Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 66-1		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Ullut ataatsimiiffiusut aqqaneq-aappaat, ataasinngorneq 29. april 2002, nal. 15:43

 

 

Immikkoortoq 66

 

 

Nunami eqqissisimatitami pinngortitamut avatangiisinullu tunngasumik inissisimaneq pillugu apeqquteqaat aallaavigalugu oqallinnissamik siunnersuut.

(Ruth Heilmann, Naimanngitsoq Petersen, Vittus Mikaelsen, Maliinannguaq Markussen-Mølgaard aamma Mads-Peter Grønvold)

 

Taavalu apeqqutigissavara kina arlarsi saqqummiissanersoq.

 

Ruth Heilmann, Siumut.

Kalaallit Nunaanni Tunup Avannaarsuani pinngortitamut eqqissisimatitamut pinngortitap avatangiisillu inissisimanera qanoq ittoq atuutissanersoq pillugu apeqquteqaat, taanna Eqqissisima­titsinermut Ataatsimiititaliamit ilaasortanit saqqummiikkumaneqarpoq, tassani ilaasortaapput, Ruth Heilmann Siulittaasoq, Naumangitsoq Petersen, Vittus Mikaelsen, Maliinannguaq Markussen Mølgaard aamma Mads Peter Grønvold.

 

Siusinnerusukkut naalakkersuisuusup Alfred Jakobsenip ulloq 21. august 2001-mi Naalakkersuis­ut sinnerlugit Inatsisartunut ilaasortanut nassiuppaa Kalaallit Nunaanni Tunup Avannaarsuani Nationalparkenimi biosfærimut tunngatillugu allanngutsaaliukkami ullumikk­ut pissutsit pillugit nalunaarusiaq.

 

Nalunaarusiaq Inatsisartut oqaluuserinngilaat, tamannalu siunnersuuteqartut kissaatigaat pissaso­q, nalunaarusia­mi qupperneq 14-miit 16-imut naalakkersuinikut isummerfissat isumerfigineqanngits­ut tulliini taaneqartut taagorneqarpu­t.

 

Nuna eqqissisimatitaq nunarsuarmioqatigiit nunatut eqqissisimatitaattut aamma inissisimassav­a? Aatsitassarsiornerm­ut inatsisip inatsisinit allanit, soorlu nuna eqqissisimatit­aq pillugu nalunaarum­mit salliutinneqarniss­aa kissaatigineqarpa?

 

Nuna eqqissisimatitaq ineriartortinneqassava takornariartitsivissanngorlugu? Nuna eqqissisimatit­aq siunissami aamma uumassusilinnut eqqissisimavittut atuutissava? Siunnersuuteqart­ut isumaqarput nalunaarusiami naalakkersuinikk­ut isummerfissanut tunngatillu­gu Inatsisartut isummerlutillu oqariartuuteqartariaqartut.

 

Soorlu nalunaarusiamut siulequtsiussakkut oqaatigineqartoq pingaartuuvoq nuna eqqissisimatit­aq sumut sammivilimm­ik ineriartortinneqassasoq kissaatigineqarnersoq, naalakkersuinikk­ut oqallisigitissallugu. Tamanna qanoq annertussusilimmik allanngutsaaliortariaqarnerso­q.

 

Siunnersuuteqartut isumaqarput aalajangersimasumik isummerfissatut ilusiliinerit Inatsisartu­ni ataatsimut naalakkersuinikk­ut oqallisiginissaanut piffissanngorsimasoq, taamaaliornikkut Inatsisartut isummerfissaatut oqaatigisaattullu saqqummiunneqartut sulissutigeqqinnissaannut Naalakkersuisut periarfissaqarsinnaaqqullugit.

 

Siunnersuuteqartut tamakkerlutik, Inatsisartut Eqqissisimatitsinermut Avatangiisinullu Ataatsimiitaliaa­ni ilaasortaas­ut qilanaarput, Ataatsimiititaliap Naalakkersuisut peqatigalugit Tunup Avannaarsuani nunamut eqqissisimatitam­ut uumassusilinnut eqqissisimatitsivimmut tunngatillugu allanngutsaaliukkani naalakkersuinikk­ut isummerfissat suliareqqinnissaannut.

 

Siunnersuuteqartut naatsorsuutigaat isummerfissatut saqqummiunneqartut Inatsisartuni pitsaasum­ik anguniagaqarfiusum­ik siumullu isigisumik oqaluuserineqassasut.

 

Daniel Skifte, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Ruth Heilmann qutsavigaarput, tulliulluni oqaaseqassaaq Peqqinnissamut Avatangiisinullu Naalakkersuisoq, Edward Geisler.

 

Edward Geisler, Peqqinnissamut Avatangiisinullu Naalakkersuisoq, Atassut.

Inatsisartut Eqqissisimatitsinermut Avatangiisinullu Ataatsimiititaliaat siunnersuuteqarpoq, nunap allanngutsaaliukk­ap pinngortitami, avatangiisitigullu qanoq inissisimanissaat apeqquteqaatit­ut oqallisigineqassaso­q.

 

Nunap allanngutsaaliukkap killiffia pillugu nalunaarusiami ilisimatitsissutitut ataatsimiinner­mi kingullermi aqquaanneqartu­mi naalakkersuinikkut ajornartorsiutit suli aaqqinneqarsimanngits­ut aallaavigalugit oqallinnissaq Ataatsimiititaliamit kissaatigineqarpoq.

 

Ajornartorsiutillu tassaapput, nunap allanngutsaaliukkap nunat tamalaat akornanni inissisimaner­a, aatsitassat pillugit inatsisip nunap allanngutsaaliugaq pillugu nalunaarummi qanoq attuumassute­qarnera.

Nunap allanngutsaaliukkat takornariarfittut ineriartortinneqarsinnaanera, aaamma nunap allanngutsaaliukk­ap uumassuseqartunik eqqissisimatitsivittut inissisimanera.

 

Naalakkersuisut nunap allanngutsaaliukkap siunissaanik pilersaarusiornera sumut samminiss­aa pillugu naalakkersuinikk­ut nalunaaruteqartoqartariaqarmat, oqallinnermi tassunga peqataanissart­ik nuannaarutigaat.

 

Nunap allanngutsaaliukkap nunat tamalaat akornanni allanngutsaaliukkatut inissisimanera eqqarsaatigalugu killiffimmik nalunaarusiami oqaatigineqarpoq, nunap allanngutsaaliukkap nunarsuarmioqatigiinnit allanngutsaaliukkat­ut akuerineqarnera, aammalu aatsitassanik misissueqqissaarfiginiss­aa piaaffiginissaalu immin­ut naapertuutinngitsut.

 

Ajornartorsiut tamanna massakkut nunat tamalaat akornanni oqallisigineqarpoq, naalakkersuinikkul­lu ajornartorsiutin­ik annikigisassaanngitsunik pilersitsisimallugu, soorlu maanna Alaskami pisutut ittumik.

 

Tamatumani Kalaallit Nunaata ajornartorsiutiginerusassaa tassaavoq, nuna allanngutsaaliugaq nunarsuarmioqatigi­it akornanni nunatut allanngutsaaliukkatut akuerisaatilluni pisuussutinik qalluiffigineqarsinnaanngimma­t, tassa nunatut allanngutsaaliukkatut inissisimanissaa aalajangiusimaneqassappa­t.

Illuatungaaniilli nunatut allanngutsaaliukkatut immikkoortitaasimasoq, pisuussuteqarsinnaav­oq umaatsunik naleqarluartunik. Nunanilu tamalaani ingerlatseqatigiiffiit aatsitassanik ujaasiumasinnaasu­t, nuna allanngutsaaliug­aq ingalassimaniarsinnaavaat, allaffissornikkut isigineqarnermikkul­lu ajornartorsiutigilissallugu ilimagigunikku.

 

Nunap allanngutsaaliukkap nunarsuarmioqatigiit akornanni nunatut allanngutsaaliukkatut inissisimane­ra pillugu apeqqutut maannamut Naalakkersuisut pisariitsumik aaqqinniarlugu aaalajangersimapput, tassa nuna allanngutsaaliug­aq nunatta nammineq allanngutsaaliiffiatut aalajangiusimallugu.

 

Taamaalillunilu nunap allanngutsaaliukkap iluani aatsitassanik misissueqqissaarnissaq piaanissar­lu ajornartinneqarati­k.

 

Naalakkersuisut misissueqqissaarneq, piaanerlu pitsaasumik avatangiisitigullu isumannaatsum­ik ingerlanneqarsinnaasut­ut isumaqarfigaat, aamma nunami allanngutsaaliukkam­i.

 

Tamannattaaq aatsitassaq pillugu inatsisip atuuffiatigut ersersinneqarpoq, tassami inatsisit avatangiisit pinngortitarlu­gu pillugit inatsisinit allanit salliutitaammat. Aatsitassarsiornerup nunatsinnit aningaasarsiutigilluarneqalersinnaane­ra Naalakkersuisut pingaartippaat.

 

Misissueqqissaartoqalissagaluarpalli aamma piaasoqalissagaluarpat Naalakkersuisut pinngortitam­ik eqqissisimatitsiner­it sapinngisamik mianerineqarnissaat, aammalu tamanna aallaavigalugu avatangiisitigut aalajangersimasum­ik piumasaqaasiorfigineqartarnissaat pingaartitaraa­t.

 

Naalakkersuisut massakkorpiq nuna allanngutsaaliugaq pillugu periaasissiorput, tassanilu misissuataarneqarpo­q, nuna allanngutsaaliugaq soqutigisat pinngortitallu aserujaffigisinnaasa­at naapertorlugit agguataarneqarsinnaanerso­q, eqaatsumik agguataarisoqarpat, nunap tamatu­ma misikkarissusia, aammalu aatsitassatig­ut soqutiginaateqarsinnaasut naapertorlugit agguataarneqarsinnaavo­q, taamaalillunilu atorluaanissaq allanngutsaaliuinissarlu mianerineqassalluti­k.

 

Nunap allanngutsaaliukkap takornariartitsivittut ineriartortinneqarsinnaanera eqqarsaatigalugu­, taava nuna allanngutsaaliugaatigalu­gu aamma uumassusilinnik eqqissisimatitsiviutigaluni takornariartitsinermik ineriartortitsiviusinnaalluarpo­q.

Taamaaliortoqassappalli pinngortitap innarlerneqannginnissaa qularnaarniartariaqarpoq.

 

Nuna allanngutsaaliugaq takornariartarfittut aallartinneqarsinnaanersoq qularutissaanngilaq, ullumikkut sumiiffi­it immikkut ittut immikkut aaqqissukkanik angallavigissallugit kajungerinaqimmat­a.

 

Angallattut takornariartullu amerlippata nuna nungullarserneqarsinnaallunilu, akornusersorneqalersinnaavo­q, taamaaqataanillu takornariartitsineq tamatuma eqqaani najugaqartun­ut aningasarsiorfinngorsinnaavoq.

 

Tamakku ilanngullugit eqqarsaatigineqartariaqarput, aamma maanna periaasissiarineqartuni, ilanngullugu aqunneqartariaqarluti­k. Nunap allanngutsaaliukkap uumassusilinnik eqqissisimatitsivitt­ut inissisimanera naggasiutigissavar­a.

 

Nuna allanngutsaaliugaq 1977-imi UNESCO-p ataani uumassusilinnik eqqissisimatitsivittut inissisimalerpo­q. Uumassusilinn­ik eqqissisimatitsiviliortarnermi isumaasoq tassaavoq, taakkuna­ni pinngortitamik allanngutsaaliuisoqassaso­q, ingerlaavartumik ilisimatusartoqassaso­q, aammalu piuaannartitsineq tunngavigalugu aqutsisoqassasoq.

 

Taamatut inissisimanera aallaavigalugu atuinissamik illersuinissamillu kissaatit tunngavigalug­it pitsaasumik aqutsisoqarsinnaavoq. Aamma nunarsuarmioqatigut takutinneqarsinnaappu­t, pinngortitap pisuussutai isumatusaarlu­ta aqutarigivut.

 

Ukiut kingulliit qulit taama umassusilinnik eqqissisimatitsisarneq ineriartorfiusimavoq, taamaalilluni­lu atuineq isiginiarneqarnerulersimavoq aamma inuup uumassulinnik eqqissisimatitsivinn­ut ilaalluinnassusia isiginiarneqarnerulersimallun­i.

 

Uumassusilinnik eqqissisimatitsiviunerata kingunerisaanik nuna assigiinngitsunut agguataarneqartussaavo­q, sumiiffiit allanngujalluinnartut illersorneqarluassapput, allalli takornariartitsivitt­ut qangaaniillu piniarnermut immikkoortinneqarlutik.

 

Qangaaniit piniarneq ullumikkut nuna allanngutsaaliugaq pillugu nalunaarummi '22-mi, imm. 2-mi nassuiarneqareerpo­q.

 

Aamma sumiiffiit immikkoortinneqarsinnaapput illoqarfinnik ineriartortitsivissatut aatsitassarsiorfissatu­t, aamma­lu suliffissuaqarfissatut. Uumassusilinnik eqqissisimatitsivinnut tamaani najugaqartut, tamakkulu nunam­ik atuinerat ilaasarput. Uumassusilinnik eqqissisimatitsiv­ik nunatta kangiata avannaarsuanik ineriartortitseqataasinnaavo­q, tassa pitsaasum­ik illersuinikkut, pitsaasunik ilisimatusarnermut periarfissiinikkut, aammalu tamaanimi­ut suli annerusumik iluaquteqarsinnaaneranik periarfissiinikkut.

 

Taamaammat periaatsip taamak ittup pitsaaqutaanik misissuinissaq nuna tamanna pillugu periaasissan­ik ineriartortitsinerm­ut Naalakkersuisut ilaalluinnartutut isigaat.

 

Taama oqaaseqarlunga suliaq Inatsisartunut suliassanngortippara.

 

Daniel Skifte, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Peqqinnissamut Avatangiisinullu Naalakkersuisumut qujavugut, maannakkut partiit, Kattusseqatigii­t attaviitsul­lu oqaaseqartuinut ingerlaqqissuugut, siulliulluni oqaaseqassaaq, Lars-Karl Jensen, Siumut.

 

Lars-Karl Jensen, Siumup oqaaseqartua.

Inatsisartut Eqqissisimatitsinermut Avatangiisinullu Ataatsimiititaliaanni ilaasortat apeqquteqa­at aallaavigalugu oqallinnissamik kaammattuutaat, Siumumiit ilassilluarparput.

 

Ataatsimiititaliaq ujartuivoq nunap allanngutsaaliukkap pinngortitami avatangiisitigullu inissisimaneran­ut tunngasutig­ut naalakkersuinikkut isummersorfigineqarsinnaasunik, Ataatsimiititali­ap isummersorfissat sisamaas­ut unnersuussutigisai ataatsimoortillugit Siumumi­it imatut oqaaseqarfigissavagut.

 

Ataatsimiititaliaq paasisinnaalluarparput, suliassamik annertuumik matumani isummersornissam­ik tunngasunik ujartuimmat, Kalaallit Nunaanni annertuumik nunamik allanngutsaaliukkam­ik pilersitsisimaneq tulluusimaarutissaraarpu­t, tamatumalu nunarsuarmioqatigiinn­it akuerineqarsima­nera Naalakkersuisut oqaatigisa­at paasilluarlutigu.

 

Siumumiit pingaartipparput nunamik allanngutsaaliukkamik pilersitsinermi suna siunertaasoq aallaavigalugu nunarsuarmioqatigiinnut saqqummiussaqarnissaq. Nunamik allanngutsaaliukkam­ik oqarnermi nunap pinngoqqaarnermin­it sananeqaataasa ilusaa naasoqassusi­a, uumasunillu najorneqarluni uumaffigineqarnera ilanngullugit allanngutsaaliugaanissa­at siunertaasimappat tamatuma namminermi erserseriissavaa nuna allanngutsaaliukkam­ik taasaq inunnik, inuilluunniit atortussiaannik atorneqarluni tikinneqassanngitso­q.

 

Taamaattoqassappalli aamma immitsinnut aperisariaqassaagut, suna siunertaralugu tamanna pilersinniarparput. Nuna allanngutsaaliugaq annertuumik mianerisassartaqartutut isumaqarfigaarpu­t, tassani nunap naasoqassusia uumasunit atugaanera, uumasut ukiisartut aasaannakkullu takkuttar­tut qanoq amerliartortarnersut, sumut ingerlaartarnersu­t, sunik nerisaqarnersu­t, allatigullu ilisimatuussutsikkut malinnaaffigineqassappata nuna inunn­ik tikinneqarsinnaasariaqarpo­q.

 

Nunap eqqissisimatitap takornariaqarnermut, imaluunniit aatsitassanik misissuiffigineqarluni, piaaffiusinnaanera­lu siunertaassappata, nunani allani misilittagaasut, nalilersuutaasartullu sanilliuteqqaarlug­it tamakkununnga tunngasunik inatsisitigut aaqqiisoqarsinnaasariaqartoq Siumumiit isumaqarpugut.

 

Siumumiit pingaartipparput nunanit allanik qanimut suleqateqarnikkut paaseqatigiiffiusumik pissusilersorfeqatigiinnissa­q, aamma pingaartipparput nunatta nammineq inuiattulli allatut namminerminik oqartussaassuseqarneri­sa taamaaqataannik nunamik allanngutsaaliukkamik nunatta nammineersinnaanerata ataqqineqarlu­ni akuerineqarnissaa anguniarneqassasoq.

 

Ataatsimiititaliap apeqquteqaateqarluni ujartugaanut Naalakkersuisut akissuteqaatigisaat ersarimmat­a, uani annertunerum­ik oqaaseqarfiginagit Siumumiit tusaatissatut tigorusuppagut.

 

Naggataatigullu ersarissaatigiinnassallugu Siumumiit pingaartipparput, nunap allanngutsaaliukk­ap qanoq atorneqarnissaan­ik ersarissumik nassuiaatitaqartumik nunat tamala­at akornanni akuerineqar­sinnaasunik inissisimasun­ik tunngavilersuuteqarnikkut akuerineqarniss­aq Naalakkersuisut anguniassagaat.

 

Daniel Skifte, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Lars Karl Jensen qutsavigaarput, tulliulluni oqaaseqassaaq Aqqaluk Petersen, Atassut.

 

Aqqaluk Petersen, Atassutip oqaaseqartua.

Inatsisartunut ilaasortat, Ruth Heilmann, Naimanngitsoq Petersen, Vittus Mikaelsen, Maliinanngu­aq Markuss­en-Mølgaard aamma Mads-Peter Grønvold, Kalaallit Nunaata Avannaarsua­ni kangianilu nuna allanngutsaaliugassat­ut immikkoortimut pinngortitap avatangiisil­lu inissisimanerat qanoq ittoq atuutissanersoq pillugu apeqquteqaateqarput.

 

Atassummiit apeqquteqaat tunngavigalugu nunap pineqartup siunissaa pillugu apeqqutit ajornartorsiutil­lu ilaatig­ut makkuusut, nunap allanngutsaaliukkap nunat tamalaat akornanni inissisimanera aatsitassat pillugit inatsisi­p, nuna allanngutsaaliugaq pillugu nalunaarummut qanoq attuumassuteqarnera.

 

Nunap allanngutsaaliukkap takornariarfittut ineriartortinneqarsinnaanera, aammalu nunap allanngutsaaliukkat uumassuseqartumi eqqissisimatitsivittut inissisimanera pillugit imaattum­ik Atassummiit eqqarsaateqarpugut.

 

Inatsisartut Eqqissisimatitsinermut Atangiisinullu Ataatsimiititaliani ilaasortat qulaani taaneqart­ut apeqqutit imaannaanngitsut saqqummiuppaat.

 

Nunap pineqartup uumassuseqartunik eqqissisimatitsivittut inissisimanera, taamatullu nunat tamalaat akornannit taamatut akuerisatut inissisimanissaa, illuatungaagullu Kalaallit Nunaann­ut aningaasarsiornikkut pingaarutilittut inissisimalersinnaanera eqqarsaatigalugu pisariaqarpoq inatsisiliornikkut tamanna eqqumaffigissallugu.

 

Piffissami kingullermi nunarsuarmioqatitta isaat imaannaanngitsumik nunatsinnut, uumasunil­lu atuinitsinnut isigipput. Nunatta piumassuseqarluarluni avatangiisitsinnut illersuinissami­k, aammalu minnerunngitsumik piujuaannartitsiniarlu­ni siunertalimmik aqutsisoqarne­ra isigineqanngitsutut ipput.

 

Tamakku paasititsiniaanikkut ingalassimatinneqarsinnaasut Atassummiit upperaarput, ilaatig­ut nunarujussurmik allanngutsaaliugassatsinnik pilersitsisimanermut eqqarsaatigiinnarluguluunnii­t.

 

Nunatsinnut aningaasarsiornikkut periarfissanik ujaasiuartumut matut siumungaaq matoriissallug­it tulluanngilaq. Taamaattumik nutaanik ujaasinerit periarfissaqartinnissaanik inatsisiliornikkut eqqumaffigalugu malittarinissaa pisariaqartoq Atassummiit isumaqarpugut.

 

Nunatta inuisalu oqaluttuarisaanermi ilisarnaatigaat imaani nunamilu uumasut malittaralugit malittaralugit inuune­q, aammalu taakkuninnga mianerinnilluni piniartuarneq, tamanna tamaa­ni najugaqartunut suli attattariaqarpo­q.

 

Uagut avammut nittarsaattuartariaqarpugut, pinngortitaq kingornutarput oqimaaqatigiimmik atorlugulu, paarisinnaagatsigu­t, ilaatigut takornariartitsinermut periarfissat tamaaniittut aqqutigalugi­t.

 

Nunap pineqartup ilisimatusarnikkut malittariuarneqarnissaa pisariaqarpoq, taamatuttaaq inuutissarsiutaasinnaasutig­ut periarfissiisinnaanera eqqumaffigisariaqarluni, minnerunngitsumil­lu uumasunik tamaani uumasuusunik illersuineq imminut ataqatigiittumik inatsisiliorfigineqartariaqar­toq Atassummiit isumaqarpugu­t.

 

Taamatut oqaaseqarluta apeqquteqaat Atassummiit oqaaseqarfigaarput, apeqquteqaallu tunngavigalu­gu Naalakkersuis­ut nuna pineqartoq pillugu siunnerfiat taperserlugu.

 

Daniel Skifte, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Aqqaluk Petersen qutsavigaarput, tulliulluni oqaaseqassaaq, Maliinannguaq Markussen-Mølgaar­d, Inuit Ataqatigii­t.

 

Maliinannguaq Markussen-Mølgaard, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.

Inuit Ataqatigiinniit nuannaarutigaarput Tunup Avannaarsuani nunarsuarmi nunat eqqissisimatit­at annersaat pillugu nalunaarusiaq siorna saqqummersoq pillugu Eqqissisimatitsinerm­ut Avatangiisi­nullu Ataatsimiitami kissaatitsitut oqallisissiatut saqqummiunneqarma­t.

 

Tassami nalunaarusiaq taanna soqutiginarluinnartuuvoq, Tunullu Avannaarsuata maanna qanoq inissisimaneran­ik oqariartuuteqarluni. Ullumikkullu killiffigisarput aallaavigalugu Tunup Avannaarsua pillugu apeqquterpassuit qulaajagassat naliliiffigisassallu amerlaqaat.

 

Tunup Avannaarsua ukiorpassuarni assigiinngeqisunut atorneqartarsimavoq, nunat allamiut piniariartarfiattut, ilisimatusarnermi misissuivittut, ilisimasassarsiortarfittut, sakkutuut misileraaviattu­t, takornariarfittut, aatsitassarsiorfitt­ut il.il.

 

Nuna eqqissisimatitaq sumut atorniarparput, qanorlu, nalunaarummi erseqqissarneqartut ilaga­at maanna nunarsuar­mi nunap eqqissisimatitat annersaattut isigineqartoq, aatsitassarsiorfigineqalerpa­t, tamanna taamatut isigineqarsinnaajunnaarneranik kinguneqassaso­q.

 

Nunanut eqqissisimatitamut malittarisassat ullumikkut naleqqukkunnaarsimapput, ilaatigut sumi eqqissisimatitsisoqassanerso­q, sumi takornariartoqarsinnaanersoq, misileraasoqarsinnaanerso­q, aatsitassarsiortoqarsinnaanersor­lu erseqqissaavigineqartariaqalersimallun­i.

 

Kikkut nunamut eqqissisimatitamut isersinnaatitaassappat, isersinnaatitaasunut suut piumasaqaataassappa­t, qanor­lu sivisutigisumik tassaniissinnaatitaassappat.

 

Maanna ilisimasassarsiorniarlutik qinnuteqartartut qiviassagaanni amerlasuut angalasimanerminn­it nalunaarusiortussaagaluarlut­ik nalunaarusiorneq ajorsimapput, tassami 2000-imi ilisimasassarsioqa­tigiinni 24-ni quliinnaat nalunaarusiorsimapput, 14-illu taamaaliorati­k.

Taamatuttaaq timersorlutik ilisimasassarsioqatigiinni 15-iusuni aqqanillit nalunaarusiorsimanngilla­t. Inuit Ataqatigiinni­it isumaqarpugut taakku annermik piumaffigineqartariaqartu­t, soorlu piffissaq aalajangersimasoq qaangiutsinnagu nalunaarusiortarnissaanni­k.

 

Avatangiisini eqqiluisaarnissaq pillugu aamma sakkortunerusumik erseqqinnerusumillu piumasaqaateqarniss­aq avaqqunneqarsinnaanngilaq. Ilisimasassarsiortut pinngitsooratik akisussaasoqartariaqarpu­t, erseqqissunillu sillimaniarnikk­ut aamma piumasaqaateqarfigineqartariaqarluti­k.

 

Tassunga ilanngullugu timersuutit ilisimasassarsiornerillu qanoq ittut suullu akuerineqarsinnaane­ri erseqqissum­ik nalunaarsorneqartariaqartut Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpugu­t.

 

Takornariaqarnikkut ingerlatsinermi, takornariarniartunut piumasaqaatit ersarissartariaqarput, tassungalu atatillu­gu aamma akiliisinneqartariaqarlutik, tassami maanna umiarsuit takornarian­ik ilaasullit angalasalersimapput, 2000-imilu katillugit pingasut tikissimapput, sapaat­ip akunnerini ataatsimi marlunniluunniit Tunup Avannaarsuaniittarsimalluti­k.

 

Taakku nakkutigineqarnerusariaqarput, takornariartitsisuilu nunatsinnit ilisimasaqartuusariaqarp­ut akuerisaasuullutill­u. Tamatumani takornariaqarneq sumi ingerlanneqarsinnaanerso­q, sunalu eqqissisimatitaaners­oq erseqqissumik nalunaarsorneqarsimasariaqarpu­t.

 

Angalasussat qinnuteqarnerminni pilersaarutitik erseqqissumik nalunaarutigisariaqarpaat, mingutsitsisoqassagaluarpal­lu piumasaqaatit erseqqilluinnartumik ilisimaneqartariaqarlutik. Nuna eqqissisimatit­aq eqqarsaatigalugu, qulimiguullit, timmisartut, sneschooterilluunniit sumi atorneqarsinnaannginneri erseqqissum­ik nalunaarsorneqartariaqarputtaaq.

 

Takornariaqarnermi Illoqqortoormiormiut annermik piqataatinneqartariaqarput, Illoqqortoormium­mi tassaasariaqarp­oq Tunup Avannaarsuanut isaavik. Illoqqortoormiormiup inuussutissarsiornikkut siuarsarnissaat Tunup Avannaarsuata atorluarneqarneranik, pilersaarusiorluarneqarneranil­lu aallaaveqartariaqarpoq.

 

Takornariaqarnikkut isaavittut, angalaniartullu Illoqqortoormiormiunik ilaqartarnissaanik piumasaqaateqarnikku­t, taakkumi sukumiisumik takornarianik angallaseqataanermik sungiusarnerisig­ut ilinniartinnerisigullu inuutissarsiornikk­ut pitsaasumik siuarsarneqarsinnaappu­t.

 

Siunissami Tunup Avannaarsuata takornariaqarnikkut, ilisimatusarfittut, aatsitassarsiornikkut, allatigullu atorneratig­ut nakkutigineqarnerunissaa pisariaqarluinnassaaq. Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpugut, Tunup Avannaarsua­ni nakkutilliisutut Illoqqortoormiormiut avaqqunneqarsinnaanngitsu­t.

Taakkuussappummi nunatta ilarujussuanik nunarput sinnerlugu nakkutilliisut, taamatut atorfeqartinneqarnermikku­t. Maanna Serius nakkutilliisutut inissisimavoq, taakku sakkutooqarnikk­ut ingerlatsippu­t, Inuit Ataqatigiinnillu isumaqarpugut taamatut nakkutilliisut Kalaallinit suli annerusumik piqataaffigineqarniss­aa pimoorunneqartariaqartoq.

 

Tassami siunissami sumorsuaq danskit kisiisa isumalluutigiinnarsinnaanngilagut. Taakku saniatig­ut Inuit Ataqatigiinni­it isumaqarpugut, nunarsuaq taama angitigisoq nunamillu eqqissisimatitam­ik annertuumik ilaqarto­q, piniakkanut nunamillu nakkutilliisunik immikkut pilersitsivigineqartariaqar­toq.

 

Piniakkat nakkutigineqarnerisa saniatigut salitassarpassuaqartoq, nalunaarummi ersersinneqarpo­q, qanoq nunasiaaner­up nalaani sakkutuut aatsitassarsiortut, allamiut piniariat, il.il. eqqagaat, qimataallu salinneqartariaqarpu­t, tamatumani suli annertunerusumik qallunaat nunaat piumasaqarfi­gineqartariaqartoq, Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpugut.

 

Dankskit naalakkersuisui nunatsinnilu Naalakkersuisut saliinermik nakkutilliinermillu annertunerusum­ik isumaqatigiissuteqartariaqarpu­t. Mestervig-imi aatsitassarsiorfiusimasumik mingutsitsineq alliartorsimasoq oqaatigineqarpo­q, ilaatigut aqerlumik mingutsitsineq 1985-imiit, 1991-imut annertuseriarsimalluni, naak oqaatigineqaraluart­oq 1991-imi 14,5 tonsit peerneqarsimasu­t, ilumut iluamik salinneqarsimanersoq paasisariaqart­oq Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpugut.

 

Aammattaaq Mestersvig-imi illut atorneqaratik napaannartut, Illoqqortoormiormiut takornariaqarnikk­ut allatigul­lu atorluarnerusunnaagaat Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpugut.

 

Amerikamiut sakkutuuvisa qimassimasaat nappartat ilaatigut imallit, allallu, aamma peerneqartariaqarpu­t, tamakk­ut piniagassanut pinngortitamullu akornutaasinnaasut, allallu nalunaarsorneqarlutillu akisussaasunut erseqqissumik piumasaqarnikkut salinneqartariaqartut Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpugut.

 

Maanna aamma Amerikamiut sermersuarmi sakkutooqarnikkut misileraasartut oqaatigineqarpo­q, suut qanorlu misilerarneqartarnersut ilisimasariaqarparput, sermersuaq nakkutigineqara­ni qanorluunniit misileraavittut atorneqarniss­aa siunissaq eqqarsaatigalugu mianersuuttariaqarpoq.

 

Inuit Ataqatigiinniillu apeqqutigerusupparput, Amerikamiut danskillu isumaqatigiissutaat 1951-imeersoq tunup avannaani nunamut eqqissisimatitamut Namminersornerullutik Oqartuss­at inatsisaanut naleqqussarsimanersoq.

 

Tassami ilisimagatsigu 1951-imi isumaqatigiissummi Amerikamiut sumiluunniit killilersorneqannguarat­ik nunatsin­ni qanoq iliuuseqarsinnaasut.

 

Tunup avannaarsuata pilersaaruserluakkamik nalunaarsorneqarlunilu, aggulullugu, suut eqqissisimatitaaners­ut aatsitassarfiusinnaanersut, takornariaqarfiusinnaanersut, ilisimasassarsiorfiusinnaanersul­lu erseqqissumik nalunaarsornissa­at Inuit Ataqatigiinniit isumaqatigaarpu­t.

 

Nunatta ilaani nunarujussuaq periarfissanik ulikkaartoq, iluamillu nakkutigineqarani ingerlaso­q, siunissami nunatsinniit pilersaarusiorluakkamik atorluarnerusariaqaleripput, Inuit  Ataqatigiinniit isumaqarpugut.

 

Tamatumanilu atuisut tamarmik peqataaffigisaannik, minnerunngitsumillu Illoqqortoormiuni Kommunip peqataaffigisaan­ik ingerlanneqartariaqarpoq, siunissamimi Illoqqortoormiut inuutissarsiornikk­ut ingerlallualissappa­t, Tunup Avannaarsuanut isaavittut atorlugu ineriartortinneqartariaqarpo­q.

 

Taamaalilluni piumasaarsorfiunani, nunatsinniit nakkutigineqartumik, peqataaffigineqartumil­lu atorneqarnera ingerlalissagaluarmat.

 

Taamatut Tunup Avannaarsua pillugu eqqissimatitsinermut apeqquteqaat aallaavigalugu oqallisissi­aq oqaaseqarfigaarpu­t, Inatsisartullu Eqqissisimanermut Avatangiisinullu Ataatsimiititaa­ta malinnaatinneqarnissaa Inuit Ataqatigiinniit kissaatigaarput.

 

Daniel Skifte, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Maliinannguaq Markussen-Mølgaard qutsavigaarput, tulliulluni oqaaseqassaaq Anthon Frederikse­n, Kattusseqatigii­t.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat.

Kalaallit Nunaanni, Tunup Avannaarsuani pinngortitamut, eqqissisimatitamut pinngortitap avatangiisillu inissisimaner­at qanoq ittoq atuutissanersoq pillugu apeqquteqaat, Inatsisartut Eqqqissisimatitsinermut Avatangiisunul­lu Ataatsimiititaliaata tunup avannaarsuani, nunap allanngutsaaliukkamut tunngatillugu Naalakkersuis­ut siorna nalunaarusiaat aallaavigalugu oqallitsitsinissamik siunnersuutaat Kattusseqatigiinniit soqutigalugu misissorsimavarput, imaattumil­lu oqaaseqarfigissalugu.

 

Eqqissisimatitsinermut Avatangiisinullu Ataatsimiititaliaq isumaqarpoq, nalunaarusiami naalakkersuinikk­ut isummerfissat tassaasut:

 

Siullertut, nuna eqqissisimatitaq nunarsuarmioqatigiit nunatut eqqissisimatitaattut aamma inissisimassanersoq:

 

Aappaattut, aatsitassarsiornermut inatsisip inatsisinit allanit, soorlu nuna eqqissisimatitaq pillu­gu nalunaarummit salliutinneqarnissaa kissaatigineqarnersoq.

 

Pingajuattullu, nuna eqqissisimatitaq ineriartortinneqassanersoq takornariartitsiviusinnaanngorlug­u.

Kiisalu sisamassaattut, nuna eqqissisimatitaq siunissami, aamma uumassusilinnut eqqissisimatitsivitt­ut atorneqassanerso­q.

 

Aamma Ataatsimiititaliap pingaartillugu oqaatigaa, nunap eqqissisimatitap sumut sammivilimm­ik ineriartortinneqarniss­aa kissaatigineqarnersoq, naalakkersuinikkut oqallisigissallug­u, aammalu qanoq annertussusilimm­ik allanngutsaaliorneqartariaqarnersoq oqallisigissallugu isummerfigissal­lugulu pingaaruteqarto­q.

 

Ataatsimiititaliap taamatut isummersimanera Kattusseqatigiinniit isumaqatigilluinnarparput, taamaaliornikkum­mi aamma Inatsisartut Naalakkersuisullu isummersortinneqarmata.

 

Kattusseqatigiinniit Naalakkersuisut akissuteqarnerminni isummersuutaat tunngaviisigut isumaqatigaagu­t, tassa­mi nunarsuarmi nunap immikkoortui suulluunniit eqqissimatitassatut allanngutsaaliukkatulluunniit Uniscop ataani eqqissisimatitatut inissisimalertut eqqissisimatitsiner­it assigiinngitut qulit tikillugit immikkoortinneqarsimasarmat­a.

 

Taamaattumik pingaaruteqarpoq nunamik eqqissisimatitassamik allanngutsaaliugassamilluunni­it Uniscop ataani qinnuteqartoqarpat, pingaaruteqartorujussuuv­oq inuttaasut atuisullu sapinngisamik suliap aallaqqaataaniilli paasissutissinneqarlutil­lu ilisimatinneqartuarnissaa­t.

 

Minnerunngitsumillu aamma isumaminnik tusarniaaffigineqarlutillu saqqummiussinissaminn­ut periarfissinneqarnissa­at soqutigissallugu.

 

Naalakkersuisut Tunup Avannaarsuanut tunngatillugu akissuteqaamminni saqqummiussaat Kattusseqatigiinniit taperserlugit tusaatissatut tiguagut.

 

Naggataatigullu Naalakkersuisunut apeqqutiginiarparput, Ilulissat kangerluata nunanut eqqissisimatitan­ut inissinneqarnissaan­ut tunngatillugu nalunaarusiassatut siunnersuutip inuttaas­ut tusarniutigineqarnissaanik kommun­ip piumasaqaataa sumut killissimanersoq akissutigineqarfigineqarsinnaaners­oq paaserusullugu.

 

Taamatut oqaaseqarluta saqqummiunneqartut tusaatissatut tiguagut.

 

Daniel Skifte, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Anthon Frederiksen qutsavigaarput, taava maannakkut oqaaseqassaaq siunnersuuteqartut sinnerlug­it Ruth Heilman­n.

 

Ruth Heilmann, Siumut.

Eqqissisimatitsinermut Ataatsimiititaliap taamatut Inatsisartunut oqallisissianngorlugu saqqummiut­aa ilassilluarneqarne­ra qujassutigaara, partiinit aammalu Kattusseqatigiinnit soqutigineqarlu­ni oqaaseqarfigineqarma­t.

 

Oqaatigisinnaavara ataatsimiititaliap nalunaarusiaq taanna soqutigilluinnaramiuk, taamatut Inatsisartunut saqqummiuppa­a. Tassa paaserusullugu massakkut nunat eqqissisimatitat eqqarsaatigalugi­t, pingaartumillu nunap Tunup Avannaarsuani, massakkut eqqissisimatitaasup nunap, annertoorujussuup taamatut eqqissisimatitaajuarniss­aa soorunami pingaaruteqarpoq, kisianni taamatut annertutigisup eqqissisimatitaajuarniss­aa ilumut ingerlatiinnarneqassanerso­q, taanna soorunami eqqarsarnartoqanngikkaluartoq, kisianni annerusumik inuinut iluaqutigineqarnissa­a, taanna siunertaralugu taamatut Inatsisartunut oqaaseqarfigitipparpu­t.

 

Tassami takornartaanngilaq, aamma siullermiilinngilaq oqaatigineqartarlunilu, aamma Illoqqortoormiuninngaanni­it Tunup Avannaarsuata isaaffiatut aamma Illoqqortoormiut aallaavitt­ut atorneqarsinnaamma­t.

 

Tassani erseqqissorujussuarmik Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuata Maliinannguaq Markussen- Mølgaardip saqqummiuppa­a. Taamaattumik ilumut nunap eqqissisimatitaajuarnissaa, imaluunni­it inuutissarsiornermut ineriartortitsinissam­ut tunngatillugu aamma nunap pisussutaa­sa iluaqutissar­taasa atorluarneqarnissaat, taanna soorunami inuiaat namminneq nunagigamik­ku aammalu pinngortitaq atorlugu.

 

Taamaattumik annerusumik inuutissarsiornikkut sammivilimmik aamma iluaquteqarnissaq tassani eqqarsaatigineqarpo­q.

Aamma nuanaarutigaara takornariaqarnikkut annertunerusumik, aamma taassumap tungaa eqqarsaatigalugu iluaqutaanerusumik, aamma inuttaasunut aningaasarsiutaanerusumik atorneqarnerulerniss­aa taanna eqqarsaatigineqarma­t.

 

Soorunami nunap qanoq atsigisumik atorneqaruni aamma mianerineqarnissaa, tassani pingaaruteqarpo­q, taamaattumil­lu aamma nakkutigineqarnissaanut aamma periutsit Naalakkersuisun­it kaammattuutigineqartut, taakku eqqarsaatigilluarneqarnissaat aamma siunertaavo­q.

 

Tassami uumassusillit aamma piujuartinneqarnissaat killilersugaasullu eqqarsaatigalugit nakkutillii­sunik pilersitsinikuuvugut, tassa jagtbetjentinik. Aamma massakkut annertoorujussuarmik siuliani eqqartorparput pinngortitap illersorneqarnerunissaanut tunngatillugu soorunami aamma pinngorti­tap qanoq atorneqarnissaanut tunngatillugu ilinniartitsinerit annertunerusut aammalu nakkutilliinerit annertunerusut eqqarsaatigalugit aamma tassuunakkut aningaasanik malitseqartinneqarsinnaanera aamma eqqarsaatigineqartariaqartut aamma ilaattut tikkuarneqarsinnaavoq. Taamattumik Naalakkersuisut aamma akissuteqarnerat taamatullu aamma suliniutissamik ingerlatitseqqikkuma­nerat ammatitsinerallu aamma qujassutigaara.

 

Taamatullu aamma Kattusseqatigiit aamma pingaarutilimmik oqaaseqarput taassumap nunap ilaatigut atorneqarani annertunerusumik inuinut iluaqutigineqarani iluaqutigisassanngortinniarne­qarnissaa taanna anguniarneqartariaqartoq. Uagut aamma Polarcenterimi ukioq oqaloqateqarnitsinni paasivarput Ataatsimiititaliaminngaanniit inuppassuit ilisimasassarsiortut taavunga ingerlasartut taavalu paasisassarsiorlutik paasisastik angerlaattarpaat aammalu Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuata taanna erseqqissumik oqaatigivaa. Kisiannilu annerusumik inuinut nunatsinnut ingerlateqqinneqar­neq ajorput uagut nammineq oqaatsitsinnik nutserneqarneq ajoramik. Taamaattumik Ataatsimiitita­liap ilaatigut piumasaqaatigisimavaa paasissutissat annertunerusut aamma innuttanut nunatsinniittu­nut taakku siammartinneqarnissaat taamaattumillu nalunaarusiat tamakku, pingaartumillu paasissutissat qallunaatuinnaq allanneqarsimasut aamma nutserneqartalernissaat aamma taanna kaammattuutigineqarluni.

 

Qujavunga taamatut oqallisissiap ilassilluarneqarneranut.

Edward Geisler, Peqqinnissamut, Avatangiisinut Pinngortitamullu Naalakkersuisoq, Atassut.

Qujanaq. Naalakkersuisut oqaaseqaataat akissuteqaataat matumani taperserneqarmat nuannaaruti­gaarput. Tupinnanngitsumik nuna taanna alianaatsorsuaq allanngutsaaliugaq pillugu aamma uani isummersuuterpassuit assigiinngitsorpassuit saqqummiussuunneqarput. Takusimanngikkaluarpar­put kisianni tusaamanarpoq alianaatsorsuuvorooq.

 

Uani assigiinngitsorpassuit apeqquteqaatit akiniassavakka. Siullermik ilaatigut inuussutissarsiorfiu­sinnaasunut tunngatillugu matunik ammaalaarnissamik oqariartuuteqarneq aamma Naalakkersuisut taanna ammaffigivaat. Taamaattumik suliniutissat aamma akissutitsinni erseqqissaatigineqartut tassani eqqaaneqarput. Periarfissaqarpoq. Tamakkuupput aamma misissoqquneqartut uani oqaaseqartunit tamaginnit partiinit, Kattusseqatigiinnillu. Tamakkuupput Naalakkersuisuni aamma eqqumaffigisassavut aammalu qanoq iliuuseqarnitsinni aamma eqqumaffigalugit tunaartarisassagut.

 

Inuit Ataqatigiinninngaanniit ilaatigut aamma uparuartorneqarpoq nunarsuup pineqartup mingut­sinnginnissaa aammalu nakkutigilluarnissaa eqqarsaatigalugu malittarisassanik peqarnissaq. Tassunga tunngatillugu oqaatigissavara maannakkumut nunap allanngutsaaliukkap eqqartorneqar­nerani aamma sukannersunik malittarisassaqareermat, ilaatigut aamma qinnuteqartitsinermi tamakkua ilanngullugit erseqqissaatigalugit tamakkununnga taamatut timersuutigaluguluunniit angalarusuttartunut erseqqissaatigineqartartut, kisianni ilumoorpoq aamma nakkutigineqarnerunis­saanik oqariartuuteqartoqarnera. Tassuunakkut soorunalimi aamma avaqqunneqarsinnaanngilaq.

 

Nappartarsuit allallu mingutsinneqarnerannut tunngatillugu aamma qanoq iliuuseqarnissamik ujartuinermut tunngatillugu oqaatigissavara siorna danskit naalagaaffiata suliarisaanik Danneborgi­mi eqqaavissuaq salinneqarnikuuvoq, taamaattumik aamma suliniutit massakkut ingerlapput. Ilaatigut nappartarsuit uani pineqartumi 40.000-inik amerlassuseqartut aamma massakkut qanoq iliuuseqarfiginissaannut danskit naalagaaffiat ujartuivoq. Suliniutit ingerlaavarput, taamaattumik tamakkua isumagineqarnissaannik pitsaasumik aaqqiinissaq unitsinneqanngilaq periarfissalli assigiinngitsut matumani ujartorneqarput.

 

Aamma Siumuminngaanniit Lars-Karl Jensenip oqaatigisaa tassa nuna tamalaat akornanni akuerineqarsinnaasumik inissisimasumik tunngavilersuuteqarnikkut akuerineqarnissaq Naalakker­suisut anguniassagaat taanna oqaatigineqarpoq uani nuna allanngutsaaliamut eqqarsaatigalugu. Tamakkkuupput aamma Naalakkersuisunit pingaartillugit assigiinngitsutigut nalilersuinitsinni ilanngukkumaagassagut.

 

Kiisalu Ilulissat kangerluata eqqissisimatinneqarnissaanut tunngatillugu Anthon Frederiksenip apeqquteqaataa Kattusseqatigiinninngaanniit oqaatigissavara massakkut Ilulissat Kangerluata eqqissisimatinneqarnissaanut tunngassuteqartut pillugit tusarniaanerit Namminersornerullutik Oqartussat iluanni tusarniaaneq ingerlanneqarpoq.

 

Piniarnermut Pisortaqarfik periarfissinneqarpoq majip ulluisa aappaanni akissasoq, kisianni Namminersornerullutik Oqartussat iluanni majip aallaqqaataat siunnerfiusimalluni. Taava tassani tusarniaaneq ingerlanneqareerpat taava tusarniaaneq soqutigisaqaqatigiiffinni ingerlanneqartussaq sapaatip akunnerini arfinilinnik sivisussuseqartussaq ingerlanneqartussaavoq. Tassani tusarniaavigi­neqartussat ilagivaat KANUKOKA, Uppik, KNAPK, Timmiaq, Greenland Touri­sm allallu. Taava tassani pereerpat taava tamanut tusarniaaneq ingerlanneqartussaassaaq qaammatini pingasuni sivisussuseqartussaq. Tusarniaanerup taamatut ittup qaammatini pingasuni sivisussuseqartussaa­neranut patsiseqarpoq uani eqqissisimatitsinermut inatsimmi erseqqissumik oqaatigineqarmat tusarniaanerit taamattut qaammatit pingasut ingerlanneqassasut, tassa aturfredningslovimi massakkut atuuttumi taamatut piumasaqaateqartoqarmat.

 

Aammattaaq Atassumminngaanniit una oqaatigineqartoq Kalaallit Nunaanni aningaasarsiornikkut pingaarutilittut inissisimalersinnaanera eqqarsaatigalugit pisariaqarpoq inatsisiliornikkut tamanna eqqumaffigissallugu. Soorunalimi oqareernitsitut akissuteqarnitsitullu periarfissaasinnaasut assigiinngitsut matumani ammatinneqartussaapput aamma minnerunngitsumik oqaaseqartunit pingaartinneqarmat Illoqqortoormiut Kommuneat tassuunakkut peqatigitinneqarluni assigiinngit­sukkut suliniutinut ilaatinneqassasoq. Tamakkua soorunalimi nalilersuinermi ilaatinneqassapput aamma taassuma nunarsuup eqqartukkatta kommunet aggornerisa avataaniittup aaqqiivigineqarsin­naanissaa eqqarsaatigalugu.

 

Tassa tamakkuupput Naalakkersuisuni akissuteqaatitsinni aamma ersarissumik taakkartukkavut.

 

Taama oqaaseqarlunga uani tapersiinissinnut qujassuteqarpunga.

 

Maliinannguaq Markussen-Mølgaard, Inuit Ataqatigiit.

Qujanaq. Naalakkersuisut akissuteqaataannut qujavugut, kisianni tassa apeqquterput ataaseq akineqanngimmat assut kissaatiginaraluarpoq akineqassasoq. Tassalu massakkut inatsit atuuttoq 1951-imi isumaqatigiissummut, tassa illersornissakkut amerikamiut danskillu isumaqatigiissutaan­nut sutigut arlaatigut aporaaffeqarnersoq taanna apeqqutigivarput, taannalu assut alajangersakkat sukannersut oqaatigivatit, kisianni illuatungaani isumaqatigiissummi amerikamiut qanorluunniit iliorsinnaapput killilersorneqaratik. Taakku pinngitsoornatik arlaatigut imminnut aporaaffeqarnissai naatsorsuutigisariaqarmat taanna ilisimaneqarnersoq apeqquteqaatigivarput.

 

Taavalu nalunaarusiaq una siorna saqqummertoq malillugu qinnuteqartartut ilisimasassarsiorniarlu­tik aammalu immaqa timersornikkut ilisimasassarsiorniarlutik amerlasoorujussuupput 2000-milu 52-iusimallutik. Tassanilu oqaatigineqartut ersarissut ilagaat taamatut angalaniartut nalunaarusior­nissaminnik piumasaqaatinik naammassinninneq ajortut, taamaattumik taakkua sukannernerusumik inatsisitigut piumasaqaateqarfiginissaat pisariaqarpoq.

 

Aamma Naalakkersuisup oqaaseqarnermini oqaatigivaa massakkut inatsiseqareersoq sukannersu­nik, taakkulilugoorukua malitsinniarneri ajornakusoortoq. Una nalunaarusiaq malillugu inatsisit massakkut atuuttut naammanngillat. Nalunaarusiamuna taanna oqariartuutigigaa. Tassa imaappoq massakkut periarfissat ima ammatigipput takornariaqarnikkut, aatsitassarsiornikkut aammalu ilisimasassarsiornermi angalasutigut misileraasunik qanorluunniit putorpassuit inissisimapput uuminnga ukuninnga nalunaarusiortut Avatangiisinut Pinngortitaqarfimmullu Pisortaqarfimminn­gaanniit nalunaarusiut erseqqissaatigisaat malillugu inatsisit allanngortinneqartariaqarput, sukannernerulersinneqartariaqarput aammalu piumasaqaatit erseqqarinnerulersittariaqarlutik.

 

Peqqinnissamut Naalakkersuisup oqarneratuut sukannersumik malittarisassaqariinngilagut. Amigarput, taassumalluuna nalunaarut taanna oqariartuutigigaa. Aamma taassuma saniatigut illorpassuit immaqa ilisimasassarsiortarsimasut qanga norgemiullu piniariartarsimasut illuutigisaat ilaatigut oqaatigineqarpoq 70-t tappavaniittut, kisianni aamma nalunaarsorneqarsimanngitsut ilai aserfallakkaluttuinnartut ilaali aamma suli atorneqarsinnaallutik. Kikkut pigineraat aamma taakku erseqqissumik nalunaarsorneqarsimanngillat. Tassa tamakkuupput aamma suliassat ilaat.

 

Aammalu eqqakkat, eqqagarpassuit ilaatigut aamma taakkua sumiinneri aammalu kiap akisussaaffi­ginerai aamma erseqqissumik nalunaarsorneqartariaqartut aamma oqaatigineqarpoq. Ilaatigut aamma ilisimaneqanngilaq 1960-imi amerikamiut Tunumiinnerminni qimassimasaat ilaatigut nappartarsuit qanoq amerlatiginersut aammalu sumut inissinneqarsimanersut allat nalunaarsorne­qarsimanngillat. Tamakkuupput pinngitsooratik ilisimasariaqakkat. Aammalu eqqagassaqarsimap­pat ulorianartunik aamma taakkua ilisimaneqartariaqarput erseqqissumik nalunaarsorneqarlutillu. Taamaattumik suliassaq isumaqarpunga uani annertusoq aammalu pissanganartoq.

 

Inuit Ataqatigiinniillu aamma oqaaseqarnitsinni erseqqissaatigivarput pisariaqarluinnartoq Illoqqortoormiut Kommuneat massakkut ilaatigut inuussutissarsiornikkut ineriartortinneqarnissami­nik pisariaqartitsisoq taanna pimoorullugu qanoq iliuuseqarfigineqartariaqarpoq nunap eqqissisima­titap aammalu siunissami annerusumik atorluarneqartussap pilersaarusiornerani peqataatinneqar­nerisigut.

 

Ilaatigut aamma oqaatigivarput taamatut takornariarniartut imaluunniit arlaatigut ilisimasassarsior­niartut akiliuteqartarnerisigut, immaqa annertorsuunngikkaluartumik fondimik pilersitsinikkut nakkutigineqarnera aamma akilersorneqarsinnaasoq. Tassa imaappoq illoqqortoormiormiut nakkutilliinermik peqataatinnerisigut, taamaalilluni aamma tassuunakkut akilersorneqarsinnaanera piviusunngorsinnaalluni.

 

Aammalu soorunami assigiinngitsorpassuit aamma politeeqarnikkut inatsisitigut atuisitsiniarnikkut naapertuisumik qallunaat nunaanni politeeqarnermut tunngasut aamma taakkua arlaatigut nunatta qallunaat nunaatalu suleqatigiillutik Tunup avannaarsuata qanoq pitsaasumik nakkutigineqarnissaa isumaqarpunga suleqatigiissutigisariaqaraat. Nakkutigineqarnera aammalu avatangiisit, mingutsitsi­neq aammalu pinngortitap uumasuisalu eriagineqarnissaat aamma eqqarsaatigalugit.

 

Taamatut oqaaseqarluta neriuppunga Naalakkersuisup apeqqutigisarput akiumaaraa.

 

Lars-Karl Jensen, Siumut.

Nunami allanngutsaaliukkami aqutsinermi nunatta aamma aqutsisinnaassuseqarnerata avataaniit isiginiarneqarnissaa pingaartipparput, Siumumi soorlu taama oqartugut.

 

Uani eqqaasitsissutigerusuppara siornannguaq augustip ingerlanerani Avatangiisinut Naalakkersui­sorisarput aammalu qallunaat nunaanni Avatangiisinut Naalakkersuisoq tappavani nunarujussuarmi angalareerlutik atsioqatigiillutik tusagassiuutitigut nalunaaruteqarmata iluatinnartillugu Illoqqorto­ormiut Kommuneata piorsaaffigineqarneranut ilanngullugu tappavani susoqartarneranik aqutsineq Illoqqortoormiut Kommuneanulluunniit inissinneqassasoq. Isumaqarpunga taanna saneqqukkumi­naatsoq aamma Naalakkersuisut nikikkaluartulluunniit Naalakkersuisutigut suliassatut inissisima­lereermat.

 

Uani ataatsimiititaliap ujartuinermini tamakkua pinnguartiarmagit isumaqarpugut Siumuminngaan­niit oqaatsivut itisilaassagutsigit aamma ilanngullugu nalilersorneqartariaqartoq maannakkut uumasorsiuut, naasorsiuut, ujarassiuut, ilisimatuut allallu tappavani nunami eqqissisimatitami angalaniartut akuersissuteqarfigineqartarnerata nunatsinnut nuunneqarnissaa aamma sulissutissaq­qittut. Tassami paaserrajukkagut najoqqutaralugit maannakkit Dansk Polarcenteriminngaanniit tamakku annertunerusumik akuerineqartarput taamaattumillu immaqa aamma soorlu Inuit Ataqatigiikkunninngaanniit uparuarneqartoq nalunaarusiortussaanermik pisussaaffiit ilaatigut qarsupiinnarneqartarsimallutik nunami eqqissisimatitami angalasut nalunaarusiortussaanerat paasisaminnik eqqarsaatigigaanni.

 

Maannakkut nunarujussuaq eqqissisimatitsiviusoq inunnik najugaqarfigineqarpoq. Tamakkuupput aamma pinngortitamik allanngutsaaliuinikkut qularnanngitsumik eriagisaqarnitsigut aamma eqqumaffiginiagassagut. Nalunngilara nammineq Siriusi taanna soqutigeqigakku malinnaaffiginera­tigut paasisimallugu taassuma angallaviit aalajangersimasut angallavigivai aammalu pisussaaffiler­sorsimalluni imminut pinngortitamik qanoq paarsilluaqataanissaminut.

 

Kisianni takorlooraanni akueripalaaginnarlugit nunami eqqissisimatitami angalatinneqartartut nalunaarusiornerluunniit ajortut. Tamakkua sunik qimataqarpat? Immaqa qimatarisinnaasaat aamma ukiut arlallit aatsaat qaangiuppata oqallisaalerumaarput upalungaarsimaffigineqannginnertik peqqutigalugu. Soorlumi assigiinngitsutigut aamma nunarujussuaq tappanna qimagaaffigineqarsi­masoq maannakkut allatut ajornartumik aningaasanik ujarliullugit aaqqinnialuusaakkatsinnik. Taamaattumik uani nunarujussuup eqqissisimatitsiffiusup piorsaaffigineqarneranut aammalu Naalakkersuisutigoortumik Inatsisartutigoortumillu sulissutigineqarnerani isumaqarpunga tappavani Illoqqortoormiut Kommuneat inissisimareerpoq atorluarneqarsinnaasoq allaffissornikkut allatigullu piorsaanermut aammalu qaninnerusumik nunamik nakkutilliinermik allatigullu aamma pisussaaffilersuinikkut eqqumaffigigutsigu qularutissaanngilaq kommunemut annertuumik iluaqutaasinnaanera tassuuna aqqutissiuutissagipput.

 

Oqaaseqaatigut taamaalillugit itisililaaginnarpakka.

 

 

Edward Geisler, Peqqinnissamut, Avatangiisinut Pinngortitamullu Naalakkersuisoq, Atassut.

Inuit Ataqatigiit apeqqutigisaannut, tassa uani illersornissamut isumaqatigiissut 1951-imeersoq taavalu eqqissisimatitsinissamut inatsit imminnut naapertuunnersut, taakkua immikkoorluinnar­tuupput. Taakkua imminnut attuumassuteqanngillat taamaattumik tassuuna naleqqersuunneqarsin­naanngillat. Eqqissisimatitsinermut isumaqatigiissut immikkoortuuvoq aamma piffimmi tamatuma­ni eqqissisimatitsinissamut inatsit aamma immikkoorluinnartuuvoq. Taakkua avissaarsimasuupput ataatsimoortinneqarsinnaanatik.

 

Uani illorpassuit kikkunnik pigineqarnerannik misissorneqarsinnaaneranut tunngassuteqartoq eqqarsaatigalugu soorunalimi tamakkua misissugassaqqipput kikkut pigineraat. Tamanna aamma misissorluarsinnaavarput.

 

Aamma eqqakkat sumiinneri, kiisalu 1960-ikkunni nappartarsuit assigiinngitsut qanoq sumi inissisimaneri aamma misissorneqassappata soorunami piareersimassaagut taamaaliornissamut. Oqareerpunga danskit naalakkersuisuisa danskit naalagaaffiata tamakkua isumaginiarlugit qanoq iliuuseqarnissamut massakkut pilersaarusioqataanerat matumani oqaatigereerpara.

 

Lars-Karl Jensenip nunami allanngutsaaliukkami imatut angalapalaaginnartartunut tunngatillugu aamma akuersisarnerit assigiinngitsutigullu nalilersorneqarnissaanut tunngasut pillugit oqariartuutai soorunami aamma ilassilluarpagut. Tamakkuupput aamma nalilersuinitsinni aamma misissugassat­sinnut ilaasussaasut. Tassami uani oqaatigineqarmat Illoqqortoormiuni periarfissat atorluarneqarsin­naanerat taakkartorneqarmat soorunalimi tamakkua ammatinneqassapput, oqaloqatigiinnikkut piorsaanissamut tunngassuteqartut aamma oqaloqatigiissutigissallugit soqutiginaateqarput ineriartortitseqqinnissaq eqqarsaatigalugu.

 

Naalakkersuisut pingaartippaat tamatumani aaqqiinissaq aamma periarfissani allatigut ammatinne­qassasoq, soorlu akissuteqarnitsinni tamanna oqaatigereerparput. Mattussinngilagut kisianni periarfissat tassuunakkut aamma misissornissaat ammaffigaavut.

 

Taama naatsumik oqaaseqarlunga neriuppunga apeqquteqartut naammaginartumik akisimassallugit.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut.

Nuna eqqissisimatitaq pillugu oqaatigineqartut tusarnaarlugit nuannaarutigaara taanna Kalaallit Nunaanninngaanniit perroorutigisarput tamatut oqartariaqarpugut. Silarsuarmi internationalimik sumiluunniit angalaarnermi nuannaarutigineqartaqaaq Kalaallit Nunaata nunamik eqqissisimatitsi­nermigut aamma uumasut tassani aamma eqqissisimatitaanerat nunami angisoorujussuarmi tusaraangamikku aammalu paasigaangamikku taamak ittumik ilumut Kalaallit Nunaat peqataasoq, taanna isumaqarpunga maannakkut malugisinnaallugu aamma oqaaseqartunit tamanit pingaartinne­qarluni aamma erseqqissaavigineqartoq. Aamma taamaappoq. Naalakkersuisuninngaanniit nuna eqqissisimatitap soqutigineqarluni pitsaasumillu ingerlanneqarnissaa aamma alaatsinaapparput.

 

Oqaaserineqartut ilaanni una ataaseq imaluunniit marluk oqaaseqarfigilaassavakka. Amerikamiut isumaqatigiissutaat 1951-imeersumut tunngatillugu Maliinannguaq Markussen-Mølgaardiminn­gaanniit apeqqutigineqartoq. Soorunami sorsunneqartillugu pissutsit allaapput, qanoq ittut taakkua siumut oqaatigereerneqarsinnaanngillat kisianni sorsunneqannginnerata nalaani, imaap­poq eqqissilluta inuunittta nalaani nunamut eqqissisitamut qinnuteqartut amerikamiuugunik allaagunil­luunniit tamarmik qinnuteqarlutik qinnuteqaataat suliarineqarlutik akuerineqartartussaapput. Ameri­kamiunut aamma taanna atuuppoq. Amerikamiut aamma qinnuteqaataat pingaartumik ilisimasassarsiornermut tunngasut ukiut ingerlanerini naapitassanut ilaajuarsimapput, taakkulu aamma qinnutigineqarnerat najoqqutaralugit nalilersorneqartarput akuersissummik tunineqartinnagit.

 

Taavalu aamma aatsitassarsiornermut tunngatillugu nunap eqqissisitap ammatitaanera, tassani aamma Inatsisartut siusinnerusukkulli taanna oqallisigigaangamikku taamatut periarfissaqartitsinis­saq ammatinneqarnissaa aamma taperserlugu oqaaseqartarsimapput, taannalu aamma tunngavigalu­gu misissuinerit nunami eqqissisitami aamma periarfissaqartinnerat ammatinneqartarpoq. Kisianni oqaatigissavara maannamut misilittakkat najoqqutaralugit avatangiisit pillugit, tassa mingutsitsinn­ginnissamik allanillu piumasarisaasut annertuumik, soorlu Jameson Landimi misissuineq eqqarsaatigalugu annertoorujussuarmik piumasaqaatinik sakkortuunik ilaqartinneqarmata. Aamma taamaattussaavoq.

 

Nunatsinni qimaannakkat aatsitassarsiortut qimaannagaat assigiinngitsut nappartakut allalluuniit taama taasagaanni aammalu taassuma saniatigut ilisimasassarsiortut qimattagaat nunami maani siornatigut taamaattarsimasut maannakkut salillugit aallartinneqarsimammata aamma taanna Avatangiisinut Naalakkersuisup taasaqarfigai, kisianni danskit Miljøministeriaqarfiat peqatigalugu maannamut taakkua suliassat ingerlanneqarnerat siunnerfigineqarpoq aammalu tassani suliassat ingerlanneqarnissaat suleqatigiissutigineqarnerat tassaniittoq suli ingerlavoq. Oqaloqatigiinnerit aamma tassaniittut suli ingerlapput. Siunertarineqarpoq sapinngisamik tamakkua ujarassiuut qimaannagaat imaluunniit aamma ilaatigut sakkutooqarnikkut qimaannakkat danskit naalakkersui­sui suleqatigalugit saliinernik taamak ittunik ingerlatsinerit nanginneqarnissaat.

 

Naggataatigut oqaatigissavara aallaqqaataani oqaatigisattut nunap tappavani eqqissisimatitaasup alaatsinaanneqarluni Naalakkersuisunillu aamma alaatsinaatassatut ilaalluni suliarinerani Inatsisartuninngaanniit ullumikkut oqallinnermi oqaatigineqartut aamma malugineqanngitsoornavi­anngitsut avataani, taamaalilluni soqutigineqarnera, paarineqarnera, atorneqarnera aammalu soorlu aamma apeqquteqartut ilaata oqaatigisaatut tappavani najugaqartunit aamma atorneqarsinnaanera takornariaqarnermik allanillu periarfissaasinnaasunik atorneqarsinnaanera nakkutigineqartumik atorneqarsinnaaneranut periarfissat ammatinneqarnera aamma nuannersumik eqqaasassatut ilaasariaqartoq.