Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 65-1

[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Nĉste ]

Siullermeerneqarnera Aappassaanneerneqarnera Pingajussaaneerneqarnera

Tallimanngorneq 12. april 2002 nal. Ca. 16:40

 

Immikkoortoq 65.

 

Siku Block-imik qarmasissiap atorneqarsinnaaneranik inissialiornermut tapiissuteqartarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaanni nr. 1-imi 9. april 1992-meersumi kapitalit tallimaanni periarfissiinissamut Naalakkersuisut siunnersuutsioqquneqarnissaat pillugu aalajangiiffigisassat­ut siunnersuut.

 

Taanna siullermik siunnersuuteqartumit Per Rosing-Petersen-imit oqaaseqarfigineqassaaq aammalu Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq Lars Karl Jenseni qinnuigissavara aqutsilaaqqullugu.

 

Lars Karl Jensen: Tassa oqaaseqartussani siulliussaaq siunnersuuteqartoq.

 

Per Rosing-Petersen, Siumut.

Qujanaq. Una saqqummiutissavara sapaatip akunnera aallartittoq inuussutissarsiutinut tunngassuteqartun­ik nassuiaat nassuiaateqarnermi Naalakkersuisut siulittaasuata oqaasii Siku Blocki pillugu eqqaamalluarlugu. Imaattumillu siunnersuusiornikuuvunga imannak qulequtaqarpo­q. ANaalakkersuisut Siku Block-imik qarmasissiap atorneqarsinnaaneranik inissialiornermut tapiissuteqartarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaanni siullermi 9. april 1992-meersumi kapitalit tallimaanni periarfissiinissaq pillugu siunnersuusioqquneqarnissaat.

 

Siku Blockit tunisassiarineqartartut nunatsinni nunattalu pissaritai atorlugit tassa imaappoq 85% missai nunatsinninngaaneersuupput. Tamatta taakkua qammasissiat oqaluttuassartai nalunngereerunaratsigu annertunerusumik iserfigeqqinngikkaluarlugu qanittukkut tusarliunneqarp­oq SULISA A/S suleqatigalugu illuliassanik arlalinnik nunatsinni atortussanik typenik titartaatitsisoqarsimasoq.

 

Taakkualu typet arlaat angissutsimikkut illorput 2000-mut qanittoq siunnersuutinniit atorneqarluarsinnaas­oq takorloorpara.

 

Ilimaginngilara kapitalit tallimaat taamaasiinnarlugu Siku Blockimut atorneqarsinnaanera. Tassanimi pisortaqarfimmi teknikerinit piussuseqartunut piumassuseqarlutik suligunik ajunngitsum­ik tamanullu naammaginartumik siunnersuuteqarsinnaanerat qularnarunartinngilar­a.

 

Tassungalu atatillugu assersuutigalugu imatut illorput 2000 killiffimmi isikkoqarpoq. Siullerm­ik iluatsilluartutut oqaatigineqarsinnaavoq. Tassa pilerigineqarpoq.

 

Aamma konceptia naleqqussagaavoq piareersagaanngikkaluartumik illussaaleqineq iluarsiiffiginiarnera­ni iluaqutaavoq. Pitsaassuseq illersorneqarsinnaasoq ajunnginnerpaajunngikkaluarlu­ni aammalu nunaqarfinni illoqarfinnilu aningaasarsiornikkut periarfissaginngitsuni innuttaasut periarfissinneqarput nammineerluni akiliut annertunngikkalu­aq tassa 5%-tip missaata nalinga atorlugu illutaarnissamut.

 

Tunaaqqutitut taakkua aqqutigalugit aammalu qammasissiornermi naleqqussarlugit ajunngiivissum­ik tamanna anguneqarsinnaavoq. Tassami misilittakkat tunngavigalugit qaammat­ip ataatsip iluani illu qammagaq matuneqarsinnaavoq. Tassanilu illuliortuusup nammin­eq akilikkaminik assersuutigalugu qammasussiortunik ikiorteqarluni tamanna isumagisinnaallug­u. Soorlu aamma illorput 2000-mi taamaasiortoqarsinnaasoq.

 

Aningaasartat qulaani assersuummi tunngavigineqartut aallaavigissagaanni nammineq aningaasaliin­eq 100.000 kr-nit ataatilaarlugit inissinnissaat naatsorsuutigineqarsinnaavoq. Tassani aamma 5% tunngavigineqarpoq.

 

Taassumalu saniatigut soorlu qammasussiortumik ikiorteqaraanni 50.000 kr-nit qaavatigut aningaasartuutitut annertunatik pitsaassuserli allarluinnaq uani illorput 2000 sanilliullugu pineqarmat. Illu ukiorpassuarni atasinnaasoq pilersinneqassooq taamatut periarfissiinikkut.

 

Aammattaaq takorloorneqarsinnaavoq tamanna sioqqullugu akuerisamik illunik nittartagassan­ik tassani demonstrationshuset eqqarsaatigineqarput. Nunatta immikkoortortaqarfii­ni arlalinni sanaartortoqarsinnaasoq taamaasillunilu aamma illutaarusutt­ut qanoq pitsaatiginerat takusinnaalissagamikku.


Taamaannalu aaqqissuineq piumassuseqaraanni ajornanngitsumik isikkulersorneqarsinnaavo­q. Assersuutigalugu illuliorusuttunut ataasiakkaanut isumaqatigiissuteqarnikkut ukiup ataatsip iluani illu tapigaq tamanut takunnikkusuttunut ammasussaasoq. Qujanaq.

 

Jĝrgen Wĉver Johansen: Ineqarnermut Attaveqarnermut Pilersuinermullu Naalakkersuisoq, Siumut.

Inatsisartunut ilaasortap Per Rosing-Petersenip ajornartorsiutit apeqqutillu soqutiginarluinnart­ut pissusiviusunillu tunngavillit siunnersuuteqarnermini saqqummiuppai. Aallarniutigalugulu erseqqissaatigissavara nunatta tunniussinnaasaanik atorluaanissamik Per Rosing-Petersenip isummersuutai Naalakkersuisunit tapersersorneqarmata.

 

Illuliassat illorput 200-mut assingusut Siku Blockinik sanaartorneqarsinnaanerat Naalakkersuis­ut soqutiginarluinnartutut isigivaat. Inatsisartunut ilaasortap Per Rosing-Petersen­ip aamma oqaatigaa isumassarsiaq pineqartoq pimoorullugu piviusunngortinneqalersinna­gu teknikkikkut aamma aningaasarsiornikkut nalilersuisoqaqqaartariaqarto­q.

 

Apeqqut siulleq qularnanngitsumillu pingaarnerpaaq unaavoq illuliassat illorput 2000-mut assingusut sumi sanaartorneqarsinnaappat. Illoqarfinni nunaqarfinnilu assigiimmik sanaartorneqarsinnaappa­t.

 

Apeqqut taanna taamak pingaaruteqartigisoq aalajangiiffigineqartinnagu makkua paasissutissiissutigineqartariaqarpu­t. Illorput 2000-mut illumut ataatsimut 105-kvadrat meterin­ik angissuseqartumut qarmasissiat 18.000 missingi atorneqasssapput. Qammasissiat 18.000 missaat taakku katillutik 54.000 tonsinik oqimaassuseqarput balletit 225-t tamarmik immikkut 240 kilonik oqimaassuseqartunut assartugassaallutik.

 

Toqqavissamut betoni 25-30 kupikmeteri missaa pisariaqartinneqarpoq. Ilusilersuinissamullu atortussat pisariaqartitat imerlu sanaartorfimmeeriissapput.

 

Illuliornermik qarmaasutut ilinniarsimasoq qammasissianik ikkussuissaaq aningaasarsiat assartuineq najugaqartitsineq nerisaqartitsinerlu 100.000 kr-nit angullugit aningaasartuutaasinnaalluarpu­t. Naalakkersuisut nalilerpaat illorput 2000-nut assingusunik Siku Blockit atorlugit illuliorsinaasut tassaassasut illoqarfinni nunaqarfinnilu pilersuinikkut atortutigullu inissisimalluartunik inuit aningasatigut atugarissaarnerusut. Nammineerlugit illuliorniartut 200.000 pallillugit aningaasaliissuteqartariaqarnissaata ersersereerpaa sanaartugass­at qanoq killeqartigisinnaanerat.

 

Ilaqutariimmi tamarmik namminneq illutaarnissaminnut taamak akissaqartiginngillat. Nunaqarfin­ni avinngarusimasunilu nammineerullugu qangatut illuliortitsisarneq iluatsilluareerpo­q. Nammineerluni illuliorusuttoq illorput 2000-mik 104 kvadratmeterimik angissuseqartumik illuliorsinnaavoq 30.000 kr-ninik aningaasaliissuteqareersinnaaguni.

 

Tamatumanili erseqqissarneqassaaq illuliortussap nammineerluinnarluni suliassaq taanna annertunerusumik tamaat isumagisussaammagu.

 

Tamanittaaq ilisimaneqarpoq najugaqarfinni amerlaqisuni qammaasutut ilinniarsimasut amigaatigineqarnera­t. Illorput 2000-nik assingusunik qammaanissaq silap qerinnannginnerani aatsaat pisinnaavoq. Taamaattumik qerinnarsitinnagu qaammatialunnguaannarni illut arlallit ataatsikkut sananiarnissaat ulapaarnartussaavoq. Pissusiviusut eqqarsaatigalugit aamma matuma­ni tamatumani nammineerluni illuliorneq pineqanngilaq. Tassaanerullunili sanaqataane­q.

 

Tamatumani sanaartorfigissaaneq tunngavissiorneq illup timitassaata napparneqarnera qalialersuin­eq aammalu illup atortussaanik assigiinngitsunik ikkuussuinerit assassornermik ilinniarsimasunit suliarineqassallutik.

 

Sanaqataasup suliassarissavai sanaartorfissamik nunagissaaneq. Majuartarfiit silakkoortut sananissaat. Matunik igalaanillu ikkussuinerit, natilersuineq, iikkat qilaallu qallersuusersornissaa­t. Pequtit soorlu sikaaviit, igammi atortussat aammalu qalipatassat isumagineqarnissaa­t.

 

Sanaartoriaaseq taamaattoq nunani sanilerisatsinni ilisimaneqarluarpoq. Taakkuni sanaqataas­up suliassat affaat tikillugit suliarisinnaasarlugit. Naalakkersuisut isumaqarput Inatsisartunut ilaasortap Per Rosing-Petersenip siunnersuutaa illuliortiternermut aningaasalersuineq pillugu Inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqarnissaanik Naalakkersuisut siunnersuutaannut naapertuuttoq. Sanaqataasinnaanermik nammineeerluni illuliortarnermik aaqqissuussinerup ullumikkut ilisimaneqartup ilaanik tunngaveqarsinnaasumik tapertaleraannik.

 

Naalakkersuisulli isumaqarput Per Rosing-Petersenip illorput 2000-mut assingusunik Siku Blockit atorlugit sanaartornissamik siunnersuutaata maanngaaq tamanut ammaanneqarsinaaniss­aa imminut illersorsinnaanngikkallartoq.

 

Naalakkersuisulli isumaqarput Inatsisartunut ilaasortap isumai ingerlatiinnarneqartariaqartut. periarfissanut ilaasinnaavoq sanaqataanissamut atortussanut ilaasinnaasut toqqavissiornissam­ut atortussat illup qammassaanut Siku Blockip qalialiornissamut atortussat atortullu ikkussugass­at ilaat.

 

Sanaartornerup sinnera aningaasaliiffigineqarsinnaavoq 104050-mik aaqqissuussineq tunngavigalug­u.

 

Aaqqissuussineq taanna sumiiffinnik aalajangersimasunut tunngatinneqanngilaq. Namminerli aningaasalersuutissanik pisariaqartunik innuttaasut nammineq pissarsisinnaanissaannik tunngaveqarlun­i. Siku Blockit atorlugit sanaartorsinnaanissap inuiaqatigiinnut aamma ingerlatsiner­mi aningaasartuutitigut kingunerisinnaasaat Naalakkersuisut qanittukkut misissuiffigitilerpaa­t. Naalakkersuisut siunnerfigaat sanaartornermi Siku Blockit atorneqarner­at pillugu apeqqutit aalajangiiffigisassatut siunnersuummi saqqummiunneqartut inissialiorner­mi tapissuteqartarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaat tunngavigalugu suliareqqinneqassasut.

 

Misissuinikkuttaaq paasiniarneqassaaq Siku Blockit atorlugit sanaartornermik assassornermik ilinniarsimasut qanoq annertutigisumik pisariaqartinneqassanersut.

 

Taamaalilluni Inatsisartunut ilaasortap siunnersuutaata Naalakkersuisut massakkuugallartoq ilalernartinngikkallarpaat.

 

Lars Karl Jensen, Ataatsimiinnermi Aqutsisoq, Siumut.

Taava partiit Kattusseqatigiit Attaviitsullu oqaaseqartuinut ingerlaqqissaagut.

 

Tommy Marĝ, Siumut.

Inatsisartunut ilaasortaq Siumumeersoq Per Rosing-Petersen siunnersuuteqarpoq nunatsinni illorput 2000-mut aningaasalersueriaaseq assilillugu Siku Block atorlugu periarfissiuussinissa­q. Siunnersuuteqartullu saqqummiussaa Siumumiit oqaluuserereerlugu imaattumik oqaaseqarfigissavarpu­t.

 

Siullermik erseqqissaassutigissavarput Siumumi ukiuni arlaqalersunik Siku Blockip nunatsin­ni sanaartornermi akuerisaasumik atorneqalersinnaanngorlugu periarfissiuunnissaanik suliaqartarsimagat­ta Inatsisartut aqqutigalugit. Naalakkersuisunikkullu aningaasaleeqataasarsimallu­ta Siku Blockip ineriartortinnerani.

 

Nunarput nunatta avataaniit sanaartornermi atortussatigut annikiliisaavigissagutsigu pingaaruteqarluinarp­oq nunatta iluani illuliornermi atortussat pigeriikkatta atorluarnissaat.

 

Taamaattorli Siumumiit sakkortuumik uparuartariaqartutut tikkuassavarput kommunit aamma­lu Namminersornerullutik Oqartussat suliffeqarfiutaasa nunatsinni pigeriikkatsinnik atorluaannginnerat.

 

Siumumiit erseqqissumik oqaatigissavarput nunatta tunisassiaanik atorluaanissaq pingaartilluinnarlugu­lu tapersersortuaratsigu timitaliinissamullu siunnersueqataanerput aqqutissiueqataanerpul­lu ingerlatiinnassagatsigit.

 

Taamaattorli Siunnersuuteqartup nammineq illuliatut aningaasalersueriaatsip imaluunniit ikiorteqarluni suliassatut siunnerfeqarluni inatsimmik ilassutiliinissamik siunnersuuteqarnera imaasiinnarlugu akuerisinnaanngilarput. Tassani apeqqutit nammineq sanaartugassatut peqqussum­mi piumasaqaatit atuuttut aallaavigalugit Siku Blockip immikkooruteqarluinnarne­ra eqqarsaatigalugu.

 

Taamaattorli oqaatigisariaqarpoq nunatsinni namminerisamik imaluunniit piginneqatigiilluni illuuteqalerniartut periarfissaqarluarmata nunatta tunisassiaa pitsaasoq ukiorpassuarnik aserfallatsaalineqara­ni atasinnaasoq aammalu nunarsuatsinni qarmasissiatut pitsaanerpaatut nalilerneqarsimasup issittumilu oqorsaasersorsimanermigut pitsaalluinnartutut nalilerneqarsimas­up sananissaanut periarfissaqarluarmat.

 

Siumumiilli aamma ilisimavarput ullumikkut killiffigisatsinni Siku Block pingaartumik suliassamin­ik inniminniiffigineqanngippat ajorluinnartumik inissittussaasoq.

 

Taamaattumik Naalakkersuisut siunnersuutigissavarput immikkorluinnaq aammalu nunatsinni sanaartugassaatitta ineriartortinnissaa imaluunniit piujuarnissaa qulakkeerniarlugu immikkut suliniuteqarluni ussaassaarutitut kommunit suleqatigalugit sinerissami kommunini sanaartorfiulluartu­ni Siku Block atorlugu sanaartortitsinissamik siunniussaqarnissaq.

 

Aappaattut Naalakkersuisunut misissoqqullugulu kaammattuutigissavarput nunatta iluani assartuinermi nunatta tunisassiaasa pitsaanerusumik imaluunniit ullumernit akikinnerusumik assartorneqartalersinnaanerisa aqqutissiuunneqarnissaat.

 

Naggataatigut Siumumiit sakkortuumik pisortat suliffeqarfii aammalu kommunit minnerunngitsumil­lu innuttaasut kaammattorusuppagut nunatta tunisassiaanik ullumernit annertunerusumik tapersersueqqullugit atuiniaqqullugillu.

 

Taamatut oqaaseqarluta Inatsisartunut ilaasortaq hr. Per Rosing-Petersen aalajangiiffigisassat­ut siunnersuutaata siullermeernera oqaaseqarfigaarput. Qulaanilu oqaatigisavut innersuussutigalugi­t.

 

Godmand Rasmussen, Atassut.

Inatsisartunut ilaasortaq Per Rosing-Petersenip Siku Blockimik qammasissiap atorneqarsinnaaneran­ik inissialiornermi tapiissuteqartarneq pillugu Naalakkersuisut periarfissiinissaann­ik siunnersuusioqquvai.

 

Eqqartugassaq pineqartoq nutaajunngilaq. Siusinnerusukkullumi Atassutip arlaleriarlugu inimi maani eqqartugassanngortittarsimavaa. Ukiut ungasinnerusut eqqarsaatigissagaanni pineqartoq kialluunniit takkuitsoorsinnaanngisaanik iluatinnaateqartoq Atassutip takoreersimava­a. Naluneqanngilarmik nunatsinni illuliat ukiuni arlalinnut atuussinnaassusiata qanoq killeqartiginera tamatta nalunngilarput.

 

Puigortariaqanngilarmik illut qisunnik sananeqaatillit ukiut arlaqanngitsut qaangiunnerini iluarsaanneqarnermikkut nutaajutillutik akitik qaangerujussuarlugit naleqalertarnerat.

 

Siku Blockinilli illuliorneq atugaalersuuppat illut kinguaariinnut arlaqartunut ingerlanneqartalissaa­q.

 

Taamaalu illunik iluarsaanernut aningaasat atorneqartartut unikaallaataat nunaanik sanaartornern­ut atugaalissagaluartik.

 

Siunnersuuteqartup eqqaasaa tassa SULISA A/Sip pineqartumut soqutiginnilluni qisuariaateqarsimane­ra Atassummit iluarisimaarparput. Neriullutalu pilersaarutip kiisami piviusumik atugaalernissaanut aqqutissamik tikkuussiumaartoq.

 

AtassummiitY (Bċnd nr. 25 tassunga naavoq)

 

Bċnd 26

 

.. suleqataasalluni tunuartinngisaannassaaq. Qujanaq.

 

Maliinnannguaq Markussen Mĝlgaard, Inuit Ataaqatigiit oqaaseqartuat.

Ukiut arlalinngorput Siku Block pillugu oqallittoqartarluni, ilami immaqa Inatsisartuni oqallinnerit tamangaajaasa tamanna qaqinneqartarpoq, Inuit Ataqatigiinniillu oqaatigiuarparput Nunatsinni pisuussutitta atorluarneqarnissaa pingaartikkipput. Taamaatumik siorna aamma aningaasanut inatsisip oqallisisiginerani tapersersimavarput misiliutaasumik illuliassat ilaasa Siku Blok atorlugu sananeqarnissaat.

 

Per Rosing Petersenip naminnerluni illuliat Illorput 2000-ip Siku Blok atorlugu uliarineqarsinnaa­lernissaasa periarfissiuunneqarnissaanik siunnersuutaa Inuit Ataqatigiinniit siunissaq eqqarsatigalu­gu taperserorparput, imaaliinnarluguli ammaatinnginnarani misileeqqaartoqartariaqarpoq aaqqissuussinerlu qanoq ittuussaanersoq misissorneqartariaqarluni, aningaasalersuineq illuliorusut­tullu qammaanermik pikkorissarteqartarnissaat qqqarsaatigalugu.Aammattaaq sanasussat ersarissumik najoqqutaqarnissaat eqqarsaatigalugu misiliummik sanasoqaqqaartariaqarpoq taamaaliornikkut kukkussutaasinnaasut pinaveersimatinniarlugit.

 

Siunissaq eqqarsaatigalugu Siku Blok atorluarneqassappat pisariaqarpoq qammaanermik ilinniartitsinerit aallartinneqarnissaat, tassami imminut pilersornerulissagutta illuliornermi qisunnik tikerartitsinerujussuaq pivallaarunnaarlugu Nunatta pisussutaanik ujaqqanik sanaanik illluliorneru­lersinnaalernissaq periarfissiuuneqarnerusariaqalersoq Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpugut. Tassungalu atatillugu konto 87.72.14 misileraalluni sanaartornermut ukioq mannamut immikkoor­tinneqarsimasut atorneqareersimanngippata aallarniummik tamatumunnga ilaatigut atorneqarsin­naaneri kaammattugierusupparput, atorneqareersimappatali aappaagumut inatsisissamut suliaqar­nermi tamatumap eqqumaffigineqarnissaa kaammattuutigalugu.

 

Inuit Ataqatigiinniit taamatut oqaaseqarluta Siku Blok atorlugu siunissami nammineerluni illuliorsinnaanissamik periarfissiinissaq tapersersorparput misissuisoqarnissaallu aallaavigalugu Ineqarnermut Ataatsimiititaliamut suliakkiissutigalugu. Qujanaq.

 

Tom Ostermann, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat.

Kattusseqatigiit ukiorpanngulesuni oqaluttarfik manna atorlugu arlaleriaqaluta Siku Blok atorlugu illuliorsinnaanermut tunngatillugu siunnersuuteqartarsimagaluarpugut, aammalu maanna siunnersuutigineqartup matumap saqqummiuteqqinnerani aammaarluta tamakkiisumik isumaqataa­nerput nalunaarutigissavarput, tassami Katttusseqatigiit anguniagaannut ilaavoq ilaqutariit namminerisisamik illutaarsinnaanerat initaarsinnaaneralluunniit Nunatsinni anguneqarlunilu piviusunngortinneqartariaqartoq.

 

Kattusseqatigiit isumaqartuarpugut suulluunniit Nunatsinni pilersinneqartut pitsaassutsit sutigut tamatigut takussuserneqarsimasut aammalu iluatinnaateqarluinnartut sapinngisamik pisortanik  aammalu inuiaqatigiinnut iluaqutaasinnaasut tapersersortariaqarigut soorlu Siku Blok ukiorpanngu­lersuni tusartualesimagipput. Taamaakkaluartoq qammasissiamik taamak pitsaatigisumik nassaartumut ukiut ingerlanerani aningaasarpassuarnik aammalu inuttut nukippassuarnik atuiffiusimanissaa qularutiginngikkaluarlugu pisortanit taamma annertutigisumik pakkersimaarne­qarsimanera Kattusseqatigiinniit akuersaanngisaannarsimavarput aammalu aporfissaararpassuit tamaasa inuata nikallujuilluni aqqutissiuussisimanera nersortarialittut isigagatsigu.

 

Matumanittaat Kattusseqatigiit isumaqarpugut Nunatta pissarititaanik atuilluarluni nassaarsiorsima­sut arlaqanngimmata aammalu qaqutigoorluinnarmata tapersersortariaqartut siunissami taamatut nassaarsiorumassusillit amerliartornissaat anguniarlugu suliat tapersersortariaqarmata. Matumani Siku Blokip pitsaassutsip misissuiffigineqareernerani piumasaqaaterpassuit pisortanik tapersiiffigi­neqarsimasut takutitsereermata qammasissiaq pitsaasuusoq uppernarsaneqareerneratigut pinngitso­orsinnaanngitsugut matumap atorluarneqarnissaanut aqqutissiuussissalluta.

 

Matumanittaaq eqqaanngitsoorsinnaanngilarput Narsap kommunia sapiissuseqarluni qammasissiaq Siku Blok atorlugu utoqqaat illuanik allinerinermi taperseruisimanera tamatta ilinniarfigisinnaagip­put aammalu kommunit allat tamanna atorluarnerulernissaannik aqqutissiuussisariaqartugut, maannamummi misilittakkat takutissimavaat qammasissiaq taanna pitsaalluinnartuusoq.

 

Kattusseqatigiit siusinnerusukkut Naalakkerskuisunut oqaatigineqareersimasut tassalu qammasissi­amik ilinniartitsineq Sanaartornermi Ilinniarfimmi ilinniartitsisoqalernissaanik oqaaseqarsimanerit sumut killinnersut apeqqutigerusuppagut, uani Siku Blokimik siunissmi sanaartulernissamut pilersaaruteqartoqarsinnaanera eqqarsaatigalugu.

 

Kattusseqatigiit oqaatigisariaqarparput maanna siunnersuuteqartoq tassalu Inatsisartuni ilaasortaq hr. Per Rosing Petersenni, Inatsisartuni ilaasortaq hr.Finn Karlsen aammalu hr. Anthon Frederiksen atsioqatigalugit siusinnerusukkut siunnrsuuteqarsimagaluarmata ajoraluartumilli piffissanngormat Per Rosing Petersennip taaseqataaffiginngisaanik maanna suliaq qaqileqqinneqarmat taperserparput aamma Kattusseqatigiit Siku Blokip Nunatsinni sanaartulerneqarnissaanut aqqutissiuusseqataaru­sukkatta.

 

Siunnersuutip matuma siunnerfigaa Illorput 2000-tut isikkulinnik imaluunniit aaqqissuussinerup assipajaavinik aqqutissiuussisoqassasoq. Kattusseqatigiit isumaqarpugut Illorput 2000-nik sanaartornerit ajunngitsut kisianni illussaaleqineq aamma inissaaleqinerit siunissami piujuartussaa­sut tamaasa pisortat akileeqataaffigisinnaanngilaat, taamaattorli siunnersuutigerusupparput pisortat tapiiffiginnittarnerat imatut aaqqinneqartariaqartoq Siku Blok atorlugu piginneqartigiilluni, tassalu Andelsboligiliortoqarsinnaanerit aamma nalinnginnaasumik sanaartornermi suli annerusumik atorneqarnerulernissaat anguniarneqartariaqartoq Kattusseqatigiit isumaqarpugut. Soorlu imatut aaqqissuussinertigut 10/40/50 %-it sanaartorluni aningaasalersueriaaseq atorlugu, maannamummi Illorput 2000-nik illulioriaaseq attatiinnarnissaanut akissaqannginnerput nassuierutigisariaqarpar­put.

 

Taamatut oqaaseqarluta Kattusseqatigiiniit siunnersuutip matumap aappassaaneerneqannginnermini ataatsimiititaliat susassaqartut nalilersuiffiginissaa inassutigissavarput.

 

Otto Steenholdt, attaviitsoq.

Oqaasisakka aallartitsinnagit imatut oqaaseqalaarlanga. Kalaallit Nunatsinni sumiluunniit kingornuttakkat illut sisuit imaalialaannaq qimakkuminaattorujussuupput. Issuttumi qaarsoq takullugu nillertoq isigeriarlugu qisuk qiviaraanni kissalaartumik maluginartarpoq. Taannaagunar­poq kingornuttagaq qammasissianik illutaarumannginnermut pissutaarpiartartoq.

 

Siunnersuut una naatsunnguamik oqaaseqarfigisussaallugu imatut oqaatigilaarlara uanga assorsuaq taanna piukkuttaringa, tassa illoqarfinni qammaanermik ilinniarsimasut najugaanni sulisut tamakku sulisinnaasut sanianni sanaqassappat assut piukkullugu, nunaqarfinnili uanga piukkutinngilara. Uagut kaattapalussinnaasartugut kikissanillu aamma najunngartunik aamma narlorsaasarlutalu pilattornialuttartugut tassa taakkuusarput unammillikavut, kisianni uannut qiviaruma qammasissia­nik qammaariarnissara merserilluinnarpara isumaqarlungalu aamma nunaqarfimmiut uattulli aamma eqqarsaateqartut. Tassa tamakkuninnga ilinniarsimasunik amigaateqarneq aallaavigalugu nunaqarfinni suli ajoraluartumik piukkunnanngikkallarpoq.

 

Manna oqallisigitillugu qanga siunnersuutigisimagaluarpara minnerpaamik pingasunik sinerissami takussutissanik illulioartoqaqqullugu tamakkuninnga atuerusuttut namminneq tikillugu misissorsin­naaniassamassuk aammalu ukiut ingerlanerini qanoq aserfallakkiartornera imaluunniit aserfallann­ginnera takussutissinneqarpat illunik taamaattunik atuerusuttut qularnanngilaq amerlanerusut piumallissagaat, tassami uagut illutaarusukkutta ukiorpassuarni atasussamik, akia naammaartumik oqartumik persunneq siullersaajuarmat. Taamaattumik atuisussat iluamik takussuseerumassagaanni tunisiniarneq ajornannginnerusussatut uanninngaanniit naatsorsuutigineqarmat.

 

Taanna Siku Blokimik taaneqartoq pillugu oqallittarnitsinni tamatigut taamatut ersersitsiniaasarsi­mavunga tassa sanaanik atuisut inoqutigiit illutaarsimallutik taamaattumik misigisaminnik oqaluttuarnerat taamaattunik illutaarusuttut tusarnaarusussammassuk, immaqa pilerigisartik tunutsersinnaallugu immaqaluunniit pilerigisartik pissarsiariumallugu suli sakkortunerusumik kissaateqalernerannik kinguneqarsinaammat. Tassa tamannarpiaavoq aamma entreprenĝrinik taaneqartartut nassaaminnik tunisisinnaanerminnut toqqammaviisa pingaarnersaat atuisut naalagaasut. Sanalluaraluakkat atuisunit nuannersumik oqaatigineqanngippata taanna sanaartortus­saq iluanaarutissaqarpiassanngilat atuisulli oqarpata pitsassuaruna taava sanaartortoq siunissaqarlu­alissaaq.

 

Tassa illumik atuisussap, tassalu illutaartussap mianersornera qulaatiinnarneq ajornavippoq, aperillanguarnagit illuliuunneqarsinnaanngillat immaqalu tuninngitsoorneqarluni. Tassa misigisa­qarsimasut qanoq oqaluttuassaqarneri aamma aalajangiisupilorujussuusarmat.

 

Siku Blokimik taaneqartartuop Nunatsinneersup Nunatta pissarititaaneersup atorluarneqalernissaa tamatta illersorparput tunineqarlualernissaalu aamma kissaatigisarluinnatsinniippoq.

 

Taamaakkaluartoq siunnersuut eqqarsarnartoqartillugu oqaatigitsiareerpara, tassa atuisut aalajangii­suunerat eqqarsaatigalugit. Uagut sannarluttut pilattugassat kikiattugassallu makittarissaat sanapalaarsinnaasugut nammineq illuliassat, qujanartumik aamma atorluarneqalersut, ilitsersuutaat malilluariarlugit tamakkuninnga illussanik nappaaratarsinnasukasiugaluarpugut, kisianni illussamik qarmaaneq tamatsinnut takornartajusarsuaq atorlugu eqqarsarneq, taanna allarluinnaavoq. Taamaattumik nammineq illuliorsinnaaneq tamaat ataatsimut eqqarsaatigalugu isumaqarpunga Siku Blok qarmaasunit ilinniarluarsimasunit ingerlanneqarluni illoqarfinni annerusuni illunillu angisuunik sanaartornermut tulluarnerugallartoq. Soorunami taamaattumik atortoqartumik illutaarusuttoq imaluunniit inissiaatileqatigiit sanaamik piumanerat aamma aallaavigalugu ingerlattariaqartoq.

 

Naak illersuerusukkaluaqalunga atuisut piumasaat salliutillugu ajoraluartumik siunnersuummut illersuisinnaanngilanga, tassa nunaqarfinni sananeqarsinnaanerat taanna eqqarsaatigalugu. Maanna taanna oqaatigissavara illoqarfinnut piukkunneqarsinnaavoq kisianni nunaqarfinni sanaartussallugu suli piaarpallaarpoq.

Per Rosing-Petersen, Siumut.

Naalakkersuisut akissutaannut aammalu partiit, Kattusseqatigiit attaviitsullu oqaaseqaataannut siullermik qujarusuppunga, immikkullu soorunami aamma qujarusuppunga, tassa takusinnaagakku amerlanerussuteqartut siunnersuut taperseersoraat, tassalu Atassutikkut, Inuit Ataqatigiit taavalu aamma Kattusseqatigiit.

 

Una, taamatut oqariarlunga erseqqissaatigilaassavara tassa kingusinnerusukkut paasiniaasaqattaar­nera toqqammavigalugu ingeniĝrillu assigiinngitsullu tassunga tunngassuteqartunik suliaqartut paasiniaaffigereerlugit paasisara unaavoq taamannak qammasissiortumik ikliorteqarluni illu 105 m3 missaa sanaartorneqarniarpat ullut 14-it iluanni tamanna matuneqarsinnaasoq. Aamma eqqaamasorilluinnaqqinnaarpara siornaakkunni Jĝrgen Wĉver Johanseni Narsameeqatigalugu aamma Siumut oqaaseqartua Tommy Marĝ STI-p atuarfiata sananeqarnera Siku Blokkinik qammasissianik sananeqarnera takusaratsigu oqaatsit assigiinngisorpassuit nersualaarnerit qammasissiortumik anninneqartut eqqaamalluarakkit. Una qammasissiaq aamma immikkorluinnaq sanaajugami sivisoorujussuarmik inissinniaqqaarneq ajorpoq soorlu Danmarkini qammasissiat taamaannerattut.

 

Taamaattumik qammasissisortumik ataatsimik ikiorteqarluni ullut 14-it iluanni taamannak matuneqarsinnaanera periarfissaavoq, taava taassuma kingorna qalialiornikkut assigiinngitsorpas­suillu skaavinnik igaffinnillu ikkussuinerit Illorput 2000-torluinnaq periarfissat immata taakkua immikkut taakkartorneqartariaqarsorinngilakka.

 

Taava Naalakkersuisut sinnerlugit Jĝrgen Wĉver Johansenip akissutaanut paasisinnaavara Siku Blokimut tunngassuteqarluni taamannak tapersuinerat taavalu assigiinngitsut apeqqutit kingusin­nerulaartukkut qaqippai, tassa apeqqut siulleq ilatigut qularnartikkamik pingaarnepaasoq illuliassat Illorput 2000-mut assingusut sumi sanaartorneqarsinnaanersut. Illuatungaatigut aamma apererusup­pakkit piginneqatigiilluni illuliortaaseq andelsboligit Qassimiuni atorneqarsinnaanersoq. Tassa una periarfissani ammaasussaagami. Ilaa periarfissaqarpugut assigiinngitsuni soorlu ippassaani aamma piginneqatigiilluni illuliortaaseq sammigatsigu periarfissanik aammaanissanik assigiinngit­sunik siunnersuuteqarnikkut periarfissiivutit. Aamma una periarfissatut - ila periarfissat inissaaleqi­nerup aqqani - amerlisarniarlugit una siunnersuutaavoq aammalu minnerunngitsumik siunnersuute­qarninni nalunnginnakku ukiorpassuanngulersuni uani ataatsimiittarfimmi aammalu partiini assigiinngitsuni inuiaqatigiillu akornanni oqallinnerni tapersersorneqartuaannarnikuuvoq, kisiannili annertunerusumik manna tikillugu suli sanaartorneq aallartinneqarnikuunani uffali nassaartuat piginnittualu annertoorujussuarmik neriutsinneqartarlunilu utaqqitinneqarsimagaluartoq.

 

Aamma Naalakkersuisut ukua paasissutissat assigiinngitsut qaqitaat tassalu 18.000-it missai atorneqarnissaat eqqortuusorivinngitsutut paasisakkat toqqammavigalugit ipput, tassa ingeniĝrit tassunga suliamut attuumassuteqartoq apersorakku oqarpoq qammasissiat 10 - 12.000-it missai  taamannak illumut angitigisumut sanaartoneqrnissaanut atorneqassasut, tassa taamaattumik ukua ersisaarutitut isigineqarsinnaasut 54.000 -it tonsit taavalu palettit 225-it assigiinngitsorpassuillu qallorneqartut ilumoornerpaarsuartut nalilersinnaasorinngilakka.

 

Taavalu aamma taanna 100.000-mut saniatigut atorluni angullugit aningaasartuuteqarnissat, tassa ilumoornerusoraara ullut 14-it iluani taamatut qammasissiortumik ikiorteqaraanni immaqa qaffasilaartumik oqarluni 50.000-it missaanik naleqarsinnaanera nammineq taassumap aningaasalii­sussat saniatigut imaattornissaa. Kisianni assigiinngitsorpassuarnik tapersersuigaluarlutik kisianni una taamatut isikkoqartillugu itigartippaa Naalakkersuisut. Uanga isumaga malillugu periarfissat, una siunnersuuteqarninni tamaaviisa ammareernikuugaluarlugit teknikkerit ilusilersuinissaannut assigiinngitsuni tamaasa imannak oqarfigigaluarlugit itigartitsissutigineqarpoq.

 

Tassa nalunnginneqartutuut tamatta nalugunanngilarput uani inimi Jakob Knudsen Siku Blokkimik pilersitsisoq massakkorluinnaq ima inissisimasoq qingaata nuua kisimi immap qaava nuisaqqalaar­poq, ilaatigulluunniit aamma immaqa bankip una oqallinneq toqqammavigalugu itigartitsivissima­soqaraluarpat konkursbegĉringimik tunniussisinnaanera ippassaq allaat uanga ernumassutigigaluar­lugu.

 

Immikkut oqaaseqartut ukua partiit, Kattusseqatigiit attaviitsorlu oqaaseqarfigissavakka. Tassa paasisakka malillugit qularnaatsumik Atassutip Inuit Ataqatigiit taavalu Kattusseqatigiit taanna siunnersuuteqarnera taperserpaat, taavalu ajoraluartumik Siumut itigartitsilluni aammalu pinialuttartut, kaattalaartartullu pilattulaartartullu sinnerlugit Otto Steenholdti aamma itigartitsillu­ni.

 

Taamaakkaluartoq Siumut oqaaseqartua assigiinngitsorpassuit kaammatuutit qaqippai, neriuuti­gaaralu aamma Naalakkersuisut taakkua toqqammavigalugit suliniutiminni aamma ilanngukku­maaraat.

 

Taava naluneqanngitsutuut aamma soorlu Gudmand Rasmussenip eqqaagaa Atassut sinnerlugu ilaasortap Finn Karlsenip siornaanngikkuni siornaak aamma Anthon Frederiksen peqatigalugu atsioqatigiillutik siunnesuuteqarnikuugaluarput aamma taamanikkut itigartitsissutigineqarpoq, kisianni massakkut siunnersuuteqarpunga inuttaa nammineq isumasiorluaqqaariarlugu aammalu ingeniĝret tassunga atuumassuteqartut Pitukkormiut aamma annertulaartumik isummersoqatigiiffi­gilaariarlugit.

 

Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuata Maliinannguaq Markussen Mĝlgċrdip aamma tapersuineranut qujasorjussuussuunga aammalu uani aamma kaammattuutai assigiinngitsut ilaatigut aamma misileraalluni sanaartornermut tunngassuteqartut kontoni taakkartuineri innersuussutigiitigalugit, taavalu aamma atoreerneqarsimappata aappaagumut innersuussinera qujassuteqarfigissavara, tassami aamma isumaqataangaarama annertunerusumik Atassutikkunnut Inuit Ataqatigiinnut Kattusseqatigiinnullu annertunersumik taakkartuerusunngilanga, tassami ilumoorami piffissanngor­luinnaqqissaartoq massakkut ukiorpassuarni aorfeerarpassuit naammaleqigamik. Una piffissanngor­sorivippara maannangaaq periarfissanik suugaluartunilluunniit aammaasariaqarpugut uumap piviusunngortinniarneqarnissaannut atatillugu.

 

Qujarusuppunga taamannak amerlanerussuteqartut una tapersersormassuk taavalu aamma qularinngilara ataatsimiititaliamut tassalu Ineqarnermut, Attaveqarnermut Pilersuinermullu Ataatsimiititaliami sukumiisumik suliareriarlugu aamma aappassaaneerlugu suliarineqarumaartoq. Taamatullu oqaaseqarlunga qujaqqissaanga.

 

Jĝrgen Wĉver Johansen, Ineqarnermut, Attaveqarnermut Pilersuinermullu Naalakkersuisoq.

Siullermik oqaatigilara siunnesuuteqartup naliliinera isumaqatiginnginnakku. Siunnersuutit tamanit tunngaviusumik taperserneqarpoq, tunngaviusumik aamma Naalakkersuisunit. Naalakkersuisut naggasiinerminni ilaatigut oqaatigaat Naalakkersuisut siunnerfigaat sanaartornermi Siku Blokkit atorneqarnerat pillugu apeqqutit aalajangiiffigisassatut siunnersuummi saqqummiunneqartut inissialiornermut tapiissuteqartarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaat tunngavigalugu suliareqqin­neqassasut.

 

Kisianni ilaa Inatsisartuni eqqaamassavarput aalajangiiffigisassatut siunnersuutini suliaqaraangatta taava oqaartai taakkorpiaat aallaavinngortaramaik, taamaattumik siunniunneqartut tamarmik taperserosrneqarput. Kisianni oqaasertai taama itsillugit pinngitsoorani kap. 5-imi, taanna imaassinnaavoq immikkut kapitaliliunneqartoq. Taamaattumik oqaasertai taakkua tunngavigalugit ilalernartuutinngilai Naalakkersuisut aamma Siummormiut taamatut paasivakka, kisianni siunnerfigineqartut tamarmik taperserneqarput, taamaattumik tamanna ataatsimiititaliami suliarineqarnissaanut isumaqarpunga eqqaamaneqassasoq.

 

Kattusseqatigiit aamma tamakkiisumik tapersiisutut paasinngilakka ilaatigut siunnersuuteqarput ilaatigut atorneqartariaqartoq aaqqissuussinerit soorlu andelsbolgiliortitsinerni 10/40/50-ip. Oqaatigissavara tassani Siku Blokkip atorneqarsinaanera periarfissaareerpoq, kisianni soorunami taakkua aningaasalersuisussat namminneq toqqartussaavaat uagut pinngitsaalisinnaanngilagut 10/40/50-i najoqqutaralugu aaqqissuussinermi imaluunniit andelsboligiliorusunnersut, namminneq toqqartarpaat byggematerialit suut atorniarnerlugit, tassanilu Siku Blokki periarfissaareerpoq.

 

Immikkut misileraalluni sanaartornissamut tunngatillugu konto Inuit Ataqatigiinninngaanniit 87.72.14-i taaneqarpoq, taanna naluneqanngitsutut ukioq manna 500.000-iinarnik imaqarpoq, taamaattumik illup affarinngisaaluunniit taakkua atorlugit sananeqarsinnaammat aammalu aningaasat allanut amerlanerit atorneqareermata, taamaattumik uggornarpoq taanna aappaatigut neriuppunga aamma misileraalluni sanaartorneq pillugu konto taanna Inatsisartut uterfigiumaaraat ukiaru aningaasaqarnermut inatsit eqqartorneqalerpat.

 

Massakkut narsami qulinik inissianik sanaartortoqartussaavoq - rĉkkehusenik, tassungalu tunngatillugu nalunngilara ilaatigut aamma Narsap kommuniani nalilersorneqarsimasoq Siku Blokkit atorlugit sanaartorneq tanna ingerlanneqarsinnaanersoq.

 

Isumaqarpunga Siumup kaammattuutai immikkut iliuuseqarnissamut tunngassuteqartut takkua ataatsimiititaliap nalilersussagai suut takorloorneqarsinnaanersut qularutissaanngitsumik immikkut iliuseqartoqassappat tamanna aningaasanik ullumikkut immikkoortinneqareersimanngitsunik naleqartussaammat, taammaattumik ataatsimiititaliami tamakkua nalilersorluarlugit isummerfigine­qarnissaat siunnersuutigerusuppara.

 

Annertunerusumik oqaaseqarusunngilanga taamaallaat Tom Ostermannip Kattusseqatigiinniit oqariartuutigisaa tassalu Sanaartornermi Ilinniarfimmi ilaatigut qammasissiornermut tunngatillugu pikorissaanerit taakkua siunnesuutigineqasimasut sumut killinnersut. Ajoraluartumik Ilinniartitaa­nermut Naalakkersuisoq napparsimanera pissutigalugu taanna akissuteqarfigisinnaanngilaa massakkorpiaq, kisianni isumassarsiatsialaavoq aamma takorloorneqarsinnaagalurpoq immaqa ukiuunerani sanasutut ilinniareersimasut taakkua suliffissaaleqisut taamatut neqeroorfigineqartaler­sinnaasut ukiuunerani qammasissiornermut kursusertinneqartarlutik, taamaattumik Kattusseqati­giinniit kissaatigineqartoq taanna isumqarpunga Ilinniartitaanermut Naalakkersuisumut allagann­gorlugu apeqquteqaatigineqarsinnaasoq.

 

Ataatsimut isigalugu Naalakkersuisuni naliliinerput imaappoq Inatsisartut tamarmik tunngaviatigut taperserpaat siunnersuut siunnersuutillu imarisai, kisiannili aammalu kissaatigalugu Inatsisartut inissialiornermut aningaasalersuisarneq pillugu peqqussutaannut ilanngutitsinniarneqassaut, taakkulu Naalakkersuisuniit sulerianeqassapput kisiannili oqaasertaliunneqartut aalajangiiffigisassa­tut siunenrsuumi taamatoqqissaaq isikkoqartillugit akuerineqannginnissaat Naalakkersuisut suli inassutigiuarsinnarparput.

 

Godmand Rasmussen, Atassutip oqaaseqartua.

Uani Naalakkersuisup oqaatigisai arlalissuit isumaqatigivakka, tassa ataatsimiititaliami eqqartorne­qarnissaanut periarfissaq mattunneqanngilaq. Taavalu aamma Sanaartornermut Ilinniarfik eqqaaneqarmat uanilu aamma qammaasut Nunatsinni amigaataasutut oqaatigineqarmata uanga uppernassusillimmik taanna eqqaarusunngilara.

 

Sanaartornermut Ilinniarfik aallartimmat Sisimiuni 1977-imi annertuumik qammaasutut ilinniarneq ingerlanneqarnikuuvoq, kisiannili Nunatsinni qammaaneq qammakkatigut periarfissat taama killeqartigitillugit ilinniarsimsaut sumiippat? Taava arlaannik inuutissarsiummik ingerlataqaannar­put. Uani qalliinnarsiornermik assortuunnissaq piumanngilara tunngaviatigut amerlanerit taanna aamma isumaqataaffigigaat Naalakkersuisut aamma oqareernittuut mattussinngillat, taassumap periaatrsip ingerlanissaanut.

Kisianni taanna inuk taakkuninnga sanaartortoq ullaaq manna sianerpoq uannut. Una aamma oqaatigerusuppara 54 tonsit taakkua pissusissamisoorsimanngillat, taavalu qammasissiat 18.000-it tassa illumut 105 m3-imik angissusilimmut atorneqartarsimapput 9 - 12.000 tungaanut qammasissi­at. Taava tassani takusinnaareerparput, nalunngilarput aamma uanga taqqavunga pulaarnitsinni nassuiaaffigineqarnikuuvunga silarsuarmi pitsaassutsip annerpaartaa anguneqarsimavoq, tassa qammasissiat ullormut 1.000-it ilineqartarnerat nunani allani atugaasoq kisianni Narsarmi ullormut 2.000-it ilineqartarsimapput. Taava takorloorsinnaavarput uani Naalakkersuisut akissuteqaataanni qammasissiat 18.000-itut eqqaamasisaralui ilumut ullormut 2.000-it periarfigissumut ilineqarsin­naappata illu taamaattoq ullut sisamat tallimat tamarmi poorneqarsinnaasimavaoq. Ajornaquteqarsi­manngilaq taava.

 

Ilumoorpoq aningaasaqarnikkut paasisimasallit avataani qangatsiaq allaasereqattaarpaat Nunatsinni taanna periaaseq eqqunneqassappat sukumiisumik Nunatta aningaasarsiorneranut annertoorujussu­armik sunniuteqartussaasoq.

 

Uani eqqartorneqartut palettit 240 kiilukkaat ullumi uanga eqqaassallugilluunniit soqutiginngilakka, nalinginnaangaarpoq tamakkuninnga oqimaannerit nunaqarfinnut assartorneqartartut umiarsuaaqqa­nik palettinut puuinnartakkat. Aamma nunaqarfiit tamarmik puttasoqanngillat, talittarfeqarput. Aamma Ottop oqareerneratuut isumaqatigilluinnarpara una nutaaq aallartisarneq isumaqarpunga nunaqarfinnik salliutitsineq taanna tunuarsimaarfigeqqaarallarneqassasoq. Uggornarporlu Sisimiuni qangali uagut sanaartorniaraluarluta kommunimi INI-mit pakkersimaarneqarnerput ulloq manna tikillugu assorsuaq erloqinarpoq. Kisianni ullaaq borgmesteri oqaloqatigigakku aamma killiffik suli tassaniippoq. INI-p direktĝria maanga ataatsimiinnitta ilaani nammineq piumassutsiminik takkunnissaa qilanaarivarput ineqarnermi naapittussaasimassavarput periarfissaqarluni aggissappat.

 

Uanga una oqaasereriikkakka taakkua uteqqinnianngilakka kisianni uanga nammineq oqartussaa­suuguma aallartisarnermi, umiatsiaararsortut pisinerani qanga tapiissutit atortarsimapput. Annertoorsuunngikkaluartumik aalalrtisarnermi Nunatsinni inuutissarsiutip ima iluatinnaateqartigi­sup aallarteriarfiani arlaatigut ikiorseeriaqqaarsinnanneq aamma aqqutissaasinnaasutut uanga kusanartutut uanga isigivara. Soorlu oqaluttut ilaasa oqaatigaat qingaannarminik massakkut nuisasoq. Inuiaqatigiinnut taama pitsaaqutaatigumik nassaarsimagaanni takusinnaallugulu atorsinnaasoq erloqinassaqaaq nammineq akisussaaffigalugu avataaningaanniit aallarteriarsinnaa­nera taama pakkersimaarneqassappat. Nunattaaku tunniussinnaasai ujartorigut. Oqarpugut Atassumminngaanniit illut qisunnik sanaat aserfallattarput, taavalu aserfallanneranut aningaasarpar­parpassuit ukiut ingerlanerani aamma iluarsaanneranut atorneqartarlutik. Kisianni taanna qularnanngitsumik una Nunatsinni sanaartorneqalersuugaluarpat kinguaariinniit kinguaariinnut kinguuaariinnut atajuartussaavoq taanna ini. Tassa taanna iluatinnaataa. Qalipaatinik tikerartisinerit annertuumik unissapput aamma atortuartakkat illut silataannut.

 

Iluatsinnaateqarpoq taava aallariarfiginiartigu taamaattumik pissanganassaaq aamma Ineqarnermut Ataatsimiititaliami eqqartorneqarnissaa soqutiginartippara, soqutigisorujussuussavara kisianni qujassaanga qujavunga aamma Naalakkersuisumut oqaaseqarnermini taanna periaaseq mattutivin­nagu oqarmat aamma periarfissaq taanna nuannerpoq allaat oqaaseq atorpaa immaqa ukiamut saqqummiunneqarneratigut aappaagu arlaatigut ujaasisoqarsinnaasoq. Soorunami pissanganarpoq aamma taannartaa. Qujanaq.

 

Lars Karl Jensen, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq.

Uani eqqaasitsissutigilaasavara suliffeqarnerup aningaasatigut inissisimanera pillugu oqallisinngin­nata kisianni Siku Blokkip nammineerluni illuliatut atorneqarsinnaaneranut tunngaveqartumik oqallikkatta.

 

Tommy Marĝ, Siumup oqaaseqartua.

Qujanaq aqutsisoq. Tassa siunnersuuteqartoq paasilluarsinnaavara aamma Siumup tapersersuinn­ginneranut imalimmik oqaasiinut. Qaqeqqinnianngikkaluarama kisianni misigisimalerama qaqeqqittaraiqarlunga. Tassa una erseqqissaassutigilaarusullugu aamma paasisariaqaratsigu maani inimi siunnersuuteqartup siunnersuutigimmagu qulequtsiullugulu imaasillugu: Naalakkersuisut Siku Blokkimik qammasissiap atorneqarsinnaaneranik inissialiornermi tapersiissuteqartarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaannut nr. 1, 9. april 1992-meersumi kap. 5-anni periarfissiinissaq pillugu siunnrsuusioqqullugit Naalakkersuisut.

 

Tassa taannajuna pituttuinerummat ingerlaannartumik uagut Siumuminngaanniit akuersaarsin­naanngikkipput. Tunngaviusumik uagut tapersersorpaput Siku Blokkip Nunatsinni ullumernit annertunerungaatumik sanaartorneqalrnissaa. Kisiannili kingunerisassai ilisimanagillu taamatut siunnersuuteqartut siunnersuutaa imaasillugu akuerissagutsigu immitsinnut pituttoreertussaagatta.


Una ilanngullugu tassa aamma oqaatigissavara ilaa, uagut oqaaseqarnitsinni una ilanngullugu oqaatigisara uagut anillariarfittut oqatigisarput isumaqarama maani inimi aammalu Siku Blokkimi ulluinnarni piginnittunut imaluunniit sanaartugassanut Siku Blokkimut atatillugu piffissami qaninnermi anillariarfittut pitsaanerpaatut isigisariaqaripput tassalu Siku Blokkip ullumerniit annertunerusumik inuiaqatigiinni illussatut atorneqarsinnaanerunerata ilisarisimaneqarnerulernissaa siunertaralu Siumumiit tikkuarsimagatsigu Naalakkersuisut kaammattorneqassaut immaqaluunniit pisussaaffilerneqassasut, qanoq oqaassaanga misissuinissaannut kaammatorneqassasut Nunatta sineriaani Siku Blok atorlugu kommunit suleqatigalugit Siku Blokkinik illoqarfinni anginerusuni immaqa tikkuussilluni sananissaq, taamaasilluni inuit ulluinnarni taamatut Siku Blok atorlugu sanaartulersinnaanerannik eqeeriartortitsilersinnaaneq psisinnaanngussagaluarmat.

 

Taamaammat aappaatuullu aamma siunnersuutigisartit, tassalu Siku Blok atorlugu maannakkut, taakku oqimaatsulaarmata, aamma naatsosrsuutigigakku aporfissalersuiniartarnerni assigiinngitsuni angallanikkut Siku Blok atorlugu qammasissiap sanaartornissaanut assartuinermi akit ullumikkut tunngavigalugit avannaa tungaanutm kujataani ajornartorsiutaanavianngilaq, ksianni maanna Nunatta qeqqani aammalu avannaa tungaani taamamtut sanaassatut atorneqalissappat apeqqusersor­neqalinnginnissaa mannakkumut qisuit atorlugit illulioriaatsinut, taamaammat aappaatut Naalakker­suisunut misisooqqllugu kaammatuutigivarput assartuinermi Nunatta iluani tunissassiat atorlugit assartuinermi apparsaasinnaanermut tunngasut.

 

Taamaammat una ilumooqqissaanngilaq. Uagut tunngaviusumik Siku Blokki sanaartorneqalernis­saa Nunatsinni tapersersorparput, taanaanna kaammattuutigigiga, aallarniutigisinnaasuugutsigu uagut maani naalakkersuinermik suliallit Nunatta immikkoortuini assigiinngitsuni modelimik  modelinik inunnut takusassiassanik piaartumik sananissaq, taamaattumik taasaasilluni inuit ataasiakkaat immaqalu piginneqatigiilluni inissianik sanaartorniat nutaamik isummersinnaaqqullu­git.

 

Lars Karl Jensen, Inatsisartut Siulittaasoqarfiat.

Tassa paasisinnaavara siunnersuutigineqartumut tunngaviatigut partiit imaluunniit tamarmik aamma Naalakkersuisut assigiimmik isumaqartut, kisianni oqallinneq ingerlatseqqissaaq, tassa tulleriiaarneri malillugit Fin Karlsen pereerpat, taava Maliinanngiaq, taavalu Tom, kiisalu Naalakkersuisunut ilaasortat tullinnguukkumaarput. Siullermik Finn Karlsen, partiit oqaaseqartuata saniatigut.

 

Finn Karlsen, Atassut:

Assigiinngitsunik paasinnittaratta. Siunnersuuteqartoq naak oqaraluartoq Siumut, tassa partiit sinneri kattusseqatigiillu tamaasa qutsavigaakka tapersersuinerat oqarluni, kisianni uanga tusarnaarnera malillugu Siumut akerlilersuinngitsoq aamma paasigakku.

 

Tamarmik massakkut paasivakka tapersersuisut, taamaallaat qaqugu aallartinnissaa, tassa taanna apeqqutaasooq. Uanga pingaarnerpaatinngilara nunaqarfimmi imaluunniit nammineerluni illuliassanik massakkut aalajangiineq. Pingaarnerpaatippara pinngitsoorani sananeqarsinnaanissaa piaartumik illoqarfiit arlaani takuneqarsinnaanngorlugu qanoq pitsaatitiginersoq.

 

Uanga tasamani sisamariarluta sanareeratta.

 

Ilaatigut makkua pisariaqarunanngikkaluarpoq eqqartussallugit kaattapalaarsinnaassunik makittaris­saarujussinnaagaanni tamakkua. Uanga nammineerlunga aamma sannarissimagunanngilanga sananeq ajoramami, isiginnaartarpakka kisianni merserisaqaakka sanasut, kisianni qammasissiat  illuliat taakkua sisamat sananeqarneranni isiginaartarneranni aatsaat taama ajornanngikkunartigisu­mik sanaanik isiginnaartapunga.

 

Isumaqarpunga piuminarnerujorujusuussut taakku illut qisunningarnit sananissaanut, kisianni uanga taanna pingaarnerpaatinngilara, tassa ilaatigut oqaluttut ilumoorput, massakkut ukioq manna ilaatigut susoqanngippat, ajornartorsiut taanna oqallisigiuagarput tapersersortuagarput oqaluttuaan­nanngussaaq. Taanna ilimanaqaaq.

 

Joorut oqarpoq, ilumoorpoq, kisianni naqqilaasavara, Narsami sanassalluta aporfissalersorneqan­gaangaarpugut siornanili sanasussaagaluarpugut, kinguarpoq ukioq mannamut, Siku Blokkiinera pillugu aamma suli kinguaqqippoq aapaagumut. Tassa taanna assorujussaq ajornartorsiutaavoq, aalajangernerup kingorna, siorna kinguartinneqarmata ukioq mannamut kinguartinneqarmata, upernaaq allagarsivugut Siku Blokkinik sannassagussiuk 2 mio.-inik akisunerussapput, kommunal­bestyrelsimi eqqartorparput, akueraarput, akerigatsigit massakkut tutsiuppoq, aappagumut aatsaat sanassavarsi.

 

Tassa politikikkut tapersersorneqarpoq iseqqissumik malunnartumik, kisianni atorfilinninngaanniit ajornartorsiortinneqarpoq annertuumik. Taamaattumik kikkut naalagaanersut massakkut takutinne­qartariaqarpoq.

 

Maliinannguaq Markussen Mĝlgaard, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.

Siullermik Kattusseqatigiinnut apeqqutigerusukkigaana ilaatigut oqaaseqartup oqaaseqarnermini oqaatigimmagu maannamummi Illorput 2000-imik illulioriaaseq attatiinnarnissaanut akissaqann­ginnerput nassuerutigisariaqarput, tassa imaannersoq nammineerluni illulioriaaseq ullumikkut atorneqartoq, taassuma atorunnaarsinneqarnissaa kissaatigineraat, Kattusseqatigiit tungaanninn­gaanniit.

 

Una Inuit Ataqatigiinniit oqaaseqarnitsinni oqaatigisarput, tassa misileraanermut, sanaartornermut misileraanermut aningaasaliissutit pillugit Naalakkersuisut akissutaanut qujavugut.

 

Nalunngilarput ukioq mannamut 500.000-inik immikkoortitsisoqarsimasoq, aammalu ilaatigut atorneqareersut nassuiaatigimmagu, kisianni tassani oqaaseqarnitsinni misissuinissami taakku ilaatigut atorneqarsinnaaneri tikkuarpagut, imaanngitsoq illumut ineriikkamut iluitsumut atoneqarnissaanik kaammattuisugut.

 

Uani siunnersuuteqartoq, tassa maluginiarpara erseqqissumik aamma uanga Ataassut aamma Inuit Ataqatigiit Kattusseqatigiillu tapersersuisut, tassa uani tassani pineqartoq ilaatigut erseqqilluinnar­tumimmi aamma Siumumiit oqaatigineqartoq, taamaattorli siunnersuuteqartoq nammineq illuliatut aningaasalersueriaaseq imaluunniit ikiorteqarluni suliassatut siunnerfeqartumik inatsimmik ilassutiliinissamik siunnersuuteqarnera akueriuminaatsikkakku, imaassiinarlugu akueriuminaatsip­parput, tassa erseqqippiq akueriuminaatsinneqartoq aammalu Naalakkersuisut massakkuugallartoq ilalernartinnagu aamma taanna oqaatsigivaat erseqqissumik.

 

Taamaattumik suliap ingerlaqqinnissaani nuannarutiginarpoq aammami pisussaaffigigamikku Naalakkersuisut amerlanerussuteqartut amerlanerussuteqarluartut kissaatigippassuk, tamatuma sisissorlugu ingerlateqqinnissaa aamma Inuit Ataqatigiinninngaanniit uagut oqaaseqarnitsinni siunnersuuteqartup siunnersuutaanut tunngatillugu pisariaqartipparput periarfissat misissorneqarnis­sai.

 

Ippassaaninnguaq inuussutissarsiutit siuarsarnissaat pillugu oqallinnitsinni qanoq annertutigisumik oqallippugut, nunatta pisuussutai annertunerusumik atorluarniartariaqarigut, aammalu tassani nalunaarummik erseqqissumik oqaatigineqarpoq allaat sanaartornermi avataaninngaanniit tikisittakkagut 300 mio.-it sinnerlugit amerlassuseqartut.

 

Taakkua pakkersimaartinneqarsinnaapput, qisuit 4.000 kilometerit ungasitsigisumit assartukkat, aap, assartuineq eqqarsaatigissagaanni misissugassaqarpoq aamma tassani, nunatsinni assartuineq qammasissianik qanoq aaqqissuunneqarsinnaasava. Isumaqarluinnarpugut qisunnik assartukkaninn­gaanniik annertoorujujorussuarmik 4.000 kilometerit unasitsigisuminngaanniit assartukkaninngaan­niit annertuneroqisumik akikinnerungaarsinnaanngikkaluartoq, taamma aqqut takinerutigisoq Europamingaanniit qisuppassuit assartornerat eqqarsaatigalugu.

 

Apeqqutaaginnarpoq uagut politiki suna ingerlanniarneripput, aammalu siunniussaq suna ingerlanniarneripput, ilumoorunneripput nunatta pisuussutaanik atorluaanerunissarput, taamaalillu­ni aamma aningaasat nunatsinniit aniaannartut nunatsinni kaaviiaartineqarnissaat piviusunngortin­neqarsinnaassammat.

 

Aammalu isumaqatigilluinnarpara Sanaartornermut Naalakkersuisup oqaatigimmagu siunissaq eqqarsaatigalugu ilaatigut immaqa suliffissaaleqisut atorluarneqarnerusinnaapput pikkorissaanikkut qammasissiat atorlugit illuliortitsernermut tunngatillugu, ilisimasalinnik ilinniarsimasunik ilalerlugit, taamaalilluni aamma suliffissaaleqinermut tamakku iluaqutaasinnaapput. Isumaqarluin­narpunga akimmisaarutit, suna nunatsinni pisussaq pilertussarlu pileraanngat........

 

..........

Finn Karlsen, Atassut.

 

.........kommunit assortuminaatsumik atorfilinninngaanniit INI-minngaanniit, taamaassilluni aki qaffappoq 2 mio.-inik.

Taava aamma tassa allatut ajornartumik kinguarsaaneq aallarteqqippoq. Kisianni tassa neriuppunga naammassissasoq piaartumik, tassa atorfissaqartipparput siornaalli sanaasaagaluit knguaqattaarput Siku Blokkiinera piinnarlugu, atorfillit kinguarsaanerat pillugu, taanna taammattumik piaaralunga oqarpunga, massakkut takutittariaqalerparput kikkut naalagaanersut, politikerit imaluunniit atorfillit.

 

Kisiat nuannaarpunga paasigakku ukiaq manna pinngitsoorani sananeqartussanngortoq INI-p sanaasai taakkua Sisimiuni sanasussanngorput tassa, nuannaarutigaakka.

 

Lars-Karl Jensen, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, Siumut.

Maanngaanniit piaaralusi oqaluttassanngilasi, ilumoorullugu oqaluttassaasi. Taava tullinnguupoq siunnersuuteqartoq, naggataarutaasumik oqaaseqarniarluni, Per Rosing-Petersen, naatsunnguamik.

 

Per Rosing-Petersen, Siumut.

Tassa Naalakkersuisoq ilumoornerassavara, tassa paaseqatigiigunarpugut tamatta, tamatta tapersersuivugut annerusumik minnerusumilluunniit, taamannak oqalluaannarutta ajunginneruvoq immaqa.

 

Una kisianni pituttuinermik oqalunneq uanga eqqumiiginalaartissinnasorivara una toqqammaviga­lugu, tassa ilimaginngilara imannaq oqarama, ilimaginngilara kapitalit tallimaat taamaassiinnarlugu Siku Blokkimut atorneqarsinnaanera, tassanilu pisortaqarfimmi teknikerit piumassuseqarlutik suligunik ajunngitsunik tamanullu naammaginartumik siunnersuusiortoqarsinnaanera qularutigina­gu.

 

Taannartaa immaqa paasiuminaatinneqarsinnaavoq, kisiani tassa taamaassiinarlugumik oqarnera  malugeqqulaarpara, kisianni nunaarutigaara aamma takusinnaagakku Naalakkersuisut akissuteqaa­taani, minissimagikku utoqqatsissutigissavara, aamma Naalakkersuisut siunnersuuteqarmata  paasinnillutik oqarmata.

 

Lars Karl Jensen, Inatsisartut Siulittaasoqarfiat.

Taava uani amerlanerussuteqartut innersuussutiginngikkaluaraat ataatsimiititaliamut ingerlaqqinnis­saa, Naalakkersuisut misissuinissamik oqariartuuteqarnerat assigiinngitsullu oqallinnermi aallaavigalugit ajorineqassanngippat ataatsimititaliamut susassaqartumut ingerlanneqarnissaa siunnersuussutigivara, taamaalillunilu oqaluuserineqarnera naammassissasoq.

 

Ajorineqanngilaq.

 

Tassalu immikkoortoq 65, taamaalillugu naammassivarput.