Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 81-1

[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Nĉste ]

Siullermeerneqarnera Aappassaanneerneqarnera Pingajussaaneerneqarnera

Ullut ataatsimiiffiust qulingiluaat, ataasinngorneq aprilip 22-at 2002

 

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 81

 

 

Utoqqat siusinaartumillu pensionisiallit pensionisiaasa naleerukkiartunnginnissaannik qulakkeerinninnissaq pillugu aalajangiiffigisassatut siunnersuut.

(Asii Chemnitz Narup)

(Siullermeernera)

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Anders Andreassen, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, Siumut.

 

 

Asii Chemnitz Narup, Inuit Ataqatigiit.

Qujanaq. Naatsukullannguuvoq. Pisortanit pensionisiat pillugit Inatsisartut peqqussuta nr. 10 30.oktober 1998-imeersoq kingusinnerusukkullu allannguuteqartinneqartoq tunngavissiinngil­aq Pisortanit pensionisiat siusinaartumilluunniit pensionisiat toqqaannartumik assersuutigalu­gu ukiumoortumik aningaasat nalikillinerannut nalimmassarneqarsinnaanerinut.

 

Aningaasanut inatsimmi utoqqalinersianut siusinaartumillu pensionisianut kontot nassuiaataan­ni oqaasertaliussanilu atuarneqarsinnaavoq, tunngaviusumik aningaasartat annertussusi­at ukiuni sisamani nikisinneqarsimanngitsut.

 

Pensionit akit allanngoriartortarnerannut malinnaatinneqartariaqalerput, assersuutigalugu akit qaffakkiartornerannut ukiumoortumik toqqaannartumik iluarsiivigineqartarnerisigut. Taamaaliornikk­ut Pisortanit pensionisiallit naligiinnerusumik inissisimalissagaluarput, atorfilitt­ut soraarnerussutisiaqartunut sulisartunullu sanilliullugit.

 

Naalakkersuisut kaammattorneqarput Inatsisartut ukiakkut 2002-mi ataatsimiinneranni allannguutissat­ut siunnersuummik saqqummiussaqaqqullugit.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, Siumut.

Qujanaq. Taava tulliullugu saqqummiussissaaq Mads Peter Grĝnvold, siunnersuummik saqqum­miussissaaq.

 

Mads-Peter Grĝnvold, Kattusseqatigiit.

Utoqqalinersiallit siusinaartumillu sulisinnaajunnaarnersiutillit aningaasatigut atugaasa pitsanngorsaavigineqarnissa­at pillugit Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuummi siusinnerusukkut saqqummiussisarsimavunga.

 

Isumaqarpunga pineqartut aningaasaqarnikkut atugaasa pitsanngorsarneqartariaqarnerat pinngitsoorneqarsinnaanngitso­q. Pineqartunut oqaatigineqartarpoq ilaatigut kalaalimerngit nererusukkaluarlugit naammattumik akissaqannginneq pissutaalluni pineqartut kalaalimerngit ilaatigut pisiarisinnaaneq ajoraat.

 

Ukiuni kingullerni inuuniarneq qiviaraanni takuneqarsinnaavoq, aningaasaqarnikkut atukkat pitsanngorsarneqartarriaqartut. Pisiassanut ineqarnermullu ilaallu ilanngullugit aningaasartuut­it qaffakkiartuinnartut illuatigut pineqartunut aningaasaliissutit annerusumik iluarsineqarneq ajormata.

 

Isumaqarpunga pineqartunut aniingaasaqarnikkut atugassat ullutsinnut naleqqussarneqartariaqarner­at pinngitsoorneqarsinnaanngitsoq. Soorlumi aamma Inatsisartun­ut qineqqusaarnerit tamaasa pineqartut atugaasa pitsanngorsarneqartariaqarnerat qineqqusaarutigineqartarto­q.

 

Taamaattumik isumaqarpunga maannakkut piffissanngortoq pineqartut atugaasa pitsanngorsarneqartariaqarnera­t. Taamaattumik maannakkut siunnersuutigaara nunatta aningaasaqarne­ra malillugu ilaatigut pineqartunut aningaasat tunniunneqartartut akileraarutaa­sa annikillilerneqarsinnaanerat Naalakkersuisunit ujartorneqarnissaa.

 

Taamatut siunnersuuteqarninnut tunngavigaara pineqartut aningaasami inatsisissami 2003-mut ilanngunneqarsinnaanerat anguneqarsinnaammat. Taamaaliornikkut Naalakkersuisut periarfissinne­qassapput assersuutigalugu pineqartut akileraartarnermut qanoq annertutigisum­ik siunissami akileraarsinnaanerannut immaqa 20 30 procent anguneqarsinnaavoq, apeqqutaallu­ni nunatta aningaasaqarnikkut qanoq periarfissaqarnera.

 

Neriuutigaara pineqartoq Inatsisartunit aammalu neriuutigaara pineqartut Naalakkersuisunit aammalu Inatsisartuni ilaasortanik soqutigineqarluni tapersersorneqarumaartoq.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, Siumut.

Qujanaq. Tulliulluni saqqummiissaaq Otto Steenholdt.

 

Otto Steenholdt, attaviitsoq.

Siunnersuutiga qulequtaqarpoq pensionisiat akileraaruteqaataasannginnissaat pillugu Inatsisartut aalajangiiffissaattut siunnersuut.

 

Tassa qulequtaq takuinnarlugu Inatsisartuni ilaasortat ilaat oqarumassapput, aasiit pensionisia­t. Siunnersutilli taassuma saqqummiunnissaa pisariaqalivissimavoq. Pissutsimmi utoqqaat atugaat ima ajortigilersimapput attanneqarsinnaanngitsutut isigisariaqarlutik.

 

Inuiaqatitsinnut utoqqalisunut taama ilungersunartigisumik atugaqartitsinerput kanngunarluni­lu naleqqutinngilaq. Taamaattumik siunnersuummik sukumiisumik naaliiffigisinnaanissamut Inatsisartut kaammattorumavakka, makku eqqarsaatigalugit aaliangiinissamut kaammattorlugi­t.

 

Tassa nunatsinni inuuniarneq ima akisutigilersimavoq, allaat inuit isertitarisaat isertitarissaart­ut misillertalersimallutik aamma sulili annertunerusumik eqqugaasut tassaapput pensionisiallit siusinaartumillu pensionisiallit. Pensionisialippassuit saniatigut saniatigut isertitaqarnissamut periarfissaqanngillat, sipaarniaqqissaartariaqarlutilli. Nerisassanillu akikinnerpaarsiorlutik ilungersortariaqartarlutik. Aatsaat sipaarniarujussuaqqaartarnermikkut pensionisiatik naammanngilluinnart­ut naammattusaarsinnaavaat.

Pensionisiallit pensionisiamik saniatigut allanik isertitaqarneq ajortut tapiissuteqarfigineqarnissam­ut manna periarfissarititaasut eqqarssatigalugit sulinermik inuutissarsiuteqartut­ut pensionisialinnit pitsaanerulaartumik inissisimapput.

 

Sulinermilli inuutissarsiuteqartutut pensionisiaqartut tapiissutinissamut killissarititaasunik annikitsuaraannannguamilluunnit qaangiisimagangamik tassa tapiissuteqarfigineqaqqusaanngilla­t, imaluunniit tapiiffigineqarsinnaanngillat.

 

Pensionisiat annikippallaarnerujussuisa kinguneraa pensionisiaqartorpassuit ineqarnermut akiliinerminnik  ajornakusoortitsisarnerat. Malittarisassat ullumikkut atuuttut, inigisamik anisitaaratarsinnaanerat piviusuuvoq. Amerlanerujartuinnartut inigisaminnit allaallumi nammin­eq illuminniit nuuttariaqalersarput. Ajornartoornertik pissutigalugu Danmarkimut nuuttalersimapput, tappavani pissutsit pitsaanerunerat paasisimagamikku.

 

Taamaattumik pifissanngorsoraara nipitoorujussuarmik oqaatigissallugu, tassa angisoorsuanngorlu­gu allassimavara pensionisiallit aammalu sulinermik inuutissarsiuteqartut­ut pensionisiaqartut akileraartarunnaartinneqarniarlit. Imaluunniit akileraartarunnaartinneqanissaann­ut suliniuteqaqqullugit.

 

Siunnersuummut tunngavilersuutaasinnaasut amerlagaluaqaat. Siulianili taasakka naammaginiartigi­k. Siunnersuutip matuma oqaluuserinerani Inatsisartuni ilaasortat allat tunngavissaasinnaasun­ik amerlanerusunik qularnanngilluinnartumik ilanngussaqarsinnaassappu­t.

 

Siunnersuutip matuma suliarinerani angutip kommunemit allagarsiani nassarlugit iserfigaanga­. Allakkani allassimavoq pensionisiaqarnissamut killigititaasoq pinialuttarnermigut qaangersimamma­gu pensionisiassaanik imaluuniit pensionisianik pissarsisinnaajunnaartoq. Pisoq ilungersunangaartoq pensionisiallit atugaasa pitsanngorsartariaqarnerannik alianaraluaqisum­ik ersersitsisoq. Tamannalumi amma pensionisiallit aammalu sulinermik inuutissarsiuteqartutut pensionisiallit akileraartarunnaarsinneqarnerisigut aatsaat pisinnaavoq.

 

Neriulluinnarpunga pensionisiallit pisariaqartitseqisut aamma Inatsisartunit kiisami ikiorserneqarumaartu­t.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, Siumut.

Qujanaq. Maannalu apeqquteqaat saqqummiunneqassaaq taannalu apeqqutigineqarpoq Loritha Henriksenimit Kattusseqatigiit.

 

 

Loritha Henriksen, Kattusseqatigiit.

Qujanaq. Tassa apeqquteqaatigisimavara Pisortanit pensionisiat pillugit Inatsisartut peqqutaa­ta allanngortinneqarneranik, Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuummik saqqummiussinikk­ut utoqqarnut tunngasut iluarsartuusseqqinneqarnissamik neriorsuuteqarsimaneru­p, qaqugu ingerlanneqarnissaanik Naalakkersuinut apeqqut.

 

Paasivara Inatsisartut upernaaq manna 2002-mi ataatsimiinnerminnut atatillugu Pisortanit pensionisiat pillugit, Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut peqqussutissaatt­ut siunnersuummut Naalakkersuisut saqqimmiussissamaanngitsut.

 

Naak taamani Inatsisartut ukiakkut 2001-mi ataatsimiinneranni Inatsisartut oqaluttarfianninngaanni­ik erseqqilluinnartumik paatsuugassaanngitsumillu neriorsuutigineqareersimagaluarto­q.

 

Taamaaliornikkut nunatsinni utoqqaat siusinaarlutillu pensionisiallit annertuummik neriulussinnartinneqarsimallutik-aasiit.

 

Ukiaq 2001-missaaq utoqqaat inuuniarnikkut atugaasa misissuiffigineqarnerat pillugu nassuiaamm­ik agguaassisoqarpoq. Kiisalu issaannaq februarip 17-iani 2002-mi, Isumagininner­mi Suliffeqarner­millu naalakkersuisup Inatsisartut Isumaginninnermut Suliffeqarnermul­lu ataatsimiititaliaanut paasissutissiissutigaa, pisortanit pensionisiat pillugit Inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqar­neranik, Inatsisartut peqqussutaannik siunnersuumm­ik upernaakkut ataatsimiinnermi 2002-mi saqqummiussisoqassaasoq.

 

Pisortanik pensionisiat pillugit Inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqarneranik, Inatsisartut peqqussutissaatut siunnersuutissap kinguartinneqarnera tunngavigalugu apeqqutigerusuppar­a, Pisortanit pensionisiat pillugit Inatsisartut peqqussutissaata allanngortinneqarneran­ik Inatsisartut peqqussutissaatut siunnersuut saqqummiunneqarnissaa kinguartinneqarsimaneralu sumut sumik tunngaveqarnersoq.

 

Nalunnginnatsigu misissuinerit tusarniaanerillu aamma utoqqaat pensionisiallillu pillugit utoqqaat kattufianniik oqaatiginninnernik oqaloqaloqatiginninnernik sukumiisunik ingerlanneqartareersimasu­t. Tamatuma saniatigut Inatsisartut siusinnerusukkut ataatsimiittarnerin­ut atatillugu

 

Kattuseqatigiinniik pisortanik pensionisiat pillugit Inatsisartut peqqussutissaat allangortinneqarnissaan­ik inatsisitigut peqqussutissatut siunnersuutit saqqummiuttarsimavagu­t. Ajoraluartumillu iluatsitsiffiunngitsunik. Taamaaliornikkut utoqqa­at siusinaartumillu pensionisiallit pensionisiat pitsanngorsaavigineqarlutik nunami pitsanngorsaavigineqarnissa­at nuna tamakkerlugu nuna tamakkerlu anguniarlugu.

 

Pisortanit pensionisiat pillugit Inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqarneranik, Inatsisartut peqqussutissaatut siunnersuummik ukiakkut 2002-mi saqqummiisoqarnissanik ilanngullugu saqqummiisoqassanersoq ilanngullugu paaserusuppara.

 

Siumut Atassutillu naalakkersuisooqatigiinnerminni isumaqatigiissutaanni 7. december 2001 ullulerneqarsimasumi ilaatigut atuarneqarsinnaavoq, naalakkersuisoqatigiinni isumaginninnerm­ut immikkoortut ilaat ataaseq, utoqqaat atugarisaat, atugarisaanut tunngassuteqarto­q.

 

Tassani utoqqatserpunga, tunngassuteqartoq tassanimi toqqartumik allassimammat, issuaaneq, Naalakkersuisoqatigiit nutaat isumaqatigiissutigaat utoqqaat atugarisaat oqilisaaffigineqarnissaa­t. Siunertaralugu suliaq nutaamik naliliiffigalugu aaqqinneqartussanngorto­q.

Naggasiullugu kissaatigaara siunissami utoqqarnut siusinaarlutillu pensionisiaqartunut  pensionisiuteqartunul­lu piumasaqaataajumaartut pillugit Naalakkersuisut maannangaaq eqqarsaateqarners­ut paaserusukkakku.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq. Siumut.

Qujanaq. Paatsuungasoqaqqunagu erseqqissaatigilaassavara tassa immikkoortoq 81-imut taavalu immikkoortoq 42-mut akissuteqartussaammat Isumaginninnermut Suliffeqarfimmullu naalakkersui­soq, taavalu immikkoortunut 98-imut 41-mullu akissuteqartussaalluni Aningaasaqarnerm­ut naalakkersuisoq.

 

Massakkullu akissuteqassaaq Isumaginninnermut Suliffeqarfimmullu naalakkersuisoq.

 

 

Ole Dorph, Isumaginninnermut Suliffeqarfimmullu Naalakkersuisoq, Siumut.

Inatsisartunut ilaasortaq Asii Chemnitz Narup utoqqalinermi siusinaartumillu pisortanik soraarnerusutisi­at aningaasat naleerukkiartornerannut nalimmassarneqartarnissaat siunertaajuv­oq Inatsisartut ukiakkut katersuunnissaannik Pisortanik soraarnerusutisiat pillugit maleruagassat atuuttut allanngortinneqarnissaanik naalakkersuisut siunnersuusioqquneqarnissaan­ik siunnersuutite­qarpoq.

 

Inatsisartunut ilaasortap Asii Chemnitz Naruppip siunnersuuteqarnerminut tunngavilersuutiga­a, nunatsinni Pisortanit soraarnerusutisiallit suliffeqarnermullu tjenestemanditul­lu soraarnerusutisia­linnut naleqqiullugit naligiinnerusumik inissisimalissasut Pisortanit soraarnerussutisiat nalinginnaa­sumik akit qaffakkiartornerannut ukiumoortumik iluarsiivigineqartalerpata.

 

Pisortanik soraarnerussutisiat pillugit Inatsisartut peqqussutaat atuuttoq Pisortanit soraarnerussutisi­at aningaasartaasa ingerlaavartumik iluarsiivigineqartarnissaanut tunngavissaqartitsinngila­q. Pisortanit soraarnerusutisiat ingerlaavartumik iluarsiivigineqartalerneri­sa soraarnerussutisiallit aningaasaqarnerannut kingunerisassaat sium­ut oqaatigiuminaatsorujuusussaapput. Pisortanik soraarnerussutisiat Pisortaniik ikiorsiissutin­ut allanut soorlu ineqarnermut isumalliissaatitut tapiissutinut sunniuteqartarmata.

 

Taamatuttaaq kommunet ataasiakkaat Pisortanik soraarnerussutisialunnut aningaasat atugassarititaas­ut aaliangersarsimasatik aallaavigalugit inunnut tapisiaqartitsisarput. Peqatigitillu­gu taakku iluarsiivigineqartassanngippata Pisortanit soraarnerussutisiallip soraarnerussutisiamin­ik qaffaaneq iluaqutiginavianngilaa.

 

Inatsisartut 2002-mi ukiakkut katersuunneranni Pisortanit soraarnerussutisiat pillugit Inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqarnissaanik siunnersuuteqarnissartik naalakkersuisut pilersaarutigaat.

 

Tassunga atatillu pensionisiat aningaasaqarnikkut atugarisaasa inuiaqatigiinni aningaasaqarnikk­ut allanngoriartornermi qanoq ilillugit pitsaanerpaamik naleqqussarneqarnissa­at qulakkeerneqarsin­naanersoq nalilersorneqarumaarpoq. Taamaaliortoqarsinnaav­oq Pisortanit soraarnerussutisiat aningaasartaasa qaffannerisigut imaluunni­it saniatigut isertinneqartartunut killiliussat qaffannerisi­gut. Takkuluunniit ataatsikk­ut marluutillugit.

 

Siuliini oqaatigineqartut tunngavigalugit soraarnerussutisiat ingerlaavartumik iluarsiivigineqalersillug­it Pisortanik soraarnerussutisiat pillugit nalunaarutip allanngortinneqarnissaan­ik siunnersuut Naalakkersuisut tapersersorsinnaanngilaat.

 

Taava immikkoortoq 42-mut, tassalu utoqqaat siusinaartumillu pensionisiallit pensionisiaasa iluarsiivigineqarnissaat pillugu, Inatsisartuni ilaasortap Loritha Henrikseni apeqquteqarpoq.

 

Siunnersuutip Inatsisartuni oqaasiinnakkut saqqummiunneqarnissaa siulittaasoqarfimmit innersuussutigineqarpoq. Tassungalu atatillugu akissuteqaat agguaanneqarsimasoq innersuussutigissavar­a.

 

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, Siumut.

Qujanaq, maannalu akissuteqassaaq Aningaasaqarnermut naalakkersuisoq, tassa immikkoortun­ut 98 aamma 41-mut.

 

Augusta Salling, Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq, Atassut.

Qujanaq. Soraarnerusutisiat akileraaruserneqartarunnaarsaanik Inatsisartut aaliangiussinissaan­ik siunnersuut Otto Steenholdtiminngaannersoq taavalu aamma soraarnerusutisi­at aamma siusinaartu­mik soraarnerusutisiallit akileraarutitigut oqilisaaffigineqarnissaan­ik naalakkersuisut siunnersuum­mik saqqummiussequllugit Inatsisartut aaliangiussinissaanik siunnersuut Mads-Peter Grĝnvoldi­minngaaneersoq pillugu naalakkersuisuninngaanni­it ima akissuteqassaagut.

 

Naalakkersuisut isumaqarput soraarnerusutisiallit matumanilu aamma siusinaartumik soraarnerusutisiall­it naleqquttumik inuussutissaqarsinnaaqqullugit soraarnerussutisiaqartinneqassasu­t. Erseqqissarneqartariaqarporli soraarnerusutisiallit aningaasatig­ut atugassaqarnermikkut assigiinngitsumik inissisimammata.

 

Soraarnerusutisiallit ilaqarput suliffeqarnikuunermikkut soraarnerusutisianik soraarninngornissaminn­ut namminneq aaqqissuussaminnik soraarnerusutisialinnik.

Utoqqalinersiutimik saniatigut pisartunik.

 

Taakkulu saniatigut soraarnerusutisiallit ilaat tassaapput utoqqalinersiutaannavinnik pisartagalli­t. Taakkua saniatigut aamma soraarnerusutisiaqartoqarpoq inuussutissarsiornikkut aamma imaluunniit aningaasaateqarnermikkut iluanaaruteqartartunik. Soorlumi aamma soraarnerusutisiall­it ilaat inuussutissarsiorsinnaasunik ilaqartut.

 

Soraarnerusutisiatut tunniunneqartartut aningaasarsianut akileraaruteqaataasussanut ilanngunneqartannginnissaan­ik maleruagassiortoqaraluarpat, soraarnerusutisiallit utoqqalinersiutaannarn­ik pisartut akileraarutitigut annikitsuinnarmik oqilisaaffigineqassapput. Akerlianilli soraarnerusutisiallit soraarnerusutisianik allanik utoqqalinersiutillilluunniit saniatig­ut allanik aningaasarsiaqarnermikkut aningaasarliunnginneroreersut akileraarutitigut annertuumik oqilisaasiffigineqassallutik.

Aammattaaq taama pisoqassaaq soraarnerusutisiallit ilanngaataannik immikkut ittumik ilanngaateqartitsillu­ni imaluunniit soraarnerusutisiallit akileraarutit procentiannik immikkut ittumik appasinnerusumillu akileraaruteqartinneqalernerisigut akileraarusiisoqartalissagaluarpa­t.

 

Naalakkersuisut isumaqarput, inuit tamarmik inummut ilanngaatip ilanngaatip aalijangersimasu­p, aammalu aningaasarsiat B-t akileraaruteqaataasussaanngitsut katinnerisigu­t, annertussusaanniit anginerusunik aningaasarsiaqartut akileraartarnermikkut inuiaqatigiinni aningaasartuutinut akileeqataasariaqartut. Tamannalu pissasoq aningaasarsiat suunera soorlu akissarsiaaneri suliffeqarfiup sinneqartoorutaaneersuuneri erniatigut isertitaane­ri soraarnerusutisiaaneri imaluunniit ilinniagaqarnermi tapiissutisiaaneri apeqqutaatinnagi­t.

 

Aammattaaq naalakkersuisut isumaqarput, inuiaqatigiit utoqqalinersiutilinnut siusinaartumillu soraarnerusutisialinnut aningaasartuutigisartagaat ukiumoortumik aningaasanut inatsimmi erseqqissumik takuneqarsinnaasariaqartut. Akileraarutitigut isertitassat appartinneqarnerisigut toqqorlugit pinnagit.

 

Soraarnerusutisiallit aningaasaqarniarneri pitsanngorsarniarneqassappata naalakkersuisut isumaqarput, naalakkersuisut isumaat naapertorlugu tamanna soraarnerusutisiat annertussusii­sa qaffanneqarnerisigut pisariaqarpoq. Immaqa saniatigut aningaasarsiarineqarsinnaasut killingi­sa qaffanneqarneranik ilaqartillugu.

 

Aaliangiussinissamik siunnersuutit taakku marluk naalakkersuisut taama tunngaveqarlutik tapersersorsinnaanngilaat, immikkoortulli 42-p aammalu 41-p suliarineqarnissaat innersuussutigissallugi­t. Qujanaq.

 

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, Siumut.

Qujanaq. Maannalu partiit, Kattusseqatigiit attaviitsullu oqaaseqartussaat oqaaseqassapput. Siulliullunilu oqaaseqassaaq Mikael Petersen, Siumut.

 

Mikael Petersen, Siumup oqaaseqartua.

Siullermik erseqqissaatigissavara Inatsisartuni ilaasortap Loritha Hneriksenip apeqquteqaataa pillugu naalakkersuisut aamma akissuteqaataat innersuussutigineqartoq uaguttaaq innersuussutigissagatsigu­t.

 

Inatsisartunut ilaasortat pingasut Asii Chemnitz Narupip, Otto Steenholdtip kiisalu Mads Peter Grĝnvoldip inatsisartunut oqaluuserisassanngorlugit aaliangiiffigisassanngorlugit siunnersuutaa­t, ataatsimoortillugit suliassanngortinneqartut soorunami Siumumiit ataatsimoortillug­it oqaaseqarfi­gissavagut.

 

Siullermik Siumumiit erseqqissaatigissavarput, anguniartuaratsigu sulissutigiuarlugulu akileraartarnikk­ut aaqqissuussinerit tamarmik paasiuminartuullutillu pisariitsuunissaat. Aamma­lu innuttaasunik immikkoortitsinertaqanngitsumik aammalu soqutigisaqaqatigiinnik assigiinngisit­sinngitsumik akileraartarnikkut tunngaviusutigut inatsiseqarnissaq pingaartittuarlutig­u.

 

Taamaattumik naatsumik oqaatigalugu akileraarutitigut soraarnerusutisiallit immikkut aaqqissuussiffigineqarsinnaaner­at akuersaarsinnaanngilarput.

 

Piumanerussallutiguli akileraarutitigut tamakkiisumik nutaamik aaqqissuusseqqinneq aqqutigalug­u, isertitakinnerusunut aaqqissuussinerit nutaat aqqutigalugit aamma soraarnerusutisialinn­ut iluaqutaasumik aaqqissuussisoqarsinnaanera.

 

Pensionit aniingaasat nalerikilliartornerannut nalimmassarneqartarnissaat pillugu siunnersuutigineqartum­ut Siumumit oqaatigissuarput, ilisimaarigatsigu siusinnerusukkut ukiut arlalissuit matuma siornatigut, pensionit akit nalerukkiartortarnerannut nalimmassarneqartarner­at atuutsinneqarsimagaluartoq.

 

Tamannali ukiut ingerlanerini qimanneqarsimalluni, taarsiulluguli taamanikkut siunertaasimav­oq pensionit ukiut tamaasa aningaasanut inatsisissat suliarineqarnerini naliliiffigineqartarnissaa­t. Tassa imaappoq pensionit annertussusaat ukiut tamaasa naliliiffigineqartartussaappu­t, minnerunngitsumik soorunami aningaasartuutitigut inuttullu atugarisatigut pissutsit ilanngullugit nalilersuutigalugit.

 

Eqqaamassavarpullu tamakku tamarmik nalilersorneqarnerini aamma kommunet peqataatinneqartartussaammat­a.

 

Siumumiit naalakkersuisut isumaqatigaagut pensionit pillugit aaqqissuussinissat nutaat ukiam­ut ingerlanneqartussat, matumani utaqqimaarneqartariaqartutut oqaatigimmassuk.

 

Taamannak oqaaseqarluta siunnersuutigineqartut imaluunniit siunnersuuteqartut siunnersuuta­at qulaani pineqartut tamaasa, Siumumiit akuersaanngilagut. Naalakkersuisullu akissuteqaata­at isumaqatigalutigit.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, Siumut.

Qujanaq. Tulliulluni oqaaseqassaaq Godmand Rasmussen, Atassut.

 

Godmand Rasmussen, Atassutip oqaaseqartua.

Uaguttaaq siunnersuutigineqartut taakku ataatsimoorullugit oqaaseqarfigissavavut.

 

Inatsisartuni ilaasortap Asii Chemnitz Narupip saqqummiussaa Atassummiit imatut oqaaseqarfigissavarpu­t. Saqqummiussisup tunngavilersuutaa paasinarluarpoq, pineqartullu ukiuni sisamani nikeriarsimannginneri oqaatigisimavai.

 

Naalakkersuisullu akissuteqaataat 2002-mi ukiakkut katersuunneranni allannguutissatut saqqummiussaqarniarner­at Atassummiit qilanaaralugu utaqqissavarput.

 

Suliassammi aallartereersimanera pillugu annertunerusumik oqaaseqarata akissutissaqarata iluarisimaarlugu oqaatigissavarput. Ataatsimiititaliami susassaqartunut innersuussutigalugu.

Kiisalu immikkoortoq 41-mut Inatsisartunut ilaasortap Otto Steeholdip soraarnerusutisiat akileraarutaasalernissaanut siunnersuutaa, Atassummiit imatut oqaaseqarfigissavarput.

 

Misissuisarnikkut oqallittarnernilu pineqartunut ersersinneqarpoq, inuttulli allatuut pineqarusuttu­t. Tassa pineqartut. Aammalu akileraarutitigut pilliuteqaqataarusuttarnerat tamanna­mi isuma kusanartuuvoq.

 

Siunnersuuteqartulli inigisaminit anisitaasinnaaneq eqqaasaa akiitsut akiligassalluunniit pineqartillug­it inatsisitigut illersugaanerat inissisimareerpoq. Taamaattumik naalakkersuisut akissuteqaamminni immikkoortoq 42-mut 81-imullu innersuussutaat isumalluarnartoqarmata Atassummit iluarisimaarparput. Ataatsimiititaliamullu susassaqartumut ingerlateqqinnissaa innersuussutigalugu.

 

Kiisalu immikkoortoq 98-imut Inatsisartuni ilaasortaq Mads Peter Grĝnvoldip utoqqalinersiat siusinaartumillu sulisinnaajunnaarsiutit pillugit qulaani pineqartumut assingulluinnartumik siunnersuuteqarpoq.

 

Pineqartummi imminnut attuumassuteqarmata siuliani oqaatigisagut uteqqinnagit, naatsumik Atassummiit oqaaseqarfigissavagut.

 

Soorlu siunnersuuteqartup 2003-mi inatsimmik ilanngussaqarnissaq taasimavaa naalakkersuisul­lu akissuteqaataani ersarimmat taamatut oqaaseqarluta ataatsimiititaliamut susassaqartumut innersuussutigaarput.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, Siumut.

Qujanaq. Tulliulluni oqaaseqassaaq Maliinannguaq Markussen-Mĝlgaard, Inuit Ataqatigiit.

Maliinannguaq Markussen-Mĝlgaard, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.

Qujanaq. Uaguttaaq apeqqutit imaluunnit siunnersuutit taakkua ataatsimoorussamik akissuteqarfigissavag­ut imaattumik.

 

Inuit Ataqatigiinniit utoqqartatta inuuniarnermikkut toqqissisimasumik atugaqarnissaat pingaartitaraarpu­t, ullumikkul­lu utoqqartatta inissisimanerat qiviassagaanni Inuit Ataqatigiinni­it isumaqarpugut ilaatigut oqittuinnaanngitsun­ik atugaqartinneqartartut.

 

Tassami kikkulluunniit atorfillit kattuffeqarnermikkut akissarsiatigut qaffaaffigineqarnissaat periarfissaavoq, utoqqartagalli siusinaartumillu pensionisiallit akissarsiatik pillugit isumaqatigiinninniarsinnaanngilla­t, naak allat qaffaaffigineqartuaraluartut, akillu qaffakkiartoqaraluartu­t.

 

Taamaattumik Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpugut maanna piffissanngortoq taakku naliliiffigineqqarnissaa­t.

 

Inatsisartunik ilaasortap Asii Chemnitz Narupip siunnersuutigaa utoqqaat siusinaartumillu pensionisiallit pensionisiaa­sa naleerukkiartunnginnissaanik qulakkeerinninnissaq, Inuit Ataqatigiinni­it isumaqarpugut siunnersu­ut taanna pissusissamisoortoq, tassami utoqqaat siusinaartumil­lu pensionisiallit tigusartagaat 1998-imili qaffaallanneqarnerat eqqaassanngikkaan­ni qaffanneqaqqissimanngillat.

 

Nunatsinni akit naleerukkiartornerat ukiuni kingullerni malunniukkiartorsimavoq, tassami siorna allaat 4%-ii sinneqarsimalluni, taamaalillunilu akissarsiat pisissutaasinnaanerat aamma nalikilliartorluni.

 

Naalakkersuisut akissuteqarnerminni oqaatigaat, tamanna boligsikringip atuutinneqarnerat akornutaasinnaasoq, soormi pineqartut pillugit tamannna ajornartorsiutaassappat boligsikring eqaatsumik malinnaatinneqarsinnaanngil­a.

 

Utoqqaat avoqqaarliutigisartagaasa ilagaat, kommunimiit kommunimut atugaqartitaanermikk­ut assigiinngitsunik atugaqartarnertik, tassami malunnartoq unaavoq, kommuni aningaasarissaart­oq utoqqartaminut sulisinnaajunnaarnersiutilinnul­lu atugarissaartitsinerusarlun­i, soorlu immikkut tapit aqqutigalugit.

 

Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpugut, siunissaq eqqarsaatigalugu utoqqartatta sapinngisamik nuna tamakkerlugu assigiiaarnerusumik atugaqarnissaat anguniartuartariaqartoq, tamatumani­lu aamma KANUKOKA avaqqunneqarsinnaanngitso­q.

 

Taamatummi aaqqiisoqassappat, qanimut suleqatiginissaa pisariaqarluinnarpoq, ilaatigut Namminersornerullutik Oqartussat, KANUKOKA-p Utoqqaallu Kattuffiata  suleqatigiissitaliorlut­ik pilersaarusioqatigiinnerisigut.

 

Ukiualuit qaangiuppulli Inunnik Isumaginninnermut Iluarsaaqqinnermut Ataatsimiititaliarsuaq suliaqarmat innersuussuteqarlunil­u. Tassani innersuussutit ilagaat anguniarneqartariaqartoq utoqqaat sulisinnaarnersiutillillu akiligassatik tamaasa akilereerlugit tamarmik qaammammut tigusartagaasa minnerpaaffilerneqarnissaat.

 

Anguniagaq taanna Inuit Ataqatigiinniit tapersersorparput, siunissamilu piviusunngortinniartariaqart­oq isumaqarfigalug­u.

 

Sulisinnaajunnaarnersiutillit eqqarsaatigalugit Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpugut, inuit utoqqalinngikkaluarlut­ik naatsorsuutiginngisaminnik nappaammik, allatulluunniit ajoquteqalernermikk­ut sulisinnaajunnaartartut immikk­ut aamma isigineqartariaqartut, taakuusinnaapp­ut meerallit sulilu pilersugaqartut.

 

Taakku pisariaqartitaat utoqqarniit allaanerusinnaasarput, ullormiillu ullormut isertitaasa appariapiloorsinnaasarner­at mikinngitsumik ilaqutariinnut eqquisarmat immikkut ikaarsaarfimm­ik aaqqissuussivigineqartarnissa­at Inuit Ataqatigiinniit pingaaruteqarluinnartut­ut isigaarput.

Taamaalillutik atugaasa ajorseriapiluunnginnissaat eqqumaffigisariaqarluinnartutut isigigatsig­u.

 

Inatsisartunut ilaasortat Otto Steenholdt, Mads-Peter Grĝnvoldilu utoqqaat akileraartarnikkut oqilisaavigineqarnissa­at siunnersuutigaat. Inuit Ataqatigiinniit pissakinnerusut atugarissaarnerulernissa­at kissaatigigatsi­gu ataatsimiinnermi matumani akileraartarnikkut allannguinissat siunnersuutigaagut, tassanilu aaqqiiniarnermi utoqqalinersiutillit sulisinnaajunnaarnersiutillil­lu aningaasat tigusartagaat amerlisussaapput, taamaattumik neriuutigaarp­ut siunnersuut kingusinnerusukkut oqaluuserilerutsigu taperserneqarumaartoq.

 

Taamatut inummut ilanngaatit qaffannerisigut, nunamullu akileraarutip qaffanneratigut utoqqaannaanngitsu­t, aammali isertitakinnerusut akunnattumillu isertitallit aningaasat tigusartaga­at amerlisussaapput.

 

Nunatta aningaasaqarnera qiviassagaanni ungasinngitsukkut kilisaassuit naatsorsuutaalluunni­it suli takunagit, aningaasalluunniit nunatta karsianut isinngitsoortussat suminngaanniissaners­ut qulakkeernagit, Naalakkersuisut siunnersuuteqarput, raajanut akitsuutit annikillisinneqassasu­t.

 

Kilisaataatillit inuuniarnikkut, utoqqarnut pissakinnerusunullu naleqqiullugit ajorsaateqannguanngilla­t, Naalakkersuis­ut taamaaliorsinnaappata, sooq utoqqaat sulisinnaajunnaarnersiutill­it nunatsinnilu pissakinnerusut isigineqarnerunianngillat.

 

Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpugut, akissarsiat naleqqussarnissaat pisariaqarluinnartoq, periarfissamil­lu ujartuisoqartariaqarto­q, akit naleerukkiartornerat malillugu qaffakkiartortinneqarnissa­at siunertaralugu.

 

Isumaqarattami taamaalillutik ukiut ingerlanerani aningaasat nalikilliartornerat malillugu malinnaatinneqassagaluartu­t, soorlu aamma tamanna Asii Chemnitz Narupip siunnersuutigiga­a.

 

Naggasiullugu Inuit Ataqatigiinniit oqaatigissavarput utoqqartatta sulisinnaajunnaarnersiutillil­lu atugarisaat aningaasanut tunngasuinnaanngitsut, inuuneq naleqarluarto­q, toqqissilluni utoqqaliffiu­soq pingaaruteqarluinnartuuvo­q, tassami utoqqartatta pitsaasumik isumassorneqarnissaat taamatulli pingaartigaaq.

 

Tamanna inuiaqatigiinnit ilaqutaagutta nunaqqataaguttaluunniit eqqumaniarfissaraarput. Utoqqartat­ta inuiaqatigiin­ni ilaqutariinnilu, ukioarpassuarni kiffartuussereerlutik toqqissisimasum­ik avatangiiseqarlutik, isumasserneqarluarluti­k, ataqqineqarlutillu inuunissaat Inuit Ataqatigiinniit pingaaruteqarluinnartutut isigaarput.

 

Taamatut oqaaseqarluta siunnersuuteqartut siunnersuutaasa Isumaginninnermut Ataatsimiititaliam­it misissorluarlugil­lu nalilersorneqarluarnissaat kaammattuutigaarput.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, Siumut.

Tulliulluni oqaaseqassaaq Mogens Klest, Kattusseqatigiit.

 

Mogens Kleist, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat.

Allaqqaammut oqaatigissavarput, teknikikkut ajoquteqarneq peqqutaalluni nutsernera takkutinngitsoorma­t, nutserisut eqqarsaatigalugi­t.

 

Asii Chemnitz Narupip, Mads-Peter Grĝnvoldip, Otto Steenholdtillu pensionit pillugit aalajangiiffigisassat­ut siunnersuutaann­ut tunngatillugu Kattusseqatigiinniit imatut oqaaseqaateqassaagu­t.

 

Ullumikkut utoqqalinersiutillit aningaasatigut tigusartagaat naluneqanngitsutut assigiinngitsupilussuuppu­t. Aappaqaraan­ni aapparisap akissarsiai tunngavigalugit pensionit naatsorsorneqartarput. Taamatullu iliornerup kingunerisarpaa utoqqaat ilaat misigisarmata immikkoortinneqartutut pineqarlutik.

 

Asii Chemnitz Narupip ersarissumik taakkartorapi utoqqalinersiutillit ukiumoortumik nalimmassarneqartalernissa­at aningaasap nalikilliartornera tunngavigalugu. Taamatullu Asii Chemnitz Narupip oqaatigisai Kattusseqatiigiinniit isumaqatigilluinnarpavut.

 

Assersuutigisinnaavarput, utoqqalinersiuteqaraanni imaluunniit sulisinnaajunnaarnersiuteqaraan­ni aapparisap aningaasarsiarisai ullumikkut toqqammaviusarma­ta pensionit annertussusissanut naatsorsuinermi.


Taamaammat pissutsit ullumikkut atuuttut assigalugit ukiumiit ukiumut nalimmassarneqartalernissa­at Kattusseqatigiinni­it naleqquttussatut isigaarput.

 

Utoqqaat ulluinnarni inuuniarnerannut pitsanngorsaataasinnaasut tamaasa ujartorniartariaqartut­ut isigigatsigit.

 

Nalunngilarpummi ullumikkut suut tamarmik akitsoraluttuinnartut, nioqqutissaannaanngitsut aammattaaq ineqarnermu­t, inuuniarnermullu tunngasut akitsoriartorput. Ullumikkut kalaalimern­it akii kisiisa qissimissagutsig­it utoqqartagut iluamik pisisinnaanngillat, akisuvallaarne­ri pissutaallu­tik, aammattaaq utoqqaat ulluinnarni aningaasartuutigisartagaat annertummata kommunini ataasiakkaani.

 

Nunatsinni kommunit tamarluinnarmik immikkut utoqqarnut tapiissutinik tunniussisinnaappu­t, taamaattorli kommunimi­it kommunimut assigiinngitsupilorujussuupput. Kommunit utoqqarnut ersarinnerusumik politikkeqarusukkaluarluti­k, aporfigiuartagaat tassaavo­q, aningaasaqarneq.

 

Ersarissumik pitsaasumillu kommunit utoqqartaminnut iliuuseqarusuttartut tusartarpagut, ullumikkummi nalunngilarp­ut kommunit taamaallaat pisinnaatitaaffeqarmata, namminneq aalajangiiffigisinnaasaannik, inumm­ut tapiissutinut tunngatillugu. Taakkualu annertussusaat kommunit aningaasaqarnerisa pakkersimaartittaraat.

 

Ukiuni kingullerni arlalissuarni Inatsisartutigut utoqqarnut tunngasut eqqartuisarnerit annertusarsimappu­t, aamma­lu 1995-miit maannakkumut misissuisarsimanerit sumut killissimaners­ut Kattusseqatigiinniit paaserusuppagu­t.

 

Ingammik Socialreformkommisioniusimasut kingorna misissuisimasarnerit, tassami utoqqaat aningaasatigut misissuiffigineqarneri ullumikkut suli annertunerusumik Naalakkersuisuniit paasisaqarfiginnginnatsigit.

 

Aalajangeeqataaniarutta paasissutissat ersarissut ullumikkut pigisariaqarpagut, ingammik misissuisarsimanerat ullutsinnut naleqqunnersut aammattaaq naliliiffigissallugit.

Utoqqalinersiallit akileraarutaasa appartinneqarsinnaanerannut aalajangiiffigisassatut siunnersuutin­ut tunngatillu­gu oqaatigissavarput, Naalakkersuisut ukioq kingullerli oqaatigisa­at misissuisimanerit sumut killissimaners­ut paaserusukkatsigit, tassami ukiut kiisa arlalinngorp­ut utoqqarnut tunngasut oqallittarnitsinni annertunerusumillu ulloq manna tikillu­gu aaqqiinikuunata, ukioq 1998 eqqaas­sanngikkaanni.

 

Inatsisartuni qineqqusaarnerni utoqqaat annertuumik qineqqusaarutaasarput, taamaattorli ullumikkut oqaatigisariaqarp­oq oqaatsit annertunerusumik kimeqanngitsuusarsimasut, malunnarmam­mi aaqqiiniarnerit aningaasanik annertuunik aporfissaqartartut.

 

Ullumikkut utoqqaat aperisarput, sooq taama assigiinngitsigisumik pineqarlutik, aammalu ilaasa assersuutigalu­gu qallunaat nunaanni utoqqaqatimik pineqarnerat. Assersuutissat ilagaat utoqqaat allatuulli initaaraangamik pinngitsooratik akiliisinneqartarmata inigisaminnut qularnaveeqqutini­k, nammineq pensionisaminniit.

 

Taamaasilluni utoqqaat ulluinnarni inuuniutigisassaat suli appartinneqartarlutik, akiligassaqalernert­ik allanut pissutigalugu.

 

Ullumikkut aningaasap nalinga 4,1 %-mik nalikillisimasoq tusagassiutitigut tusartarparput, taamaalilluni nioqqutiss­at ulluinnarni inuuniutiginiakkagut akitsoriarsimapput, taamatut annertutigisumi­k.

 

Taamaasillunilu utoqqaat inuuniarnerminni aningaasat suli annertunerusut atortariaqalersimassavaa­t. Uffalu illuatungaani pensionit nikinnikuunngitsut piffissani taakkunan­i.

 

Imaappoq, utoqqalinersiallit imaluunniit sulisinnaajunnaarnersiallit inuuniutigisassaat ukiuni kingullerni aningaasatig­ut appariarsimapput, uffalu suut tamarmik akitsorsimasut aningaasap nalikillisimanera eqqarsaatigalug­u.

 

Taamatut naatsumik oqaaseqarluta siunnersuuteqartunut oqaaseqaateqarpugut, Naalakkersuisul­lu kaammattussallug­it uagut aalajangiitinnata misissuisimanerit qanimut paaseqqaarusukkatsigit.

Anders Andreassen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, Siumut.

Tulliulluni oqaaseqassaaq Otto Steenholdt, attaviitsoq.

 

Otto Steenholdt, attaviitsoq.

Inatsisartunut ilaasortanut eqqaasitsissutigissavara utoqqalinersiat pillugit ersarilluinnartumik utoqqaat ilaat Qaqortuminngaanniit allagaqarmat, maani avisitigut aamma ilanngunneqartumi­k, ersarilluinnartumik oqaluttuariv­ai utoqqalinersiutit qanoq ittuuneri, aammalu utoqqarnut atugassarititaasut qanoq ilungersunartiginer­i, taanna eqqaasitsissutigitsiaannarpara.

 

Aamma manna siunnersuut nassiutsinnagu nuannaajallassimagaluarama, tassa massakkut Naalakkersuisuusut, naalakkersuisoqatigiinniarlutik isumaqatigiissutaanni allassimammat ersarissumik, aamma utoqqarnut isumallualersitsisumi­k, tassa utoqqarnut pissutsit aaqqinnissa­at siunertarigitsik.

 

Kisianni suli taanna iluamik saassutarisariaqanngilaq, akissuteqaammi takuara ukiamut qanoq iliuuseqarniartunngoo­q. Taamaattumik neriulluarneraasiit ingerlaannarallassaaq.

 

Naatsorsuutigereersimavara siunnersuutigisara akuersaarneqarnavianngitsoq, misiliigaluarsimavun­ga utoqqaat aningaasarliortitaanertik pillugu atugarliortut nunatsinni amerligaluttuinnarmata.

 

Suut tamaasa immaqa neriunartuerukkaluttuinnarmata, amerlaqisut oqarfigisimavaannga, akileraarutaarutsikkussigilluunni­it ilorfaallakutsuussaaq. Taamaattumik uanga tassani siunnersuutigisan­ni ersarippo­q, akileraartarunnaartinneqarnissaannik tikkuussisoq.

 

Maani isersimasugut Inatsisartunut ilaasortaasugut tamatta utoqqarnik naapitaqartarpugut, ilungersorlutik saaffiginnittuni­k, utoqqalinersiutinnguata qanoq iliuuseqarfigeqqullugit. Aappari­it tamarmik marluullutik utoqqalinersiuteqartussaagalui­t, taamali pineqanngitsut, maani oqallisigisa­qaagut.

 

Allaat aningaasatigut neriuutissaqarnerullutik inuussagunik, avittariaqalerneq kisimi aqqutissanngortut­ut ilaannit taaneqarluni taamatut isikkoqalersoq oqaatiginiarneqartalermat.

Siunnersuutinni ikiortariallit amerlavallaat taagorsimavakka, ilami aamma taamaakkami. Taamaattumik maani allaat ilassarsiortariaqalerpunga, utoqqalinersiutaannarnik pisartut kisii­sa sammeqqullugit. Akissummi erseqqarimma­t, tikkuarneqarlutik utoqqalinersiutaannarnik pisartut.

 

Taamaasiornitsigut aatsaat qularnanngitsumik ilorraap tungaanut allorialaarsinnaagatta, naak akissuteqaammi oqaatigineqaraluartoq, utoqqalinersiutaannallit akileraartarunnaassagaluarunik­, annikitsuinnarminngooq oqilisaaffigineqassasu­t.

 

Takuammi, annikitsuinnannguamilluunniit oqilisaaffigineqalaarsinnaasuuppata, tassa uanga anguniagara tassuu­na anguneqalaalereersimassagaluarpoq. Tassa uanga taamaattumininnguamilluunni­it angusaqassagutta naammagisimaassagaluarpar­a.

 

Akissuteqaatip titarneri siulliit kisimiissimagaluarpata Naalakkersuisut, Inatsisartullu utoqqarn­ut pitsaasumik iliuuseqarsinnaagaluarput, imami titarnerit taakkua siulliit oqaraluarmat­a, issuarpara, Naalakkersuisut isumaqarp­ut soraarnerussutisiallit, matumanilu aamma siusinaartumik soraarnerus­sutisiallit naleqquttumik inuussutissaqarsinnaaqqullug­it soraarnerussutisiaqartinneqassasut.

 

Ilumullimi taannaannaasimasuuguni qanoq nuannertigissagaluarpa, allanik ilaartornagit, kisian­ni allatut ajornarsimavo­q.

 

Kisiannili suut tamaasa taputartuutinnguaramikkit inerneriuttagartik allanngortinnagu tikippaa­t. Atagumi isumalluaraluarniart­a, ima oqarmata, eqqartorneqartunngooq aningaasaqarniarne­ri pitsanngorsarniarneqassappat­a, Naalakkersuisut isumaat naapertorlugu soraarnerussutisiat annertussusiisa qaffanneqarnerisigut pisariaqarpoq, immaqaligooq aningaasarsiarineqarsinnaas­ut killingisa qaffanneqarnerannik ilaqartillugu.

 

Akissutip naggataani titarnertaap alliup tullia issuagara Naalakkersuisup ersarissartariaqarpaa, soraarnerussutisi­at annertussusiisa qaffanneqarnerisigut pisariaqarneraalluni, aningaasarsiarineqarsinnaasul­lu killingisa qaffanneqarsinnaanerann­ik eqqartuilluni akissuteqaan­ni naggasermagu.

 

Taamatut alapernaalerpunga, aperisariaqarlungalu susoqarniarpa, qanittukkut allanngortitsisoqalersaarp­a, tassa nalunngikannereeraluarlugu ukiamut utaqqisariaqarlunga.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, Siumut.

Tulliulluni oqaaseqarumavoq, apeqquteqartoq imm. 42-mut tunngatillugu, tassalu Loritha Henriksen, Kattusseqatigii­t.

 

Loritha Hendriksen, Kattuseqatigiit.

Aqquteqaatinnut Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup akissuteqaataa tusaatissatut tiguvara, kisiannili Naalakkersuis­up una akissuteqaat nammineerluni atuanngimmagu pakatsissutigaara, una pillugu, aamma maani tusarnaartunik issiasoqarmat, aammalu tamakkorpiaat pillugit nalunnginnakku aggersimasoqartoq. Soorunami akissutigisassaq taakkununnga aamma soqutiginassaqimma­t.

 

Uanga nammineerlunga tassunga ujartuininnut tunuliaqutigaara, kingusinaarluta ukiamut saqqummiunneqarpat imaassinnaammat aningaasat taakkua naatsorsorneqarpata allatigullu, pitsanngoriaatissaq annertunavianngitsoq, isumaqarama ullumikkut saqqummiisoqarsimasuuppa­t, ima imatullu siunertaqarpugut, taava immaqa piareersimanerullut­a, utoqqaat aamma piareersima­nerullutik tassani qanoq siunissami atugassaminn­ut piareersimanerullut­ik immaqa pissagaluarmata.

 

Taamaattumik ujartuisimavunga, aammalu taanna uanga nammineerlunga ajuusaarutigeqaara upernaamut saqqummiinissaralu­aq qatangiinnarsimammat. Tamattami isumalluarsimagaluaratt­a, suleqataanissarpullu qilanaarisimagaluaratsig­u. Ajuusaarutigaara akissuteqaatit nipituumik maanngaanniit atuannginnakku.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, Siumut.

Tulliulluni oqaaseqaqqissaaq siunnersuuteqartoq, Mads-Peter Grĝnvold, Kattusseqatigiit.

 

Mads-Peter Grĝnvold, Kattusseqatigiit.

Siunnersuuteqarninnut aamma uanga utoqaalinersiutaannavinnik isumalluuteqarnerusut eqqarsaatigaak­ka taamat­ut akileraarutitigut oqilisaaffigineqarnissaat anguniarneqartariaqartoq.

Tassami kingullermik akileraarutaat peeriaraluaratsigit iluatsinnikuunnginnatsigu, taamaattum­ik maannakkut ilaannakortumik akileraarutit ilaasa annikillineqarnissaat piumasarisimagaluarparpu­t, taamaalilluta utoqqaat tungaasigut pitsanngorsaavigineqarnissaat aningaasaqarnikkut anguneqarsin­naagaluarmat.

 

Soorunami assigiinngitsorpassuit allat taputartuullugillu, pineqaleraangata siunnerfik allamut sangungaatsiartarpo­q, aammalu aningaasat eqqartorneqartut amerlisarlutik aningaasalersorneqartariaqartussa­t, annaasassat.

 

Taamaattumik uani uanga pineruvara, nunatsinni utoqqaat atugaasa illoqarfimmiit illoqarfimm­ut assigiinnerulernissa­at anguniarlugu, qanoq iliuuseqartoqarnissaa aamma ujartorneqartariaqarto­q.

 

Tassami illoqarfiit aningaasarissaarfiusut utoqqaat atugaasigut, aningaasanik tapiissuteqartarn­eq tunngavigalugu, utoqqaat ulluinnarni inuuniarnerat oqilisaaffigineqartarput annertuumik, kisiannili ajoraluartumik illoqarfeqarp­oq arlalinnik aamma aningaasarsiornikkut atugarissaarfiunngitsuni­k.

 

Tamakkunanilu periarfissaqartoqarneq ajorluni annerusumik utoqqaat atugaannik oqilisaanissami­k, taamaalilluni utoqqaat sinerissatsinni atugaat naligiinngitsorujussuanngortarpu­t. Taamaattumillu utoqqaat atugaat naligiinnerulissappat­a, sapinngisamik inatsisitigut illersugaasumik assigiinnerusu­mik utoqqaat aningaasatigut tigusartagaa­sa aaqqissuunneqarnissaat siunissami pinngitsoorneqarsin­naanngitsoq isumaqarpung­a.

 

Tassami utoqqalinersiutaannarnik pisartagallit qiviaraanni, saniatigut soraarnerussutisiassanik allanillu katersaqarsimanngikkuni­k, soraarnerussutisianik katersalinnik sanilliullugit tigusartaga­at annertuumik ilaatigut nikangassuteqareertarmata, taamaattumik utoqqalinersiutaannavinn­ik isumalluutillit, utoqqalinersiaat nalimmassarneqassappat­a, isumaqarpun­ga pinngitsoorneqarsin­naanngitsoq aamma arlaatigut iluarsiiniutissanik nassaartoqartariaqarner­a.

 

Aammalu ukiut arlaqalerput misissuinerit assigiinngitsut ingerlanneqartarlutik, immaqa kiisa­mi piffissanngorpoq misissuinerit taakkua qimerlooriarlugit isummernissaq, naalakkersuinikku­t.

 

Aamma isumaqanngilanga allanik misissuinernik aallartitsisoqaqqissasoq utoqqaat aningaasatig­ut atugaasa pitsanngorsarneqarnissa­at anguniarlugu, tassami misissuinerit isumaqarpun­ga naammare­ersut, aammalu toqqammavissag­ut naammareersut.

 

Ilaatigut misissuisarnermi toqqammavissagut pisoqalisuulereerput, taamaattumik misissuisarsimaner­it ilaatigut landskarsimit annertuumik naleqareertut atorluarniarutsigit isummersornissamut toqqammavigalugit atortariaqalerpagu­t, naleqqukkunnaareersimanngippat­a, neriussuunga Naalakkersuisut, aammalu naalakkersuisooqatigiilerner­mi suleqatigiissutissaminni isumaqatigiissutiginikuugamikku utoqqaat atugaasa pitsanngorsarneqarnissaat, siunnersuutigisarsi­masagut malillugit iluarsiiumaart­ut ukiamut.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, Siumut.

Tulliulluni oqaaseqaqqissaaq Siumup oqaaseqartua Mikael Petersen.

 

Mikael Petersen, Siumup oqaaseqartua.

Ila ukiut qassinngorpat utoqqalinersiutit, imaluunniit utoqqalinersiutillit, aammalu siusinaartum­ik pensionisiallit, taakkua pisartagaasa aaqqiiviginissaanik maani inimi oqallinnerpu­t. Taanna miserratigissanngilarput.

 

Aamma ilumoorluinnartoq Siumup, Atassutillu ukiarmi decemberimi naalakkersuisooqatigiinner­mi isumaqatigiissutaann­i, allassimammat, utoqqalinersiutit aaqqiivigineqarnissaa­t.

 

Erseqqissaatigissavara Siumuminngaanniit naatsorsuutigilluinnarparput ukiamut Naalakkersuis­ut Inatsisartunut saqqummiissasut, utoqqalinersiutitigut aaqqiissutissanik.

 

Soorunami aaqqiissutissat qanoq ikkumaarnissaat massakkut oqaatigisinnaanngilluinnarpara, kisianni naatsorsuutigaarp­ut Naalakkersuisut saqqummiissasut, taamaaliornikkut aningaasanut inatsimmut ilanngutereerlugi­t, aaqqiissutissat aaqqiivigineqarsinnaanngorlugit.

 

Aamma Naalakkersuisuninngaanniit ilisimatinneqartareerpugut, utoqqaat aningaasaqarniarnikk­ut atugarisaat misissuiffigineqarsimasut, aamma Inatsisartut tamatta nalunngilarput, tamanna naammassineqarsimalerpoq.

 

Taamaattumik tunngavissat ersarissut Naalakkersuisut aallaavigalugit Inatsisartunut saqqummiinissa­at naatsorsuutigilluinnarpar­a.

 

Aajuna qularutissaanngitsoq, utoqqaat atugarisaat akileraarutitigut, annikillisaanerinnakkut pinavianngitsoq, aamma inuiaqatigiinni equtitsisumik pilissasugut utoqqalinersiut, aammalu utoqqaat isertitaat, akileraarutaarutsinniarsarissagutsig­u.

 

Aqukkuminaatsorujussuanngussooq akileraartitseriaaseq inuiaqatigiinni soqutigisaqaqatigiit assigiinngitsut immikkut tamaasa akileraarutitigut aaqqissuussiviginialerutsigit. Inuiaqatigiit ikitsunnguuvugut, aamma akileraarutitig­ut aaqqissuussinerput aqissinnaasariaqarparput.

 

Taamaattumik Siumumiit erseqqissaatigissavara, isumaqaratta tamakkiisumik akileraarutitigut aaqqissuussineq aqqutigalugu, inuiaqatigiinni isertitakinnerusartunik pitsaanerusumik aaqqiin­eq aqqutigalugu, taava aamma utoqqalinersialli­t, soraarnerussutisiallit, inuussutissarsiorsinnaajunnaarnersiutilli­t, tamatumani aamma ajunngitsum­ik pineqarsinnaajumaartu­t.

 

Tassa imaapput inuiaqatigiinni immikkuullarissut tamaasa eqqarsaatiginngikkaluarlugit ataasiinnarm­ik sammisum­ik aaqqissuussinngikkaluarluni, kisianni sapinngisamik amerlanerpaan­ik iluaqutissiisumik aaqqissuussiniss­aq iluarineruarput.

 

Unalu utoqqalinersiutit, pensionit, assigiinngitsut taakkua akit qaffariartornerinut malinnaatinneqarsinnaaneran­ut tunngasoq, taanna pissanganartorujussuuvoq, aap, aamma Siumuminngaanniit siusinnerusukkut taassuma atuutsinneqalersinnaaner­at allaat qaqittarsimavarpu­t. Aamma Naalakkersuisuni qaqittarsimavarput.

 

Kisianni aningaasanut inatsisissaq suliarileraangitsigu, uunga killittoqartarsimavoq, taamatut iliornissamut allaanngila­q, ilaatigut Aningaasaqarnermut Pisortaqarfimminngaanniit inerterin­eq aallartittarluni. Taanna miserratiginngilluinnarparpu­t.

 

Taamaattumik pissanganarpoq, ukiamut qanoq ittumik pensionit taakkua, akit qaffariartorneran­ik malinnaasumi­k, aammalu ineqarnikkut akiliutinut, allanullu tamanut inuuniarnikk­ut atugarisamut naapertuuttumik aaqqiisoqarsinnaane­ra qanoq ilusiligaq atuutilersinnaaners­oq takussallugu.

 

Neriuppunga Siumumiit aamma taanna ukiamut ilanngullugu aaqqiiviginiarsarineqarsinnaajumaarto­q.

 

Naggataatigut oqaatigilaarusuppara, maluginiarakkut partiit, Atassutip, aamma Inuit Ataqatigiinninngaannii­t, aammalu Kattusseqatigiinniit Attaviitsumillu, ilaatigut oqaatigineqarto­q, aalajangiuffigisassatut siunnersuutini, Inunnik Isumaginninnermut, Suliffeqarnerm­ut Ataatsimiitita­liami sammineqartussanngortinneqassasoq.

 

Soorunami taakkua avaqqukkuminaapput, kisianni akileraarutitigut aaqqiissutissat pineqartillugi­t, Akileraartarnerm­ut Akitsuusiisarnermullu Ataatsimiititaliaq avaqqunneqarsinnaanngila­q.

 

Ataatsimiititaliamut ingerlanneqassappat, taava akileraarutitigut aaqqiinissamut siunnersuutit uani pineqartut, Akileraartarnermut Akitsuusiisarnermullu Ataatsimiititaliamit suliarineqartariaqassappu­t.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, Siumut.

Oqaaseqartussaq tulleq tikitsinnagu, oqaatigilaassavara, erseqqissaatiginiarakku, maannamut malunnarpoq amerlanerussuteqart­ut kissaatigigaat, imm. 81, tassalu Asii Chemnitz Narupip siunnersuutaa, taanna aappassaaneerneqartinna­ni Isumaginninnermut, Suliffeqarnermullu Ataatsimiititaliamut ingerlaqqaarallassasoq.

 

Ukiarulu aappassaaneerneqarumaarluni, taavalu aamma immikkoortunut tullernut, tassalu imm. 98 aammalu 41-mut tunngatillugu, aamma amerlanerussuteqartut kissaatigaat ataatsimiititaliamu­t, tassalu tassani innersuunneqarsinnaas­oq tassaavoq, Akileraartarnermut, Akitsuisarnermut Ataatsimiititaliamut ingerlaqqaarallassaso­q. Taavalu ukiaru aappassaaneerneqarumaarlun­i.

 

Maannalu oqaaseqaqqissaaq Asii Chemnitz Narup, Inuit Ataqatigiit, tulliukkumaarpoq Isumaginninnermu­t, Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoq.

 

Asii Chemnitz Narup, Inuit Ataqatigiit.

Mikael Petersen Siumuminngaanniit oqaaseqarnermini kingumut qivialaarluni aaqqissuussisimaner­at 1990-ikkunni eqqartorpai.

 

Tassami ilisimavarput, assigiinngitsunik aaqqissuussinikkut utoqqalinersiat, aningaasat pisissutaasinnaaneran­ik allanngorneranut nalimmassarniarneqartartoq. Taavalu 1998-mi 7%-imik ukiut arlallit susoqarsimanngeriarmat qaffaavigineqartariaqalersimapput.

 

Uagut isumaqaratta ataavartumik ukiumoortumik aaqqiissutissamik nassaarsinnaagaanni, nalimmassaassutissami­k,  finanslov-ilerinissamut aamma piuminarnerpaajusoq.

 

Ukiut sisamakkaartumik %-imik taamarujussuaq nalimmassaassutinik qaffaanissaq landskarsim­ut aamma aningaasarpassuarn­ik naleqartarmat. Taamaattumik qaqipparput, maani­lu oqaluuserisas­sanngortillugu.

 

Tassami 1999-imi januariminngaanniit maannamut utoqqalinersiat akit qaffakkiartornerannut nalimmassarneqarsimanngilla­t. Ajunngilaq Isumaginninnermut Ataatsimiititaliami oqaluuserineqartussat­ut innersuussutigineqarm­at qujassuugut, aamma tassani suleqataajumaarpu­t.

 

Mikael Petersenip aamma oqaatigivaa kommunit suleqataasariaqartut, soorunami, aaqqissuussin­eq ullumikkut­ut ittoq atuutsillugu oqartariaqarpugut, kommunit nammappaat, massakkut utoqqaliner­siat taamannak akit qaffakkiartornerann­ut nalimmassarneqartannginnera­t.

 

Tassami aningaasap pisissutaasinnaanera apparpat, aningaasarsiamikkut amikkisaalissapput, taava Isumaginninnerm­ut Allaffimmut saaffiginninnikkut inummut tapi aqqutigalugu tapiiffigeqarsinnaasarpu­t, aap, inummut tapi tassa kommunit matussusertarpaat.

 

Taamaalilluni ullumikkut naliligassat arlaqarsorivagut Inuit Ataqatigiinninngaanniit. Taakkua Ataatsimiititaliami uterfigineqarsinnaammata ajunngilaq.

 

Taava arlallit utoqqaat aningaasaqarnikkut atugarisaannik misissuisoqarsimanera taakkartormassu­k, aap, soqutiginartorujussuarm­ik HS Analyse suliaqartinneqarsimavoq. Assigiinngitsutig­ut soqutiginaateqarpoq, taakk­ua utoqqaat 2000-it immersugassamik nassinneqarsimappu­t, taakku­nannga 65%-ii immersuillutik utertissimavaa­t.

 

Ilaatigut allakkatigut nalunaarfigineqaramik oqarfigineqarsimapput, oqaatigerusunngisasi qulaatiinnartassavase, taamaalillutik aningaasaqarniarnermut tunngasorpiaq tamakkiisumik immersorneqarsimanngilaq.

 

Taamaakkaluartoq soqutiginartut allat oqaatigilaarusassavakka, massakkut utoqqaat utoqqalinersiall­it nallinnarpasittorujussuarm­ik eqqartorneqartarmata, uani soorlu, 54%-ii akisimasut taakku akornanni, taakkulu nunamut tamarmut naleqqersuunneqarsinnaammata soqutiginarput.

 

Oqarput, inuunertik kingumut qiviarlugu, pitsaasutut nalilerumallugu, taava 38 %-tit oqarsimappu­t, soorlu aporfeqartum­ik inuuneqaraluarlutik ataatsimut isigalugu inuunertik naammagisimaarlugu, nuannaralugulu atorlug­u. 8%-iinnaat isumaqarput sukkut tamaana qaqutikkut nuannersumik misigisaqartarsimallutik, taamaalillut­ik ajornartorsiorfiusumik annertuumik inuuneqarlutik.

 

Imaappoq utoqqarpassuit inuunertik nuannaralugu, naammagisimaarlugu atorpaat. Aamma taanna puigortariaqanngila­q.

 

Soqutiginartup aappaa uaniippoq, suli utoqqaat 45%-ii nerisaqartarsimapput sapaatip akunneranut taamannappariarlutik nammine pisaminnik. Imaappoq suli pinialunneq, aalisarneq taamaattoqataa­nillu aallussipput, taavalu inoqutigiit nerisassaqarniarnerannut imminnut aamma iluaqusertarlutik. Taava 44%-ii sapaatip akunneranut arlaleriarlutik pajutsittarlutik suli oqaatigisimavaat. Imaappoq ikioqatigiinneq suli inuiaqatigiinni atuuppoq. Quianarsinnaagaluarpalluunniit Otto Steenholdtimut. Misissuinerit tamakkua asuliinnaanngitsut aamma atorluataarsinnaavagut utoqqartatta atugarisaat tamakkiisumik nalilersinnaaniassagatsigu. Soorunami taava kingulliullugu oqaatigilaassavara paasinarsivoq uani akiligassat tamaasa akilereeraangamikkit utoqqaat 2.500-3.550-iullu koruunit akornanni aningaasaateqartarput. Imaappoq 1.000 koruuninik taanna nikingassut annertoorujussuu­voq. Taamaattumik Isumaginninnermut iluarsaaqqinnississamut Ataatsimiititaliarsuup inassutigisi­masaa taamanili minnerpaaffiliisoqassasoq taavalu nunami tamarmi utoqqaat assigiinnerusumik aningaasatigut atugassaqalernissaannut inassutaat taanna massakkut piviusunngortinnissaa pisariaqarluinnarsorivarput.

 

Ole Dorph, Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoq, Siumut.

Uangattaaq Naalakkersuisut tungaaninngaanniit partiininngaanniit oqariartuutigineqartut Kattusseqatigiinniit aamma attaviitsuninngaanniit qujassutigissavakka. Aamma oqallinneq una pisussanngormalli naatsorsuutigereersimavarput oqallinneq siammasissumik annertuumik ingerlatsiviussasoq. Aamma tamanna taamaattoq massakkut takusinnaavarput. Aamma ajunngilaq. Utoqqaat atugarisaat aningaasatigut minnerunngitsumik ukiuni kingullerni inuiaqatigiit akornanni assut sammineqarsimapput. Taannalu pissutaalluni siorna HS Analyse, soorlu aatsaannguaq Asii Chemnitz Narupip oqaatigigaa suleqatigalugu misissuisitsineq ingerlanneqarsimavoq, aammalu aatsaannguaq Asii Chemnitz Narupip oqaatigereermagu inernerisa ilaat taakku uteqqissanngilakka.

 

Kisianni aamma taassumap misissuisimanerup nalunaarusiorneqarnera siorna ukiakkut Inatsisartut ataatsimiinnerata naajartulernerata Inatsisartuni ilaasortanut tamanut agguaanneqarpoq, taamaattu­mik naatsorsuutigaara tamassi pisimassagissi.

 

Pensionisiat utoqqarnut ilumoorpoq 1998-imi septemberip aallaqqaataani qaffaavigineqarsimapput 7,2%-imik. Taannalu aningaasanngorlugu kisermaamut 6.000 koruuninik annertussuseqarsimavoq aappariinnullu 9.000 koruuninik, tassa ukiumut. Aammalu taamanikkut qaffaasimagaluarneq oqartariaqarpugut kommunet utoqqarnik amerlanerpaanik annertunerusumik malugineqarsimanngi­laq. Taanna uggornarpoq. Tassa imaassimammat taamanikkut qaffaagaluarneq kommuneni inuit tapiisigut milliliinikkut aamma annikillisinneqarsimasut peqqutaallutik utoqqarnut sunniutaat annikitsuaraannaasimavoq. Taamaattumillu maannakkut qaffaaneq pissappat, taava pinngitsoorna­tik utoqqarnik malunnaatilimmik sunniuteqartumillu tussappat taava qulakkiigassat aamma kommuneniittut pinngitsoornani eqqumaffigineqartariaqartussaassapput. Ilami qaffaagaluarutta annertujaamilluunniit taakku inuit tapiisigut kommuneninngaanniit ilanngaanneqassappata, taava utoqqaat oqassapput aaqqiisimanngilasi. Taamaattoqanngitsoq uffa. Taamaattumik eqqumaffigisas­sat aaqqissuusseqqinnissami utoqqalinersiallu qaffariaqqinnissaannut attuumassuteqartut taakkua pinngitsoornagit ilagaat.

 

Aamma nalornissutigineqartartoq unaavoq pensionisiat saniatigut ukua aningaasat 28.000 kisermaamut taava aamma 42.000 aappariinnut, tassa taakkua akileraarutaasussaapput, tassalu inummut kisimiittumut 28.000 qaangerneqarpat taava pensionisiaq milliartortinneqalissaaq. Taavalu milliartortinneqarnera sakkortoorujussuarmik milliartortinneqalertarpoq, taakkuluukua aamma misissorneqarnissaat peqqussutissap saqqummiunneqannginnerani pinissaat uagut Naalakkersuisuninngaanniit kissaatigigipput. Aamma naatsorsuutigilluinnarparput tamanna pissasoq.

 

Ilumoorpoq upernassaq Isumaginninnermut Ataatsimiititaliap ataatsimeeqatiginerani neriorsorsima­varput aamma siorna Inatsisartuni neriorsuutigisimavarput pensionisiat pillugit peqqussutissaq upernaaq manna Inatsisartunut saqqummiunneqassasoq, kisiannili taanna aamma kinguartissima­varput ukiassarnissaanut pissutigalugu una peqqussutissatut siunnersuutip pitsaanerusumik suli suliarineqarsinnaanissaa upperigatsigu anguneqarsinnaasoq kinguartitsinikkut. Taannalu pissaaq oqare­ernitsituut ukiassamut. Kisianni ukiassamulluunniit kinguartikkaluarutsigu peqqussutissap atuutilerfissaa tassa januarip aallaqqaataani 2003, taanna allanngortinneqanngilaq. Taamaattumik tassuuna sunniuteqarsinnaanissaa naatsorsuutiginngilara pissasoq.

 

Aamma massakkut uuma siunnersuutip taamatut isikkoqarluni akuersissutigineqannginneranut aallaavigaarput tassa isumaqaratta Naalakkersuisuninngaanniit utoqqalinersiat qaffanneqartarsin­naanissaannut nalilersuinerit tamakkiisut pisinnarlugit aamma aningaasaqarnikkut pisinnaasat aallaavigalugit ukiumoortumik aningaasanut inatsisikkut aningaasanik utoqqalinersiaqartitsinermut atorneqartussanik immikkoortitsisarutta. Taanna uagut tutsuviginarnertut isigaarput.

 

Imaanngilaq utoqqalinersiallit siusinaartumillu soraarnerussutisiallit aatsaat ukiut sisamat imaluunniit ukiut tallimakkaarlugit qaffaavigineqartarsinnaasut. Inatsisartut tamarmik ilisimalluin­narpaat taanna qafffasissusissaq ukiut tamaasa Inatsisartut pigunik allanngortittarsinnaavaat, kisianni tamanna pisarsimanngilaq ukiut kingulliit sisamat, kingullermillu pisimavoq septemberip aallaqqaataani 1998-imi. Taamaattumik maannakkut Naalakkersuisuninngaanniit siunniupparput ukiut tamaasa nalilersuineq utoqqaat aningaasatigut atugarisaat pisinnarlugu nunap aningaasatigut nammassinnaasai nalilersuinerlu tamakkiisoq pisinnarlugu, taava aningaasat Finanslovikkut utoqqalinersiuteqartussanut atugassiissutigineqartut immikkoortinneqartassasut. Tassalu taanna Naalakkersuisut siunniussarput.

 

Aamma tassunga tunngatillugu oqaatigissavara utoqqaat atugarisaat pillugit aamma Inatsisartunut ilaasortaq Anton Frederiksen apeqquteqarsimavoq, aammalu apeqquteqaatip taassuma akissutaa Inatsisartunut ilaasortanut tamanut agguaanneqarnikuuvoq, aamma soorunami siunnersuuteqartu­mut, tassanilu utoqqaat atugarisaata qanoq Naalakkersuisuninngaanniit iliuuseqarfiginiarneqarnerat aamma nalunaarsorneqarsimavoq.

 

Augusta Salling, Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq, Atassut.

Qujanaq. Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisup akissuteqaataanut tapiliullugu uangattaaq qujarusuppunga Naalakkersuisut sinnerlugit akissuteqaatiga tigulluarneqartoq paasigakku. Tassa partiit, Kattusseqatigiit aammalu attaviitsup oqaaseqarneratigut tusaasinnaavara annertuumik taperserneqartoq soraarnerussutisiat annertussusiisa qaffanneqarnerisigut utoqqaat atugarisaasa pitsanngorsarneqarnerat ingerlanneqartariaqartoq. Tamannarpiarlu Naalakkersuisut siunertaraat aammalu Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisup annertuumik tassunga tunngasoq erseqqissarlugulu oqaaseqarfigereermagu annertunerusumik oqaaseqaqqinnan­ga qujavunga oqaaserisassinnut.

 

Maliinannguaq Markussen-Mĝlgaard, Inuit Ataqatigiit.

Qujanaq. Siullermik apeqquterput akineqanngimmat una boligsikringip utoqqalinersiutit akit imaluunniit akit naleerukkiartornerat malillugu qaffattarnissaanut taanna isuma ilaatigut Naalakker­suisut akissutiminni oqaatigimmassuk boligsikringimut taanna sukkut pinerpoq akornutaasinnaassa­soq. Apeqqutigivarput arlaatigut eqaatsumik malinnaatinneqarsinnaanissaa qanoq ililluni arlaatigut pisinnaannginnersoq. Taannaana akinngeriarakku akineqarnissarput kissaatigigaluaripput.

 

Taavalu oqaaseqaartunut tunngatillugu Siumup oqaaseqartuanut Mikael Petersenimut assut isumaqataagatta oqaatigerusukkipput, tassa ilaatigut akileraarutinut tunngatillugu oqaatigimmagu oqaasii issualaarpakka: AAkileraarutitigut soraarnerussutisiallit immikkut aaqqissuussiffigineqarsin­naanerat akuerisinnaanngilarput piumanerussallutiguli akileraarutitigut tamakkiisumik nutaamik aaqqissuusseqqinneq aqqutigalugu isertitakinnerusunut aaqqissuussinerit nutaat aqqutigalugit aamma soraarnerussutisialinnut iluaqutaasumik aaqqissuussisoqarnissaa.@ Taanna assorsuaq isumaqatigivarput Inuit Ataqatigiinninngaanniit aammalu suleqataaffigerusullugu saqqummiunne­qarpat aamma Naalakkersuisunit oqaatigineqarmat ilaatigut ukiamut akileraarutit nalilersoqqinnis­saat pillugu saqqummiussiumaarlutik. Tassa Inuit Ataqatigiinninngaanniit akileraarutit pillugit upernaaq manna siunnersuuteqarpugut aamma ilaatigut isertitakinnerusut tassani aningaasat tigusartagaasa annertusinissaat siunertaralugu. Pissangalluta utaqqissavarput sorleq periuseq maani kissaatigineqarnersoq aammalu uagut anguniagaq ataasiummat tassani qilanaarluta suleqataanissar­put oqaatigissavarput.

 

Taava naggasiullugu ilaatigut oqaatigineqarmat Mikael Peterseniminngaanniit ukiut tamaasa nalilersortussaagaluarlutigit utoqqalinersiutit taava Aningaasaqarnermut Pisortaqarfimmi unikkaangamik tassunga suliaq unittartoq. Isumaqarpunga Aningaasaqarnermut Pisortaqarfik kisiat pisuutinnagu kisianni tamatta maani akisussaaqataagatta Inatsisartuni aammalu aningaasatigut inatsit akuerisarlutigu aamma tassani utoqqarnut akissarsiat tassani aamma ilaajuartarmata ukiumut taamaattumik taanna oqaatigiinnarusuppara. Qujanaq.

 

Otto Steenholdt, attaviitsoq.

Uaangana qularnanngilaq eqqarsaatigisimagaluariga ajornarpallaassasorinagu kikkulluunniit tamarmik taamatut ukioqaleraangata inuit aqqisa allattorsimaffianni allanneqartarmat: Tassa tikippaa, nammineq aalajangissavaa ingerlaqqissanerluni univissanerluniluunniit. Taamaalippat soorlukua kisinnissaat ajornarpallaartorsuunngitsut qassit Kalaallit Nunaat tamakkerlugu utoqqalinersiaqalerlutik ukioq taanna uninnersut. Taamaalippat qularnanngitsumik aningaasat taakkua taakkununngaannaq, tassa utoqqalinersiutiliinnaviit massakkut eqqartoqqilerpakka, taakkuinnavinnut soorluuna ajornarpallaassanngikkaluartoq aningaasat qassit atorneqarsinnaaneri takoriissallugu.

 

Mikael Petersen ilumoorputit, ila ukiut qassinnguleqinerput taamannak utoqqaat pineqarneri oqallisigisarlutigit, kisianni nerioqatiginnguatsiarparma, tassa ukiamut saqqummiinialerput Naalakkersuisut, qujanartumik pissanganartumik aaqqeeriarnissamut. Ila, qanortoruna ataatsimiiti­taliani ilaasortat ilaata oqqersuutiga tigulaarliuk. Assupilorujussuaq uanga piumagaluarakkit inuk arnaaguni aappaqaruni imaluunniit angutaaguni aappaqaruni inuttut tamarmik assigiimmittorukua aningaasannguanik pisartagaqalerlik. Imaanngitsoq tamarmiugassi aappaata ima mikitigisoq pissavaa. Soorlulu oqartoqarluni aappariinngitsuugussi immikkut pissagaluarpusi. Kisianni ajoraluartumik asagassi aappariillusilu aapparsi mikinerusumik pissaaq. Qanortoruna taanna ilillugu aaqqinneqalaarli assigiisilerlugit. Aappariit inuttut pineqartut tamarmik assigiimmik aningaasann­guanik tunineqartarlutik.

 

Asii Chemnitz Narupip oqaatigisai - utoqqatsissutigisinnaavarami immaqa. Tassaana taanna misissuineq saqqummermat assorsuaq uanga pingaartissorigiga Asii Chemnitz Narup maanngaan­niit oqarmat pajugutisisarpunngooq. Uangaana taanna atuarakku taamanili qungujullatigigiga. Inatsisiliornermi atorneqartussaanngilaq kiap kina pajulaarsimaneraa. Tamakkua soorluukua tassunga ilaasut inatsisiliortoqarsinnaanngilaq una pajutsilaartarmanngooq immaqa aningaasarsias­saanut allaat sunniuteqaratarsinnaasut. Taamanili atuarakku oqarpunga tamakku sussagamik? Inatsisiliornermi tamakku ilanngunneqanngisaannarput. Uanga natsiup neqaanik pajunneqassaner­sunga allamilluunniit. Kisiannili oqaaseq taanna uanga malersorusuttarsimavara oqarlunga, soorlu piniartut eqqarsaatigalugit pisaqarpallaarsimanerarlugit aningaasarsiassaannik arsaarneqaraangata nakkutilliinipilorujussuaqarsimassaaq taakkununnga. Suna pisaraa? Sumut tunisiva? Qanoq atsigaa? Tassa tamakkuuku eqqarsaatigisarikka kikkunukua taamannak nakkutilliilluataartigisut inuit arlallit oqarfigisinnaanngorlugit tassa pisartakkatit illit annaassavatit imatut imatullu pisaqartaravit.

 

Ukiut tamaasa nalilersuisarnissaq aamma taanna uangattaaq ajorinngilluinnarpara. Utoqqatsissuti­gissavarpullu aamma tappiippallaarsimagatta. Uangaana eqqarsaatigisimagaluariga tamakkua Naalakkersuisut tungaanninngaanniit nakkutigineqarlutik uparuarneqassasoralugit oqarlutik ukua ukiut taama amerlatigisut nalimmassarneqanngillat. Taamaassinnaanngilaq. Taanna siunnersuuti­gaarput. Taanna immaqa utaqqivallaarsimagipput Naalakkersuisut tungaanninngaanniit. Qujanaq Nalakkersuisup massakkut oqaatigimmagu ukiut tamaasa allaat taamatut qanoq inneri misissuataar­talerneqarnissaat ilorfaallaataassaqaaq.

 

Taavalu taamannaannaq oqarpunga tassa isumallualerama ukiamut pitsaanerulaartumik utoqqartatta pineqarnissaat qularnanngitsumik oqallisiginialeripput.

 

Ole Dorph, Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoq, Siumut.

Maliinannguaq Markussen-Mĝlgaardimut, siullermik utoqqatsissutigissavara akinngitsoorakkit. Puigutsiarnikkununa taamaalisunga. Boligsikringi, tassa imaappoq aaqqissuussineq maannakkut atuuttoq aallaavigalugu januarip aallaqqaataata kingorna qujanartumik utoqqalinersiallit boligsi­kringimik pisinnaatitaalerput. Taanna sioqqullugu pisinnaatitaaffii annikitsuararsuupput.

 

Kisianni una apeqqutit boligsikringi qanoq eqaatsigisumik malinnaatinneqalersinnaanersoq, taanna uanga qanoq eqaatsigisumik aaqqissuussisoqarsinnaanersoq torrutiinnarlugu maannakkut akisinnaanngilara. Kisianni naatsorsuutigaara ataatsimiititaliami sulisussami taanna apeqqut akisinnaajumaassallugu.

 

Taava naggataatigut Otto Steenholdtimut oqaatigissavara, tassa naatsorsuutigilluinnarparput utoqqalinersianik aaqqissuussineq maannakkut pilersaarusiorneqartoq imaalissasoq inuk siullermik imaap­poq massakkut imaappoq suliffeqartumik pensionisialimmik ueqaruit nuliaqaruilluunniit illit annertunerusumik suliffeqarsimanak pensionisiaqarsimanak annertunerusumilluunniit inuutissarsiorsimanak, taava illit pisinnaatitaaffeqanngilatit aapparpit oorisiorsimavallaarnera pissutaalluni. Massakkut taanna qaangernissaata sulissutigineqarnera aamma ingerlapparput. Imaap­poq pensionisiaq immaqa annertoorsuunngikkaluartorluunniit inummut tunngaviusumik tunniunneqartalernissaa siunissami pisussanngorlugu aaqqissuussinissaq ingerlapparput.

 

Mogens Kleist, Kattusseqatigiit.

Qujanaq. Taakkartuinitsinni oqaatigisatta ilagivaat kommunemiit kommunemut assigiinngitsorujus­suarmik utoqqaat pineqartartut. Nuup Kommuneani utoqqalinersiutillit allaffianni sulinikuuvunga. Utoqqaq kisimiittoq suliunnaarnersiutisialilluunniit 75%-imik tapiiffigineqartarpoq. Aappariit 50%-imik tapiiffigineqartarput. Kommuneni allani aningaasakilliortuni taanna atorneqanngilaq. Annikitsuaraararsuarmik tapiisinnaasarput. Aamma ersarissumik Asii Chemnitz Narup taamatut saqqummiinermini taakku taakkartorpai aamma Inuit Ataqatigiinninngaanniit taakkartorneqarput; Inuit Ataqatigiinninngaanniit taakkartuisup oqaatigivaa 4%-imik sinnerlugu aningaasat nalikillisi­masut. Ukiut kingulliit marluk aningaasaq minnerpaamik 4%-imik nalikillisarsimavoq taamaattu­mik aamma qissiminniagassat taanna ilagisussaassavaat.

 

Una aamma utoqqarparujussuit arlalissuit aamma eqqumaffigineqartussaq oqaatigerusuppara utoqqaat taakkartugaat tassaavoq utoqqaat inissianik naleqquttunik piniaraangata kisianni aamma qularnaveequtinik utoqqalinersiaaninngaanniit aamma ilanngaassorlugit. Tassa tamakku aamma naliliiffigisassat. Imaappoq utoqqaat ataasiakkaat qaammammut tigusartakimminngaanniit kisianni aamma ilanngaaffigineqarlutik. Unalu taassuma saniatigut 28.000-nik taakkartuisoqarpoq. Aningaasat taakku 28.000-t killeqanngitsumik pisinnaavatit. Taamaanngilaq. 1.000 koruuninilluun­niit imaattorukkit ilanngaatigineqassapput naatsorsuinerni. Kommuneni taamatut ingerlanneqartar­put. 15.000-nik saniatigut isertitsisimaguni kisianni pensionisiassaasa annertussusai taakku 15.000-t ilanngaatigeqqaarlugit naatsorsuutigineqartarput. Taamaattumik eqqortuunngilaq oqartoqarmat 28.000-nut aatsaat skatteqanngitsunik imaattorsinnaavusi. Pensioninut taakkua pinngitsooratik ukiut imaattuinik naatsorsuutigineqartarput ilanngaatigineqarlutik. Taamaattumik eqqumaffigisassat taakkua aamma arlaliupput. Nammineerlunga kommuneni sulisarnikuugama ersarissumik taanna oqaatigisinnaavara kommunet atortarpaat. 20.000-inilluunniit isertitsisimagaluaruit taava pinngitsoorani aamma taakkua ilanngaatigineqartutut imaattorneqartarput. Taamaattuminguna kommunet ataasiakkaat massakkut utoqqarnut ersarissumik politikkeqarusukkaluarlutik aningaasaq aporfigisaraat.

 

Aamma oqaatigisinnaavarput kommunet aammalu Utoqqaat Kattuffianniit annertuumik ujartorne­qartaraluatoq unaavoq utoqqaat assigiiaamik nunatsinni pineqarniarlik. Peqqussutinik kaajallaatita­ni allaqqammat kommunet pisinnaatitaaffeqarput. Imaanngitsoq kommunet tamarmik taamatut isiorsinnaasut. Taamaattumik kommunet ilaanni aningaasatigut taamatut tapiiffigineqarsinnaaneri annikitsuararsuusarput kommunet aningaasassaqarnerat apeqqutaallutik. Taamaattumik pingaarute­qarpoq aamma tamakkua taamatut ukiamut saqqummiinissamut nalilersoqqissaassallugit.

Asii Chemnitz Narup, Inuit Ataqatigiit.

Tassa Otto Steenholdtip misissuisimanermik inerniliinerit assigiinngitsut Inatsisartuni sulinermini tunngavigersunnagit oqarmat uagut soqutigalugu atuarsimavarput utoqqaat aningaasatigut qanoq atugaqarnersut ullumikkut taannaannaq matumani ersersinneqanngimmat, kisianni tamakkiinerusu­mik pissaqarniarnerat qanoq inissisimanersut ullutsinni uani takuneqarsinnaammat.

 

Aamma nuannaarutigivarput suli pajuttortoqartarmat aamma utoqqaat namminneq suli nukissaqar­mata pinialunnissamullu aalisarnissamut, taamaalillutik pingaartitatik ilaat aamma taakkua akornanni suli attanneqartoq ileqqoq kusanartoq pajuttuisarneq. Tamakkuukua pissusiviusut tamatta isumaqartarpugut pissusiviusut qanoq ittorpiaaneri kisiivitta ilisimallugit, kisianni nalunaarusior­nikkut saqqummiunneqaraangata uagutsinnut, taava uagut isumaqartarpugut silattuallattarluta aamma ilaatigut arajutsisimasatsinnik toqqammavissaarnerusumik paasissutissinneqaraangatta qujasarpugut.

 

Taava Mogens Kleistimut oqaatigilaassavara paasisinnaanngilara suna pillugu tupigusuutigissaguk­ku utoqqaat nunatsinni kommunemiit kommunemut assigiinngitsorujussuarmik atugaqarmata. Kommunet nammineersinnaatitaanerat tassani toqqammavigalugu peqqussutit isumaginninnermut tunngasut iluarsaanneqarnikuummata. Taava kommunet pisinnaatitaaffitsik atorlugu kiffartuussip­put. Isumaqatigisorujussuuatsigit Inuit Ataqatigiinninngaanniit naligiinnerusumik atugassaqartittari­aqartut utoqqartavut, taamaattumik aamma nalilersorneqartariaqartut ilagissavaat piumanngikkalu­aruttaluunniit kommunet nammineersinnaatitaanerannut tunngasoq apeqqut.

 

Anton Frederiksen, Kattusseqatigiit.

Utoqqaat aningaasaqarnikkut atugarisaat pillugu misissuinermi nalunaarusiaq soqutigalugu atuarsimavara, ammalu taanna aallaavigalugu Naalakkersuisunut apeqquteqaateqarsimallunga. Tassani apeqquteqaammi akissutit soorunami qujassuteqarfigissavakka aamma, kisianniliuna Asii Chemnitz Narupip procentinik taaguinera aamma maluginiaqqulaarniariga, tassa tassani nalunaaru­siami atukkat assigiinngitsut immikkoortitaarlugit procenterparpassuarnillu taaguisoqarsimavoq.

 

Taava Naalakkersuisut akissuteqaamminni una ersarissumik allassimasaat aamma ilissinnut agguaanneqarsimasoq isumaqarpunga tusarteqqilaassallugu pingaaruteqartoq, issuassavaralu imaattoq, tassa Naalakkersuisut akissuteqaataat: AUtoqqaat aningaasaqarniarnertik namminneq qanoq misigisaqarfigisarneraat misissuinermi ilaatigut paasineqarsimavoq 27%-iisa assut naammagisimaarpaat imaluunniit naammagisimaarlugu. 41%-iisa imannak naammagisi­maanngilaat 32%-iisalu aningaasaqarniarnertik naammagisimaanngilluinnarpaat.@ Tassa taakkua Naalakkersui­sut akissuteqaataat ersarissut isumaqarpunga aamma Asii Chemnitz Narupip oqaatigisaaninngaan­niit allaanerulaartut. Tassa oqareernittuut tassani nalunaarusiami pissutsit assigiinngitsut immikko­ortitaarlugit procentilersorneqarsimaneri soorunami allattorneqarsimapput, kisianni una Naalakker­suisut taakkua 27,41-32 %-illu allassimasaat upperilluinnarpara.

 

Aammalu kommuneniit kommunenut utoqqarnut atugassarititaasut assigiinnginnerujussuat Mogensip oqaatigisaa siusinnerusukkullu aamma Kattusseqatigiinniit oqaatigisarparput taanna Asiip immaqa paatsuunganartumik paasinerlulluguluunniit tusarnerpaa Mogensip oqaatigisaa tassaammat taanna utoqqaat naammagittaalliutigiuaraat, imaanngitsoq Kattusseqatigiinninngaanniit paasineqarsimanngimmat kommunet nammineersinnaatitaanerat aammalu inummut tapip qanoq nammineerluni kommunep aalajangersinnaatitaaneranni attuumassuteqartoq ilisimaneqanngimmat. Naagga, tamakkua nalunngilagut. Imaappormi ullumikkut kommunet aningaasatigut inissisima­nerissaarnerusut inummut tapi toqqammavigalugu utoqqartaminnut pitsaanerusumik atugassaqartit­sipput, kisiannili kommunet aningaasarliornerusut taakkua aamma ilaatigut atugassaqartitsinerat ajornerujussuusinnaasarluni.

 

Olga Poulsen, Inuit Ataqatigiit.

Mogens Kleistimununa ilisimatitsissutigilaarniarlugu Nuup Kommuneani sulsimanermini misigisimasani oqaluttuaa, tassalu Nuup Kommuneata inummut immikkut tapit 75%-imik tunniuttaraat kisimiittunut taavalu aappariinnut 50%-i.

 

Ilisimatitsissutigissavara Nuup Kommuneani inummiit inummut assigiinngitsunik aamma periuseqartoqartarmat. Taamaattumik oqassanngilatit Nuup Kommuneani utoqqaat kisermaat inummut tapimik 75%-imik taperneqartartut aammalu aappariit 50%-imik. Inuit Ataqatigiit soorlu oqaaseqartup Asiip oqaatigivaa assigiinngitsorujussuarmik kommunemiit kommunemut taamatut inummup tapinik periuseqarneq pitsaanngitsuusoq aaqqissuussaq, taamaattorli kommunet namminneq aaqqissuussinermikkut taanna pilersitarigaat.

Uagut Nuup Kommuneaninngaanniit KANUKOKA-mut suliakkiissutiginikuuarput qanoq ililluta sineriak tamakkerlugu utoqqaat taamatut imaluunniit isumaginninnerup iluani assigiissaarnerusu­mik atugassaqarnissaq siunerataralugu suliniuteqartoqassasoq suleqatigiiffimmilluunniit pilersitsi­nikkut.

 

Ole Dorph, Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoq, Siumut.

Qujanaq. Naatsoralaaqqinnaannguamik. Anthon Frederiksenikkut Asii Chemnitz Narupilu akerleriissuteqanngilasi saneqqullusiuna ilissinnut oqaluuttusi. Tamassi eqqorpusi. Imaappoq uku Anthon Fredereiksenip kisitsisit taajugai, tassa imaappoq 27%-it inuunermi aningaasaqarnerminnik iluarisimaarinnipput, 41%-it iluarisimaarinnippianngillat taava 32%-it iluarisimaarinninngillat, kisianni Asii Chemnitz Narupip eqqaasai tassaapput utoqqaat kingumut qiviarunik utoqqarpassuit inuunermi ilaani ilungersorlutik inuusimagaluarlutilluunniit oqarput inuunerput pikkunarsimagalua­qaaq, kisianni inuunerput nuannaarluta atorsimavarput, inuunerput pilluarluta atorsimavarput. Taannaluuna Asii Chemnitz Narupip tikkuaraa.

 

Taava Mogens Kleistimut oqaatigissavara taakku 28.000 isumaqanngilanga maani aamma assortuussutigissagivut. Tassa imaappoq soraarnerussutisiap saniatigut 28.000-nik, soorunami taakku 28.000-it qummut killissaata tungaanut atoraanni akileraarutigineqartussaapput, kisianni 28.000 qummut qaangeraanni tassa pensionisiat millilerneqarlutik aallartittarput.

 

Taava aamma naggataatigut oqaatigilaassavara Olga Poulsenip oqaaseqarneranut uiggiutiinnarlugu, uanga nammineerlunga ukioq Utoqqaat Kattuffiat maani ataatsimeeqatigisimavara aamma sinerissami utoqqaat peqatigiiffii oqaloqatigisarnerani assut kissaatigineqarpoq utoqqaat sinerissami annertoqisumi atukkatik ajornanngippat assigiinnerunissaat kissaatigigaluarlugu. Taannalu aamma isumaqarpunga suleriaqqinnissami qanoq ilillugu aaqqiivigineqarsinnaanissaa misissorluarneqar­tariaqartoq.

 

Aamma massakkut una oqallinneq naajartulerunarmat maannakkut oqallinnermi saqqummiunne­qartut partiininngaanniit tamaasa qutsateqarfigissavakka. Siumuminngaanniit saqqummiunneqartut ajunngivissut saqqummiunneqarput aamma partiininngaanniit allaninngaanniit Atassummiit, Inuit Ataqatigiinniit, Kattusseqatigiinnit, attaviitsuninngaanniillu. Tamassi suleriaqqinnissatsinnut isumanik tunivatsigut aamma isumaqarpunga ukiassamut peqqussutissamik saqqummiinissatsinnut suli pitsaanerusumik tunngavissaqarnerulertugut. Taamaattumik oqallinnermut matumunnga ingerlanneqartumut assut taamaalillunga qutsateqarfiginiarpassi.