutigalugu.

 

Aamma Anthon Frederiksenip oqaaseqanermini oqaatigisai ilaatigut naammattoortarsimallugit umiatsiaararsortut Ililissani aalisariarlutik taava angallatinik nutaarluinnarnik aalisariutitaarlutik tikittartut. Taakkua uanga uppernarsarsinnaanngilakka ilumut taamaattoqartarsimanersoq. Taamaattoqartarsimassapp­at nalaatsornerinaasimassaaq. Tassa siusinnerusukkut angallatitaarniartut taakkua immaqa uteqqittarsimassapput.

 

Immikkut pineqanngillat kujataatungaani aalisartut kisianni akerlianik annertuumik taakku aamma ajornartorsiuteqarput tunitsiveqarnikkut aammalu saarulleqannginnera pissutigalugu atugaat ilungersunartorujussuupput. Taanna assortuussutissaanngilaq.

 

Taavalu aamma aalisariutit Qasigiannguanut pilersuisussat eqqaallatsiarneqartut ilumoorpoq taakku annertuumik pisariaqartinneqarput aamma Qasigiannguit kommuniata annertuumik pisariaqartippai innuttaasut suliffissaqartinneqarnissaat eqqarsaatigalugu. Taakkulu aalisartunik aammma inuttaqartussaapp­ut aalisartunillu pineqalertussaallutik.

 

Taamaammat apeqquserniarneqassanngilaq taakkua kimit piginiarneqassanersut. Tassami aamma qularinngilluinnaqqissaarpara siunnersuuteqartup nammineq kommunerisani arlaatigut suliffissatig­ut millileriffigineqassappat aammalu eqqorneqassappat annertuumik nilliaatigissagaa pissutsit pitsanngorsarniarlugit.

 

Qasigiannguillu taamaaliornerat aamma tupinnartutut isigineqartariaqanngilaq. Ukiarpassuarni aalajaallutik pikkorillutillu aamma sulisuusimasut suliffissaqartinneqarnissaat tassani soqutigisariaqarparpu­t. Inuiaqatigiinni annertuumik aamma ukiuni siusinnerusuni napatitseqataallut­ik pisimasut imminiiginnarneqarsinnaanngillat aammalu sulisinnaasut tamaasa atorusullugit oqaluttaratta nunatsinni taakku aamma atorluarneqartariaqarput.

 

Tassa qujassutigaara annertunerusumik oqaaseqarnanga partiit taavalu attaviitsuminngaaniit tapersiissutigineqartut. Taakkulu suleriaqqinnissami aamma atorneqassapput. Neriuutigaaralu qaleralinniarneq pillugu suleqatigiissitassat rejerniarnermi saattuarnermilu suleqatigiissitatulli aamma iluatsitsilluartigalutik suliumaartut. Aamma taanna siunnerfigalugu sulinissaat ilusilersussavarp­ut peqataaffigalugulu. Qujanaq.

 

Mikael Petersen, Siumut.

Tassa qularutissaanngilluinnarpoq partiit tamatta Kattusseqatigiillu Attaviitsullumi tamarmik Naalakkersuisullu aalisartortatta pitsaanerpaamik atugaqarnissaat taanna tamatta piumasarigipput. Aamma saqqummiussisut tamarmik taanna taakkartorpaat.

 

Kisianni soorunami tamatigorluinnaq assortuussutaasarpoq aalisarnerup qanoq ingerlanneqarnissaa pillugu Naalakkersuinikkut politikkikkut eqqartuisoqaleeraangat tamanna tupinnartuunnngilaq aamma taamaattassuugut. Taavalu isumaqatigiissutigisinnaasagut piuviusunngortittarlugit.

 

Siunnersuuteqartup eqqartugai tassaapput Diskobugti Uummannaq Upernavillu. Taavani soorunami qaleralinniarneq annertunerpaamik ingerlanneqarpoq. Taanna nalunngilarput. Aamma tupigineqasanngil­aq qaleralik aallaavigalugu aalisarneq maani annertunerusumik eqqartoratsigu. Soorunami aamma allanik aalisagarpassuaqarpoq. Taanna nalunngilarput aamma aalisartut aalisarluartarpaat tunisassiorfitsigut periarfissinneqaraangamik.

 

Tamakkua soorunami periarfissat atorluarneqarniarnissaat suli aamma annertusartariaqarparput. Kisianni qaleralik eqqartortillugu qalerallit eqqartortillugit ukiumut biologit pisassiissutigisartagaat tassa 18.200 tonsiugajuttarput Diskobugtimut Uummannamut Upernavimmullu.

 

Soorlu siunnersuuteqartup oqaatigigaa taakku qalerallit eqqarsaatigigutsigit. Aamma aalisakkat allat aalisarneqartussat puigornagit umiatsiaaqqa 1250-t missaaniittut Diskobugtimi Uummannami Upernavimmilu. Tamanna ilumoorpoq.

 

Kisianni taakkua taagutsigit taava pujortuleeqqat anginerit aalisartut tassani ilanngunneqanngillat taanna eqqaamassavarput aamma taakkua amerlasoorujussuupput.

 

Taamaattumik tassuuna takusinnaareerparput ila Diskobugtimit Upernaviup tungaanut aalisartorpassuupp­ut suli pisariaqartitsisut aamma angallateqarnikkut pitsanngorsaaffigineqarnissamu­t. Aalisarneq oqimaatsuuvoq umiatsiaararsortut umiatsiaararsorlutik aalisartut annertoorujussuarmik timertik atorlugu aalisartuupput. Taamaattumik tupiginngilluinnaqqissaarpa­ra Naalakkersuisup akissuteqarnermini umiatsiaararsortut Kangerlussuar­mi ataatsimeersuarnerminni kissaateqarsimammata pitsaanerusumik atugaqarnerminnsaminnu­t, pitsaanerusumik angallateqarnissaminnut, pitsaanerusumik aningaasarsiornissaminn­ut periafissinneqarnissaminnut.

 

Tassalu tamannarpiaavoq Naalakkersuisunikkut suliaqartugut uagut aqqutissiuutassarput periarfissatig­ut uninngaavartiinnarnagit atugaat ilungersunartut umiatsiaararsorlutik atugaat ilungersunartut isiginngitsuusaarnagit. Tassaniittuartussanngortillugit periarfissiuttuaannarnagit kisianni pitsanngorsaanissannut periarfissillugit. Tassalu taannarpiaq uagut Siumuminngaannit taanna taakkartorparput.

 

Aamma oqaatigilara Diskobugti eqqarsaatigalugu avannamut Upernaviup tungaanut qaleralik taamatut pitsaasumik akeqartillugu qujanartumik pitsaasumik akeqartillugu aamma inuusuttorpassu­it aalisarusuttuummata. Taanna ilumoorpoq. Aamma atuartorpassuit immaqa ilinniaqqissaminnut periarfissaqaraluartut aalisartunngorusulersartut aamma amerlasoorujussuuput. Tamanna takuneqarsinnaav­oq GU-tut Aasianni qiviaraanni ukiuni kingullerni malunnarpoq nukappiaqqat avannaani ikinnerusut niviarsiaqqat amerlanerujussuanngorsimasut.

 

Taamaattumik tamakkua siunissaq isigalugu iluamik eqqarsaatigilluartariaqarpagut. Kikkut tamarmik aalisartunngorsinnaanngillat. Taanna ilumoorluinnarpoq aamma avaannaani aalisartut ullumikkut naammapput. Inuusuttorpassuupput aalisartut taakku piorsaaniarlik. Aalisariutimikkut ineriartorlutillu kinguaariit qulakkeersimajuaannassavarput kinguaariinni aamma tulliuttuni aalisartussat naammakkumaartut.

 

Kisianni eqqaamallugu kikkut tamarmik aalisarsinnaanngimmata. Allanik periarfissarsiortoqartariaqarp­ut ilinniarfissanik ulikkaarpoq aamma pisariaqartippagut allanik sulisussat teknikkikkut suliaqartut amigarput sanaartornermi sulissussat amigarput isumaginninnikk­ut sulisussagut amigarput allarpassuarni amigaateqarpugut. Kisianni ullumikkut aalisartoqarpallaaqaagut.

 

Tassa ilumoortoq kisianni aalisarnemik inuussutissarsiutillit qiviarutsigit statistikki qiviarutsigu aalisarnermik inuussutissarsiutillit soorunami ikiliartorsimapput angallatitigut piorsaaneq naapertorlug­u.

 

Tassa taamaattuarparpoq. Teknikkikkut atortorissaarneq atorlugu aalisarneq annertusiartorpat soorunami angallatit anginerusut piginaaneqarnerusut pilerpata aamma inuit ikinnerusut atorfissaqartineqartarpu­t. Taamaattumi tamanna aalisartut aamma puigussanngilaat naleqqusartuartaqariaqarpug­ut tamatta inuiaqatigiit ataatsimoorluta piginaasagut naapertorlugit.

 

Naatsumik oqaatigalugu siunissami umiatsiaararsortut allatut ajornartumik ikiliartortinnissaat avaqqunneqarsinnaanngilaq taanna. Taanna assortorsinnaanngilarput. Ullumikkut Diskobugtimi Uummanami Upernavimmilu 1250-sit missaaneereersut amerlanerulerseqqinniarutsigit tamanna silatusaarnerunngilaq, ittannerusaarnerunani.

 

Taamaattumik eqqarsarluarluta uani pisariaqarpugut Siumumiillu erseqissumik oqaatigaarput qaleralinneq pillugu ataatsimiititaliaata Naalakkersuisut pilersitassaata suliani naamassippagu taava pisariaqat soorunami inatsisitigut naleqqussaaqqinnissamut peqataaniarluta piareersimavugut.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq.

Mikael Petersen qutsavigaarput. Tulliulluni oqaaseqassaaq Johan Lund-Olsen. Majuarnernilu erseqqissaatigilaassavara Inatsisartunut tassa maannakkut piffissaq ingerlapallappoq assut siunnerf­ik Inatsisartuninngaaneersoq erseqqippoq sumukarniarnersut. Taamaattumik kaammattuutigiinnassava­ra naannerusunik oqaaseqartaqqullugit. Tassami ulormut suliassagut immikkoortut assigiinngitsut amerlapput suli.

 

Johan Lund-Olsen, Inuit Ataqatigiit.

Qujanaq. Tassa partiip oqaaseqartuat Siumuminngaaniit oqaaserisai kingulliit aamma uagut isumaqatigilluinnaratsigit aammalu Naalakkersuisut aammalu Naalakkersuisooqatigiit tassa siunnersuuteqarsimasup oqaatigisai Atassutip aammalu demokratit sinnerlugit kisimiilluni maani Inatsisartuni ilaasortaasup oqaaseqaatai uagut aamma isumaqatigeqisagut taakkua taamaalilluni isumaqatigiinneq maani annertoqimmat taakku annerusumik oqaaseqarfigissanngilakka.

 

Kisiannili siunnersuuteqartoq aammalu tuniaqutigisai Kattusseqatigiit oqaaseqarfigilaassavakka. Kattusseqatigiit sinnerlugit oqaaseqartinneqartoq Mads Peter Grønvold maani saqqummiussigami ilaatigut oqaaseqarpoq tassa Kattusseqatigiinniit isumaqartoqartoq tassa umiatsiaararsorluni aalisarneq aamma Naalakkersuinikkut illersorneqartariaqartoq.

 

Aap tamanna soorunami aamma uagut Inuit Ataqatigiit isumaqatigilluinnarparput atukkamikkut ullumikkut inissisimanerat soorlu aamma Naalakkersuisup oqarneratuut oqitsuinnaanngillat taamaammat aamma Naalakkersuinikkut iliuusissat assigiinngitsut aqqutigalugit aamma oqilisaassiffiginiartariaqarpagu­t.

 

Tassami taanna annertuumik oqaatigineqareersutut siorna Kangerlussuarmi umiatsiaararsortut isumasioqatigiissinneqarmata taanna annertuumik oqariartuutigineqarpoq.

 

Kisianniuna aamma tassani eqqaamaniartariaqaripput Kalaallit Nunaanni aalisartut piniartullu kattuffiat tassa KNAPKp siorna maanga Inatsisartunut allagaqaateqarluni aamma umiatsiaaqqat ukiuni tullinnguuttuni atorunnariartornissaat taanna oqariartuutigalugu maanga Inatsisartunut taanna allagaqaatigereernikuummassuk aammalu saaffiginnissutigalugu.

 

Taannalu saaffiginnissut Inatsisartut Aalisarnermut Piniarnermut Nunalerinermullu ataatsimiititaliaann­ut aamma ingerlatinneqarsimavoq. Aalisartut piniartullu namminneq kattuffitsik aqqutigalugu taamatut oqariartorsinnaappata taava isumaqarpunga aamma imaluunniit isumaqarpug­ut taamatut oqariartorneq aamma ataqqillugu taava aamma suliniartariaqartugut.

 

Tassa erseqqippoq umiatsiaaqqat ingammik qaleralinniarnermi atorunnaariartornissaat tassa umiatsiaararsortut namminneq kattuffimmi aamma peqataaffigisaminni tassa taanna ornissallugu maanga oqariartuutigereerpaat. Taamaammat taanna sanioqqukkuminaappoq.

 

Kattusseqatigiit oqaaseqartuat saqqummiussinermini aamma ilaatigut oqaaseqarpoq aalisartunngorni­at inuusuttut periarfissarsiuunneqartariaqartut. Ila oqartariaqarpugut inuusuttut aaliasartunngorusuttut uani apeqqummi mattusimaneqanngilluinnarput. Aamma taamaaliorsinnaanngilag­ut inatsisitigut.

 

Mattusimaneqanngillat kisianniliuna tassa imaattoq kattutaarlutik arlaliullutillu tassa periarfissaqarp­ut anginerusunik aalisariutitaartornemikkut aamma aalisartuunermik aamma ingerlatitseqqissinnaanngorsinnaallutik. Tassa kinguaariit tullinnguuttut eqqarsaatigalugit sooruna­mi inuusuttortagut aamma aalisarnermik periarfissaqartuarnissaat taanna eqqaamasariaqarparput. Taamaammat tassa erseqqissartariaqarpoq mattusimaneqanngimmat inuusuttut aaliarnermik ingerlatserusuttut anginerusunik aaliariutitaartorsinnaanissaat eqqarsaatigalugu taamatut periarfissaqareermat­a, kattutaarlutik arlariaallutillu taamaaliorsinnaatitaallutik.

 

Taava aamma isumaqarpugut qaleraleqassuseq, qaleraleqassuseq mianeralugu maani Inatsisartuni ingerlatsissalluta pisussaaffeqartugut. Kingulissagut eqqarsaatigiinnarnagit kisiannili aamma nunatta avataani, nunatta avataaniit isigineqarnerput aamma eqqarsaatigalugu qaleraleqassuseq mianeralugu maani Inatsisartuninngaaniit aalisarnermik ingerlatsinermi sinaakkutissat taakkua aamma aaqqissuussiffigisariaqarpagut.

 

Ukiuni kingullerni qalerallit pisassiissutigineqartartut qiviaraanni tassa erseqqissassavara biologininngaani­it inassutaannaasartut tassa imaappoq ukiut kingulliit sinerissap qanittuani qaleralinniarnermi akuersissutigineqartarput 18.200 tonsit tassa inassutigineqaannartartut.

 

Kisianni ukiut siuliini qaleraleqarfinni qaqinneqartartut qiviaraanni taakkua sipporujorujussuarlugit tassa qaqinneqartarput. Tassa 24.000-25.000 tonsit missarpiaaniillutik.

 

Tassa imaappoq nungukkiartuutaanngitsumik qaleralinniarnermi aalisarneqarsinnaasutut isigineqart­ut tassa sipporlugit ulloq manna tikillugu qalluisoqartoq. Taamaammat tassa mianersortariaqarpug­ut aammalu eqqaamasariaqarparput qalaleqassuseq mianerilluinnarlugu aamma ingerlatsisariaqaratta.

 

Kisianni aamma eqqaamasariaqarparput qassutit tassa qaleralinniarnermi qassutit atorneqaleqqissinnaaner­at aamma taassumap nassatarisaanik qaleralinnik qaqinneqartartut taakkua aamma amerliartormata.

 

Tassa imaappoq 24.000 tonsit ukiut siuliini qallorneqartut naatsorsuutigisariaqarparput suli aamma amerlanerussasut. Tassa qassutit taamatut aamma amerlanernik qaleralinnik aamma napittorfigineqarnermikk­ut aamma qalluinermik annerusumik aamma kinguneqartarmat.

 

Aamma eqqaamasssavarput Upernavimmi Upernaviup pigisaani qassutit siornatigut taamaattoqarnikuunngikkaluarlu­ni qassutit aamma atorneqarsinnaalersimammata. Taamaammat qularnanngitsoq aajuna ukiut siuliini 24.000 tons 25.000 tonsit tungaanut qaqinneqartartut taakkua qaangerlugit ukiuni tullinnguuttuni immaqa aamma tassa qalluisoqassaaq.

 

Taamaalillutalu biologit inassutaat inassugigisartagaat eqqarsarnartorujussuarmik annertuumik aamma qaangingaatsiartussaassavarput. Taamaammat tamakku tunngavilersuutigalutigit aamma uagut Inuit Ataqatigiinniit siunnersuuteqartup matumani saqqummiussaa tapersersorsinnaanngilarpu­t. Tassa qaleraleqassuseq aamma mianerisariaqaratsigit.

 

Otto Steenholdt, Attaviitsoq.

Isumaqarluinnarpunga manna oqallinneq tusarnaarneqartuuguni Diskobugtimi Uummannami Upernavimmilu umiatsiaararsortunit assorsuaq illersorneqaraluartoq.

 

Uanga aallartitaqartuuguma taakkunannga piumasannik naaggaartunut tullianik qineqqinngilluaasassagaluarpakk­a. Tassa periarfissarissaartorsuugalugit periarsinnaajunnaarsitatut isikkoqalerput. Tassa aanna kisiat annanniutissatuarilerunagarput taakkunani pineqartuni umiatsiaaratill­it massakkut ingerlaassapput.

 

Inatsisikkut peersinneqarsinnaanngillat oqarfigalugit tassa ilissi qaleralinniaqqinngisaannassaasi allamik pisaanngikkussi. Soorlu tamakku eqqarsaatigissagaanni umiatsiaaraq ullumikkut pigineqart­ut ingerlasariaqarpoq suli tunioraalluni peersinneqarani sequmivinnissami tungaanut. Kalaallillu nalunngilagut aaqqissuussisinnaasartugut sivisoorujussuarmik atorsinnaanngorlugu.

 

Tassa ajunngilaq taanna pigisariaqassaaq. Pisortat matummassuk atorniarsinnaaneq. Kisianni aquuteralaa uummataa, angallatip uummataa umiatsiaararsortoq inuuniuteqassappat pinngitsoorneqarsinnaanngil­aq neriulluinnarpunga aquuteralaa, imaluunniit aquuteralaat atorniarner­mi mattunneqassanngitsut.

 

Umiatsiaaraq unippat aqquteralaarulluni inoqutigiinnguit tapertaqarniartartut pisortaninngaaniit mattunneqassapput. Taamatullu mattunneqarneq inatsisitigut illersorlugu aamma taasiivigitinniarnerm­ik kinguneqartusaavoq.

 

Assigiinngisitsineqanngilaq oqaluttoqarpoq. Uanga Upernavimmiullunga taavalu aappara aamma kujataamiuusoq atorniartarfimmut iserutta uanga oqarfigineqassaanga illit taavanimiuugavit naamik inatsisit malillugit taamaaliorneqassannngilatit, aappaa qungujulluni anissaaq aah= uanga akuerineqarpung­a.

 

Marluulluta anigutta uanga isumassara sumiippa assigiinngitsitsinemiippoq peqqaakkunnaarlugu. Oqassaanga nunaqqatigiikkaluarpugut maani nunatsinni kisianni illit akuerineqarputit imannak aalajangersaaneq najoqqutaralugu uangalu naaggaarneqarlunga. Inuussutissarsiutigut assigiinngilluinnartum­ik pineqartut tassuuna takuneqarsinnaavoq. Qanorluunniit oqaraluarutta  assigiinngisitsineqanngitsoq tassuuna takoreerneqarsinnaavoq pinartuulluni qanoq ilungersunarunartigis­oq taamatut pineqarluni.

 

Ajunngilaq tassa tusarpara aamma Naalakkersuisoq ataatsimiinnermi ilaasarsimasoq. Anthon Frederiksenillu oqaasii najoqqutaralugit aamma pisartut malissimavai. Ajunngilaq ajunngilaq taamaaliussaanga taavalu uteruni allaffimminut piguni, naammik asuliuna oqartunga allamik aalajaniissaagut. Tamanna takornartaanngilaq.

 

Tassa soorlu oqareersunga Uummannami Upernavimmi aammalu Diskobugtimi assut iluarineqarunaraluarp­oq manna siunnersuut. Tassa umiatsiaaqqat sunik tamanik inuussutissarsiorner­mi atorsinnaaneri aallaavigalugit oqallinneq ingerlasussaagaluarpoq. Puisinniutaasinnaasorun­a. Timmiarniutaasinnaasoruna uutassaninguna aamma aalisarnermut atorneqarsinnaasoq.

 

Taamaallaat aajuna inerteqqutigineqarsinnaasoq qaleralinninngooq tuniniaanissamut atorneqassanngila­q. Taanna aaqqinneqarsinnaavoq oqaluuteriaratsigit siorna tunisassat pitsaanerpaat tunerusullugit benzinasunnittut allallut umiatsiaaqqamiittut taanna ajormat. Ajunngilaq tunisinnaajunnaarsinneqarsinnaapp­ut qaleralinnik kisianni allanut atuisarnerat puigornagu.

 

Umiatsiaaqqat ikiliartortillugit oqaaseq tusarneraluassusia kisianni tamarmik inuit tamarmik angisuunut tamakkununnga akissaqanngillat. Akissaqarfigituagaat tassaapput umiatsiaaqqat akisoorsuunngitsut inuutissarsiornerminni atortagaat. Soorlu oqareersunga Diskobugtimi massakkut umiarsuaaralissuit ipuinnarlutik aallartinnikuupput aquuteralannillu nangillutik ajornaqaaq makkua oqallisigisagut aatsaannguaq kialluunniit tassanngaannaq tigusinnaanngilai.

 

Qassiussappat immaqa tallimat. Sinnerimi mattussinerup tassa taanna kingunissaa siumukarlutik qaqitsiartortussaagaluit periarfissaaruppagut. Pilissuarmi qaleralilissuarmi. Kisianni soqanngiusartorsuar­mi maani soorlu kujataatungaani imannaannaq akuersaarneqarput ila taanna inuutissarsiutinik siuarsaaniarluni oqaluttunut killormut aamma taanna sammivoq.

 

Tassa pinngitsaalisaallutik taamaaliorneqarnissaat inatsisikkut isumagisariaqassavarput. Umiatsiaar­aq eqqartugara isumaqarluinnarpunga siunnersuuteqartup oqalunneratuut qanoq aaqqiivigisariqalerso­q.

Inuussutissarsiutinik siuarsaanermiippoq taanna umiatsiaaqqat piiassagussigit siuarsaanasi kinguarsaassaasi.

 

Mikael Petersen tupigaara immaqami Uummannami taammaattoqarsimasinnaavoq aalisartoqarpallaaqaagu­t. Tassa inuussutissarsiutitta pingaarnersaat pingaarnersaajuartillugu inuit amerlanerit sammisassaat.

 

Assorsuaq tupigilluinnarpara imannak isumalimmik oqarmat angallatit annerit tassa tamakkua ikiliartortissavaat umiatsiaararsortut. Angallatip anginerusup inuttassani piumasarpai arlalissuit. Taamaalluni oqartariaqarpoq aalisartut tassaniittut amerlaqaat pujortuleeqqami ataatsimi umiarsuaaqqa­mi ataatsimi kiffat maskiinalerisut allallu ilanngullugit aaliasrnermi inuussutissarsiuteqart­ut ima amerlatigaat.

 

Sanianili aalisartuarannguaq ingerlaassaaq umiatsiaararsorluni kisimiilluni. Taamaammat oqartariaqanngilag­ut ikiliartuutigissagaat taamatut annerusunut pigaanni.

 

Aamma Johan Lund-Olsen inuusuttut aalisartunngorusuttut mattusimaneqanngillat. Takuat umiatsiaaraannannguamut akissaqarlutik aallartittariaqartut aningaasaateqanngiusavissut aalisartunngorusutt­ut mattutissagussigit aallariarfissaaruppasi. Isumaqarpusi immaqa inuusuttunngu­it angisoorsuarmik angallatitaariaannaasut. ESU matuvoq taakkununnga aamma. Peqatigiillutinngooq aalisarniarlik. Arraa naqisimaneqarneq tassa nuanniinnerpaaq. Allat aallassagaan­ni utaqqiusaarlugit sumukarusukkaanni allat kisianni apereqqaarlugit taannaana uagut kingornutarinngisarput. Naqisimaneqarnaniuna sumuluunniit aalisariarsinnaaneq nammineerluni aallarsinnaaneq nammineerluni umiatsiaaraqarneq tassaana uagut kingornutarput nuannersoq.

 

Aamma qaleraleqassuseq mianeralugu ajunngeqaaq avataasiortut rejerniartut angisoorsuit qaloortarp­ut imannaannaq pisaqarujorujussuartarlutillu. Taamaalilluni mianeralugumik oqalunneq isumaqarpunga tassaniinngitsoq.

 

Angallatit suulluunniit

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq.

 Otto Steenholdt qutsavigaarput, tulliullunilu oqaaseqassaaq Anthon Frederiksen, Kattusseqatigii­t.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.

Tupiginngilluinnarpara inuutissarsiutit pingaarnersaat pillugu oqallinneq annertooq ingerlanneqarsinnaamma­t. Soorunami Inatsisartuni ilaasortat, aammalu Naalakkersuisut oqalussinnaatitaaner­at qanorlu saqqummiussisinnaatitaaner­at aamma ataqqineqartoq, ataqqineqartariaqartor­lu nalunngilluinnarpara.

 

Siullermik qaleraleqassuseq eqqartorneqartoq pillugu oqaaseqalaarusuppunga, tassa Diskobugt-i tamaat eqqarsaatigalu­gu ukiarmannamut 9.700 tons-it pisassiissutigineqarnikuuppu­t, imaluunniit siunnersuutigineqarnikuupp­ut ilisimatuuninngaannii­t.

 

Nalunngilarpullu taakkua pisassiissutit tamarmik Ilulissat eqqaani pisarineqartartut, taakkualu aamma oqaatigineqareersutu­ut ukiut tamarluinnaqqinnaasa sipporneqartuarput, allaat 11, 12, 13.000 tons-it angullugit pisarineqartarlutik.

 

Naalakkersuisut akissuteqaamminni, aamma qujanartumik, oqaatigivaat peqassuseq illersorneqartariaqarto­q. Aammalu nalunngisagut malillugit aamma taanna Naalakkersuisut anguniagarivaat, qujanaraluassusia, kisianni ukioq 2000 Inatsisartut aamma aalajangersimaner­at tunngavigalugu qassutit atorunnaarsinneqarnikuusut nalunngilagu­t, aamma­lu tamatuma kingunera qanoq sunniuteqarnerat aamma aalisartunut inuiaqatigiinnullu aamma misillerfiusimavoq, taanna nassuerutigisariaqarpoq.

 

Taamaammat ukioq manna qassusersorluni aalisarneq ammaanneqaraluarpoq, Ilulissat Kommuni­at eqqarsaatigalug­u, ukioq tamaat januarimiit decemberimut, uffa massa Naalakkersuis­ut oqalunniarluti­k, peqassus­eq illersorneqartariaqarpoq.

 

Kisianni qujanartumik aalisartut Iluliarmiut eqiingallutik oqarput, taamaattoqarsinnaangilaq avataaniit aalisariut­it taamak amerlatigisut ukioq tamaat qassusersussagutta eqqarput ingerlaannarlu­ni qaleraleerutissooq.

Tamannalu qujanartumik Naalakkersuisut tusaaniarlugu killiliineq aalajangiiffigisimavaat, tamannalu isumaqarpun­ga aalisartunut, aammalu qaleraleqassutsimut qujanarpoq taamatut allanngortitsisimaneq.

 

Aalisartut Piniartullut Kattuffiat, soorunami aamma ataqqineqartariaqarpoq, kisianni aamma eqqaamaneqartariaqarpo­q, umiatsiaararsortoqarmat aamma immikkut umiatsiaararsorlutik peqatigiiffeqartunik, aammalu Aalisartut Piniartullu Kattuffianut ilaasortaanngitsunik.

 

Aamma taakkua isumaat , aamma isumaqarpunga pinngitsoorani tusarniarneqartariaqassasoq, massakkut ataatsimiisitalia­mi pilersinneqartumi suliassap ingerlateqqinneqarnissaanik, taanna Naalakkersuisumut kaammattuutigerusuppa­ra ilanngullugu taakkua tusarniarneqarnissaat peqataatinneqarnissaal­lu ingerlateqqullug­u.

 

Tassami isumaqarpunga pingaaruteqartoq aamma Otto Stenholdt-ip oqarneratuulli, aalisarner­mi ingerlatsinermi, pingaartumik aalisartunngorniartut inuusuttut eqqarsaatigalugit, aallarteriarniss­aq eqqarsaatigalugu aammalu nammineersinnaaneq eqqarsaatigalugu, umiatsiaaqq­at suli atorneqarsinnaaner­at taanna periarfissaqartinneqalaartariaqarto­q.

 

Uanga siunnersuuteqarninni oqanngilanga, 1.250 amerlineqartariaqartut, oqartungaana taarsersuinissam­ut pisoqalisoorsimas­ut taakkua periarfissinneqartariaqartut aamma ingerlariaqqissinnaane­ri eqqarsaatigalugu.

 

Tassami umiatsiaararsortut taakku 1000 sinneqartut tamarmik ataatsimut kattutsinneqarsinnaaner­at immikkuualuttukkuutaarlugi­t, uanga ilimaginngilara tamaqqeqqinnaam­ik taamatut kattussuukkumaartu­t.

 

Nalunnginnakku aamma inuit aalisartut piniartullu ataasiakkaat nammineq kiffaanngissuseqarlut­ik namminnerlu nammineersinnaanertik aallaavigalugu ingerlarusuttunik ilaqartut.

 

Qujanarpoq maannakkut inatsit naapertorlugu periarfissaritinneqarmat umiatsiaararsortut kattullut­ik anginerusum­ik angallatitaarsinnaanerat aqqutissiunneqarnikuummat, kisianniliuna taanna uteqqillar­a, 1250-it amerlisinngikkaluarlugit pisoqalisoorsimasut taarsiinissaminnut periarfissaqartuartinneqarnissa­at taanna aamma ilanngullugu eqqaagiga.

 

Ilumummi siornali 4. maj aalisartut aalisarnermik unitsitsipput, sinerissamut qanittumi, kisian­ni maannamut iluamik oqassagaanni, annerusumik suli takussutissamik takusaqannginnerp­ut uggornarpoq, naak qularnanngitsum­ik suliniartut assigiinngitsut allaffissornikku­t, ataatsimiitaliallu pilersinneqarsimasut suligaluartu­t, kisianni erinitsattoqarne­ra taanna isumaqarpunga aamma eqqaasitsissutigineqaqqittariaqartoq.

 

Eqqaamasariaqarpormi Diskobugt-i eqqarsaatigalugu, Diskobugt-i ila tupinnassusia qujanarlunil­u, Diskobugt-ip aalisagaqarsimassusia. 1950-ikkut ingerlaneranni Diskobugt-imut aalisariarpassuit sinerissamiit assigiinngitsuninngaanni­it katersuuttarsimapput, qujanartumik, aammalu aalisarfissuit massakkut ilaatigut Qasigianngui­t, allaat uniinnartut, inuerukkiartortul­lu maannakkut killilersuiner­up ilaatigut annertuup, pisooqataaffian­ik unittuulersut isiginngitsuusaarneqarsinnaanngilla­t.

 

Naak angallatit taakkua sisamat Qasigiannguanut pilersuisussatut siunertarineqaraluartut, taamaatt­oq oqaatigineqartariaqarpo­q, 9.700 tons-it, taakkua biolog-ininngaanniit innersuussutigineqartu­t, qaangerneqartuartillug­it nutaanik angallatitaartorneq pioreersut iluan­ni sinnerlugit, aatsaat tassa annertusaaneq. Taannaana ilaatigut aalisartut Iluliarmiut assorujussu­aq mamaagigaat.

 

Tassami ukiuni kingullerni, maannamullu Iluliarmiut aalisartut Qasigiannguit Kommuniani fabrikkimut annertoorujussuarm­ik pilersueqataapput, maannamullu pilersueqataallutik, taman­na aalisartuninngaanniit aammal­u, soorunami Ilulissat Kommunianiit minnerpaamilluunni­it ajorineqanngila­q.

 

Kisianniuna peqassuseq, taassuma innarlerneqarsinnaanera aarloqqutigineqartoq, ilaatigut angallassu­it sisamat 47 fod-it, massakkut aalisareersut qaavinut ilineqarpata, taava tassani innarliisinnaan­eq peqassutimik takorloorneqarsinnaannginnerp­a.

 

Umiatsiaaqqat massakkut tassa paasivarput periarfissaat Inatsisartuni amerlanerussuteqartuni akuerineqanngitso­q. Ila uggornarpoq, sunamita tullinnguutissavarput, qimussimimmi aalisartu­t, ukiorpassuarni ingerlasimasut, aamma qularnanngilaq taakkua unitsinneqassapput.

Taava taakku unitsinneqassappata suna tullinnguukkumaarnerpa.

 

Pujortuleeqqat umiatsiaaqqallu arlalippassuusut nalunngilagut, taamaammat teknikikkut atortorissaarut­it eqqarsaatigalugi­t, aalisarnermi angusarisat naatsorsorneqartarnerat aamma isumaqarpunga tassani ilanngullugu eqqarsaatigineqartariaqartoq.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq.

Anthon Frederiksen qutsavigaarput, tulliulluni oqaaseqassaaq Mads Peter Grønvold, Kattusseqatigii­t.

 

Mads Peter Grønvold, Kattusseqatigiit.

Oqallinnitsinni aningaasaliissutaasartut aamma ESU-mut kalluaqqajaanartorujussuugamik, taamaattumik aamma erseqqissaateqaqqilaassuunga.

 

ESU-mut aningaasaliissutit qiviaraanni nunarput tamakkerlugu aningaasaliissutit aalisarnerm­ut nunalerinermullu atorneqartussaapput, tassa raajarniarluni aalisarnermut, saattuarniarniarlu­ni aalisarnermut, qaleralinniarluni aalisarnermut, soorlumi aamma allanik aalisakkanik aalisarnerm­ut pisariaqartitsineq malillugu aningaasaliissutit atorneqartartut aamma nunalerinerm­ut tunngasunik suliaqartunut aamma aningaasaliissutit taakkua iluanni qinnuteqarnikk­ut aningaasaliissutit atorneqarsinnaasut.

 

Taamaalilluni takuneqarsinnaareerpoq qanoq aningaasaliissutit killeqartigineri, naalakkersuinikkul­li siunnerfiullu­ni aalisarneq sinerissap qanittuani ineriartortinneqassappat, angallatit anginerusut atorneqartariaqartu­t.

 

Kisiannili aningaasaliissutit taamak killeqartigisut qiviaraanni, angallatit anginerusut marluk, pingasut aningaasaliiffigigaan­ni aningaasaliissutit nungussapput, taamaattumik naalakkersuinikk­ut siunnerfimmik piviusorsiortumil­lu ersarissumik pilersitsissagaanni aningaasalersuisinnaaner­up piviusorsiortumik inissinneqarniss­aa pinngitsoorneqarsinnaanngila­q.

 

Aammalu Kattusseqatigiinniit umiatsiaaqqanik angallatit saniatigut illersuinitsinnut tunngavigaarpu­t, piffiit ilaanni angallatinik angisuunik pisariaqartitsisoqarpallaarneq ajormat, aalisarfik illoqarfiip saatungeeralaannguaniittarm­at imaluunniit nunaqarfiip satungeralaannguan­i. Taamaalilluni eqaattumik aalisarn­eq aamma ingerlanneqarsinnaasarluni.

 

Mikael Petersen-ip eqqaavaa angallatit atorneqartut naammalluarnerarlugit, soorunami aamma eqqaamaneqasso­oq piffiit ilaanni aalisakkanik allanik tunisassiorniaraluarut naalakkersuinikk­ut periarfissinneqartannginnerat.

 

Tassa ilaatigut eqqarsaatigalugu, tunisassiorfiit pioreersut, soorlu qaleralinniarfiusuni pilersorneqarnisa­at killeqarpallaalissamm­at aalisarnerup allap ingerlanneqalersinnaanera illoqarfin­ni pineqartuni periarfissinneqarn­eq ajorpoq.

 

Naak pisuussutitsinni suli atuilluilluarsinnaanerunerput ammaassinnaagaluaripput taamaaliornikku­t. Taamaattum­ik angallatinik suli amerlanerusunik periarfissiisoqarsinnaappa­t, pisuussutitta suli allat atorluarneqanngitsu­t, atorluarneqarnerunissaat anguneqarsinnaavoq, aningaasarsiornerlu aamma pitsanngorsarneqarsinnaallu­ni tamakkunani.

 

Johan Lund Olsen-ip oqaatigaa, KNAPK-p soorunami piumasarisimagaa angallatit anginerus­ut siunissami atorneqalernissaa­t, kisiannili aningaasaliissutit Inatsisartuninngaanniit qiviaraan­ni angallatinut anginerusunut ikaarsaariarnissaq, aningaasaliissutit taamaatsillugit, allamillu periarfissaqartoqartinna­gu annerusumik, suminngaanni­it angallatit anginerusut tamakkua pilersinneqassappa­t.

 

Piviusorsiortumik tunngavilimmik siunnerfeqalerutta, aammalu aningaasalersueriaatsit qulakkeeqqaarlug­it allannguisaleraluarutt­a, aatsaat siunnerfigut piviusunngortissinnaanngortissinnaagaluarpagu­t.

 

Illuatungaatigut aningaasaliissutinik piaallutalu aningaasalersuisinnaasut allat qulakkeeqqaanngivillug­it allanngortiteriuartillu­ta ineriartortitsisinnaanngilagut sinerissap qanittua­ni aalisarnikkut.

 

Aamma sinerissap qanittuani aalisarnermi akit eqqaamasariaqarpagut qanoq pitsaanngitsiginer­i. Ilaatigut aalisart­ut aalisarniarsaripput imminut akilersinnaanngitsumik oqartarlutik.

 

Aammalu aalisartut inuusuttut aalisartunngorniartut, ilaqutaqarnermikkut ilaquttamik ilaat aalisartooriinngippat, angallateqariinngippatalu, periarfissaat annikittuarannguuvoq.

 

Angallateqareersut qaavatigut imaaliallaannaq periarfissinneqarsinnaanngillat arlaat aalisartunngorusutt­ut ESU-mik atukkiisinnaanermut inatsisit qiviarutsigit mattussereeqqapput.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq.

Mads Peter Grønvold qutsavigaarput, ingerlaqqitsinnata kaammattuutigeqqissavara, uteqattaariartuinnaratt­a, suliassagullu allat akuersissutissagut naammareermata, arferngup tungaanut suliassagut, taamaattumik naalisaaniss­aq kaammattuutigeqqissavara.

 

Tulliulluni oqaaseqassaaq Finn Karlsen, Atassut.

 

Finn Karlsen, Atassut.

Siunnersuuteqartumununa oqaasiinut tunngatillugu, taamatut siunnersuuteqartoq tapersinnginnera­ni imatut isumaqalersitsiniartut­ut nipeqarsorigakku, soorlu uagut aquuteralassortun­ik imaluunniit aalisartunik nungusaaniarsarisugu­t, soorlu taamatut nipeqartitsiniarsarine­ra akuerisinnaannginnakk­u.

 

Erseqqissorujussuarmik oqarpugut, angallateerarsortut aquuteralammik motor-ilimmik, imatut oqartoqanngilaq massakkut atorunnarsinneqassasut ullormiit ullormut, tamaattoqanngilaq.

 

Erseqqissumik piumasaqaatit saqqortusiartorneri tunngavigalugit aalajangersaasoqarpoq, aquuteralamm­ik nutaam­ik pisaartoqarnani, pisaarniartoqassaguni anginerusumik, taavalu aquuteral­ak minnerpaamik ataaseq atorunnaarseqqaarlugu.

 

Taamaasilluni aalisartunik ikilisaanissamik eqqarsaatersortutut taaneqarsinnaanngilagut, Anth­on Frederiksen taamatut isumaqalersitsiniarsarinnguatsiarmat aalisartunut Qeqertarsuup Tunuarmiunut.

 

Aamma soorunami oqanngilagut ullormiit ullormut 1250 nungusinneqassasut, taamatut eqqarsartoqanngila­q. Soorunami ingerlajuassapput, ajortunngornissamik tungaanut, ajortunngorun­ik ajortunngortinnagilluunniit akissaqalersimagun­ik soorunami pisisinnaapput.

 

Nammineerluni inuk pisisinnaanissaminik periarfissaqarpoq, imaanngilaq imatut piumasaqartugu­t, aatsaat tamarm­ik kattullutik pisaarniartut tunineqarsinnaasut, soorunami nalilersuinerit tamakku ingerlasussaapput, inuk kisimiilluni aamma pisaarniarsinnaavoq anginerusumi­k, immaqa initalimm­ik pitsaanerusumik.

 

Taamaattumik aalisartunik nungutitsiniartutut isumaqartitsiniarnera uanga akuersaarsinnaannginnak­ku oqaaseqarfigaa­ra taanna, taamatut  eqqarsaateqanngiivippugut, tassa uagut isumaqarput aquuteralaat atorunnaariartuaarnissa­at taanna isumaqatigaarput, pitsaanerusun­ik anginerusunik, imaanngitsoq aamma angisoorsuarni­k, taamak eqqarsanngilagu­t.

 

Uani taakkarteqattaarneqarmat illoqarfiit saaralaani aalisartut, isumaqarpunga angallatit taartaasinnaas­ut aamma illoqarfiit saavarannguani aalisarsinnaasut. Imaanngilaq angisoorujussuarn­ik taarsiiniarneq eqqarsaatigigipput, taamatut eqqarsartoqanngilaq.

 

Assigiissitsinissamik eqqarsaateqanngilagut, periarfissinneqarput taarsiinissaminnut, kisianni aquuteralissortut atugaat assigiinngitsorujussuupput. Kujataatungaani aquuteralassorlutik aalisart­ut tunitsivissaqanngitsut amerlasoorpassuuppu­t, aammalu tunitsivigineqarsinnaasunik tunisisartut avammut niuertuunngillat.

 

Taamaattumik annikittuaqqamik isaatitsisinnaapput taakku, taamaattumik assigiinngisitsinert­ut nalilersorneqassanngilagu­t.

 

Angallatit taakkua sisamat sanaqartussat eqqartorneqartut, siullermik tusaqqaarakkit sooruna­mi uanga aamma tupaatigaakka. Kisianni paasiniaavunga, tusagassiutit aqqutiginngikkaluarlugi­t, nassuiaanneqarnera tunngavigalu­gu uanga ajorinngilakka, aalisartun­ik tiguneqartussatut siunniunneqarsimammat­a.

 

Aalisartut periarfissinneqarput, angallatinik angunerulaartunik aquteralaanngitsunik pisaarnissaminnu­t, illersorluinnaqqissaarparp­ut aalisartut tamaani avataani, aamma kisimiillut­ik aalisarsinnaanerat, aamma oqanngilag­ut tamarmik kattullutik aalisartunngussasu­t, soorunami inuit aamma ilai ikinngutigiittarput suleqatigiissinnaalluti­k, ilaatigut oqaraluarma­ta aperaqqaarlunga aatsaat arlaanut kassuunga, taamaannavianngill­at piginneqatigiissaguni­k.

 

Soorunami uanga una, qimussimik aalisarsinnaanerit apeqquserneqara uanga taanna sooruna­mi akisinnaanngila­ra siunissami qanoq pineqassanersoq, kisianni una uagut pivarput, piumasaqaat­it sakkortusiartuinnartillugit allat­ut ajornartumik aquuteralannik nutaanik pisaarniss­aq ajornakusoortilersimavarpu­t, akueraartut taanna taamatut peqquneqarnerput, tassa pisisartut piumasaat tassani tunngavigigatsigu.

Assigiinngissutaali aajuna, kujataatungaani aalisartut avammut niuertuunnginnamik.

 

Daniels Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq.

Finn Karlsen qutsavigaarput, maannakkut oqaaseqassaaq Aalisarnermut Naalakkersuisoq.

 

Hans Enoksen, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunaqarfinnilu naalakkersuisoq.

Siullermik erseqqissaassutigeqqissavara, tassa aalisariutinik nutaanik pitaarniarnermi minnerpaarpaamilluunni­it mattussisoqanngimmat, aamma mattussisoqarnikuunngimmat.

 

Upernaviup Kommuniani, Uummannap Kommuniani, Qeqertarsuup Tunuanilu massakkut periarfissaqarpoq qinnuteqarnissamut, kisianni piumasaqaataalluni taamaattoqassappat, angallatitaartoqassappa­t, aalisariut ataaseq, imaluunniit aquuteralak aalisarunnaartinneqassasu­t.

Tassa taanna aallaavik massakkut. Siorngatigut angallatitaartornermi taanna kukkussutigisimavarpu­t, angallatin­ik pitaarnermi piumasarineqartarsimanngilaq taanna aalisarunnaartinneqassaso­q, taassumalu kingunerisaanik angallateqassuseq annertoorujussuarm­ik alliartortinneqarsimavoq, pisassat pisarineqarsinnaasut sipporlugit amerlassuseqalerluti­k.

 

Aamma umiatsiaaqqat Anthon Frederiksen-ip siunnersuutai, oqarpoq itigartilluinnarneqarner­at taanna ajuusaarutigalug­u. Itigartitsisoqanngilaq, tunngaviatigununa siunnerfigineqartoq umiatsiaararsort­ut siunissami isumannaatsumik pitsaasumillu ingerlariarnissaannut aqqutissam­ik massakkut tikitsisariaqalersugut.

 

Ullormiit ullormut inuuniarnerat taanna allanngortittariaqarparput, ESU aqqutigalugu tapiissutigineqartart­ut umiatsiaarartaarnermi massakkut 230.000,- kr., 250.000,00 kr.-mut naleqarp­ut umiatsiaaqqamut ataatsimut, taavalu motorip piusinnaanera, immaqa ilaatigut nukkiortittuarner­at kingunerisaanik ukiut marluk, pingasut taamaallaat piusinnaallutik.

 

Taakkulu tassa 60.000,- kr., 70.000,- kr.-nit missaannik naleqarput. Taamatut ingerlaannarniss­aq umiatsiaararsort­ut nammassinnaanngilaat, taakkuuku uagut allanngortikkusukkigu­t, umiatsiaarorsortunu­ku illersorniarigu­t, siunissami isumannaannerusum­ik aammalu imminut akilersinnaanerusumik napatissinnaanngorniss­aa anguniarlugu.

 

Tassa massakkumut 20 mio. kr.-nit missaat, eqqaamanerlunngikkukku, umiatsiaaqqanut tapiissutigineqarnikuuppu­t, tassalu aalisariutinut taakku atorneqarsimasuuppata., umiatsiaararsort­ut atugaat, annertuumik pitsanngorsarneqarsimassagaluarput.

 

Ullormiit ullormut inuuniarnerat nuunneqarsimassagaluarpoq, siunissami isumannaannerusum­ik ingerlariarnissaan­ut aqqutissiullugit, taanna naalakkersuinikkut massakk­ut siunnerfigineqartoq, qujanartumik amerlanerussuteqarluartunik Inatsisartuni tapersersorneqarma­t, Naalakkersuisut sinnerlugit nuannaarutigaara.

 

Attaviitsoq, Otto Steenholdt-i maani oqaaseqarnermini annertuumik umiatsiaararsortunut iluareqqusaarlu­ni oqaluppo­q, soqutiginngilaa qanorluunniit atugaqaraluarpata, taamaallaat nammineq pingaartippaa annerusumik qinerneqarnissani, oqaasii malillugit, oqarmat, itigartitsis­ut taakkua uanga qinersisussaasuuguma taanavianngilluinnarakki­t.

 

Uagut qinerneqarnissaannarput pillugu siunissami aaqqissuussinianngilagut, siunissaq aaqqissuukkusupparp­ut inuiaqatigut isumannaatsumik siunissami ingerlariaqqinnissaat tunaaralug­u, ullormiit ullormut iluareqqusaarnerit qimallugit.

 

Otto Stenholdt-ip taanna ilikkartariaqarpaa, iluareqqusaaginnarluni oqaaseqartarneq inuiaqatigiinn­ut annertuum­ik aamma nukillaarsaataasarmat.

 

Akisussaassuseqarluta inimi maanngaanniit aqutsinissarput, inuiaqatigiinnut oqariartuutigisartagarp­ut neriuutigaa­ra Inatsisartunut ilaasortat amerlanerpaat maani timitalerlug­u, aamma nalunngilara amerlanerpaat taamatut eqqarsarlutik maani oqaaseqartarmat­a, taanna siunissami qimanneqassanngitsoq.

 

Otto Stenholdt-i ilaatigut aamma oqarpoq, Anthon Frederiksen-ip oqaasii tunngavigalugit, umiatsiaararsortunik neriorsuisimasunga pitsaanerusumik atugaqalernissaat anguniarlugu, ilumoorluinnaqqissaarpo­q, umiatsiaararsort­ut tapersersorpakka, siunissami isumannaatsumik ingerlariaqqinnissaannut aqqutissiueqataarusukkam­a, aammalu takusinnaagakku ullormiit ullormut ingerlaneq taakkununnga qanoq ilungersunartigiso­q.

 

Aamma taakkuupput ilaqutariinnik napatitsisut, illuminut akilersugassallit, meerallit, allarpassuarnil­lu uagutsitul­li pisussaaffillit. Taamaammat isumannaatsumik aqqutissiunneqarnissaann­ut peqataanissatsinnut tunuarsimaarutissaqanngilagu­t, qinerneqarnissaannarp­ut piinnarlugu nunatta siunissaa aaqqissuunneqassanngila­q, akisussaassuseqartum­ik ingerlariaqqinnissaq aallaavigalugu ilusilesussavarput.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq.

Aalisarnermut Naalakkersuisoq qutsavigaara. Suli maannakkut oqaaseqarumasut sisamaapput, aamma killilersorneqassanngilla­t, kisianni pingajussaa kaammattuutigissavara Inatsisartunut, Inatsisartut 31-usut taakkunann­ga 26-it itigartitsinissamik inassuteqarput, tallimat akuersaarp­ut siunnersuummut, taamaattumik sumut sammiveqarnera erseqqippoq.

 

Ullumikkut naammassisassagut naammassinngikkutsigit naggataatigut qulinoortalerneq nalilersorneqartariaqassamma­t, taamaattumik kaammattuutigissavara kingulliit naalisaallutik oqaaseqaqqullugit uteqattaaginnaleratta.

 

Tulliulluni oqaaseqassaaq Michael Petersen, Siumut, Pingajussaaniilerami naatsuararsuarmik.

 

Michael Petersen, Siumut.

Pinngitsoorusunngiinnarpunga Otto Stenholdt-i akissuteqarfigissallugu, kingullermik oqaaseqarnermi­ni ilanngullu­gu Uummannap Kommunia taajutigalugu, uanga ilanngullugu taammanga. Taanna tupiginngilara, tassami Uummannami pissutsit uanga ukiorpassuarni malinnaaffigalugi­t, najorlugillu suleqataaffigisimagakkit, aamma aalisarnermut tunngasut.

 

Kisianni Otto Steenholdt eqqaasitsissutigissavara toqqarlunga aamma oqaravit, oqaravit aalisart­ut amerliartortariaqartu­t, inuusuttut amerlanerusut aalisartariaqartut, taanna uanga tulluarinngilluinnarpa­ra siuniss­aq eqqarsaatigalugu.

 

Aalisagartassat, qalerallit eqqarsaatigigutsigit, Diskobugt-imut, Uummannamut, Upernavimmul­lu 18.200 tons-iuvarsimapput, Uummannamut tunngatillugu 6.000 tons-i inassutigineqartarp­oq ukiorpassuarni.

 

Qalerallillu alliartoratik milliartorput, taamaattumik siunissami biolog-it inassutigisartagassaat amerliartornavianngila­q, aamma ikiliartussapput, taakku 6.000 tons-iusut aalasartunit suli amerlanerusun­ik aalisarneqaleruni­k, soorunami aalisartumut ataatsimut pissarsiassaq aningaasanngorlu­gu annikinneerannguussaa­q.

 

Taamaattumik pitsaanerunavianngilaq aalisagartassat amerliartunngitsut, aalisartussat amerliartortittuaannassagutsigi­t. Imminut akilersinnaasumiguna aalisartut aalisarniartut, taamaattum­ik inuiaqatigi­it tamaasa ataatsimut isigalugit aamma eqqarsarluta oqaluttariaqarpugu­t, tusaqqusaaginnarata, aamma inuit ataasiakkaat iluarisaannaanik pinnata, kisianni inuiaqatigiit tamaasa ataatsimut isigalugit, aalisarnikkut siunissami aaqqissuussineqa ingerlanneqartariaqarpoq. Aamma tamanna Otto Stenholdt-ip ataqqillugu suleqataaffigisariaqarpa­a.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq.

Michael Petersen qutsavigaarput, taavalu partiimit oqaaseqartut avataannit Godman Jensen, Atassut.

 

Godmand Jensen, Atassut.

Inatsisartunut ilaasortap Anthon Frederiksen-ip umiatsiaararsortut pillugit siunnersuuteqarnera soorunami uanga taamatut atuisut akornanni inissisimasutut ataqqillugu aamma malinnaaffigisimavar­a.

 

Kisianni Inatsisartuni ullumikkut sulinitsinni tunngavigineqartut ilagilluinnarpaat, partiikkaartum­ik sulinermi amerlanerussuteqartut isumaat tunngavigalugu, aammalu aallaavigalu­gu suleriaaseqartarne­q, tamanna tupigineqarsinnaanngila­q.

 

Anthon Frederiksen-ip siunnersuutaa tunngaviatigut, soorunami inuppassuarnik isumaqatigineqarsinnaavo­q. Oqartoqarsinnaanngilaq, uagut ilaatigut immaqa inuit ataasiakka­at siunnersuut isumaqatiginaguluunniit tunngaviatig­ut tapersersunngikkipput.

 

Eqqaamaneqarsaarmi ukiarmi ESU-p tapiisarnera tunngavigalugu oqallinnermi umiatsiaararsortun­ut tapiisarneq tunuartinniarneqalermat, partiit avataatigut oqaaseqarninni, ilungersorlunga aammalu sakkortuumik apeqqut taannarpiaq illersorsimagaluariga.

 

Kisiannilu amerlanerussuteqartut aalajangernerat tunngavigalugu ullumikkutut aalajangiisoqarsimavo­q, tassalu uanga eqqarsartaasera malillugu, aammalu partiitsinni nalilersuinerp­ut malillugu taamatut aalajangersimanerut sunniutai ullumikkut suli qanorpiaq sunniuteqarnersoq paasisinnaanngilarput, aamma suli takusinnaanngilarput, aatsaat aamma kommuunikkaartumik piareersaatit sukumiisumik ingerlanneqalersimapput.

 

Ilaatigut aamma tamakkua ilagilluinnarlugu qassusersorluni aalisarsinnaaneq eqqunneqarsimamma­t, tamakkunuunatig­ut piareersaateqarneq ingerlanneqalersimalluni.

 

Taamaattumik annertunerusumik akuleruffiginissaa pisariaqartivissimanngikkaluarpara, partii­mi amerlanerussuteqart­ut isumaat ataqqillugu oqaaseqaatissaq suliarineqarsimammat.

 

Kisiannili uanga namminerpiaq quarsaaritigisannik, aamma tupassitigisannik tusarsimavara, Inatsisartunut ilaasort­ap Otto Steenholdt-ip Upernavimmiut saaffigigai, apeqqummut tassunga sinniisoq pillugu, aammalu isumaqataannginnera oqariartuutigalugu.

 

Kina oqarmat apeqqummut tassunga, uanga Upernavimminngaanniit aallartitaasutut isumaqataanngitsung­a. Aamma kina oqarmat apeqqut taanna qaqugumulluunniit uanga tapersersunngisaannassagig­a.

 

Aamma naatsorsorneqarsinnaavoq, qinersisartunut taamatut saaffiginninnermi kinarpiaq siunnerfigineqarsinnaaso­q, aammalu kinarpiaq pineqartoq, tassa kommuneqarfinni taavanngaanni­it uanga tamaa­ni ullumikkut najuuttuugama.

 

Assorsuaq eqqumiigaara nivinngarneqarneq qinersisartunit, aammalu inuiaqatigiinnit. Otto Steenholdt taamatut pineqartuuguni qanormitaava qisuariassagaluarpa.

 

Taamaattumik suleriaaseq taanna, aammalu ileqqoq taanna nuannarinngilluinnarpara, taamaattumil­lu aamma neriuppunga oqaaseq taanna utertinneqartariaqassasoq.

 

Uanga suleriaasera imatut aaqqissuunneqartutut oqaatigineqarsinnaavoq, uanga nammineq kommuneqarfinni aamma suleqataanikkut ineriartorneq malinnaaffigilluinnarpara, tamannarpiar­lu aallaavigalugu inuit amerlanerpaa­t, aamma kommunimi siunnerfiat tunngavigalu­gu suliniutit ingerlanniarsarisarpagut, aammalu ingerlattarpagut.

 

Tamannarpiaavorlu aamma ullumikkut apeqqummi tassani tunuarsimaartutut inissisimaninnut tunngavigisimasar­a, tassa imaammat inatsit siorna atulersissimasarput tunngavigalugu kommuneqarfim­mi suliniut­it ullumikkut piareersarfigineqarmata, aammalu taassumap sunniut­ai suli erseqqissumik takusaqarfigisimannginnatsig­u.

 

Aammalu tamakkiisumik oqaatigalugu, suli tamakkiisumik atorluannginnatsiguluunniit periarfiss­at inatsit aqqutigalu­gu periarfissarititaasoq.

 

Taamaattumik takisoorsualiornanga taamatut naatsumik oqarlunga Otto Steenholdt oqarfigisariaqassavar­a, taamat­ut uannut naliliineq tunngavissaqaraniluunniit, inissaminiinngitso­q.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq.

Godmand Jensen qutsavigaarput, tulliulluni oqaaseqassaaq Johan Lund Olsen, Inuit Ataqatigii­t.

 

Johan Lund Olsen, Inuit Ataqatigiit.

Ila qineqqinneqarnissarput uagut Inuit Ataqatigiit ilungersuutigeqaarput, aamma ilungersuutigiuassavarpu­t.

 

Taamaammanuna peqassuseq, qaleraleqassutsip mianerineqarnissaa ilungersortumik aamma siunnersuuteqartum­ut eqqaamaqqugipput, aamma Otto Steenholdt-imut tamanna eqqaamaqqugippu­t.

 

Akisussaassuseqartumik pisuussutigut uumassusillit atussavagut, aammalu atortuartariaqarpagu­t.

 

Otto Stenholdt-ip tamanna eqqartormagu assersuussivoq eqqumeeqqeqqinnaamik, tassa raajarnian­ut sanilliussigam­i, Otto Steenholdt-ip eqqaamasariaqarpaa, raajarniat sinerissap qanittuaniikkuni­k, avataasiortuugaluarunilluunni­it aajuna maannamut naammassiuagaat, tassa­lu TAC iluani, tassa pisassiissutit sipporlugit raajarniat sinerissap qanittuaniittut, aamma­lu avataasiortut qalluineq ajorput. Pisassiissutigineqartut iluanni taakkua raajartassiissutigineqartu­t, taakku qallortarpaat.

 

Kisianniliuna qaleralinniarnermi pissutsit allaalluinnartut, tassa oqaatigereerparput, biolog-it akisussaassuseqartum­ik 18.200 tons-it, taakkua qallorneqassasut inassutigisarpaat, ukiut siuliin­i, 1998-mi 1999-milu qallorneqartut 25.000 tons-it sinnertarpaat.

Ukioq 2000-mi, 2001-milu 21.000 tons-mut appariaraluarpoq, kisianni eqqaamassavarput taamani qassutit atorneqaqqusaajunnaarma­t, massakkut qassutit atorneqaqqissinnaanngornikuuppu­t, Ilulissani maannakkut aamma Upernavimmi.

 

Taamaammat biolog-it siunnersuinerat sipporujorujussuarlugu maannakkut qalluineqarsinnaaniss­aa taanna aalleqqutissaavo­q.

 

Taamaammat ila uteqqittariaqarpoq, akisussaassuseqartumiguna pisuussutigut uumassusillit atugassarigigut, aammalu taamaattuartariaqarpoq.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq.

Johan Lund Olsen qutsavigaarput, tulliulluni oqaaseqassaaq  Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigii­t.

 

Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit.

Siunnersuuteqartup aappassaaneerlunioqqooqaaq pingajussaaniinngikkuni oqaaseqarnermini oqaatigisai, ilaatigut tamatta ilisimasagut imaapput: Aalisartut ilaqarput kattuseqateqaratik namminneq ingerlarusuttunik.

 

Kisianni ullumikkut killiffipput eqqarsaatigissagaanni peqassuseq qissimigaartoqartariaqartoq oqaaseqartut arlallit oqaatigereerpaat. Uumassulillit pitsaanerpaamik qaqugorsuarmut iluaqutigissagutsigi­t, killilersuinerit pisassat killilernerisigut imaluunniit piffissami aalajangersimasu­mi aalisarneqarnissaat piniarneqarnissaalluunniit, ullumikkut atoreersoq avaqqussinnaanngilarpu­t.

 

Soorunami aalisartut taamaattuni inuit tamatta ataasiakkaarluta assigiinngitsuugatta, assigiinngitsu­ni apeqqutinut taamaattunut isummertarpugut. Kisianni killiffik eqqarsaatigissagaan­ni Anthon Frederiksenip eqqaasaattut allatut ajornaqaaq, qinigassat marluupp­ut siullermik imminut akilersinnaasum­ik ingerlatsineq aalisarnermik ingerlatsineq soorlu kattusseqatigiinnikkut, kattunnikk­ut imaluunniit imminut akilersinnaanngitsumik ingerlatsin­eq landkassemut akiitsunut amerliartuutaasoq taarsigassarsissutaasinnaasutsiarsuit sunut ikiliartortitsisumik.

 

Pisortat taarsigassarsiaritittagaat imaluunniit tapiissutigisartagaat ilaqarput taarsersorneqartussani­k. Taamaattumik Inatsisartut ingerlatsinermut taarsigassarsisitsinermul­lu aningaasartuutinik sissueqqusinert­ik puigussanngilaat. Inatsisartuni tamanna pugiussanngilarpu­t, ingerlatsinermut taarsigassarsisitsinermullu aningaasartuutit ikililerneqaqquagu­t. Siunnerfiit oqaluuserisassatigut imminnut assortuuttuunersut Inatsisartuni nakkutiginerusariaqarunarpoq.

 

Ilisimaneqartormi mannaavoq ullumikkut inuussutissarsiutinut taarsigassarsiniartarfik aqqitigalu­gu akiitsorineqalersimasut 300.000 milliionit sinneqarput. Taakkunanngalu 35 procent­ii tassaallutik, akilersugassanut kinguaattoorutit. Tassa 100 millionit sinneqartut.

 

Ilumut aalisarnermik ingerlatserusuttut nutaat nutaanik aallartitserusuttut,periarfississagutsigit akiitsunut amerliartuutaasunik landskassemut akiitsunut amerliartuutaasunik taarsigassarsisitsisarner­it aningaasartuuteqarnissaq sissuertariaqarparput.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq.

Josef Tuusi Motzfeldt qutsavigaarput. Taavalu Anthon Frederiksen pingajussaanik naatsunnguam­ik oqaaseqassaaq.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.

Peqassuseq IA-miit eqqartorneqarpoq. Ila peqassuseq peqassutsimut uloriarnartorsiortitsinnginnerpaajus­ut tassaapput umiatsiaararsortut. Ulorianartorsiortitsisullu tassaapput qassusersortut, taanna IA-p paasisariaqarpaa.

 

Umiatsiaararsortut unitsinneqarnissaanni imaluunniit periarfissaarutsinneqarnerini eqqaamasariaqart­oq aamma unaavoq umiatsiaararsortut arlaani peqataasinnaannginnertik pissutigalu­gu uniinnartussat, isumannaallisaaneq eqqarsaatigalugu. Meeraqareerput akiligassaqarp­ut ilai ingerlaavartunik, taakkua periarfissaminnik unitsinneqarunik qanoq pineqassappa­t? Aammalu 1998-miilli mattunneqarsimasut massakkut umiatsiaq qanoq ajortigilersimaners­oq eqqarsaatigineqartariaqart­oq isumaqarpunga tassani isumannaallisaaneq eqqarsaatigalugu, arlaatigut ajutoortoqarpat, taava? Isumannaallisaaneq sumiippa? Taakkualu maannakkut piareersimanngilluinnarp­ut arlaatigut qanoq iliuuseqariarnissaminnut. Tamakkuupp­ut aamma isumaqarpunga ilanngullu eqqarsaatigilluarneqartariaqartut.

 

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq.

Anthon Frederiksen qutsavigaarput. Taavalu tulliulluni oqaaseqassaaq Otto Steenholdt pingajussaaniilera­mi naatsuararsuarmik. Pingajussaaniilerami naatsuararsuarmik.

 

 

Otto Steenholdt, Attaviitsoq.

Naalakkersuisoq Enoksen. Qineqqusaarneq taaneqatsiarmat soorlu tassa kuuk qorlortorsuaq pilersoq. Namminerlu qineqqusaarniarnani. Oqaatsitit tamaaviisa tusarnaaraluarlugit siunissam­ut isigisuunngillat.

 

Umiatsiaararsortunut tunngatillugu oqarfigisariaqarpakkit taamatut aallarniutigalugu ingerlassimasarp­ut makissutigisimasarput ullumikkut taamatut unitsinniarsarisutut oqaatigigassiu­k. Tassa taanna siunissami uanga annilaanngatigisara.

 

Mikael Peterseni oqaaseqarfigisariaqanngilara annerusumik, oqaaseqartut taakkua Enoksen, Mikael Petersenilu oqalummata oqaatsinik pamioqaratillu niaqoqanngitsunik. Tassa avannaa­ni pissutsinik uanga paasisimasaqalaartuugama tusarniariarlugu uparuarpakka avannaamioqatik­ka avannaani pissutsinut akulerunneri inuutissarsiuummik perroorutigisatsinn­ik aallaqqaatigisartagaanik matusiniartunut ilanngummata. Allat oqaaseqartariaqanngill­at avannaamioqatikka-ukua assuarigikk­a. Taamatut oqarlunga.

 

Uagut sinneeqqusilluta oqaatsimik ataatsimilluunniit oqanngilagut. Johan Lund Olsen. Aamma IA-minngaanniit. Soorlu aamma Tuusi aatsaannguaq oqartoq peqassuseq killilersuine­q, imminut akilersinnaasumik ingerlatsineq, tassa umiatsiararsortut tassaapput imminut akilersinnaasumik ingerlatsisut. Namminneq imminnut oqimaalutartut suna atorunik­ku inuutissarsiornerminnik ingerlatsisinnaanerlutik.

 

Kingumut uteqqillara peqassuseq killilersuineq imaluunniit sinneqqusilluta oqalunngilluinnarpugu­t. Periarfissarliuna una pigipput, umiatsiaararsortut tassa IA-p paasisariaqaga­a. Pissakinnerusut angallataajaqinasigit. Pissaqarnerusunut tunniuteqinasigit, taanna ilissi politikkissinnut akerliuvoq.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq.

Otto Steenholdt qutsavigaarput. Ingerlariaqqitsinnata ilisimasitsissutigissavara pissusilersorn­eq peqqutigalugu siullermik Otto Steenholdt oqaaseqarmat marlut qaangilaarneranni, aappassaan­ik pingasunut tanneq qulingiluat maannakkullu sisamut tanneq arfineq pingasunngulerso­q. Pingajussaaneerlu­ni oqaaseqarpoq.

 

Tulliulluni oqaaseqassaaq Naalakkersuisunut ilaasortaq Hans Enoksen.

 

 

Hans Enoksen, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunaqarfinnilu naalakkersuisoq.

Qujanaq. Tassa una uteqattaarneqartoq illuatungiliuttuninngaanniit aamma ajugaaniarnerinnart­ut uanga isigisinnaasara, tassalu umiatsiaararsortut uniinnartinniarneqartut. Kattusseqatigiit aamma Otto Steenholdt taamatut oqalupput.

 

Atugaannuku ilungersunangaarmata uniinnartinneqarsinnaanerat pinngitsoortinniarlugu massakk­ut suleqatigiinneq aallartinneqartoq.

 

Otto Steenholdtikkut taanna paasisariaqarpaat. Massakkut taamatut ingerlaannarunik uniinnarsinnaaner­at oqaatigineqaqattaarpoq arlalinninngaanniik.

 

Tunisassiornermik piumasaqaatit aallaavigalugit uniinnarsinnaanerat assut navianartumiittoq. Taannalu sillimmartaarfiginiarparput, siunissami taamaattoqassappat ikinnerpaat sapinngisam­ik ikinnerpaat eqqorneqarsinnaanissaat aallaavigineqartariaqarmat. Massakkut aaqqissussisoqanngipp­at ilaatigut immaqa tamakkingajalluinnarlutik uniinnartinneqarsinnaaner­at navianarluinnartoq aamma arlalinnik oqaatigineqaqattaarmat.

 

Aamma Otto Steenholdti eqqaamalluinnaqqissaarpara upernaaq oqallinnermi aalisartunut raajat akiinik aammalu orsussamik tapiiniarnermi annertuumik akerlilersuinikuummat, oqalullu­ni tapiissutaannarnik ingerlasoqarsinnaanngitsoq. Uagut-una umiatsiaararsortut annertuum­ik tapiissutin­ik pisaqattaarnerat unitsinniarlugu illua tungaanilli iluanaarnarnerusum­ik ingerlariaqqinnissaan­ut aqqutissamik ammaasserusuttugut. Otto Steenhold­ti eqqarsarluaqqaarlutit aamma illit oqaaseqartassaatit, asuli uparuartuiniaannarneq tunngavissaqanngitsumik ingerlanneqartarne­ra maanngaanniit pisariaqanngilaq. Qujanaq.

 

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq.

Naalakkersuisunut ilaasortamut qujavugut. Taavalu naggataaq oqaaseqarumalluni kissaateqarp­oq Josef Tuusi Morzfeldt partiimi oqaluttup avataatigut.

 

 

Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit.

Illua tungiliuttukassaalluta tapersiilluta oqaaseqaratta Naalakkersuisoq siullermik naqqiissuteqarfigilaarniarpa­ra illua tungiliuttut akerlilersuinerarmatigit. Illu tungiliuttut-ukua ilaat.

 

Kisianni uani umiatsiararsorneq tunisassiornermik isumalluutitut killeqareersoq eqqarsaatigalu­gu akiitsullu taarsigassarsitikkumaagassatsinnut immaqa artorsaatinngorumaartuss­at nalunngereerlugu malartaasiutigineqarnera paasineqarsinnaanngila­q. Inatsisartuni ilaasortap kialluunniit ilisimareertariaqarp­aa umiatsiaararsornikk­ut umiatsiaararsornerup tunissassiornermut isumalluutaanera­ta ullui killeqarmat­a.

Qaqugunnguamut ququgunnguaq qaangiuppat tamakkua atorunnaartussatut naatsorsiitigisariaqaratsig­it tunisassiornermi. Taamaattumik Pisortat aningaasalersuinissaat ilisimareersorsuullugu, taakkua ukiualunnguit qaangiuppata tunisassiornermi atorneqarunnaartussa­t, siutit matullugit oqalunniaqattaarnertut allatut ajornaqaaq nalilertariaqarpo­q.

 

 

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq.

Maannakkut allamik oqaaseqarumasoqanngimmat immikkoortoq 63-I imatut siullermeerneqarne­ra naammassivoq. Siumup Atassuti Inuit Ataqatigiit Per Berthelsenillu siunnersuut itigartinneqarnissaa inassutigaat. Tassalu Naalakkersuisut akissuteqaataat akuersaaramikk­u. Tassa 26-t illua tungaanik Kattusseqatigiit aammalu Otto Steenholdtip akuersaarneqarnissaa kissaatigaat. Tassa tallimat.

 

Taamaakkaluartoq aappassaaneerneqannginnerani amerlanerussuteqartut kissaatigaat ataatsimiititalia­mi suliarineqassasoq. Taamaattumik aappassaaneerneqannginnerani inuutissarsiornerm­ut ataatsimiititalimit suliarineqassaaq. Aappassaaneerneralu ukiaru aatsaat pissaaq.

 

Taamaalilluta immikkoortoq 63 naammassivarput. Ingerlariaqqissaagullu immikkoortumut 68-imut Ikiaroornartoq pillugu apeqquteqaat aallaavigalugu oqallinnissamik siunnersuu­t.

 

Siunnersuuteqartoq Gudman Rasmussen Atassut qinnuigissavara oqaaseqaqqullugu.

 

 

Gudman Rasmussen, Atassut.

Qujanaq. Ikiaroornartunik ??? annikillisarneqarnissaanut suliniuteqarnissaq kiisalu ikiaroornartun­ut atornerluinerup minnerpaaffilerneqarnissaanut aqqutissiortoqarnissaanik, suliniuteqarnissaq pillugu oqallinnissamik siunnersuuteqarsimavunga.

 

Naluneqanngitsutuut ukiarmi Inatsisartut ataatsimiinneranni Inatsisartuni ilaasortap Maliinanngu­aq Marcussen Mølgårdip oqallisissiamik siunnersuuteqarpoq. Nunatsinni inuttut ineriartornermi katsorsaanissamik imaqartumik. Oqariartuut ukiakkut immikkoortoq 53, 2001-imeersoq innersuussutigalug­u. Taamanikkummi oqareernikuugama 2002-mi Inatsisartut ataatsimiinneranni ikiaroornartoq pillugu oqallissaarummik saqqummiussiniarlunga. Taamaaliussaangal­u.

 

Kukkunerussangatinngilara ullumikkut inuusuttunnguit taamatullu meerartatta akornanni, nunarput tamarmi ikiaroornartumik ajornartorsiutaasumillu eqqugaasimammat.

Ullut makkua nalaat atuallapparput, kikkut tamarmik namminersornerulernissamik namminersulivinnissam­ik nillianerisa nalaat. Siunissamili ajornartorsiuutinnaasoq tassaavoq ikiaroornartoq. Qanorlu iliuuseqarfiginngikkutsigu ingerlaqqissinnaanngilagut.

 

Aaqqiiniutaasussanilli ikioqatigiilluinnarluta nassaarniarnissatsinnut pisariaqartitsisorujussuanngorsimallut­a. Qanormi iliuuseqanngikkutta ersissutigaara siunissaq ungasinnerusoq isigissagaanni, inuusuttatta qarasaat qassit aseroreersut aatsaat ajornartusiutaas­oq takulissagatsigut. Kingusinaareersimassaagut. Taamaattumik piaartumik qanoq iliuuseqartariaqalerpugu­t.

 

Tamatta maani inimi issiasugut nalunngilarput tusartuarlugulu ajornartusiut qanoq annertutigiso­q. Allaat oqartoqartalerluni ajornartorsiut taanna illoqarfinni kisimi takussaanngitso­q, aammali nunaqarfinnguit ilaanni tamanna naammattugassaalersimalluni.

 

Kukkunerussaarmi uagut inimi maaniittugut atorsimannginnatsigut ajornartorsiutiginatigulu nipangiinnarluta isiginngitsuusaaginnarsinnaanngilarput. Naak nalunngikkaluarlutigu nunatta ullumikkut ajornartorsiutaasa annersaasa immaqa ilagilereeraluaraat.

 

Neriuppungalu oqallinnikkut periarfissanik iluaqutaasinnaasunik nassaarsinnaajumaarluta. Oqallilluarisi. Qujanaq.

 

 

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq.

Gudman Rasmussen qutsavigaarput. Maannakkut akissuteqassaaq Peqqinnissamut Avatangiisinul­lu Naalakkersuisoq Edvard Geisler.

 

 

Edvard Geisler, Peqqinnissamut Avatangiisinul­lu naalakkersuisoq.

Qujanaq. Ikiaroornartumik atornerluigaluttuinnarnerup annikillisarneqarnissaanut suliniuteqarniss­aq kiisalu ikiaroornartumik atornerluinerup annikillisarneqarnissaanut aqqutissiuussisoqarnissaan­ut suliniuteqarnissat pillugit oqallinnissaq siunertaralugu Inatsisartu­ni ilaasortaq Gudman Rasmussen siunnersuuteqarpoq.

 

Siunnersuummi meeqqat inuusuttuaqqallu atornerluinerat qitiutinneqarpoq, kiisalu ikiaroornartum­ik atornerluinerup annikillisarneqarnissaanut aqqutissiuisoqarnissaa eqqarsaatigineqarlun­i.

 

Naalakkersuisut siunnersuut ima paasivaat, meeqqat inuusuttuaqqallu ikiaroornartumik atuiner­at pillugu oqallinnissaq ujartorneqartoq. Tassami nunami tamarmi illoqarfinni nunaqarfinni­lu ajornartorsiutaalersimammat.

 

Gudman Rasmussen isumaqarpoq, piaartumik suleqatigiilluta ingerlaqqinnissamut aqqutissiortariaqartugu­t. Siunnersuuteqartoq isumaqarpoq qanoq iliuuseqartoqartariaqartoq suliniuteqartoqartariaqarlunilu inuusuttut qarasaasa aserunnginnerini. Siunnersuut una ukiakk­ut ataatsimiinnermi Kalaallit Nunaanni inuttut ineriartornermi katsorsarneqartarnissaq pillugu oqallinnermik Inatsisartunut ilaasortamit Maliinannguaq M. Mølgårdimit siunnersuutigineqartum­ik aallaaveqarpoq.

 

Naalakkersuisut suliassaqarfimmi tassani, tassani ukiuni 1999-imiit 2003-mut pinaveersaartitsiner­up iluani naalakkersuinikkut anguniagassaat tassaavoq, Kalaallit Nunaat ikiaroornartoqanngitsoq.

 

Naalakkersuisut isumaqarput, pinaveersaartitsinermik suliaq nuna tamakkerlugu aammattaarli kommunekkuutaartumik suliassaasoq. Siammasissumik sulisoqassaaq assigiinngitsunik suliaqart­ut suleqatigalugit. Najukkami pinaveersaartitsinermut ataatsimiititaliat pillugit Namminersornerulut­ik Oqartussat nalunaarutaat normu 18, 18.maj 2000-imeersoq Inatsisartut 2001-mi upernaakkut akueraat. Taakkua assigiinngitsunik suliaqartunit ilaasortaaffigineqarpu­t, suliassaralu assigiinngitsun­ik suliaqartut suleqatigalugit kommuneni pinaveersaartitsinermik peqqinnissamillu siuarsaanermik suliniuteqartoqarnissaanik qulakkeerinissaq.

 

Kommunet amerlanerpaat najukkani pinaveersaartitsinermut ataatsimiititalianik manna pilersitsisimalerpu­t. Siornatigut peqqinnissamut ataatsimiititaliaasimasunut taarsiullugu. Pinaveersaartitsinerm­ut ataatsimititaliat suliassaraat, kommunemi peqqinnissakkut ajornartorsiutaanerusun­ut iliuusissatut pilersaarusiornissaq. Pilersaarutit kommunalbestyrelsem­it akuersissutigineqareeraangata Paarisamut nassiunneqartassapput, imaluunniit nassiunneqartartussaappu­t.

 

Peqqinnissamut pisortaqarfimmi Paarisap suliaq ikiaroornartumik pinaveersaartitsinermut tunngas­oq annertusarpaa. Imigassaq ikiaroornartullu allat pillugit suliassanut tunngasunik immikkoortinneqarp­ut suliniutissatut siunertat pingaarnerutikkumallugit. Aammattaaq imigass­aq ikiaroornartullu pillugit siunnersuisoqatigiit malugisimaarniutit pillugit suliamik pimoorussinerunissam­ik inassuteqaataat malinneqarpoq.

 

Pinaveersaartitsinermik suliaq agguataarlugu makkununnga sammisinneqarpoq: Meeqqanut, inuusuttuaqqanut inersimasunullu. Meeqqanut inuusuttuaqqanullu pinaveersaartitsinermik suliassaq kiisalu inersimasut ikiaroornartumik pinngitsoorsinnaajunnaarsimasut katsorsarneqarnissa­at salliutinneqarput, taamatut katsorsaariaaseq Qaqiffimmut attuumassuteqarpo­q. Suliamillu naliliiniss­ap takutikkumaarpaa siliassaqarfimmi tassani ineriartortitsiner­up siunissami qanoq isikkoqarumaarnissaa.

 

Pinaveersaartitsinermik suliaq makku aallaavigalugit ingerlanneqarpoq: Atuartitsinermi atortussan­ik suliaqarneq, aammalu tv paasissutissanillu siammarterutit allat aqqutigalugit innuttaasunut paasissutissiisarnerup, kiisalu katsorsaasarfiup Qaqiffiup pilersinneqarnera.

 

Taamaalilluni peqqinnerulersitsinissamut sammisumik suliap ingerlarteqqinnissaa tunngavissaqalerpo­q. Tamatumani pissusissamisuussaaq peqqissuunerulernissamik ilinniartitsinerm­ut sammisumik periaaseqarnissaq, taamaalilluni inuup nammineq iliuuseqarsinnaalernissaa­ta nukittorsarnissaa anguniarlugu.

 

Taamaattumik peqqinnissaqarfimmi sulisut suliaminnut paasinnittaasiat allanngortittariaqarpo­q. Sullitanut siunnersuisartuunerusutut sulisut periuuseqalersinnerisigut. Taamaaliornikkut innuttasup nammineq iliuuseqarsinnaalernissaa tapersersorneqassaaq ineriartortinneqarlunil­u.

 

Innuttaasup nammineerluni inuunermik peqqinnarnerusumik toqqaanissaminut ilisimasaqalerniss­aa tamatumani pisariaqarpoq, taamaaliornermi inuuneq pitsaasoq peqqinnartor­lu aallaavigineqassaaq kiisalu inuup nammineerluni imminut paarinerulluni inuulerniss­aa aallaavigineqassalluni.

Taamaattumik pinaveersaartitsinermut siunnersortit aammalu peqqinnissaqarfimmi sulisut sulinerisa aaqqissuussaanerat, sulinerminnilu periuuserisinnaasaat Paarisap siunissami pingaartippa­i.

 

Ikiaroornartut timimut tarnimullu ajoqutaasumik sunniuttarnerat pillugu atuarfinni inuusuttuni­lu sullivinni ukiut ingerlanerini atuartitsisoqartarpoq. Ilisimasalli naammanngillat siunissami inuuneqarnissamik siunnerfeqarluni ineriartornissaq kissaatigigaanni, taamaattum­ik atuarfeqarneq pillugu peqqussutitaassaq isumalluarfigaarput. Tassami atuartup inuttut ineriartorneran­ik patajaallisaaniarlu­ni suliniutit annertusarneqarnissaat periarfissiunneqartussaamma­t.

 

Meeqqanik inersimasunillu peqataaffigineqartumik Paarisa ukioq 2001-imi titartaasitsilluni unammisitsivoq taaguuserlugu: Hash naaggaarlugu. Taamaaliornermi siunertaavoq hash pillu­gu oqallinnissaq kiisalu atortussat suliarinissaanut innuttaasut qanoq isumaqarnerannik paasisaqarnerunissa­q. Massakkut Paarisap atortussat suliarereersimalerpai, inuusuttut perorsaanerm­ut tunngasunik suliaqartunik suleqateqarlutik, klubbiini timersoqatigiiffinni atuarfinnilu, inuusuttut ornittakkaminni taakkunani malugisimaarniutit pillugit qanoq ingerlatseriaaseqarnissart­ik aaqqissuussinnaaniassammassu­k.

 

Meeqqat inuusuttuaqqallu ikiaroornartunik atuinerat akiorniarlugu, sakkussat ilaattut atuartitsiner­mi atugassat ataatsimoortut suliarineqarput, tamatumani meeqqap nammineerluni malugisimaarniutinik atuinermi qanoq isiginnittarnera isiginnaartitsissutitigut suliarineqarluni. Tamatumuuna inuttut naleqassuseq meeqqallu nammineerluni iliuuseqarsinnaassusia ineriartortinniarlugi­t.

 

Meeqqat aamma inuupput, suliniutaavoq nutaaq Qaqortumi aallartissimasoq. Aammalu meeqq­at tallimaniit aqqaneq marlunnik ukiullit imigassamik ikiaroornartumillu atornerluinaveersaartinnissaann­ut katsorsaanermullu suliniutaannavinnik sammisaqarnissamik siunertaqartoq.

Suliniut taama ittoq kommuneni allani aamma piviusunngortikkumallugu Paarisap Post Green­land suleqatigalugu frimærkeliortitsivoq akianut tapilikkamik. Paasisap sulineranut tapersersuutitut atugassamik. Frimærki Thue Kristiansenimit titartarneqarpoq saqqummeqqammerlunil­u.

 

Ukiumi qaangiuttumi meeqqat inuusuttuaqqat inersimasullu ikiaroornartumik atuinerat atornerluineral­lu ilisimatisarfigineqarsimavoq. Tamatuma inernerisa takutippaat suliarisariallit ilimagisamit suli annertunerusut. Taamaattumik isumaqarnarpoq pitsaanerpaassagaluartoq inuunermi naapitassat artornarsinnaasut qaangerniarnissaanut inuit ataasiakkaat namminneq qanoq iliuuseqarsinnaalernissaat anguniarlugu piginnaanngorsarneqartariaqartut. Taamaalillu­ni ajornartoriut­ip qaangerniarlugu inuup ikiaroorniutinut saattarnera pinngitsoortinniarneqarsinnaallun­i.

 

Suliassaqarfimmi tassani suliniuteqarnerit takutippaat, inuttut ineriartornissamik pataajaallisaanissam­ik suliniuterpassuit aallartinneqarsimanerat. Suliniutit taakku aammattaaq ikiaroornartunik atuinermi pinaveersaartitsinermut atasutut isigineqarsinnaapput.

 

Naalakkersuisut tamatuma kingorna neriuutigissavaat, ullumikkut oqallinneq inuiaqatigiit akornatsin­ni pinaveersaartitsinermut peqqinnerulersitsiniarnermullu ikiuutaajumaartoq.

 

Meeqqat inuusuttuaqqallu isumagineqarnerat kikkut tamarmik akisussaaffigaat. Aammattaaq Inatsisartut Naalakkersuisullu. Qujanaq.

 

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq.

Peqqinnissamut Naalakkersuisumut qujavugut. Maannakkut partiit Kattusseqatigiit Attaviitsul­lu oqaaseqartuinut killippugut. Siulliulluni oqaaseqassaaq Per Rosing Petersen, Siumut.

 

 

Per Rosing Petersen, Siumut.

Qujanaq. Ersarissumik oqaatigissavarput partiit Siumup ikiaroornartoq naaggaarluinnarmagu.

 

Ikiaroornartoq pillugu Inatsisit malillugit ikiaroornartoq tigummiaqqusaanngilaq, tuniniaqqusaanngil­aq atoqqusaanngilaq aammalu sanaartoqqusaanani.

 

Inatsisartuni ilaasortap Gudman Guulumaat Rasmussenip nunatsinni ikiaroornartumik atornerluiner­up ajornartorsiutaanerata apeqquteqaat aallaavigalugu oqallisissiaa, Siumumiit imatut oqaaseqarfigissavarpu­t.

 

Inatsisartuni ikiaroornartoq pillugu oqallinneq siullermiilinngilaq. Allaat ilaatigut ammaanneqarniss­aa maani oqallinnermi ilanngunneqartarsimavoq. Annikillisaaneq pinaveersaartitsinerluunni­it aallaavigissagaanni pingaaruteqarluinnarpoq, inuup nammineq inuunerminut akisussaanerata toqqammavigineqarnissaa uani ersarissassallugu, aammalu qanoq utoqqaatiginera toqqammavigalugu, meeraappat inuusuttuuppalluunniit angajoqqaat akisussaaqataaner­at aamma uani ilanngutissallugu pingaaruteqarprtaaq.

 

Misissuisarnerit ersarissisippaat inuttut ajornartorsiortut ajoraluartumik imigassap saniatigut ikiaroornartoq pulaffigikkajunnerusaraat. Tamannalu siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalu­gu pinaveersaartitsinermi eqqaamaneqartariaqarmat.

 

Tassani Siumumiit taassallugu pingaaruteqarpoq oqariartaaseq, tarneq peqqissoq timip peqqissuune­ra aallaaveqartinneqartarnera ilumoortuummat.

 

Siunissarli qaninnerusoq eqqarsaatigalugu iliuusissat arlallit taaneqarsinnaapput. Siullermik nunatsinnut ikiaroornartunut isaaviit arlallit, assersuutigalu mittarfiit Kangerlussuaq aamma Narsarsuaq. Annertunerusumik upalungaarsimatsitsivigineqartariaqarput, ilaatigut qimmit ikiaroornartun­ik ujaarlertartut aalajangersimasuni isaavinnut taakkununnga inissinneratigut.

 

Soorunami aamma talittarfinni avataaniit tikittut kilisaataappata assartuutaappataluunniit aamma upalungaarsimaffiginissaat pisariaqarpoq. Taamaattumik aamma Naalakkersuisut kaammattorneqartariaqarp­ut Danmarkimi inatsisit atortinneqarneranut ministeri pisariaqartitsin­eq tunngavigalugu, pinerluttaalisitsisunik amigaateqarneq sukumiisumik aaqqiivigineqartariaqarneran­ik suliakkiissutitut apuussiffigissallugu. Ilaatigut ikiaroornartup ajornartorsiutitut malunnarsiartuinnarne­ra tunngavigalugu iliuuseqaqqullugit.

 

Aappaatut silami aqqusiniinnarmi piffinnilu allani tuniniaasartut aallaqqaataani taaneqartutuut inerteqqutaapput, akuerineqarsinnaanatillu. Taareerneqartutuut ikiaroornartoq hash tamanut ammasumik nioqqutaallunilu atugaalissasoq qinersinermi suli qaffatsinneqartarpoq.

 

Taamaattumik Siumumiit kissaatigissavarput, killeqanngitsumik hashimik ammaaniartunut tamanna sutigut inuup peqqissusianut iluaqutaassanersoq uppernarsaasioqqullugu. Maannamum­mi hash aamma inuup peqqissusianut ajoqutaasutut oqaatigineqartarmat.

 

Suliniutit qulaani taakkartorneqartut saniatigut, qaammarsaaneq atuarfinni tusagassiutini quppersakkatsigull­u, angerlarsimaffinnut agguaassinikkut sukumiisumik aaqqissuussaasumil­lu qitiusumik iliuuseriniakkat ilagisariaqarpaat.

 

Tamannalu iluatsillugu uagut Inatsisartut paasitinneqarnissarput aamma pisariaqarsorinarmat, siulittaasoqarfik Siumumiit kaammattorusupparput pinerluttaalisitsisut narkogruppiannik taaneqartarto­q, uani inimi ataatsimiinnerup avataani nassuiaatillugit aggersarneqarnissaat pimoorullu­gu eqqarsaatigeqqullu.

 

Ikiaroornartumimmi niiverneq tamanna anngiortumik ingerlanniarneqaraluartoq, malunnarsiartuinnarm­at naatsorsuutigineqarsinnaavoq aningaasat ikinngitsut tassuuna kaaviiaartinneqartarsimassasu­t.

 

Siornaaginnarmi narkogruppip ittorisaa aallalerluni tusagassiuutitigut kisitsit tupinnaannartoq millionit untritillit arlalinik angissuseqartoq eqqaammagu. Tassungalu atatillugu aamma taaneqarma­t, pinerluttaalisitsisut nassaarisartagaat anngiortumik eqqunneqartartut, nunatsinn­ut eqqunneqartartut tamarmiusuminngaaniit procentinngorlugu annikitsuaraannaasoq, ajornartorsi­ut ersinngitsoq ernumanaatilimmik annertussuseqarnissaanik tikkuussisutut naatsorsuutigineqartariaqarpo­q.

 

Eqqartuussiveqarnermut ataatsimiititaliarsuaq ukiorpaaluit qaangiuttut pilersitaq, qularnanngitsum­ik uannga oqallinnermut tunngassuteqartunik aaqqiissutissanik tikkuussaqartussaassamma­t, piffissaq iluatsillugu Naalakkersuisut aperiniarpagut suliaq taan­na sumut killinnersoq.

 

Naalakkersuisut Paarisap suliniutai tapersersorlugit oqaasii isumaqatigigatsigit, Siumumiit maanna erseqqissaatigissavarput Paarisap suliniarnerani pinaveersaartitsineq qitiuvoq, imigass­ap ikiaroornartul­lu ajoraluartumik ingasattumik atugaanerisa nappaatitut akornatsinni atorneqarneri akiorniarlugit.

 

Tamanna pillugu Paarisap Peqqinnissaqarfik qanittumik suleqatigalugu, aaqqiissusiniarneran­ut ilanngullugu taperserlugulu Siumumit oqaatigissavarput. Aamma sunngiffiup pitsaanerusum­ik atorluarnissaa, taamaalillunilu inuup peqqilluni timimigut tarnimigullu ineriartorniss­aa tunngaviusariaqarma­t.

 

Siumup kaammattuutigaa Pisortat suliffeqarfiit atuarfiit ilinniarfiutaat namminersortut suliffeqarfi­it peqatigalugit, ikiaroornartunut akiuunnermi suleqatigeqqullugit. Siumumiillu ilisimavarput nuannaralugulu pinerluttaalisitsisut aamma suleqataarusullutik oqareersimammat­a.

 

Tassanilu aamma uagut Inatsisartut allallu assersuutigalugu timersornermik tunngaveqarluni inuiaqatigiit akornanni nalunnginneqarluartut inissisimatilluta, pingaaruteqarluinnarpoq maligassiuilluarnissatsinn­ik pisussaaffeqartutut misigisimaannarnata aamma iliuuseqarnissarpu­t.

 

Taamatut oqaaseqarluta iluatsillugu oqariartuutigerusupparput maannangaaq pisariaqarmat sukumiisumik ajornartorsiutip qanoq annertutigineranik misissuisoqarnissaanik Naalakkersuis­ut kaammattorneqartariaqarmata. Tamassumallu misissuinerup inernera ukiam­ut Inatsisartunut ingerlateqqeqqullugu. Qujanaq.

 

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq.

Per Rosing Petersen qutavigaarput. Tulliulluni oqaaseqassaaq Jakob Sivertsen Atassut.

 

Jakob Sivertsen, Atassut.

Qujanaq. Nunatsinni inuusuttuaqqat inuusuttut inersimasullumi akornanni ikiaroornartumik atuinerujussuup annikillisikkiartuaartinneqarnissaanik Gudman Rasmussen ammasumik oqallinniss­aq saqqummiummagu, tupiginngilarput.

 

Nunatsinni imigassamik ajornartorsiuteqarnitta annikillisikkiartuaartinneqarnissaanik Atassum­mi ilungersorluta suleqataavugut. Ajuusaarnarporli imigassamik ajornartorsiuteqarnit­ta saniatigut aamma inuusuttuaqqat inuusuttut inersimasullumi akornanni ajoraluartumik ikiaroornartunik atuinerup ajornartorsiortitsinera tusarnartaajunnaarsimagatsig­u.

 

Pingaartumik aningaasannanniutigalugu atugaanera Atassummit assut ernumanartipparput. Inuit ilaatigut pisuussuteqarpallaanngikkaluarlutik ikiaroornartumik eqqussuinermi suleqataanermikku­t, tuniniaasarnermikkullu allat piliaannik ilapittuutaallutik pineqaatissinneqartart­ut amerliartuinnarner­at Atassummit akuersaarsinnannginnatsigit.

 

Nalunngilarput ikiaroornartoq nunatsinnut eqquteqqusaanngitsoq, taamaakkaluartoq ukiuni 1996-imiit 2000-imut politiit nalunaarusiaat tunngavigissagaanni, ikiaroorniutinik eqqussiner­mi suliat 1996-imi 357-nik amerlassuseqariarlutik, 2000-imi 517-inut qaffariarsimanerat siunissaq eqqarsaatigalu­gu ernumassuteqarnissatsinnut tunngavissaqarpugut.Pingaartumik meeqqat inuusuttul­lu tamatumani siunissaat eqqarsaatigalugit.

 

Ukioq 2000-imi politiit ikiaroornartumik misissuisarnertik illoqarfinni politeeqarfiusunit, soorlu Paamiuni Qaqortumi Aasianni Ilulissani kiisalu Kangerlussuarmi taamatullu aamma nunarput tamakkerlugu ilaasut, aallartussat tikittullu misissuiffigineqartalersimanerannik politiit suleqatigiillut­ik ingerlatsisarlersimanerat angusaqarfigilluarneqartartoq Atassummit nersortariaqartut­ut isumaqarfigigatsigu matumuuna oqaatigaarput.

 

Naak nunatsinni politiit pinerluttaalisitsinermi suliassaqareeraluaqalutik immikkut aamma ikiaroornartup nunatsinni atugaanerujussuani akiuiniarnermi ilungersorlutik suleqataalersimaner­at Atassummit assut nuannaarutigigatsigit. Siunissamilu sulilluarnissaann­ik angusaqartuarnissaannillu kissaappagut.

Nunatsinni ikiaroornartup atugaanerata annertusiartuinnarnerani politiit sulilluarnermikkut paasissutissat pissarsiarisartagaasa amerliartornerannik takussutissiisoq, aamma uagut nunatsin­ni innuttaasugut tamatta suleqataasariaqarnitsinnik tikkuartuuppaatigut. Taamaattum­ik Atassummit ikiaroornartup nunatsinni atugaanerujussuata sorsuffigineqarnissaanut tamatta peqataasariaqarpugut. Peqatigiilluni suleqatigiinneq pitsaasumik angusaqarnissamut aqqutissatuaas­oq nalunnginnatsigu.

Ajornartorsiut sunaluunniit inuiaqatigiit akornanni, nalinginnaalereersoq aaqqiffiginiarlugu suliniarnerit nukippassuit piffissarlu sivisooq atoqqaarlugu aaqqiiniarneq ingerlanneqarsinnaasart­oq nalunngilarput. Taamaattumik Atassummit qaammarsaaneq, pinaveersaartitsiner­lu meeqqat atuarfianniit pimoorutamik aallartittariaqartoq Atassummit isumaqarpugut.

 

Nunatsinni ikiaroornartumik atuinerujussuarmik ajornartorsiuteqarneq naqqaniit aallartillugu sulissutigineqarpat, aatsaat kingunilimmik tigussaasumillu angusaqarsinnaasugut Atassummit nalunnginnatsigut.

 

Meeqqat atuarfiat kisiat aamma isumalluutigissanngilarput. Angajoqqaat meeqqaminnik perorsaaner­at ajornartorsiutinik aaqqiiniarnissamut pingaaruteqarluinnarmat matumuuna Atassumm­it oqaatigaarput. Angajoqqaammi qitornaminnut maligassiuinerat meeqqat inuusuttul­lu siunissaannik aaliangiisuulluinnartartoq nalunnginnatsigu.

 

Nunatsinni ikiaroornartumik atuinerujussuarmut imigassamik atuineq aamma ilapittuutaasorujussuus­oq nalunngilarput. Taamaattumik pinaveersaartitsinermi suliniarneq ullumikkornit annertunerusumik ataqatigiissaakkamillu ingerlanneqartariaqalerpoq, soorlu tv-kkut isiginnaarutit, pinaveersaartitsinermi atorneqarnerulernerisigut.

 

Nunatsinni imigassamik ikiaroornartumillu inuusuttut akornanni pinaveersaartitsineq kingunilimm­ik ingerlanneqassappat, inuusuttut peqataatinneqarnissaat Atassummit assut pingaartipparput. Soorlu ungasinngitsukkut nunatsinni inuusuttut ilinniarnerminni taamaatiinnartart­ut aaqqiiffiginiarneqarnissa­at anguniarlugu, inuusuttut tusagassiortunngorniart­ut inuusuttunit allanit tv-kkut aallakaatitassiaat takullugu, inuusuttut suleqataarusunnerat Atasummit assut iluatinnaateqarluinnartut­ut isumaqarfigigatsigu.

Aamma Atassummi nalunngilarput nunatsinni inuusuttorpassuaqartoq ikiaroornartup atugaanerujussuan­ut millisaaqataaniarlutik suleqataarusuttunik.

 

Taamaattumik Atassummit piumasarissavarput Paarisa suleqatigalugu, ikiaroornartup nunatsin­ni atugaagaluttuinnarnerata akiorniarneqarnissaanik tv-kkut aallakaatitassiornissaq inuusuttut peqatigalugit suliniutinut ilanngunneqartariaqartoq. Inuusuttut ajornartorsiutaannik aaqqiiniarnermi inuusuttut suleqataasinnaanerminnik takuteriigaat qanoq iluatinnaateqartigis­oq paasereeratsigut.

 

Atassummit upperaarput inuusuttut ajornartorsiutinik assigiinngitsunik pinaveersaartitsinermi peqataanerulerpata, suliniut siunissami suliniutip siunissami angusaqarfiulluartumik kinguneqarsinnaajumaartu­t.

 

Kiisalu Atassummit oqaatigissavarput, ullumikkut nunatsinni inuttut ataasiakkaatut, ilaqutariittul­lu imigassamik ikiaroornartumillu ajornartorsiuteqarsimagaanni, katsorsartinneq periarfissaammat. Uagut inuttut ataasiakkaatut ilaqutariittullu ajornartorsiutigut nammineq aaqqiiffiginiarnissaanut akisussaagatta ilisimasariaqarparput.

 

Nunatsinni ikiaroornartup atugaagaluttuinnarnerani pinaveersaartitsineq qaammarsaanerlu kisimik akiuiniarnermi naammanngilluinnarmata. Taamaattumik politiit, ilanngaaserisut, qimmit ikiaroornartulerisu­t, umiarsuit pajuttaatit kiisalu kilisaatillu tikinneranni misissuisarner­it annertusarneqarsinnaanerannu­t, suliniuteqarnerit pimoorutamik ataqatigiissaarneqarnissa­at anguniarneqartariaqartoq Atassummit piumasaraarput.

Kiisalu Atassummit Naalakkersuisunut piumasarissavarput, pinaveersaartitsiniarnermi suliniut­it annertusarneqarnissaannut aningaasaliinerusalernissaq anguniaqqullugu.

 

Naggataatigut Atassummi nunatsinni ikiaroornartup atugaanerujussua, akuerisinnaanngilluinnaratsi­gu matumuuna oqaatigarput. Taamaattumik Atassummit nunatsin­ni innuttaasunut piumasarissavarpu­t, ikiaroornartup atugaanerujussuanik akiuiniarnerm­ut tamatta peqataasariaqarnerp­ut pingaaruteqarmat. Peqatigiilluni ajornartorsiutin­ik aaqqiiniarneq angusaqarnissam­ut sakkussatuaasoq nalunnginnatsigu. Taamat­ut Atassummit oqaaseqarluta apeqquteqaammit saqqummiussisumut qujavugut, neriullu­ta oqallinneq manna siunissami angusaqarfiusum­ik kinguneqarsinnaajumaartoq.

 

Taamatuullu Naalakkersuisut akissuteqaataat ersarissoq tusaatissatut Atassummit tiguarput. Qujanaq.

 

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq.

Jakob Sivertsen qutsavigaarput. Tulliulluni oqaaseqassaaq Olga Poulsen Inuit Ataqatigiit.

 

 

Olga Poulsen, Inuit Ataqatigiit.

Qujanaq. Inuit Ataqatigiinniit nuannaarutigaarput Inatsisartuni ilaasortaq Gudman Rasmussen, ikiaroornartup atugaanerujussuata akiorneqarnissaanut tunngasumik oqallisissiamik saqqummiussaqarma­t.

 

Inuit Ataqatigiinniit erseqqarissumik oqaatigissavarput, nunatsinni ikiaroornartup minnerusum­ik annerusumilluunniit atugaanissaa akuersaannginnatsigu.

 

Ukiut makku atornerluinermik aammalu akueriumanngisatsinnik nassuerutiginniffiullutillu qaqileriffiupput. Sumiiffinni assigiinngitsorpassuarni sutigut tamatigut atornerluinermut tunngassuteqart­ut ammasumik oqallisigineqartalerput. Tamanna ersiutaavoq inuiaqatigiinni atornerluinerit suulluunniit akueriumaneqannginnerannik.

 

1995-imi Peqqinnissaqarfiup nunatsinni peqqinneq pillugu misissuisitsinerani erserpoq, nunatsin­ni innuttaasut 45 procentiisa ikiaroornartoq misilinnikuusimagaat. Ilaasa ataasiaannarlu­gu misilinnikuusimavaa­t, ilaasali arlaleriarlugu misilittarsimallugu. Misissuiner­up aamma takutippaa innuttaasut akornanni 18-iniit 30-nut ukiullit akornanni, ikiaroornartumik atuineq annertuserialaarsimaso­q. Taakkuli sinnerlugit ukiulinni atuineq annikillerujussuarsimasoq.

 

Taamaasilluni oqartoqarsinnaavoq inuit ukioqqortusiartornertik malillugu, ikiaroornartumik atuinerat milliartortartoq, taamaativittartulluunniit. Taassumunnga tunngaviusinnaasoq tassaav­oq inuit ilisimasaqaleriartornertik tunngavigalugu aanngajaarniutinik atuisarneq qimakkiartortaraa­t.

 

1999-imi europami nunat assigiinngitsut 26-t misissueqatigiittartut, nunatsinni atuartut imigassam­ik cigaretsinik aanngajaarniutinillu allanik atuinerat pillugu misissuivoq. Misissuiner­mi inuusuttuaqqat 14-iniit 16-inut ukiullit ikiaroornartumik atuisarnerat tassungalu ilisimasaat pillugit paasiniaavigineqarpu­t.

 

Misissuinermut tassunga ilanngullu aamma misissorneqarpoq, akuutissanik gassinillu assigiinngitsun­ik naamaarneq aqqutigalugu aanngajaarniartarneq.

 

1999-imi misissuinerup takutippaa, nunatsinni inuusuttuaqqat akornanni aanngajaarniutigineqartart­oq ilisimaneqarnerpaaq tassaasoq hashi. Aamma misissuinerup takutippaa hashimik atuilluni ikiaroorniartarneq annertunerpaasoq. Qujanartumik nunatsinni politiit ikiaroornartumik akiuiniarnerm­ut tunngatillugu, sulilluarnermikkut nunatsinni haship pissarsiarineqarsinnaanera ajornakusoortinnerulersimavaa. Tamaana iluarisimaarnarpoq tassa­mi oqartariaqarpugut nunatsinni politiit ikiaroornartup akiorneqarnissaanut pitsaasumik suliniuteqartu­t. Taamaattorli oqaatigisariaqarparp­ut malunnarluarmat suli annertunerusumik tassuunatigut qallunaat nunaaniit suliniarfigineqarnissarput.

 

Taamatut oqarnitsinni tunngavigaarput, ernumassutigineqarsinnaammat ikiaroornartup arsaarinnissutigineqartart­up annertusiartuinnarnerata annertusiartuinnarnera ilutigalugu, ikiaroorniut­it allat isaasalerlugu eqqukkuminarnerusut eqqussorneqartalersinnaanerat.

Tamanna pinngitsoortilluinnartariaqarparput. Ilisimasatsitummi ikiaroorniutit allat soorlu ecstacy hashimit uloriarnarnerujussuit eqqussorneqalissagaluarpata annertuumik atuisunut kingunipilutsitsissasu­t.

 

Taamaattumik Inuit Ataqatigiinniit Naalakkersuisut kaammattussavagut, ikiaroorniutit akiorniarnissaann­ut suliniutinik suli annertunerusunik suliniuteqaqqullugit.

 

Tassani eqqarsaatiginerusarput tassavoq, eqqussuisuiit tuniniaatitsisartullu tigusarineqartarnissaann­ut suliniuteqarnissaq.

 

Aanngajaarniutit allat aamma annertuumik atorneqartut tassaapput naamaanneqarsinnaasut. Aanngajaarniutit tamakku naamaarneqarsinnaasut meeqqat inuusuttuaqqallu akornganni ajornanngitsuaqqam­ik pissarsiarineqarsinnaapput. Taamaattumillu tamakkuninnga atuineq aamma annertuujuvoq, amerlasoorpassuartigullu meeqqat atuarfiini ajornartorsiummik pilersitsisarluti­k. Taamaattumik taassumap aamma eqqumaffigineqarnissaa pingaaruteqarpoq.

 

Politiit suliniutaasa saniatigut, nalunngilarput nunatsinni kommunenit arlalippassuarni meeqq­at inuusuttuaqqallu akornanni ikiaroornartumik atuisunngornissamut pinaveersaartitsisartut. Paasiniaanitsinni­li paasitinneqarpugut kommuneni ikiaroornartumik pinaveersaartitsiniarneq suliniarfigissallugu ajornartorsiorfiusartoq.

 

Kommuneni pinaveersaartitsisut sulinerminni qitiusumit atortulersorneqarnerat naammaginanngilluinnarpo­q. Tassami kommuneni ataasiakkaani pinaveersaartitsisut namminneerlut­ik kikkut saaffigineqarneri apeqqutaatillugit sanaartortuartarput. Taamaasillutil­lu paasititsiniutinik ataqatigiissaagaanngitsunik pigisaqalersimallutik.

 

Sinerissami pinaveersaartitsisut pisariaqartippaat qitiusumiit ataqatigiissaakkanik atortulersorneqarnissarti­k. Paasititsiniaanermut atortussiat immikkuutitaartunut saaffiginnittut pisariaqartinneqarput. Paasititsiniaaffigineqartussammi amerlanertigut ukioqarnermikkut assigiinngitsuusarmat­a. Tassani eqqarsaatigaagut paasititsiniutit meeqqanut tunngasut, inuusuttuaqqan­ut tunngasut inersimasunullu tunngasut, aamma minnerunngitsumik atornerluisuinn­ut tunngasut.

 

Taamaattumik Paarisamut kaammattuutigissavarput, ikiaroornartumik pinaveersaartitsinermut tunngatillugu suliaminnik annertusaanerminnut atatillugu paasititsiniutinik immikuutitaartun­ik immikkuutitaartunut saaffiginnittunik suliaqaqqullugit. Pingaaruteqarpoq eqqumaffigissallu­gu meeqqat inuusuttuaqqallu ukioqatigiikkuutaarlutik immikkut pisariaqartitsisarma­ta assigiinngitsumil­lu paasinnittariaaseqarmata. Suliniarnermi tamanna pingaartinneqartariaqarpoq.

Naalakkersuisup akissuteqarnermini pinaveersaartitsinermik suliaqarnerup qanoq ingerlanneqartarne­ra nassuiaatigaa. Atuartitsinermik atortussanik suliaqartarput tv aqqutigalu­gu paasititsiniaasarput, siammarterutit allat atorneqarput, atorneqartarput aammattaarlu Qaqiffi­up pilersinneqarsimanera eqqartorpaa.

 

Suliniutit tamakku ajunngitsut pitsaasumillu siunertaqartut paasititsiniutigineqartarnerisa qanoq annertutigisumik sunniuttarnerat ersarissumik paasisaqarfigissallugu Inuit Ataqatigiinni­it pisariaqartipparpu­t. Tassami pisariaqarmat paasititsiniutigineqartartut ataavartum­ik nalilersorneqartuarnissaa­t.

 

Suliniutit angajoqqaanut meeqqanullu saaffiginnittut suli ullumikkornit annertunerunissaat kissaatiginarpoq, taamaasilluni angajoqqaat meeqqallu imminnut susassareqatigiinnermik misigisaqarn­eq iluaqutigalugu imminnut qanillinerunerannik pilersitsisinnaammat.

 

Isumaqarpugut meeqqat angajoqqaallu imminnut qanillunerunermikkut ulluinnarni inooqatigiinnikk­ut ajornartorsiutaasunik oqaloqatigiissinnaanerat annertusiartuinnartartoq. Tamanna tassaavoq pinaveersaartitsineq allanik qaangerneqarsinnaanngitsoq.

 

Meeqqat inuusuttuaqqallu pisariaqartippaat ajornartorsiutiminnik oqaloqateqarsinnaanissartik, ajornartorsiutitik pillugit oqaloqateqarsinnaanissartik, taamaattumillu pinaveersaartitsinerit oqaloqatigiinnernik oqaloqatigiissitsinernillu imallit annertusaavigineqartariaqarput. Taamaasillut­ik meeqqat inuusuttuaqqallu ajornartorsiutimmik oqaasertalersuinermik oqaasertalersuinermikk­ut takunnissinnaalernissaat annertusaavigineqassammat.

 

Nunatsinni qallikkut ineriartortuarpugut, taamaattorli inuttut ineriartortuarnissatsinnut sakkussagag­ut amigaatigiuartarpagut. Tamanna tunngavigalugu ukiakkut 2001-imi Inatsisartun­ut ilaasortaq Maliinannguaq Marcussen Mølgård Inuit Ataqatigiit, siunnersuuteqarp­oq inuttut ineriartornermi katsorsaasinnaasunik pilersitsisoqarsinnaanersoq pillugu.

 

Tassunga siunnersuummut atatillugu Naalakkersuisut siulittaasuata akissuteqarnermini oqaatiga­a, uumaatsunit pilialik pingaartumillu imigassamit nunatsinni pinngitsuuisinnaajunnaarsimasu­t, katsorsarneqartarnerisa ingerlanneqartarnissaa pillugu Naalakkersuis­ut aaliangiiffigisassamik inassuteqaasiornissaq siunertaralugu, 2001-ip upernaava­ni suleqatigiissumit pilersitsisimallutik.

 

Inuit Ataqatigiinniit apeqqutigissavarput, taakkua suleqatigiissut suliaat sumut killissimanersu­t.

Taamatut apeqquteqarnitsinnut tunngavigaarput, kissaatiginartikkatsigut suleqatigiissut sulinermin­ni imigassamik pinngitsuuisinnaanngorsimasut kisiisa eqqarsaatiginagit, aammatta­aq suliniummi tassani ikiaroornartumik atuisut minnerunngitsumillu meeqqat inuusuttuaqqal­lu qanoq suliniarfigineqarnissaann­ut atasumik suliaqarnissaat ilanngunneqartariaqartutuut isumaqarfigigatsig­u.

 

Taamatut oqaaseqarluta Naalakkersuisup akissuteqaataa tusaatissatut tigullugu Gudman Rasmussen qujassuteqarfigaarput.

 

 

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq.

Olga Poulsen qutsavigaarput. Tulliulluni oqaaseqassaaq Anthon Frederiksen Kattusseqatigiit.

 

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.

Ikiaroornartumik atornerluigaluttuinnarnerup annikillisarneqarnissaanut suliniuteqarnissaq, kiisalu ikiaroornartumik atornerluinerup minnerpaaffeqalernissaanut aqqutissiortoqarnissaanut suliniuteqarniss­aq pillugit, apeqquteqaat aalaavigalugu Inatsisartuni ilaasortap Gudman Rasmussen­ip oqallinnissamik siunnersuutaa, Kattusseqatigiinniit soqutigalugu misissorsimavarpu­t, imaattumil­lu oqaaseqarfigissallugu.

 

Siunnersuuteqartoq ajornartorsiuummut aaqqiiniutaasinnaasunik ikioqatigiilluinnarluta nassaarniarnissatsinn­ik pisariaqartitsisoqarneranik, aammalu piaartumik qanoq iliortoqartariaqarnitsinn­ik oqaaseqarnera, Kattusseqatigiinniit tamakkiisumik taperserparput. Naak nalunngikkaluarlugu pinaveersaartitsinermik suliniutit assigiinngitsut maannamut ingerlanneqareeraluartu­t. Taamaattoq suliniutit suli annertusarneqarnissaat Kattusseqatigiinni­it peqataaffigerusupparput.

 

Taamaammat ikiaroornartumik atuinerup minnerpaaffissaaniitinneqarnissaa aammalu suliniarner­up saqquminerusumik paasisitsiniaanerit assigiinngitsut atorlugit, minnerunngitsumil­lu ulluinnarni ikiaroornartumik atuinermut inatsisitigut malitsitsiniaasut tassalu politiit aammalu pinaveersaartitsinerm­ik suliaqartut annerusumik suleqatiginerasigut sulinerannilu tapersersuinikkut suliat oqinnerusumik ingerlanneqarsinnaanerat anguniarlugu naalakkersuinikkut pitsaanerusumik periarfissarsiuussisoqarnissaa Kattusseqatigiinniit kaammattuutigaarpu­t.

 

Aamma Kattusseqatigiinniit kaammattuutigissavarput, atuarfinni aammalu meeqqat inuusuttul­lu ornittagaanni paasititsiniaanerit annerusut kommunet qanimut suleqatigalugit, annerusumik ingerlanneqarnissaat ilanngullit Naalakkersuisunut suliniutigeqqullugit kaammattuutigaarpu­t, kaammattuutigaagut.

 

Minnerunngitsumillu suliniutit uneqattaartinnagit ataavarnerusumik ingerlanneqarnissaat aamma qulakkeerneqartariaqartoq Kattusseqatigiinninngaanniit piumasaqaatigaarput.

 

Taamaattumik Kattusseqatigiinniit suliuniutinut ilanngullugu Naalakkersuisunut kaammattuutigissavarput, maannakkut suliniutaareersut saniatigut Naalakkersuisut danskit folketing-ianut saaffiginnissuteqartariaqartut ikiaroornartumik allanillu ikiaroorutaasinnaasunik nunatsinnut eqqussuinerup sapinngisamik pitsaanerpaamik pinaveersimatinneqarnissaa anguniarlugu Danmarkimi nunatsinnilu angallannikkut nassiussalerinikkut nakkutilliinerup suli annertusineqarnissaa aammalu inatsisitigut pitsaanerusumik tunngaviliisoqarnissaa anguniarlugu suliniuteqaqqullugit.

 

Tassami Politiit ukiormoortumik nalunaarutaat qiviaraanni taakkunani takuneqarsinnaapput Kalaallit Nunatsinni ikiaroornartulerinermi inatsimmi nunatsinni unioqqutitsisartut Danmark-imi unioqqutitsisartunut naleqqiullugit allaat pingasoriaataat sinnerlugit amerlanerusut.

 

Qujanartumilli ukiuni kingullerni nunatsinni Politiit sulilluarnerisigut ikiaroornartumik nunatsinnut eqqussuineq annertuumik killilersimaarneqartinneqarpoq, kisianni soorunami pitsaanerusinnaanera anguneqarsinnaagaluarpoq. Politiit aamma akitsuuserisut pitsaanerusumik atugassaqartinneqarlutillu tamakkiinerusumik sulitinneqalersinnaagaluarpata. Tassami Politiit sulilluaraluaqisut naluneqanngilaq ikiaroornartumik anngiortumik eqqussuisarnerit ilaatigut Politiinik tamakkiisumik paasineqanngitsut nunatsinnut eqqunneqartartut suli amerlaqisut.

 

Tamakkualu killilersimaassagaanni pisariaqarpoq Politiit ikiaroornartulerisut amerlineqarnissaat tassa imatut paasillugu Politiit ikiaroornartulerisut sulinermikkut nukittorsartariaqarnerat ilalersussallugu. Nalunngikkaluarpara Politiit ukiumi kingullermi ikiaroornartulerinermi aamma pikkorissartinneqartartut. Kisianni Politiit nunatsinni aamma allanik suliassarpassuaqarnertik ilaatigut pissutigalugu ikiaroornartumik eqqussuisinnaanermut nakkutilliisinnaanerat ilaanni periarfissaqanngingajattarmat.

 

Taamaammat Kattusseqatigiinniit kammattuutigaarput ajornartorsiutip  taassuma Naalakkersuisunit danskit Naalakkersuisuinut saaffiginnissutigineqarnissaa tassami ikiaroornartup pillugit inatsiseqartitsinermut tunngasut taakkua aaliangiiffigisinnaallugillu akisussaaffigimmatigit. Minnerunngitsumillu aamma pinerluttaalisitsinermut tunngasut danskit naalagaaffianit oqartussaaffigineqarmata.

 

Taamatut naatsumik oqaaseqarluta ikiaroornartup atugaanerata minnerpaaffissaaniitsineqarnissaanut kaammattuuteqarluta siunnersuuteqartumut ilaliivugut. Naalakkersuisullu akissuteqaataat akuersaarlugu tusaatissatut tiguarput. Tassami taamaaliunngikkutta Naalakkersuisut anguniagaat tassa Kalaallit Nunaat ikiaroornartoqanngitsoq angujuminaassaqimmat oqaasiinnaassallunilu tassami periarfissaasinnaasut sapinngisamik tamaasa atorluarniartariaqaratsigit.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq.

Qujanaq. Tulliulluni oqaaseqassaaq Otto Steenholdt Attaviitsoq.

 

Otto Steenholdt, Attaviitsoq.

Akissuteqaatip ilaani Naalakkersuisut anguniagaat aamma pisimasumik eqqaasaqarlunga imaattoq atuarpara, 1999-2003-mut Kalaallit Nunaat ikiaroornartoqanngitsoq. Tassami aamma qanga Naalakkersuisut suaarmata taamatorluinnaq oqaaseqarsivunga taamani suaarutigimmassuk ukioq 2000-mi kalaallit tamarluinnarmik peqqissuussasut. Massakkut oqallisigineqarsinnaavoq oqarluarta taava eqquukkaluarsimanersoq. Uangali isumaqarpunga eqquussimanngitsoq.

 

Ullumimiit ukioq ataasinnaanngorpoq nunarput tamaat ikiaroornartuerutissallugu. Ilumummi suliassaq angeqaaq, sulisorlu akissarsissaaq.

 

Neriuutinik qamititeriniarnanga oqaannartariaqarpunga ikiaroornartoq nunatsinnut imaasiallaannaq anisitassaajunnaavilluni tikiussimasoq.

 

Pinaveersaartitsineq sulissutigineqartuarniarli allamik sakkussaqanngilagut naak ikiaroornartuierniartunut nunatsinni pillaataasartoq Danmarkimut naleqqiullugu sakkortunerulaaraluartoq, uannit tamanna naamagineqanngilaq. Taamaattumillu Landstingimut siunnersuuteqarniaraluarsimavunga tamanna suli sakkortuseqqullugu. Kisiannili paasillugu tamanna Landstingip ataatsimilluunniit suliassarinngikkaa.

 

Taamaattumik nunatsinni eqqartuussiveqarneq pillugu ataatsimiititaliarsuarmut allagaqarsimavunga ikiaroornartup atugaanerata naliginnaagaluttuinnarnera siunissami annilaangatigigakku qanoq iliuuseqarfigeqqullugu suliaminnut ilanngullugu. Qujanartumillu ataatsimiititaliarsuup siulittaasuanit taama iliornera ilassilluarneqarsimavoq, suliaminnullu ilanngullugu oqallisigiumallugu nalunaarutigisimavaat.

 

Uerisut amerliartorput, tuniniaasut iluanaarluartarput, tuniniaaneq aqqusinerni naliginnaagaluttuinnarpoq oqallisaanera inuuiaqatigiit akornanni sallaalliartorpoq. Assartornerani tuniniaasussat tuniniaasartullu nassaarsiullaqqissiartorput.

 

Allatut ajornaqaaq suliniutinik ingerlataqartut iluatsilluarnissaanik kissaakkaluarniartigit. Tassaasut annerusumik paarisa kiisalu S.S.P.K-mik taaneqartartoq, maani pingaartumik suleqatigiiffiusoq.

 

Kalaallit Nunaat ikiaroornartoqanngitsoq tassa ukioq ataaseq qaangiuppat anguneqassaguni silarsuarmi tupinnartuliarsuit tallimarissavaat.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq.

Ja qujanaq. Tulliulluni oqaaseqaqqissaaq siunnersuuteqartoq Godmann Rasmussen Atassut.

 

Godmann Rasmussen, Atassut.

Siullermik qujavunga siunnersuutigisara partiinik tamanik ersarilluinnartumik ilassilluarneqarmat.

 

Ukua Naalakkersuisut akissuteqaataat kingulliullugit taakkua sammilaarusuppakka.

 

Siumut oqaaseqartuaninngaanniit nuannarivara, oqaaseq ersarilluinnartoq aninneqarmat tassa ikiaroornartoq naaggaarluinnarneqartoq. Kisianni oqariissuunga partiit oqariartortui isumaqatigiingaarmata annertunerusumik oqaaseqarfigerusunngilakka. Takusinnaagakku isuma annertuumik tapersersorneqartoq.

 

IA-p oqaaseqartuanut assut tulluusimaarpunga. Ilaatigut siunnersuutinik aamma oqariartuuteqarmat isummerfigineqarsinnaasumut  pitsaasumut.

 

Taavalu Kattusseqatigiinninngaanniit uniffigisamma annerpaartarivaat oqaaseq atorneqartoq danskit folketingimut saaffiginnittariaqarnerit imalimmik oqaariartuuteqarnera. Taanna assorujussuaq siunnersuuteqartutuut  nuannersumik tiguara.

 

Ajornartorsiut nunatsinni angingaangaartoq nalunngilarput. Uaguinnaatillutalu massakkut qanoq iliorsinnaanerput qanoq killeqartigaluni. Oqarsinnaasorivunga inimi maani partiit oqaaseqartui isumaqatigiingaarmata avatitsinnut Kalaallit Nunaat tamakkerlugu ataatsimut taamatut isumaqatigiissinnaagaluarutta inuuiaqatigiit tamatta aqagumi ajornartorsiut taanna immaqa

peersinnaagaluarparput, tamaavimmik uatsitut isummersinnaagaluarpata kalaaleqatigut.

 

Kisianni una pinngitsoornera Naalakkersuisut akissuteqaataanut paasinnilluarsimanermik tunngavilik aamma qujaruppara. Oqaatigissavarali tassami atuinerup annikillineqaannarani unitsivinneqariartuaarnissaanut oqallinneq isummersuutillu pisariaqarluinnartutuut isigigakkit.

Tassa Naalakkersuisut oqaatigisaat.

 

Naalakkersuisut 1999-miit 2003-mut siunniutaat imminut kusanarpoq. Aamma soorlu oqaaseqartut ilaat oqaatigigaat taanna tupinnartuliarsuit taamannariumaaraat pissapput. Tassa oqaaseq siunniutaammat Kalaallit Nunaat ikiaroornartortaqanngitsoq. Ukiorli kingulleq 64 kg. Arsaarinnissut takutippaa ajoraluartumik siunniutaq suli piviusunngorsinnaasimanngitsoq. Tassa Politiit qanoruku apersorneqarnerminni upernarsaq takutippaat nunatsinni 64 kg. Arsaarinnissutaasimasoq. Taannalu annertoqaaq.

 

Akissuteqaammik Kommunit pinaveersaartitsinerlu eqqaaneqarput. Kisiannili pinaveersaartitsineriinnaap tamanna atorluinnarsimagaa ersereerpoq. Aammalu Kommunit pinaveersaartitsinermut pilersitsitsineri tassa peqqinnissamut taarsiullugu isummak pitsaasuugaluarpoq. Qularilluinnginnarparali takussaasumut misilitassaasoq. Tikerartitsisummut qaammarsaaneq siunniutiginavianngilaat tassa tikeraartitsisut. Oqaatigineqartarpummi inuk aningaasanik pututinneqaraangami sumat atorlugu imminut salliutilersarnera. Nunanmi allani tamanna upernarsaatissani takusareerlugu tusartareerparput.

 

Taamaattumik tikeraartitsisut unitsinneqanngippata pinerveersaartitsinermi qaamarsaanermilu sulineq asuli nukinnik atulussinnaanerusussaavoq.

 

Akissuteqaammi Qaqortumi puuiaasaq allanuttaaq siammaqqunaraluaqaaq. Puuiaasammi tunngavimmigut kusanarluinnarlunilu iluatinnaateqarmat.

 

Naggataatigut oqallinnermi uku aallaavigerusuppakka. Ikiaroornatumik atuineq oqaatigineqartarpoq sooruissuseerutsitsisartoq inummik tassa sulinissaq qarasarsornissaq piumassuseeruffigineqartarluni allat.

 

Ikiaroornartumik oqallittoqalersillugu soormitaavaana ammasumik oqallittoqarusunneq ajortoq? Oqallisiginissaanut tunuarsimaarneq sumununa tunngavilik? Tunuarsimaarnermut attumavallaarpugut imaluunniit qanoq? Ajoraluartumik inuusuttagut immaqa taama perusunngikkaluarlutik tuniniaasunngortarput, nalunnginnamikku akilerneqarnissartik naak piumaffigineqanngikkunik taamaaliorsinnaanngikkaluartut.

 

Inuit qassit pilluarnerullutik inuunissaraluat ikiaroornatup aserorterpaa. Ilami gram-imut 2000 kr.-nit piffiit ilaanni alliartorneragaasoq allaat atuareerparput.

Ullumi inuusuttut qassit eqiasuttunngortitaappat? Qassit eqqarsartaatsimikkut aseruagaareerpat? Qassit napparsimalereerpat? Akerliani qassit inuunermi aseruinermini aningaasanik pilliuteqataatilerpat? Sanngiinnerusut qassit ajornartorsiummik eqqugaappat? Inuit qanoq amerlatigisut inatsisinik unioqqutitsineq ikiaroornartoq pisuulluni ilinniarpaat? Taamaattumik apererusunnarpoq: Nunatsinni qimmit ikiaroornatulerinermi sungiusakkat sooq amerlasuut atorneqannginneranit sunarpiaq akimmiffiua? Akimmiffik appakaalaassagaanni aquutissaq sunaava? Ikiaroornartumik tikerartitsisut nalulerlugit inunnik erloqinermik kingulimmik atuisunut tunniussuigamik.

 

Nunarsuaq ikiaroornartumik atuiffiunngitsoq aamma inuuffigineqarsinnaasoq ikioqatigiilluinnarluta kinguaatsinnut paasitissalugit suli kingusinaanngilagut. Suleqatigiinniarta!

 

Inuuiaqatigiit namminersulivinniarlutik oqalupput. Qanoq iliuuseqanngikkutta isumalluutigut qassit siunissamut annaareersimassavagut? Taamaattumik nukit tamaasa atorlugit suleqatigiinniarta.

 

Taamatut oqaaseqarlunga partiit oqaaseqartuinut tamanut qujavunga, aammalu Attaviitsut oqaaserisaat taakkua ilorpasikkaluartumik nipeqartut kisianni oqaatigisariaqarpara oqaatigimmagumi nammineq neriuutinik qamiterinianngikkaluarluni oqaannartariaqarluni qanoq iliuuseqarnissaq assut ajornartoq. Kisianni eqqortumik aamma oqaatigissavara ajornartorsiut uniffigiinnarlu iliuuseqarsinnaanngilagut. Kisianni qanoq iliuuseqarnernitsigut aatsaat ajornartorsiut anigorniartussaavarput. Maani Inatsisartut oqaluttuisa partiillu erseqqilluinnaqeqqeqqissaatumik suleqataajumaneq aammalu taasuma ajoqutaassusia tikkuarpaat. Kisianni uani inimi piinnarnata aamma avataani inuusuttunut kaammattuiniarta. Meerartarta massakkut siunissaat ersinartutut uanga takorloortarpara.

 

Inuiaqatigiit taama ikitsigaluta taamanna ulorianartumik ingerlaneq soorlu Siumut oqaaseqartuanit oqaatigineqartoq 100-it millionit arlallit kaavitinneqarsimanera eqqaaneqartoq. Aamma uppernarsaateqanngikkaluartumik pappialami oqaatigineqartarpoq bankip aningaasarpassui sumiiffeeruteqqaneri. Tassa inuit ilaanni oqaatigineqartarluni toqqukkat saqqummerneqarsinnaajunnaartut. Inuusuttut tuniniaasartut sakkortuumik uanga tassanngaanniit upissuterusunngilakka. Kisiannili tunioraasut tikerartitsisartut imaluunniit tikerartitsisut kikkuuppat? Taakkorpiaapput inuusuttatsinnut ullumikkut ajornartorsiutinut pilersitseqattaartut. Inuit sanngiinnerusut tassani atornerlunneqarput annertoorujussuarmik. Taamaattumik naggataatigut oqaatigissavara una oqallisissiaq ilassilluarneqarneranut assorujussuaq tulluusimaarlunga maanngaanniit aqqassagama. Qujanaq.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq.

Ja qujanaq. Eqqaassissutigilaassavara sapaatit akunneri siuliini imaluunniit ungasinngitsunnguakkut Inuit Ataqatigiit kissaatigimmassuk IA-mik naalisaasarneq atornaveersaaqqullugu maani aammalu taannalu ataqqineqaqqullugu tassa Inuit Ataqatigiit-nik taaguut atorneqartarnissaa.

 

Taava tulliulluni akissuteqaqqissaaq Peqqinnissamut naalakkersuisoq.

 

 

 

 

Naalakkersuisuni oqartariaqarpugut matumani inimi isumaqatigilluilluni oqariartuuteqarnera. Tassalu ikiaroornartup atugaanerata sukumiisumik ikiorneqarniarneqarnissamut qanoq iliuuseqarnissamik siunnerfeqarneq. Tamanna nuannersuuvoq assortuunnetaqanngitsumik aammalu oqaariartuuteqarfiusumik aamma suliassaqarneq.

 

Qutsavigerusuppassi tamassi maaniittusi Siumut, Atassut, Inuit Ataqatigiit, Kattusseqatigiit Attaviitsullu. Assigiinngittunik uani tapersiutaasunik aammalu suliniu... ingerlaqqittussanik kaammattuuteqarassi.

 

Ilumoorpoq ajornartorsiutit imaannaanngitsut matumani eqqartorneqartillugit aamma inuuiaqatigiit assigiinngissutigut oqalliseqataanissarput pisariaqarpoq. Ajortorsiut taamaattoq qaangissagutsigut tamatta peqataaffigisariaqarparput. Aamma atuisut atuisuusimasullu tamatumuuna aamma avaqqunneqarsinnaanngillat. Aamma ilaqarmata qaangeerusukkaluarlutik ilaatigut nukissaasorisartunik.

 

Siullermik Siumut oqaaseqartuanut apeqqutit assigiinngitsut aamma tunngatillugu saqqummiussaqarmat oqassaanga una eqqartuussuseqarnermut ataatsimiititaliarsuaq pillugu oqaaseqarmata suli ... sumut killissimanersoq oqaatigissavara inaarutaasumik isumaliutissiisut ukiumut september-imi saqqummiunneqartussaammat.

 

Aammalu maanna tikillugu ikiaroornartoq immikkut pillugu nalunaarusiortoqarsimammat kisianni ukiumut eqqartuususeqarnermut ataatsimiititaliarsuaq saqqummiussisussaavoq. Taanna ilisimassitsissutigivara.

 

Taavalu aamma ilaatigut taamatut Siumut oqarput ATaamatut oqaaseqarluta iluatsillugu oqariartuutigerusupparput maanngaangaaq pisariaqarmat sukumiisumik ajornartorsiutit qanoq annertunerussutigineranik misissuisoqarnissaaniik Naalakkersuisut kaammattortariaqarmata taasumalu misissuinerup qanoq inernera ukiumi Inatsisartunut ingerlateqqeqqullugu kaammatttuutigineqarmat@.

 

Erseqqissaatigissavara tulleriiarinermi pisutsit eqqarsaatigissagaanni aamma Peqqinnissaqarfimmi aamma Paarisakkunnilu sunniutit assigiinngitsorpassuupput. Allaat aamma immaqa siornatigut eqqaamasasi immikkoortunngorlugu aqqaneq-marlunngorlugu suliniutitut takutitsisoqarnikuuvoq.

 

Oqartariaqarpunga uani eqqartorneqartoq suliassani allanit minnerunngimmat. Kisianni sulijareqqinnissami tunngavilersuutini ilaassaaq. Aammalu taamatut uiartuinermi aamma alloriarfiusinnaasumi matumani partiiniit Kattusseqatigiinni allanillu ujartorneqartut aamma ilaatinneqassapput.

 

Neriorsorsinnaanngilassi ukiumut tamanna naammassineqassasoq. Kisianni susassaqartut peqatigalugit tamanna pilersaarusiorlugit ingerlanneqassaaq. Aammalu anguniakkat allallu tassuunakkut aamma inissinniarneqassallutik.

 

Politiit tassuunakkut nersualaarneqarnerat uaguttaaq naalakkersuisuninngaanniit aamma pingitsoorusunngilagut, suliarujussuarmik suliaqarsimapput soorlu IA-ikkunniit aamma Atassummiit tamanna eqqartorneqartoq. Tamanna qujassutissaraarput kisiannili suliniutit tamaanga unissanngillat ingerlaqqissapput.

 

TV-kut allatigullu tusagassiutit aqqutigalugit paasisitsiniaanermi ingerlatinissamut tungassuteqartoq eqqartorneqarmata ingerlanneqareersumi saniatigut soorunami annertusaanissaq taanna avaqqunneqarsinnaanngilaq. Tamannalu Naalakkersuisuniit eqqumaffigaarput.

 

Atassumminngaanniit oqaatigineqarpoq ikiaroornartup akiorniarneqarnera eqqarsaatigissagaanni aningaasanik amerlanerusunik pisariaqarnissamik tassani avaqqunneqarsinnaanngilaq. Taanna assortorneqarsinnaanngilaq. Taamaattumik aamma Inatsisartut aningaasaliinissaminnut ajornartorsiummut uunga imaannaanngitsumut aamma piumassuseqarnissaat naatsorsuutigineqartariaqarpoq.

 

Inuit Ataqatigiinninngaanniit aamma uparuartukkat assigiinngitsut kaammattuutillu matumani eqqartorneqartut aamma isumaqatiginarput.

 

Taamaattorlu uunga Naalakkersuisup Siulittaasuata oqaaserisimasaanut tunngatillugu taanna akissutigissavara. Naalakkersuisut suleqatigiissitap suliai pillugit naatsumik nassuiaateqarnissaa neriorsuutigissagakku. Taannalu nassuiaat Inatsisartunut agguaanneqarumaarpoq.

 

Aamma Inuit Ataqatigiinniit eqqaaneqarpoq ikiaroornartut allat eqqumaffigineqartariaqartut, tamannalu ilumoorpoq. Ilaatigut aamma naamaartarnermut tunngasut allat ecstacy-kut tassani taakkartorneqarlutik.

 

Oqaatigineqareersutut tamanit kaammattuutigineqarpoq suliniutissatut pitsanngorneqarnissaat Naalakkersuisunit aamma eqqumaffigineqartariaqartoq. Ilaatigullu aamma Danmarkimi folketingimi saaffigineqarnissaa inassutigineqarluni, aammattaarlu justistministeriamut saaffiginninnissaq tassuungakkut aamma kaammattuutigineqartuni ilaavoq. Tamakkuninnga tunngatillugu Naalakkersuisunit suliakkiisutaasut saaffiginninikkut naammassissavagut oqaatigineqareersutut matuma ajornartorsiutip aamma aallaveqarfii tassuunakkut peqataatissallugit avaqqunneqarsinnaanngimmata.

 

Inatsisinullu tunngassuteqartut eqqarsaatigissagaanni aammalu politeeqarnermut tunngassuteqartut eqqarsaatigissagaanni taakkua danskit naalagaaffiata iluaniipput. Kisiannili ilumoorpoq tamakkua aamma ilaatillugit ajornartorsiut manna aaqqinniartariaqarparput.

 

Ikiaroornartunut akiuiniarnissamut tunngatillugu Naalakkersuinikkut siunnerfiusimasoq 1999-niit 2003-mut oqariartuuteqarneq Otto-p eqqaallatsiarpaa ilaatigut allaat oqarluni ATaamatut eqqarsaateqarneq tupinnartuliat ilagissagaat!@ ikiaroornartup akiorneqarniarnera tupinnartuliatut isigineqassanngilaq. Suliniuteqarluni anguniagaqarneq tupinnartuliaanngimmat. Oqariartuuteqarfiuvorli suaaruteqarfiusuni ima nipilik: Ajornartorsiut imaattoq siunnerfeqarluta aaqqiiviiginiarparput. Taamatut siunnerfeqarsimaneq takussutissiuvoq suliniuteqarususermik piumassuseqarnermillu, imaanngitsoq oqassalluta AAah, ajornartorsiut taanna imaannaanngimmat qularlutalu ulluliinatalu pissaagut@ Isumaqarpunga pingaaruteqartoq suaarutigissallugu una: Ajornartorsiut taamaattoq aaqqiiviigissagutsigut immitsinnut piumaffigisinnaasariaqarpugut anguniakkamik taama imaannaanngitsumik. Anguniakkallu imaannaanngitsut anguneqassappata inuuiaqatigiittut tamatta tassuungakkut suleqatigiittariaqarpugut. Suleqatigiinnerli nunatta iluinnaanni ingerlanneqassanngilaq. Aamma oqariartuutigineqareersutut Danmark-imi oqartussaasut aamma tassuungakkut ikiorsiinissaat saaffiginnissutigineqassasoq eqqaaneqarpoq.

 

Taamaattumik sapiisinngilagut suliniuteqartarnermut tunngassuteqartut eqqaanissaannut allaat ukiuliilluta aamma suaaruteqarneruvoq eqqussuisunut ima oqassalluni ANunatsinni oqartussaasup piumassuseraarput allaat tamatuma nungutinneqarnissaannik eqqarsariassussallutik@ Taamaattumik tupinnartuliaassanngilaq nunatsinni oqartussaasut ima oqassappata AAjornartorsiut imaannaanngitsoq aamma nungutissallugu peerutinniassallugulu anguniagaqarpugut@

 

Naggataatigut oqassaanga Naalakkersuisunit uannut kaammattuutigineqartut assigiinngitsut naammassineqarnissaanut Naalakkersuisut piumassuseqarput suleqataanissaminnut. Aammalu ajornartorsiut taamaattoq aaqqiivigissallugu piumassuseqarpugut. Suleqatigiissaagut oqarpugut AInuiaqatigiit tamatta taanna susassaqarfigaarput meeqqaninngaanniit utoqqarsuarmut kingunerlutsitsisumik aamma attuisinnaasarmat. Qujanaq.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq.

Ja qujanaq. Tulliulluni oqaaseqaqqissaaq Anthon Frederiksen Kattusseqatigiit. Tulliukkumaarpoq Olga Poulsen Inuit Ataqatigiit.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.

Tassa Danmarkimi folketingip saaffigineqarnissaanut tunngatillugu oqaaseqarnitsinnut tunngaviginerpaasarput tassavoq inatsisitigut tunngavissat uumap ajornartorsiutip qaangerneqarnissaa anguniarlugu danskit naalagaaffiani inatsisit ikiaroornartulerinermi tunngasut eqqartuusiveqarnermut tunngasut ammalu minnerunngitsumik politeeqarnermut tunngasut pillugit Naalakkersuisunut kaammattuutigigatsigu taakkua suliassaq tassuunaarlugu ingerlattariaqaraat. Tassami ullumikkut assersuutigalu nassiussalerinermi allakkerivinni aammalu imaatigut nassiussuinermi misissueriaatigut tunngatillugu misissuisinnaatitaasut periarfissaat inatsisitigut ilaatigut ajornakusoortorujussuupput misissuisinnaanerit tunngasut. Tassa uani eqqarsaatigivakka nassiussat ammarterneqartarneri tunngasut taakkua ingerlanneqassappata aatsaat ilaatigut eqqartuussiviit angoqqaarlugit taamatut ingerlatsisoqarsinnaanera periarfissani ilaa­mmat. Taakkua ulluinnarni suliaqartut tamakkuninnga periarfissaasa pitsaanerulersinneqarnissaat aammalu misissuisinnaanerup minnerunngitsumik aamma qimmit atortorissaarutitullu allat misissuinermi pisutissaqarluartumik tunngavissaqartumillu misissuisinnaanerup pitsaanerusunik inatsisitigoortumik periarfissinneqarnissaat isumaqarpugut Kattuseqatigiinniit pingaaruteqartoq.

Tassami Politiit nalunaarutaat qiviarutsigut 2001-mi ilaatigut oqaatigineqarpoq ikiaroornartoq ukioq 2000-mi Danmarkimi aqqusinermi tuniniarneqartartoq gram-imut 50 kr-qartoq. Kisiannili nunatsinni allaat gram-imut 2600 kr.-i angullugu akeqartarsimavoq. Inukittuni immaqa nunaqarfinni. Tupinnaannartumik nikingassuk tassani annertuvoq, pisariaqartitsinerlu takusinnaasarput malillugu tassani qanoq ikiaroorniutip taassumap ikiaroornartup atugaaneranut perusuttoqarsimatiginera aatsaat takutippaa ikiaroornartoq taama mikitigisoq ilaatigut 2600 kr.-ilerlugu gram-imut tunineqartarsimassappat ilumut tupinnaqaaq ajornartorsiutip qanoq angilluinnartiginerata tassani oqaluttuuppaatigut pissutsit taamaattut ilumut akuersaaginnarlugillu susaagi.......

 

Taamaammat inatsiseqarnikkut tunngavissat isumaqarpugut periarfissat suliniarnermi aqqutissiuunneqarnissaat annertoorujussuarmik pingaaruteqartoq.

 

Anders Andreassen, ataatimiinnermi aqutsisoq.

Qujanaq. Tulliulluni oqaaseqaqqissaaq Olga Poulsen Inuit Ataqatigiit. Tulliukkumaarpoq Otto Steenholdt Attaviitsoq.

 

Olga Poulsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.

Inuit Ataqatigiinninngaanniit nuannarutigivarput siunnersuuteqartumut akissuteqarnitsinni oqaatsigut iluaqutaasinnaasutut tigummagit. Minnerunngitsumik Naalakkersuisup taamatut aamma qujassutigissavarput.

 

Otto Steenholdt-imut tunngatillugu oqaatigerusullugu naak ilaatigut isumaqarsinnaagaluarlunga Naalakkersuisup taanna pisussaaffigigaa. Taamaattumik neriuppunga kukkussagaluaruma naqqilaarumaarimma.

 

Tassa peqqinneq 2000-mut tunngatillugu Otto Steenholdt-ip oqaaserisaa akerlililaarniarlugu imatut. WHO-p tassa nunarsuarmi peqqinnissamut ataatsimiititaliarsuup iluani taanna ukioq 2000 peqqinneq pilersinneqarmat nunarput atsioqataalluni taasuminnga peqataalerpoq. Taamaasilluni ukiut taakkua ingerlanerani annertoorujussuarmik peqqinnermi tunngassuteqartut nunatsinni oqaluuserineqartalerput, siornatigorninngaanniit oqaluuserineqarnerusalerlutik. Taamaattumik naak soorunami inuit tamatta 2001-mi peqqissunngunngikkaluarluta kisianni arlarpassuartigut peqqinnissamut tunngassuteqartumik ineriartorpugut.

 

Aamma nunarpassuit tassani atsiorput. Tassani oqareernittut nunarput peqataavoq. Uagut nunarpassuarnut allanut silarsuarmi naleqqiulluta peqqinnissakkut siuarsimavugut. Taamaattumik taasumap anguniagassap suli tamakkiisumik angunngikkaluarlugu suliniuteqarfigiuarneratigut pisussaaffimmik tigusisimanerput isumaqarpunga taamaasillugu eqqortikkippu aammalu siunissaq eqqarsaatigalu suli taasumunnga tunngassuteqartut suliniutit akuersaarsimasagut aamma pisussaaffigilersimasagut suliniuteqarfigiuassagigut neriuutigaara.

 

Aamma siunnersuuteqartoq aappassaanik oqaaseqarnermini meerartarta siunissaat taartutut annilaanganartutu isigivara. Soorunami nunatsinni ajornartorsiuterpassuaqarpugut kisianni uagut isumaqanngilagut aamma Inuit Ataqatigiinninngaanniit isumaqanngilagut ima siunissaq taartigisoq aamma meerartagut suna tamarmik taartuinnarmik isigitikkigut.

 

Isumaqarpunga pingaaruteqartoq inuuiaqatigiit taamanna immitsinnut nukittusuumik peroriartortinniarnitsinnut aamma qaamasumik isiginnissinnaanerput taanna oqaatigisariaqartassagipput suna taartuinnaanngilaq uagut nammineerluta qaamasunngortinniarutsigut taava qaamasunngortissinnaavarput.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermi aqutsisoq.

Ja qujanaq. Kingulliulluni oqaaseqaqqissaaq Otto Steenholdt Attaviitsoq. Tulliukkumaarpoq Jakob Sivertsen Atassut.

 

Otto Steenholdt, Attaviitsoq.

Siullermik uanga oqaatigissavara folketinngimut soorlu ikioqqusutut saaffiginninnissaq pissusissamisoortutut isiginngikkiga. Qularinngilluinnarpara folketingimi tassani oqallisigiumaneqassanngitsoq Kalaallit Nunaannut pissutsinut akuliukkumanatik. Tassa akuliunnerput isigisussaagaat qularinnginnakku taammaattumik assorujussuaq Peqqinnissamut naalakkersuisoq Danmarkimut angalajuartarput Danmarkimi naalakkersuisunik naapeqateqartarlutik.

Maani oqallinneq isumaqatigiissutaalluartoq ajornartorsiutaa sequnnertooq. Aamma ilanngukkusukkukku ilanngussinnaavat uanga allagarisimasakka, eqqartuussiveqarneq pillugu ataatimiitartoqatigiissuit taanna aamma pereersimagaat. Taamaammat tunuliaqutassaqarluarputit Danmarkimi justitsministeri oqaluutissallugu. Maani oqallinnerup ersersikkaa pisariaqartitsinerup tassa tassuungaqquullugu pisariaqassaaq qularnanngitsumik taasuma akisussaaffia Politeeqarneq narkotika pillugu politiit maani ikippallaartut oqaatigereerparput. Aamma narkotika pillugu oqqinneqarneq pitsaasumik misigisaqarfigereersimasarput taakku eqqaallugit justitsministeriaqarfiup immaqa annerusumik aningaasaliisinnaanera politiinik tamakku pillugit atorfinitsitsisinnaanera naalakkersuisut tunuliaqutassaqarluarlutik justitsministeri oqaloqatigisinnaanngoraa­t. Tassa  justitsministeri tamanna aningaasaajaatigisussaammagu.

 

Kisianniuna uanga kukkugaluarnerlunga qujagisariga kalaallit pujortarumatuujummata. Tassa imaakkunarpoq taanna pujortagassaq manna tikillugu sammineruaat. Qujanartumik tamakku pujortagassaanngitsumik immaqa navianarnerungaartumik aamma oqaluttut tusarnaarlugit isumaqatigilluinnarpakka tamakkununnga appakaannissaq sakkortuumik pakkersimaattariaqa­rtoq.

 

Tassami Naalakkersuisut aamma uannut oqaatigisaa tassaana oqartunga taanna aamma tupinnartoq aamma Godmann Rasmussen-imut oqariartaatit suulluuniit atortarpagut. Soorlu ukioq ataasiinnanngorpoq oqaraanni  2003-mi tassa ikiaroornartuerutivissaaq. Nalunngiivillugu taamaattoqarnavianngitso­q. Taamatut-una oqartoqartarnera uanga ippigisariga. Soorlu taamanikk­ut aamma Peqqinnissaq pillugu 2000-imi tamattagooq  peqqissunngussaagut, taan­na aamma taamanikk­ut uparuarsimavarput oqarluta ila qulequtaq-una. Kalaalinngorsarlugu immaqa oqaatigisassaagalua­q. Nutsiinnavillugu oqaatigineqarnerata uatsinnut ippinnartunngortikka­a. Tassa atsioqatigiinneq taamanikkut WHO-kkoortoq, nunatsinnut anngumma­t. Nunaqqatigut oqarfigissanngikkaluaratsig­it 2000-imi tamassi peqqissunngussaas­i, taama nipilerlugu oqaatigimmass­uk uparuarsimavarput, arraa taamaattoqarsinnaanngilaq, oqaasertaa allanngulaaraluaru­ni immaqa ajunnginnerussagaluarpoq. Nalunngimmassuk taamaattoqarnavianngitso­q.

 

Soorlulu massakkut aamma Naalakkersuisup uannut akissutiminut oqarnera, ulluliinatagooq pigaluarutta ajorpoq, taamatungajak. Nalunngikkutsigu taamaattoqarnavianngitsoq, ukioq ataasiinnanngorp­oq taamaattumik oqarpunga ukioq ataasiinnaviup ingerlanerani, nunatsinni ikiaroornartuerutivissimassappat imaluunniit ikiaroornartup atugaajunnaavinnissaanik toqqaannartum­ik oqartoqarpat, uanga oqassuunga taamaattoqarnavianngilaq. Taamaattoqassagaluarpal­lu oqassaanga silarsuarmi tupinnartuliat tallimarissavaat.

 

Taanna ippinnartoqanngilaq, kisianni taamaalissappat, ja taamaattoqarnavianngilaq.

 

Kisianni oqaatsit kusanartut tusarnaarpakka, aamma Inuit Ataqatigiinninngaanniit suleqatigiikkusunner­up tunuliaqutai, taamaattumik maani isumaqatigiinnerput uanga aamma neriulluarfigisorujussuuara, Justitsministerimut apuutissagukku tunialiaqutaqarluarputit.

 

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq.

Ja, qujanaq. Tassa uanga aamma maluginiarpara isumaqatigiinneqarluartoq. Assortuuttoqanngitso­q. Aammalu una suliaq aaliangiiffiusussaanngilaq. Taavalu tulliulluni oqaaseqaqqissaaq Jakob Sivertsen Atassut, tulliukkumaarpoq Anthon Frederiksen.

 

 

Jakob Sivertsen, Atassut.

Qujanaq. Tassa naatsunnguamik. Atassummit uagut assut pingaartipparput, avataaniit isaaffiit pingaartumik soorlu Kangerlussuaq Narsarsuaq aamma Kulusuk. Pingaartumik aasap ingerlanera­ni ullormut timmisartoq ataasiinnaanngitsoq Kulusummut takkuttarput. Taamaattum­ik uanga nammineq ernumassutissaqarpunga, aamma aqqut taanna atorlugu arlaatig­ut ikiaroornartunik eqqussisoqartarsinnaanissaanik. Tassa nalunngilarput eqqussuiniart­ut sianiitsuunnginnamik allat ajorsarfigigaangamikkit, periarfissat allat atorluarniartaraa­t. Taamaattumik uagut qimmit ikiaroornartuleris­ut sapinngisamik mittarfiit avataaniit tikiffiunerpaasartut Kangerlussuaq Narsarsu­aq aamma ajornanngippat Kulusuk, taakku tikittut amerlanersaanni ilaatigut atorneqartarnissaat assut pingaartikkipput.

 

Taavalu aamma tassunga ilanngullugu, umiarsuit pajuttaatit kiisalu kilisaatit ilaatigut toqqaannartum­ik avataaninngaanniik tikittut, taakku aamma ullumikkornit eqqumaffiginerullug­it misissuiffigineqartarnissaat assut kissaatigigipput. Oqareernittut ikiaroornartun­ik eqqussuiniartut ima pikkoritsigimmata allat ajorsarfigigunikkit periarfissat allat suut tamaasa atorlugit iluatsinniartart­ut nalunnginnatsigit.

 

Taamaattumik taakkua maannakkut tamakkiisumik ingerlanneqanngitsut ilanngullugit, siunissa­mi aamma misissuiffigineqartarnissaat Atassummit assut kissaatigaarput. Qujanaq.

 

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq.

Qujanaq, tulliulluni oqaaseqaqqinniarpoq Anthon Frederiksen Kattusseqatigiit, pingajussaaniilera­mi naatsuararsuarmik.

 

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.

Suliaq una ilungersunartoq isumaqarpunga nassuerutigigipput tamatta oqarluta uagut Kalaallit Nunatsinni kisimiilluta taanna suliaq anigorsinnaanngilarput. Taamaammanuna uagut Kattuseqatigiinni­it Folketinngimut saaffiginnittoqarnissaa kaammattuutigigipput. Pissutigalu­gu inatsisitigut tunngavissat Folketinngip susassaqarfigimmagit, tassani minnerunngitsumik aamma politiit sulinerat uani eqqartorneqartumi annertuumik aamma partiinit tamanit Kattusseqatigiinnil­lu oqaaseqartunit eqqaaneqarpoq.

 

Taamaattumik Kalaallit Nunatta danskillu naalagaaffiarta akorngani ullumikkut pissutsit taamaakkallartillugi­t, isumaqarpugut saneqqunneqarsinnaanngitsoq danskit Folketinngiat suleqatigalu­gu ajornartorsiummik qaangiiniarneq ingerlatissallugu.

 

 

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq.

Qujanaq. Tulliulluni akissuteqaqqissaaq Peqqinnissamut Naalakkersuisoq.

 

 

Edvard Geisler, Peqqinnissamut naalakkersuisoq.

Matumani eqqartorneqartumi imaannaanngitsup akiorniarnissaanut eqqarsaatersuutit assortuussutigineqanngilla­t. Tassani tapersersoqatigiinneq kaammattoqatigiinneq eqqarsaasersoqatigiinner­lu malunnarluarpoq.

 

Aamma ilaatigut umiarsuit eqqaallatsiarneqarput. Tassani aamma timmisartulluunniit tikittarne­ri eqqarsaatigissagaanni ilanngaaserisut aamma annertoorujussuarmik qutsavissaraag­ut politiitulli. Taakkuupput aamma annertoorujorujussuarmik ikiaroornartup akiorniarneqarneranut suleqataanermikk­ut aamma sunniuteqarluartut.

 

Uani apuukkusunneqartut soorunalimi susassaqartunut ingerlatissavagut. Tamanna Naalakkersuisun­it pingaartipparput. Ajornartorsiut imaannaanngitsoq aaqqiivigissagutsigut peqataaffigisussaagatsigut suliniuteqarnitsigut aammalu oqaatigineqareerpoq, tamanna pisariaqarto­q. Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat Olga ilumoorpoq.

 

Tamanna siunnerfik nuna tamat peqqinnissamut tunngassuteqartut pillugit suliniuteqartuisa, oqariartuutiginikuuaat. Uani assortuussutigisariaqanngilarput eqqortuunersoq eqqunngitsuunersorluunnii­t. Siunnerfeqartariaqarpugulli siunnerfiit tassaasussaapput anguniakkatsinn­ik aamma tikkuussisartut. Tamakkuali angussagaanni nalunngilarput aningaas­at tassani apeqqutaasussaasoq.

 

Taamaattumik Inatsisartut aamma taamatut oqariartuuteqarnerat amerlanerusunik pisariaqartitsisoqassappa­t, tamanna piareersimaffigiumallugu, soorlu Atassumminngaanniit tamanna oqaatigineqartoq. Tamanna aamma qujarupparput.

 

Qimminut tunngassuteqartoq aamma amerlisarneqarnissaanut tunngasut, soorunalimi aamma susassaqartunut anngutissavagut. Nalunngilara siusinnerusukkut tamanna kujataa eqqarsaatigalu­gu saqqummiunneqarsimagaluartoq. Qimmilligooq assigiiaartuunissaat pissutigalu­gu aallaqqaammut ajornartinneqarsimasoq paasinarpoq. Kisianni tamakkua ilanngullug­it paasiniarumaarpagut.

 

Otto tamakku anngutissaqqaarpagut, soorlu kissaatigisat uani assortuutigineqannginnami, ajornartorsiut­ip imaannaanngitsup aaqqinniarnissaanut aamma naalagaaffeqatitsinni susassaqartu­t, tassuunakkut aamma isummersoqatiginissaat.

 

Taamaattumik uanga tupinnartuliatut isiginngilara 2003-mi ima oqassagutta, Kalaallit Nunaat ikiaroornartoqanngitsoq. Isumaqarpunga suliniutini ersiutaasoq oqariartuutaasoq matumani takuneqarsinnaasoq. Piumassuseqarpugut tamakkua akiornissaanut anguniagaqassalluta. Taava angunngikkaluarutsigilluunniit avatitsinnit aammalu tamakkununnga suliaqartunut oqariartuutaavoq imaannaanngitsoq. Piumassuseqarpugut aammali tamakkua ingerlateqqinnissaann­ut suliniuteqarpugu­t.

 

Taamatut erseqqissumik oqariartuuteqarneq isumaqarpunga inunnut eqqartukkatsinnut atugarliortun­ut suaaruteqarnerusoq imaattoq, piumavugut nukigut atorusuppagut. Taamaattum­ik tamakkua uteqattaarnagit isumaqatigiissutigigatsigit suliniutissat tullinnguuttut kaammattoqatigiiffigalug­it tapersersoqatigiiffigalugillu pisariaqarpugut.

 

Taama naatsukullammik akissuteqarpunga. Qujanaq.

 

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq.

Ja, qujanaq tulliulluni aamma kingulliulluni oqaaseqassaaq Gudman Rasmussen, siunnersuuteqarto­q.

 

 

Gudman Rasmussen, Atassut.

Tassa siullermik qujassuteqarsigaassi tamassi. Annertunerusumik qujassuteqarfigeqqinnianngilass­i. Ersarissumik qujanera paasereerassiuk.

 

Unaana imaattoq Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuannut naqqiutigilaarniariga aamma assortuinerm­ik pilersitserusunngeqaanga. Oqaaseqarninni ersersitara tassa meeqqat siunissaat takorloorakku taamannaannaq ingerlasoqassappat taartutut. Ersersinniagara uaniippoq, oktober­ip 12-ini siorna, Sisimiuni atuartut tamarmik ingerlaartut atuarfiup, aqqusinikkut ingerlaarpu­t, aamma maanngaaniit eqqaanikuuara. Tassa atuartut meeqqat mikisut siunissartik ersigilerpaat, anginerumaat meeqqat naamaarlutik ikiaroortartut takusatik pillugit. Meeqqat namminneerlutik saaffiginnissuteqarput.

 

Taannarpiaq tunuliaqutaralugu immaqa sakkortugaluarnersoq taamatut oqarpunga. Meeqqat siunissaat taartuutissanngikkutsigut ullumi akuerisariaqarparput, tamaviaarluta meeqqat qaamanerusum­ik siunissaanut aqqusinermik nassaarniassalluta imaluunniit aqqusinermut anillaassuiniassallut­a.

Qanoq iliuuseqanngiivikutta sunaluunniit angusinnaanngilarput, oqaasiinnarmik pinnata timitalimm­ik qanoq iliuuseqartariaqalerpugut. Inuiaqatigiit ilutsinni miserratigineqarsinnaanngivipp­oq ikiaroornartoq annertoorujorujorujussuarmik atugaalernikuuvo­q. Soorlu uani oqaaseqarninni oqarpunga illoqarfissuarni pinnani aamma nunaqarfeerannguani.

 

Nuannersuunngilaq inuit aqajarormiullit tusartarpagut ikiaroornartunik. Inuunertik ulorianartorsiortillug­u. Taava susoqarpa? Isertitsisarfimmiipput inuit qassit, ilai inissaaruteqqas­ut tusaamavagut. Taava ajortoqarpoq.

 

Inuiaqatigiit kalaallit immitsinnut tatiginerput, qangali tulluusimaarutigisartagarput taassumap aallaaviup sammivipput allanngortippaa.

 

Oqaaseqartuni tamani partiinilu tapersersorneqarpoq una saqqummiussaq, tunngavilersuutigisakka­lu aamma tassani erseqqissut aamma akuersaarneqareerput.

 

Uaniuna Kattusseqatigiit oqaaseqartuata oqaatigimmagu aamma nassiussanik taanna ammarterisinnaan­eq aamma uagut gruppitsinni eqqartutsiarnikuuarput. Unartaa, tupinnartoq uaniissooq inuiaqatigiit ilutsinni ajornartorsiut taama angitigisoq, tamatta takoreerlugu.

 

Aalisartunnguakkuluit aningaasarpassuarnik akilersorlugit nakkutilliisulersorpagut. Kisiani umiarsualivinniluunniit nakkutilliisoqanngilagut, inuiaqatigiit nakkaakkiartornitta nalaani. Immaqa tassuunakkut annerpaarpaamik eqqussuiffiusuni.

 

Ilumuuippoq immaqa nunatsinni ullumikkut ajornartorsiut taanna angingaangaartoq, ullumikk­ut ajoraluartumik taanna nassuerutigivarput tamatta. Imaannaanngitsorujorujummik killeqqavugut imminornerit allallu naluara eqqoriarneqarsinnaanngillat, aamma tamakkuninn­ga aallaaveqartarsimasinnaappu­t.

 

Oqaluttut ilaata oqaatigisaa annilaarnaqaaq, 2600 kr grammi taama akiliisarsimassagunik, inuit qassimmitaava ulluni arlalinni aamma kaatsittarsimassappat. Soorunami inuup nammin­eq akisussaaffigigaluarpa­a, kisianni inuiaqatigiinni annaassiniartussaavugut Inatsisartuni uagut. Pitsaanerpaarpaasumut nammineq sammivilersuinnaanerput uagut nammineq ikioqatigiinnitsig­ut taana anguneqarsinnaavoq.

 

Una nuannaarutigivara tassa oqareernittuut assersuutigiinnartigu ippassaq takuarput Sermitsia­mi Maniitsormiut taateraanik unioqqutitsimmata tuniniaavimmi susoqarpa?

 

Kisianni ikiaroornartoq inerteqqutaavoq. Qassimmita takusaraluarpaat nioqqutigineqartut? Kisianni susoqartarpa? Pissutsit taamaattut uninngavigisinnaangilagut. Aaqqittariaqarpagut. Qujanaq.

 

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq.

Ja, qujanaq. Kingulliulluni oqaaseqaqqissaaq Olga Poulsen Inuit Ataqatigiit, pingajussaaniilera­mi naatsuararsuarmik.

 

 

Olga Poulsen, Inuit Ataqatigiit.

Ja, naatsunnguamik. Tassaana uanga qaqeqqinninnut aatsaaginnaq aamma Guulumaap oqaaseqaqqinneran­ut aappassaanik oqaaseqaravit taava soorlulusooq suna tamarmi nunatsinni taartutut oqarnerit taannajuna oqaaseqarfigigiga.

 

Isumaqarpunga illit takutitsissutitit imaluunniit takutitsisimasut nunarput taartuinnarmut angerlaneran­ut tassa taakku meeqqat angalaaqatigiittut. Isumaqarpunga taakkua takutikkaat meeqqat uagut nunatsinni akuerisinnaanngisagut makku makku makkua meerartatta aamma takutittalerpaat akuerisinnaanagit. Taamaattumik qaamavoq, meeqqanik peroriartortoqarpoq nukittuunik malinnaarusaaginnarusunngitsuni­k, naammagittaalliortartunik. Taamaattumik taamaattunik meerartaqarutta taava siunissaqarpugut qaamasumik.

 

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq.

Ja qujanaq. Tassa taamaalilluni oqaluuserisassaq immikkoortoq 68 tassalu ikiaroornartoq pillugu apeqquteqaat aallaavigalugu oqallinnissami siunnersuut, tamaanga killeqarpoq.

Taavalu tikissavarput immikkoortoq 95 tassalu ESU-mit taarsigassarsiaritinneqartut agguataarneri­sa ukiumoortumik nalunaarusiarineqartarnissaat pillugit aaliangiiffigisassat­ut siunnersuut. Taannalu siunnersuutigineqarsimavoq Inatsisartuni ilaasortam­it Josef Motzfeldtimit. Qinnuigissavaralu siunnersuuteqartoq saqqummiusseqqullug­u.

 

 

Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit.

Tassa Inatsisartuni Inatsisartut suleriaasianni paragraph 32 immikkoortoq siulleq naapertorlu­gu aalajangiivigisassatut siunnersuut imaattoq matumuuna Inatsisartunut saqqummiutissavara.

 

ESU aqqutigalugu tassa Inuussutissarsiutitut taarsigassarsiniartarnermi aningaasaateqarfik aqqutigalugu, aningaasaliissutinik agguaassineq pillugu Naalakkersuisut ukiumoortumik nalunaarusiortarnissam­ik peqquneqarnissaat pillugu aaliangiiffigisassatut siunnersuut.

 

Inatsisartut ESU-mut ataatsimiititaliaat naluneqanngitsutut ukiarmi Inatsisartut aalajangernermikk­ut atorunnaarsippaat. Naalakkersuisullu atorfillit inassuteqaataat tunngavigalu­gu tulleriiaarisarput, tulleriiaarisalerput. Ukiorlu imaaliinnartoq innuttaasut pisariaqartitsis­ut oqaloqatiginerisigut  saaffiginnissuteqartarnerisigullu paasitinneqarpugut Aalisarnermut Pisortaqarfimmit ilisimatinneqartarsimalluti­k, aningaasat ESU-kkoorlugit atugassiissutaasut tamakkerlugit ukiut nikinnerisa nalaannilu agguaanneqareersimasut.

 

Tamanna utaqqilernertaqanngitsumik periuusiummat nammineq isornartoqanngilaq. Inatsisartuni­li ilaasortatut sineriammi angalalluni inuutissarsiutinik ingerlataqartunut eqqortum­ik ilisimatitsisarniss­aq pisariaqarmat, siunnersuutigaarput Naalakkersuisoq susassaqart­oq ingerlaavartum­ik aamma Inatsisartut inuussutissarsiornermut ataatsimiititaliaann­ut aningaasaliissutit atorneqarnerannik ilisimasitsissuteqartassasoq.

 

 

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq.

Ja, qujanaq. Tulliulluni akissuteqassaaq Aalisarnermut Piniarnermi Nunaqarfinnullu Naalakkersuiso­q.

 

Hans Enoksen, Siumut.

Qujanaq. Inatsisartunut ilaasortaq Josef Motzfeldt aalisarnermut piniarnermut nunalerinermul­lu tapersiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaat, normu 10, 12.November 2001-imeersoq. 2001-imi ukiakkut katersuunnermi akuersissutigineqartoq tunngavigalugu ESU aqqutigalugu aningaasat tunniunneqartartut pillugit, Naalakkersuisut Inatsisartunut ukiumoortumik nassuiaateqartalernissaann­ik kissaateqarpoq.

 

Naalakkersuisut suleriaasissamut taamaattumut assorsuaq apeqataarusupput, naleqqunnerpaasoralugu­lu nalunaarusiaq taamaattoq ukuip aningaasaliiffiup naanerata kingornatig­ut nalinginnaasumik upernaakkut katersuunnermi saqqummiunneqartarpat.

 

Taamaaliornikkut ukiup aningaasaliiffiusup naanerata kingornatigut Inatsisartut sapingisamik piaartumik paasissutissinneqassapput, tamatumalu peqatigisaanik nalunaarusiaq pillugu oqallinn­eq aqqutigalugu, ukiumut aningaasaliiffiusussamut tullermut inuussutissarsiutitigut tapiisuteqartarnerm­ut suliassaqarfimmi, aningaasaliissuteqarnissanut siunnersuutigineqartuss­at Inatsisartunik sunneeqataaffigineqarnissaat periarfissinneqassalluni.

 

Inatsisartuni ilaasortap Josef Motzfeldtip aalajangiiffigisassatut siunnersuumminut atatillugu oqaatigaa, Naalakkersuisup inuutissarsiornermi tapiissuteqartarnermut susassaqartup Inatsisartut Inuutissarsiornermut ataatsimiititaliaanut aningaasaliissutigineqartut, qanoq iliornikk­ut atugassanngortinneqartarnissa­at pillugu, ingerlaavartumik ilisimasitsissuteqartarniss­aa kissaatigalug­u.

 

Inatsisartut peqqusutaa naapertorlugu inuussutissarsiutitigut tapiiffigineqarnissa pillugu qinnuteqaatit inuutissarsiutitigut tapiissutinut aningaasaliussatut killissarititamut qaangiisartillugit qinnuteqaatinik tulleriiaarisarnissaq pisariaqartillugu ingerlanneqartariaqassaaq.

 

Taava pisoqarpat tulleriiaarinissamut taamatut ittumut piumasaqaatit pingaarnerit Inatsisartut peqqussutaani ' 1-mi 2-ilu allassimapput. Naalakkersuisullu taamaalillutik maleruagassanik Inatsisartut kissaatigisaat naapertorlugit tapiissutinik tunniussisarnissamut periarfissiisunik najoqqutassaqareerput.

 

Peqqussutip akuersisutigineqarneratigut suliami ingerlatsineq eqqaannerusunngortinniarlugu kissaatigineqarsimavoq Naalakkersuisut aningaasaliissutinut pisortatut ingerlatsisuussasut. Naalakkersuisut taamaalillutik suliassanut pilersaarutimut ataasiakkaanut inuussutissarsiutitigut tapiissutit aaliangersimalluinnartumik tunniunneqartarnerat, aammattaaq allaffissornikkut suliakkersuutaasartussaq pillugu Inatsisartut inuutissarsiornermut ataatsimiititaliaannut ingerlaavartumik ilisimasitsisuteqartarnissaq pissutissaqartissorinngilaat. Taamaattorli Naalakkersuisut akerlerinngilaat Inatsisartut inuutissarsiornermut ataatsimiititaliaata tamanna pisariaqartippagu ataatsimiititaliap inuutissarsiutigut tapiissutit inuusutissarsiuuteqarfinnut nunallu immikkoortuinut agguataarneqarnerat pillugu paasissutissinneqartarnissaa.

 

Taamatut oqaaseqarlunga Naalakkersuisut sinnerlugit aalajangiiffigisassatut siunnersuut Inatsisartunut suliassanngortippara. Qujanaq.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq.

Ja qujanaq. Maannalu partiit Kattusseqatigiit Attaviitsut oqaaseqartussai oqaaseqassapput siulliuni oqaaseqassaaq Simon Olsen Siumut

 

Simon Olsen, Siumup oqaaseqartuat.

Siunnersuutigineqartut pillugit Siumumiit imatut oqaaseqateqassaagut.

 

Naalakkersuisuniit ESU-udvalgip atorunnaarsillugu aqutsinerup siunissaa suliarineqartoq malitseqarpoq Inatsisartut peqqussutaanni nr. 10, novemberip 12-ani 2001-mi akuersisutigineqartumik. Taamaalilluni december-ip aallaqqaataa 2001-mi atuutilertussanngorlugu, atuutilereerporlumi.

 

Siumumiit isumaqarpugut nalunaarusiortarnissami peqqusinissaq akuersaarnartuusoq taamatuttaaq Inuussutissarsiornermut ataatsimiititaliamut paasissutissiisarnissaq aamma naleqquttutut pissusissamisoortutullu akuersaarparput.

 

Taamaakkaluartoq Siumumiit oqaatigissavarput Naalakkersuisut ukioq manna 2002-p aallartinneraniit tigusinerminni aningaasat tungaasigut ukiut siulianit kipiluttornartorsiortinneqartussaasut. Tamannali ukiumi tullermi aatsaat qaangiutissasoq ilisimaaraarput. Imatulli paasineqassanngilaq Naalakkersuisut aqutsinerminni aningaasatigut kipusoortitsinissaat aarlerigigipput. Kipiluttunartorsiornermi oqarnerput pituttoriikkanik pissuteqarmat.

 

Siumiittaaq isumaqarpugut Naalakkersuisut ukiumut tullermi nammineerutilivinnissaat isumalluarnartuusoq.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq.

Qujanaq. Tulliulluni oqaaseqassaaq Finn Karlsen Atassut.

 

Finn Karlsen, Atassutip oqaaseqartuat.

Inatsisartuni ilaasortaq Josef Motzfeldt siunnersuuteqarpoq ESU aqqutigalugu aningaassaliissutinik agguaassisarneq pillugu Naalakkersuisut nalunaarusiortassasut. Aammalu Naalakkersuisuni inissaqartoq ingerlaavartumik Inatsisartumut Inuussutissarsiornermut ataatsimiititaliami aningaasaliissutit atorneqartarneranik ilisimatitsissuteqartassasoq.

 

Siullermik tunngatillugu pissusissamisoorpoq Naalakkersuisut ukiumoortumut nalunaarusiortarnissaat. Naalakkersuisullu tamatumunnga akissuteqarnerat isumaqatigineqarpoq ukiup naanerani upernaakkut ataatsimiinnermut taamatut nalunaarusiortarnissamik pissusissamisoortumik oqaatigimmassuk.

 

Inuussutissarsiornermut ataatsimiititaliaq ataavartumik malinnaatinneqarnissaa ajunngilluinnarpoq, kisianni ataatsimiititaliap tamarmi soqutigissavaat aamma taamatut pineqarnissartik? Taamaammat Naalakkersuisut akissuteqarnerminni akissutaat Atassummiit isumaqatigalugut oqaatigissavarput. Tassalu Inuussutissarsiornerup ataatsimiititaliap soqutiginninnini, soqutiginnittussaammammi tunngavigalugu ataavartumik malinnaanissartik periarfissaqarfigigaat.

 

Taamatut Atassummiit aalajangiiffigisassatut siunnersuut oqaaseqarfigaarput Naalakkersuisut siunnersuummut akissutaat isumaqatigalugu akuersaarpugut.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq.

Ja qujanaq. Tulliullunilu oqaaseqassaaq Johan Lund Olsen Inuit Ataqatigiit.

 

Johan Lund Olsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.

Qujanaq. Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Inatsisartuni ilaasortaq Josef Motzfeldt siunnersuuteqartoq ilumoorluinnarpoq oqarami sineriammi aningaasat ESU-koorlugit atugassiissutigineqarsinnaasut pillugit ilisimasitsisoqarsinnaanissaq pisariaqartartoq. Aningaasammi pineqartut taakku aalisarnermik, piniarnermik, nunalerinermillu inuussutissarsiorteqartunut mikinngitsumik sunniuteqartuusinnaasarput. Ukiullu tamaviisa qanoq annertussusilerneqarsimasarsinnaaneri pissanngatigineqartuartarlutik.

 

Siunnersuuteqartup ESU aqqutigalu aningaasat tapiissutigineqartartut pillugit Naalakkersuisut Inatsisartunit ukiumoortumik nassuiaateqarlertarlernissaannik kissaateqarnera taamaammat paasinarluinnarpoq. Nuannaarutigaarpullu Naalakkersuisut siunnersuut inussiarnersumik ilassillugu maanna aamma neriorsuutigimmassut tamanna ukiup aningaasaliiffiusimasup naanerata kingornatigut nalinginnaasumik pisalerumaartoq. Tassalu Inatsisartut ileqquusumik upernaakkut katersuuttarnerini.

 

Inatsisartut aalisarneq pillugu inatsisaanni ' 5 immikkoortoq siullermi aammalu immikkoortoq aappaanni aalisagartarsiissutissat TAC-liisarneq eqqarsaatigalugu assigusumik taama periuuseqartoqartoq. Taamaattumik tamanna periuseq ESU-mi aningaasaliisutaasartunik pitsannguallaataasumik aamma ingerlatinneqalissammat Inuit Ataqatigiit tamanna iluarisimaarparput.

 

Inuit Ataqatigiit nuannaarutigivarput ESU-mut aningaasaliissutaasartut suliarineqarnerini siornarnit eqqaannerusumik maanna aaqqissuusuisoqalereersimasoq paasigatsigut taamaalillunilu qangatut ESU-mi Inatsisartuni ilaasortaatitanik ilaasortaaffigineqartumik aamma ataatsimiititaliaqarunnaarsimammat.

 

ESU-mut aningaasaliissutaasartut Inatsisartut maanna Inuusutissarsiornermut ataatsimiititaliaannut ingerlaavartumik ilisimatitsissutigineqartarnissaat kissaatiginartissinnaagaluarlutigu Inuit Ataqatigiit naammagisimaarparput Naalakkersuisut maanna aamma neriorsuuteqarmata inuussutissarsiutinut tapiissutaasartut siunissami Inatsisartut Inuussutissarsiornermut ataatsimiititaliaannut aamma paasissutissiissutigilerniarmatigit.

 

Taamatullu Naalakkersuisup siunnersuuteqartumut inussiarnersumik akuersertumillu nalunaaruteqareermata InuitAtaqatigiit annertunerusumik oqaaseqarata siunnersuuteqartoq taamaalilluta aamma qutsavigerusussavarput.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq.

Qujanaq. Tulliulluni oqaaseqassaaq Mads Peter Grønvold Kattusseqatigiit. Tulliukkumaarpoq Otto Steenholdt Attaviitsoq.

 

Mads Peter Grønvold, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat.

Inatsisartuni ilaasortap Josef Motzfeldt-ip Inuit Ataqatigiinneersup aalajangiiffigisassatut siunnersuutaa imatut siullermeerneqarnerani Kattusseqatigiinniit oqaaseqarfigissavarput.

 

Siullermik Kattusseqatigiinniit erseqqissaatigissavarput tapersiisarnermut inatsit allanngortinniarneqarmat akerliusimanerput. Akerliusimanitsinnut tunngavigaarput ESU-mut aningaasaliissutit agguaattarneqarnerisa qanimut Inatsisartuni ilaasaasortani malinnaavigineqarsinnaajunnaarnera. Soorlumi maannakkut ujartorneqartartoq ESU-mut aningaasaliissutit agguaanneqartarneri qanimut Inatsisartuni  ilaasortat ilisimatinneqartarnissaat. Kingusinnerusukkut ESU-mut aningaasaliissutigineqartartut qiviaraanni inuussutissarsiutit pillugit tapersiisarnermut ataatsimiititaliaq Inatsisartuni ilaasortanik inuttalersorneqarsimasup nammineerluni aningaasaliissutit agguaattarpai. Taamaaliornikkut suliat qanimut malinnaavigineqartarlutik.

 

Kattusseqatigiinniit siunnersuuteqartut isumaat paasisinnaalluinnarparput tassa uiartuimmat ESU-mut aningaasaliissutit agguaanneqartarneri pillugit Kattusseqatigiinniit soqutigilluinnarparput ESU-mut aningaasaliissutit Naalakkersuisunit agguaanneqartarnerisa qanimut malinnaavigineqartarnissaat. Taamaaliornikkut sumut aningaasaliissutit atorneqarsimanersut malinnaavigineqartarnissaat Inatsisartunit qulakkeerneqarsinnaammat.

 

Kattusseqatigiinniit isumaqanngilagut ukiumut ataasiaannarluni upernaakkut Inatsisartut ataatsimiinneranni paasissutissinneqartarnissaq naammattoq. Pisariaqartitsineq tunngavigalugu ataatsimiititaliat susassaqartut paasissutissinneqartarnissaat pisariaqartoq Kattusseqatigiinniit isumaqaratta.

 

Naggataatigut Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut ESU-mut aningaasaliissutit annertusineqartariaqartut tassami malunnarmat sinerissap qanittuani aalisarneq ineriartortinneqassappat angallatit ilaatigut annertuumik taarsersorneqartariaqartut. Assersuutigineqarsinnaavoq ukioq manna ESU-mut aningaasaliissutigineqartut qiviaraanni suliluunniit ukioq aallartilluanngitsoq aningaasaliissutit tamarmik immikkoortiterneqareersimapput. Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut aalisartut taarsigassarsianik ernianullu akiliutaat qaavatigut ESU-mut aningaasaliissutigineqaqqittariaqalersut. Taamaaliortoqanngippammi annerusumik sinerissap qanittuani aalisarneq angallatinullu nutarterinerit taarsersuinerillu qulakkeerneqarsinnaanngimmata.

 

Taamatut oqaaseqarluta aaliangiiffigisassatut siunnersuut taamatut oqaaseqaatigut innersuussutigut pineqartut Kattusseqatigiinniit taperserparput.

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq.

Qujanaq. Oqaaseqartussaq maaniinngimmat taava siunnersuuteqartoq Josef Tuusi Motzfeldt Inuit Ataqatigiit.

 

Josef Tuusi Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit.

Siullermik Naalakkersuisut akissuteqaataat taavalu aamma partiit tapersiinerat siunnersuummut soorunami qujassuteqarfigissavara.

 

Una inuussutissarsiutinut sorlernut nunallu immikkoortuanut sorlermut aningaasaliissutit atorneqarsimanersut inuusutissarsiornermut ataatsimiititaliamut nalunaarutigineqartarnissaat naaperiarfittut ajunngitsutut nalilerpara. Aammalu ESU-p aqutseqarfianut paasiniaanikkut akiitsorineqartut kinguartoorutillu nalunaarsorneqareersimanerat taamatut toqqissiallaatigaarput Inuit Ataqatigiinninngaanniit. Raajarniarnermut akiligassat qanoq annertutigippat akit kinguaattoorutit qanoq saattuerniarnermut qaleralinniarnermut nunalerinermut allanik aalisarnermut inuusutissarsiutinillu allanut kommunikkaatumik nalunaarsorneqarsimapput. Tassanilu oqaluuserisassatut immikkoortup 63-ip tassalu Inatsisartunut ilaasortap Anthon Frederiksen-ip siunnersuutaata oqaluuserineqarnerani oqaatigeriikkattut aningaasaliisarsimanerit ilaatigut immaqa akilersinnaasumik akilersuinissamullu qularnaarivallaangitsumik ingerlanneqartarsimanerat naatsorsuutigisariaqarpoq massakkut sukateriffigineqartariaqartoq. Akii­tsut nutaaliornissami immaqa Landkarsi aamma atorfissaqartigaangaanni ilapittuutaasinnaagaluarpoq annertuujummata 318 million ESU-mi taarsigassarsiat akiitsorineqarput.

 

Taamaattumik una suleqatigiiffiusussatut taamatut arlaanaanulluunniit pasilliinermut tunngaveqanngitsumik Inatsisartuniit aningaasaliissuteqartutut soqutigisariaqaratsigut aningaasiliissutit akuersissutigisatta sorlernut sunut siunertanut atorneqarsimanersut malinnaaviginissaat. Qujanaq.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq.

Qujanaq. Maannalu Aalisarnermut, Piniarnermut Nunaqarfinnullu naalakkersuisoq akissuteqaqqissaaq.

 

Hans Enoksen, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunaqarfinnullu naalakkersuisoq.

Naatsuararsuarmik. Nuannaarutigaara Naalakkersuisut saqqummiussaat. Saqqummiussisunik tamanik partiinik aammalu Kattusseqatigiinnit tapersersorneqarmat. Naalakkersuisut soorunami qanimut susassaqartunut Inatsisartunut aammalu ataatsimiititaliamut malinnaatitsinissartik aamma soqutigilluinnarpaat aamma taamaaliussapput.

 

Taavalu una Kattusseqatigiinninnganniit oqaatigineqartoq isumaqaratik ukiumut ataasiaannarluni upernaakkut Inatsisartut aatsimiinnerannik paasissutissinneqartarnissaq naammattoq. Oqaatigereerparput Naalakkersuisut piumassuseqarput ataavartumi ilisimasitsisarnissaminnut. Taanna isumaqarpunga paasilluarissi massakkut.

 

Annerusumik oqaaseqarfiginagu isumaqatigiilluarnerput nuannaarutigalugu taama naatsunnguamik oqaaseqarpunga soorunami ukua aamma Kattusseqatigiinninngaanniit oqaatigineqartut akiliutaareersimasut allallu ESU-mi aningaasat qaavanut ilineqarsinnaaneranut tunngasut taamaaliortoqassappat Inatsit aamma allanngorteqqaartariaqassaaq. Taamaattoqassappalu taava siunnersuutit inimi maani suliarineqartariaqassallutik taanna erseqqissaasutigilaarpara.

 

Kisianni qujassutigaara taama isumaqatigiitsigalusi Naalakkersuisut akissuteqaataat tamassi taperserassiuk. Qujanaq.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq.

Qujanaq. Taamaalilluni immikkoortoq 95, tassani ESU-mit taarsigassarsiaritinneqartut agguataarnerisa ukiumoortumik nalunaarusiorneqartarnissaat pillugu aalajangiifiusussatut siunnersuut siullermeerneqarnera naammassivoq. Ilisamiit ... ilisaqarluni aappassaaneernissaminut ingerlaqqissinnaalluni ukiarulu ataatsimiinnermi aappassaaneerneqarumaarpoq naammassineqarumaarlunilu.

 

Siunnersuutigissavara akuerineqarsinnaappat oqaluuserisassaq tulleq tassalu immikkoortoq 70 aamma immikkoortoq 55 taakkua qulaatiinnarlugit apeqqut kingulliullugu apeqqutaannaammat. Taanna tikissagipput ajorineqanngippat tassa periarfissaq annikimmat uani arfinernut taamaatittussaagatta. Taavalu immikkoortoq 99 tassalu nappaatip kræftip Kalaallit Nunaannut atugaanerujussuanut pissutaasut misissorneqarlutillu misissuiffigeqqissaarneqarnissat pillugu Naalakkersuisunut apeqqut. Taannalu apeqqutigineqarpoq Ruth Heilmann-imit Siumut.

 

Ruth Heilmann, Siumut.

Qujavunga periarfissaq taanna atorniarassiuk.

 

Siullermik oqaatigissavara uanga qulequtsiussara aallaavigalugu massakkut oqaaseqassagama uani siulittaasoqarfiup allanngortitaa aallaavigissannginnakku, kisiannilu taanna aallaavigalugu Naalakkersuisoq akissuteqarluni.

 

Imatut uanga siunnersuuteqarsimagaluarpunga: Ullumikkut nappaatip kræftip inunni atugaanerujussuata misissuiffigineqarnissaanik siunnersuut. Innuttaasummi amerlanerusut aaliangersimasumik misissorneqarnissamik periarfissinneqarunik nappaateqalersartut ilaat taamaalillutik siusinnerusukkut nappaammik aniguisalersinnaassagaluarmata. Taamatut qulequtserakku taava siulittaasoqarfimminngaanniit imatut qulequtserneqarsimagami AKræftimik nappaatip nunatsinni ineriartornera qanorlu atugaatiginera qanoq ilisimasaqarfigineqarpat? Kræftimik nappaateqalersartut annikinnerpaaffimmiitinniarlugit Peqqinnissamut naalakkersuisoqarfik aalajangersimasumik qanoq iliuuseqarpa? Nunatsinni kræftimik nappaateqalersartut amerliartuinnarnerannut pissutaasut misissuiffigeqqinneqarnissaanik Naalakkersuisuni ilaasortaq pilersaaruteqarpa? Aammalu iliuutsinik pinaveersaartitsiutinik annertunerusumik ingerlatsisoqarnissaannik Naalakkersuisuni ilaasortaq pilersaaruteqarpa? Taanna naammaginagu siulittaasoqarfimmut saaffiginninnikuugaluarpunga, tassami kræfteq nappaat nunatsinni ineriartornera taanna oqaaseq tassuunga tulluartuusorinnginnakku.

 

Imatut nipilimmik nangissavara uanga qulequtsiussara. Tupinnaannartumik amerlaginartuupput ullumikkut nappaammik kræftimik atugaqartut. Ukiunilu kingulerni toqussuteqartartut angutini arnanilu. Arnat illiamikkut iviangimikkullu kræfteqartarnerasa atugaavallaarnerat millisiiminiarlugu arnat misissugaanerisa annertunerulernissaanik ammanerulernissaanillu periarfissiinerit atorneqarluarput. Arnat arlalippassuit ukiup affakkaartumik misissortinniarlutik aaliangersimasumik saaffiginnitttartut amerleriaateqarnikuummata.

 

Puakkuttaaq kræfteqalertarneq akiorniarlugu init pujortarfiusut pujortaneq ajortunut immikkoortinneqartalerput. Aammalu atuarfiit suliffeqarfiillu pujortarfiunngitsut pilersinneqalerlutittaaq. Soorunami suliniutit tamakku tamarmik neriunaateqarput siunissami kræftip atugaanerata millisinneqarnissanik.

 

Kisianni aqajaqqukkut iisarfikkut naakkut erlavitsigut kræfteqalertarnerit pingaatumi aamma angutini atugaanerusutut ittut annertugunartullu qanoq iliuuseqarfigisariaqalerput.

 

Avatangiisit pilersitaanik silaannarmik allatigullumi mingutsitsinermik pissuteqartumik naatsorsuutiginngisamik ersinngitsuusaakkut nappaassuup katsorsarneqarsinnaanngitsup takkuteriataartarnera taamalu inummut naatsorsuutiginngisamik toriataartarnera pisarnerluni. Nappaat ajorunnaarsinneqarsinnaajunnaareerluni saqqummeriataartarnera uungaannaq uutiteriataartarpoq qanoq iliuuseqarnissamut katsorsarneqarnissamulli inortorneqareertarluni. Sooruna taamatut pisoqartarpa? Ilisimasakinneq peqqutaappat qaammarsaanerit annertunerujussuit ingerlanneqartariaqarput.

 

Nappaat toqussutaajuartoq pinngitsoortinniarlugu qanormitava iliuuseqartoqarsinnaava? Isumaqarpunga soorlu inunnik aalajangersimasunik ukioqalersunik misissuinerit periarfissaqartinneqartariaqartut. Soorlu taamanikkut TB atugaaleruttormat misissuinerit TB-p atugaanerata millerujussuarneranut peqqutaasimasoq eqqaaneqarsinnaasut ilagaat.

 

Nalunngikkaluarparpummi kinaluunniit pasitsattoq misissortinnissaminut qinnuteqarnissaasoq. Kisianni ilarpassui annerisaqaraluarlutik misissortinnissamut tunuarsimaartuusarput. Aamma utoqqatsillutik nakorsaqarfiunngitsumiikkunik soorlu aamma nunaqarfinni ornigutilertorsinnaanissaminnillu periarfissaqartinneqanngikkaangamik nipaallisaatinik atuinermikkut qaangiiniaannartarlutik. Uffa piaartumik paasineqarlutillu qularnanngitsumik suliarineqarunik katsorsarneqarsinnaagaluartut.

 

Isumaqarpunga aarleritsannartuusoq nunatsinni nappaatip kræftip atugaanerujussua. Taamaattumik misissuinerit annertusarneqarnissaat qaammarsaanerillu saqqummisut malunnaateqartumillu annertunerusut ingerlanneqartariaqartut.

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq.

Qujanaq. Maannalu akissuteqassaaq Peqqinnissamut naalakkersuisoq. Uanilu qinnuigissavara naalakkersuisoq akissummik naalisaatsiaqqullugu, tassa akissut takilaartukasiummat. Taavalu aamma agguaanneqareerluni ilaasortanut tamanut.

 

Edvard Geisler, Peqqinnissamut naalakkersuisoq.

Qujanaq. Naalisassavara.

 

Naalakkersuisunut apeqqutit siulittaasoqarfimmit oqaluttarfimmiit akisassanngortinneqarsimavoq. Kalaallit Nunnaanni inuttaasut inuuneqqortuleriartornerannut taamaasillunilu inuttaasut utoqqaaneruleriartortarnerannut atatillugu ukiartoqqusiartorneq ilutigalugu timip pisataanik tamavinni kræfteqalernissaq qaninneruleriartortarpoq. Tamanna atuuppoq inuiaanni tamani kulturinilu tamani.

 

Tassa imaappoq inuuiaqatigiit akornatsinni utoqqaat amerliartorneranut atatillugu ataatsimut oqaatigalu kræftimik nappaatit atugaasat amerliartulissasut. Taamaasilluni kræftimik nappaatit nunatsinni nunani suliffissuaqarfiusunut ilisimaneqartutulli amerliartorlutik.

 

Taamaattumik paasissallugu pingaaruteqarpoq inuuneqqortussiartorneq aamma imaluunniit pissutsit inuuiaqatigiit aaqqissuussaanerannut tunngasut imaluunniit kinguaariinni kingornuttakkanik tunngasut kræfteqalersartut siunissami amerliartulernissaanik kinguneqarumaarnersoq.

 

Nunatsinni kræftip atugaanera danskit kræftimik ilisimatusartuinik piffissami 1953-miit 1985-ip tungaanut nalunaarsorneqarlunilu ilisimatusarnikkut misissuiffigineqarsimavoq. Soorluttaaq 1970-miilli kræftip atugaaleriartornera naliginnaasoq imaluunniit kræftimik nappaatinut ataasiakkaanut immikkoortiterlugu ilisimatusarnikkut misissuinermi 75-it missaaniissimasut.

Taamaattumik nunatsinni ullumikkut kræftip atugaanerata naliliiffiginissaanut siammasissumik assersuussinissamut tunngavissaqarpoq.

 

Nakorsaqarfiit pigisussaapput Peqqinnissaqarfimmik nakkutilliisoqarfimmut ukiumoortumik nalunaarsuisassallutik. Nalunaarsuinerit taakku kræftimik nappaatit atugaaleriartornerat aamma kræftimik nappaatit ataasiakkaat qanoq agguataarsimanerisa killiffiat Peqqinnissaqarfimmit nakkutilliisoqarfiup ukiumoortumik nalunaarusiamini saqqummiuttarpai.

 

Peqqinnissaqarfimmi nakkutilliisuutitap2000-mut ukiumoortumik nalunaarusiaani matumani sammineqartumut tunngasut quppernerit 44-miit 53-mut akissuteqaammut ilanngunneqarput peqqinnissakkut pissutsit Peqqinnissaqarfimmiit nakkutilliisoqarfiup nakkutigisarai tassuunga ilanngullugu kræftimik nappaatit aamma atugaaleriartornerat. Ukiumoortumik nalunaarusiamini nakorsap peqqinnissamik nakkutilliisuutitap oqaatigaa kræftimik nappatit atugaanerisa akulikilliartornerat nalinginnaasumik inuusaatsimik tunngaveqartumik pissuteqarsinnaasoq.

 

Annertusiartornerali aamma ilaatigut nappaatit suunerinik paasinnissinnaanerup katsorserisarnerullu pitsanngoriaateqarsimaneranik pissuseqarsinnaalluni.

 

Kræftimik nappaatit makku nappaataanerunerat maluginiarneqarpoq anersaartorfitsigut puatsiullu kræftimik nappaatit tupanermut attuumassutillit nunatsinni angutini arnanilu atugaanerpaapput. Qinngakkut iggissakkullu kræfteqarneq nunatsinni innuttaasuni atugaasorujussuuvoq. Atugaanera Danmarkimi atugaaneranut sanilliullugu 40-mik aamma qinersini qisiliorfinni arfineq pingasoriaammik quleriaammilluunniit annertunerulluni.

 

Illissap paavatigut kræftimik nappaateqarneq Danmarkimi atugaaneranut sanilliullugu tallimariaatingajammik annertuneruvoq, imaluunniit atugaaneruvoq. Ataatsimut isigalugu kalaallit akornanni kræfti atuagaanera nunanilu asia-miittumi atugaanera assigiipput. Taamaattumillu nappaatip kingornuttagaasinnaanera ilimagineqarsinnaalluni.

 

Inuttaasut peqqissusiannik naalagaaffiup ilisimatusarfiata Staten Institut For Folkens Sundhed, nunatsinnut immikkoortortaani profesori Peter Bjergaard innuttaasut peqqissusaat inuusaasiat aamma sunik nerisaqarnerat pillugit ilisimatusarnikkut suliniutinik arlalinnik aallartitsisimavoq.

 

Suliniutit nunatsinni innuttaasunit ingerlanneqalereerput ukiut marluk qaangiuppata. Tamatumalu kingorna naammassineqareerlutik saqqummiunneqarnissaat naatsorsuutigineqarpoq. Sukkorneq, uummatikkut taqatigullu nappaatit nappaatit ataavartut aamma kræftimik nappaatit atugaaneri immikkut naliliiffigineqassapput.

 

Kalaallit Nunaanni peqqinnissakkut ilisimatusarneq pillugu siunnersuisooqatigiit aqqutigalugit qinnuteqaat malillugu ilisimatusarnermik suliniuteqartoqarneranut Naalakkersuisut aningaasatigut tapiissuteqarput.

 

Statens ..... Institut-ip nappaatinik tunillaassortunik ilisimatusarnermik immikkoortortaqarfia Kræftensbekæmpelse suleqatigalugu ilisimatusarnermik annertuunik 2001-mi suliniuteqalerpoq. Suliami tassani nunatsinni kræftip atugaanera siusinnerusukkut atugaaneranut sanilliullu misissorneqassaaq. Tamatuma saniatigut aamma kræftimik nappaatit sorliit innuttaasut ineriartornerannik aallaaveqarnersut paasiniarneqassalluni. Suliniummi aamma naliliiffigineqassaaq kalaallinik kræftip atugaaleraluartornera nappaatinut kinguariinni kingornuttakkanut attuumassuteqarnersoq. Ilaatigullu aamma misissorneqassalluni kræftimik nappaateqartuni ilaqutaasut kræfteqalernissamut navianartorsiornerunersut.

 

Issittumi siunnersuisoqatigiit ataani A-mappimut atatillugu inuit peqqissusaat pillugit suliniutit aqqutigalugit innuttaasut suliffisuaqarnerup nassataanik mingutsitsinermik eqqorneqartartut toqunartulinnik atugaqarnerat ataavartumik malinnaaffigineqarpoq. Taakku toqunartullik tassaapput kviksølv, aqerloq aatsitassallu arrortikkuminaatsut allat. Assersuutigalugu kissaatiginngisanik toqoraatit pesti... orpinillu taaneqartartut humonimut angisuunik sunniuteqartitsisartut.

 

Inernerit katersorneqassapput nassuiarneqassallutillu. Aahus Universitet Center for arktisk miljømedicin-imit ilaatigut Nuummi nakorsiartarfimmi nakorsanit suleqateqarluni.

 

Mingutsitsinerup piffissap sivisuup ingerlanerani sunniutaanik pissuteqartumik kræftip atugaaneranik nalilinissaq siusinnerpaamik ukiorpassuit qaangiuppata aatsaat saqqummiunneqarsinnaassaaq. Oqaatigineqassaaq qangaaniilli kalaallit nerisaasa akuutissanik siusinnerusukkut taaneqartunik akoqarnerat annertummat. Tamannalu nerisassani imarmiuni akuutissat mingutsitsisut annertusiartornerannik peqquteqarpoq.

 

Taamaattumik Naalakkersuisoqarfik isumaqarpoq Inatsisartuni ilaasortat Ruth Heilmann-ip kræftinut nappaatinut tunngasunik misissuinissamik siunnersuuteqarnerminik ujartugaa suliniuteqarfigineqareersoq neriuppugullu misissuinerit taaneqartut kalaallit innuttaasut akornani kræftimik nappaatit atugaaneruleriartornerat pillugu apeqqummut erseqqissaataassasut.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq.

Piffissaq naavoq. Innersuussutigissavarput akissutit sinnera aamma agguaanneqareersoq takoqqullugu. Taavalu apeqquteqartoq naatsunnguamik oqaaseqassaaq.

 

Ruth Heilmann, Siumut.

Akissutigineqartoq qujassutigaara ersarissaaneruvoq annertuunik aammalu paasisat uani aallavigalugit soorunami neriuppunga Peqqinnissaqarfiup iluani aammalu ataatsimiititaliap iluani sammineqaqqikkumaartoq. Tassami ullumikkut tusarpagut uumasut pigiuarnissaanut tunngatillugu siunnersuineq annertusarneqartoq. Aammalu atorfinitsitsisoqarluni. Taamaattumik pingaaruteqarpoq inuit pigiuarnissaat anguniarlugu aamma qaammarsaanerit annertunerujussuit ullumikkut aallunneqartariaqartut. Tassami uani misissuinerni aallavigineqartut aamma sunik inuit nerisaqarnerat aamma inuusaasiat uanit aamma aallaavigineqarput. Soorlu ullumi aamma radio-aviisimi oqaatoqarpoq ulorianarsimasoq chipsi-nik pomfrittissinik nerineq tamakku inuusuttorpassuit massakkut nerivaat meeqqallu. Taamaattumik tamakkuninnga qaammaasaqalernissaq suli annerusoq inuianni pingaaruteqarpoq.

 

Neriuppunga paasitsiniaaneq annertunerujussuaq ingerlanneqarumaartoq. Aammalu uani inuttaasut tamarmik misissorneqarnissaanik oqariartuuteqanngilanga qupperneq ilaanik sisamaanik taama allaqqasutut paasineqarnera ajuusaarutigaara. Unaana pigiga inuit ukiui aaliangersimasut immaqa 40-nik ukiullik assersuutigiinnarlugit taamatut misissorneqartalernissaannik periarfissinnissaat. Taanna pivara.

 

Taamaattumik aamma uani qallunaat nunaanni naleqqiulluta suli annertunerujussuarmik nunatsinni kræftip atugaanera aamma taanna misissuiffigineqarnera aamma ersarissumik uani paasisat eqqarsaatigalugit annertoorujussuaq annilaarnarpoq. Taamaattumik neriuutigaara arlaatigut paasisitsiniaaneq annertunerujussuaq ullumikkornit ingerlanneqarumaartoq ingerlanneqartariaqarlunilu. Qujanaq.